Kauneudenhoitoalan laadullinen ennakointiselvitys. Laura Pylväs ja Hilkka Roisko Ammattikasvatus, kasvatustieteiden yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauneudenhoitoalan laadullinen ennakointiselvitys. Laura Pylväs ja Hilkka Roisko Ammattikasvatus, kasvatustieteiden yksikkö"

Transkriptio

1 Kauneudenhoitoalan laadullinen ennakointiselvitys Laura Pylväs ja Hilkka Roisko Ammattikasvatus, kasvatustieteiden yksikkö

2 Tiivistelmä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön laatima Kauneudenhoitoalan laadullinen ennakointiselvitys on laadittu Opetushallitukselle kauneudenhoitoalan koulutustoimikunnan toimeksiantona. Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja toimia osaltaan laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä (Finlex 882/2010). Osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) tuottaa tietoja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista (Opetusministeriö 2008, 11, 40). Tämän selvityksen tehtävänä on ollut laatia kokoava selvitys kauneudenhoitoalan laadullisen ennakoinnin ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista jne. sekä analysoida edellä mainittujen aineistojen pohjalta kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeet koulutuksen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on ollut tehdä havaintoja muihin aloihin liittyvistä laadullisen ennakoinnin rajapinnoista. Selvitys koskee hiusalan ja kauneudenhoitoalan perustutkintoja, hiusalan ammattitutkintoa sekä hiusalan ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkintoja, joihin Suomessa on mahdollista kouluttautua julkisessa koulutusorganisaatiossa, ja joista on näin ollen saatavilla tutkintokohtaisia ja alueellisia koulutuksen ennakointitietoja. Kauneudenhoitoalan ammattilaisen keskeinen osaaminen tulee jatkossakin koostumaan vahvoista ammatillista perustaidoista ja substanssiosaamisesta. Perusosaamisen rinnalle nousee yhä vahvemmin myös tarve erikoisosaamiselle yritysten laajentaessa tarjontaansa. Asiakaslähtöisyyden korostuessa yritykset pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen yhä useampia palveluita monialayhteistyönä. Liiketoiminnan verkostoituminen korostaa erikoisosaamisen ohella myös verkosto-osaamisen ja yhteistyötaitojen merkitystä. Kauneudenhoitoalan ammatillinen osaaminen tulee koostumaan erilaisista osaamiskombinaatioista, minkä vuoksi myös oppilaitoksissa olisi tarvetta tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia laajentaa ammattinsa ydinosaamista verkostoituneen toimialan tarpeiden mukaisella ammattiosaamisella. Keskeisinä tulevaisuuden osaamistarpeina erottuvat myös vahva asiakaspalveluosaaminen, liiketoimintaosaaminen, kieli- ja monikulttuurisuustaidot, ympäristöosaaminen sekä tietotekninen (mm. digitaalinen lukutaito) ja teknologinen osaaminen. Lisäksi palvelualojen ammatillisen osaamisen nähdään tulevaisuudessa koostuvan luovuudesta, yritteliäisyydestä, elämänhallintataidoista, itsearviointitaidoista, motivaatiosta ja muutosvalmiudesta, jotka mahdollistavat ammatillisen kehittymisen ja elinikäisen oppimisen. Ammattialojen välisten rajapintojen uskotaan selvästi hämärtyvän tulevaisuudessa. Kauneudenhoitoalalla nähdään rajapintoja tulevaisuudessa mm. terveysalojen, hyvinvointi-, vapaaaika- ja elämyspalveluiden, media-, muoti- ja vaateteollisuuden sekä esteettisen kirurgian kanssa. Yhteyksiä löytyy myös myynti- ja matkailualojen, luontaisalojen (mm. aroma- ja vyöhyketerapia) sekä nutrikosmetiikan kanssa. Asiasanat: kauneudenhoitoala, laadullinen ennakointi, hiusala, parturi-kampaaja, kosmetologi, kosmetiikkaneuvoja, estenomi

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Johdanto Selvityksen tausta Kauneudenhoitoala Menetelmälliset valinnat Kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeet Ajankohtainen lähdekirjallisuus Koulutustarpeet ja työvoiman kysyntä Toimintaympäristön muutos ja yleiset työelämävalmiudet Ammattialakohtaiset osaamistarpeet Estenomin osaamistarpeet Osaamistarpeet lajivalmentajien näkökulmasta Kauneudenhoitoalan rajapintoja Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liite... 48

4 Johdanto Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön laatima Kauneudenhoitoalan laadullinen ennakointiselvitys on laadittu Opetushallitukselle kauneudenhoitoalan koulutustoimikunnan toimeksiantona. Valtioneuvoston asetuksen mukaan (Finlex 882/2010) koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja toimia osaltaan laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. Koulutustoimikuntien tehtävänä on seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti. Koulutustoimikuntajärjestelmä muodostuu 26 eri aloja edustavasta koulutustoimikunnasta sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmästä, joiden jäsenistö edustaa laajasti työelämää ja sidosryhmiä. Ennakointitiedon jakamisesta erilaisille asiakasryhmille on tulossa entistä tärkeämpi tehtävä. Vaikka ennakointitietoa on tarjolla hyvin runsaasti käyttäjän näkökulmasta, muodostuu ongelmaksi juuri soveltuvan ennakointitiedon löytäminen. Tulevaisuudessa haasteena on löytää toimivia ratkaisuja soveltuvan ennakointitiedon levittämiseksi ja muokkaamiseksi paremmin eri kohderyhmille sopivaksi. (Opetusministeriö 2008, 40.) Toimintaympäristöjen muuttuessa korostuu myös tarve ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja tarve varautua ja reagoida nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin ennakoimalla sekä lyhyen aikavälin muutoksia (tilanneanalyysi) että tunnistamalla ja arvioimalla pitkän aikavälin muutostekijöitä (trendit, heikot signaalit) Suomessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 40.) Tämän selvityksen tehtävänä on ollut vastata haasteeseen ja laatia kokoava selvitys kauneudenhoitoalan laadullisen ennakoinnin ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista jne. sekä analysoida edellä mainittujen aineistojen pohjalta kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on ollut tehdä havaintoja muihin aloihin liittyvistä laadullisen ennakoinnin rajapinnoista. Tutkimustehtävien pohjalta on asetettu vastattavaksi seuraavat tutkimuskysymykset: Mitkä ovat kauneudenhoitoalan laadullisen ennakoinnin ajankohtaiset julkaisut, raportit, tutkimukset ja viranomaislinjaukset jne.? 4

5 Millaisia ovat kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeet, jotka tulisi ennakoida ko. alan ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen koulutuksissa? Millaisia mahdollisia rajapintoja on havaittavissa kauneudenhoitoalan ja muiden alojen laadullisissa ennakoinneissa? Selvityksen ensimmäisessä kappaleessa tarkastellaan kauneudenhoitoalan koulutus- ja työkenttää ja määritellään kauneudenhoitoon kuuluvat alat, joita laadullinen ennakointi pääasiallisesti koskee. Lisäksi kappaleessa esitellään selvityksen menetelmälliset valinnat. Toisessa kappaleessa nostetaan esille keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia käsitteleviä lähteitä, joiden näkökulmasta kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tällä hetkellä tarkastella. Jotta lukijan olisi mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva kauneudenhoitoalan tämän hetkisestä yhteiskunnallisesta tilasta, käydään toisessa kappaleessa lyhyesti läpi myös alan määrällisiä koulutustarpeita ja työvoiman kysyntää. Kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita lähdetään tarkastelemaan ensin yleisten työelämävalmiuksien näkökulmasta selvityksen kolmannessa kappaleessa. Neljännessä kappaleessa osaamistarpeita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ammattikohtaisen substanssiosaamisen näkökulmasta. Selvityksen viimeisessä kappaleessa tehdään havaintoja kauneudenhoitoalan muihin aloihin liittyvistä laadullisen ennakoinnin rajapinnoista. Johtopäätöksissä kootaan ja analysoidaan edellä mainittujen aineistojen pohjalta keskeisiä kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tarkastellaan näitä koulutusorganisaatioiden näkökulmasta. 1. Selvityksen tausta 1.1 Kauneudenhoitoala Tämä laadullinen ennakointiselvitys koskee kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita. Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan kauneudenhoitoalan (kosmetologi, kosmetiikkaneuvoja, estenomi) ja hiusalan ammatteja (parturi-kampaaja), joihin Suomessa on mahdollista kouluttautua julkisessa koulutusorganisaatiossa. Alalla toimii myös yksityisinä liikeyrityksinä toimivia oppilaitoksia, joiden tutkintokohtaiset ja alueelliset koulutuksen ennakointitiedot puuttuvat (Opetusministeriö 2002, 38). Mm. maskeeraajien koulutusta järjestävät vain yksityiset ja ammattioppilaitokset, minkä vuoksi alaa ei ole huomioitu kattavissa julkista sektoria koskevissa ennakointiselvityksissä ja viranomaislinjauksissa. Maskeeraajat tuottavat maskeerauspalveluja mm. 5

6 teattereille ja televisioon sekä erilaisiin kuvaus- ja näytöstilaisuuksiin ja heidän työtehtäviinsä kuuluu mm. kampausten ja peruukkien työstämistä sekä naamiointien tekemistä. (Työhallinto, 2012.) Suomessa kauneudenhoitoalalle ei ole mahdollista kouluttautua yliopistossa. Ulkomailla sen sijaan kauneudenhoitoalan koulutusta on tarjolla myös yliopistotasoisena maisterin tutkintoon saakka. Kauneudenhoitoalan tarkoituksena on edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osaltaan vahvistaa heidän persoonallista identiteettiään tarjoamalla palveluita, joilla vaikutetaan ihmisen ulkoiseen olemukseen, hiuksiin ja ihoon. Alan ammattilaiset tekevät työtään joko toisen palveluksessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Alan yrityksiä on yksittäisten liikkeiden lisäksi sijoittunut mm. kylpylöiden, hoitoloiden, sairaaloiden ja palvelutalojen yhteyteen sekä risteilyaluksiin ja tavarataloihin. Palveluja viedään myös suoraan asiakkaiden kotiin. Lisäksi alan ammattilaisia työskentelee erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä, viestintä- ja toimittajatyössä sekä teatteri-, valokuvaus-, televisio- ja elokuva-alalla. (Työhallinto, 2012; Opetusministeriö 2002, 37.) Kauneudenhoitoalan perustutkinto (kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja) ja hiusalan perustutkinto (parturi-kampaaja) ovat kauneudenhoitoalan toisen asteen ammatillisia perustutkintoja, jotka voidaan suorittaa alan ammatillisen toisen asteen koulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Nämä tutkinnot voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintoina; osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa (Opetushallitus 2009a; Opetushallitus 2009b.) Parturi-kampaaja on hiusalan ammattilainen, joka osaa hiusten ja hiuspohjan hoitamisen, hiusten leikkaamisen ja partakäsittelyt, kampaukset ja ehostuksen, hiusten värjäämisen ja permanenttikäsittelyt, hiusalan yrittäjyyden ja yritystoiminnan. Lisäksi hänellä on alan työelämässä tarpeellista osaamista, kuten asiakkaan tyylipalvelussa sekä hiusten hoito- ja muotoilukokonaisuuksien tekemisessä vaadittavaa osaamista. (Opetushallitus 2009a, 8.) Kauneudenhoitoalan ammattilainen [kosmetologi tai kosmetiikkaneuvoja] on ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen ja neuvonnan, hieronnan ja ehostuksen asiantuntija ja osaaja. Hoitotyössään hän suunnittelee, toteuttaa, myy ja markkinoi asiakkaalle kasvojen, vartalon, jalkojen ja käsien hoitoja sekä ehostusta. Lisäksi hän ohjaa ja neuvoo asiakasta värien käytössä, persoonallisen tyylin löytämisessä, ihon ja kehon itsehoidossa sekä ihonhoitotuotteiden valinnassa ja käytössä. (Opetushallitus 2009b, 8.) 6

7 Lisäksi kauneudenhoitoalalla voi suorittaa seuraavat kauneudenhoitoalan ammatilliset tutkinnot näyttötutkintona: hiusalan ammattitutkinto, hiusalan erikoisammattitutkinto ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto. Lisäkoulutuksena suorittavat näyttötutkinnot ovat osa toisen asteen koulutusta, joka tarjoaa tutkinnon suorittajille mahdollisuuden jatko-opintopolkuihin tai jo aiempaa osaamista omaaville aikuisille alalle tulo tutkintona suorittaa joustavasti ammatillisen tutkinnon näyttötutkintona. Hiusalan ammattitutkinnon suorittaneet toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina, yrittäjinä tai toisen palveluksessa. Työtä tehdään pienyrityksissä ja alan suurissa organisaatioissa, joihin hiusalan ammattitutkinnon suorittaneet voivat sijoittua myös työnjohtotehtäviin [ ] Hiusalan ammattitutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa myynti-, konsultointi ja koulutustehtävissä koulutuspalveluja tarjoavien yritysten, kauppojen, kosmeettisten valmisteiden maahantuojien ja tukkuliikkeiden palveluksessa. Hiusalan ammattitutkinnon suorittaneet sijoittuvat myös teatteri-, valokuvaus- ja elokuva-alan sekä television palvelukseen erityisesti, jos ammattitaitoa on vahvistettu muulla kauneudenhoitoalan osaamisella. (Opetushallitus 2002, liite.) Hiusalan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ on osa kauneudenhoitoalan ammattitoimintaa itsenäisesti ja ammatillisen verkoston jäsenenä. Työ on hiusalan vaativimpien, korkeatasoisten palveluiden tuottamista ja niissä tarvittavan erikoisosaamisen hallintaa. Hiusalan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työlle on ominaista jatkuva kehittäminen ja elinikäinen oppiminen. (Opetushallitus 2005, 37.) Hiusalan erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina, yrittäjinä ja toisen palveluksessa. Tutkinnon suorittajat tarjoavat laadukasta ja tasalaatuista sekä yksilöllistä erikoisosaamista pienyrityksissä ja hiusalan suurissa organisaatioissa. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet voivat toimia myös esimiestehtävissä ja työpaikkaohjaajina. [ ] Hiusalan erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä koulutuspalveluja tarjoavien yritysten, kauppojen, kosmeettisten valmisteiden maahantuojien ja tukkuliikkeiden palveluksessa. Erikoisosaamisensa mukaan hiusalan erikoisammattitutkinnon suorittaneet sijoittuvat myös teatteri-, valokuvaus- ja elokuva-alan sekä television palvelukseen. Alan kansainvälisen luonteen vuoksi erikoisammattitutkinnon suorittajat sijoittuvat myös ulkomaille erilaisiin työtehtäviin. (Opetushallitus 2005, 37.) Kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnon suorittanut on ihonhoidon ja ihonhoidon ohjauksen asiantuntija, joka hallitsee laajasti kauneudenhoitoalalla käytettävien tuotteiden, menetelmien ja hoitolaitteiden vaikutusmahdollisuudet ihonhoidossa. Hän osaa hyödyntää eri 7

8 hoitokulttuureja ihonhoitotyössään ja soveltaa niitä yksilölliseen ihonhoitamiseen. Lisäksi hän osaa vertailla tuotteita, hoitoja ja hoitolaitteita perustellen. Hän osaa hankkia tietoa monipuolisista tietolähteistä ja suhtautua hankkimaansa tietoon kriittisesti. Kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnon suorittanut tekee monipuolisesti kauneudenhoitoalan ihonhoitotyötä sekä kehittää ja tuottaa kauneudenhoitoalan palveluja. Hän toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä, esimies- ja ohjaustehtävissä tai toisen palveluksessa. Hän voi työskennellä myös sosiaali- ja terveysalan monialaisissa työympäristöissä kauneudenhoitopalveluja tuottaen [ ] Erikoisammattitutkinnon suorittanut arvioi ja analysoi oman toimintaympäristönsä palvelutarjonnan laatua ja asiakaslähtöisyyttä sekä kehittää oman toimintaympäristönsä palvelukonseptia kauneudenhoitoalalla. Hän osaa suunnitella, tuotteistaa ja markkinoida kauneudenhoitoalan palveluita. Ihonhoito- ja ihonhoidon ohjaustyössään hän toimii asiakaslähtöisesti ja joustavasti palveluprosessin eri vaiheet huomioon ottaen. Erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii ohjaajana ja perehdyttäjänä sekä oman vastuualueensa kehittäjänä kauneudenhoitoalan toimintaympäristöissä. Hän toimii sujuvasti vaihtelevissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa. Kauneudenhoitoalalla työskennellään läheisessä kontaktissa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kanssa. Hyvät sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot ja toisen kunnioittaminen ovat tärkeitä asiakaspalvelu- ja ihonhoitotyötä tekevän ominaisuuksia. (Opetushallitus 2011, ) Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto on estenomi. Kauneudenhoitoalan koulutusohjelmasta valmistunut estenomi suunnittelee ja myy kauneudenhoitoalan ja hiusalan palveluja sekä työskentelee kosmetiikkatuotteiden tuotekehittely-, osto-, myynti- tai markkinointitehtävissä. Lisäksi estenomeja työllistävät kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan selvitys- ja kehittämisprojektit ja koulutus- ja konsultointitehtävät oppilaitoksissa ja yrityksissä. (Opetushallitus, 2012.) Asetus estenomin tutkintonimikkeestä on tullut voimaan 1. marraskuuta 2003 eli tutkintonimike on vielä varsin nuori (Finlex /352). 1.2 Menetelmälliset valinnat Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeita laadullisen ennakoinnin näkökulmasta. Ennakointi on toimintaa, joka lisää tietoisuutta pitkän aikavälin haasteista ja mahdollisuuksista tämän päivän päätösten teossa ja sisältää sellaisia toimia, jotka ovat tärkeitä oman tulevaisuutemme rakentamisen kannalta. Ennakoinnin tarkoituksena on 8

9 tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi. (Opetusministeriö 2008, 11.) Keskeisimpiä ennakointitehtäviä ovat koulutustarpeiden ennakointi ja osaamistarpeiden ennakointi. Vaikka molemmissa kyse osaamistarpeiden ennakoinnista, ovat näkökulma ja ennakoinnin menetelmät ovat osittain erilaiset. Osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) tuottaa tietoja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista, kun taas koulutustarpeiden ennakoinnissa tuotetaan tietoa työelämän näkökulmasta työvoiman kysynnän muutoksista eri ammateissa, ammattirakenteen muutoksista, poistumasta ja eri ammateissa avautuvien työpaikkojen määrästä. Koulutuksen aloittajien mitoittamista selvittävät ennakoinnit ovat tyypillisimmillään määrällistä ennakointia. Osaamistarpeiden ennakoinnilla ja koulutustarpeiden ennakoinnilla on kuitenkin useita yhtymäkohtia ja näiden yhteyksien kehittämisellä voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä toiminnan tehokkuuteen että tulosten laatuun. (Opetusministeriö 2008, 11, 39.) Tässä selvityksessä keskitytään kauneudenhoitoalan osaamistarpeiden tarkasteluun laadulliseen ennakoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on kuitenkin myös analysoida tulevaisuuden osaamistarpeita alan koulutuksen näkökulmasta. Tässä raportissa kauneudenhoitoalan osaamistarpeita lähestytään ensin yleisten työelämävalmiuksien näkökulmasta, joita keskeisin alan ennakointia koskeva kirjallisuus käsittelee. Ammattitaidon osa-alueina korostuvat ammattialakohtaisen substanssiosaamisen lisäksi yleiset työelämävalmiudet kuten oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen. Työntekijältä odotetaan laajoja perusvalmiuksia kyseisestä ammatista, jotta hän pystyy tekemään monia eri työtehtäviä, mutta sen lisäksi hänen edellytetään olevan erityisosaaja, spesialisti joillakin ammatin osa-alueella. (Ruohotie 2000, ) Myöhemmissä kappaleissa osaamistarpeita tarkastellaan ammattikohtaisen substanssiosaamisen näkökulmasta. Kainu (2010) on tarkastellut kauneudenhoitoalan asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden ennakoinnista ja suunnittelusta. Tutkimuksessa haastateltujen mukaan hiusalan ammatillisen osaamisen osalta puoli vuotta - vuosi on maksimi aika ennakoida tulevaa. Tulevaisuussuuntautumisessa vastaajat lähtevät liikkeelle muodista, joka määrittelee hiusalalla tulevaisuutta puolesta vuodesta vuoteen kerrallaan, kevään ja syksyn syklissä. Muodin nähtiin vaikuttavan mm. hiusalan tulevaisuuteen enemmän kuin alan ammattilaisen. Muotia seurataan ympäröivien muutosten mukaan, joten tulevaisuudenkuvan uskottiin muotoutuvan näin ollen muotimaailman tilanteen ja ajan mukaan. (Mt ) 9

10 Yrittämisen ja liiketoiminnan näkökulmasta tulevaisuuden suunnittelun uskottiin sen sijaan onnistuvan vuosi tai kaksi vuotta eteenpäin tai jopa pidemmälle tulevaisuuteen. Tavarantoimittajat tuotteiden kehittelijöinä ja tulevaisuuden tuotteiden määrittelijöinä sen sijaan ovat Kainun (2010) tutkimuksen vastaajien mukaan vahvasti mukana tulevaisuusajattelussa, vaikka kaikki edustajat eivät olekaan alan ammattilaisia. Hiusalan tulevaisuuden pohtijoita on vähän, jonka arveltiin osin johtuvan koulutustaustasta ja alan naisvaltaisuudesta. Alaan tyytymättömät ammattilaiset taas vaihtavat herkästi alaa mieluummin kuin etsisivät uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja toimintaansa. Eniten tietoa alalla tapahtuvista muutoksista saadaan koti- ja ulkomaalaisista lehdistä sekä ammattilehdistä, netistä ja televisiota. Myös matkat ulkomaille, muotikohteisiin, on koettu hyviksi tietolähteiksi. Lisäksi tiedonlähteitä olivat hiusyrittäjien yhdistykset, yrittäjäjärjestöt, kollegat, nuoret ammattilaiset ja alan opiskelijat, tavarantoimittajat, aktiiviset opettajat ja koulutus sekä muutamalta alalla toimivalta erikoisasiantuntijalta, jolla on erikoisosaamista ja uutta tietoa alalta. (Kainu 2010, ) Tutkimuksessa päämenetelmänä on meta-analyysi. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusotetta, jossa kerätään tutkimuksen kohteena olevasta teemasta mahdollisimman laaja ja monipuolinen aineisto, jonka sisältöä tuloksineen analysoidaan tutkimuskysymyksiin nojautuen (esim. Jokinen et al. 2009, 16). Tutkimuksen aineiston hankinnassa hyödynnetään myös systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkija etsii ja esittelee tutkimuksen tematiikkaan liittyvää relevanttia aineistoa ja siitä tehtyä tutkimusta. Meta-analyysin tavoitteena puolestaan on päästä syvemmälle tuohon aineistoon, jolloin tutkimusotteeksi tulee jo tutkitun tutkiminen. Kyseessä olevassa hankkeessa meta-analyysin avulla selvitetään, millaisia tulevaisuuden osaamistarpeita koskevia näkemyksiä, tavoitteita ja käsitteitä käyttöön valitusta tutkimusaineistosta nousee esiin. (esim. Koskinen 2005, 3-4.) 2. Kauneudenhoitoalan tulevaisuuden osaamistarpeet 2.1 Ajankohtainen lähdekirjallisuus Tutkimuksen tarkoituksena ollut laatia kokoava selvitys kauneudenhoitoalan laadullisen ennakoinnin ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista jne., joita tässä kappaleessa tullaan tarkemmin käsittelemään. Tällä hetkellä keskeisiä ennakointitiedon tuottajia ovat valtionhallinto, tutkimuslaitokset, työ- ja elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinajärjestöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Viime vuosien aikana myös alueellinen ennakointi on kehittynyt nopeasti. Maakunnan liitot, ELY-keskukset ja ammatillisen koulutuksen 10

11 järjestäjät ja korkeakoulut ovat yhä merkittävämpiä toimijoita alue-ennakoinnissa. Lääninhallitusten rooli ennakointitiedon tuottajana on sen sijaan vähentynyt. Suuret ja nopeat toimintaympäristön muutokset viime vuosikymmenen aikana ovat aikaisempaa voimakkaammin vaikuttaneet Suomen talouselämän ja yhteiskunnan kehitykseen, minkä seurauksena tarve ja kiinnostus ennakointiin ovat kasvaneet. Kysyntä on luonut markkinoita ennakointiosaamiselle ja viime vuosina on syntynyt myös ennakointialan yrityksiä, jotka myyvät konsultti- ja asiantuntijapalveluja sekä yrityksille että julkisen sektorin organisaatioille. (Opetusministeriö 2008, 16.) Kauneudenhoitoalaan keskittyvä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on ollut vielä rajallista ja alalta on tehty vain muutamia ammattikohtaisia ennakointiselvityksiä. Hiusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistuessa Opetushallitus teki vuonna 2006 päätöksen yhdessä Kemi-Tornio ammattiopiston kanssa hiusalan perustutkinnon osaamistarvekartoituksen (Harila & Tuovinen 2007) tekemisestä, jossa selvitettiin tulevaisuuden parturi-kampaajan tarvitsemia ammattitaitovaatimuksia, tietoja ja taitoja. Halsas-Lehto ja Nevalainen (2007) ovat sen sijaan tarkastelleet kauneudenhoitoalan osaamistarpeita Kauneudenhoitoalan perustutkinnon osaamistarvekartoituksessa. Lisäksi ammattialakohtaisia osaamistarpeita on tarkasteltu mm. kauneudenhoitoalan, terveystieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijoiden opinnäytetöissä. Kauneudenhoitoalan (estenomi) koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetöistä nostettakoon esille mm. Kainun (2010) opinnäytetyö Osaamisen tunnistaminen ja ennakointi hiusalalla 2020, jossa hyvin yksityiskohtaisesti käsitellään hiusalan tulevaisuuden osaamistarpeita. Lisäksi alan osaamistarpeita on käsitelty muutamissa yliopistotasoisessa Pro gradu -opinnäytetyössä, joita on tehty mm. terveystieteiden ja kasvatustieteiden yksiköissä sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa: Parturi-kampaajan kompetenssiprofiili (Kiikeri 2007), Työvoimatarpeen ja työelämän ammattitaitovaatimusten selvittäminen hiusalan koulutuksen kehittämiseksi; Koulutustarveselvitys - Case Hiusala Pirkanmaa (Kivimäki & Pouru-Rajala 2010) ja Estenomit työelämässä. Asiantuntijaosaaminen kauneudenhoitoalalla (Parkkonen 2008). Opinnäytetöiden aiheiden kirjo kertonee myös jotain ajankohtaisten osaamistarpeiden ilmenemisestä. Esimerkiksi estetiikan koulutusohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytetöiden painopisteitä tarkasteltaessa, voidaan huomata, että viime vuosina keskeisiä tutkimusaiheita ovat olleet mm. liiketoimintaosaaminen, asiakaslähtöisyys, markkinointi, osaamisen tunnustaminen, teknologian kehitys jne. (Julkaisuarkisto Theseus, 2012). Muu kauneudenhoitoalaa koskeva kirjallisuus käsittelee useimmissa tapauksissa alan käytännöntyötä kuten alan työmenetelmiä ja sanastoa. Kauneudenhoitoalaan ja yleensä kauneuteen liittyviä ajankohtaisia teemoja, joita tutkimuksissakin käsitellään, ovat mm. kauneuskirurgia 11

12 (kauneus ja ruumiillisuus), estetiikka (ihminen, ympäristö, taide) ja yleisesti kauneus (kauneuden määrittely, sukupuoli, naiseus). Virallisissa ennakointiselvityksissä kauneudenhoitoalan kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia on tarkasteltu yleisemmällä tasolla mm. palvelualojen tai elinkeinoelämän kehityksen näkökulmasta. Työelämän ja koulutuksen ennakointia koskevat tutkimukset ovat yleisesti ottaen laajempia koosteita yhteiskuntamme eri alojen tulevaisuuden työllisyyden ja osaamistarpeiden tulevaisuuden näkymistä. Kauneudenhoitoalaa on sivuttu joko omana ammatillisena alueenaan tai osana palvelualojen kehitystä. Ennakointiraporteissa esitetään myös erilaisia määrällisiä mittareita ja kuvaajia alan kehityksestä. Tämän lisäksi alan kehitystä koskevia määrällisiä mittareita on saatavilla erilaisista työelämää ja koulutusta koskevista tietokannoista. Keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita tarkastelevia selvityksiä ovat mm. seuraavat ennakointiselvitykset: Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa -loppuraportti (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2006) Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Ennakointi tuloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista (Opetushallitus: Raportit ja selvitykset 2011: 25) Oivallus -hankkeen loppuraportti (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2011). Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa -loppuraportissa (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2006) käsitellään asiantuntijoiden näkemyksiä palvelusektorin toimintaympäristöstä vuonna Oivallus -hanke on kolmivuotinen hanke, jossa tarkastellaan millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin tavoitteena on sen sijaan luoda ennakointimalli, jonka avulla ammatillisia osaamistarpeita voidaan tulevaisuudessa ennakoida kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla. Kehitettävä ennakointimalli tulee koostumaan osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittavista menetelmistä, ennakointiprosesseista, toimijoiden välisistä verkostoista ja tiedonkulkujärjestelmästä. VOSE -projekti toteutetaan opetushallituksen rahoittamana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella (Opetusministeriö, 2012.) Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI on Opetushallituksen ylläpitämä ja kehittämä ennakoinnin tietopankki, josta löytyy mm. ennakointiaiheisia uutisia, ennusteita, ennakointiraportteja sekä ennakoinnin sanasto (Opetushallitus, 2012). 12

13 2.2 Koulutustarpeet ja työvoiman kysyntä Opetushallituksen teettämän koulutus- ja työvoiman kysyntä 2025 selvityksen (2011) mukaan kauneudenhoitoalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on tulevaisuudessa nykytilannetta selvästi pienempi (ammatillisen peruskoulutuksen aloitti vuonna 2009 yhteensä 1600 opiskelijaa). Myös aikaisemmat ennakointitulokset ovat osoittaneet selvää koulutuksen vähentämisen tarvetta. Poistuman osuus kauneudenhoitotyöntekijöiden ammattiryhmästä on keskimääräistä selvästi vähäisempi, mikä vähentää aloittajatarvetta työelämässä. Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulutus on kuitenkin hyvin suosittua ja aloittajamääriä on lisätty vuonna 2009 kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna (vuonna 2009 koulutuksen aloitti yhteensä 86 opiskelijaa). Ennakoitu aloittajatarve on kuitenkin aikaisempien aloittajamäärien tasolla eli noin 40, sillä tavoitteellinen läpäisyasteen selkeä nostaminen pienentää aloittajatarvetta. (Opetushallitus 2011, 153, 204.) Vaikka koulutuksen aloittajatarve on ennakointitulosten mukaan nykytilaa vähäisempi, tulee kauneudenhoitotyöntekijöiden ammattiryhmän työllisten määrä ennakointikaudella vuoteen 2025 mennessä kasvamaan. Työllisten määrän kasvu on jonkin verran suurempi kuin palvelutyön ammattiryhmän työllisten määrä keskimäärin. Alan koulutuksen suorittavista 75 % ennakoidaan työllistyvän kauneudenhoitotyöntekijöiden ammatteihin, joista kaupalliselle alalle sijoittuu noin 20 %. Ammattikorkeakoulun suorittaneista suurimman osan, noin 55 %, ennakoidaan työllistyvän opetusalalle, noin 25 % kauneudenhoitotyöntekijöiksi ja noin 15 % kaupan alalle. (Opetushallitus 2011, 153.) Parturi-kampaamoalan ammattilaisia Suomessa työskentelee yhteensä n , joista yrittäjinä toimii n ammattilaista. Kosmetologeja työskentelee alalla noin 2500 henkilöä, joista myös valtaosa eli noin 1000 toimii yrittäjinä. Kauneudenhoitoalan työllisyystilanteet eroavat paljon paikkakuntakohtaisesti, johon vaikuttaa erityisesti koulutuksen keskittyminen ja asukkaiden muuttoliike paikasta toiseen. Kosmetologien työllisyyteen vaikuttaa myös alalla käynnissä oleva sukupolvenvaihdos, mikä tuo uusille yrittäjille markkinoita. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja muuallakin isoissa kaupungeissa on työvoimapulaa, kun taas Länsi-Suomessa esiintyy työttömyyttä. (Työhallinto, 2012; Suomen Kosmetologien Yhdistys, 2012.) Keskustelua on myös herättänyt parturi- ja kampaamopalveluiden arvonlisäverokannan muutokset ja niiden vaikutus työllisyyteen. Suomessa alkoi 2007 EU:n kokeilu, jossa parturi-kampaamoiden alv laski 22:sta 8 prosenttiin, minkä oli lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvemmilla hinnoilla palveluihin sovellettiin 8 prosentin 13

14 arvonlisäverokantaa, mutta kokeilua ei kuitenkaan jatkettu, koska palvelujen kysyntää ja työpaikkoja ei syntynyt toivotusti. Vuonna 2010 parturi-kampaamoiden alv nousi 9 prosenttiin alvkantojen yleisen nousun myötä ja vuoden 2012 alussa sen nostettiin edelleen 9:stä 23 prosenttiin. Hiusalan yrittäjät itse arvioivat, että veronousun takia asiakaskäynnit vähenevät ja pimeä parturibisnes lisääntyy. (Helsingin uutiset, 2012.) 2.3 Toimintaympäristön muutos ja yleiset työelämävalmiudet Tässä kappaleessa tulevaisuuden osaamistarpeita käsitellään yleisten elinkeinoelämässä tapahtuvien muutosten näkökulmasta käsin. Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa -loppuraportissa (EK, 2006) käsitellään asiantuntijoiden näkemyksiä palvelusektorin toimintaympäristöstä vuonna Toimintaympäristön muutoksia kartoittavaan Delfoi I -kyselyyn vastasi yli sata asiantuntijaa. Raportissa toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan globalisaation, teknologisen kehityksen ja digitalisaation, verkostoitumisen, ikääntymisen sekä toimialarajapintojen näkökulmasta. Kansainvälinen kanssakäynti ja monikulttuurisuustaidot. Raportissa nostetaan ensimmäisenä esille globalisaation merkitys palveluiden kannalta vuonna 2020; palvelut siirtyvät ihmisten, yritysten ja tavaroiden tavoin valtiorajojen yli, mikä merkitsee toimintaympäristön (toimintatapojen, tuotteiden, tavarantoimittajasuhteiden ja hankintakanavoiden) kansainvälistymistä. Palvelualoilla globalisaatiokehitys vaikuttaa näin ollen myös palveluntuottajiin, niiden toimintatapoihin ja asiakkaisiin, kun markkinoille tuodaan uusia ja innovatiivisia palveluratkaisuja. Kansainvälisten asiakkaiden lisääntyminen luo uusia palvelutarpeita ja vaikuttaa asiakaspalveluun. Palveluntuottajien tulee ymmärtää enemmän erilaisia kulttuuritekijöitä, mikä on haaste osaamiselle. Myös ulkomaisen työvoiman perehdyttäminen työtehtäviin ja vallitsevaan työkulttuuriin on oma haasteensa. Lisääntyvä kansainvälisyys korostaa tulevaisuudessa monipuolisen kielitaidon merkitystä sekä monikulttuurisuustaitojen tärkeyttä, mikä tulee ottaa myös huomioon koulutuksessa kaikilla koulutusasteilla. (EK 2006, 8-9, 13, 62.) Uudenlaiset palvelutarpeet ja kysynnän kasvaminen. Kansainvälinen kanssakäynti tulee muuttamaan myös palveluja ja tuotevalikoimia (EK 2006, 62). Kansainvälinen hoitamis- ja hoidattamiskulttuuri on lisännyt ihmisten tietoisuutta itsensä hoidattamisesta ja siten on oletettavaa kauneudenhoitoalan palvelujen kysynnän kasvava suuntaus. Kauneudenhoitoalan työllisyyttä pitävät yllä palveluiden jatkuva kysyntä, ihmisten halu panostaa ulkoiseen olemukseensa ja hoitaa itseään sekä edustavuuden merkityksen korostuminen myös työelämässä. (Työhallinto, 2012.) Myös 14

15 Kainu (2010 esittää kauneudenhoitoalan asiantuntijoiden haastattelujen perusteella seuraavia muutoksen merkkejä tulevaisuudessa; rahan merkitys vähenee ja tilalle tulee henkinen taso ja hyvinvointi, vanhemmat ihmiset huolehtivat enemmän itsestään, toiset ihmiset otetaan paremmin huomioon, ihmisten helliminen lisääntyy yleisesti ja aikataulutus vähenee tulevaisuudessa, jonka ansiosta rauhallinen elämä lisääntyy. Näin ollen yritykset suuntaavat palvelujaan hoitoihin, hemmotteluun ja rentoutukseen. Asiakas on tulevaisuudessa valmis maksamaan hoidosta ja hemmottelusta, vaikka lopputulos ei oleellisesti muuttuisikaan. (Mt. 58.) Palvelujen vaatimustason kasvaminen (mm. eettiset valinnat, ekologisuus, allergiat ja kuluttajasuoja). Myös asiakkaiden vaatimukset kasvavat ja erityisesti eettiset valinnat nousevat keskeisempään asemaan. Palvelujen eettisyys edellyttää palvelun tarjoajilta tuotteidensa koko elinkaaren tuntemusta. (EK 2006, 8-9, 13, 62.) Ekologisuus (mm. vesijärjestelmät) ja kierrätys korostuu ja lisääntyy tulevaisuudessa (Kainu 2010, 59). Myös tuotteilta toivotaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä valmistus- ja pakkausmenetelmiä ja luomukosmetiikan, reilun kaupan kosmetiikan ja lähiainesosien kysyntä kasvaa (Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, 12). Erityisesti EU: n asetukset määräävät tulevaisuutta varsinkin tuotteiden osalta (Kainu 2010, 59). Yritysten vastuullisuuden ja eettisyyden tärkeyden korostaminen varsinkin 2000-luvulla onkin johtanut osittain siihen, että jonkinasteista eettisyyttä pidetään enemmän sääntönä kuin poikkeuksena. Näin ollen se ei itsessään enää riitäkään kilpailueduksi ja erottautumiskeinoksi, vaan saattaa markkinointi- ja kilpailukeinona olla vaarassa kokea inflaation. Kuluttajat pistävät merkille ja kenties boikotoivatkin sellaista yritystä, joka toimii epäeettisesti. Sen sijaan ainoastaan vihreitä arvojaan markkinoiva yritys saattaa jäädä kuluttajilta noteeraamatta. (Linnamäki 2009, ) Lisäksi alan ammattilaisen uskotaan kiinnittävän entistä enemmän huomiota omaan terveyteensä tulevaisuudessa. Itsensä suojaaminen kemikaaleilta lisääntyy lähitulevaisuudessa ja samalla myös asiakkaiden suojeleminen korostuu. Allergiat lisääntyvät entisestään, vaikka lainsäädännön tiukentuessa ja tuotteiden kehittyessä tulos voisi uskoa olevan päinvastainen. (Kainu 2010, 58.) Kauneudenhoitoalan jatkuva tutkimus- ja kehitystyö edellyttää menestyviltä ammattilaisilta jatkossa aktiivisuutta jatko- ja täydennyskoulutuksen suhteen (Työhallinto, 2012). Lisäksi tuotteiden ja hoitojen turvallisuuden tiedostaminen, vastuukysymykset ja kuluttajansuojaosaaminen korostuvat (Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, 12). Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen. Yritysten kannalta toiminnan pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, ennakointi ja muutosherkkyys tulevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi kilpailun kiristyessä, vaikka yritys ei edes toimisi kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi kansainvälinen benchmarking lisää paineita kustannusleikkauksiin ja tehokkuusvaatimuksiin. Kansallisen liiketoiminnan ohella tulee yritysten näin ollen lisäksi hallita kansainvälistä liiketoimintaa. 15

16 Kansainväliset markkinat synnyttävät myös uusia vahvoja ylikansallisia yrityksiä, jolloin kilpailuun vastataan verkostoitumalla ja erityisosaamiseen panostamalla. Pienimmät toimijat voivat löytää oman mahdollisuutensa pärjätä kilpailussa esimerkiksi erikoistumalla tai tarjoamalla monipuolisia ja laadukkaita palveluita haja-asutusalueilla. Tuotteiden laatu ja brändi ovat tulevaisuudessa tärkeitä menestystekijöitä yritykselle. (EK 2006, 8, 13.) Kauneudenhoitoalalla toimitaan usein yrittäjinä (liikkeen- tai ammatinharjoittajana), mikä edellyttää palvelun korkeaa laatua, pitkäjännitteisyyttä, realistisia odotuksia sekä kykyä hankkia ja säilyttää oma asiakaskunta (Työhallinto, 2012). Tietotekninen osaaminen ja digitaalinen lukutaito. Teknologian kehitys helpottaa maailmanmarkkinoille pääsyä tiedon, tuotteiden ja palvelujen siirtyessä nopeasti ja edullisesti tietoverkkojen välityksellä. Palvelualoilla teknologiaa hyödynnetään palvelussa, palvelujen räätälöinnissä sekä asiakaspalveluprosesseissa. Teknologia helpottaa ja nopeuttaa palveluprosessien operatiivista hallintaa ja tarjoaa välineitä monipuolisempaan, laadukkaampaan ja asiakaslähtöisempään palveluun, mikä on tulevaisuudessa keskeinen kilpailuetu ja menestystekijä palveluyritysten toiminnassa. Teknologia helpottaa myös markkinoinnin ja myynnin kohdentamista sekä markkinoiden ja ostokäyttäytymisen seuraamista reaaliaikaisesti. (EK 2006, 9-10, 63.) Lisäksi tietokoneohjelmistojen kehittyminen nopeuttaa tiedon kulkemista asiakkaille; esimerkiksi kauneudenhoitoon liittyen ihmiset saavat tiedonvälityksen kautta malleja ulkoiseen olemukseen liittyvästä kansainvälisestä muodista (Työhallinto, 2012). Tietotekniikka tulee helpottamaan työtä, mutta sen käyttö edellyttää laaja-alaista osaamista ja synnyttää uudenlaisia osaamistarpeita. Teknologian ja tietotekniikan opetusta on kehitettävä kaikilla koulutusasteilla. Teknologian avulla rutiinitehtäviä voidaan automatisoida ja osittain korvata joitakin palveluja, lisätä työn tuottavuutta ja vähentää fyysistä rasittavuutta, mutta laajaa osaamista ja asiantuntemusta vaativat tehtävät sen sijaan lisääntyvät rutiinitehtävien vähentyessä. Teknologian kehitys edellyttää muutosvalmiutta palvelujen digitalisointiin ja uudenlaisten palvelukonseptien synnyttämiseen tarvitaan innovatiivista tietoteknistä osaamista. Erityisesti tarvitaan digitaalista lukutaitoa: kykyä etsiä ja erottaa digitaalisen verkon suuresta tietomäärästä olennainen sekä kykyä toimia virtuaalisesti erilaisia verkkoja hyödyntäen. Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu entisestään. (EK 2006, 9-10, 63.) Verkostoituminen ja asiakasosaaminen. Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa loppuraportin (EK, 2006) Delfoi I vastaajat ennakoivat suomalaisten palveluyritysten toimivan tiiviissä verkostoissa vuoteen 2020 mennessä. Kansallisten ja toimialakohtaisten verkostojen ohella korostuu kansainvälisten verkostojen merkitys. Verkostot tulevat vaikuttamaan organisaatioiden innovatiivisuuteen ja niillä pyritään vastaamaan 16

17 muuttuneisiin asiakas- ja markkinatarpeisiin. Lisäksi uudenlainen asiakasosaaminen on kriittistä. Asiakaslähtöisyys korostuu ja palvelukokonaisuuksia räätälöidään useamman palvelun tarjoajan yhteistyönä ( yhden luukun -periaatteena), vaikka useissa tapauksissa yksi toimija onkin vastuussa koko palveluketjusta. (Mt ) Asiakaspalvelun kehittäminen saattaa edellyttää suurempia liikeyksiköitä, jotta kauneudenhoitoalan palveluita voitaisiin tarjota mahdollisimman paljon samassa paikassa mahdollisimman moneen aikaan. Aukioloaikojen lisääminen edellyttää joustavuutta työaikojen suhteen eli alan ammattilaisten on oltava valmiita työskentelemään yhä useammin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Myös kauneudenhoitoalan yritykset tulevat monipuolistumaan entisestään ja peruspalveluiden lisäksi ala kehittyy tarjoamaan erikoistuneita ja korkeatasoisia kauneudenhoitopalveluja. Yritykset ketjuuntuvat ja kasvavat ja palvelut laajenevat kattamaan yhä useampia kauneudenhoitopalveluita, laajentaen asiakaskuntaa ja lisäten työn määrää. (Työhallinto, 2012.) Monialayhteistyö. Lisääntyvän verkostoitumisen uskotaan myös muuttavat palvelualoja merkittävästi yritysten toimiessa tulevaisuudessa eri alojen rajapinnassa. Alojen rinnakkaiskehityksen myötä toimialojen rajat hämärtyvät. Lähes kaikki palvelualat lähentyvät toisiaan jollain tapaa vuoteen 2020 mennessä, joskin toisilla aloilla lähentyminen on voimakkaampaa kuin toisilla. Myös yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö tulee lisääntymään julkisten palveluiden tuottamisessa. Monialayhteistyö on kuitenkin osa tulevaisuutta, sillä monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille on kysyntää. Rajapinnat nähdään erityisen hedelmällisiksi uusien innovaatioiden kannalta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa toimialarajat ylittävä toiminta jakaantuu pelkistäen kahteen osioon: hoivapalveluihin ja hyvinvointipalveluihin, joiden keskeiset yhteistyön mahdollisuudet löytyvät erilaisista hyvinvointi-, vapaa-aika ja elämyspalveluista. (EK 2006, 10-13, 62, 64, 65.) Kauneudenhoitoalan uusia ammatillisia yhtymäkohtia on löydettävissä mm. terveysalalta, luontaisalalta, plastiikkakirurgiasta, myynti- ja matkailualalta, mikä heijastuu myös koulutustarpeisiin. Hyvinvointiteknologian rooli nähdään myös merkittävänä palvelualoilla. (EK 2006, 10-13, 62, 64, 65.) Perinteiset työsuhteet lisääntyvät lähinnä suurimmissa kasvukeskuksissa (Opetusministeriö 2002, 40). Yhteisöllinen oppiminen ja laaja-alaisuus. Osaamistarpeiden kannalta kyky yhteisölliseen oppimiseen, kyky ymmärtää eri toimialojen välisiä synergioita, kyky ymmärtää ja hallita kokonaispalveluketjuja sekä kyky ennakoida tulevaa muutosta ovat tärkeitä tulevaisuuden palvelualoilla. Keskeisinä osaamistarpeina verkostoituneessa ympäristössä nostetaan esille yhteistyötaidot, laaja-alaisuus, kokonaisuuksien hallinta ja monialainen liiketoimintaosaaminen. Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa loppuraportissa (EK, 2006) esitetäänkin, että liiketoimintaosaamisen tulisi sisältyä osana kaikkiin korkea-asteen tutkintoihin ja 17

18 opetusta tulisi kehittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Verkostoitunut toimialarakenne myös edellyttää, että ammattikorkeakoulut kehittävät perustutkintoaan yli toimialarajojen sisältäen työelämälähtöistä, ammattitaitoa syventävää ja yrittäjyyttä tukevaa koulutusta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskeistä on uusien ja yli toimialarajojen ulottuvien innovaatioiden soveltaminen käytäntöön. (Mt , 62, 64, 65.) Oppilaitosten yhteistyö. Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa loppuraportissa (EK, 2006) myös korostetaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteistyön tärkeyttä. Monissa palvelualojen ammateissa edellytetään vahvan ammattiosaamisen lisäksi myös muita erityisiä taitoja ja asiantuntemusta, joten ammattikorkeakouluihin tulisi valita nykyistä enemmän myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammatillista peruskoulutusta ehdotetaan sen sijaan kehitettävän moduulipohjaiseksi, jotta tietyn ammatin ydinosaamista voidaan laajentaa verkostoituneen toimialan tarpeiden mukaisella ammattiosaamisella. Muualla suoritettujen tutkintojen ja hankitun osaamisen tunnistaminen sekä tunnustaminen osaksi henkilön osaamisprofiilia ovat myös tulevaisuudessa entistä tärkeämpää huomioida oppilaitoksissa. (Mt , 62, 64, 65.) Ikääntyneet työntekijöinä ja kuluttajina. Yksi voimakkaimmin palvelualojen kehitykseen vaikuttava tekijä on väestön ikääntyminen. Sen lisäksi, että ikäihmisillä on yhä enemmän tarvetta erilaisille palveluille, heillä on myös halua, varallisuutta ja tottumusta hyödyntää palveluja. Palvelujen kysyntä synnyttää liiketoimintaa. Tulevaisuuden palveluyritysten tarjonnan lisääminen näkyy sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mm. hyvinvointi- ja elämyspalveluiden lisääntymisenä. Palveluille asetetaan myös korkeita vaatimuksia, jossa korostuu laadun, yksilöllisyyden, palveluvalikoiman ja asiakaspalveluasenteen merkitys. Erityisesti asiakaspalvelun tärkeä rooli näkyy ikääntyneen väestöryhmän kulutustottumuksissa; palvelun tulee olla henkilökohtaista ja sen halutaan olevan sosiaalinen tapahtuma. (EK 2006, ) Tosin kaupungistuminen ja perhekoon pieneneminen lisää yksinäisyyttä myös muissa ikäryhmissä, jolloin kosketuksen kaipuun ja sosiaalisen kanssakäymisen merkityksen kauneudenhoitopalveluiden yhteydessä voidaan yleisemminkin kasvavan. Vaikka hoitomenetelmät uusiutuvat ja teknistyvät, säilyvät koskettamisen, kuuntelemisen ja kädentaitojen merkitys yhä tärkeinä. (Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, ) Ikäihmisten kulutuskäyttäytymisen ennakointi on vielä kuitenkin arvoitus, sillä nuoruuden kulutustottumukset vaikuttavat ainakin osaltaan ikääntyneiden kulutuskäyttäytymiseen tulevaisuudessa, eikä vielä voida tietää, osaavatko tai haluavatko ikääntyneet käyttää palveluja tulevaisuudessa yritysten odottamalla tavalla. Ikääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa myös palvelualojen henkilöstöpolitiikkaan. Ikääntyneiden halutaan pysyvän työelämässä mahdollisimman pitkään, mitä edistetään ylläpitämällä työkykyä, panostamalla työhyvinvointiin, arvioimalla 18

19 työtehtäviä uudelleen sekä kehittämällä koulutusmahdollisuuksia. Ikääntyneillä on myös paljon elämänkokemusta ja osaamista palvella eri-ikäisiä asiakkaita ja heillä on merkittävä rooli hiljaisen tiedon siirtämisessä nuoremmille työntekijöille. (EK 2006, ) Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa -loppuraportissa (EK, 2006) palvelualojen osaamistarpeita on myös tarkasteltu eritellysti työntekijätehtävissä, asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä johtotehtävissä toimivien osalta. Osaamistarpeet kussakin mainitussa ryhmässä painottuvat tiivistetysti seuraavanlaisesti: Työntekijätehtävät: - asiakaspalveluosaaminen - asiakkaan tarpeiden tunnistaminen - ennakointi - verkostoitumisosaaminen - kulttuuriosaaminen - yhteistyökyvyt - tiimitaidot - itsensä johtaminen (työtehtävät entistä laajempia ja itsenäisempiä) - muutosvalmius - ongelmanratkaisukyvyt Asiantuntija- ja esimiestehtävät: - liiketoiminta- ja johtamisosaaminen - innovaatiojohtaminen - strategiaosaaminen - markkinatuntemus - toimialan ansaintalogiikan ja liiketoimintaprosessien ymmärtäminen - palvelujen konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen - asiakasprosessien kokonaisuuksien hallinta - asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi - palveluketjujen kokonaisuuden hallinta Johtotehtävät: - strategiaosaaminen - toimialan ansaintalogiikan ja liiketoimintaprosessien ymmärtäminen - markkinatuntemus - ihmisten johtaminen ja osaamisen johtaminen - asiakkaan tarpeiden tunnistaminen - ennakointi - palveluketjujen kokonaisuuden hallinta - verkostoitumisosaaminen yli toimialarajojen - kulttuuriosaaminen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2006) Alan houkuttelevuuden lisääminen. Tulevaisuudessa on myös kiinnitettävä huomiota palvelualojen yritysten houkuttelevuuden lisäämiseen, jotta ala olisi myös tulevaisuudessa kiinnostava työpaikka sekä nuorille että kokeneille ammattilaisille. Houkuttelevuutta pyritään lisäämään kehittämällä sekä 19

20 sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, joista esimerkkinä nostetaan johtajuus (kriittinen merkitys tulevaisuuden työyhteisöissä ja niiden kehittymisessä) sekä yhteistyöoppilaitosten kanssa (tavoitteena tietämyksen lisääntyminen ja mielikuvien parantaminen). (EK 2006, 12.) Yhdessä oppiminen ja kokonaisvaltainen asiantuntijuus. Oivallus -hankkeen loppuraportissa (EK, 2011) korostetaan myös edellä käsiteltyjen osaamisalueiden merkitystä tulevaisuudessa; verkostoosaaminen, kansainvälisyys, liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen ja design-ajattelu. Raportissa kuitenkin keskitytään kuvaamaan mainittujen osaamistarpeiden lisäksi elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden suuria linjoja, jonka perustana nähdään halu ja kyky tehdä töitä uudella tavalla. Keskeisenä lähtökohtana on myös se, ettei yhden ihmisen tule täyttää tulevaisuudessakaan kaikkia listoissa mainittuja osaamistarpeita, vaan verkostojen avulla kootaan erilaisia osaamiskombinaatioita, joissa osaaminen tiivistyy ja ideat jalostuvat. Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen vaativat harjoittelua, minkä vuoksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. (Mt. 13.) Myös projektiluontoisen koulutustyön tarve erilaisille kohderyhmille lisääntynee monialaisen osaamisen myötä. Esimerkiksi kosmetologityön ammatinkuvan voidaan nähdä muuttuvan yleismaailmallisten kehityssuuntien mukaisesti ihonhoidon ammattilaisesta myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi asiantuntijaksi. (Työhallinto, 2012) Luovuus ja yritteliäisyys. Oivallus -hankkeen loppuraportissa nostetaan myös vahvasti esille luovuuden ja yrittäjyyden rooli tulevaisuuden koulutuksessa. Luovuudella viitataan ennakkoluulottomaan ajatteluun ja ongelmien ratkaisukykyyn, kykyyn ajatella asioita eri näkökulmista sekä kykyyn nähdä asioille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Lisäksi luovuus voi olla omaperäisyyttä, erilaisuutta tai yllätyksellisyyttä. Yrittäjämäisen asenteen kulmakiviä ovat sen sijaan uskallus, kokeileminen ja luovuus sekä toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen, jotka määritellään taidoiksi. Edellä mainittujen edistämiseksi tarvitaan systemaattinen muutos. Yritteliään asenteen omaksuminen (mahdollisuusajattelu sekä halu kokeilla ja toteuttaa eli ratkaista asioita) nähdään teemana, joka tulisi olla koulutuksen kulmakiviä ja leikata kaikkien koulutusten läpi, eikä ymmärtää vain yksittäisenä kurssina tai oppiaineena. Olennaista muutoksen toteuttamisessa on panostamalla taitojen kasvattamiseen tietojen rinnalla sekä yhdessä tekemiseen yksilösuorittamisen sijasta. Taitoja ja yhdessä tekemistä ei kuitenkaan opita pänttäämällä, vaan yhdessä tekemällä; oppiminen on parhaimmillaan projektimaista, ilmiöiden ja ongelmien kautta tietoihin tarttuvaa sekä ryhmissä tekemistä painottavaa. (EK 2011, 14-17, 34.) 20

21 2.4 Ammattialakohtaiset osaamistarpeet Tässä kappaleessa tarkastellaan kauneudenhoitoalan ammattialakohtaisia osaamistarpeita aikaisemman tutkimustiedon pohjalta; ensin hiusalan (parturi-kampaajan) osaamistarpeita ja tämän jälkeen kauneudenhoitoalan (kosmetologityön) osaamistarpeita. Oili Kainu (2010) on tarkastellut palveluliiketoiminnan koulutusohjelmaan (ylempi AMK) kuuluvassa lopputyössään osaamisen tunnistamista ja ennakointia hiusalalla vuonna Kainun tutkimus käsittelee hiusalan nykyosaamista, tulevaisuuden osaamistarpeita, välitöntä lisäosaamistarvetta sekä alihankintaosaamisen tarpeita. Tutkimusaineisto perustuu pääosin seurantatutkimukseen perustuviin yrityshaastatteluihin (yhteensä 12 yritystä) ja tulokset perustuvat haastateltavien kokemuksiin, ajatuksiin, käsityksiin sekä niistä johdettuun ymmärrykseen parturikampaajan työstä, osaamisesta ja tulevaisuudenvisioista. Vaikka kaikki haastattelun tuloksissa mukana olevat henkilöt olivat hiusalalta ja koulutukseltaan parturi-kampaajia, oli osalla heistä lisäksi muuta, eri alalta kerättyä, osaamista mm. kosmetologin-, maskeeraajan- ja kynsienhoitajan ammateista. Haastattelut on toteutettu vuosina 2003, 2005 ja Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin puolistrukturoitua kyselytutkimusta; työelämän osaamisen ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmä Baronettia. Ammatilliset perustaidot, erikoistekniikat ja asiakaspalvelutaidot. Hiusalan tämän hetkisen ja tulevaisuuden ammatillisen osaamisen osalta keskeisemmiksi tuloksiksi Kainun (2010) tutkimuksessa nousivat perustekniikoiden hallinta sekä hyvä perusammattitaito (ks. taulukko 1), johon hiusalalla kuuluvat hiusten leikkaaminen, kampaaminen, värjääminen, permanenttaus, pesuja hoitokäsittelyt, partakäsittely sekä ripsien ja kulmien muotoilu ja värjäystaidot. Vastaajat toivat esille myös kehälinjan ja mittasuhteiden hahmottamistaidot, suunnittelun muoto-opilliset taidot, hiusten kotihoidon ohjaustaidot sekä muotitietouden; muodin ja trendien seuraamisen taidot. Hiusalan osaaminen edellyttää vastaajien mukaan myös tuotetietoutta (mm. allergisten asiakkaiden huomioiminen), johon lukeutuu raaka-ainetuntemus, tuotesuunnittelu, hiusalan materiaalituntemus sekä hoitotuotteiden- ja viimeistelyaineiden tuntemus. (Kainu 2010, 40, 59-60, ) Erikoisosaaminen. Erikoistekniikoihin kuuluvia kvalifikaatioita vastaajat tunnistivat hiusten leikkaamisen ja kampaamisen, värjäämisen, permanenttauksen sekä hoitokäsittelyjen alueelta. Lisäksi kokonaisvaltaisen hiustyylin suunnittelun hallinta, hiusten pidennystaidot, hiuslisän ja peruukkien käsittely- ja huoltotaidot, ehostukseen liittyvä osaaminen sekä hiusalan kilpailutoiminta kokonaisuudessaan tunnistettiin hiusalan erikoisosaamiseksi. Erikoistekniikoita pohdittaessa korostui ajatus siitä, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, vaan jokainen voi erikoistua johonkin tiettyyn työhön tai palveluun yrityksessä. Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostui kuitenkin 21

22 kokonaisvaltaisen tyylin huomioiminen osana hiusalan ammatillista osaamista, sillä tuote- ja palvelusuunnitelmat toteutetaan enenevästi asiakkaiden tarpeista lähtien. Asiakkaat kiinnittävät tulevaisuudessa myös yhä enemmän huomiota oman päänahan ja omien hiusten kuntoon. Lisäksi persoonallisia hiuksia vaativia asiakkaita on tulevaisuudessa entistä enemmän. (Kainu 2010, 41, 67.) Myös Irma Harila ja Anne Tuovinen (2007) ovat tarkastelleet hiusalan perustutkinnon osaamistarvekartoituksen loppuraportissa tulevaisuuden parturi-kampaajan tarvitsemia ammattitaitovaatimuksia, tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutettiin Delfoi menetelmällä; ensimmäiseen kyselykierrokseen osallistui 108 parturi-kampaajaa, 10 kouluttajaa ja 40 hiusalan opettajaa ja toisella kierroksella 39 panelistia, jotka keskustelivat hiusalan tulevaisuudesta. Tulokset olivat samansuuntaisia Kainun (2010) tulosten kanssa. Keskeisiksi parturi-kampaajien osaamisalueiksi nousivat myös Harilan ja Tuovisen tutkimuksessa ammatilliset perustaidot, erikoisosaaminen ja asiakaspalvelutaidot. Ensimmäisellä kierroksella sekä kouluttajat että parturikampaajat arvioivat yksimielisesti, että tärkeimmiksi ammatillisiksi taidoiksi nousevat tulevaisuudessa hiusten leikkaaminen ja värjääminen. Perusosaamiseen liitettiin mm. hiusten leikkaaminen, värjääminen, -permanenttaaminen, kampaaminen sekä asiakaspalvelu. (Mt. 5.) Muutostoiveet tutkinnon perusteita koskien kohdistuivat kosmeettisen hoitamisen opintoviikkomäärän vähentämiseen ja leikkaamisen ja kampaamisen opintoviikkomäärien lisäämiseen. Kosmeettisen hoitamisen (hiusten ja hiuspohjan määrittely sekä hiuspohjan ja hiusten sairauksien tunnistaminen) opintoviikkomäärä herätti keskustelua, sillä toisaalta sen ajateltiin olevan keskeinen osaamisalue tulevaisuuden parturi-kampaajan työssä erityisesti lisääntyneen herkistymisen ja allergisoitumisen johdosta, mutta toisaalta myös perustasolle liian vaativaa osaamista (mm. sairauksien tunnistaminen). (Harila & Tuovinen 2007, 5, ) Myös kaljuuntumisen hoito, peruukkien käsittely ja yritystoiminta koettiin liian vaativina osaalueina perustutkinnossa. Vähemmän tärkeitä ammatillisia taitoja arveltiin lisäksi tulevaisuudessa myös olevan parran käsittely- sekä peruukki- ja hiuslisäkepalvelutaidot, joiden osa vastaajista katsoi kuuluvan alan erikoisosaamiseen. Toisaalta osa vastaajista katsoi parranajon veitsellä kuuluvan ehdottomasti parturi-kampaajan ammattitaitoon. (Harila & Tuovinen 2007, 5, ) Myös Sirkku Ojala (2009) nostaa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään miehet hyvinvointipalveluiden käyttäjinä esille miesten (erityisesti keski-ikäisten tai keski-iän ylittäneiden miesten) otollisen roolin hyvinvointipalveluiden asiakkaina tulevaisuudessa. Tutkimukseen kuuluvaan kyselyyn osallistuneiden miesten motiiveja hyvinvointipalveluiden käytölle ovat psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tutkimukseen vastanneet miehet kokivat palveluiden kuitenkin 22

23 olevan tällä hetkellä liiaksi naisille suunnattuja; palveluiden käyttöä vähentää mm. miesten vähäinen tieto hyvinvointipalveluista ja siitä, miten hoitoihin tultaessa tulisi toimia. Vastausten määrä Osaaminen 31 kpl Hiusten värjäysprosessin hallinta 29 kpl Hiusten värjäyksen erikoistekniikoiden hallinta 24 kpl Hiusten suunnittelun muoto-opilliset taidot 22 kpl Hiusalan materiaalituntemus/raaka-ainetuntemus 16 kpl Hiusten leikkaamiseen ja kampaamiseen liittyvät erityistaidot 11 kpl Juhlakampausten tekotaidot 10 kpl Kokonaisvaltaisen hiustyylin suunnittelun hallinta 10 kpl Hiusten pidennystaidot 7 kpl Vesikampausten tekotaidot 6 kpl Pätevä hyvä perusammattitaito Taulukko 1. Tulevaisuudessa eniten korostuvat hiusalan ammatillisen osaamisen kvalifikaatiot, TOP 10 (Kainu 2010, 49) Halsas-Lehto & Nevalainen (2007) ovat tarkastelleet kauneudenhoitoalan perustutkinnon osaamistarvekartoituksessa muutoksia kosmetologin työn osaamistarpeissa. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 409 henkilöä, jotka tavoitettiin sähköpostitse Suomen Kosmetologien Yhdistyksen jäsenrekisterin kautta. Tutkimustulosten mukaan tyypillisin kauneudenhoitoalan yrityksen tarjoama ihonhoito on tulevaisuudessakin kasvohoito. Myös käsihoitojen ja vartalohoitojen uskottiin olevan jatkossakin suosittuja. Toisaalta jalka- ja käsihoitoja oltiin myös keskittämässä jalkaterapeuteille ja kynsiteknikoilla tai ne nähtiin ennemmin kosmetologien erikoistumismahdollisuuksina. Kaiken kaikkiaan kosmetologin työssä suuri merkitys on tiedolla ihon rakenteesta ja toiminnasta sekä tuotetuntemuksella. Erityisesti ennaltaehkäisevän ihonhoidon merkityksen uskotaan lisääntyvän. Suurin osa vastaajista korostaa myös iho muutosten ja ihotautien tuntemusta, ihmisen elimistön toiminnan tuntemusta, ainesosatuntemusta, terveystietoutta sekä väri- ja tyyliopillista tietoutta. Kosmetologien ennustetaan myös tarvitsevan taitoja arvioida asiakkaan elinympäristön vaikutuksia ihoon ja ihonhoitoon sekä uskallusta kyseenalaistaa asioita. Kosmetologin tulee osata etsiä tietoa ja soveltaa tutkimustietoa työssään. Vaikka käden kosketuksen hoidoissa uskottiin pysyvän jatkossakin tärkeänä, tulevaisuuden todennäköisiksi hoitolaitteiksi arvioitiin ultraäänilaitteet, pehmeä laser, kestopigmentointi- ja valoimpulssilaite, joiden turvallinen käyttö edellyttää 23

24 suurempaa asiantuntijuutta ja näin ollen myös vaatimuksia koulutukselle. (Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, 32-33, 67.) Kosmetologien tekemien erikoishoitojen suosion kasvun suhteen vastaajilla oli eriäviä mielipiteitä. Suosituimpina erikoishoitoina nähtiin spa-hoidot, vaikka niiden yksiselitteinen määrittely onkin vielä vaikeaa. Sen sijaan kestopigmentoinnin, lävistysten, solariumin ja muiden rusketushoitojen ei arveltu tulevaisuudessa varsinaisesti kasvattavan suosiotaan. Lymfahieronta, aromaterapia ja kokovartalo- ja niska-hartiahieronta nähtiin tulevaisuuden hierontamenetelminä. Ripsien ja kulmien kestovärjäys, hää- ja juhlameikki, päivämeikki, irto- ja kestoripset, ripsipermanentti ja ripsien pidennys nähtiin tyypillisimpinä ehostuspalveluina. Myös karvanpoistossa luotetaan laitehoitoihin ja perinteiseen vahaukseen. Ihomuutosten ja ihotautien hoidoissa nähtiin tulevaisuudessa kysyntää couperosa-, selluliitti-, lifting- sekä akne-hoidoille. Muita mainittuja hoitoja olivat mm. laihdutushoidot, vartalon sokeroinnit, laitehoidot, rentoutushoidot ja virtuaalihoidot. (Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, 41-42, 67.) Liiketoimintataidot ja sisäinen yrittäjyys. Liiketoimintaosaaminen yhdistettiin selkeästi osaksi myös kauneudenhoitoalan ammattialakohtaista osaamista. Kainun (2010) tutkimuksessa vuoden 2009 vastauksissa nousi esille liiketoimintataitojen tärkeä merkitys; myynti-taidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö, kustannustietous, taloudellinen ajattelu ja sisäinen yrittäjyys. Vastaajat tosin pohtivat mahdollisuutta opiskella liiketoimintaosaamisen taitoja vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä mahdollisesti parantaisi opiskeluvalmiuksia, kun taustalla on jo jonkin verran kokemusta yrittäjänä toimimisesta. Tutkimukseen osallistuneet vastaajat näkivät liikkeenhoidon ja yritystoiminnan opiskelun haasteelliseksi oppilaitoksessa ilman kontaktipintaa todellisuuteen. Sen sijaan lisäkoulutusta aiheesta olisi hyvä olla saatavilla vuoden tai kahden vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta tai alalla toimimisesta. Toisaalta vastauksissa myös muistutettiin, että eri alojen yritykset tarjoavat jo nyt runsaasti koulutusta mm. liiketoimintaosaamiseen, jos kiinnostusta riittää. (Mt , ) Myös Harilan & Tuovinen (2007) tutkimuksessa hiusalan yritystoiminnassa keskeisimpänä sisältönä nähtiin sisäinen yrittäjyys ja työntekijänä toimiminen. Sen sijaan yrityksen perustaminen ja laskentatoimi koettiin vähemmän tärkeinä sisältöinä. (Mt. 5, ) Asiakaspalvelutaidot, motivaatio ja verkostoituminen. Sosiaaliset taidot ja asiakaspalvelutaidot nähtiin ehdottoman tärkeinä tulevaisuuden osaamistarpeina kauneudenhoitoalalla; asiakkaan kohtaaminen, ihmissuhdetaidot, palvelualttius, kuunteleminen, ja tilanteessa mukana olemiseen liittyvät taidot. (Harila & Tuovinen 2007, 5, 67-68; Halsas-Lehto & Nevalainen 2007, 35). Asiakassuhteen luominen, palveluiden, ideoiden, osaamisen myyntitaito sekä palvelusuunnittelu asiakkaan tarpeen mukaan mainittiin alan ammattilaisten haastatteluvastauksissa. 24

25 Asiakaspalvelutaidot nähtiin vuorovaikutus, viestintä- ja kommunikointitaitoina sekä asiakaspalvelutaitoina ja palvelu-alttiutena. Myös motivoituneisuus (aktiivisuus, myönteinen asenne työhön, palveluhenkisyys ja yrittäjähenkisyys) ja halu ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen nousivat vastauksissa esille. Lisäksi verkostoituminen nähtiin tulevaisuudessa yhtenä keinona erottautua muista yrityksistä hiusalalla. (Kainu 2010, 59-60, ) Atk-taidot ja tietokoneohjelmien hallinta nousivat esille hiusalan tulevaisuuden tarpeista keskusteltaessa. Teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisten innovaatioiden syntymisen yritystoiminnassa ja sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjille tuoda esille omaa yritystään ja osaamistaan. Mainonta, markkinointi ja asiakkaiden palveleminen voidaan toteuttaa teknologian avulla uudenlaisilla tavoilla (ks. taulukko 2 ja 3). (Kainu 2010, 67.) 25

26 Taulukko 2. Hiusalan välitön lisäosaamistarve vuonna 2009 (Kainu 2010, 69) 26

27 Taulukko 3. Hiusalan SWOT analyysi. Teoreettisen tarkastelun ja tutkimustulosten pohjalta laadittu SWOT analyysi, jonka avulla pohditaan keskeisimpiä ja mielenkiintoisempia asioita hiusalan tulevaisuuden osaamistarpeista hiusalalla vuonna (Kainu, 2010, 74) 27

28 Pia Kiikeri (2007) on tarkastellut Pro gradu -opinnäytetyössään Parturi-kampaajan kompetenssiprofiili parturi-kampaajan työssä tarvittavia yleisiä työelämävalmiuksia. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksella, johon osallistui yhteensä 38 parturi-kampaajaopiskelijaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa hiusalan ammattilaista ja tarkasteltiin heidän näkemyksiään parturi-kampaajalta vaadittavista yleisistä työelämävalmiuksista. Yleiset työelämävalmiudet käsitettiin tässä tutkimuksessa valmiuksiksi, jotka koskevat myös muita ammattialoja ja niitä käsiteltiin seuraavien alun perin Eversin, Drushin & Berdrowin (1998) jaottelemien luokkien avulla: elämänhallintataidot, kommunikointitaidot, ihmisten ja tehtävien johtaminen sekä innovaatioiden ja muutosten hallinta. Elämänhallintataidot. Elämänhallintataidoista sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa nostettiin esille tärkeänä työelämävalmiutena oppimisen taito yhdistettynä motivaatioon. Koulutuksessa ja työelämässä menestyminen edellyttää motivaatiota alaa kohtaan ja jatkuvaa uuden oppimista uusien tuotteiden ja trendien seuratessa toisiaan. Tärkeänä pidettiin myös itsearviointitaitoja, jotta työssä voidaan edelleen kehittyä. Myös ajanhallinnan merkitys korostuu parturi-kampaajan työssä, jotta työskentely onnistuisi työtahdin mukaisesti tinkimättä kuitenkaan työn laadussa. Elämänhallintataitojen osalta tutkimuksessa sivuttiin myös monikulttuurisuusosaamisen merkitystä parturi-kampaajan työssä, joskin kyseiset taidot eivät nousseet erityisen merkitseviksi asiakkaan kulttuurituntemuksen osalta. Tärkeänä pidettiin lähinnä taitoa käsitellä erilaisia hiustyyppejä. (Kiikeri 2007, 104.) Kommunikaatiotaidot ja medialukutaito. Kommunikaatiotaitoihin kuuluvat vuorovaikutustaidot ja kuuntelutaidot nousivat sekä kyselyn että haastattelujen ehdottomasti tärkeimmiksi taidoiksi parturikampaaja-alalla ohittaen tärkeydessään jopa kädentaidot. Asiakaspalvelulla uskottiin voivan korjattavan jopa työn laadun puutteita. Myös suulliselle viestintätaidoille sekä kehonkielelle annettiin painoarvoa alan osaamisessa. Myös medialukutaito mainittiin omana osaamisalueenaan; parturi-kampaajan tulee seurata mediaa löytääkseen sekä uusia virikkeitä omalle työlleen että pystyäkseen toimimaan asiakkaiden kanssa, jotka myös seuraavat mediaa ja ovat yhä tietoisempia alan kehityksestä. (Kiikeri 2007, 105.) Johtamistaidot. Tutkimuksen mukaan parturi-kampaajat tarvitsevat työssään ihmisten ja tehtävien johtamistaitoja, joiden joukossa keskeisimmäksi taidoksi luokiteltiin päätöksentekotaito. Työssä tarvitsee tehdä itsenäisiä, hyvin harkittuja ja toisinaan nopeitakin päätöksiä. Johtajan edellytetään omaavan hyvät yhteistyötaidot, toimimaan yrityksessä auktoriteettina, mutta myös huomioimaan, kannustamaan ja kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. (Kiikeri 2007, 105.) Myös Milla Alenius (2009) korostaa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään Esimiestyö ja 28

29 henkilöstöjohtaminen kauneudenhoitoalalla: - Tietoa, taitoa ja tahtoa vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitystä kauneudenhoitoalalla toimivan esimiehen työssä. Esimiehen vuorovaikutustaidot nousivat tutkimuksen teemahaastatteluissa toistuvasti esille keskusteltaessa niin hyvän esimiehen ominaisuuksista, esimiehen tehtävistä, palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta kuin yrityksen sisäisestä viestinnästäkin. Vuorovaikutustaidot näyttäytyivät keskeisenä perustan luojana usealle eri kauneudenhoitoalan esimiestyön osa-alueelle. Tutkimus myös osoitti, että kauneudenhoitoalalla vuorovaikutusta esimiehen ja työntekijöiden välillä pidetään merkittävänä ja koko työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Esimiehellä on keskeinen rooli työyhteisön motivoijana. Esimiehen kyky löytää oma roolinsa työyhteisön johtajana osoittautui myös yhdeksi työyhteisön toimivuuteen vaikuttavaksi seikaksi; rehellisyys, luotettavuus ja inhimillisyys koettiin tärkeämmäksi kuin esimerkiksi taloudellinen tuottavuus. (Mt. 3, 42.) Innovaatioiden ja muutosten hallintataidot. Innovaatioiden ja muutosten hallintataidot nostivat erityisesti esille hahmottamiskyvyn, luovuuden, innovatiivisuuden ja muutosherkkyyden tärkeän merkityksen alan tehtävissä. Parturi-kampaajan tulee pystyä hahmottamaan mielessään työ, jonka aikoo tehdä. Työn suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan luovuutta, kädentaitoja, aloitekykyä ja valmiuksia työskennellä itsenäisesti. Riskinottokyvyn merkityksestä puhuttaessa tarkoitettiin liian suuren riskin välttämistä yritystä perustettaessa. Yritystoiminnassa on keskeistä, että parturikampaaja osaa hinnoitella tuotteensa kilpailukykyisesti turvaamalla kuitenkin yrityksen kannattavuus. Parturi-kampaajan on kyettävä asettamaan selkeät tavoitteet toiminnalleen. Visiointikyky edellyttää tekijältään aktiivista kouluttautumista ja edelleen työntekijöidensä kouluttamista kilpailukyvyn säilyttämiseksi tulevaisuudessa. Myös tässä korostuu oppimisen taidon merkitys. (Kiikeri 2007, 106.) Kivimäki ja Pouru-Rajala (2010) tarkastelevat ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään työvoimatarpeita ja työelämän ammattitaitovaatimuksia hiusalan koulutuksen kehittämiseksi Pirkanmaan alueella. Sastamalan koulutuskuntayhtymän (SASKY) teettämä kysely hiusalan osalta lähetettiin 50 yrittäjälle ja vastauksia saatiin 22 kappaletta. Kyselyssä kysyttiin mm. vastaako hiusalan koulutus tämän hetken työelämän tarpeisiin. Kyselyn vastanneiden yrittäjien mukaan Pirkanmaan seutu ei kärsi hiusalan osalta työvoimapulasta, mutta sen sijaan puutetta nähtiin olevan osaavasta työvoimasta. Vaikka osa taidoista ja käytännöistä opitaan vasta työtä tekemällä, palkkaavat pienyrittäjät usein kuitenkin mieluiten jo kokeneen työntekijän, jottei työaikaa kulu liiaksi opastamiseen. Valmiudet yrittäjyyteen. Työllistyminen yrittäjänä ja sopimusyrittäjänä vaatii vastaajien mukaan erityisesti valmiuksia yrittäjänä toimimiseen. Hiusalan yrittäjyys nähtiin haastavana toimintana. 29

30 Yrittäjät pitivät tärkeänä, että oppilaitokset valmentaisivat opiskelijoita yritystoiminnan haasteisiin aikaisempaa tehokkaammin ja kertoisivat realistisesti hiusalanyrittäjyyteen liittyvistä haasteista. Ehdotuksena tarjottiin mm. seuraavia toimintatapoja; oppilaitoksen ulkopuolinen parhaillaan alalla toimiva yrittäjä voisi välittää reaaliaikaista tietoa hiusalanyrittäjänä toimimisesta, samoin vierailut erityyppisiin ja erikokoisiin parturi-kampaamoihin antavat opiskelijoille käytännön tietoa ja tuntemusta alalla työskentelystä. (Kivimäki & Pouru-Rajala 2010, 36.) Motivaatio. Kyselyn tulosten perusteella yhtenä suurimpana ongelmana koetaan motivoituneiden työntekijöiden löytäminen. Yrittäjät arvelevat, että monilla alalle opiskelevilla on väärä kuva itse työn tekemisestä. Hiusala ulkopuolisen silmin saattaa vaikutta hohdokkaalta, vaikka todellisuudessa työ hiusalalla on niin fyysisesti kuin henkisestikin raskasta. Liikkeissä tehdään työtä kovassa tahdissa, jotta liiketoiminta pysyy kannattavana. Työnantajan näkökulmasta työntekijältä odotetaan yrittäjämyönteistä asennetta, kuten säästävää työskentelytapaa ja yrityksen kannattavuuden huomioimista, jotta työntekijä varmistaa työpaikkansa säilymisen. (Kivimäki & Pouru-Rajala 2010, 36.) Asiakaspalvelutaidot. Kyselyn perusteella teknisessä osaamisessa ei koettu olevan paljonkaan puutteita, mikä kehittyy luonnostaan työn ohella koulutuksesta saatujen perustaitojen pohjalta. Sen sijaan esille nostettiin asiakaspalvelutaitojen, taloudellisen ajattelun sekä motivaation keskeinen merkitys hiusalan työssä. Erityisesti asiakaspalvelutaidot kyselyyn vastanneet yrittäjät nostaisivat samalle tasolle teknisen taidon rinnalle. Hiusalalla kilpailu on kovaa ja jokaisen yrityksen pitää pystyä erottumaan menestyäkseen alalla, jolloin ainoastaan teknisesti taitavat parturi-kampaajat saattavat jäädä heikommalle, kuin taidoiltaan ns. keskitasoiset, jotka osaavat palvella asiakkaansa hyvin. Oppilaitoksilta toivottaisiin enemmän panostusta näiden taitojen vahvistamiseen. Yrittäjänä tiedostetaan, että jokainen opiskelija kuten myös alalla toimiva parturi-kampaaja tuo asiakaspalvelutilanteeseen oman persoonansa, joten yhtä ainoaa oikeaa mallia asiakaspalvelutilanteisiin on mahdotonta luoda. Koska asiakaspalvelutilanteet ovat aina erilaisia, tulisi koulutuksen valmentaa opiskelijoitaan mahdollisimman hyvin erilaisiin asiakaspalvelutilanteisiin. Tässä yhteydessä myös korostettiin, että onnistunut asiakaspalvelutilanne vaatii lisäksi opiskelijan motivaatiota ja halua palvella asiakasta hyvin. (Kivimäki & Pouru-Rajala 2010, ) 30

31 2.5 Estenomin osaamistarpeet Pia Parkkonen (2008) on tarkastellut Pro gradu työssään Estenomit työelämässä. Asiantuntijaosaaminen kauneudenhoitoalalla ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan koulutusohjelmasta valmistuvien estenomien työssä tarvittavaa osaamista. Tarkastelu perustui erityyppisissä kauneudenhoitoalan yrityksissä ja organisaatioissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivien estenomien (seitsemän haastateltavaa) omiin kokemuksiin työnantajien odotuksista ja työelämän erilaisten tehtävien vaatimasta osaamisesta (ks. kuvio 1). Substanssinhallinta ja palveluosaaminen. Tutkimuksen perusteella estenomin ammatillinen osaaminen muodostuu substanssin hallinnasta, palveluosaamisesta ja alan kokonaisvaltaisesta hallinnasta, mikä edellyttää ymmärrystä alan luonteesta ja toimintatavoista. Työnantajan nähtiin pitävän itsestään selvänä kauneudenhoitoalan substanssin hallintaa eli ammattiosaamista, johon liitetään kosmetiikkaosaaminen, kosmetiikan kemian hallinta, raaka-ainetietous ja tuoteosaaminen, kauneudenhoitoalan osaaminen, ihonhoidon ja ihon toiminnan ymmärtäminen sekä hiusalan lainalaisuuksien hallitseminen. Lisäksi palveluosaamisen katsottiin kuuluvan estenomin ammatilliseen osaamiseen, johon yhdistettiin sekä asiakaspalvelutaidot että palvelujen ja palvelukonseptien kehittämiseen tarvittavat taidot ja osaaminen. (Parkkonen 2008, 47.) Henkilökohtainen kehittyminen ja ammatillinen asiantuntijuus. Tutkimuksessa kauneudenhoitoalan asiantuntija nähtiin aktiivisena ja asioista selvää ottavana monitaitoisena osaajana. Kehittämisen ulottuvuus nähtiin sekä henkilökohtaisena että alaan liittyvänä prosessina; henkilökohtaiseen kehittymiseen liitettiin kyky reflektoida omaa toimintaa sekä kyky ja tahto edetä ammatissa, kun taas alan kehittämisen katsottiin perustuvan asiantuntijalle tyypilliseen alan teoriataustan hallintaan ja kykyyn soveltaa teoriaa erilaisissa muuttuvissa työtehtävissä. Lisäksi kauneudenhoitoalan profiilin ja arvostuksen nostaminen koettiin keskeiseksi tehtäväksi alan asiantuntijatyössä. Kauneudenhoitoalalla ammatillisuuden ja asiantuntijuuden nähtiin kulkevan käsi kädessä; asiantuntijuus perustuu ammatillisen teorian ja käytännön ymmärtämiseen ja alan substanssin hallinta on estenomien kilpailuvaltti kiristyvillä työmarkkinoilla. (Parkkonen 2008, 47.) Jo vuosikymmen sitten kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta (2002) on huomioinut tarpeen alan teoreettisen osaamiseen kehittämiseen ja suositukseksi annettiin, että alan liiketoimintaa ja koulutusta selvittävää tutkimustoimintaa on käynnistettävä ja alan palveluja ja uusia tuotteita kehittäviä hankkeita tulee käynnistää. Raportissa nostetaan erityisesti esille opettajien lisäkoulutustarve. Lisäksi ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä nähtiin parturi-kampaajan ja 31

32 kosmetologin ammattiteknisen ja teoreettisen osaamisen syventäminen ja näin osaltaan turvata myös aikaisempaa korkeatasoisempi opettaminen. (Opetusministeriö 2002, 39.) Organisaatio-osaaminen ja viestintätaidot. Organisaatio-osaaminen näyttäytyy estenomin työssä esimiesosaamisena, johtamisena ja isojen kokonaisuuksien hallintana. Esimiestyössä tai muissa vastaavissa tehtävissä työskentelevät estenomit korostivat viestintätaitojen, neuvottelutaitojen ja sosiaalisten taitojen merkitystä omassa työssään, jossa verkostot ovat sekä kansallisia että kansainvälisiä. Liiketoimintaosaamiseen liitettiin yrittäjyystaidot, myynti- ja markkinointitaidot, logistiikan ja talouden hallinta. Suurin osa estenomeista työllistyy toisen palvelukseen ja silloin heiltä edellytetään enemmänkin ymmärrystä liiketoiminnasta kuin sen kokonaisvaltaista hallintaa. Osa estenomeista sen sijaan työllistää itsensä itsenäisinä yrittäjinä ja heille liiketoiminnan lainalaisuuksien kokonaisvaltainen hallinta on menestymisen ehto. Tutkimuksen mukaan estenomit toimivat työssään yrittäjämäisesti, sillä haastateltavien toimenkuvat olivat vastuullisia ja he tekivät työssään itsenäisiä päätöksiä edellyttäen oma-aloitteisuutta, suunnitelmallisuutta ja neuvokkuutta. (Parkkonen 2008, 49.) Alan kehittäminen ja yrittäjyys. Estenomin ammatti on vielä uusi eikä vakiintuneita toimenkuvia ole vielä ehtinyt muodostumaan. Myös monet Parkkosen (2008) tutkimuksessa haastatellut estenomit olivat voineet itse vaikuttaa työnkuvansa muodostumiseen ja olivat omalla aktiivisuudellaan ja dynaamisuudellaan muokanneet itselleen mielekkään työn. Tutkimuksen perusteella estenomeilla on vahva tahto kehittää alaa, mikä näkyy työssä yrittäjämäisenä toimintana erilaisissa kauneudenhoitoalan yrityksissä ja organisaatioissa. (Mt ) Hanna Siltanen (2011) on verrannut ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössään Opiskelijoiden suhtautumista yrittäjyyteen hoitotyön, liiketalouden sekä sosiaali- ja kauneudenhoitoalan koulutusohjelmissa. Estenomiopiskelijat olivat tutkimuksen mukaan yhdessä tradenomiopiskelijoiden kanssa eniten yrittäjyyshenkisimpiä ja heistä reilusti yli puolet oli harkinnut yrittäjyyttä. Tulevaisuuden näkymät yrittäjyyttä ajatellen nähtiin yleisesti vastaajajoukossa hyvinä, mutta kaikkien ryhmien opiskelijat eivät ajatelleet yrittäjyyttä vaihtoehtoina omalle kohdalleen. Yrittäjyyteen kannustavina asioina nähtiin mm. myönteiset tapahtumat, esimerkiksi opiskelutovereiden onnistuminen yrittäjinä, esikuvat sekä perheen ja ystävien kannustus. Alalle suunnatuilta yrittäjyysopinnoilta sen sijaan toivottiin eniten faktatietoa yrittäjyyteen liittyvistä käytännön asioista sekä ulkopuolisia, alalla toimivia yrittäjiä luennoitsijoiksi. Yrittäjyysajattelun integroimista opetussuunnitelmiin on tehty teoriatasolla - mutta tärkeänä nähtiin, että koulutusohjelmien opettajat toteuttaisivat sitä päivittäin työssään myös 32

33 käytännön tasolla. Yhtenä ajatuksena esitettiin myös yrittäjyyskurssin tarjoaminen ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jolloin idea mahdollisesta opiskelijayrittäjyydestä lähtisi liikkeelle jo heti ensimmäisenä vuonna. (Mt ) Kilpailukyky, kansainvälinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. Tulevaisuudessa kauneudenhoitoalan ketjuliiketoimintamallilla haetaan parempaa kilpailukykyä ja synergiaetua markkinoilla, mitkä avaavat suurella todennäköisyydellä uusia työpaikkoja estenomeille tulevaisuudessa. Toisaalta ketjuliiketoiminta nähtiin kuitenkin Parkkosen (2008) tutkimuksessa haastateltujen keskuudessa myös haasteena, koska tarvittavaa osaamista ei välttämättä ole vielä riittävästi. Ketjuliiketoimintaan liittyy usein myös kansainvälistymisen haasteet ketjuyritysten ollessa usein kansainvälisiä, jolloin suomalaistenkin ketjuyritysten verkostot yltävät ulkomaille. Kansainvälistyminen edellyttää vahvaa kielitaitoa ja kulttuurista osaamista kykyä ymmärtää eri kulttuuritaustaisten ihmisten tapaa toimia työelämässä ja kulttuurisia eroja liiketoiminnassa. Tutkimuksessa nousi esille toive vahvistaa tulevaisuudessa estenomien osaamista, ammattiidentiteettiä ja kilpailukykyä työmarkkinoilla sekä nostaa alan arvostusta jatkokoulutuksen avulla (mm. ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Tutkimuksen mukaan estenomit ovat hyvin alaansa sitoutuneita ja halukkaita kehittää osaamistaan kauneudenhoitoalan asiantuntijoina. (Mt. 49.) Tämä tulee myös esille Kaija Raevuoren (2009) ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössä, joka kartoittaa kyselytutkimuksen avulla Laurean-, Turun-, ja Vaasan ammattikorkeakouluissa opiskelevien estenomilinjan opiskelijoiden kiinnostusta liittyä mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavaan estenomiyhdistykseen pysyäkseen mukana alan kehityksessä ja muutoksessa. Kyselyn mukaan nykyiset estenomiopiskelijat olisivat halukkaita toimimaan yhdistyksen toimielimissä (vastaajista 40) ja estenomiyhdistyksen toivottiin ottavan kantaa tunnettavuuden lisäämiseksi, palkkaukseen sekä alan opetuksen kehittämiseen. Virkistystoiminnan selvityksessä suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousivat messumatkat tämän jälkeen yrityskäynnit. (Mt. 19.) 33

34 Kuvio 1. Estenomin asiantuntijaprofiili (Parkkonen 2008, 50) 34

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010. Näyttötutkinto

HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010. Näyttötutkinto HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010 Näyttötutkinto SISÄLLYSLUETTELO HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA, 120 ov... 3 TUTKINNON HENKILÖKOHTAISTAMINEN... 3 TUTKINTOTILAISUUDET

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot