SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ OLLI SASSI 2010 SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Olli Sassi 2010 Toimeksiantaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjaaja Martti Kemppainen Hyväksytty 2010

3 Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Olli Sassi Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sähköinen liiketoiminta 34 Opinnäytetyöni tavoitteena on antaa näkökulma siihen, mitä kaikkea kuuluu sähköiseen liiketoimintaan. Annan oman näkemykseni siihen, mitä sähköisen liiketoiminnan ammattilaisen tulisi osata, jotta hänen ammattitaito vastaisi työelämän tarpeita. Opinnäytetyössäni käyn läpi Internetin ja sähköisen liiketoiminnan historiaa. Jatkan nykypäivän tilanteeseen ja katson myös tulevaisuuteen. Koska sähköinen liiketoiminnan edellytyksenä on laajakaistayhteys, kerron myös muutamista sähköisen liiketoiminnan työvälineistä. Tutkimusaineistona olen käyttänyt useita eri Internet-lähteitä sekä alan kirjallisuutta. Johtopäätökseni on, että sähköinen liiketoiminta on alana vielä nuori ja edelleen kehittyvä. Asiasana(t) Internetin historia, sähköisen liiketoiminnan historia, sähköinen liiketoiminta, sähköisen liiketoiminnan työvälineet, laajakaista

4 School of Business and Administration Business Information Technology Programme Abstract of Thesis Author Olli Sassi Year 2010 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Rovaniemen ammattikorkeakoulu E-business 34 My thesis will give a perspective for that e-business will consist in my opinion. I take also an opinion in the professional of e-business employees. How they will take full responsibility for theirs professional skills from working life s requirements. In my thesis I go though history of the Internet and e-business. I will continue to a present day and I will also see bit into the future. In my thesis I go through a few equipments of e-business. The Internet connection will be a condition of e-business that I write also. I have used in my research materials many sources of the Internet and several special books. I decide a conclusion that the sector of e-business is still young and there certainly will be the jobs in the future. Key words Internet history, e-business history, e-business, e-business tools, Internet connection

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO INTERNET GRAAFISEN KÄYTTÖLIITTYMÄN KEHITTYMINEN VERKON YLEISTYMINEN SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN HISTORIA MITÄ ON DIGITAALINEN TALOUSHALLINTO? SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TYÖVÄLINEET TOIMISTO-OHJELMAT ECONET GOOGLEN PALVELUT ETÄTYÖSKENTELY CITRIX OHJELMAA KÄYTTÄEN VIDEONEUVOTTELU ASIAKKUUDEN HALLINTA INTERNET-YHTEYDET INTERNET DSL KAAPELIYHTEYS JA KUITUVERKKO G LÄHIVERKKO LÄHIVERKON TIETOTURVA DMZ VERKKOLASKUT EDI JA EFT IDEOITA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSOHJELMAAN LOPUKSI LÄHTEET... 32

6 1 1 JOHDANTO Sähköisen liiketoiminnan osaaminen on hyvin tärkeää nykypäivän liiketoiminnassa. Yrityksien ja yhteisöiden kilpailukyvyn vuoksi on hyvin tärkeää kehittää talouden prosesseja sähköiseen ja entistä kustannustehokkaampaan muotoon. Käynnissä olevaa sähköistämistä voi kutsua murrokseksi. Nyt käynnissä olevaa murrosta on väitetty jopa merkittävämmäksi taloudellisen toimintaympäristön muutokseksi sitten teollisen vallankumouksen. Sähköinen liiketoiminta on tullut koulutusohjelmaksi Rovaniemen ammattikorkeakouluun. Ensimmäiset sähköisen liiketoiminnan opiskelijat aloittivat opiskelun syksyllä Opinnäytetyöni tarkoitus on kertoa sähköisestä liiketoiminnasta yleisesti sekä pohtia, mitä mielestäni koulutuksessa tulee ottaa huomioon, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeita. Aihe on todella laaja, mutta olen koonnut tähän mielestäni tärkeimmät sähköiseen liiketoimintaan vaikuttavat asiat. Sähköisen liiketoiminnan ammattilaisia tarvitaan nykyaikaistamaan yritysten tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttöä, jotta yritykset saisivat nykytekniikasta mahdollisimman suuren hyödyn tämän päivän tiukassa kilpailutilanteessa. Tietotekniikan alalla on tapahtunut suuri muutos 2000-luvulla. Tietoteknilliset sovellukset ja tietoverkot ovat tulleet yhä kiinteämmäksi osaksi ihmisten ja yrityksien arkipäivää. Koko ajan kiristyvässä kilpailutilanteessa on tärkeää hyödyntää uusia teknologioita, jolloin yritysten toimintaympäristöissä ja toimintatavoissa tapahtuu suuria muutoksia kohti digitaalisuutta ja sähköisiä toimintoja. Uusien teknologioiden hyödyntäminen auttaa parantamaan yrityksien kilpailukykyä. Ydinliiketoimintaprosesseja muokkaamalla koko yrityksen liiketoimintaa voidaan hallitusti kehittää ja tehostaa. Liiketoimintaprosessien sähköistymisen seurauksena on mahdollisuus karsia kustannuksia toimintojen automatisoinnin ja sähköistämien myötä. Internetin eli maailmalaajuisen tietoverkon myötä yritysten maantieteellisen sijainnin merkitys kutistuu, sekä yhteistyöverkostojen käyttö mahdollistaa tehokkaan työskentelyn globaalisti. Tehokkaampien tietotekniikan sovellusten ja laitteiden myötä yritys pystyy keskittymään entistä paremmin omaan ydinliiketoimintaansa. Näin pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja vaatimuksiin entistä paremmin.

7 2 Opinnäytetyöni alussa kerron Internetin ja sähköisen liiketoiminnan historiasta. Etenen käsittelemään sähköisen liiketoiminnan, eli digitaalisen taloushallinnon termejä ja työvälineitä. Digitaalinen taloushallinto nähdään usein suppeasti, vain verkkolaskujen ja laskujen sähköisenä käsittelynä. Digitaalinen taloushallinto on kuitenkin paljon enemmän. Digitaalinen taloushallinto kattaa talouden prosessit yli yritys- ja organisaatiorajojen. Suuntana digitaalisessa taloushallinnossa on ollut saada taloushallinnosta mahdollisimman automaattisesti toimiva. Perehdyn myös erilaisiin Internet-yhteyksiin, jotka mahdollistavat sähköisen liiketoiminnan toteuttamisen yrityksissä. Lähiverkot sekä laskujen sähköinen kierrätys kuuluvat yhtenä tärkeänä osana sähköiseen liiketoimintaan. Opinnäytetyössäni otan myös kantaa siihen, mitä kuuluu mielestäni sähköiseen liiketoimintaan. Annan myös muutamia vinkkejä opinto-ohjelman sisältöön. Lukemisen intoa.

8 2 INTERNET 3 Internet on hyvin keskeinen osa sähköistä liiketoimintaa. Internet, maailman laajuinen tietoverkko mahdollistaa tietokoneiden ja tietoverkkojen yhdistämisen toisiinsa. Internet on jo 40 vuotta vanha keksintö. Internet sai alkunsa Yhdysvalloista ARPAnetin nimellä kulkevasta sotilaallisesta hankkeesta vuonna ARPAnetin alkuperäisenä toiminta-ajatuksena oli hajauttaa sotilaallista tietoa ja toiminnallisuutta niin, ettei koko järjestelmä olisi riippuvainen vain yhdestä tietokoneesta. Ponnetta suunnittelulle antoi kylmä sota ja ydinasehyökkäyksen pelko venäläisten taholta. Aiempien järjestelmien kaatuminen olisi tapahtunut, jos esimerkiksi ydinpommi olisi pudotettu viestinnälliseen solmukohtaan. Tämän välttämiseksi kehitettiin IP-protokolla, joka muodostuu sanoista internet protocol. IP-protokolla tarkoittaa yhteistä kieltä koneiden väliseen keskusteluun, joka on luonteeltaan yhteydetön. IPprotokollassa idea on se, että tieto pilkotaan pieniksi paketeiksi ja kuljetetaan reitityspisteiden välityksellä perille. (Keskinen 2000, 13.) Tiedon kuljettamista perille hoitava protokolla on nimeltään TCP eli Transmission Control Protocol. TCP on yhteyspohjainen protokolla, joka huolehtii sanoman pilkkomisesta sellaisiin osiin, joita IP pystyy käsittelemään. TCP huolehtii myös osien järjestyksen ylläpitämisestä sekä tarpeen vaatiessa tarkastuskoodien avulla tiedonsiirron toistamisesta. Tämä toimii niin, että viesti ei kulje vain yhtä kanavaa pitkin. Kanavan katketessa verkko etsii uuden siirtokanavan ja toimittaa tiedon perille. Näin TCP varmistaa, että tieto toimitetaan perille määränpäähänsä, jos se vain on mahdollista. (Keskinen 2000, 13.) Muutamaa vuotta myöhemmin verkottuminen laajeni yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Toiminta pysyi edelleen tiukasti Yhdysvaltojen julkisten rakenteiden sisällä. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin verkottuminen laajeni mannerten välisiin yhteyksiin. Verkosta eli Internetistä nähtiin tässä vaiheessa jo niin suurta lisäarvoa, ettei sen rakentamisen tarvinnut olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Rahoituksesta tuolloin vastasivat erimaiden opetusministeriöt. Verkon toiminnan haluttiin olevan epäkaupallista ja palvelevan lähinnä akateemisen tiedon välittäjänä. Verorahoilla kustannettu verkon ilmainen käyttö toi mukanaan AUP-sopimuksen (Acceptable User Policy), joka kielsi kaiken

9 4 kaupallisen toiminnan verkossa luvulla verkon käyttö oli vielä sen verran rajallista, että toimintaa oli mahdollista valvoa, eikä väärinkäytöksiä päässyt syntymään. (Keskinen 2000, ) 2.1 Graafisen käyttöliittymän kehittyminen 1980-luvun alkupuolella verkko oli vähäisen siirtokapasiteetin vuoksi tekstipohjainen. Eri tahot alkoivat kehittää edistyneempää graafista käyttöliittymää. Kymmenen vuotta kestänyt kehitysprojekti sai nimekseen GUI (Graphic User Interface), joka huipentui vuonna 1984 Apple Macintohsin julkaisemiseen. Se oli valtava harppaus tietokoneen käytön helpottumisessa tekstistä kuvakkeiksi. Siinä tilanteessa kukin käyttäjä pystyi säätämään käyttöjärjestelmänsä ulkoasua ja toimintoja itselleen sopiviksi. (Keskinen 2000, ) Verkkoon ensimmäisen graafisen käyttöliittymän eli www-selainohjelman teki tuolloin vasta 20 vuoden ikäinen Marc Andreesen, joka lanseerasi Mosaicnimisen selainohjelmiston vuonna Tämä helpotti verkon käyttöä niin paljon, että verkkoa pystyi käyttämään ihan tavallinen maallikkokin. Graafisen käyttöliittymän myötä käyttäjän ei tarvinnut enää kirjoittaa Unix-käskysanoja, vaan nykypäivän tapaan kirjoittaa vain osoite halutessaan päästä haluttuun www-palveluun. Mosaic mahdollisti myös kuvien liittämisen verkkosivuille, mikä antoi selaamiselle näyttävyyttä. (Keskinen 2000, 15.) 2.2 Verkon yleistyminen Verkon käytön rajoitettu käyttö ja epäkaupallinen luonne mahdollistivat avoimien standardien syntymisen. Tästä johtuen erimerkkiset laitteet toimivat yhdessä, eikä mikään yritys päässyt luomaan tai omimaan protokollia. Standardien avoimuus mahdollisti maailmanlaajuisen tuotekehityksen sekä teknologian erittäin nopean kehittymisen luvun alussa syntyi CERNin tutkimuskeskuksessa WWW eli World Wide Web. WWW kuvaa tietokoneiden verkkoa, jossa palvelimet löytävät linkeillä toisensa. Jokaisen osoitteen takana on palvelin, josta löytyy erilaisia tiedostoja, jotka ovat vapaasti luettavissa. Mosaic oli ensimmäinen www-selain, joka suorastaan räjäytti Internetin käytön ja teki surffaamisesta helppoa ja hauskaa. (Keskinen 2000, 15.) Kaupalliset yritykset alkoivat käyttää verkkoa omiin tarkoituksiinsa luvun alkupuolella. Vuosi 1993 oli Internetin kehityksen kannalta käänteente-

10 5 kevä. Tuolloin Yhdysvaltojen johtohahmojen toimista luotiin käsite tiedon valtatie, jolle annettiin nimeksi National Information Infrastructure. Käytännössä tämä hanke tarkoitti maan kattavan tietoverkon rakentamista ja samalla myös uuden liiketoiminta-alueen syntymistä. Samana vuonna julkistettiin Mosaic selaimen lisäksi myös v.34 modeemi, joka mahdollisti verkottumisen puhelinverkkojen kautta. Tämä Yhdysvalloissa tapahtunut murros toi Internetin maailmanlaajuiseen tietoisuuteen vuonna (Keskinen 2000, 16.) Tietoverkon laajentuminen johti tiedon valtavaan lisääntymiseen, mikä aiheutti sen, että verkosta ei löytänyt hakemaansa tietoa, ellei tiennyt täsmällistä osoitetta. Tästä tarpeesta syntyivät hakukoneet, jotka omaavat valtavan tietokannan eripalveluista, joita käyttäjä voi hakea hakusanojen avulla. Hakukoneet kehittyivät myöhemmin yksityisiksi yrityksiksi, jotka rahoittavat toimintaansa Internet-mainonnalla. Hakukoneista tunnetuin lienee Google. (Keskinen 2000, 16.)

11 3 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN HISTORIA 6 Liiketoiminta alkoi sähköistyä ja 1960-lukujen taitteessa. Tuolloin tietotekniikka otettiin laajemmin yrityskäyttöön helpottamaan päivittäistä työtä. Ensimmäinen digitaalinen tietokone Suomessa otettiin käyttöön Postipankissa vuonna Tämä kone oli IBM 650 -tietokone ja sitä käytettiin pääasiassa säästötilien kirjauksiin. Tietokone toi tehoa säästötilien kirjauksiin. Aikaisemmin tietojen ajantasaistamiseen oli mennyt kuukausi, tietokoneen myötä sama työ saatiin tehtyä viikossa. Nykyään tietokoneet ovat teholtaan 50 miljoonaa kertaa tehokkaampia. Vuotta myöhemmin tietokoneella voitiin maksaa palkkoja suoraan tileille, mikä pakotti myös muiden pankkien lopulta hankkimaan tietokoneet vuosina (Uta 2005; Tietokone 2010.) 1970-luvulla alkoi varsinainen sähköisen liiketoiminnan kehitys. Tuolloin alettiin kehittää kahta sähköiseen liiketoimintaan liittyvää palvelua. Electronic Data Interchange (EDI) Electronic Fund Transfer (EFT) (Uta 2009.) 1980-luvulla sähköisen liiketoiminnan kehitykseen tuli rahaliikenne pankki- ja luottokorttien muodossa. Tuolloin myös pankkiautomaatit yleistyivät luvulla sähköisessä liiketoiminnassa koettiin todellinen mullistus, Internet. Tuolloin käytiin keskustelua, hylätäänkö vanha tapa tehdä kauppa myymälästä käsin. Yleisenä ajatuksena oli perustaa Internet-kauppoja. Ajatuksen pohjalla oli varmasti kustannusten säästö, kaupan mahdollinen aukiolo 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa, ostosten teko kätevästi kotoa sekä helppo hintojen ja tuotteiden ominaisuuksien vertailu. Tuolloin yrityksen pyrkivät hyvin voi makkaasti viemään jakelukanavia kuvion 1 mukaisiksi. (Uta 2009.)

12 7 Kuvio 1. Kuviossa on sähköisen liiketoiminnan vaikutus jakelukanaviin (Uta 2009) Vuosina Internet yleistyi valtavasti. Internetin tekniikkaan, palveluihin, käyttöön ja mahdollisuuksiin liittyivät valtavat odotukset. Uusilta langattomilta viestintätekniikoilta (3G, WAP, tekstiviestit) odotettiin uusien medioiden mahdollistajiksi. (Wikipedia 2009a.) Sähköisen liiketoiminnan hallitsematon kehitys aiheutti lopulta Internetkuplan. Kuplaan syntyyn vaikutti liioittelu. Yritykset myivät uusia, mullistavia tuoteideoitaan PowerPoint kalvoesityksillä jo ennen kuin ensimmäistäkään riviä oli koodattu. Pääomasijoittajat lähtivät päätä pahkaa sijoittamaan toimintaa näiden esitysten pohjalta. Myös yksityiset sijoittajat, pankit ja jopa valtiot uskoivat vakuutteluihin ja laskelmiin, joissa markkina-arvo saattoi olla moninkertainen sen liikevaihtoon ja tasearvoon nähden. Uusia IT-alan yrityksiä perustettiin lukuisia, ja ne saivat rahoituksia mitä erikoisimmille hankkeille. Useat IT alan yritykset menivät myös konkurssiin hyvin lyhyen ajan sisällä. Yleisen väittämän mukaan IT-alan ylivertaisuus mahdollistaisi loputtoman tuottavuuden kasvun. Puhuttiin kokonaan uudesta talouden aikakaudesta. (Wikipedia 2009b.) Kuplan syntyyn oman mausteen antoi myös vuoden 1999 vaihtuminen 2000 vuodeksi. Ongelmana oli vuosiluvun merkintä kahdella numerolla, eli 1999

13 8 merkittiin tietokoneelle 99 kalliin keskusmuistin säästämiseksi. Pelättiin, että vuosituhannen vaihtuminen pyöräyttää tietokoneiden vuosiluvun luvuksi. Vanhoja järjestelmiä korjattiin tai poistettiin käytöstä vuosiluvun vaihtumisen ongelman poistamiseksi. Loppujenlopuksi vuosituhannen vaihtumisessa ei ollutkaan suuria ongelmia. Tunnetuin ongelma oli Japanin ydinvoimalaitoksen pysäyttäminen varajärjestelmän vuosilukuongelman vuoksi. (Wikipedia 2009a.) IT-kuplan puhkeaminen johtui lopulta yliarvostettujen IT-alan yritysten arvon romahtamisesta. IT-alan ratkaisuille ei ollut kysyntää ja nettikaupassa huomattiin monenlaisia ongelmia; kotiinkuljetukset olivat kalliita ja myyjää ja ostajaa vaivasi luottamuksen puute. Suuria summia oli sijoitettu yrityksiin, jotka eivät tehneet muuta kuin konkurssin. Maailmanlaajuisesti kuplan myötä n miljardia euroa. (Wikipedia 2009a, IT kupla 2009.) Vuoden 2000 kuplan puhkeamisen jälkeen sähköisen kaupankäynnin luonne muuttui. Kuplan puhkeamisen jälkeen nettikauppaa alettiin kehittää liiketoiminnan lisätoiminta-ajatuksella. Sähköinen liiketoiminta kehittyi siten, että Suomenna vuonna 2007 sähköisessä kuluttajatason kaupankäynnissä liikkui 4,5 miljardia euroa. Yritysten välisen sähköisen kaupan volyymi Suomenna vuonna 2007 oli noin 50 miljardin euron luokkaa. (IT kupla 2009.)

14 4 MITÄ ON DIGITAALINEN TALOUSHALLINTO? 9 Sähköinen liiketoiminta eli digitaalinen taloushallinto on määrittelyssä helpoin jakaa kahteen eri osaan: taloushallinto ja digitaalisuus. Taloushallinto on Lahtisen mukaan järjestelmä, jolla organisaatio seuraa taloudellisia tapahtumia siten, että se voi raportoida toiminnastaan sidosryhmille. Taloushallinto voidaan jakaa kahteen tarkoitukseltaan erilaisen taloudellisen tiedon tuottamiseen: ulkoiseen eli yleiseen laskentatoimeen ja sisäiseen eli johdon laskentatoimeen (Lahti Salminen 2008, 14). Ulkoinen laskentatoimi tuottaa pääasiassa tietoa viranomaisille, sidosryhmille, työntekijöille, asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille. Sisäinen taloushallinto keskittyy antamaan informaatiota yrityksen sisäiseen käyttöön eli lähinnä johtoportaalle yrityksen tai organisaation talouden seurantaa varten. Nykyään ulkoinen ja sisäinen taloushallinto ovat lähestyneet toisiaan. (Lahti Salminen 2008, 14.) Tietojärjestelmien näkökulmasta taloushallinto voidaan määritellä järjestelmäksi, joka koostuu toisiinsa liittyvistä komponenteista, jotka toimivat yhdessä saavuttaakseen tietyn tuloksen (Lahti Salminen 2008, 14). Tietojärjestelmää voi hyvin verrata kaupan kassajärjestelmään, josta saadaan esim. verottajalle laskettua alv:n tilitysten osuus sekä myös halutun ajanjakson myyntikatteen määrä. Huippuesimerkki tietojärjestelmän ja laitteiden automaattisesta toiminnasta on valokuvausliikkeiden valokuvantekokoneet, jotka tekevät asiakkaan Internet-sivujen kautta lähetetyt digitaaliset valokuvat paperikuviksi. Digitaalisuus merkitsee sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyä, siirtämistä ja varastointia sekä esittämistä (Lahti Salminen 2008, 17). Digitaalisten järjestelmien pohjalla on melkein aina tietokanta, jossa tieto sijaitsee. Tietoa hallitaan erilaisilla tietokantasovelluksilla, joista yleisimpiä ovat MSSQL, Oracle ja Microsoftin Access (Lahti Salminen 2008, 17). Tietojenkäsittelyn Tradenomitutkinnon aikana käsittelimme tietokantaohjelmistoja sekä siihen liittyvää ohjelmointia. Mielestäni myös sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmassa tulisi olla samantasoista tietokantojen suunnittelua ja toteutusta, jotta sähköisen liiketoiminnan ammattilainen ymmärtäisi tietokantojen merkityksen digitaalisessa liiketoiminnassa.

15 10 Sähköiseen liiketoimintaan kuuluu olennaisena osana sähköinen asiointi. Sähköistä asiointia on sähköpostin lähettäminen, Internetin tai muun tietoverkon yli tapahtuvaa asiointia ja digitaalisen tiedon käsittelyä. Sähköistä asiointia on myös Internetissä täytettävien lomakkeiden täyttö ja lähetys. (Lahti Salminen 2008, 18.) Verkkokaupalla tai e-liiketoiminnalla tarkoitetaan Internetissä tapahtuvaa tuotteiden tai palveluiden kauppaa ja liiketoimintaan liittyvien prosessien käsittelyä (Lahti Salminen 2008, 18). Suosituimpia kaupallisia verkkopalveluita ovat verkkopankkipalveluiden käyttö sekä digitaalisen musiikin myynti. Digitaalisessa musiikkikaupassa asiakas ostaa palveluntarjoajan Internetsivuilta digitaalista musiikkia, jotka hän saa heti maksun jälkeen ladata omalle tietokoneelle. Tällöin myyntitapahtuma on täysin automaattinen, myyjän tietojärjestelmä antaa maksusuorituksen ilmestyttyä luvan ladata musiikkikappale. Ihmistyövoimaa tässä esimerkissä ei tarvita ollenkaan, mikä on todella kustannustehokasta. Myös matka- ja erilaisten tapahtumien lippujen ostaminen ja jakelu on suosittua sähköistä liiketoimintaa. Mitä siten on digitaalinen taloushallinto? Lahtisen mukaan digitaalisella taloushallinnolla tarkoitetaan taloushallinnon kaikkien tietovirtojen ja käsittelyvaiheiden automatisointia ja käsittelyä digitaalisessa muodossa (Lahti - Salminen 2008, 19). Digitaalisen taloushallinnon tarkoituksena on käsitellä kaikki kirjanpidon ja osaprosessien tapahtumat mahdollisimman automaattisesti ilman papereita. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Elva-hanke on keskittynyt pohtimaan, mitä kaikkea sisältyy liiketoiminnan sähköistämiseen. Sähköisen liiketoiminnan tarkoituksena on tukea jo olemassa olevaa ydintoimintaa. Liiketoiminnan sähköistämisellä haetaan kilpailukykyä sekä tehokkuutta toimintaan. Myös ydintoiminnan seurattavuus paranee ja sen seurauksena toimintaa voidaan tehostaa. Venla Berg on jakanut yrityksen sähköistymisen kolmeen eri vaiheeseen. Kuviossa 2 on kuvattu vaiheittainen toiminnan sähköistäminen. Ensimmäisessä vaiheessa yritykseen pitää hankkia tietokoneet ja tarvittavat ohjelmistot. Tietokoneet tulee sijoittaa yrityksessä sisäiseen verkkoon palveluiden maksimoimiseksi. (Berg 2010.)

16 11 Vaiheessa 2 toimintaa aletaan ohjata erilaisilla järjestelmillä ja mukaan tulee myös asiakastietojärjestelmä, mikä helpottaa päivittäistä kaupankäyntiä. Sähköinen kassajärjestelmä, josta saa hoidettua raha- ja laskutusliikenteen sähköisesti nousee keskeiseen osaan sähköisessä liiketoiminnassa. Myös sisäinen verkko intranet tehdään tässä vaiheessa sisäisen tiedotuksen ja toiminnan tehostamiseksi. Jos toimipisteitä on useampia, liitetään toimipisteet samaan lähiverkkoon myöhemmin kerrottavalla VPN-tekniikalla. (Berg 2010.) Vaiheessa 3 sisäiset järjestelmät integroidaan keskenään yhteensopiviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksessä on yksi iso järjestelmä (Econet tai muu vastaava) jonka avulla hoidetaan kaikki yritykseen liittyvät talousasiat. Tarvittaessa lisäksi voi olla myös erillinen, mutta kuitenkin talousjärjestelmän kanssa yhteensopiva toiminnanohjausjärjestelmä. (Berg 2010.) Kuvio 2. Yrityksen toiminnan sähköistämisen eri vaiheet (Berg 2010)

17 5 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TYÖVÄLINEET Toimisto-ohjelmat Sähköistä liiketoimintaa hoidetaan erilaisten ohjelmistojen avulla. Yksi tunnetuin toimisto-ohjelmistopaketti on Microsoftin Office, joka kattaa mm. tekstinkäsittelyohjelmiston, taulukkolaskennan, diaesitysohjelmiston, sekä sähköpostiohjelman. Mielestäni koulutuksessa on tärkeää antaa hyvät tietojenkäsittelytaidot opiskelijoille liittyen toimisto-ohjelmien hallintaan. Toimisto-ohjelmia tarvitsee työelämässä jatkuvasti. Niiden sujuva ja monipuolinen käyttö on edellytys sähköisessä liiketoiminnassa. Valmistuneen sähköisen liiketoiminnan ammattilaisen täytyy osata tehdä monipuolisia kirjeitä ja taulukkolaskelmia sähköisesti. Omassa koulutusohjelmassa harmittamaan jäänyt, että emme ole lainkaan käsitelleet, miten tehdään täytettäviä PDF lomakkeita ja miten käytetään tehokkaasti PDF tiedostoja. Tähän toivoisin sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmassa parannusta, koska PDF tiedostot ovat erittäin yleisiä sekä käyttökelpoisia sen suoman suojauksen ja ilmaisen katseluohjelman (Adobe Reader) vuoksi. 5.2 Econet Visman Econet-ohjelmisto on helppokäyttöinen talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon ratkaisu pk-yrityksille ja yhteisöille. Econet-ohjelmisto on erityisen suosittu tilitoimistojen keskuudessa ja se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä markkinoiden tehokkaimpana tilitoimistojärjestelmänä. Ohjelmiston kehityksessä on panostettu raportteihin, tiedon analysoinnin työvälineisiin sekä yhteensopivuuteen Microsoft Office tuotteiden kanssa. Visman Econetohjelmisto täyttää myös sähköisen liiketoiminnan vaatimukset (Visma 2010.) Nykyinen Econet -versio sisältää myös sähköisen laskun kierrätysjärjestelmän, mikä on tämän päivän kustannustehokkaassa liiketoiminnassa erittäin tärkeää. Kuviossa 3 kuvataan erittäin hyvin sitä, mitä kaikkia voit tehdä Econet ohjelmalla. Tällä ohjelmalla voidaan hallita yrityksesi taloutta kokonaisuudessaan. Sillä pystytään mm. hoitamaan maksuliikennettä, tekemään pääkirjanpidon ja saamaan monenlaisia raportteja eri ajanjaksoilta. Econetohjelmassa on myös sähköinen arkisto. Mielestäni sähköisen liiketoiminnan

18 ammattilaisen täytyy hallita tällainen taloushallintaohjelmisto. (Visma 2010.) 13 Kuvio 3. Visman Econet ohjelmiston käyttömahdollisuudet (Visma 2010) 5.3 Googlen palvelut Hakukoneyhtiö Google on kehittänyt erilaisia palveluita. Sähköisen liiketoiminnan kannalta keskeisiä palveluita ovat GMAIL-sähköposti sekä Analyticskävijänseuranta. Gmail on täysin ilmainen sähköposti, joka sisältää paljon levytilaa. Gmailin etuna on se, että sen saa helposti toimimaan erilaisilla sähköpostiohjelmilla, joita voidaan käyttää suoraan tietokoneen työpöydältä. Huonoa sähköpostissa on, jälkeen osoite loppuu päätteeseen. (Google 2010.) Google Analytics on Internetsivun lähdekoodiin laitettava lyhyt ohjelmakoodipätkä. Analytics ohjelma on verkkoanalyysityökalu, jonka avulla voit seurata verkkosivuston liikennettä sekä markkinoinnin tehokkuutta. Googlen mukaan tehokkailla, joustavilla ja helppokäyttöisillä ominaisuuksilla voit tarkastella ja analysoida liikennetietoja täysin uudella tavalla. Tämä auttaa parantamaan yrityksesi Internet sivuja sekä parantaa mainontaasi. (Google 2010.) Google Analytics-ohjelman avulla saat tarkasti piirryttyä kaavioihin verkkosivujen kävijöiden määrän. Palvelun avulla voit myös seurata sitä, miten

19 14 verkkovierailija sivuillesi päätyi. Käyttikö Internet sivuillesi tullut joitakin hakusanoja vai tuliko hän suoraan osoitteen kautta. Palvelun avulla voidaan nähdä, miten maantieteellisesti kävijät sijoittuvat. Kaavioista saa tietää myös, kuinka iso prosentti vierailijoista on ostavia asiakkaita. Kaaviot on helppo käydä tarkastamassa Googlen sivustoilta, ja ne voidaan myös tarvittaessa lähettää sähköpostitse. Mielestäni on erittäin järkevää käyttää tätä palvelua verkkosivuston palveluiden parantamiseksi. (Google 2010.) Googlella on myös kieliongelmiin ratkaisu, Google Translate. Tämän kääntöpalvelun avulla voit kääntää koneellisesti kokonaisia verkkosivustoja omalle kielellesi. Toki käännös on laadultaan vajavainen, mutta ymmärrettävä. Palvelussa voidaan tehdä käännöksiä noin 50 eri kielelle täysin maksutta. Esimerkiksi ranskankielisen sähköpostiviestin voit kääntää ymmärrettäväksi suomenkieleksi ja sitä kautta parantaa yrityksen palvelua. Kääntöpalvelu on mielestäni erittäin käyttökelpoinen pienin varauksin. 5.4 Etätyöskentely Citrix ohjelmaa käyttäen Citrix on etätyöhön erikoistunut yritys, jonka tavoitteena on tarjota tuotteidensa käyttäjille mahdollisuus työskennellä missä tahansa. Citrix tarjoaa sovellusten ja käyttäjien välille tietoliikenneratkaisun, jonka myötä voit käyttää oman yrityksesi ohjelmistoja missäpäin maailmaa tahansa. Citrix-järjestelmä asennetaan Windows Server-ympäristön päälle. Citrix käyttää VPN yhteyttä muodostaakseen turvallisen yhteyden käyttäjän ja palvelun välillä. Citrix tarjoaa mahdollisuuden käyttää etätyöskentelynä ohjelmaa, joka on asennettu lähiverkon palvelimelle. Citrixin avulla saat esimerkiksi helposti käyttöön oman levyalueen, joka sijaitsee fyysisesti palvelimen kiintolevyllä. (Citrix 2010.) Citrixin etuihin kuuluu käytön helppous. Kun koneelle on asennettu Clientohjelma, saadaan omien tunnuksien avulla helposti turvallinen yhteys palvelimelle, jonka kautta palvelut tulevat. Citrixiä on mahdollisuus käyttää myös suoraan web-palvelun kautta, jolloin mikä tahansa yleinen Internet-yhteydellä varustettu tietokone antaa mahdollisuuden turvalliseen etätyöskentelyyn asennuksia vaatimatta. Digitaalinen avain varmentaa käyttäjätunnuksen turvalliseksi. Citrixin avulla voidaan esimerkiksi käyttää Outlook-sähköpostia

20 15 älymatkapuhelimella. Etuna Citrixissä on se, että se vaatii vain 100 Kbit/s yhteyden toimiakseen. (Citrix 2010.) 5.5 Videoneuvottelu Sähköisessä liiketoiminnassa tulee tarpeita käydä neuvotteluja ympäri maailmaa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Järkevää ei ole matkustaa sinne ja tänne neuvottelusta toiseen, kun asia voidaan hoitaa videoneuvottelun avulla. Etäneuvottelu on reaaliaikainen kahden tai useamman paikan välinen kuva- ja ääniyhteys. Etäneuvotteluun voidaan helposti liittää myös tietokoneita, jolloin käyttäjien kesken voidaan jakaa kuvia, tekstejä ja taulukoita. Vahvuutena etäneuvottelussa on katsekontakti. HD-tason kuva eli teräväpiirtokuva välittää tarkasti neuvottelukumppanin ilmeet ja eleet. Uuden tekniikan myötä toimivan teräväpiirtotason etäneuvottelun yhteydeksi tarvitaan 1/1 Mbit/s laajakaistayhteys. (Etäneuvottelu 2010.) Etäneuvottelun hyödyt: Säästää matkakuluissa. Tehostaa työntekijöiden kommunikointia ja parantaa tiimityöskentelyä. Lisää tuottavuutta. Tehostaa oppimista ja mahdollistaa asiantuntijoiden paikallaolon. Syventää kumppanisuhteita. Säästää ympäristöä. (Etäneuvottelu 2010) 5.6 Asiakkuuden hallinta Yksi hyvin tärkeä alue sähköisessä liiketoiminnassa on CRM (Customer Relationship Management) eli asiakkuuden hallinta. Asiakkuushallintaan on kehitetty useita erilaisia ohjelmistoja. Asiakkuuden hallinnan avulla voidaan myös segmentoida asiakkaat. Kaksi pääryhmää on kuluttaja- ja yritysasiakkaat. Jaon perustana käytetään asiakkaasta saatavia tietoja: mitä tuotteita asiakas ostaa, kuinka paljon ja kauanko asiakassuhde on kestänyt. Asiakastietojärjestelmän avulla voidaan luoda erilaisia asiakasprofiileja, min-

21 16 kä avulla pystytään kohdistamaan mainontaa juuri asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi. Isoilla ketjuilla (Arina ja K-ryhmä) on myös käytössä asiakkuudenhallintajärjestelmät. Ketjujen omat Plussa- tai S-kortit auttavat asiakastietojen keräämisessä. Asiakastiedonhallinnan tärkeyttä kuvaa se, että yritys on valmis luopumaan jopa viiden prosentin katteesta saadakseen tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä. Tämä osuus on jopa neljännes koko kaupan katteesta. (Tieke 2010.) Asiakkuuden hallinta on jaettu kahteen pääalueeseen; operatiivinen CRM ja analyyttinen CRM. Operatiivinen CRM pitää sisällään päivittäisessä asiakastoiminnassa tarvittavat toiminnot. Operatiivisen CRM:män avulla voit hoitaa markkinointia, myyntiä ja palveluprosesseja. Analyyttinen CRM on asiakkaiden käyttäytymisen analysointia. Asiakkuuden hallinta on todella tärkeää koko ajan kiristyvässä liiketoiminnassa. (Tieke 2010.) Microsoft on kehittänyt Dynamics CRM 4.0 -ohjelmiston, mikä on täysin integroitava CRM-ratkaisu. Microsoftin mukaan tällä ratkaisulla voidaan luoda ja ylläpitää asiakastietoja selkeässä muodossa ensimmäisistä kontakteista myyntiin ja myynnin jälkeiseen tukeen. Microsoftin Dynamics sisältää erittäin paljon hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka voidaan jakaa yrityksessä kaikkien käyttöön. Muun muassa kalenteritoiminto on erittäin toimiva tässä ohjelmistossa. Dynamics on myös saman valmistajan Outlook-sähköpostiohjelman kanssa täysin integroitavissa. Tästä täytyisi olla ehdottomasti kurssi sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmassa. (Microsoft Dynamisc 2010.)

22 17 6 INTERNET-YHTEYDET 6.1 Internet Sähköisen liiketoiminnan edellytyksenä on, että yrityksellä tai organisaatiolla on yhteys ulkomaailmaan eli Internetiin. Suomessa Internet-yhteyden eli laajakaistan tilanne on hyvä, koska melkein minne tahansa saadaan toimivan Internet-yhteys. On olemassa eri tekniikoita, jolla Internet-yhteys muodostetaan. Yleisin yhteys on puhelinverkkoon perustuva DSL-yhteys. Saatavilla on myös kaapeliverkkoon perustuvaa yhteys, sekä erilaisia langattomia yhteysratkaisuja. Langattomista ratkaisuista suosituin on mokkula, joka tuli markkinoille 2007 vuoden lopulla. Toinen langaton laajakaista joka toimii 450 MHz taajuudella. Suomen viestintäviraston mukaan Internet-yhteyttä voidaan sanoa laajakaistaksi, jos sen nopeus on 256 kbit/s, joka vastaa 0,256 Mbit/s. Nykyään Internetissä olevien palveluiden määrän kasvu on johtanut siihen, että vähimmäisvaatimus toimivalle laajakaistalle on 1 Mbit/s yhteys. Tällöin yhteys riittää TV-ohjelman seuraamiseen laadun siitä kärsimättä (Wikipedia 2010b). Mielestäni kotikäytössä sekä pienissä yrityksissä, missä Internetin käyttö on sähköpostin lähettämistä ja WWW-sivujen selailua yhteydeksi riittää hyvin 1Mb/s yhteys. Laajakaistan peruskäyttöön voidaan soveltaa seuraavaa sääntöä: vähintään 1 Mbit/s yhtä tietokonetta kohti. Oman laajakaistan nopeuden voi kätevästi tarkistaa osoitteesta

23 Taulukko 1. Kahden yleisimmän laajakaistaliittymän ADSL ja kaapeli nopeusvaihtoehdot (Sonera Extra 2010) 18 Yrityslaajakaistan ero verrattuna kotilaajakaistaan on se, että yrityskäyttöön tarkoitetulla yhteydellä saat käyttöön kiinteän IP-osoitteen, mikä on edellytys toimivalle VPN-yhteydelle. Lisäksi yhteystyypistä riippuen operaattori tarjoaa päätelaitteen liittymän mukana (ADSL). Yrityslaajakaistan liikenne ruuhkatilanteissa menee ainakin Soneran runkoverkossa kuluttajaliikenteen edelle ja lisäksi vikatilanteissa yrityslaajakaistassa on 24 h korjausaika. Useasti laajakaista tilauksen yhteydessä sekä kuluttajapuolelle että yrityspuolelle saa palveluntarjoajan sähköpostiosoitteen sekä rajallisen levytilan omia www-sivuja varten. (Sonera 2010.) 6.2 DSL DSL (Digital Subscriber Line) eli digitaalinen tilaajayhteys on puhelinyhteys, jossa tavallisella puhelinlinjoilla siirretään tietoa käyttämällä korkeampia taajuuksia (Wikipedia 2010b). Tavallisin DSL-yhteyden tyyppi on ADSL. ADSL (Asymmetric Digital Subscber Line) mahdollistaa jopa 8 Mb/s nopeuden tavallista puhelinlinjaa käyttäen. Uudella tekniikalla ADSL2+ on mahdollista saada jopa 24 Mb/s nopeus. Tämä tekniikka perustuu korkeiden taajuuksien käyttöön. ADSL-yhteyden ominaispiirre on sen epäsymmetrisyys. Internetverkosta tietokoneelle maksimiyhteys on edellä mainittu 8 Mb/s tai jopa 24 Mb/s ja tietokoneessa Internetiin oleva väylä on 1-2 Mb/s. Suomessa tätä liittymätyyppiä tarjoavat mm. Sonera, Saunalahti ja DNA. Soneran hinnastos-

24 19 ta katsottuna ADSL-yhteyden saa yrityskäyttöön 1 Mbit/s nopeudella alkaen 59 /kk, kun 8 Mbit/s nopeudesta saa maksaa jo 99 /kk. Hintoihin lisätään vielä Alv 22 %. DSL-yhteydestä uusin versio lähinnä yrityskäyttöön suunnattu laajakaista on VDSL (Very high speed digital subcriber line). VDSL-laajakaistassa yhteys kulkee korkeita taajuuksia pitkin. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhyellä matkalla tieto kulkee todella nopeasti puhelinjakamosta päätelaitteelle. VDSLyhteyden ongelmana on, että puhelinjakamo täytyy olla alle kahden kilometrin päässä päätelaitteessa tai yhteys hidastuu. Tällä tekniikalla saadaan kaapeliyhteyden tavoin jopa 100 Mbit/s nopeus aikaan. (Wikipedia 2010b.) 6.3 Kaapeliyhteys ja kuituverkko Soneran kuvauksen mukaan kaapeliyhteys eli laajakaista Extra-liittymä tarjoaa kiinteän, aina auki olevan laajakaistaisen yhteyden huoneistosta Soneran tietoverkkoon ja Internetiin (Sonera Extra 2010). Kaapeliyhteys on nimensä mukaisesti rakennettu tv-kaapelin yhteyteen, johon on lisätty kaksisuuntaisuus. Pelkässä tv-kaapelissa tieto kulkee palveluntarjoajalta asiakkaalle, laajakaistassa liikenne on kaksisuuntaista. Kaapeliliittymän etuja ovat sen edullinen hinta, sekä laajakaistan nopea avautuminen. Rovaniemelle 10 Mbit/s yhteyden saa jo 27,90 /kk, mikä on mielestäni todella edullinen nopeuteen nähden. Valokuitukaapeleilla rakennettu kuituverkko on Internetin runkoverkko. Valokuituyhteyksillä saadaan valtavia jopa 100 Gbit/s nopeuksia. Nämä hurjat nopeusluvut ovat käytössä vain runkoverkkokytkimien väleissä. Suora valokuituyhteys runkoverkkoon on mahdollista saada vain isojen organisaatioiden ja yritysten käyttöön. Tällainen valokuituyhteys on myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä, jota pitkin Internet-liikenne kulkee. Yhteys on jaettu sadoille eri tietokoneille, siksi yhteyden täytyy olla todella nopea toimiakseen hyvin. (Wikipedia 2010b.)

25 G Langattomista ratkaisuista suosituimmaksi on noussut 3G-yhteyteen perustuva mobiililaajakaista. Mobiililaajakaista eli tutummin mokkula on saavuttanut suuren suosion sen helpon liikuteltavuuden ja edullisen hinnan myötä. Edullisimmillaan mobiililaajakaistan saa 9,80 /kk. Mobiililaajakaistan etuna on se, että Internet-yhteys kulkee aina mukanasi paikasta riippumatta. Yhteys toimii 3G-verkossa, mikä kattaa suurimman osan taajamista. Teoreettiset yhteysnopeudet alkavat 384 kbit/s ja jatkuvat jopa 10 Mbit/s saakka. Katso kuvio 5 Elisan 3G-verkosta Rovaniemellä; siinä punainen alue kuvaa sitä, missä mobiililaajakaista toimii. Kartassa vihreäalue on 2G-verkon aluetta, mikä tarkoittaa maksimissaan EDGE-verkon 256 kbit/s nopeuksista yhteyttä. Sininen alue kuvaa GPRS tason yhteyttä, jonka maksiminopeus on 56 kbit/s. Mobiililaajakaista käyttää samaa matkapuhelinverkkoa, missä kännykkämmekin ovat. Puhelut kulkevat vanhaa 2G eli tutummin -verkkoa pitkin, jossa myös tiedonsiirto on mahdollista. 2G-verkossa tiedonsiirron maksiminopeus on 54 Kbit/s, mikä on todella hidas. Palveluntarjoajat ovat rajoittaneet ruuhkatilanteissa mobiililaajakaistan nopeutta siten, että puhelut ja tekstiviestit saavat korkeamman prioriteetin. Kuvio 4. Elisan 3G kuuluvuusaluekartta. Punainen alue on laajakaista-aluetta, vihreä ja sininen 2G-verkon kuuluvuusaluetta (Elisa 2010)

26 21 Itselläni on käytössä DNA operaattorin mobiililaajakaista. Liittymän teoreettinen nopeus on 1 Mbit/s, mikä on peruskäytössä riittävä. Mobiilijaakaistan ominaisuuksiin kuuluu nopeuden suuri heilahtelu. Ruuhkaisimpina aikoina nopeus saattaa olla kolmasosa liittymän maksiminopeudesta ja taas hiljaisina aikoina esim. yöllä nopeus on jopa yli sovitun liittymänopeuden. Mobiilijaakaistan modeemilaite nettitikku on suoraan usb-muistitikun tavoin liitettävissä tietokoneeseen, joka sisältää myös tarvittavan ohjelmiston laajakaistayhteyttä varten. Liittymän käyttöön asentaminen on todella helppoa, mikä myös tekee tästä erittäin suositun. Yrityksissä on myös paljon käytössä mobiililaajakaistoja. Yrityskäytössä mobiililaajakaistaa käytetään lähinnä työmatkoilla. Digita laajakaistayhteyttä seuraavasti; tuo laajakaistan sinne, missä sitä tarvitaan (Digita 2010.) Se on digitaalinen matkaviestinverkko, joka tarjoaa ADSL-tasoiset tietoliikenneyhteydet niin kotiin kuin yrityskäyttöönkin (Digita perustuu entiseen puhelinverkkoon, jonka taajuus on 450MHz. Alhainen taajuus tarkoittaa sitä, että tukiasemasta lähtevällä säteellä on pitkä kantama, mutta varjopuolena tässä on se, että suuri käyttäjien määrä hidastuttaa verkkoa laajakaistan nopeus on rajoitettu 1 Mbit/s ja kuukausittainen käyttö 5 gigatavun liikenteeseen saakka. Viiden gigatavun liikenteen ylityksen määrän jälkeen yhteys ei toki mene poikki, vaan prioriteetti laskee. Tämä tarkoittaa sitä, että jos saman tukiaseman alueella on paljon muitakin käyttäjiä, heidän laajakaistaliikenne menee oman liikenteen edelle. Tällä taataan se, että kaikilla tämän laajakaista käyttäjillä on mahdollisuus hyvään ja vakaaseen laajan kantaman myötä se on ainoa vaihtoehto syrjäisimmille seuduille, joihin ei muuta yhteyttä saada. (Digita 2010.)

27 7 LÄHIVERKKO 22 Sähköisen liiketoiminnan perustana ovat tietokoneet sekä Internet-yhteydet. Olen piirtänyt kuvioon 5 esimerkiksi pk-yritykselle sopivan lähiverkkoratkaisun, johon kuuluu tietokoneita, verkkotulostin, palvelin ja yrityksen sisäinen Wlan sekä asiakkaille tarkoitettu Wlan. Wlan tulee sanoista Wireles Local Area Network, mikä tarkoittaa langatonta verkkoa. Lähiverkko on useamman tietokoneen yksikössä hyödyllinen sen tarjoamien palveluiden myötä. Lähiverkossa voidaan mm. hoitaa keskitetysti tiedostojen varmennus, siinä on keskitetty käyttäjien hallinta. Lähiverkossa voidaan käyttää myös jaettuja resursseja. Langattoman tukiaseman avulla voi käyttää työasemaa missä vain langattoman verkon kuuluvuusalueen sisäpuolella. Sähköisen liiketoiminnan ammattilaisen täytyy osata lähiverkon luonti sekä laitteiden ja palveluiden jakaminen lähiverkossa yhteiseen käyttöön. rajapinta Wlan Tulostin Työasema Internet palomuuri DMZ kytkin Internet-modeemi Työasema Wlan Työasema Palvelin Kuvio 5. Tietoturvallinen lähiverkko, jossa koneet ja laitteet ovat yhdistetty kytkimeen. Palomuuri on yksi tärkeimmistä tietoturvan työkaluista.

28 Lähiverkon tietoturva Useasti pienissä pk-yrityksissä on käytössä keskitetty palomuuriratkaisu. Palomuuri sijoittuu Internet-verkon ja sisäverkon väliin. Palomuurin kautta kulkee kaikki liikenne sisäverkosta Internetiin sekä toisinpäin. Palomuurin tehtävä on pitää kutsumattomat tunkeilijat sisäverkon ulkopuolella. Kotikäyttöön ja pienten yritysten käyttöön soveltuvat verkon päätelaitteet ADSL- tai kaapelimodeemit sisältävät yleensä palomuurin. Tätä palomuuria voidaan pitää karkeana liikenteen suodattimena. Usein myös paikallisilla tietokoneilla on käytössä konekohtainen virustorjunta- ja palomuuriohjelmisto, joka pyrkii kontrolloimaan paikallisen koneen verkkoliikennettä ja huolehtimaan viruksista. Yleisin Suomessa käytössä oleva virustorjunta- ja palomuuriohjelmisto on F- Secure. Palomuurin tärkeyden ymmärtäminen ja säätäminen kuuluu mielestäni sähköistä liiketoimintaa opiskelevan tietotaitoon. (CS 2010.) NAT eli network address translation on yhden ulkoverkon osoitteen hajottamista sisäverkon osoitteiksi. Kotitalouksille ja pienille yrityksille laajakaistapalveluntarjoaja tarjoaa laajakaistan toimituksen yhteydessä vain yhden ulkoisen osoitteen. Kun tietokoneita on samassa liittymässä useampia, tarvitaan NAT-palvelua, eli ulkoverkon osoitteen muuttamista sisäverkon osoitteeksi. NATtaus on tietoturvan kannalta hyvä, koska ulkoverkossa oleva ei näe NAT-laitteen takana olevia tietokoneita. NATtia voi kutsua myös jonkinasteiseksi palomuuriksi. Sisäverkossa koneille annetaan paikalliset IPosoitteet, joihin on varattu seuraavat osoitesarjat. (CS 2010.) DMZ Lähiverkkoon on mahdollista saada sisäverkon ulkopuolelle oma verkko, joka käyttää samaa laajakaistaa Internetissä liikkumiseen. Tällaista verkkoa kutsutaan DMZ (demiliritarisoitu alue) joka ei ole kenenkään omaa. Kuvaan 4 olen piirtänyt asiakkaille oman langattoman Wlan-verkon. Käytännössä kuvan 4 esimerkissä samassa tilassa on kaksi Wlan-verkkoa, josta toinen verkko on liitetty yrityksen sisäiseen verkkoon ja toinen on juuri tämä DMZ-

29 24 alueella oleva verkko. Yrityksen sisäinen verkko tulee olla suojattu salasanalla ja asiakkaille tarkoitettu verkko voi olla joko vapaa, tai salasanalla suojattu, mutta tuolloin salasanan täytyy olla esim. neuvotteluhuoneessa näkösällä. DMZ lisää lähiverkon tietoturvaa, koska asiakkaat tai yhteystyökumppanit eivät pääse yrityksen sisäiseen verkkoon. (DMZ 2010.)

30 25 8 VPN Virtual Private Network on tapa, jolla kaksi tai useampia yrityksen verkkoja voidaan yhdistää julkisen verkon yli. VPN-yhteys on täysin turvallinen ja se voidaan toteuttaa joko ohjelmallisesti tai laitteilla. VPN-tekniikka perustuu standardiin. VPN-tunnelilla on maailmassa jo yli 200 miljoonaa käyttäjää ja käyttäjien määrä kasvaa koko ajan. Yritykset ja organisaatiot käyttävät VPNyhteyttä toimipisteiden väleillä, sekä yksittäisillä työasemilla, jotka ovat eri verkossa. Kuviossa 6 on kuvattu kahta maantieteellisesi täysin erillään olevaa sisäverkkoa yhdistettynä VPN-tekniikalla. Esimerkkinä voi olla yritys, jolla on kaksi eri toimipistettä eri paikkakunnilla. Oletuksena ilman VPN-tunnelia liikenne kahden toimipisteen välillä kulkisi täysin salaamattomana ja turvattomana useiden laitteiden ja verkkojen läpi. VPN-yhteys voidaan rankentaa kahden reitittimen väliin, niin kuin kuvion 6 esimerkissä on. Toinen mahdollisuus on rakentaa VPN-yhteys siten, että yrityksen verkossa on VPN-palvelin, johon yhteyden voi ottaa ohjelmallisesti. (VPN 2010.) Tulostin Työasema Palomuuri Internet, VPN putki Palomuuri Työasema Työasema Työasema Tulostin Kuvio 6. VPN-yhteys kahden eri toimipisteen välillä. Ajatellaanpa yritystä, jolla on päätoimipiste Oulussa ja sivukonttori Rovaniemellä. Yrityksellä on molemmissa toimipisteissä lähiverkko, jotka ovat yhdistetty VPN yhteydellä toisiinsa. Oulussa sijaitseva yrityksen palvelimet, joissa on mm. tiedostopalvelin. Rovaniemellä olevat työntekijät ottavat VPN:n avulla

31 26 yhteyden tiedostopalvelimeen, johon he tekevät omia tiedostoja. Tiedostojen varmennus hoidetaan pelkästään Oulussa, koska Rovaniemellä olevat työntekijät ovat tallentaneet kaikki työnsä sinne. Näin ollen Rovaniemellä ei tiedostoja tarvitse varmentaa ollenkaan. Tämä oli vain yksi esimerkki VPN:n käyttömahdollisuuksista. VPN-yhteyttä hyödynnetään työpaikallani kodinkoneliikkeessä siten, että kassajärjestelmä sijaitsee fyysisesti toisella paikkakunnalla ja työntekijät käyttävät sitä VPN-yhteyden turvin. Myös omistajalla on käytössä omassa kannettavassa tietokoneessa VPN-yhteys, millä hän pääsee käyttämään yrityksen sisäverkon palveluita ja mm. myös kassajärjestelmää. VPN on hyvin tärkeä sähköisessä liiketoiminnassa sen suoman tietoturvallisuudenkin vuoksi. (VPN 2010.)

32 9 VERKKOLASKUT 27 Lahtisen mukaan verkkolasku on sähköisessä muodossa lähetettävä ja vastaanotettava lasku, jossa on kaikki vastaavat tiedot kuin paperilaskussa. Yrityksistä yhä useammat lähettävät ja vastaanottavat laskunsa verkkolaskuina (Lahti Salminen 2008, 57). Syy verkkolaskun yleistymiseen on sen kustannustehokkuus, tarkkuus ja ekologisuus. Verkkolasku voidaan lähettää myös kuluttajalle. Verkkolaskun etuihin kuuluu se, että se voidaan yrityksissä saada suoraan verkkolaskutusohjelmaan automaattisesti, jolloin manuaalista laskun tallennustyötä ei tarvitse tehdä. Verkkolasku sisältää myös kuvan laskusta, mikä on samanlainen kuin paperilla lähetettävä lasku. (Lahti Salminen 2008, 57.) Verkkolaskun data-aineisto on standardoitunut, jolloin laskusta löytyvä data on yhteensopiva useimpien laskutusohjelmien kanssa. Sähköiseen verkkolaskuun voidaan myös liittää asiakkaan toivomia erikoistietoja, kuten erittelyitä ja raportteja. Verkkolaskuja käytetään yrityksissä verkkolaskuohjelmilla, jotka antavat laskun kuvan, sekä tili-, viite- ja summatiedot suoraan, ilman että niitä tarvitsee erikseen laittaa. Verkkolaskuohjelma on liitetty pankkitiliin, joten halutessasi voit suoraan hyväksyä laskun, jonka jälkeen ohjelma arkistoi verkkolaskun automaattisesti. (Lahti Salminen 2008, 58.) Säästö on huomattava verkkolaskussa. Lahtisen mukaan esimerkiksi valtionkonttori on laskenut, että manuaalisesti käsiteltävä paperinen lasku maksaa vastaanottajalle keskimäärin 30 euroa. Finnair on puolestaan päätynyt 40 euroon. E-laskun eli verkkolaskun käsittely sen sijaan maksaa korkeimmillaan noin 10 euroa. Täysin automaattisena yhden laskun kustannus jää vajaaseen yhteen euroon. Taulukossa 2 on esitelty paperisen ja verkkolaskun käsittelyn ajallinen ero.

33 Taulukko 2. Verkkolaskun ja paperilaskun käsittelyajat (Lahti Salminen, 59) 28 Käsittelyvaihe Paperi, aika (min) Verkkolasku, aika (min) Postin avaaminen 1 0 Lyödään päivämäärä laskulle 1 0 Otetaan kopio alkuperäisestä laskusta 1 0 Kopio mappiin aakkosjärjestyksessä 1 0 Tarkastus ja tiliöinti 2 0 Asiatarkastus 1 1 Hyväksyminen 2 1 Laskun tiliöinti tietojärjestelmään 1,5 0 Hyväksyminen maksuun 0,5 0 Laskun arkistointi numerojärjestyksessä 1 0 Sisäinen postitus, 9 kopiota laskusta 10 0 Virheiden käsittely (10% laskuista) 2 1 Yhteensä 26 3 Jos esimerkin laskunkäsittelyssä työtunnin hinnaksi arvioidaan 34 euroa tunti, tulee paperilaskulle kustannukseksi 14,57 euroa verkkolaskun kustannuksen jäädessä 1,68 euroon. Tämä on todella iso säästö, joka tulee vain yhden laskun käsittelystä. (Lahti Salminen 2008, 59). Verkkolaskuohjelmien opettelu on mielestäni todella järkevää sähköisen liiketoiminnan tutkinnon yhteydessä. Verkkolaskutus on alana uusi, jossa Suomi on edelläkävijä. On laskettu, että kolmannes toimistotyöpaikoista haihtuu verkkolaskutuksen myötä talousosastoilta. (Lahti Salminen 2008, 59).

34 29 10 EDI JA EFT Verkkolaskutus ja EDI ovat rinnakkaisia, toisiaan tukevia laskutusmuotoja. Verkkolasku soveltuu käytettäväksi säännölliseen ja sopimukseen perustuvaan kulu-, tavara- ja hankintalaskutukseen. EDI-lasku on tarkoitettu tilanteisiin, joissa laskuttajan tuoma aineisto joudutaan täydentämään tai muokkaamaan vastaanottajan tarpeisiin soveltuvaksi. EDI-laskua edeltää usein sähköinen tilaus. EDI-laskutusjärjestelmän perustaminen on työläämpää ja siten myös kalliimpaa kuin verkkolaskujärjestelmän luonti. EDI-laskutusjärjestelmä on käytössä lähinnä isoissa yrityksissä ja organisaatioissa. (Verkkolasku 2010.) EFT (Electronic Fund Tranfer) eli varojen sähköinen siirto liittyy myös sähköiseen maksamiseen. EFT on käytössä mm. tankkaus- ja pankkiautomaateissa, sitä yhteyttä pitkin automaatti käy tarkistamassa pankin järjestelmästä, onko tilillä katetta rahan nostoon. Noston jälkeen EFT-pankkiautomaatti käy EFT-yhteyttä pitkin kirjaamassa noston, mikä näkyy reaaliaikaisesti tilitiedoista. EFT:tä voi kutsua maksunsiirtojärjestelmäksi, joka hoitaa rahan turvallisen siirron salattua yhteyttä pitkin. EFT:tä voi verrata suoraveloitukseen, mutta EFT avulla voidaan veloitus hoitaa esimerkiksi kaupan kassajärjestelmän ja pankin välillä. (EFT 2010.)

35 30 11 IDEOITA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSOHJELMAAN Mielestäni sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmaan tulisi ottaa pakolliseksi harjoitusyrityksen teko ja pyörittäminen. Koulutus voisi lähteä liikkeelle liiketoiminnan perusopinnoista. Samalla on myös tärkeää syventää opiskelijat lähiverkkojen maailmaan, sen perustamiseen ja hallintaan. Alkuopiskelujen jälkeen opiskelijat tekisivät pienissä ryhmissä omat yritykset, jotka myisivät jotain tuotteita. Yrityksen perustamiseen kuuluisi normaalit perustamisasiakirjat sekä Internet-kaupan teko. Samalla opiskelijat oppisivat käyttämään esimerkiksi PhotoShop-ohjelmistoa, millä voidaan tehdä grafiikkaa ja muokata kuvia. Opiskelijoille tulisi tutuksi myös web-kaupan perustaminen. Kun yrityksiä on useita, voisivat opiskelijat tehdä keskinäisiä ostoksia ja myyntejä eri harjoitusyritysten välillä. Tietenkin mukana olisi oikea verkkolaskutusohjelmisto, jolla laskut luotaisiin ja otettaisiin vastaan. Verkkolaskuja on hyvä myös harjoitella -palvelun avulla. Lähiverkkoopiskelun aikana opiskelijat olisivat perehtyneet Citrixsin ja VPN:n toimintaan, jonka he ottaisivat yrityksissään myös käyttöön. Harjoitusyritysten pyörittäminen tulisi olla laboratorio-olosuhteissa, jossa on oma laajakaistayhteys. Tällöin VPN-yhteyden luonti ja todellinen käyttö sekä testaus onnistuisivat. Opiskelu kannalta olisi mahdollisimman hyvä että, yhteistyön yritysten kanssa olisi laajaa. Mielestäni on tärkeää päästä toteuttamaan käytännössä koulussa opittuja asioita, jolloin ammattitaito syvenee ja asian oppii soveltamaan tilanteeseen sopivaksi. Liiketoiminnan sähköistämisprosessi on yrityksissä vielä alkuvaiheessa. Opiskeluun voisi mielestäni sisällyttää enemmän projektien suunnittelua ja toteuttamista. Sopivia projektitöitä olisivat esim. sähköisen laskutuksen suunnittelu ja käyttöönotto, extra- ja intranetin suunnittelu ja luonti tai videoneuvottelun käyttöönotto.

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely Yritysten rakenteet Tiede, teknologia ja tietoyhtskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tällä lomakkeella kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004)

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 P-870HN-51b pikaopas Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Esittely P-870HN on monipuolinen ja nykyaikainen VDSL2-reititin, jossa yhdistyvät nopea Internet-yhteys,

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen

Microsoft Dynamics CRM 4.0. Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM 4.0 Jani Liukkonen Microsoft Dynamics CRM kokonaisuus Täysi CRM toiminnallisuus ja joustavuus Vuorovaikutukset -Markkinointi Myynti -Asiakaspalvelu xrm -Prosessituki SOA -Joustava

Lisätiedot

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Pirkanmaan Buusti kehitystoimintaa pk-yrityksille Perusajatus Ei kilpaile olemassa olevien palveluiden kanssa, vaan täydentää ja ohjaa muidenkin

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad Toimittajaportaali Sisältö 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP 2 Yleistä Toimittajaportaali on Baswaren internetissä toimiva sovellus, jonka kautta voi

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Kaikki kerralla on järjestelmä- ja palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa yrityksellesi taloushallinnon järjestelmän ja laskutusprosessin toteuttamisen

Lisätiedot

1. YLEISKUVAUS... 2. 1.1. Palvelun rajoitukset... 2 2. PALVELUKOMPONENTIT... 2. 2.1. Sähköpostipalvelu... 2. 2.2. Sähköpostipalvelun lisäpalvelut...

1. YLEISKUVAUS... 2. 1.1. Palvelun rajoitukset... 2 2. PALVELUKOMPONENTIT... 2. 2.1. Sähköpostipalvelu... 2. 2.2. Sähköpostipalvelun lisäpalvelut... Palvelukuvaus 19.1.2015 1 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 2 1.1. Palvelun rajoitukset... 2 2. PALVELUKOMPONENTIT... 2 2.1. Sähköpostipalvelu... 2 2.2. Sähköpostipalvelun lisäpalvelut... 3 3. TOIMITUS

Lisätiedot

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla kohdennettua kehitystoimintaa alueen pk-yrityksille Ari Saloranta 1 Uutisointia sähköisestä liiketoiminnasta Internet-käyttäjiä kohta miljardi Internet

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietojärjestelmät Metropoliassa 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietohallinnon palvelujen toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys palveluissa. Kaikille opiskelijoille tarjotaan samat peruspalvelut koulutusalasta

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi emaksut Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi Sisällys Yleistä emaksut-palvelusta... 1 Näin emaksut toimii verkkokaupassa... 1 Maksutavat... 2 Liiketoiminnan

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Sivu 1/7 Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Tässä ohjeessa kerrotaan, miten rekisteröit tukiaseman Yrityksen Tunnistuspalveluun sekä miten teet tukiaseman asetukset. Ohje on tarkoitettu yhteisötukiaseman

Lisätiedot

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Aiheet Rossum Oy lyhyesti Langattomien verkkojen lyhyt yleiskatsaus Langattomien verkkojen turvallisuus Turvallisuuden arviointi

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Elisa Nettikaista. Asennus- ja käyttöohje

Elisa Nettikaista. Asennus- ja käyttöohje Elisa Nettikaista Asennus- ja käyttöohje 1 Tervetuloa asentamaan Elisa Nettikaistaa Elisa Kotipuhelin on monipuolinen liittymä, jota voit nykyaikaisten lisäpalveluiden ansiosta käyttää muuhunkin kuin puhumiseen!

Lisätiedot

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 1 Agenda Triuvare lyhyesti Muutama käytännön esimerkki Microsoftin BPOS-palvelun käytöstä Palvelun käyttöönotto, ylläpito ja tuki mitä käytännössä

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Lehdistötiedote 23.1.2012 Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Kolmannes suomalaisista PK-yrityksistä on menettänyt yrityksen tiedostoja hajonneen kovalevyn takia. Vain joka viides yrityksistä

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 - 2-5 Internetsivustopaketti nettihelmi nettihelmi on Avaimet käteen Internetsivusto ratkaisu. Palvelu sisältää laadukkaan graafisen ulkoasun nettihelmi perussivupohjaan ja

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

Pääkäyttäjän käyttöönotto-opas Microsoft Office 365:n käytön aloittaminen

Pääkäyttäjän käyttöönotto-opas Microsoft Office 365:n käytön aloittaminen OHJE Johdanto 3 Aloita - Sonera Omat Sivut tilin luominen 3 Sonera Business Apps hallintaportaalin aktivointi 5 Pääkäyttäjätunnuksen aktivoiminen 5 Käyttäjien lisääminen 10 Nykyisen sähköpostiratkaisun

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot