Uusi lasten ja naisten sairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi lasten ja naisten sairaala"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollinen sairaala Lapset ja naiset tulosalue Uusi lasten ja naisten sairaala Nykytilojen ja toimintojen selvitys Alustava toiminnallinen suunnitelma Projektipäällikkö Kati Ojala, el Työryhmät Oulu

2 2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 1 Johdanto 6 2 Taustaa Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. STM raportti Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. STM raportti Syövän hoidon kehittäminen vuosina STM raportti Väestöennusteet Väestömäärä Hedelmällisyysikäisten naisten määrä Kokonaishedelmällisyysluku Syntyneiden lasten määrä Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä Työikäisten määrä Erikoislääkärien määrä Kuvaus hankkeesta 19 4 Nykytilojen ja -toimintojen kuvaus Äitiyspoliklinikka Prenataaliosasto eli os Synnytysosasto Äiti-lapsi vuodeosasto os Naistentautien poliklinikka IVF-laboratorio Naistentautien vuodeosasto (os 15) Gynekologisen syövän hoito Naistentautien leikkausosasto ja heräämö Perinnöllisyyslääketieteen klinikka Vastasyntyneitten teho-osasto (os 55) Lasten teho-osasto Lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien osasto ja hematologinen poliklinikka (os 51) Lasten leikkausosasto Nykytoimintojen ja tilojen tärkeimmät kehittämistarpeet ja ongelmat 64 3

4 5.1 Pitkä välimatka (450 metriä) synnytysosaston ja vastasyntyneiden tehon välillä Potilasturvallisuus Hoidon aloitus viivästyy Siirto vie henkilökunnan työaikaa Tilan ahtaus Äidin ja vastasyntyneen erottaminen toisistaan Sairaalassaoloaika Leikkaustoiminta Naistentautien leikkaustoiminta Lastentautien leikkaustoiminta Prenataalipotilaan hoidon pirstaleisuus Tiivistelmä nykytoimintojen ja tilojen ongelmista Toiminnallinen suunnitelma Raskaus, synnytys, lapsivuoteus Prenataalipotilaan hoito Synnytys Äiti-lapsi parin hoito Lasten tehohoito Lasten syöpähoito Leikkaustoiminta Päiväkirurgian kehittäminen Leikkaustoiminta Päiväkirurgian kehittäminen Gynekologinen vuodeosasto Poliklinikat Gynekologinen syöpä Infertiliteettipoliklinikka ja IVF-laboratorio Perinnöllisyyspoliklinikka Kokous-, tutkimus- ja opetustilat Lähisairaaloiden tulevaisuus 98 Raahen aluesairaala Oulaskankaan sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Synnytysmäärän lisäyksen aiheuttamat resurssimuutokset OYS:ssa

5 8 Toimintaa tukevia ratkaisuja Potilashotelli Kotisairaala Potilaiden sitouttaminen omatoimisuuteen Yhteenveto Uudisrakennuksen toimintojen tehostuminen Osastojen sijoittelu uudisrakennuksessa: ehdotus Liitteet 110 Viitteet 112 5

6 1 Johdanto Nykyiset sairaalan naisten- ja lastentautiklinikoiden tilat on suunniteltu lukujen standardeihin. Neljänkymmenen vuoden aikana tilat ovat jääneet kehityksen jälkeen sekä toiminnallisesti että määrällisesti, koska hoito- ja tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet. Potilaiden vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito lisääntynyt. Perhekeskeisyyden vaatimukset ovat kasvaneet erityisesti tulosalueemme toiminnassa. Potilasturvallisuuden, alati lisääntyvän lääkintätekniikan sekä tietosuoja- ja hygienianäkökohtien huomiointi on entistä vaativampaa. Samaan aikaan yliopistollisen sairaalan edellyttämä opetus- ja tutkimustoiminta on huomioitava potilastoiminnan rinnalla. Suurin haasteemme nyt ja tulevaisuudessa on kuitenkin synnytysten määrän kasvu. Oulun seutu on kasvukeskus, jonka väestömäärän on ennustettu kasvavan tulevaisuudessakin. Samaan aikaan keskustellaan pienten, alle 1000 synnytystä vuodessa hoitavien synnytysyksiköiden toiminnan keskittämisestä suurempiin yksiköihin. Mikäli keskittäminen toteutetaan, tarkoittaa se synnytysmäärien jyrkkää lisääntymistä OYS:ssa. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin seudulla, Oulussa ei ole mahdollisuutta sulkea täynnä olevan synnytysosaston ovea ja ohjata synnyttäjää ns. väistösairaalaan. Synnytysten lisääntyminen heijastuu luonnollisesti muuhunkin toimintaan: esimerkiksi äitiyspoliklinikan, vierihoito-osaston ja vastasyntyneitten tehohoidon tarve lisääntyy samassa suhteessa. Toiminnan volyymin kasvu antaa aihetta pohtia osaavan henkilökunnan riittävyyttä tulevaisuudessa. Uudet, paremmin nykytoimintaa palvelevaksi suunnitellut tilat mahdollistavat toimintamallien uudelleen järjestelyn, helpottavat raja-aitojen kaatamista osastojen väliltä ja siten mahdollistavat henkilökuntaresurssien tehokkaamman hyödyntämisen. 6 Naisten ja lasten sairaala hankkeella tulosalueemme pyrkii vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on muodostaa tulevaisuuden tarpeita vastaava, PPSHP:n strategian mukainen toiminnallinen kokonaisuus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseksi pohjoissuomalaisten asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Uuden naisten ja lasten sairaalan tilasuunnittelun näkökulma on potilaslähtöinen: tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja yksinkertaistaa potilaan hoitopolkuja; nämä tavoitteet ovat toisiaan tukevia. Rakennussuunnittelussa pitää pystyä säilyttämään nykytilan vahvuudet, tärkeimpänä esimerkkinä

7 hätäsektiovalmius leikkaussalien sijaitessa synnytyssalien vieressä. Toisaalta pitää poistaa potilasturvallisuutta haittaavat ongelmat, joista tärkeimpänä synnytyssalin ja vastasyntyneitten tehon välinen etäisyys. Oikein toteutettujen tilaratkaisujen avulla potilasprosessien toimivuus paranee, ja tilat riittävät kasvaviin potilasmääriin. Sairaansijojen ja tehohoitopaikkojen käyttöä on mahdollista tehostaa kohdentamalla potilaspaikat oikeisiin tarpeisiin. Hyvin suunnitellut tilaratkaisut tukevat potilasturvallisuutta, tietosuojaa ja henkilökunnan tehokkuutta ja työviihtyvyyttä. Työaikaa ei kulu pitkiin potilassiirtoihin tai henkilökunnan liikkumiseen toisistaan kaukana olevien yksiköiden välillä. Suunnitelmassa korostuvat myös potilaiden ja heidän omaistensa sitouttaminen aktiivisempaan rooliin hoitoprosessissa, perhekeskeisyys ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen; viimeksi mainittujen tärkeys lapsen pitkäaikaisennusteen kannalta on osoitettu viime vuosina lastenpsykiatriassa. 7

8 2 Taustaa 2.1 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. STM raportti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän laatimaan raportin Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Raportti julkaistiin Raportissa otetaan kantaa kaikkeen päivystystoimintaan. Synnytyksiä koskevat huomiot ovat seuraavat: Synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja lisää potilasturvallisuutta. Suomessa synnyttäjien riskiryhmät keskitetään jo hyvin. Toisaalta kaikki synnytysyksikkömme hoitavat myös riskiryhmiin kuulumattomia synnyttäjiä. Synnytysten hoidon kannalta sairaalan tyyppi (alue/keskussairaala) ei ole määräävä tekijä, vaan riittävä toiminnan volyymi, mikä takaa osaamisen ja vaadittavat resurssit. THL:n syntymärekisterin perusteella normaaleissa raskauksissa (yksisikiöiset raskaudet ja vastasyntyneen paino >2500g) varhaisneonataalikuolleisuus (<7 vrk) oli korkein yksiköissä, joissa oli <1000 synnytystä/v verrattuna yksiköihin, joissa hoidetaan synnytystä/v tai yli 2000 synnytystä/v. Yliopistoklinikoihin on keskitetty komplisoidut raskaudet, joka selittää korkeamman kuolleisuuden. Varhaisneonataalikuolleisuus Suomessa synnytysyksikön koon mukaan. kuolleisuus/1000synnytystä, THL syntymärekisteri 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 < <2000 >2000 yo-yksiköt Toisaalta THL:n selvityksessä naistentautien ja synnytysten hoidon kustannukset olivat asukasta kohden keskimääräistä korkeammat <1000 synnytyksen sairaanhoitopiireissä. Alle keskiarvokustannusten päässeistä sairaanhoitopiireistä kaikki olivat yli 1000 synnytystä vuodessa hoitavia 8

9 Riskisynnytyksiä on vaikea ennustaa. Jopa yli puolet synnytyskomplikaatioista on ennalta arvaamattomia: alkuvaiheessa normaali synnytys muuttuu synnytyksen kuluessa poikkeavaksi ja johtaa komplikaatioihin. On tärkeämpää, että synnytysyksikössä on hyvät valmiudet ja osaamistaso hoitaa komplisoitunutta synnytystä, kuin että synnyttävällä äidillä on lyhyt matka kotoa synnyttämään. Nopea synnytys on harvoin lääketieteellinen riski. Tällä hetkellä synnytyssairaalan saavutettavuus on pääosin 1-2 tuntia. Tämä ei toteudu haja-asutusalueilla, erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin aiheuttaa matkan pidentymistä osalla synnyttäjistä. Riski matkasynnytyksiin lisääntyy, jos matka synnytyssairaalaan pitenee yli 2 tunnin. Pieni, alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla maantieteellisesti välttämätön. Potilashotellit voivat auttaa matkasynnytysten vähentämisessä. Pidempien etäisyyksien alueella myös sairaankuljetuksen varustelutasossa matkasynnytykseen varautumista tulee huomioida. Valvira on todennut, että turvallinen synnytysten hoito edellyttää mahdollisuutta välittömään keisarileikkaukseen kaikkina vuorokauden aikoina. Yksiköissä, joissa on synnytyslääkärin sairaalapäivystys, on varhaisneonataalikuolleisuus alhaisempi kuin yksiköissä, joissa päivystävä lääkäri on kotona. Lastenlääkärin saatavuus on myös oleellista. Varhaisneonataalikuolleisuus Suomessa suhteessa synnytyspäivystysmuotoon. Kuolleisuus/1000 synnytystä, THL syntymärekisteri 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kotipäivystys Sairaalapäivystys Yo-yksikkö Synnytysten ja naistentautien erikoisalan päivystystyöstä valtaosa liittyy raskauteen tai synnytykseen. Synnytysten ja naistentautien erikoisalan kannalta päivystysrakenteita määrää siis synnytystoiminta. Päivystystoiminnan ylläpitäminen vaatii noin kaksinkertaisen määrän erikoislääkäreitä kuin virka-aikaisen toiminnan ylläpitäminen. Tämä edellyttää alle 1000 synnytyksen yksiköissä ulkopuolisia 9

10 päivystäjiä tai päivätoiminnan suhteen yliresursoitua virkapohjaa. Optimaalinen synnytysten määrä synnytyssairaalalle on yli 2000 synnytystä vuodessa, jolloin volyymi on riittävän suuri. Tällöin päivystykseen vaadittava henkilömäärä toteutuu ilman ostopalvelua. Työryhmä ehdottaa: Riskiryhmiin kuulumattomat synnytykset tulee keskittää vähintään 1000 vuosittaisen synnytyksen yksiköihin. Sairaalassa päivystävä naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri, anestesiologi sekä leikkaussalitiimi hätäkeisarileikkausvalmiutta varten on minimivaatimus synnytystoiminnalle. Sairaaloissa joissa hoidetaan vain riskiryhmiin kuulumattomia synnyttäjiä, voi lastenlääkäripäivystyksen järjestää vapaamuotoisena. Jos hoidetaan riskiryhmiä, tulee lastenlääkärin olla sairaalapäivystyksessä. Synnytyssairaalassa on oltava jatkuva valmius yksinkertaisiin laboratoriomäärityksiin (perusverinäytteet, verensiirron sopivuustestaus). Käytännössä toimivan synnytysyksikön ja pediatrian yksikön erikoislääkärimäärä on minimissään 7-8, loma- ja päivystysjärjestelyt huomioiden. Tällöin päivystys voidaan hoitaa ilman ostopalvelua, mikä hillitsee kustannusten kasvua. Monipuolinen työ ja kohtuullinen päivystyskuormitus parantavat ammattitaitoisen työvoiman hakeutumista yksiköihin. Riittävän suuri volyymi takaa riittävät edellytykset myös erikoislääkärikoulutukselle, hoidon kehittämiselle ja tutkimukselle sekä henkilökunnan osaamiselle hätä- ja erityistilanteissa. Alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla maantieteellisesti välttämätön. Tällöin toiminnan taso täytyy turvata paikallisin erillisjärjestelyin, mikä vaatii päivystävän henkilökunnan lisäresursointia. 2.2 Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. STM raportti STM julkaisi raportin Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Selvityshenkilö oli synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Anna- Maija Tapper. Raportissa käydään läpi synnytystoiminnan kehitystä sekä tulevia haasteita alueellisen väestökehityksen valossa. Raportin pääkohdat ovat seuraavat: Tällä hetkellä Suomessa toimii 31 synnytysyksikköä. Määrä on puolittunut vuodesta 1975 vuoteen 2010 mennessä. Synnytyssairaalaverkoston keskittämisen syistä merkittävimpiä ovat olleet kustannussyyt sekä pula ammattihenkilöistä 10

11 erityisesti päivystysaikana. Niukkenevat henkilöstöresurssit ja lisääntynyt ammattihenkilöiden puute tulevat olemaan myös lähitulevaisuudessa määräävä tekijä suunniteltaessa synnytyspalveluverkkoa. Synnytystoiminta on luonteeltaan päivystyksenomaista toimintaa. Kaikista synnytyksistä 75 % tapahtuu päivystysaikana. Synnytystoiminta eroaa muusta päivystystoiminnasta siten, että synnytyksissä päivystyksellinen hätätilanne syntyy useimmiten potilaan jo ollessa sairaalassa synnyttämässä. Hätä muissa päivystystoiminnoissa (esim. traumakirurgia) sen sijaan syntyy tavallisesti sairaalan ulkopuolella, jolloin välimatka sairaalaan on merkittävä tekijä. Sairaalan ulkopuoliset synnytykset (1/1000 synnytystä). THL, Mika Gissler 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu 0, Sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten osuus on noin 1-2/1000 synnytystä. Määrällisesti ne ovat lievästi nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana alle sadasta noin 125 tapaukseen vuodessa. Varsinaisia matkasynnytyksiä on tapausta/vuosi koko Suomessa. Matkasynnytykset ovat lisääntyneet lievästi nimenomaan tiheään asutuilla alueilla, ei haja-asutusalueilla. Ratkaisuksi pitkän välimatkan synnytyksiin on tarjottu potilashotellitoimintaa. Riskisynnytykset ja pienten keskosten (<1500g tai <32 raskausviikkoa) hoito tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Keskittäminen on jo käytännössä suurelta osin tapahtunut onnistuneesti. Toisaalta osa matalan riskin synnyttäjienkin vastasyntyneistä tarvitsee siirtoa tehohoitoon. Näissä tilanteissa siirtovälimatkalla vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön on merkitystä. 11

12 Valviran suosituksen mukaan synnytysyksikön minimivaatimuksena tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäsektioon. Hätäsektio joudutaan tekemään vajaassa 2 %:ssa kaikista synnytyksistä. Hätäsektiovalmius edellyttää käytännössä lääkärien ja leikkausalihenkilökunnan päivystämistä sairaalassa. Eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä STM selvittää paraikaa hätäsektiovalmiuden edellytysten toteutumisen mahdollisuutta. Ennenaikaista synnytystä koskevan Käypä hoito suosituksen (viite) mukaan synnytysyksikön minimivaatimus tulee olla ympärivuorokautinen valmius vastasyntyneen elvytykseen, sisältäen asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut. Erityisesti ennenaikaisten vastasyntyneiden ensihoidon päivystysvalmiuksia pitäisi parantaa. Mikäli synnytysyksikön päivystysvalmiusvaatimuksia tiukennetaan, turvallisuuden korostaminen johtaa synnytysten keskittämiseen. Uusi terveydenhuoltolaki ( alkaen) pyrkii vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa ja madaltamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä rajaa. Erityisvastuualueille on annettu entistä vahvempi rooli alueellisina toimijoina. Lain hengen mukaisesti yliopistosairaalapiirin erityisvastuualueen tulee valmistella yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja synnytysyksiköiden kanssa varautumis- ja kustannussuunnitelma pienimpien yksiköiden synnytysten muualle siirtymisen varalta, huomioiden maantieteelliset ja kielelliset olosuhteet, väestöennusteet sekä potilaiden vapaa liikkuvuus. Lisäksi äitiyspoliklinikoiden ja neuvoloiden yhteistyötä tulee tiivistää, pyrkiä erikoisosaajien yhteiskäyttöön sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäämiseen. 2.3 Syövän hoidon kehittäminen vuosina STM raportti STM julkaisi onkologisen työryhmän laatiman raportin syövän hoidon kehittämisestä. Gynekologisen syövän osalta raportissa todetaan seuraavaa: Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan vuosina naisten uusien syöpien vuotuinen määrä kasvaa 10 16%. Tämä johtuu keskimääräisen eliniän pitenemisestä ja suurten ikäluokkien tulosta ikään, jossa syövän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2020 kirurginen hoito on edelleen useimpien syöpäkasvainten ensisijainen hoitomuoto, jota sädehoito ja sytostaattihoidot täydentävät. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja potilaiden pidempi elinikä johtavat tilanteeseen, jossa muiden sairauksien määrä lisääntyy myös syöpäpotilailla. Leikkauksiin liittyvien 12

13 sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden ja syöpähoidoista johtuvien infektioiden määrän ennakoidaan kasvavan. Nämä edellyttävät lisäpanostusta tehohoitotasoiseen hoitoon. Gynekologisten syöpien kirurgia (munasarjasyöpä, kohdunkaulasyöpä, korkean riskin kohdun runko-osan syöpä, munanjohtimen syöpä, emättimen syöpä, ulkosynnytinsyöpä) tulee keskittää yliopistollisiin sairaaloihin. Poikkeuksena tästä ovat matalan riskin kohdun runko-osan syövät (kohdun runkoosaan rajoittuneet hyvin tai kohtalaisesti erilaistuneet puhtaat adenokarsinoomat ja adenoakantoomat), joita voidaan hoitaa myös keskussairaaloissa. Kohdun runko-osan syöpä lisääntyy koko ajan. Tällä hetkellä tapauksia on vajaat 800 vuodessa. Kohdunkaulasyöpää on nykyään noin 170 uutta tapausta vuosittain, joskin tauti on lisääntymässä nuorissa ikäluokissa. Kohdunkaulasyövän hoito tulisi keskittää muutamiin yliopistosairaaloihin. Robottiavusteisten leikkausten asema tulee selkiintymään, ja ne tulisi keskittää muutamaan keskukseen. Sädehoidon käyttö syövän hoitona on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Sytostaattihoidon antaminen yhtäaikaisesti sädehoidon kanssa (kemosädehoito) on parantanut sädehoidon tehoa joidenkin syöpien hoidossa, esimerkkinä kohdunkaulan syöpä. Sädehoito on tehokas, suhteellisen halpa ja melko hyvin siedetty tapa hoitaa syöpiä ja vähentää uusiutumia syöpäleikkauksen jälkeen. Siksi sädehoidon kysyntä tullee edelleen lisääntymään lähivuosina. Mahdollisuudet hoitaa syöpää lääkkeillä ovat jatkuvasti parantuneet. Monen syövän hoidossa lääkitys pidentää sairastuneen elinikää. Tämä on lisännyt syövän lääkehoidon tarvetta ja tarvetta käyttää syöpälääkitystä entistä pitempään. Nykyisin jo käytössä olevien hormonaalisten hoitojen ja perinteisten solunsalpaajien osuus syövän hoidossa tullee olemaan merkittävä myös lähitulevaisuudessa, tulevaisuudessa biologisilta syöpälääkkeiltä odotetaan paljon. Väestön vanheneminen ja syövän hoitomahdollisuuksien lisääntyminen todennäköisesti lisäävät syövän lääkehoitojen kysyntää lähivuosina. 2.4 Väestöennusteet Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Ennuste pohjautuu havaintoihin syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Vuonna 2030 Suomen väestöennuste on 5,85 miljoonaa. 13

14 Tulevaisuudessa alueelliset erot väestöennusteissa korostuvat entisestään ja keskittyminen väestökeskuksiin lisääntyy. Tämä on havaittavissa sekä toteutuneessa kehityksessä että tilastokeskuksen ennusteissa. Seuraavat luvut perustuvat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton julkaisuihin. Ennustettu väkiluvun muutos P-Pohjanmaa Oulu Tilastokeskus: Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen Muuttoliikkeen sisältävä laskelma ( ) 14

15 2.4.1 Väestömäärä OYS:n erva-alueen väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa Vuosien aikana väestömäärä on kasvanut 6 %. Kehitys on ollut erva-alueen sairaanhoitopiireissä erisuuntaista. Vuosien aikana PPSHP:n väkiluku on kasvanut 18 %. Samaan aikaan Kainuun väkiluku on laskenut n. 20 % ja Länsi-Pohjan n. 10 %. Vuoteen 2030 mennessä koko OYS:n erva-alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan 6 % nykyisestä. PPSHP:n väkiluku kasvaisi 12 % ja Keski-Pohjanmaan 5 %. Länsi-Pohjan ja Lapin väkimäärän ennustetaan pysyvän ennallaan. Kainuun väkiluku laskisi 5 %. 15

16 2.4.2 Hedelmällisyysikäisten naisten määrä Hedelmällisyysikäisten naisten määrä on vähentynyt Suomessa 16 % aikana. Tänä aikana kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan shp:ssä naisten määrä on säilynyt ennallaan. Kainuussa laskua on 60 %, Länsi-Pohjassa 45 %, Lapissa 35 % ja Keski- Pohjanmaalla 20 %. Ennusteen mukaan hedelmällisyysikäisten naisten määrä vähenisi koko OYS:n erva-alueella nykyisestä naisesta naiseen eli n. 3 % vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla määrä säilyisi nykyisellä tasolla, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä naisten määrän ennustetaan vähenevän 8 % ja Kainuussa 15 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyysluku (total fertility rate, TFR) eli lapsimäärän odote, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, on lähes kaikissa Euroopan maissa alle väestön laskennallisen uusiutumistason (2,1). Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa oli 1,87 vuonna Suhteellisesti eniten lapsia syntyi Pohjanmaan maakunnissa: TFR oli Pohjois-Pohjanmaalla 2,40, Keski-Pohjanmaalla 2,37, Etelä-Pohjanmaalla 2,18 ja Pohjanmaalla 2,15. Vain näissä neljässä maakunnassa syntyvyys oli v väestön uusiutumistason yläpuolella Syntyneiden lasten määrä V OYS erva-alueella syntyi 9500 lasta. Vuosien aikana syntyneiden määrä on kasvanut vain Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (9 %). Kainuun, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä syntyneiden määrä on vähentynyt noin 40 %. (Ks. Synnytykset sairaaloittain , Tilastokeskus, liite 2.) Mikäli syntyvyys pysyy nykytasolla, laskee syntyneiden määrä OYS:n ervaalueella vuoteen 2030 mennessä noin 5 %. Pohjois-Pohjanmaalla vähentymistä ennustetaan olevan 2 %, Keski-Pohjanmaalla, Länsi-Pohjassa ja Lapissa 5 % ja Kainuussa 15 %. Tämä edellyttää muuttotappion pysymistä 2000-luvun lopun maltillisella tasolla. 16

17 2.4.5 Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä Alle 15 vuotiaiden määrän muutos (%) kunnittain vuosina Alle 15 vuotiaiden määrän muutos (%) +25 % tai enemmän + 6 % +24 % -5 % +5 % -24 % -6 % -25 % tai enemmän Lähde: Tilastokeskus Väestötilastot Aluejako mukainen 342 kuntaa Työikäisten määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuodesta 2010 lähtien työiästä poistuu enemmän ihmisiä kuin työikään tulee. Työvoiman tarjonnan pienentyessä edessä on työvoimapula. 17

18 2.4.7 Erikoislääkärien määrä 18

19 3 Kuvaus hankkeesta Naisten ja lasten sairaala hanke käynnistyi toukokuussa 2011, jolloin PPSHP:n tekninen osasto ja sairaanhoitopiirin johtaja antoivat tehtäväksi laatia tarvekartoituksen ja alustavan toiminnallisen suunnitelman uudisrakennukselle. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin 1) nykyisten toimintojen, potilasvirtojen ja hoitoprosessien kuvaus, 2) nykytoiminnan ongelmien ja kriittisten kohtien kartoitus, 3) tulevaisuuden haasteiden arviointi sekä 4) uudistettujen toimintamallien visiointi uudisrakennusta ajatellen. Projektipäälliköksi hankkeeseen nimitettiin synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Kati Ojala alkaen. Projektipäällikön toimintaa valvoi ohjausryhmä (ks. kaaviokuva). Ohjausryhmän kokouksissa vierailivat kutsuttuina johtava ylilääkäri Aino-Liisa Oukka, teknisen keskuksen edustaja Heikki Salumäki ja hallinnollinen ylilääkäri Juha Korpelainen. Projektipäällikkö johti kolmea työryhmää, joiden kokoonpanot valitsi ohjausryhmä (kaaviokuva). Projektipäällikkö istui kaikissa kolmessa työryhmässä ja kokosi niiden tuottaman materiaalin yhteen. Synnytys- ja naistentautien klinikka on hankkeessa kokonaisuudessaan. Klinikan nykyisiä toimipisteitä ovat: Osasto 11: prenataalivuodeosasto Poliklinikka 12: gynekologisen syövän avohoitoyksikkö + prepoliklinikka Osasto 13 (I ja II): synnytysvuodeosasto Osasto 15: naistentautien vuodeosasto Naistentautien poliklinikka Äitiyspoliklinikka ja sikiötutkimusyksikkö Naistentautien leikkausosasto ja heräämö Synnytysosasto ja synnyttäjien vastaanotto Perinnöllisyyspoliklinikka Lasten ja nuorten klinikan nykyisiä toimipisteitä ovat: Osasto 51: lasten hematologian ja -onkologian yksikkö Osasto 55: vastasyntyneiden teho- ja hoitoyksikkö Osasto 60: lasten kirurgian ja -gastroenterologian yksikkö Osasto 62: lasten infektio- ja sisätautiyksikkö sekä päivystys Osasto 64: lasten teho-osasto 19

20 Osasto 65: lastenneurologian yksikkö Lasten ja nuorten ajanvarauspoliklinikka Lasten leikkausosasto Näistä hankkeeseen sisällytettiin vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö, lasten tehohoitoyksikkö, lasten onkologian yksikkö sekä leikkausosasto. OHJAUSRYHMÄ Päivi Tapanainen Juha Tapanainen Seija Miettinen Anne Seppänen Eila Suvanto Aila Kokko, sihteeri Projektipäällikkö Kati Ojala SYLAGE Kati Ojala Aydin Tekay Tytti Raudaskoski Jukka Moilanen Tiina Kemppainen Jaana Roininen Sirkka-Liisa Hannola Raija Keränen Hilkka Määttä Tuula Kaukola Ulla Heikkinen GYN Eila Suvanto Hannu Martikainen Ulla Puistola Sari Koivurova Anne Talvensaari-Mattila Tuula Lämsä Anne-Mari Autio Seija Kukkonen Kaisu Rautionaho Merja Harjula Hilkka Määttä Anne Vuotikka LAS Tuula Kaukola Ulla Heikkinen Merja Möttönen Anna-Maija Mertaniemi Outi Peltoniemi Kristiina Piironen Willy Serlo Arja Rantanen Kati Ojala 20

21 4 Nykytilojen ja -toimintojen kuvaus 4.1 Äitiyspoliklinikka Potilaat Asiakkaina ovat naiset, joilla on raskauskomplikaatio kuten esimerkiksi ennenaikainen vedenmeno tai pre-eklampsia, monisikiöiset raskaudet, äidin krooninen sairaus kuten diabetes, huume- ja päihdeäidit, synnytyspelko, yliaikaisuus jne. Annettavat hoidot ja tutkimukset Sikiödiagnostiikka (ultraäänitutkimukset, lapsivesipunktiot, istukkabiopsiat, napaveripunktiot), diabetesneuvonta, synnytyspelkokeskustelut, synnytystavan suunnittelu, synnytyksen jälkitarkastus (esimerkkejä) Henkilöstö Ammattinimike Määrä Kätilö* 8 Sisäinen sijainen 1 Osastonsihteeri 2,5 Osastonhoitaja 1 Osatonylilääkäri 1 Erikoislääkäri 1,4 Erikoistuvalääkäri 1 Sisätautilääkäri osapäiväinen 0,2 *Yksi kätilö SITU:ssa (=sikiötutkimusyksikkö). Neljä kätilöä hallitsee diabeetikkojen hoidon. Synnytyspelkopotilaita hoitaa 2-3 kätilöä yhteistyössä synnytysosaston kanssa. Päihdepotilaita hoitaa yksi kätilö 2-3 päivänä viikossa. Päivystävä kätilö hoitaa päivystyspotilaat, yliaikaiskäynnillä olevat ja sarjahoitokäynnillä olevat potilaat, lisäksi tehtäviin kuuluu puhelinneuvonta ja läheteaikojen antaminen. Sairaalalääkäri ja kätilö toimivat työparina samassa vastaanottotilassa. Erikoislääkärille menevät potilaat käyvät ensin kätilön vastaanotolla. 21

22 Äitiyspoliklinikan ja SITU:n toimintaluvut vuodelta toimintaluvut Hyväksytyt lähetteet Lisäkäynnit* Diabeteshoitaja Sisätautilääkäri Päihdekätilö Sype**-kätilö Lääkärikäynnit *Lisäkäynti =lääkärin vastaanoton kanssa samalla kertaa tapahtuva käynti kätilön (esim. diabeteshoitaja), tai toisen lääkärin (esim. sisätautilääkäri) vastaanotolla. Potilaalla voi olla samana päivänä useita vastaanottokäyntejä varattuna. **Sype= synnytyspelko Prosessin vahvuudet potilaiden odotusaikoja saatu lyhennettyä lääkärin ja kätilön työskentely samassa huoneessa koetaan toimivaksi erikoispoliklinikoiden toiminta: diabetes-, päihde- sype-asiakkaat toimii Äitiyspoliklinikan ja SITUn nykyiset tilat -kanslia- ja arkistotilat yhteensä 50.4 m 2 -potilastilat yhteensä m 2 (lääkärin ja kätilön työpisteet) -potilas wc-tilat 12 m 2 -henkilökuntatilat 20.3 m 2 -henkilökunnan wc-tilat 10.8 m 2, pukeutumistilat 11.9 m 2 (ahdas) Äitipkl tilat vastaanottotilat muut tilat Äitipkl yhteensä 220,1 m2 377,9 m2 598 m2 Tilojen ongelmakohdat pitkä matka synnytysvastaanotolle ja synnytyssaliin poliklinikka remontoitu vanhasta vuodeosastosta, vastaanottotilat pienet ei poistumisteitä vastaanottohuoneista 22

23 4.2 Prenataaliosasto eli os 11 Osaston kuvaus Osasto 11:lla hoidetaan vuodeosastohoitoa vaativia raskaana olevia naisia, joilla on raskauskomplikaatio, esimerkkeinä raskausmyrkytys tai sikiön kasvun hidastuma, synnytyksen käynnistys, äidin krooninen sairaus, monisikiöiset raskaudet. Tarjottavia hoitoja ovat mm. ultraäänitutkimukset, sikiödiagnostiikka, raskauskomplikaatioiden hoito, synnytyksen käynnistäminen, lapsivuodehoito. Osastolla hoidetaan lisäksi synnytyksen jälkeen ne äidit, jotka tarvitsevat tarkempaa seurantaa, esim. pre-eklampsiapotilaat tai synnytyksessä runsaasti vuotaneet äidit. Osasto toimii myös vierihoito-osaston (os 13) varaventtiilinä, eli osastolle sijoitetaan ruuhka-aikoina myös terveitä synnyttäjiä. Osastolla on 25 sairaansijaa, joista 15 on ensisijaisesti prenataalipotilaiden ja 10 synnyttäneiden äitien käytössä. Osasto 11 henkilöstö Ammattinimike kpl Osastonhoitaja 1 Kätilö 22 Sairaanhoitaja 0.5 Lähihoitaja 0.5 Osastonsihteeri 1 Osastonylilääkäri 0.35 Erikoistuva lääkäri 1 Osaston toimintalukuja os hoidetut potilaat hoitopäivät hoitoaika (vrk) 2,6 2,8 2,4 2,4 23

24 Prosessin ongelmakohdat Osastolla on potilaita odottamassa paikkaa synnytyssaliin käynnistykseen ja pitkän matkan potilaita odottamassa synnytystä. Molemmat potilasryhmät ovat turhaan osastolla viemässä sairaansijan osaston kansliassa on vauvoja erityisesti yöaikaan kätilöiden valvottavina Osaston tilat Potilastilat 316,8m2 Tutkimushuone, lastenhoitohuone 38m2 Muut tilat 144m2 Käytävätila 205,8m2 yht. 704,6m2 Potilashuoneet: yhden hengen huone 4 kahden hengen huone 6 kolmen hengen huone 3 Muut tilat Päiväsali 1 Kätilökanslia 1 Lääkärintutkimushuone 1 Osastonhoitajanhuone 1 Henkilökunnan kahvihuone 1 Henkilökunnan WC 1 Osastonsihteerin huone 1 Osaston keittiö 1 Huuhteluhuone 1 Siivoushuone 1 Tilojen ongelmakohdat synnytyssaliin ja leikkaussaliin pitkä matka vastasyntyneiden teho-osastolle pitkä matka konsultoiville lääkäreille, sosiaalihoitajalle jne. ei tiloja 24

25 varastotilat puutteelliset: käytävällä paljon tavaraa lääkehoitohuone puuttuu potilashuoneet ahtaita, koneiden johdot lattialla suihkua ei yhdessäkään huoneessa, hankaloittaa eristyksen järjestämistä yhden ja kahden hengen huoneita liian vähän kokoustilat ja rauhallinen työskentelytila puuttuvat kokonaan lääkärin huone ahdas (esim. jos potilas tuodaan sängyllä, joudutaan siirtämään tuoleja käytävälle) 4.3 Synnytysosasto Potilaat synnyttäjät ja tukihenkilöt vaativaa tarkkailua tarvitsevat raskaana olevat potilaat yli 20 rv raskaana olevat päivystysasiakkaat (muut kuin synnyttäjät) ajanvarausasiakkaat (perätila, synnytystapa-arvio, synnytyspelko) Synnytysosaston toimintalukuja (myös ks. liite jossa tarkemmin) Toiminta Synnytykset Syntyneitä lapsia Elektiiviset sektiot Kiireelliset sektiot Hätäsektiot Sektiot yhteensä n (%) 643 (15.5) 701(17.1) 666 (15.8) 717 (16.4) 719 (16.3) Epiduraalipuudutus Spinaalipuudutus Verenvuoto > 1500 ml

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Oys:n opiskelijoiden infojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Avohoitotalon röntgen Sairaanhoidolliset palvelut / kuvantaminen Keskusröntgen N4 127B Leila Ukkola puh. 08 3155612 Avohoitoyksikkö 74 Psykiatrian

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Lastentautiyksikön rakennushanke

Lastentautiyksikön rakennushanke Lastentautiyksikön rakennushanke Seminaaripäivä 27.3.14 LKS, vs yl Pekka Valmari Miksi tilan tarve Nykyiset tilat? Liian ahtaat kehittyneelle toiminnalle Rasittavat potilaita & kuluttavat henkilöstöresursseja

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Päivi Peltola, Marko Hyvönen, Arto Immonen, Anna-Marja Karhunen, Timo Kellokoski, Juha Koskenkari, Marja Lämsä, Susanna Mustonen, Maarit Yliniemi Tehohoitopaikka

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN!

TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN! TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN! Tervetuloa lastentautien yksikköön, osastolle 2B! Yksikköömme kuuluu lastentautien vuodeosasto, poliklinikka, sekä vauvojen tehohoitoyksikkö. Vuodepaikkoja lastentautien

Lisätiedot

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät ...... Northern Ostrobothnia Hospital District Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät Matti Martikainen yhteispäivystysyksikön johtaja ensihoidon

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Oys:n opiskelijoiden infojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Avohoitotalon röntgen Sairaanhoidolliset palvelut / kuvantaminen Keskusröntgen N4 127B (ulko-ovi A3:1) Leila Ukkola puh. 08 3155612 Avohoitoyksikkö

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Valtuustoseminaari 10.11.2016 Kari Haukipuro, vs. jyl MedTA: Avohoitoyksiköt Käyntimäärin kasvu (realisoituu osin 2017) Ikääntyvien sairaudet, toiminnalliset muutokset (Vatsakeskus,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? 25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 10.9.2016 mennessä lausuntoja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisluonnoksesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu 25.5.2016 n.n Älypuhelin ja mobiilisovellus tehokkaan toiminnan mahdollistajana SBM-teknologiaan perustuva Potku-sovellus otettu

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot