Uusi lasten ja naisten sairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi lasten ja naisten sairaala"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollinen sairaala Lapset ja naiset tulosalue Uusi lasten ja naisten sairaala Nykytilojen ja toimintojen selvitys Alustava toiminnallinen suunnitelma Projektipäällikkö Kati Ojala, el Työryhmät Oulu

2 2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 1 Johdanto 6 2 Taustaa Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. STM raportti Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. STM raportti Syövän hoidon kehittäminen vuosina STM raportti Väestöennusteet Väestömäärä Hedelmällisyysikäisten naisten määrä Kokonaishedelmällisyysluku Syntyneiden lasten määrä Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä Työikäisten määrä Erikoislääkärien määrä Kuvaus hankkeesta 19 4 Nykytilojen ja -toimintojen kuvaus Äitiyspoliklinikka Prenataaliosasto eli os Synnytysosasto Äiti-lapsi vuodeosasto os Naistentautien poliklinikka IVF-laboratorio Naistentautien vuodeosasto (os 15) Gynekologisen syövän hoito Naistentautien leikkausosasto ja heräämö Perinnöllisyyslääketieteen klinikka Vastasyntyneitten teho-osasto (os 55) Lasten teho-osasto Lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien osasto ja hematologinen poliklinikka (os 51) Lasten leikkausosasto Nykytoimintojen ja tilojen tärkeimmät kehittämistarpeet ja ongelmat 64 3

4 5.1 Pitkä välimatka (450 metriä) synnytysosaston ja vastasyntyneiden tehon välillä Potilasturvallisuus Hoidon aloitus viivästyy Siirto vie henkilökunnan työaikaa Tilan ahtaus Äidin ja vastasyntyneen erottaminen toisistaan Sairaalassaoloaika Leikkaustoiminta Naistentautien leikkaustoiminta Lastentautien leikkaustoiminta Prenataalipotilaan hoidon pirstaleisuus Tiivistelmä nykytoimintojen ja tilojen ongelmista Toiminnallinen suunnitelma Raskaus, synnytys, lapsivuoteus Prenataalipotilaan hoito Synnytys Äiti-lapsi parin hoito Lasten tehohoito Lasten syöpähoito Leikkaustoiminta Päiväkirurgian kehittäminen Leikkaustoiminta Päiväkirurgian kehittäminen Gynekologinen vuodeosasto Poliklinikat Gynekologinen syöpä Infertiliteettipoliklinikka ja IVF-laboratorio Perinnöllisyyspoliklinikka Kokous-, tutkimus- ja opetustilat Lähisairaaloiden tulevaisuus 98 Raahen aluesairaala Oulaskankaan sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Synnytysmäärän lisäyksen aiheuttamat resurssimuutokset OYS:ssa

5 8 Toimintaa tukevia ratkaisuja Potilashotelli Kotisairaala Potilaiden sitouttaminen omatoimisuuteen Yhteenveto Uudisrakennuksen toimintojen tehostuminen Osastojen sijoittelu uudisrakennuksessa: ehdotus Liitteet 110 Viitteet 112 5

6 1 Johdanto Nykyiset sairaalan naisten- ja lastentautiklinikoiden tilat on suunniteltu lukujen standardeihin. Neljänkymmenen vuoden aikana tilat ovat jääneet kehityksen jälkeen sekä toiminnallisesti että määrällisesti, koska hoito- ja tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet. Potilaiden vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito lisääntynyt. Perhekeskeisyyden vaatimukset ovat kasvaneet erityisesti tulosalueemme toiminnassa. Potilasturvallisuuden, alati lisääntyvän lääkintätekniikan sekä tietosuoja- ja hygienianäkökohtien huomiointi on entistä vaativampaa. Samaan aikaan yliopistollisen sairaalan edellyttämä opetus- ja tutkimustoiminta on huomioitava potilastoiminnan rinnalla. Suurin haasteemme nyt ja tulevaisuudessa on kuitenkin synnytysten määrän kasvu. Oulun seutu on kasvukeskus, jonka väestömäärän on ennustettu kasvavan tulevaisuudessakin. Samaan aikaan keskustellaan pienten, alle 1000 synnytystä vuodessa hoitavien synnytysyksiköiden toiminnan keskittämisestä suurempiin yksiköihin. Mikäli keskittäminen toteutetaan, tarkoittaa se synnytysmäärien jyrkkää lisääntymistä OYS:ssa. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin seudulla, Oulussa ei ole mahdollisuutta sulkea täynnä olevan synnytysosaston ovea ja ohjata synnyttäjää ns. väistösairaalaan. Synnytysten lisääntyminen heijastuu luonnollisesti muuhunkin toimintaan: esimerkiksi äitiyspoliklinikan, vierihoito-osaston ja vastasyntyneitten tehohoidon tarve lisääntyy samassa suhteessa. Toiminnan volyymin kasvu antaa aihetta pohtia osaavan henkilökunnan riittävyyttä tulevaisuudessa. Uudet, paremmin nykytoimintaa palvelevaksi suunnitellut tilat mahdollistavat toimintamallien uudelleen järjestelyn, helpottavat raja-aitojen kaatamista osastojen väliltä ja siten mahdollistavat henkilökuntaresurssien tehokkaamman hyödyntämisen. 6 Naisten ja lasten sairaala hankkeella tulosalueemme pyrkii vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on muodostaa tulevaisuuden tarpeita vastaava, PPSHP:n strategian mukainen toiminnallinen kokonaisuus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseksi pohjoissuomalaisten asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Uuden naisten ja lasten sairaalan tilasuunnittelun näkökulma on potilaslähtöinen: tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja yksinkertaistaa potilaan hoitopolkuja; nämä tavoitteet ovat toisiaan tukevia. Rakennussuunnittelussa pitää pystyä säilyttämään nykytilan vahvuudet, tärkeimpänä esimerkkinä

7 hätäsektiovalmius leikkaussalien sijaitessa synnytyssalien vieressä. Toisaalta pitää poistaa potilasturvallisuutta haittaavat ongelmat, joista tärkeimpänä synnytyssalin ja vastasyntyneitten tehon välinen etäisyys. Oikein toteutettujen tilaratkaisujen avulla potilasprosessien toimivuus paranee, ja tilat riittävät kasvaviin potilasmääriin. Sairaansijojen ja tehohoitopaikkojen käyttöä on mahdollista tehostaa kohdentamalla potilaspaikat oikeisiin tarpeisiin. Hyvin suunnitellut tilaratkaisut tukevat potilasturvallisuutta, tietosuojaa ja henkilökunnan tehokkuutta ja työviihtyvyyttä. Työaikaa ei kulu pitkiin potilassiirtoihin tai henkilökunnan liikkumiseen toisistaan kaukana olevien yksiköiden välillä. Suunnitelmassa korostuvat myös potilaiden ja heidän omaistensa sitouttaminen aktiivisempaan rooliin hoitoprosessissa, perhekeskeisyys ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen; viimeksi mainittujen tärkeys lapsen pitkäaikaisennusteen kannalta on osoitettu viime vuosina lastenpsykiatriassa. 7

8 2 Taustaa 2.1 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. STM raportti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän laatimaan raportin Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Raportti julkaistiin Raportissa otetaan kantaa kaikkeen päivystystoimintaan. Synnytyksiä koskevat huomiot ovat seuraavat: Synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja lisää potilasturvallisuutta. Suomessa synnyttäjien riskiryhmät keskitetään jo hyvin. Toisaalta kaikki synnytysyksikkömme hoitavat myös riskiryhmiin kuulumattomia synnyttäjiä. Synnytysten hoidon kannalta sairaalan tyyppi (alue/keskussairaala) ei ole määräävä tekijä, vaan riittävä toiminnan volyymi, mikä takaa osaamisen ja vaadittavat resurssit. THL:n syntymärekisterin perusteella normaaleissa raskauksissa (yksisikiöiset raskaudet ja vastasyntyneen paino >2500g) varhaisneonataalikuolleisuus (<7 vrk) oli korkein yksiköissä, joissa oli <1000 synnytystä/v verrattuna yksiköihin, joissa hoidetaan synnytystä/v tai yli 2000 synnytystä/v. Yliopistoklinikoihin on keskitetty komplisoidut raskaudet, joka selittää korkeamman kuolleisuuden. Varhaisneonataalikuolleisuus Suomessa synnytysyksikön koon mukaan. kuolleisuus/1000synnytystä, THL syntymärekisteri 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 < <2000 >2000 yo-yksiköt Toisaalta THL:n selvityksessä naistentautien ja synnytysten hoidon kustannukset olivat asukasta kohden keskimääräistä korkeammat <1000 synnytyksen sairaanhoitopiireissä. Alle keskiarvokustannusten päässeistä sairaanhoitopiireistä kaikki olivat yli 1000 synnytystä vuodessa hoitavia 8

9 Riskisynnytyksiä on vaikea ennustaa. Jopa yli puolet synnytyskomplikaatioista on ennalta arvaamattomia: alkuvaiheessa normaali synnytys muuttuu synnytyksen kuluessa poikkeavaksi ja johtaa komplikaatioihin. On tärkeämpää, että synnytysyksikössä on hyvät valmiudet ja osaamistaso hoitaa komplisoitunutta synnytystä, kuin että synnyttävällä äidillä on lyhyt matka kotoa synnyttämään. Nopea synnytys on harvoin lääketieteellinen riski. Tällä hetkellä synnytyssairaalan saavutettavuus on pääosin 1-2 tuntia. Tämä ei toteudu haja-asutusalueilla, erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin aiheuttaa matkan pidentymistä osalla synnyttäjistä. Riski matkasynnytyksiin lisääntyy, jos matka synnytyssairaalaan pitenee yli 2 tunnin. Pieni, alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla maantieteellisesti välttämätön. Potilashotellit voivat auttaa matkasynnytysten vähentämisessä. Pidempien etäisyyksien alueella myös sairaankuljetuksen varustelutasossa matkasynnytykseen varautumista tulee huomioida. Valvira on todennut, että turvallinen synnytysten hoito edellyttää mahdollisuutta välittömään keisarileikkaukseen kaikkina vuorokauden aikoina. Yksiköissä, joissa on synnytyslääkärin sairaalapäivystys, on varhaisneonataalikuolleisuus alhaisempi kuin yksiköissä, joissa päivystävä lääkäri on kotona. Lastenlääkärin saatavuus on myös oleellista. Varhaisneonataalikuolleisuus Suomessa suhteessa synnytyspäivystysmuotoon. Kuolleisuus/1000 synnytystä, THL syntymärekisteri 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kotipäivystys Sairaalapäivystys Yo-yksikkö Synnytysten ja naistentautien erikoisalan päivystystyöstä valtaosa liittyy raskauteen tai synnytykseen. Synnytysten ja naistentautien erikoisalan kannalta päivystysrakenteita määrää siis synnytystoiminta. Päivystystoiminnan ylläpitäminen vaatii noin kaksinkertaisen määrän erikoislääkäreitä kuin virka-aikaisen toiminnan ylläpitäminen. Tämä edellyttää alle 1000 synnytyksen yksiköissä ulkopuolisia 9

10 päivystäjiä tai päivätoiminnan suhteen yliresursoitua virkapohjaa. Optimaalinen synnytysten määrä synnytyssairaalalle on yli 2000 synnytystä vuodessa, jolloin volyymi on riittävän suuri. Tällöin päivystykseen vaadittava henkilömäärä toteutuu ilman ostopalvelua. Työryhmä ehdottaa: Riskiryhmiin kuulumattomat synnytykset tulee keskittää vähintään 1000 vuosittaisen synnytyksen yksiköihin. Sairaalassa päivystävä naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri, anestesiologi sekä leikkaussalitiimi hätäkeisarileikkausvalmiutta varten on minimivaatimus synnytystoiminnalle. Sairaaloissa joissa hoidetaan vain riskiryhmiin kuulumattomia synnyttäjiä, voi lastenlääkäripäivystyksen järjestää vapaamuotoisena. Jos hoidetaan riskiryhmiä, tulee lastenlääkärin olla sairaalapäivystyksessä. Synnytyssairaalassa on oltava jatkuva valmius yksinkertaisiin laboratoriomäärityksiin (perusverinäytteet, verensiirron sopivuustestaus). Käytännössä toimivan synnytysyksikön ja pediatrian yksikön erikoislääkärimäärä on minimissään 7-8, loma- ja päivystysjärjestelyt huomioiden. Tällöin päivystys voidaan hoitaa ilman ostopalvelua, mikä hillitsee kustannusten kasvua. Monipuolinen työ ja kohtuullinen päivystyskuormitus parantavat ammattitaitoisen työvoiman hakeutumista yksiköihin. Riittävän suuri volyymi takaa riittävät edellytykset myös erikoislääkärikoulutukselle, hoidon kehittämiselle ja tutkimukselle sekä henkilökunnan osaamiselle hätä- ja erityistilanteissa. Alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla maantieteellisesti välttämätön. Tällöin toiminnan taso täytyy turvata paikallisin erillisjärjestelyin, mikä vaatii päivystävän henkilökunnan lisäresursointia. 2.2 Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. STM raportti STM julkaisi raportin Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Selvityshenkilö oli synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Anna- Maija Tapper. Raportissa käydään läpi synnytystoiminnan kehitystä sekä tulevia haasteita alueellisen väestökehityksen valossa. Raportin pääkohdat ovat seuraavat: Tällä hetkellä Suomessa toimii 31 synnytysyksikköä. Määrä on puolittunut vuodesta 1975 vuoteen 2010 mennessä. Synnytyssairaalaverkoston keskittämisen syistä merkittävimpiä ovat olleet kustannussyyt sekä pula ammattihenkilöistä 10

11 erityisesti päivystysaikana. Niukkenevat henkilöstöresurssit ja lisääntynyt ammattihenkilöiden puute tulevat olemaan myös lähitulevaisuudessa määräävä tekijä suunniteltaessa synnytyspalveluverkkoa. Synnytystoiminta on luonteeltaan päivystyksenomaista toimintaa. Kaikista synnytyksistä 75 % tapahtuu päivystysaikana. Synnytystoiminta eroaa muusta päivystystoiminnasta siten, että synnytyksissä päivystyksellinen hätätilanne syntyy useimmiten potilaan jo ollessa sairaalassa synnyttämässä. Hätä muissa päivystystoiminnoissa (esim. traumakirurgia) sen sijaan syntyy tavallisesti sairaalan ulkopuolella, jolloin välimatka sairaalaan on merkittävä tekijä. Sairaalan ulkopuoliset synnytykset (1/1000 synnytystä). THL, Mika Gissler 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu 0, Sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten osuus on noin 1-2/1000 synnytystä. Määrällisesti ne ovat lievästi nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana alle sadasta noin 125 tapaukseen vuodessa. Varsinaisia matkasynnytyksiä on tapausta/vuosi koko Suomessa. Matkasynnytykset ovat lisääntyneet lievästi nimenomaan tiheään asutuilla alueilla, ei haja-asutusalueilla. Ratkaisuksi pitkän välimatkan synnytyksiin on tarjottu potilashotellitoimintaa. Riskisynnytykset ja pienten keskosten (<1500g tai <32 raskausviikkoa) hoito tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Keskittäminen on jo käytännössä suurelta osin tapahtunut onnistuneesti. Toisaalta osa matalan riskin synnyttäjienkin vastasyntyneistä tarvitsee siirtoa tehohoitoon. Näissä tilanteissa siirtovälimatkalla vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön on merkitystä. 11

12 Valviran suosituksen mukaan synnytysyksikön minimivaatimuksena tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäsektioon. Hätäsektio joudutaan tekemään vajaassa 2 %:ssa kaikista synnytyksistä. Hätäsektiovalmius edellyttää käytännössä lääkärien ja leikkausalihenkilökunnan päivystämistä sairaalassa. Eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä STM selvittää paraikaa hätäsektiovalmiuden edellytysten toteutumisen mahdollisuutta. Ennenaikaista synnytystä koskevan Käypä hoito suosituksen (viite) mukaan synnytysyksikön minimivaatimus tulee olla ympärivuorokautinen valmius vastasyntyneen elvytykseen, sisältäen asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut. Erityisesti ennenaikaisten vastasyntyneiden ensihoidon päivystysvalmiuksia pitäisi parantaa. Mikäli synnytysyksikön päivystysvalmiusvaatimuksia tiukennetaan, turvallisuuden korostaminen johtaa synnytysten keskittämiseen. Uusi terveydenhuoltolaki ( alkaen) pyrkii vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa ja madaltamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä rajaa. Erityisvastuualueille on annettu entistä vahvempi rooli alueellisina toimijoina. Lain hengen mukaisesti yliopistosairaalapiirin erityisvastuualueen tulee valmistella yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja synnytysyksiköiden kanssa varautumis- ja kustannussuunnitelma pienimpien yksiköiden synnytysten muualle siirtymisen varalta, huomioiden maantieteelliset ja kielelliset olosuhteet, väestöennusteet sekä potilaiden vapaa liikkuvuus. Lisäksi äitiyspoliklinikoiden ja neuvoloiden yhteistyötä tulee tiivistää, pyrkiä erikoisosaajien yhteiskäyttöön sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäämiseen. 2.3 Syövän hoidon kehittäminen vuosina STM raportti STM julkaisi onkologisen työryhmän laatiman raportin syövän hoidon kehittämisestä. Gynekologisen syövän osalta raportissa todetaan seuraavaa: Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan vuosina naisten uusien syöpien vuotuinen määrä kasvaa 10 16%. Tämä johtuu keskimääräisen eliniän pitenemisestä ja suurten ikäluokkien tulosta ikään, jossa syövän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2020 kirurginen hoito on edelleen useimpien syöpäkasvainten ensisijainen hoitomuoto, jota sädehoito ja sytostaattihoidot täydentävät. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja potilaiden pidempi elinikä johtavat tilanteeseen, jossa muiden sairauksien määrä lisääntyy myös syöpäpotilailla. Leikkauksiin liittyvien 12

13 sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden ja syöpähoidoista johtuvien infektioiden määrän ennakoidaan kasvavan. Nämä edellyttävät lisäpanostusta tehohoitotasoiseen hoitoon. Gynekologisten syöpien kirurgia (munasarjasyöpä, kohdunkaulasyöpä, korkean riskin kohdun runko-osan syöpä, munanjohtimen syöpä, emättimen syöpä, ulkosynnytinsyöpä) tulee keskittää yliopistollisiin sairaaloihin. Poikkeuksena tästä ovat matalan riskin kohdun runko-osan syövät (kohdun runkoosaan rajoittuneet hyvin tai kohtalaisesti erilaistuneet puhtaat adenokarsinoomat ja adenoakantoomat), joita voidaan hoitaa myös keskussairaaloissa. Kohdun runko-osan syöpä lisääntyy koko ajan. Tällä hetkellä tapauksia on vajaat 800 vuodessa. Kohdunkaulasyöpää on nykyään noin 170 uutta tapausta vuosittain, joskin tauti on lisääntymässä nuorissa ikäluokissa. Kohdunkaulasyövän hoito tulisi keskittää muutamiin yliopistosairaaloihin. Robottiavusteisten leikkausten asema tulee selkiintymään, ja ne tulisi keskittää muutamaan keskukseen. Sädehoidon käyttö syövän hoitona on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Sytostaattihoidon antaminen yhtäaikaisesti sädehoidon kanssa (kemosädehoito) on parantanut sädehoidon tehoa joidenkin syöpien hoidossa, esimerkkinä kohdunkaulan syöpä. Sädehoito on tehokas, suhteellisen halpa ja melko hyvin siedetty tapa hoitaa syöpiä ja vähentää uusiutumia syöpäleikkauksen jälkeen. Siksi sädehoidon kysyntä tullee edelleen lisääntymään lähivuosina. Mahdollisuudet hoitaa syöpää lääkkeillä ovat jatkuvasti parantuneet. Monen syövän hoidossa lääkitys pidentää sairastuneen elinikää. Tämä on lisännyt syövän lääkehoidon tarvetta ja tarvetta käyttää syöpälääkitystä entistä pitempään. Nykyisin jo käytössä olevien hormonaalisten hoitojen ja perinteisten solunsalpaajien osuus syövän hoidossa tullee olemaan merkittävä myös lähitulevaisuudessa, tulevaisuudessa biologisilta syöpälääkkeiltä odotetaan paljon. Väestön vanheneminen ja syövän hoitomahdollisuuksien lisääntyminen todennäköisesti lisäävät syövän lääkehoitojen kysyntää lähivuosina. 2.4 Väestöennusteet Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Ennuste pohjautuu havaintoihin syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Vuonna 2030 Suomen väestöennuste on 5,85 miljoonaa. 13

14 Tulevaisuudessa alueelliset erot väestöennusteissa korostuvat entisestään ja keskittyminen väestökeskuksiin lisääntyy. Tämä on havaittavissa sekä toteutuneessa kehityksessä että tilastokeskuksen ennusteissa. Seuraavat luvut perustuvat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton julkaisuihin. Ennustettu väkiluvun muutos P-Pohjanmaa Oulu Tilastokeskus: Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen Muuttoliikkeen sisältävä laskelma ( ) 14

15 2.4.1 Väestömäärä OYS:n erva-alueen väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa Vuosien aikana väestömäärä on kasvanut 6 %. Kehitys on ollut erva-alueen sairaanhoitopiireissä erisuuntaista. Vuosien aikana PPSHP:n väkiluku on kasvanut 18 %. Samaan aikaan Kainuun väkiluku on laskenut n. 20 % ja Länsi-Pohjan n. 10 %. Vuoteen 2030 mennessä koko OYS:n erva-alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan 6 % nykyisestä. PPSHP:n väkiluku kasvaisi 12 % ja Keski-Pohjanmaan 5 %. Länsi-Pohjan ja Lapin väkimäärän ennustetaan pysyvän ennallaan. Kainuun väkiluku laskisi 5 %. 15

16 2.4.2 Hedelmällisyysikäisten naisten määrä Hedelmällisyysikäisten naisten määrä on vähentynyt Suomessa 16 % aikana. Tänä aikana kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan shp:ssä naisten määrä on säilynyt ennallaan. Kainuussa laskua on 60 %, Länsi-Pohjassa 45 %, Lapissa 35 % ja Keski- Pohjanmaalla 20 %. Ennusteen mukaan hedelmällisyysikäisten naisten määrä vähenisi koko OYS:n erva-alueella nykyisestä naisesta naiseen eli n. 3 % vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla määrä säilyisi nykyisellä tasolla, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä naisten määrän ennustetaan vähenevän 8 % ja Kainuussa 15 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyysluku (total fertility rate, TFR) eli lapsimäärän odote, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, on lähes kaikissa Euroopan maissa alle väestön laskennallisen uusiutumistason (2,1). Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa oli 1,87 vuonna Suhteellisesti eniten lapsia syntyi Pohjanmaan maakunnissa: TFR oli Pohjois-Pohjanmaalla 2,40, Keski-Pohjanmaalla 2,37, Etelä-Pohjanmaalla 2,18 ja Pohjanmaalla 2,15. Vain näissä neljässä maakunnassa syntyvyys oli v väestön uusiutumistason yläpuolella Syntyneiden lasten määrä V OYS erva-alueella syntyi 9500 lasta. Vuosien aikana syntyneiden määrä on kasvanut vain Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (9 %). Kainuun, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä syntyneiden määrä on vähentynyt noin 40 %. (Ks. Synnytykset sairaaloittain , Tilastokeskus, liite 2.) Mikäli syntyvyys pysyy nykytasolla, laskee syntyneiden määrä OYS:n ervaalueella vuoteen 2030 mennessä noin 5 %. Pohjois-Pohjanmaalla vähentymistä ennustetaan olevan 2 %, Keski-Pohjanmaalla, Länsi-Pohjassa ja Lapissa 5 % ja Kainuussa 15 %. Tämä edellyttää muuttotappion pysymistä 2000-luvun lopun maltillisella tasolla. 16

17 2.4.5 Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä Alle 15 vuotiaiden määrän muutos (%) kunnittain vuosina Alle 15 vuotiaiden määrän muutos (%) +25 % tai enemmän + 6 % +24 % -5 % +5 % -24 % -6 % -25 % tai enemmän Lähde: Tilastokeskus Väestötilastot Aluejako mukainen 342 kuntaa Työikäisten määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuodesta 2010 lähtien työiästä poistuu enemmän ihmisiä kuin työikään tulee. Työvoiman tarjonnan pienentyessä edessä on työvoimapula. 17

18 2.4.7 Erikoislääkärien määrä 18

19 3 Kuvaus hankkeesta Naisten ja lasten sairaala hanke käynnistyi toukokuussa 2011, jolloin PPSHP:n tekninen osasto ja sairaanhoitopiirin johtaja antoivat tehtäväksi laatia tarvekartoituksen ja alustavan toiminnallisen suunnitelman uudisrakennukselle. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin 1) nykyisten toimintojen, potilasvirtojen ja hoitoprosessien kuvaus, 2) nykytoiminnan ongelmien ja kriittisten kohtien kartoitus, 3) tulevaisuuden haasteiden arviointi sekä 4) uudistettujen toimintamallien visiointi uudisrakennusta ajatellen. Projektipäälliköksi hankkeeseen nimitettiin synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Kati Ojala alkaen. Projektipäällikön toimintaa valvoi ohjausryhmä (ks. kaaviokuva). Ohjausryhmän kokouksissa vierailivat kutsuttuina johtava ylilääkäri Aino-Liisa Oukka, teknisen keskuksen edustaja Heikki Salumäki ja hallinnollinen ylilääkäri Juha Korpelainen. Projektipäällikkö johti kolmea työryhmää, joiden kokoonpanot valitsi ohjausryhmä (kaaviokuva). Projektipäällikkö istui kaikissa kolmessa työryhmässä ja kokosi niiden tuottaman materiaalin yhteen. Synnytys- ja naistentautien klinikka on hankkeessa kokonaisuudessaan. Klinikan nykyisiä toimipisteitä ovat: Osasto 11: prenataalivuodeosasto Poliklinikka 12: gynekologisen syövän avohoitoyksikkö + prepoliklinikka Osasto 13 (I ja II): synnytysvuodeosasto Osasto 15: naistentautien vuodeosasto Naistentautien poliklinikka Äitiyspoliklinikka ja sikiötutkimusyksikkö Naistentautien leikkausosasto ja heräämö Synnytysosasto ja synnyttäjien vastaanotto Perinnöllisyyspoliklinikka Lasten ja nuorten klinikan nykyisiä toimipisteitä ovat: Osasto 51: lasten hematologian ja -onkologian yksikkö Osasto 55: vastasyntyneiden teho- ja hoitoyksikkö Osasto 60: lasten kirurgian ja -gastroenterologian yksikkö Osasto 62: lasten infektio- ja sisätautiyksikkö sekä päivystys Osasto 64: lasten teho-osasto 19

20 Osasto 65: lastenneurologian yksikkö Lasten ja nuorten ajanvarauspoliklinikka Lasten leikkausosasto Näistä hankkeeseen sisällytettiin vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö, lasten tehohoitoyksikkö, lasten onkologian yksikkö sekä leikkausosasto. OHJAUSRYHMÄ Päivi Tapanainen Juha Tapanainen Seija Miettinen Anne Seppänen Eila Suvanto Aila Kokko, sihteeri Projektipäällikkö Kati Ojala SYLAGE Kati Ojala Aydin Tekay Tytti Raudaskoski Jukka Moilanen Tiina Kemppainen Jaana Roininen Sirkka-Liisa Hannola Raija Keränen Hilkka Määttä Tuula Kaukola Ulla Heikkinen GYN Eila Suvanto Hannu Martikainen Ulla Puistola Sari Koivurova Anne Talvensaari-Mattila Tuula Lämsä Anne-Mari Autio Seija Kukkonen Kaisu Rautionaho Merja Harjula Hilkka Määttä Anne Vuotikka LAS Tuula Kaukola Ulla Heikkinen Merja Möttönen Anna-Maija Mertaniemi Outi Peltoniemi Kristiina Piironen Willy Serlo Arja Rantanen Kati Ojala 20

21 4 Nykytilojen ja -toimintojen kuvaus 4.1 Äitiyspoliklinikka Potilaat Asiakkaina ovat naiset, joilla on raskauskomplikaatio kuten esimerkiksi ennenaikainen vedenmeno tai pre-eklampsia, monisikiöiset raskaudet, äidin krooninen sairaus kuten diabetes, huume- ja päihdeäidit, synnytyspelko, yliaikaisuus jne. Annettavat hoidot ja tutkimukset Sikiödiagnostiikka (ultraäänitutkimukset, lapsivesipunktiot, istukkabiopsiat, napaveripunktiot), diabetesneuvonta, synnytyspelkokeskustelut, synnytystavan suunnittelu, synnytyksen jälkitarkastus (esimerkkejä) Henkilöstö Ammattinimike Määrä Kätilö* 8 Sisäinen sijainen 1 Osastonsihteeri 2,5 Osastonhoitaja 1 Osatonylilääkäri 1 Erikoislääkäri 1,4 Erikoistuvalääkäri 1 Sisätautilääkäri osapäiväinen 0,2 *Yksi kätilö SITU:ssa (=sikiötutkimusyksikkö). Neljä kätilöä hallitsee diabeetikkojen hoidon. Synnytyspelkopotilaita hoitaa 2-3 kätilöä yhteistyössä synnytysosaston kanssa. Päihdepotilaita hoitaa yksi kätilö 2-3 päivänä viikossa. Päivystävä kätilö hoitaa päivystyspotilaat, yliaikaiskäynnillä olevat ja sarjahoitokäynnillä olevat potilaat, lisäksi tehtäviin kuuluu puhelinneuvonta ja läheteaikojen antaminen. Sairaalalääkäri ja kätilö toimivat työparina samassa vastaanottotilassa. Erikoislääkärille menevät potilaat käyvät ensin kätilön vastaanotolla. 21

22 Äitiyspoliklinikan ja SITU:n toimintaluvut vuodelta toimintaluvut Hyväksytyt lähetteet Lisäkäynnit* Diabeteshoitaja Sisätautilääkäri Päihdekätilö Sype**-kätilö Lääkärikäynnit *Lisäkäynti =lääkärin vastaanoton kanssa samalla kertaa tapahtuva käynti kätilön (esim. diabeteshoitaja), tai toisen lääkärin (esim. sisätautilääkäri) vastaanotolla. Potilaalla voi olla samana päivänä useita vastaanottokäyntejä varattuna. **Sype= synnytyspelko Prosessin vahvuudet potilaiden odotusaikoja saatu lyhennettyä lääkärin ja kätilön työskentely samassa huoneessa koetaan toimivaksi erikoispoliklinikoiden toiminta: diabetes-, päihde- sype-asiakkaat toimii Äitiyspoliklinikan ja SITUn nykyiset tilat -kanslia- ja arkistotilat yhteensä 50.4 m 2 -potilastilat yhteensä m 2 (lääkärin ja kätilön työpisteet) -potilas wc-tilat 12 m 2 -henkilökuntatilat 20.3 m 2 -henkilökunnan wc-tilat 10.8 m 2, pukeutumistilat 11.9 m 2 (ahdas) Äitipkl tilat vastaanottotilat muut tilat Äitipkl yhteensä 220,1 m2 377,9 m2 598 m2 Tilojen ongelmakohdat pitkä matka synnytysvastaanotolle ja synnytyssaliin poliklinikka remontoitu vanhasta vuodeosastosta, vastaanottotilat pienet ei poistumisteitä vastaanottohuoneista 22

23 4.2 Prenataaliosasto eli os 11 Osaston kuvaus Osasto 11:lla hoidetaan vuodeosastohoitoa vaativia raskaana olevia naisia, joilla on raskauskomplikaatio, esimerkkeinä raskausmyrkytys tai sikiön kasvun hidastuma, synnytyksen käynnistys, äidin krooninen sairaus, monisikiöiset raskaudet. Tarjottavia hoitoja ovat mm. ultraäänitutkimukset, sikiödiagnostiikka, raskauskomplikaatioiden hoito, synnytyksen käynnistäminen, lapsivuodehoito. Osastolla hoidetaan lisäksi synnytyksen jälkeen ne äidit, jotka tarvitsevat tarkempaa seurantaa, esim. pre-eklampsiapotilaat tai synnytyksessä runsaasti vuotaneet äidit. Osasto toimii myös vierihoito-osaston (os 13) varaventtiilinä, eli osastolle sijoitetaan ruuhka-aikoina myös terveitä synnyttäjiä. Osastolla on 25 sairaansijaa, joista 15 on ensisijaisesti prenataalipotilaiden ja 10 synnyttäneiden äitien käytössä. Osasto 11 henkilöstö Ammattinimike kpl Osastonhoitaja 1 Kätilö 22 Sairaanhoitaja 0.5 Lähihoitaja 0.5 Osastonsihteeri 1 Osastonylilääkäri 0.35 Erikoistuva lääkäri 1 Osaston toimintalukuja os hoidetut potilaat hoitopäivät hoitoaika (vrk) 2,6 2,8 2,4 2,4 23

24 Prosessin ongelmakohdat Osastolla on potilaita odottamassa paikkaa synnytyssaliin käynnistykseen ja pitkän matkan potilaita odottamassa synnytystä. Molemmat potilasryhmät ovat turhaan osastolla viemässä sairaansijan osaston kansliassa on vauvoja erityisesti yöaikaan kätilöiden valvottavina Osaston tilat Potilastilat 316,8m2 Tutkimushuone, lastenhoitohuone 38m2 Muut tilat 144m2 Käytävätila 205,8m2 yht. 704,6m2 Potilashuoneet: yhden hengen huone 4 kahden hengen huone 6 kolmen hengen huone 3 Muut tilat Päiväsali 1 Kätilökanslia 1 Lääkärintutkimushuone 1 Osastonhoitajanhuone 1 Henkilökunnan kahvihuone 1 Henkilökunnan WC 1 Osastonsihteerin huone 1 Osaston keittiö 1 Huuhteluhuone 1 Siivoushuone 1 Tilojen ongelmakohdat synnytyssaliin ja leikkaussaliin pitkä matka vastasyntyneiden teho-osastolle pitkä matka konsultoiville lääkäreille, sosiaalihoitajalle jne. ei tiloja 24

25 varastotilat puutteelliset: käytävällä paljon tavaraa lääkehoitohuone puuttuu potilashuoneet ahtaita, koneiden johdot lattialla suihkua ei yhdessäkään huoneessa, hankaloittaa eristyksen järjestämistä yhden ja kahden hengen huoneita liian vähän kokoustilat ja rauhallinen työskentelytila puuttuvat kokonaan lääkärin huone ahdas (esim. jos potilas tuodaan sängyllä, joudutaan siirtämään tuoleja käytävälle) 4.3 Synnytysosasto Potilaat synnyttäjät ja tukihenkilöt vaativaa tarkkailua tarvitsevat raskaana olevat potilaat yli 20 rv raskaana olevat päivystysasiakkaat (muut kuin synnyttäjät) ajanvarausasiakkaat (perätila, synnytystapa-arvio, synnytyspelko) Synnytysosaston toimintalukuja (myös ks. liite jossa tarkemmin) Toiminta Synnytykset Syntyneitä lapsia Elektiiviset sektiot Kiireelliset sektiot Hätäsektiot Sektiot yhteensä n (%) 643 (15.5) 701(17.1) 666 (15.8) 717 (16.4) 719 (16.3) Epiduraalipuudutus Spinaalipuudutus Verenvuoto > 1500 ml

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Eila Suvanto, LT, hayl OYS vastuualue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014 Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset Sisältö Mikä on LaNa Miksi se pitäisi rakentaa? Hankkeen nykyvaihe Tuottavuustavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA SGY:n hallitus on kokouksessaan 28.2.2015 käsitellyt pienten synnytyssairaaloiden toimintaa tulevaisuudessa. Pääpiirteittäin viittaamme oheiseen SGY:n antamaan kannanottoon 31.01.2010 koskien yhtenäisiä

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030

Tulevaisuuden sairaala 2030 Tulevaisuuden sairaala 2030 Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri Yhteistyöseminaari 18.4.2013 Tulevaisuuden sairaala 2030 PPSHP valtuusto 6/2012 Uudistamisohjelma Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Visio

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7)

-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto L11í.3, T/aJIJlcD t.h m:tlu N.Ç 7,/D, ) oj'lf -~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7) 109.2014 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPl!RIN KY. Itä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1

Oys:n opiskelijoiden vastuualueinfojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Oys:n opiskelijoiden infojen sijainnit ja yhteystiedot 1 Avohoitotalon röntgen Sairaanhoidolliset palvelut / kuvantaminen Keskusröntgen N4 127B (ulko-ovi A3:1) Leila Ukkola puh. 08 3155612 Avohoitoyksikkö

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

MUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI

MUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI MUISTIO KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: To 31.10.2013, klo 11.30 15 Paikka: Neuvotteluhuone / KYS Läsnä: Mirja Syrjänen, Ylihoitaja, KYS Anna-Kaisa Kokkonen,

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN MUISTIO ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 11.10.2013 klo 9.00 13.30 Paikka: MKS, 6.krs hallintokäytävä Läsnä: yh Pirjo Löytty ESSHP, pj yl Timo

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Hatanpään päiki Nykyinen Päikiyksikkö 11/2001 Tampere ja Pirkkala, yht.219 037 asukasta 4 leikkaussalia, 1.

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA Työryhmäraportti 14.3.2012 2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen asettama

Lisätiedot

VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S

VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S Oh Heidi Mielonen 2.11.2015 VANHUSPSYKIATRIAN OSASTO 55 Osastomme on 15-paikkainen suljettu osasto Osastollamme hoidetaan psykiatristen potilaiden lisäksi muistipotilaita,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

PKSSK:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN

PKSSK:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN MUISTIO PKSSK:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 25.10.2013 klo 9.15-14 Paikka: PKSSK, gyn. lääkäreiden kokoushuone, E-siipi, 3.krs. (9.15-12) Läsnä:

Lisätiedot

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua

Lisätiedot

Lähtötilanne. Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely

Lähtötilanne. Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely Olli-Pekka Koivurova Hall.ayl OYS Medisiininen tulosalue Vatsakeskus/Gastro Center Lähtötilanne Oulun kaupungilla ja OYS:lla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Mitä virtuaaliympäristö antaa, palaute Tiina Yli Karhu, projektipäällikkö Esityksen sisältö, aineistot ja analysointi AINEISTOT CAVE

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka 6.3.7. Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikalla saavutettiin toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014. Synnytystoiminta oli vakaata,

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA HALLITUS 160 17.11.2014 KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA 307/03/00/2014 HALL 160 Porvoon sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

Synnytysten turvallisuus

Synnytysten turvallisuus 1 Suomen Kätilöliitto ry 8.10.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki LAUSUNTO Asia: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) lausuntopyyntö koskien käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta KAA 1/2015

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot