Helsingin Uusi yhteiskoulu. lukion opetussuunnitelma alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Uusi yhteiskoulu. lukion opetussuunnitelma. 1.8.2005 alkaen"

Transkriptio

1 Helsingin Uusi yhteiskoulu lukion opetussuunnitelma alkaen Päivitetty

2 Sisällysluettelo 1. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Arvot Tehtävä ja tavoitteet Toiminta-ajatus KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurin pääpiirteet Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö Opetusmenetelmät ja työtavat Opiskelijoiden osallisuus Yhteistyö OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Kirjallisuus- ja kuvataidelinja Kirjallisuuslinja Kuvataidelinja Koulun opetusjärjestelyt Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Muut opetusjärjestelyt OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Ohjauksen toteuttaminen ja työnjako Ohjauksen osa-alueet Henkilökohtainen ohjaus Ryhmäohjaus Ainekohtainen ohjaus Pienryhmäohjaus ja tutor-toiminnan ohjaus Ohjauksellinen tiedottaminen Ohjaukseen liittyvä yhteistyö OPISKELIJAN TUKEMINEN Opiskelijahuolto Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Erityisopetus Erityisjärjestelyt Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajien äidinkieli Opiskelijan uskonto Arviointi ARVIOINTI Opiskelijan oppimisen arviointi Oppiaineen kurssien arvioinnin periaatteet Opiskelijan itsearvioinnin toteuttaminen Itsenäisesti opiskeltavat opinnot Opinnoissa eteneminen Arvioinnin suorittajat sekä informointi arviointiperusteista Siirtyminen pitkästä lyhyeen oppimäärään tai päinvastoin Hyväksilukeminen oppiaineessa Diagnosoitujen vammojen huomioonottaminen Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi Lukion oppimäärän suoritus Lukion antamat todistukset Muut näkökohdat Koulun toiminnan arviointi OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT... 30

3 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Oppiainekohtaiset osuudet, tavoitteet, sisältö, työtavat ja arviointi Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Tutkielmakurssi Ilmaisutaito Elämänhallintaidot Liikennekasvatus LIITTEET Liite 1 Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Lukion todistuslomakepohja <puuttuu>

4 1. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. Arvot Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa arvostetaan monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Koulu tukee opiskelijoiden myönteistä kasvua aikuisuuteen rakentamalla suomalaista kulttuuria ja identiteettiä sekä edistämällä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koulu ei hyväksy väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Koulussa pidetään huolta turvallisesta opiskelu- ja työympäristöstä sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä vahvistetaan osallisuutta ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio toimii elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää tulevaisuutta rakentaen Tehtävä ja tavoitteet Tavoitteena Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa on, että opiskelija kehittää omaa opiskelutyyliään, tottuu itsenäiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan sekä ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta ja arvioinnista Toiminta-ajatus Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio on osa toisen asteen koulutusjärjestelmää. Se antaa yleissivistävää opetusta, mikä on tarpeen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoissa sekä ylioppilaspohjaisissa ammatillisissa opinnoissa selviämiseksi. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun

5 ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. Lukiossamme kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuunottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa käytetään 6-jaksojärjestelmää ja koeviikkoja. Oppitunnit kestävät 90 minuuttia. Koulussa toimii kirjallisuuspainotteinen linja, jonka olennaisena osana on viikoittain kokoontuva kirjallisuusseminaari, sekä kuvataidelinja Oppimiskäsitys Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; mihin vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä

6 syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohtia. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion eri oppiaineissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon alaan liittyvään kirjallisuutta. Lukemisharrastusta tukemalla lisätään opiskelijoiden kykyä prosessoida omaksuttuja tietoja ja taitoja. Kirjallisuusseminaarissa tavoitteena on opiskelijan oman lukukokemuksen hyödyntäminen. Kaikenlaista kaunokirjallisuutta esitellään, eritellään ja sisällöistä keskustellaan avoimessa ja tasa-arvoisessa ilmapiirissä Opiskeluympäristö Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimimaan niiden voittamiseksi. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. Pieni lukiomme tarjoaa mahdollisuuden toimivaan vuorovaikutukseen aikuisen ja opiskelijan välillä. Lukio sijaitsee rauhallisella ja puistomaisella esikaupunkialueella.

7 2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. Koulussamme opiskelijat saavat ainekohtaista ohjausta itsenäiseen opiskeluun. Ympäröivä luonto ja hyvät liikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen tiedonhankintaan Opiskelijoiden osallisuus Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa lukion toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukioissa oppilas voi suorittaa kurssin osallistumalla oppilaskunnan hallituksen toimintaan. Tutorit tukevat uusia opiskelijoita ja näkyvät koulun arjessa. Myös tutorina toimimalla voi suorittaa lukiokurssin. Koulussamme opiskelijaedustajien toivotaan osallistuvan opettajakokouksiin silloin, kun ei käsitellä oppilasasioita. Opiskelijajäsenet saavat osallistua toimintasuunnitelman kehittämistyöryhmiin ja toimintakertomuksen valmisteluun sekä kriisi-, päihde- ja

8 tietostrategian valmisteluun. He osallistuvat myös koulun järjestyssääntöjen valmistelutyöhön. Johtokuntaan valitaan vuosittain edustaja lukion oppilaskunnasta. Lukiolaisten liitto ym. lukiolaisten omat järjestöt käyvät tiedottamassa toiminnastaan. Opiskelijat osallistuvat lukion järjestämien tilaisuuksien järjestelyihin. Pienessä lukiossa yksittäinen opiskelija pystyy vaikuttamaan asioihin Yhteistyö Opiskelijoiden koteihin pidetään yhteyttä mm. vanhempainilloissa. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelija yhdessä huoltajiensa kanssa saa tukea opiskeluun ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on sekä aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen että huolenpito tukea tarvitsevasta. Tarvittaessa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ovat yhteydessä alaikäisen lukiolaisen kotiin. Koulussamme toimii vanhempainyhdistys. Lisäksi opintokäynnit ovat osa yhteistoimintaa erilaisten yhteisöjen kanssa. 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Tuntijako Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakkunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen

9 vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yheiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Valtakunnallisten kurssien lisäksi koulussamme tarjotaan koulukohtaisia kursseja muun muassa kuvataiteesta, kirjallisuudesta, ilmaisutaidosta, liikennekasvatuksesta ja eläman hallinnasta.

10 3.2. Kieliohjelma Kielten tarjonta, opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion kieliohjelma ja kieltenopetuksen järjestäminen Kielet on tuntijaossa jaettu kolmeen ryhmään. Niitä ovat A-kielet (pitkät kielet), B1-kieli (ruotsi) ja B2- ja B3-kielet (lyhyet kielet). A-kielen opiskelu on alkanut peruskoulun alaasteella, B1-kielen opiskelu yläasteella, B2-kielten opiskelu yläasteella ja B3-kielten opiskelu lukiossa. Lukion opiskelijoille pakolliset kielet on merkitty numerolla 1 ja valinnaiset numeroilla 2 ja 3. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella viittä kieltä: englanti, ruotsi, saksa, ranska ja espanja. Kurssit Pakolliset Syventävät Soveltavat A 1 kielet EN 6 2 RU 6 2 SA 6 2 B 1 kieli RU 5 2 B 2 kielet RA 8 2 SA 8 2 B 3 kielet RA 8 2 SA 8 2 ES 8 2 Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja vähintään yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli. Ylioppilaskirjoituksissa suositellaan kirjoitettavaksi kaikki pakolliset kielet ja ne valinnaiset kielet, joita on opiskeltu vähintään 6 kurssia. Ylioppilastutkinnon kielikokeen laajuudeksi suositellaan ensisijaisesti suoritetun oppimäärän laajuutta.

11 3.3. Koulun painotukset Lukiomme antaa jatko-opintojen kannalta tarpeellista yleissivistävää opetusta. Koulussamme toimii kirjallisuus- ja kuvataidelinja Kirjallisuus- ja kuvataidelinja Kirjallisuuslinja Kirjallisuuslinjalle valittaessa painotetaan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana. Kirjallisuuslinjan koulukohtaiset kurssit ovat kaikille lukiomme opiskelijoille avoimia. Koulukohtaisia kirjallisuuslinjan kursseja ovat: Sanataidekurssi (ÄI10) Kirjallisuusseminaari (ÄI11) Kirjallisuuden harrastuskurssi (ÄI12) Analysointi- ja tulkintataitojen kehittäminen (ÄI13) Kirjallisuuden analyysikurssi (ÄI14) Kuvataidelinja Kuvataidelinjan koulukohtaiset kurssit eivät ole kaikille opiskelijoille avoimia vaan ne on tarkoitettu aionoastaan kuvataidelinjalle valituille. Poikkeuksena on lukion kuvataiteen diplomikurssi (KU12), joka on kaikille avoin. Kouluikohtaisia kuvataidelinjan kursseja ovat: KU6 Näytönpaikka KU7 Maailman kuva KU8 Taiteidenväilisyys, ympäristö ja kokeileva kuvataide KU9 Kuva kertoo tarinaa KU10 Taidehistoria KU11 Taidekäsityö KU12 Kuvataiteen diplomikurssi 3.5. Koulun opetusjärjestelyt Koulussamme oppitunnit pidetään kiertokaavioon perustuvana jaksotettuna ja kurssitettuna opetuksena. Opetusjärjestelyistä päätetään tarkemmin työsuunnitelmassa. Opetuksessa pyritään hyödyntämään uusinta teknologiaa

12 Kurssitarjotin Opiskelija laatii itse oman lukujärjestyksensä käyttäen hyväkseen kurssitarjotinta ja tuntien kiertokaaviota. Kurssitarjotin sisältää kaikki tarjottavat kurssit ja kiertokaavio kertoo, miten eri kurssien tunnit sijoittuvat viikon työpäiviin. Kurssitarjottimen ainelyhenteet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä A-englanti A-ruotsi A-saksa B1-ruotsi B2-saksa B2-ranska B3-saksa B3-ranska B3-espanja Matematiikka, lyhyt oppimäärä Matematiikka, pitkä oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, evankelis-luterilainen Uskonto, ortodoksinen Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Ilmaisutaito Elämänhallintataidot Liikennekasvatus ÄI S2 ENA RUA SAA RUB SAB2 RAB2 SAB3 RAB3 EAB3 MAB MAA BI GE FY KE UE UO ET FI PS HI YH LI MU KU TE OP IT EE LIIK

13 3.6. Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Rehtori yhdessä kurssin opettajan kanssa voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa kurssin tai sen osan opetukseen osallistumatta. Anomus on tehtävä etukäteen. Itsenäinen opiskelu suoritetaan opettajan ohjeiden mukaan ja lopuksi annetaan opinnäyte. Itsenäinen opiskelu edellyttää aina etukäteen tehtävää suunnitelmaa, jonka toteutumista asianomainen opettaja valvoo ja ohjaa. Määrättyjen tehtävien ja tutkielmien on oltava valmiina ennalta sovittuna aikana. Rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa kurssin etäopiskeluna. Anomus on tehtävä etukäteen Muut opetusjärjestelyt Pienten ryhmien opiskelu voidaan toteuttaa nimetyssä aikuislukiossa opiskelijoille maksutta. 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun. Ohjaustoiminnan tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen omassa opiskelussaan siten, että hän pystyy tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten saada apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään opiskelutaitojaan sekä löytämään omat vahvuutensa opiskelijana. Ohjaustoiminta on koko lukion ajan kestävä prosessi, jonka aikana opiskelija kerää

14 tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehittää omia valmiuksiaan siirtyäkseen jatko-opintoihin ja työelämään Ohjauksen toteuttaminen ja työnjako Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja organisoi opinto-ohjausta ja osallistuu sen toteutukseen. Hän huolehtii opinto-ohjauksen syventävän kurssin sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia yhteydenpidosta työ- ja elinkeinoelämään, työvoimahallinnon edustajiin, muihin oppilaitoksiin sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Opinto-ohjaajan erityisvastuualueeseen kuuluvat opiskelijoiden henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus urasuunnitteluun ja jatkokoulutukseen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja toimii koulun sisällä yhteistyössä ryhmänohjaajien, rehtorin ja muiden kouluyhteisön jäsenten kanssa. Lisäksi hän huolehtii siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina Ohjauksen osa-alueet Opiskelijalla on mahdollisuus saada opiskelun ja oppimisen ohjausta aineenopettajalta, henkilökohtaisena ohjauksena ja pienryhmäohjauksena opinto-ohjaajalta sekä ryhmänohjauksissa. Jatko-opintojen suunnittelussa ja oman ammatillisen suuntautuneisuuden selvittämisessä opiskelija saa tukea ja ohjausta samoilta tahoilta. Lisäksi koulu toimii yhteistyössä työvoimahallinnon edustajan (ammatinvalintapsykologi) kanssa.

15 4.3.1 Henkilökohtainen ohjaus Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opinto-ohjaajaltaan. Opinto-ohjaajalle voi tilata ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen esim. puhelimitse ja sähköpostilla tai käymällä opintoohjaajan luona henkilökohtaisesti. Opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja voivat olla yhteyksissä myös sähköpostin välityksellä Ryhmäohjaus Ryhmänohjaustuokiot pidetään viikoittain. Ryhmänohjaaja on ryhmänsä opiskelijoiden tiedottaja ja yhdysside ryhmäänsä koskevissa asioissa kouluyhteisön sisällä. Hän ohjaa opiskelijat lukion käytänteisiin ja opastaa yhdessä tutor-opiskelijoiden ja opinto-ohjaajan kanssa työjärjestyksen laadinnassa. Ryhmänohjaaja seuraa jokaisen ryhmänsä opiskelijan opintojen etenemistä ja valintojen toteutumista. Hän puuttuu ongelmiin ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan opinto-ohjaajan tai rehtorin puheille. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja. Ryhmänohjaaja huolehtii yhteydenpidosta alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin ja vastaa osaltaan vanhempainiltojen järjestämisestä. Ryhmänohjaaja kannustaa ryhmänsä opiskelijoita tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen opinnoissa sekä hyviin käytöstapoihin. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä opinto-ohjaajaan ja osallistuu koulun sisäiseen yhteistyöhön Ainekohtainen ohjaus Ainekohtaista ohjausta opiskelija saa aineenopettajaltaan. Hänen kanssaan tulee neuvotella kurssien itsenäisestä suorittamisesta, kurssien korvaamisesta, heikosta opintomenestyksestä sekä uusintakuulusteluun osallistumisesta Pienryhmäohjaus ja tutor-toiminnan ohjaus Opiskelija saa pienryhmäohjausta tarvittaessa opinto-ohjaajalta, aineenopettajalta sekä rehtorilta. Tutor-opiskelijat toimivat yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa pääasiassa lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ohjaamisessa syyslukukaudella.

16 4.4. Ohjauksellinen tiedottaminen Opiskelijalle tiedotetaan mm. koulun kalenterissa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa 4.5. Ohjaukseen liittyvä yhteistyö Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat tiedottavat opiskelijoille muiden oppilaitosten järjestämistä tiedotustilaisuuksista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös muissa oppilaitoksissa rehtorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa Koulussa järjestetään asiantuntijavierailuja ja opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuuksista osallistua koulun ulkopuolisiin messu- ym. jatkokoulutustapahtumiin. Työvoimatoimiston kanssa toimitaan yhteistyössä. Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltaja voi halutessaan osallistua ohjauskeskusteluihin ja olla yhteydessä opintoohjaajaan, aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan tai haluamaansa koulun edustajaan. Koulu järjestää myös vanhempainiltoja. Koulussa toimii vanhempainyhdistys. 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1. Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää työtä ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden tervettä ja tasapainoista kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Opiskelijahuoltotyö kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lukiossa tuetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittymistä. Samalla huolehditaan tuen tarjoamisesta niin, että nuori ei jää yksin opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvien ratkaisujen kanssa. Opiskelijahuoltotyö on koulun yhteisöllistä, vuorovaikutuksellista ja kaikkien hyvinvoinnista huolehtivaa

17 toimintakulttuuria. Lukiossa tuetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja osallisuutta edistävien rakenteiden luomista. Opiskelijahuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Sen onnistumien edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä sekä ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden hoitamista varten. Opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan säännöllisesti opiskelijahuollon yleisistä käytänteistä ja toimintasuunnitelmista. Lukiossa on säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka vastaa opiskelijahuoltotyön kehittämisestä ja toiminnan koordinoimisesta. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tukitoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa opiskelijan, opettajien, opiskelijahuoltohenkilöstön ja vanhempien yhteistyönä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Koulussa huolehditaan siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja muista nuorten tukipalveluista. Tarvittaessa nuori ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Yhteistyössä vanhempien kanssa otetaan huomioon luottamuksellisuus, nuoren ikä ja etu. Opiskelijahuollon palveluita lukiossa on kouluterveydenhuolto. Lisäksi lukiossa toimii psykologi tai kuraattori. Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden psykososiaalista tukea tarjoavien yhteistyötahojen kanssa. Koulullamme on kriisisuunnitelma ja koulullemme on nimetty kriisiryhmä. Ryhmänohjaajat ovat yhteydessä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin. Lukioaikana järjestetään vanhempainiltoja, ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulussamme toimivaan vanhempainyhdistykseen. Koulussa on kaupungin päätösten mukaisesti

18 kouluterveydenhoito- ja lääkäripalveluita. Koululle on lisäksi laadittu työturvallisuus- ja työsuojeluohjelma Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Lukiossa annetaan tukea opiskelijalle, jonka opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä tai sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukio-opintonsa. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet ohjataan tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia hoitopalveluita (ks. 5.1 Opiskelijahuolto). Lukiossa ilmaantuviin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan, miten hänen yksilölliset tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman tekoa koordinoi opiskelijahuoltoryhmä. Suunnitelmaa toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat sen mukaan, miten kunkin opiskelijan tarpeiden perusteella sovitaan. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointia käsitellään Opiskelijan oppimisen arviointi -luvussa (s. 17). Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä aineenopettajan kanssa opiskelijoiden tuen tarvetta. Koulun opiskelijahuoltoryhmä koordinoi ja suunnittelee opiskelijan erityisen tuen. Erityisopetusta voi antaa koulun osa-aikaisen erityisopetuksen opettaja. Erityisen tuen tarve tulee selvittää ennen toimenpiteistä päättämistä.

19 Opiskelijan oppimista tukevat toimenpiteet päätetään tarkemmin opiskelijahuoltoryhmän vuosisuunnitelmassa. Opiskelijalle voidaan laatia kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan hänen yksilölliset tukitoimensa. Suunnitelma laaditaan opiskelijahuoltoryhmän ohjeiden mukaan Erityisopetus Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin silloin, kun on kyse oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Hän toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija itse ja tarvittaessa hänen vanhempansa osallistuvat Erityisjärjestelyt Erityistä tukea ovat myös Valtioneuvoston asetuksen n:o 144 / tarkoittamat erityiset järjestelyt lukion aikana sekä oppimistilanteissa että kokeissa. Erityisjärjestelyjä voidaan suunnitella myös opiskelijalle, jolla on vähintään keskivaikea lukivaikeus. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa, mikäli opiskelija on alle 18-vuotias. Erityisjärjestelyjä lukioaikana voi saada opiskelija, jonka tuen tarpeen opiskelijahuoltoryhmä on arvioinut. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa erityisjärjestelyiden käytön. Erityisjärjestelyihin lukion aikana on mahdollisuus myös sellaisella opiskelijalla, joka ei aio osallistua ylioppilaskokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten.

20 5.3. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksella tarkoitetaan Helsingin opetussuunnitelmalinjauksessa ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta. Maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Helsingin lukiokoulutuksen linjauksia, kunnallista suomi toisena kielenä (S2)- opetussuunnitelmaa sekä koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, opiskelijan äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys maahanmuuttajataustaisen ja muun vieraskielisen opiskelijan opintojen tukemisessa Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajataustaiselle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijasta S2 -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lukion S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Kaupungin lukioissa S2-opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä lukioiden yhteistoiminta-aikoina. Joissakin lukioissa on lisäksi omia S2-opetusryhmiä. Opetusryhmän suositeltava vähimmäiskoko on kymmenen opiskelijaa.

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...3 1.1 Arvot... 3 1.2 Tehtävä ja tavoitteet...3 1.3 Toiminta-ajatus... 3 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 4 2.

1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...3 1.1 Arvot... 3 1.2 Tehtävä ja tavoitteet...3 1.3 Toiminta-ajatus... 3 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 4 2. 1 LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...3 1.1 Arvot... 3 1.2 Tehtävä ja tavoitteet...3 1.3 Toiminta-ajatus... 3 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 4 2.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet... 4 2.2 Oppimiskäsitys... 5

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1-6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A)... 39 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B1)... 36 7.2.3 VIERAAT KIELET...

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1-6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A)... 39 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B1)... 36 7.2.3 VIERAAT KIELET... OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisältö 1. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 3 1.1 Kallion lukion missio... 3 1.2 Kallion lukion visio... 4 1.3 Arvot... 4 1.4 Tehtävä ja tavoitteet... 4 1.5 Toiminta-ajatus... 5 2.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

APOLLON YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 2 1 LUKU LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 2 1.1. Arvot... 2 1.2. Tehtävä ja tavoitteet... 3 1.3.

APOLLON YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 2 1 LUKU LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 2 1.1. Arvot... 2 1.2. Tehtävä ja tavoitteet... 3 1.3. APOLLON YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 2 1 LUKU LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 2 1.1. Arvot... 2 1.2. Tehtävä ja tavoitteet... 3 1.3. Toiminta-ajatus... 3 2 LUKU KOULUN TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

SIBELIUS LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005

SIBELIUS LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SIBELIUS LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. SIBELIUS LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1 ARVOT... 4 1.2 TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET... 4 1.3 TOIMINTA AJATUS... 5 2. SIBELIUS LUKION TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 2 2 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 Osa I - Lukion toiminnan perusteet... 7 2. Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta 4.2.204 Heikki Turpeinen, Paimion lukio MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot