Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu. Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu. Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo"

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo Heikki Lindevall Yrittäjä, kehitysveturi Huhtikuussa 2014

2 Sisällysluettelo Vastarannan kiisket valloillaan... 2 Hyvinvointi-Suomi uhattuna... 3 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin... 5 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus... 8 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta... 9 Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Matalan jalostusasteen tuotteet mennyt maailma Teknologiateollisuuden tulevaisuus? Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma Voiko väistämättömän välttää? Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä Suomi älykkäiden pk-yritysten Suomi Uusi uljas pk-teollisuus Toisinajattelijan loppulausunto

3 Vastarannan kiisket valloillaan Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan, talouselämä kukoisti ja kuluttajalla oli rahaa matkusteluun ja mukavaan elämään. Vähitellen heräsi epäily, entäpä jos tämä kaikki onkin tyyntä myrskyn edellä? Yrittäjä-ystäväni Timo Nikkilän kanssa teimme johtopäätöksiä pk-yritysten valmennuksissa, kehitysprojekteissa ja vuokrajohtajana saamistamme kokemuksista ja - epäilimme yhä enemmän. Luimme joukon kirjoja, tutkimuksia sekä tilastoja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ymmärtääksemme paremmin kokonaiskuvaa ja saadaksemme edes jotakin vahvistusta epäilyillemme. Lokakuussa 2007 olimme Timon kanssa luennoimassa Suomen yrittäjien laivaseminaarissa. Siellä möläytimme tahallamme että parin vuoden sisään Suomeen iskee pahin lama aikoihin. Muistan vieläkin tilaajamme kasvoille kohoavan häpeän punan ja 70 yleisössä istuvan pk-yrittäjän epäuskon, jopa myötähäpeän. Illalla uskalsimme hädin tuskin hilautua baaritiskille. Muutama yrittäjä tuli kuitenkin tokaisemaan, että olen samaa mieltä, jokin on vinossa. Marraskuussa 2008 sitten rysähti. Olen tänään - seitsemän vuotta myöhemmin - hurjasti enemmän huolissani Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta kuin koskaan ennen. Pk-yritystoiminnan ja erityisesti teknologiateollisuuden suomalaiset elinkeinoelämän ytimen tila on kehno. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä alamäessä. Ainoa poikkeus on ICT. Huoleni perustuu 31:n yrityksen johtajan haastatteluihin, jotka toteutin 2-4/2014. Olen myös keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa. Lukuisat toisinajattelija-kolumnistit ovat myös vahvistaneet näkemyksiäni. Omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt 31- vuotisen sarjayrittäjäurani aikana. On syntynyt perstuntuma, joka ei ole vailla merkitystä sekään. Mikäli näkemykseni upotetaan ja todistetaan, että teknologiateollisuuden tulevaisuus Suomessa on selvästi valoisampi kuin maalailemani, olen ensimmäisenä kiitollisena myöntämässä näkemykseni virheellisyyden. Mieleeni tulee kuitenkin Tuntemattoman sotilaan sivuilta löytyvät sanat: Saapi tuota eppäillä. Vaikka tämä pamfletti keskittyy teknologiateollisuuden pk-yritysten problematiikkaan, samat ongelmat koskevat kaikkien toimialojen pk-yrityksiä. Niiden kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta saama huomio ja siten resurssointi on puutteellista. Toivon ajatusteni synnyttävän päättäjien, vaikuttajien ja yrittäjien keskuudessa rakentavaa keskustelua teollisuutemme ja siten Suomen tulevaisuudesta. 2

4 Hyvinvointi-Suomi uhattuna Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattuna kuin ehkä koskaan tätä ennen; Globaalin talouden kriisiytymisen jälkimainingit ja uudelleen kriisiytymisen riskit, globalisaatio kivenkovine sääntöineen, taloudellisen painopisteen siirtyminen Aasiaan, Kiinan rajun kasvun kasvattamat riskit ja viimeaikainen oirehtiminen, Venäjä-Ukraina -tilanne ja vientimaittemme talouden horjuminen sekä talouden heikohko kasvu Euroopassa horjuttavat hyvinvointimme perustaa. Kansainvälisessä verokilpailussa häviämme keskeisille kilpailijamaillemme. Suomessa on maailman 4. vanhin väestö ja lievästi sanoen ongelmallinen maahanmuuttaja-tilanne. Kaupungistuminen ja sen vastapoolina tyhjentyvä maaseutu ja paheneva työvoiman ja työn kohtaanto-ongelma asettavat kovat haasteet kehityksellemme. Meillä on vakava elinkeinoelämän rakenneongelma. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vähäisiä, yritysten tuotekehityspanostukset ovat laskussa samaan aikaan, kun tutkimukset todistavat, ettei vanhan parantaminen enää riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi luvulla vain 28 yhtiötä on pystynyt kasvamaan M tasosta yli 100 M yritykseksi. Viennistä voimakkaasti riippuvainen kansantaloutemme ja teollisesta viennistä riippuvainen elinkeinoelämämme ovat kovien haasteiden edessä jo tänään. Meillä on vain noin suoraa vientiä harjoittavaa yritystä ja noin puolet viennin volyymista syntyy parinkymmenen vientiyrityksen voimin! Hälyttävää on se, että 2014 Pk-yritysbarometrin mukaan vain 6 % yrityksistä aikoo hakea rahoitusta kansainvälistymiseen. Julkishallinnon suuri osuus bruttokansantuotteestamme ja julkishallinnon kestävyysvaje sekä erityisenä piirteenä kuntatalouksien kriisiytyminen, lataavat kovia paineita elintasomme ja palvelutasomme säilymiseen. Korkea veroaste ja kasvussa olevat maksut syövät kansalaisten kulutuskykyä ja heikentävät yritysten omistajien kehitysmotivaatiota. Iso ongelma on myös julkishallinnon rakenne ja siellä vallitsevat toimintamallit sekä asenneongelmat. Julkishallinto on kuin Gordionin purkamaton solmu, mutta ei mennä siihen tässä pamfletissa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää ja voi hyvin vain, jos kansalaisilla on riittävästi työpaikkoja, mistä nostaa palkkaa. Tarvitsemme myös vahvan vientitoiminnan. Uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille, kolmannelle sektorille ja osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin. 73 % uusista työpaikoista syntyi viime vuonna pk-yrityksiin. Huolestettuvaa on se, että suuret yritykset työllistävät vuosi vuodelta vähemmän ja kaupan alan suuret ovat alkaneet vähentää työvoimaa. Työpaikkoja syntyy keskisuuriin yrityksiin ( työntekijää). Tarvitsemme täysin uutta yritystä ja sen lisäksi uutta yrittäjää ottamaan vastaan yrityksiä, joiden omistajat ovat vetäytymässä ansaitulle eläkkeelle. Meidän on nelinkertaistettava nykyinen uusien yritysten syntymisvauhti per vuosi! 3

5 On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, johon myös Björn Wahlroos viittasi TV-haastattelussa jokin aika sitten. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vaatimattomia, yksityisen sektorin kantokyky heikkenee, vienti sakkaa, kuluttajan kulutuskyky heikkenee, kauppa näivettyy. Poliittinen koneisto ei näytä pystyvän tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä, jotta rakennemuutos vietäisiin läpi suurella rytinällä ja kertaparkumisella. Virkamiesarmeijalla ei myöskään näytä olevan suurempia muutoshaluja, pikemminkin on haluja säilyttää mittava julkinen hallinto. Tästä oireena ovat 8 Mrd nousseet kustannukset parin viime vuoden aikana. Täytyy onnitella poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä siitä, että ovat onnistuneet myymään nousseet kustannukset medialle ja siten myös kansalle säästöinä. Luottoluokittajat ovat antaneet varoitusmerkkejä siitä, että korkojen nousu voi olla lähempänä kuin uskommekaan. Jos ja kun näin käy nopeasti velkaantuvassa Suomessa, edessä on vuosien elintasokuoppa. Se on pelottava näkymä. Mille toimialoille uusi yrityksiä pitäisi syntyä? Kysymys on ehkä väärin asetettu. On vaikea ennustaa, mille toimialoille syntyy menestyvää liiketoimintaa. Todennäköistä toki on se, että uusien energioiden ja teknologioiden, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa, mutta pitäisikö kansallisessa yritysten kehittämistyössä ja innovaatiopolitiikassa lähteä siitä ideologiasta, että annetaan kaikkien kukkien kukkia? Annetaan markkinoiden ja yrittäjien päättää, missä liiketoiminnassa onnistumismahdollisuus lymyää. Valtiovallan tehtävänä on luoda tuki- ja kehittämisjärjestelmä, joka taipuu tällaiseen ideologiaan. Yritys ja siis työpaikkoja syntyy vain, jos markkinassa on olemassa arvotyhjiö, tarve ja yrittäjällä idea, jolla tuo arvotyhjiö täytetään. Yrityksiä ja työpaikkoja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja työllistämistä tai estää sitä. Hyvinvointi-Suomi voidaan pelastaa, mutta vain rajuin ottein. Yrittäjyydestä ja yksityisen sektorin työpaikkojen luomisesta pitää tehdä hyvin houkuttelevaa hinnalla millä hyvänsä. Ilman yksityisen sektorin työtä ei ole hyvinvointiakaan. Tässä näkökulmassa julkisen sektorin työpaikat ovat toki palvelujen tuottajia, mutta myös kuluerä, kansatalouden rasite, ei sen pelastus. 4

6 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin Päättäjillä näyttää olevan harhainen kuva perusteollisuuden eli teknologiateollisuuden ja erityisesti sen pk-sektorin roolista ja merkityksestä. Päättäjien ja viranomaisten ja rahoittajienkin fokus on Start Up yrityksissä, joka on väärä fokus lyhyellä aikavälillä. Niiden merkitys konkretisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä, pk-teollisuuden kohtalo ratkeaa lähi vuosina, ehkä jopa vain 2-5 vuodessa! Teknologiateollisuudessa puhumme noin 80 Mrd liikevaihdosta ja työpaikasta. Pkt-yritysten liikevaihto on hieman alle 40 Mrd ja työpaikkoja on lähes Vastapainoksi Start Upien liikevaihto on korkeintaan 1,5 Mrd ja ne työllistävät kolmisen tuhatta henkilöä. Mittava osa yritysten tukitoimista ja julkisesta rahoituksesta suuntautuu seksikkäisiin Start Upeihin ja uusiin mielenkiintoisiin liiketoimiin, kuten peliteollisuus ja hyvin erikoistuneet innovaatiot. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja erilaiset kehittämishankkeet ovat yhtä lailla kiinnostuneita uudesta ja tulevaisuuden kannalta tärkeästä. En toki ole sanomassa, että tuo on kaikki turhaa ja väärin sammutettu, mutta samanaikaisesti on unohdettu pk-sektorin teollisen toiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle lyhyellä aikajänteellä. Numerot kertovat kiistatta sen, että emme voi laiminlyödä teollisen toimintamme vanhaa ydintä, vaikka sen kehittäminen ja ylläpito ei kovin seksikästä olekaan. Perusteollisuudessamme on valitettavan suuri osa pk-yrityksiä, jotka menetämme joka tapauksessa. Ne toimivat nääntyvillä toimialoilla, sellaisilla, jotka eivät sisällä kehittämispakkoa. Alihankintakonepaja toki pohtii työstökone-investointia, mutta kehittämisen mahdollisuus on toimintatavasta ja yritystoiminnan luonteesta johtuen kapea-alainen. Näiden yritysten vetäjät ovat ikääntyneet, jatkajia ei löydy epäseksikkäille aloille, organisaatiot ovat menettäneet kehitysenergiansa, kehittämisen osaamistakaan ei juurikaan ole. Viennin käynnistämisestä voi vain haaveilla ja resurssipula vie loputkin kehittämismahdollisuudet. Nämä yritykset ovat suorastaan kehnoja ulkopuolisten palvelujen käyttäjiä, ei edes yrittäjäjärjestön oma toiminta näytä näiden yritysten johtoa kiinnostavan. Yritykset jatkavat laskevaa elinkaartaan, kunnes tappiot lopettavat yrittäjien kärvistelyt. Olen arvioinut hiharavistus -menetelmällä Nääntyjät -ryhmän osuudeksi 30 % koko pkt-sektorin yrityskannasta. TTY:n tutkimuksen mukaan kehittämisessä passiivisia pk-yrityksiä on 30 %, joka antaa ymmärtää, että arvioni on suuruusluokaltaan oikein. 5

7 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the Technology Industry in Finland = 100 Muutos / Change: 1,2014 / 1,2013, % Tietotekniikka-ala / Information technology +11 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +5 % Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering -5 % Metallien jalostus / Metals industry -12 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry -8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % / Seasonally adjusted turnover index, latest information 1/2014. Share of total turnover in 2012: mechanical engineering 41 %, electronics and electrotechnical industry 26 %, metals industry 14 %, information technology 11 %, consulting engineering 8 % Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:\tuotanto\jptu22df.ppt /pr Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus on 45 % eli noin 37 Mrd. Liikevaihtolukujen sisällä on myös vahva polarisoitumisilmiö eli siinä, missä toinen yritys menestyy, toinen kamppailee näivettymistä vastaan samalla toimialalla ja samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Onneksi pk-teollisuudesta on löydettävissä kolme ryhmää, joissa on paljonkin toivoa. Arvioni mukaan noin 50 % teollisista pk-yrityksistä on pelastettavissa autettuina. Näillä Selviytyjät -yrityksillä on muutoshalua, mutta ei osaamista eikä aina resurssejakaan muutoksen tekemiseen. Panostamalla tämän ryhmän kehittämiseen rahoitusta, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehitysyhtiöiden ja muiden palvelutuottajien osaamista, saamme lyhyellä aikavälillä säilytettyä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näiden yritysten tuotekehitykseen, palvelukehitykseen, viennin aloituksiin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan vauhdittaa. Näin väittävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja monet muut palveluntuottajat. Niin väitän minäkin. Toinen ryhmä on Helmet. Ne ovat usein sukupolvenvaihdoksen, omistajavaihdoksen tai vetäjävaihdoksen läpikäyneitä yrityksiä tai uusherännäisiä, joilla on muutoshalua ja rutkasti energiaa ja resursseja sen toteuttamiseksi. Joukossa on myös Start Upeja. Nämä 6

8 yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne pystyvänsä tekemään, ne ovat aktiivisia palveluverkoston hyödyntäjiä. Helmien toimialat sisältävät laaja-alaisen kehittämisen potentiaalin. Ne voivat soveltaa ydinosaamistaan hyvinkin erilaisissa asiakkaissa ja applikaatioissa. Näitä toimijoita lienee 5 % pkt-yrityksistä. Taulukko 2: Teknologiateollisuuden pk-yritykset voidaan ryhmitellä kaavion mukaisesti. Prosenttiluvut ovat valistuneita arvioita, mutta TTY:n tutkimuksen ja teknologiateollisuuden toimijoiden mukaan suuruusluokat ovat oikein. Kolmas ryhmä ovat Aalto-yliopiston professorin Arto Lahden tutkimusten kohteet, Salaiset menestyjät, joiden menestys perustuu vahvaan vientiin. Tilastojen mukaan viennin osuus näissä yrityksissä on yli 60 %, usein lähes koko tuotanto menee ulkomaille. Selittäviä tekijöitä menestyksen takana ovat omat tuotteet, korkea jalostusaste, kustannustietoisuus ja markkinointiosaaminen, jota vientimarkkinamenestys edellyttää. Merkittävää on myös se, että Salaiset menestyjät eivät ole riippuvaisia Suomen teollisuuden ravintoketjuista. Liikevaihtoa nämä yritykset tekevät keskimäärin M ja edustavat ehkä 15 % pkt-yrityskannasta. Cleantech-yritykset, jotka on tässä yhteydessä pakko mainita erikseen, sisältyvät edellisistä ryhmistä Salaisiin menestyjiin, Start Upeihin ja Helmiin. 27 Mrd liikevaihdollaan ja valtavalla kasvupotentiaalillaan yritysryhmä on hyvin merkittävä Suomen tulevaisuudelle. Cleantech pitää sisällään myös teknologiateollisuuteen kuulumattomia toimialoja. 7

9 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus Tämä pamfletti pohjautuu 21:een teknologiateollisuuden pk-yrityksen avainhenkilön haastatteluun ja 10:een täydentävään haastatteluun. Haastattelut tehtiin 2-4/2014. Taustalla on myös Teknologiateollisuuden tilastot ja mittava joukko asiantuntijaartikkeleita, kolumneja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Haastatellut edustavat laajalti teknologiateollisuutta eli ICT-alaa, asennus- ja kunnossapitoalaa, komponenttien ja koneiden valmistusta, cleantechia, alihankintakonepajateollisuutta, elektroniikkaa, metallin jalostusta, logistiikkapalveluja, energiateollisuutta ja jätteenkäsittelyä sekä suunnittelua. Haastateltuihin kuuluu kolme teknologiateollisuuden suuryrityksen toimitusjohtajaa. Täydennykseksi haastateltiin myös kahta rakennusalaa palvelevan toimijan johtoa, yhtä rakennusalan pk-yrityksen johtajaa, yhtä elintarviketeollisuuden edustajaa, kahta kiinteistöjä välittävän ja hallinnoivan yrityksen johtajaa ja yhtä peruselinkeinon tukkuliikkeen johtajaa. Haastateltujen pk-yritysten liikevaihto on 0,5-26 M. Valtaosa yrityksistä osuu ryhmään 5-10 M. Henkilömäärä on yrityksissä 3-220, keskimäärin yritykset työllistävät työntekijää. Ravintoketjut perustana Suomen teollisuus on perinteisesti toiminut ravintoketju-mallilla, jossa suurteollisuus ruokkii keskisuurta toimitusverkostoa, joka ruokkii omaa alihankintaverkostoaan, jonka alla on vielä usein mikro-yrityskokoinen alihankkijaverkosto. Perinteisesti tämä malli on kattanut viisi klusteria: Metsä-, perusmetalli-, energia- ja telekommunikaatioklusterin (ICT) sekä rakennusklusterin. Klusterirakenne on myös elintarviketuotannossa ja jakelussa. Nousevia klustereita ovat hyvinvointi-, logistiikka-, matkailu- ja koulutusklusteri. Ravintoketjumalli on synnyttänyt rakennemuutostilanteen kannalta hankalan toimintakulttuurin pk-sektorille. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä enemmän ovat pk-yritykset fokusoineet toimintaansa tuotannon kehittämiseen. Tuottavuus, tehokkuus, kustannusten hallinta ovat olleet huomion kohteena. Ravintoketjujen ehtyminen pakottaa pk-yritykset siirtämään fokuksen markkinointiin ja sitä kautta omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällä alueella pkt-yrityksillä ei ole osaamista eikä juuri minkäänlaisia perinteitä. 8

10 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti teknologiateollisuuteen yhdessä menossa olevan laman kanssa. Suuri teollisuus vähentää toimintojaan Suomessa, sulkee tuotantoaan, siirtää toimintojaan lähemmäksi asiakkaitaan, raaka-ainelähteitään tai halpatuotannon maihin ja edullisemman toimintaympäristön maihin (verotus, maksut, energia, tukipolitiikka jne.). Merkittävää on myös se, että suuryhtiöt siirtävät osan alihankintaostoistaan halpamaiden verkostoille. Teknologiateollisuuden nettotulos-% Suomessa Net Profit-% of the Technology Industry in Finland 20% 15% 10% 5% 0% -5% Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Metallien jalostus / Metals industry Suunnittelu- ja konsulttiala / Consunlting engineering Tietotekniikka-ala / Information technology -10% -15% Teknologiateollisuus / Technology industry Luvut kuvaavat kotimaan toimintoja (eivät sisällä ulkomaisia tytäryrityksiä) / The figures cover domestic business activities (not including overseas subsidiaries) Nettotulos-% = Nettotulos / Liiketoiminnan tuotot yhteensä * 100 / Net Profit-% = Net Profit / Operating Income in total * 100 Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland Taulukko 3: Teknologiateollisuuden nettotulos on romahtanut ja on myös jatkanut putoamistaan Pk-yritykset ovat kärsineet murroksesta eniten. 9

11 Noin 20 M liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tuskaili markkinan heikkoutta: Olemme konsernin hallituksessa käyneet vakavia keskusteluja siitä, mitä teollisuutta Suomeen ylipäätään tulee jäämään? Onko meillä kohta asiakkaita jäljellä? Puhtaan alihankkijakonepajan omistaja-johtaja totesi alistuneesti, että yrityksen liikevaihto oli 2008 vielä 15 M, josta tänään on jäljellä 4 M. Hän kertoi yrityksensä olevan vain yksi monista samanlaisista yrityksistä. Olemme nyt kehittäneet oman tuotteen ja perustaneet yksikön Viroon. Näillä keinoilla yritämme uutta nousua, mutta resurssit ovat kovin vähäiset. Meillä oli yli sata työntekijää vielä 10 vuotta sitten, nyt on vajaa puolet tuosta. Halpamaiden tavaravyöry vei meiltä jalkoja alta. Panostamme automaatioon parantaaksemme kilpailukykyämme. Ay-liike pitää huolen siitä, että olemme haluttomia palkkaamaan käsiä, kertoi toinen murroksen läpikäynyt yrittäjä. Enemmistö haastatelluista totesi kysynnän olevan heikko tai erittäin heikko. Muutama iso sopimus pitää yritykset hengissä. Lisämyynnin tarve on huutava, mutta sitä on hyvin vaikea löytää. Venäjän tilanne heijastuu myös kotimarkkinoihin. Aika suosii nyt kovia saneerauksia ja osittain siksi kysyntä on heikkoa, analysoi eräs haastateltu. Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta nyt pelätään tulevaa. Teknologiateollisuusyritysten ja erityisesti konepajasektorin tulokset heiluvat välilllä -10 %...+3 %. Ei tätä oikein voi enää liiketoiminnaksi kutsua, pikemminkin kallis harrastus!, ironisoi yli 20 M :n liikevaihtoon yltävän konepajakonsernin toimitusjohtaja. Tukkuliikkeen toimitusjohtaja epäilee Suomen talouselämän kestävyyttä. Kehitys on pelottavaa, koska olemme niin pieni tekijä maailmantaloudessa. Suomessa yrittäjyyden henkinen kynnys on korkea ja siten uusia työpaikkoja syntyy hitaasti. Lisäksi olemme muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi. On toki todettava, että haastateltujen joukossa on myös menestyviä yrityksiä. Näillä menestyjillä on oma, korkealle jalostettu tuote- ja palvelukonsepti ja kovat panostukset myyntiin. Ne ovat myös sopeuttaneet kustannuksiaan aktiivisesti. Yksikkömme menestyvät, koska meillä on hyvin tiukka fokus, olemme nichetoimijoita, joilla on korkeaa osaamista ja korkeahko jalostusaste. Osaava hallitus tukee johtoa ja pitää jatkuvan kehittämisen painetta päällä. Ymmärrämme myös markkinoinnin ja myynnin kriittisen merkityksen. 10

12 Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meillä ei näy lamaa, ei taantumaa. Hyvin menee pienessä kasvussa koko ajan, totesi insinööritoimiston yksikönjohtaja. Hän lisäsi vielä, että on hieman huvittavaa seurata investointikeskusteluja mediassa: Tampereen tunneli-investointi on noin 180 M ja poru on hirveä, samaan aikaan TAYS:n uudistushanke on 360 M, josta en ole kuullut pihaustakaan. Toimimme niin erikoistuneella ja kapealla alueella, että meillä riittää asiakkaita niin kotimaassa kuin viennissäkin, jota olemme käynnistelemässä. Emme ole riippuvaisia kotimaisista ravintoketjuista, joten emme ole havainneet mitää muutosta omalla toimialueellamme. Kasvu jatkuu, kertoo cleantech-yrityksen toimitusjohtaja. Elintarvikealan avainhenkilö viittasi pk-yritysten heikkoihin muutosjohtamiskykyihin. Pelifirmat ja ICT-firmat ovat oivaltaneet postmodernien nuorten älykköjen johtamisesta jotakin oleellista. Nuoret yrittäjät ja johtajat rikkovat kaikkia opittuja sääntöjä surutta, luovat oppien vastaisesti työntekemisen ekosysteemejä ja menestyvät pirun hyvin! Rakennusteollisuuden yrittäjä hyvin menestyvä sellainen - on yksi tuskastuneista ja turhautuneista: Kustannukset ovat hurjan korkeat ja julkisen hallinnon pulleus tuo lisää kuormaa. Talouden ymmärrys on heikkoa ay-liikkeessä ja valtaosassa virkakuntaa, eikä poliitikkojakaan voi vapauttaa tästä synnistä kuin osittain. Työelämästä on rakennettu hurjan jäykkä, byrokraattinen ja pitkälle säännelty. Eniten sapettaa se, että poliittista pälinää riittää, mutta tekoja ei näy. Jotkut pikku parannukset nostetaan tikun nokkaan, ikään kuin ne ratkaisisivat syvät ongelmat. Ostotoiminnan kehittämisessä isot yritykset ovat tukeutuneet konsultteihin, jotka toivat Suomeen Exel-taulukko-ostamisen ja ostajien kierrätyksen. Alihankkijat eivät ole ymmärtäneet tarvetta kansainvälistyä samaan aikaan, kun suurteollisuus siirtää ostojaan halpatuotantomaiden alihankintaverkostoille. Haastatelluista useat korostivat sitä, että kotimaista ah-verkostoa ei arvosteta suurteollisuuden piirissä. Suuri toimija kiristää toimittajiaan, pakottaa antamaan tietoa ja heikentää hankintaehtoja, joista pidentyneet maksuajat on yksi esimerkki. Suuryritys tuli ja auktorisoi laatu- ja ympäristönsuojelujärjestelmämme. Sitten samainen asiakas löi vertailuksi hintaneuvotteluissa kiinalaisen tarjouksen. Se ei tietämäni mukaan sisällä sen enempää laatu- kuin ympäristöjärjestelmän kustannuksiakaan! Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla kansallisaatetta, suomalaisuuden nostamista etualalle, jatkoi eräs toimitusjohtaja. 11

13 Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa. Emme pysty investoimaan ja vastaamaan siten vaatimuksiin, toteaa konepajan omistaja. Haastattelujen perusteella toimintamalli näyttää kulkevan läpi koko ravintoketjun. Keskisuuret yritykset antavat melko kovasanaisia palautteita oman alihankintaverkostonsa toiminnasta. Pk-yritysten kehittymishalu ja kyky on usein heikko. Vaativat asiakkaat ovat paras kehittäjä, vanhat tutut asiakkaat eivät kehtaa vaatia. Kansainväliset asiakkaamme ovat hyvin vaativia, on pakko kehittyä ja siksi meidän alihankintaverkostonkin pitäisi kehittyä, mutta näin ei juurikaan tapahdu, toteaa eräs keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Sukupolven vaihdokset ovat haastateltujen mukaan yksi syy heikkoon toimintakykyyn: Investoinnit ja kehittäminen ovat jääneet syrjään, tuottavuuden kehittäminen on jäänyt. Ikä-ongelma vaivaa laajalti pk-yrityksiä. Meidän ah-verkostomme ei reagoi vaatimuksiimme. Laatukäsite ei mene läpi, tuloksena on heikkoa laatua, virheitä, joustamattomuutta. On jääty vanhaan laatuun ja toimintatapaan. Alihankintaverkoston heikohkoon suorituskykyyn löytyy haastateltujen mukaan useita syitä: Suomalainen laatu ja ahkeruus ovat myyttejä ja globaalit toimijat ja globaalit säännöt ovat tulleet Suomeen. Emme ole olleet valmiita tähän pk-sektorilla. Muutama haastateltu nosti esiin sen, että pk-sektorilla on tarvetta katsoa peiliin. Me pk-yrittäjät olemme haluttomia muuttumaan ja kehittymään, se on myönnettävä. On vaikea tulla ulos omalta mukavuusalueelta, alkaa tekemään asioita uudella tavalla. Se on yksilölle vaikeaa ja vielä vaikeampaa organisaatioille. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja huomautti, että perusteollisuus ei kiinnosta hyvää johtajaainesta. Pilke silmäkulmassa hän heitti ilmoille ajatuksen: Entä jos laittaisimmekin peliteollisuuden älyköt johtamaan konepajoja? Mitähän mielenkiintoista kehitystä siitä syntyisi? 12

14 Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija arvostelee päämiehiään: Suomalaiset pörssiyhtiöt salailevat tulevaa eli investointejaan ja toiminnassaan tapahtuvia muutoksia, haittaavat kehitystyötä. Kvartaaliajattelu on vallitseva. Suomessa on menossa kehitys, jossa konepajakonsernit sulkevat bulkkituoteyksikkönsä, jättävät jäljelle erikoisosaamiseen perustuvat yksiköt jos niitä on ja muuntuvat projektinjohto-organisaatioiksi. Takoma Oyj lienee yksi viimeaikaisimmista ja selkeimmistä tapauksista. Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Haastatellut henkilöt jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: Optimisteihin, joiden liiketoiminta menee hyvin ja/tai heidän toimialansa ei näytä reagoivan rakennemuutokseen sen enempää kuin lamaankaan. Toinen ryhmä on pessimistit, joiden mielestä teknologiateollisuuden tulevaisuus on hyvinkin kyseenalainen rakennemuutoksen ja globaalin kilpailun vuoksi sekä kulutuskysynnän laskun vuoksi, jolla on heijastusvaikutuksensa myös teollisuuteen. ICT- ja cleantechyrityksissä on optimisteja eniten, mikä on luonnollista, koska kasvu- ja kehityspotentiaali on heidän toiminnassaan merkittävä. 13

15 Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha, avainhenkilöiden tarve nähdä maailma vain oman yrityksen ja toimialan näkökulmassa? Vaikuttaako se, että joillakin ihmisillä on voimakas psykologinen tarve nähdä tulevaisuus valoisana joskus tosiasioita vastaan? Haastattelussa jotkut henkilöt myönsivät, että teknologiateollisuuden käyrät ovat ICT:tä lukuunottamatta laskussa, mutta silti he tulkitsivat oman yrityksensä tulevaisuuden olevan positiivinen. Viennissä vastaus? Ne haastatelluista, joilla ei ole suoraa vientiä, toteavat viennin aloittamisen olevan käytännössä hyvin vaikeaa. Ei ole osaamista, ei kielitaitoa, eikä resurssejakaan. TEM on vähentänyt viennin tukipanoksia. Iso kysymys on, mistä apua löytyy? En minä ainakaan oikein tiedä, toteaa pienehkön yrityksen johtaja. Me kokeilimme vientiä Ruotsiin ja turpiin tuli. Selvittelimme oman kokemuksen jälkeen muiden markkinoiden mahdollisuuksia ja vakuutuimme siitä, että alihankintakonepajan palvelujen vienti on mahdotonta. Miksi joku saksalainen ostaisi konepajapalveluja Suomesta, kun kotinurkilla on korkealaatuista tarjontaa yllin kyllin ja naapuri-puolassa vielä todella halvalla? Kielitaidon puutteet nostivat esiin yllättävänkin monet: Ei meillä ole todellisuudessa kuin 3-4 neuvottelutasoon yltävää kielitaitajaa, totesi aktiivisesti vientiä harjoittavan yrityksen johtaja. Vientimarkkinoilla toimivat pk-yritykset joutuvat kovaan hinta- ja laatukilpailuun mukaan. 38 maahan vievän korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaja kommentoi: Vientimarkkinoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Vastassa on hyvää laatua halvalla tuottavia kilpailijoita. Siellä pärjää vain, jos oma tuote ja palvelukonsepti tuottaa selvästi kilpailijoita enemmän arvoa asiakkaalle. On osattava myös olla hyvin tiukka neuvottelija. Yleisesti ymmärretään, että globaaleihin asiakkaisiin pääsee kiinni vain ratkaisuilla, järjestelmillä, ei yksittäisillä perustason tuotteilla. Tätä taustaa vastaan ymmärretään tuotannollisen ja markkinoinnillisen verkostoitumisen tarve. Siitä tarkemmin hieman myöhemmin. Kokenut vientimies korosti voimakkaasti sitä, että suomalainen laatu on myytti, jota esimerkiksi kiinalaiset eivät juurikaan arvosta. He haluavat tehdä edullisen investoinnin eivätkä pistä paljoakaan painoa ylläpitokustannuksille ja huoltokonsepteille. Hänen 14

16 mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on kaikki kaikessa ja siksi teemme helposti ylilaatua. Jos ulkolainen asiakas haluaa päästä investointivaiheessa liikkeelle vähällä rahalla ja edellyttää laitteen takuuksi kaksi vuotta, miksi hänelle pitäisi myydä laite tai ratkaisu, joka kestää viisi tai kymmenen vuotta? Haastateltava lisäsi vielä, että teknisen laadun pitää täyttää specsit. Ylilaadusta ei haluta maksaa. Joskus jälkimarkkinointipalveluilla on merkitystä, mutta ei likimainkaan aina. Hän korosti, että tekninen laatu ja matalan jalostusasteen tuotteet eivät ole sama asia. 15

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Jussi Vaisteelle (kuvassa keskellä) ja muille finalisteille

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Alihankinta ja kansainvälistyminen KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 29 alapuolelle 1 Lähde: Macrobond Teollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet lähes 1 :lla vuoden 28 jälkeen 2 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot