Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu. Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo Heikki Lindevall Yrittäjä, kehitysveturi Huhtikuussa 2014

2 Sisällysluettelo Vastarannan kiisket valloillaan... 2 Hyvinvointi-Suomi uhattuna... 3 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin... 5 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus... 8 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta... 9 Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Matalan jalostusasteen tuotteet mennyt maailma Teknologiateollisuuden tulevaisuus? Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma Voiko väistämättömän välttää? Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä Suomi älykkäiden pk-yritysten Suomi Uusi uljas pk-teollisuus Toisinajattelijan loppulausunto

3 Vastarannan kiisket valloillaan Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan, talouselämä kukoisti ja kuluttajalla oli rahaa matkusteluun ja mukavaan elämään. Vähitellen heräsi epäily, entäpä jos tämä kaikki onkin tyyntä myrskyn edellä? Yrittäjä-ystäväni Timo Nikkilän kanssa teimme johtopäätöksiä pk-yritysten valmennuksissa, kehitysprojekteissa ja vuokrajohtajana saamistamme kokemuksista ja - epäilimme yhä enemmän. Luimme joukon kirjoja, tutkimuksia sekä tilastoja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ymmärtääksemme paremmin kokonaiskuvaa ja saadaksemme edes jotakin vahvistusta epäilyillemme. Lokakuussa 2007 olimme Timon kanssa luennoimassa Suomen yrittäjien laivaseminaarissa. Siellä möläytimme tahallamme että parin vuoden sisään Suomeen iskee pahin lama aikoihin. Muistan vieläkin tilaajamme kasvoille kohoavan häpeän punan ja 70 yleisössä istuvan pk-yrittäjän epäuskon, jopa myötähäpeän. Illalla uskalsimme hädin tuskin hilautua baaritiskille. Muutama yrittäjä tuli kuitenkin tokaisemaan, että olen samaa mieltä, jokin on vinossa. Marraskuussa 2008 sitten rysähti. Olen tänään - seitsemän vuotta myöhemmin - hurjasti enemmän huolissani Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta kuin koskaan ennen. Pk-yritystoiminnan ja erityisesti teknologiateollisuuden suomalaiset elinkeinoelämän ytimen tila on kehno. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä alamäessä. Ainoa poikkeus on ICT. Huoleni perustuu 31:n yrityksen johtajan haastatteluihin, jotka toteutin 2-4/2014. Olen myös keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa. Lukuisat toisinajattelija-kolumnistit ovat myös vahvistaneet näkemyksiäni. Omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt 31- vuotisen sarjayrittäjäurani aikana. On syntynyt perstuntuma, joka ei ole vailla merkitystä sekään. Mikäli näkemykseni upotetaan ja todistetaan, että teknologiateollisuuden tulevaisuus Suomessa on selvästi valoisampi kuin maalailemani, olen ensimmäisenä kiitollisena myöntämässä näkemykseni virheellisyyden. Mieleeni tulee kuitenkin Tuntemattoman sotilaan sivuilta löytyvät sanat: Saapi tuota eppäillä. Vaikka tämä pamfletti keskittyy teknologiateollisuuden pk-yritysten problematiikkaan, samat ongelmat koskevat kaikkien toimialojen pk-yrityksiä. Niiden kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta saama huomio ja siten resurssointi on puutteellista. Toivon ajatusteni synnyttävän päättäjien, vaikuttajien ja yrittäjien keskuudessa rakentavaa keskustelua teollisuutemme ja siten Suomen tulevaisuudesta. 2

4 Hyvinvointi-Suomi uhattuna Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattuna kuin ehkä koskaan tätä ennen; Globaalin talouden kriisiytymisen jälkimainingit ja uudelleen kriisiytymisen riskit, globalisaatio kivenkovine sääntöineen, taloudellisen painopisteen siirtyminen Aasiaan, Kiinan rajun kasvun kasvattamat riskit ja viimeaikainen oirehtiminen, Venäjä-Ukraina -tilanne ja vientimaittemme talouden horjuminen sekä talouden heikohko kasvu Euroopassa horjuttavat hyvinvointimme perustaa. Kansainvälisessä verokilpailussa häviämme keskeisille kilpailijamaillemme. Suomessa on maailman 4. vanhin väestö ja lievästi sanoen ongelmallinen maahanmuuttaja-tilanne. Kaupungistuminen ja sen vastapoolina tyhjentyvä maaseutu ja paheneva työvoiman ja työn kohtaanto-ongelma asettavat kovat haasteet kehityksellemme. Meillä on vakava elinkeinoelämän rakenneongelma. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vähäisiä, yritysten tuotekehityspanostukset ovat laskussa samaan aikaan, kun tutkimukset todistavat, ettei vanhan parantaminen enää riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi luvulla vain 28 yhtiötä on pystynyt kasvamaan M tasosta yli 100 M yritykseksi. Viennistä voimakkaasti riippuvainen kansantaloutemme ja teollisesta viennistä riippuvainen elinkeinoelämämme ovat kovien haasteiden edessä jo tänään. Meillä on vain noin suoraa vientiä harjoittavaa yritystä ja noin puolet viennin volyymista syntyy parinkymmenen vientiyrityksen voimin! Hälyttävää on se, että 2014 Pk-yritysbarometrin mukaan vain 6 % yrityksistä aikoo hakea rahoitusta kansainvälistymiseen. Julkishallinnon suuri osuus bruttokansantuotteestamme ja julkishallinnon kestävyysvaje sekä erityisenä piirteenä kuntatalouksien kriisiytyminen, lataavat kovia paineita elintasomme ja palvelutasomme säilymiseen. Korkea veroaste ja kasvussa olevat maksut syövät kansalaisten kulutuskykyä ja heikentävät yritysten omistajien kehitysmotivaatiota. Iso ongelma on myös julkishallinnon rakenne ja siellä vallitsevat toimintamallit sekä asenneongelmat. Julkishallinto on kuin Gordionin purkamaton solmu, mutta ei mennä siihen tässä pamfletissa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää ja voi hyvin vain, jos kansalaisilla on riittävästi työpaikkoja, mistä nostaa palkkaa. Tarvitsemme myös vahvan vientitoiminnan. Uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille, kolmannelle sektorille ja osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin. 73 % uusista työpaikoista syntyi viime vuonna pk-yrityksiin. Huolestettuvaa on se, että suuret yritykset työllistävät vuosi vuodelta vähemmän ja kaupan alan suuret ovat alkaneet vähentää työvoimaa. Työpaikkoja syntyy keskisuuriin yrityksiin ( työntekijää). Tarvitsemme täysin uutta yritystä ja sen lisäksi uutta yrittäjää ottamaan vastaan yrityksiä, joiden omistajat ovat vetäytymässä ansaitulle eläkkeelle. Meidän on nelinkertaistettava nykyinen uusien yritysten syntymisvauhti per vuosi! 3

5 On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, johon myös Björn Wahlroos viittasi TV-haastattelussa jokin aika sitten. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vaatimattomia, yksityisen sektorin kantokyky heikkenee, vienti sakkaa, kuluttajan kulutuskyky heikkenee, kauppa näivettyy. Poliittinen koneisto ei näytä pystyvän tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä, jotta rakennemuutos vietäisiin läpi suurella rytinällä ja kertaparkumisella. Virkamiesarmeijalla ei myöskään näytä olevan suurempia muutoshaluja, pikemminkin on haluja säilyttää mittava julkinen hallinto. Tästä oireena ovat 8 Mrd nousseet kustannukset parin viime vuoden aikana. Täytyy onnitella poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä siitä, että ovat onnistuneet myymään nousseet kustannukset medialle ja siten myös kansalle säästöinä. Luottoluokittajat ovat antaneet varoitusmerkkejä siitä, että korkojen nousu voi olla lähempänä kuin uskommekaan. Jos ja kun näin käy nopeasti velkaantuvassa Suomessa, edessä on vuosien elintasokuoppa. Se on pelottava näkymä. Mille toimialoille uusi yrityksiä pitäisi syntyä? Kysymys on ehkä väärin asetettu. On vaikea ennustaa, mille toimialoille syntyy menestyvää liiketoimintaa. Todennäköistä toki on se, että uusien energioiden ja teknologioiden, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa, mutta pitäisikö kansallisessa yritysten kehittämistyössä ja innovaatiopolitiikassa lähteä siitä ideologiasta, että annetaan kaikkien kukkien kukkia? Annetaan markkinoiden ja yrittäjien päättää, missä liiketoiminnassa onnistumismahdollisuus lymyää. Valtiovallan tehtävänä on luoda tuki- ja kehittämisjärjestelmä, joka taipuu tällaiseen ideologiaan. Yritys ja siis työpaikkoja syntyy vain, jos markkinassa on olemassa arvotyhjiö, tarve ja yrittäjällä idea, jolla tuo arvotyhjiö täytetään. Yrityksiä ja työpaikkoja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja työllistämistä tai estää sitä. Hyvinvointi-Suomi voidaan pelastaa, mutta vain rajuin ottein. Yrittäjyydestä ja yksityisen sektorin työpaikkojen luomisesta pitää tehdä hyvin houkuttelevaa hinnalla millä hyvänsä. Ilman yksityisen sektorin työtä ei ole hyvinvointiakaan. Tässä näkökulmassa julkisen sektorin työpaikat ovat toki palvelujen tuottajia, mutta myös kuluerä, kansatalouden rasite, ei sen pelastus. 4

6 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin Päättäjillä näyttää olevan harhainen kuva perusteollisuuden eli teknologiateollisuuden ja erityisesti sen pk-sektorin roolista ja merkityksestä. Päättäjien ja viranomaisten ja rahoittajienkin fokus on Start Up yrityksissä, joka on väärä fokus lyhyellä aikavälillä. Niiden merkitys konkretisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä, pk-teollisuuden kohtalo ratkeaa lähi vuosina, ehkä jopa vain 2-5 vuodessa! Teknologiateollisuudessa puhumme noin 80 Mrd liikevaihdosta ja työpaikasta. Pkt-yritysten liikevaihto on hieman alle 40 Mrd ja työpaikkoja on lähes Vastapainoksi Start Upien liikevaihto on korkeintaan 1,5 Mrd ja ne työllistävät kolmisen tuhatta henkilöä. Mittava osa yritysten tukitoimista ja julkisesta rahoituksesta suuntautuu seksikkäisiin Start Upeihin ja uusiin mielenkiintoisiin liiketoimiin, kuten peliteollisuus ja hyvin erikoistuneet innovaatiot. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja erilaiset kehittämishankkeet ovat yhtä lailla kiinnostuneita uudesta ja tulevaisuuden kannalta tärkeästä. En toki ole sanomassa, että tuo on kaikki turhaa ja väärin sammutettu, mutta samanaikaisesti on unohdettu pk-sektorin teollisen toiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle lyhyellä aikajänteellä. Numerot kertovat kiistatta sen, että emme voi laiminlyödä teollisen toimintamme vanhaa ydintä, vaikka sen kehittäminen ja ylläpito ei kovin seksikästä olekaan. Perusteollisuudessamme on valitettavan suuri osa pk-yrityksiä, jotka menetämme joka tapauksessa. Ne toimivat nääntyvillä toimialoilla, sellaisilla, jotka eivät sisällä kehittämispakkoa. Alihankintakonepaja toki pohtii työstökone-investointia, mutta kehittämisen mahdollisuus on toimintatavasta ja yritystoiminnan luonteesta johtuen kapea-alainen. Näiden yritysten vetäjät ovat ikääntyneet, jatkajia ei löydy epäseksikkäille aloille, organisaatiot ovat menettäneet kehitysenergiansa, kehittämisen osaamistakaan ei juurikaan ole. Viennin käynnistämisestä voi vain haaveilla ja resurssipula vie loputkin kehittämismahdollisuudet. Nämä yritykset ovat suorastaan kehnoja ulkopuolisten palvelujen käyttäjiä, ei edes yrittäjäjärjestön oma toiminta näytä näiden yritysten johtoa kiinnostavan. Yritykset jatkavat laskevaa elinkaartaan, kunnes tappiot lopettavat yrittäjien kärvistelyt. Olen arvioinut hiharavistus -menetelmällä Nääntyjät -ryhmän osuudeksi 30 % koko pkt-sektorin yrityskannasta. TTY:n tutkimuksen mukaan kehittämisessä passiivisia pk-yrityksiä on 30 %, joka antaa ymmärtää, että arvioni on suuruusluokaltaan oikein. 5

7 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the Technology Industry in Finland = 100 Muutos / Change: 1,2014 / 1,2013, % Tietotekniikka-ala / Information technology +11 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +5 % Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering -5 % Metallien jalostus / Metals industry -12 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry -8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % / Seasonally adjusted turnover index, latest information 1/2014. Share of total turnover in 2012: mechanical engineering 41 %, electronics and electrotechnical industry 26 %, metals industry 14 %, information technology 11 %, consulting engineering 8 % Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:\tuotanto\jptu22df.ppt /pr Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus on 45 % eli noin 37 Mrd. Liikevaihtolukujen sisällä on myös vahva polarisoitumisilmiö eli siinä, missä toinen yritys menestyy, toinen kamppailee näivettymistä vastaan samalla toimialalla ja samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Onneksi pk-teollisuudesta on löydettävissä kolme ryhmää, joissa on paljonkin toivoa. Arvioni mukaan noin 50 % teollisista pk-yrityksistä on pelastettavissa autettuina. Näillä Selviytyjät -yrityksillä on muutoshalua, mutta ei osaamista eikä aina resurssejakaan muutoksen tekemiseen. Panostamalla tämän ryhmän kehittämiseen rahoitusta, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehitysyhtiöiden ja muiden palvelutuottajien osaamista, saamme lyhyellä aikavälillä säilytettyä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näiden yritysten tuotekehitykseen, palvelukehitykseen, viennin aloituksiin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan vauhdittaa. Näin väittävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja monet muut palveluntuottajat. Niin väitän minäkin. Toinen ryhmä on Helmet. Ne ovat usein sukupolvenvaihdoksen, omistajavaihdoksen tai vetäjävaihdoksen läpikäyneitä yrityksiä tai uusherännäisiä, joilla on muutoshalua ja rutkasti energiaa ja resursseja sen toteuttamiseksi. Joukossa on myös Start Upeja. Nämä 6

8 yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne pystyvänsä tekemään, ne ovat aktiivisia palveluverkoston hyödyntäjiä. Helmien toimialat sisältävät laaja-alaisen kehittämisen potentiaalin. Ne voivat soveltaa ydinosaamistaan hyvinkin erilaisissa asiakkaissa ja applikaatioissa. Näitä toimijoita lienee 5 % pkt-yrityksistä. Taulukko 2: Teknologiateollisuuden pk-yritykset voidaan ryhmitellä kaavion mukaisesti. Prosenttiluvut ovat valistuneita arvioita, mutta TTY:n tutkimuksen ja teknologiateollisuuden toimijoiden mukaan suuruusluokat ovat oikein. Kolmas ryhmä ovat Aalto-yliopiston professorin Arto Lahden tutkimusten kohteet, Salaiset menestyjät, joiden menestys perustuu vahvaan vientiin. Tilastojen mukaan viennin osuus näissä yrityksissä on yli 60 %, usein lähes koko tuotanto menee ulkomaille. Selittäviä tekijöitä menestyksen takana ovat omat tuotteet, korkea jalostusaste, kustannustietoisuus ja markkinointiosaaminen, jota vientimarkkinamenestys edellyttää. Merkittävää on myös se, että Salaiset menestyjät eivät ole riippuvaisia Suomen teollisuuden ravintoketjuista. Liikevaihtoa nämä yritykset tekevät keskimäärin M ja edustavat ehkä 15 % pkt-yrityskannasta. Cleantech-yritykset, jotka on tässä yhteydessä pakko mainita erikseen, sisältyvät edellisistä ryhmistä Salaisiin menestyjiin, Start Upeihin ja Helmiin. 27 Mrd liikevaihdollaan ja valtavalla kasvupotentiaalillaan yritysryhmä on hyvin merkittävä Suomen tulevaisuudelle. Cleantech pitää sisällään myös teknologiateollisuuteen kuulumattomia toimialoja. 7

9 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus Tämä pamfletti pohjautuu 21:een teknologiateollisuuden pk-yrityksen avainhenkilön haastatteluun ja 10:een täydentävään haastatteluun. Haastattelut tehtiin 2-4/2014. Taustalla on myös Teknologiateollisuuden tilastot ja mittava joukko asiantuntijaartikkeleita, kolumneja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Haastatellut edustavat laajalti teknologiateollisuutta eli ICT-alaa, asennus- ja kunnossapitoalaa, komponenttien ja koneiden valmistusta, cleantechia, alihankintakonepajateollisuutta, elektroniikkaa, metallin jalostusta, logistiikkapalveluja, energiateollisuutta ja jätteenkäsittelyä sekä suunnittelua. Haastateltuihin kuuluu kolme teknologiateollisuuden suuryrityksen toimitusjohtajaa. Täydennykseksi haastateltiin myös kahta rakennusalaa palvelevan toimijan johtoa, yhtä rakennusalan pk-yrityksen johtajaa, yhtä elintarviketeollisuuden edustajaa, kahta kiinteistöjä välittävän ja hallinnoivan yrityksen johtajaa ja yhtä peruselinkeinon tukkuliikkeen johtajaa. Haastateltujen pk-yritysten liikevaihto on 0,5-26 M. Valtaosa yrityksistä osuu ryhmään 5-10 M. Henkilömäärä on yrityksissä 3-220, keskimäärin yritykset työllistävät työntekijää. Ravintoketjut perustana Suomen teollisuus on perinteisesti toiminut ravintoketju-mallilla, jossa suurteollisuus ruokkii keskisuurta toimitusverkostoa, joka ruokkii omaa alihankintaverkostoaan, jonka alla on vielä usein mikro-yrityskokoinen alihankkijaverkosto. Perinteisesti tämä malli on kattanut viisi klusteria: Metsä-, perusmetalli-, energia- ja telekommunikaatioklusterin (ICT) sekä rakennusklusterin. Klusterirakenne on myös elintarviketuotannossa ja jakelussa. Nousevia klustereita ovat hyvinvointi-, logistiikka-, matkailu- ja koulutusklusteri. Ravintoketjumalli on synnyttänyt rakennemuutostilanteen kannalta hankalan toimintakulttuurin pk-sektorille. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä enemmän ovat pk-yritykset fokusoineet toimintaansa tuotannon kehittämiseen. Tuottavuus, tehokkuus, kustannusten hallinta ovat olleet huomion kohteena. Ravintoketjujen ehtyminen pakottaa pk-yritykset siirtämään fokuksen markkinointiin ja sitä kautta omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällä alueella pkt-yrityksillä ei ole osaamista eikä juuri minkäänlaisia perinteitä. 8

10 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti teknologiateollisuuteen yhdessä menossa olevan laman kanssa. Suuri teollisuus vähentää toimintojaan Suomessa, sulkee tuotantoaan, siirtää toimintojaan lähemmäksi asiakkaitaan, raaka-ainelähteitään tai halpatuotannon maihin ja edullisemman toimintaympäristön maihin (verotus, maksut, energia, tukipolitiikka jne.). Merkittävää on myös se, että suuryhtiöt siirtävät osan alihankintaostoistaan halpamaiden verkostoille. Teknologiateollisuuden nettotulos-% Suomessa Net Profit-% of the Technology Industry in Finland 20% 15% 10% 5% 0% -5% Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Metallien jalostus / Metals industry Suunnittelu- ja konsulttiala / Consunlting engineering Tietotekniikka-ala / Information technology -10% -15% Teknologiateollisuus / Technology industry Luvut kuvaavat kotimaan toimintoja (eivät sisällä ulkomaisia tytäryrityksiä) / The figures cover domestic business activities (not including overseas subsidiaries) Nettotulos-% = Nettotulos / Liiketoiminnan tuotot yhteensä * 100 / Net Profit-% = Net Profit / Operating Income in total * 100 Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland Taulukko 3: Teknologiateollisuuden nettotulos on romahtanut ja on myös jatkanut putoamistaan Pk-yritykset ovat kärsineet murroksesta eniten. 9

11 Noin 20 M liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tuskaili markkinan heikkoutta: Olemme konsernin hallituksessa käyneet vakavia keskusteluja siitä, mitä teollisuutta Suomeen ylipäätään tulee jäämään? Onko meillä kohta asiakkaita jäljellä? Puhtaan alihankkijakonepajan omistaja-johtaja totesi alistuneesti, että yrityksen liikevaihto oli 2008 vielä 15 M, josta tänään on jäljellä 4 M. Hän kertoi yrityksensä olevan vain yksi monista samanlaisista yrityksistä. Olemme nyt kehittäneet oman tuotteen ja perustaneet yksikön Viroon. Näillä keinoilla yritämme uutta nousua, mutta resurssit ovat kovin vähäiset. Meillä oli yli sata työntekijää vielä 10 vuotta sitten, nyt on vajaa puolet tuosta. Halpamaiden tavaravyöry vei meiltä jalkoja alta. Panostamme automaatioon parantaaksemme kilpailukykyämme. Ay-liike pitää huolen siitä, että olemme haluttomia palkkaamaan käsiä, kertoi toinen murroksen läpikäynyt yrittäjä. Enemmistö haastatelluista totesi kysynnän olevan heikko tai erittäin heikko. Muutama iso sopimus pitää yritykset hengissä. Lisämyynnin tarve on huutava, mutta sitä on hyvin vaikea löytää. Venäjän tilanne heijastuu myös kotimarkkinoihin. Aika suosii nyt kovia saneerauksia ja osittain siksi kysyntä on heikkoa, analysoi eräs haastateltu. Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta nyt pelätään tulevaa. Teknologiateollisuusyritysten ja erityisesti konepajasektorin tulokset heiluvat välilllä -10 %...+3 %. Ei tätä oikein voi enää liiketoiminnaksi kutsua, pikemminkin kallis harrastus!, ironisoi yli 20 M :n liikevaihtoon yltävän konepajakonsernin toimitusjohtaja. Tukkuliikkeen toimitusjohtaja epäilee Suomen talouselämän kestävyyttä. Kehitys on pelottavaa, koska olemme niin pieni tekijä maailmantaloudessa. Suomessa yrittäjyyden henkinen kynnys on korkea ja siten uusia työpaikkoja syntyy hitaasti. Lisäksi olemme muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi. On toki todettava, että haastateltujen joukossa on myös menestyviä yrityksiä. Näillä menestyjillä on oma, korkealle jalostettu tuote- ja palvelukonsepti ja kovat panostukset myyntiin. Ne ovat myös sopeuttaneet kustannuksiaan aktiivisesti. Yksikkömme menestyvät, koska meillä on hyvin tiukka fokus, olemme nichetoimijoita, joilla on korkeaa osaamista ja korkeahko jalostusaste. Osaava hallitus tukee johtoa ja pitää jatkuvan kehittämisen painetta päällä. Ymmärrämme myös markkinoinnin ja myynnin kriittisen merkityksen. 10

12 Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meillä ei näy lamaa, ei taantumaa. Hyvin menee pienessä kasvussa koko ajan, totesi insinööritoimiston yksikönjohtaja. Hän lisäsi vielä, että on hieman huvittavaa seurata investointikeskusteluja mediassa: Tampereen tunneli-investointi on noin 180 M ja poru on hirveä, samaan aikaan TAYS:n uudistushanke on 360 M, josta en ole kuullut pihaustakaan. Toimimme niin erikoistuneella ja kapealla alueella, että meillä riittää asiakkaita niin kotimaassa kuin viennissäkin, jota olemme käynnistelemässä. Emme ole riippuvaisia kotimaisista ravintoketjuista, joten emme ole havainneet mitää muutosta omalla toimialueellamme. Kasvu jatkuu, kertoo cleantech-yrityksen toimitusjohtaja. Elintarvikealan avainhenkilö viittasi pk-yritysten heikkoihin muutosjohtamiskykyihin. Pelifirmat ja ICT-firmat ovat oivaltaneet postmodernien nuorten älykköjen johtamisesta jotakin oleellista. Nuoret yrittäjät ja johtajat rikkovat kaikkia opittuja sääntöjä surutta, luovat oppien vastaisesti työntekemisen ekosysteemejä ja menestyvät pirun hyvin! Rakennusteollisuuden yrittäjä hyvin menestyvä sellainen - on yksi tuskastuneista ja turhautuneista: Kustannukset ovat hurjan korkeat ja julkisen hallinnon pulleus tuo lisää kuormaa. Talouden ymmärrys on heikkoa ay-liikkeessä ja valtaosassa virkakuntaa, eikä poliitikkojakaan voi vapauttaa tästä synnistä kuin osittain. Työelämästä on rakennettu hurjan jäykkä, byrokraattinen ja pitkälle säännelty. Eniten sapettaa se, että poliittista pälinää riittää, mutta tekoja ei näy. Jotkut pikku parannukset nostetaan tikun nokkaan, ikään kuin ne ratkaisisivat syvät ongelmat. Ostotoiminnan kehittämisessä isot yritykset ovat tukeutuneet konsultteihin, jotka toivat Suomeen Exel-taulukko-ostamisen ja ostajien kierrätyksen. Alihankkijat eivät ole ymmärtäneet tarvetta kansainvälistyä samaan aikaan, kun suurteollisuus siirtää ostojaan halpatuotantomaiden alihankintaverkostoille. Haastatelluista useat korostivat sitä, että kotimaista ah-verkostoa ei arvosteta suurteollisuuden piirissä. Suuri toimija kiristää toimittajiaan, pakottaa antamaan tietoa ja heikentää hankintaehtoja, joista pidentyneet maksuajat on yksi esimerkki. Suuryritys tuli ja auktorisoi laatu- ja ympäristönsuojelujärjestelmämme. Sitten samainen asiakas löi vertailuksi hintaneuvotteluissa kiinalaisen tarjouksen. Se ei tietämäni mukaan sisällä sen enempää laatu- kuin ympäristöjärjestelmän kustannuksiakaan! Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla kansallisaatetta, suomalaisuuden nostamista etualalle, jatkoi eräs toimitusjohtaja. 11

13 Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa. Emme pysty investoimaan ja vastaamaan siten vaatimuksiin, toteaa konepajan omistaja. Haastattelujen perusteella toimintamalli näyttää kulkevan läpi koko ravintoketjun. Keskisuuret yritykset antavat melko kovasanaisia palautteita oman alihankintaverkostonsa toiminnasta. Pk-yritysten kehittymishalu ja kyky on usein heikko. Vaativat asiakkaat ovat paras kehittäjä, vanhat tutut asiakkaat eivät kehtaa vaatia. Kansainväliset asiakkaamme ovat hyvin vaativia, on pakko kehittyä ja siksi meidän alihankintaverkostonkin pitäisi kehittyä, mutta näin ei juurikaan tapahdu, toteaa eräs keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Sukupolven vaihdokset ovat haastateltujen mukaan yksi syy heikkoon toimintakykyyn: Investoinnit ja kehittäminen ovat jääneet syrjään, tuottavuuden kehittäminen on jäänyt. Ikä-ongelma vaivaa laajalti pk-yrityksiä. Meidän ah-verkostomme ei reagoi vaatimuksiimme. Laatukäsite ei mene läpi, tuloksena on heikkoa laatua, virheitä, joustamattomuutta. On jääty vanhaan laatuun ja toimintatapaan. Alihankintaverkoston heikohkoon suorituskykyyn löytyy haastateltujen mukaan useita syitä: Suomalainen laatu ja ahkeruus ovat myyttejä ja globaalit toimijat ja globaalit säännöt ovat tulleet Suomeen. Emme ole olleet valmiita tähän pk-sektorilla. Muutama haastateltu nosti esiin sen, että pk-sektorilla on tarvetta katsoa peiliin. Me pk-yrittäjät olemme haluttomia muuttumaan ja kehittymään, se on myönnettävä. On vaikea tulla ulos omalta mukavuusalueelta, alkaa tekemään asioita uudella tavalla. Se on yksilölle vaikeaa ja vielä vaikeampaa organisaatioille. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja huomautti, että perusteollisuus ei kiinnosta hyvää johtajaainesta. Pilke silmäkulmassa hän heitti ilmoille ajatuksen: Entä jos laittaisimmekin peliteollisuuden älyköt johtamaan konepajoja? Mitähän mielenkiintoista kehitystä siitä syntyisi? 12

14 Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija arvostelee päämiehiään: Suomalaiset pörssiyhtiöt salailevat tulevaa eli investointejaan ja toiminnassaan tapahtuvia muutoksia, haittaavat kehitystyötä. Kvartaaliajattelu on vallitseva. Suomessa on menossa kehitys, jossa konepajakonsernit sulkevat bulkkituoteyksikkönsä, jättävät jäljelle erikoisosaamiseen perustuvat yksiköt jos niitä on ja muuntuvat projektinjohto-organisaatioiksi. Takoma Oyj lienee yksi viimeaikaisimmista ja selkeimmistä tapauksista. Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Haastatellut henkilöt jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: Optimisteihin, joiden liiketoiminta menee hyvin ja/tai heidän toimialansa ei näytä reagoivan rakennemuutokseen sen enempää kuin lamaankaan. Toinen ryhmä on pessimistit, joiden mielestä teknologiateollisuuden tulevaisuus on hyvinkin kyseenalainen rakennemuutoksen ja globaalin kilpailun vuoksi sekä kulutuskysynnän laskun vuoksi, jolla on heijastusvaikutuksensa myös teollisuuteen. ICT- ja cleantechyrityksissä on optimisteja eniten, mikä on luonnollista, koska kasvu- ja kehityspotentiaali on heidän toiminnassaan merkittävä. 13

15 Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha, avainhenkilöiden tarve nähdä maailma vain oman yrityksen ja toimialan näkökulmassa? Vaikuttaako se, että joillakin ihmisillä on voimakas psykologinen tarve nähdä tulevaisuus valoisana joskus tosiasioita vastaan? Haastattelussa jotkut henkilöt myönsivät, että teknologiateollisuuden käyrät ovat ICT:tä lukuunottamatta laskussa, mutta silti he tulkitsivat oman yrityksensä tulevaisuuden olevan positiivinen. Viennissä vastaus? Ne haastatelluista, joilla ei ole suoraa vientiä, toteavat viennin aloittamisen olevan käytännössä hyvin vaikeaa. Ei ole osaamista, ei kielitaitoa, eikä resurssejakaan. TEM on vähentänyt viennin tukipanoksia. Iso kysymys on, mistä apua löytyy? En minä ainakaan oikein tiedä, toteaa pienehkön yrityksen johtaja. Me kokeilimme vientiä Ruotsiin ja turpiin tuli. Selvittelimme oman kokemuksen jälkeen muiden markkinoiden mahdollisuuksia ja vakuutuimme siitä, että alihankintakonepajan palvelujen vienti on mahdotonta. Miksi joku saksalainen ostaisi konepajapalveluja Suomesta, kun kotinurkilla on korkealaatuista tarjontaa yllin kyllin ja naapuri-puolassa vielä todella halvalla? Kielitaidon puutteet nostivat esiin yllättävänkin monet: Ei meillä ole todellisuudessa kuin 3-4 neuvottelutasoon yltävää kielitaitajaa, totesi aktiivisesti vientiä harjoittavan yrityksen johtaja. Vientimarkkinoilla toimivat pk-yritykset joutuvat kovaan hinta- ja laatukilpailuun mukaan. 38 maahan vievän korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaja kommentoi: Vientimarkkinoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Vastassa on hyvää laatua halvalla tuottavia kilpailijoita. Siellä pärjää vain, jos oma tuote ja palvelukonsepti tuottaa selvästi kilpailijoita enemmän arvoa asiakkaalle. On osattava myös olla hyvin tiukka neuvottelija. Yleisesti ymmärretään, että globaaleihin asiakkaisiin pääsee kiinni vain ratkaisuilla, järjestelmillä, ei yksittäisillä perustason tuotteilla. Tätä taustaa vastaan ymmärretään tuotannollisen ja markkinoinnillisen verkostoitumisen tarve. Siitä tarkemmin hieman myöhemmin. Kokenut vientimies korosti voimakkaasti sitä, että suomalainen laatu on myytti, jota esimerkiksi kiinalaiset eivät juurikaan arvosta. He haluavat tehdä edullisen investoinnin eivätkä pistä paljoakaan painoa ylläpitokustannuksille ja huoltokonsepteille. Hänen 14

16 mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on kaikki kaikessa ja siksi teemme helposti ylilaatua. Jos ulkolainen asiakas haluaa päästä investointivaiheessa liikkeelle vähällä rahalla ja edellyttää laitteen takuuksi kaksi vuotta, miksi hänelle pitäisi myydä laite tai ratkaisu, joka kestää viisi tai kymmenen vuotta? Haastateltava lisäsi vielä, että teknisen laadun pitää täyttää specsit. Ylilaadusta ei haluta maksaa. Joskus jälkimarkkinointipalveluilla on merkitystä, mutta ei likimainkaan aina. Hän korosti, että tekninen laatu ja matalan jalostusasteen tuotteet eivät ole sama asia. 15