Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu. Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu. Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo"

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo Heikki Lindevall Yrittäjä, kehitysveturi Huhtikuussa 2014

2 Sisällysluettelo Vastarannan kiisket valloillaan... 2 Hyvinvointi-Suomi uhattuna... 3 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin... 5 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus... 8 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta... 9 Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Matalan jalostusasteen tuotteet mennyt maailma Teknologiateollisuuden tulevaisuus? Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma Voiko väistämättömän välttää? Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä Suomi älykkäiden pk-yritysten Suomi Uusi uljas pk-teollisuus Toisinajattelijan loppulausunto

3 Vastarannan kiisket valloillaan Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan, talouselämä kukoisti ja kuluttajalla oli rahaa matkusteluun ja mukavaan elämään. Vähitellen heräsi epäily, entäpä jos tämä kaikki onkin tyyntä myrskyn edellä? Yrittäjä-ystäväni Timo Nikkilän kanssa teimme johtopäätöksiä pk-yritysten valmennuksissa, kehitysprojekteissa ja vuokrajohtajana saamistamme kokemuksista ja - epäilimme yhä enemmän. Luimme joukon kirjoja, tutkimuksia sekä tilastoja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ymmärtääksemme paremmin kokonaiskuvaa ja saadaksemme edes jotakin vahvistusta epäilyillemme. Lokakuussa 2007 olimme Timon kanssa luennoimassa Suomen yrittäjien laivaseminaarissa. Siellä möläytimme tahallamme että parin vuoden sisään Suomeen iskee pahin lama aikoihin. Muistan vieläkin tilaajamme kasvoille kohoavan häpeän punan ja 70 yleisössä istuvan pk-yrittäjän epäuskon, jopa myötähäpeän. Illalla uskalsimme hädin tuskin hilautua baaritiskille. Muutama yrittäjä tuli kuitenkin tokaisemaan, että olen samaa mieltä, jokin on vinossa. Marraskuussa 2008 sitten rysähti. Olen tänään - seitsemän vuotta myöhemmin - hurjasti enemmän huolissani Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta kuin koskaan ennen. Pk-yritystoiminnan ja erityisesti teknologiateollisuuden suomalaiset elinkeinoelämän ytimen tila on kehno. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä alamäessä. Ainoa poikkeus on ICT. Huoleni perustuu 31:n yrityksen johtajan haastatteluihin, jotka toteutin 2-4/2014. Olen myös keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa. Lukuisat toisinajattelija-kolumnistit ovat myös vahvistaneet näkemyksiäni. Omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt 31- vuotisen sarjayrittäjäurani aikana. On syntynyt perstuntuma, joka ei ole vailla merkitystä sekään. Mikäli näkemykseni upotetaan ja todistetaan, että teknologiateollisuuden tulevaisuus Suomessa on selvästi valoisampi kuin maalailemani, olen ensimmäisenä kiitollisena myöntämässä näkemykseni virheellisyyden. Mieleeni tulee kuitenkin Tuntemattoman sotilaan sivuilta löytyvät sanat: Saapi tuota eppäillä. Vaikka tämä pamfletti keskittyy teknologiateollisuuden pk-yritysten problematiikkaan, samat ongelmat koskevat kaikkien toimialojen pk-yrityksiä. Niiden kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta saama huomio ja siten resurssointi on puutteellista. Toivon ajatusteni synnyttävän päättäjien, vaikuttajien ja yrittäjien keskuudessa rakentavaa keskustelua teollisuutemme ja siten Suomen tulevaisuudesta. 2

4 Hyvinvointi-Suomi uhattuna Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattuna kuin ehkä koskaan tätä ennen; Globaalin talouden kriisiytymisen jälkimainingit ja uudelleen kriisiytymisen riskit, globalisaatio kivenkovine sääntöineen, taloudellisen painopisteen siirtyminen Aasiaan, Kiinan rajun kasvun kasvattamat riskit ja viimeaikainen oirehtiminen, Venäjä-Ukraina -tilanne ja vientimaittemme talouden horjuminen sekä talouden heikohko kasvu Euroopassa horjuttavat hyvinvointimme perustaa. Kansainvälisessä verokilpailussa häviämme keskeisille kilpailijamaillemme. Suomessa on maailman 4. vanhin väestö ja lievästi sanoen ongelmallinen maahanmuuttaja-tilanne. Kaupungistuminen ja sen vastapoolina tyhjentyvä maaseutu ja paheneva työvoiman ja työn kohtaanto-ongelma asettavat kovat haasteet kehityksellemme. Meillä on vakava elinkeinoelämän rakenneongelma. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vähäisiä, yritysten tuotekehityspanostukset ovat laskussa samaan aikaan, kun tutkimukset todistavat, ettei vanhan parantaminen enää riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi luvulla vain 28 yhtiötä on pystynyt kasvamaan M tasosta yli 100 M yritykseksi. Viennistä voimakkaasti riippuvainen kansantaloutemme ja teollisesta viennistä riippuvainen elinkeinoelämämme ovat kovien haasteiden edessä jo tänään. Meillä on vain noin suoraa vientiä harjoittavaa yritystä ja noin puolet viennin volyymista syntyy parinkymmenen vientiyrityksen voimin! Hälyttävää on se, että 2014 Pk-yritysbarometrin mukaan vain 6 % yrityksistä aikoo hakea rahoitusta kansainvälistymiseen. Julkishallinnon suuri osuus bruttokansantuotteestamme ja julkishallinnon kestävyysvaje sekä erityisenä piirteenä kuntatalouksien kriisiytyminen, lataavat kovia paineita elintasomme ja palvelutasomme säilymiseen. Korkea veroaste ja kasvussa olevat maksut syövät kansalaisten kulutuskykyä ja heikentävät yritysten omistajien kehitysmotivaatiota. Iso ongelma on myös julkishallinnon rakenne ja siellä vallitsevat toimintamallit sekä asenneongelmat. Julkishallinto on kuin Gordionin purkamaton solmu, mutta ei mennä siihen tässä pamfletissa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää ja voi hyvin vain, jos kansalaisilla on riittävästi työpaikkoja, mistä nostaa palkkaa. Tarvitsemme myös vahvan vientitoiminnan. Uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille, kolmannelle sektorille ja osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin. 73 % uusista työpaikoista syntyi viime vuonna pk-yrityksiin. Huolestettuvaa on se, että suuret yritykset työllistävät vuosi vuodelta vähemmän ja kaupan alan suuret ovat alkaneet vähentää työvoimaa. Työpaikkoja syntyy keskisuuriin yrityksiin ( työntekijää). Tarvitsemme täysin uutta yritystä ja sen lisäksi uutta yrittäjää ottamaan vastaan yrityksiä, joiden omistajat ovat vetäytymässä ansaitulle eläkkeelle. Meidän on nelinkertaistettava nykyinen uusien yritysten syntymisvauhti per vuosi! 3

5 On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, johon myös Björn Wahlroos viittasi TV-haastattelussa jokin aika sitten. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vaatimattomia, yksityisen sektorin kantokyky heikkenee, vienti sakkaa, kuluttajan kulutuskyky heikkenee, kauppa näivettyy. Poliittinen koneisto ei näytä pystyvän tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä, jotta rakennemuutos vietäisiin läpi suurella rytinällä ja kertaparkumisella. Virkamiesarmeijalla ei myöskään näytä olevan suurempia muutoshaluja, pikemminkin on haluja säilyttää mittava julkinen hallinto. Tästä oireena ovat 8 Mrd nousseet kustannukset parin viime vuoden aikana. Täytyy onnitella poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä siitä, että ovat onnistuneet myymään nousseet kustannukset medialle ja siten myös kansalle säästöinä. Luottoluokittajat ovat antaneet varoitusmerkkejä siitä, että korkojen nousu voi olla lähempänä kuin uskommekaan. Jos ja kun näin käy nopeasti velkaantuvassa Suomessa, edessä on vuosien elintasokuoppa. Se on pelottava näkymä. Mille toimialoille uusi yrityksiä pitäisi syntyä? Kysymys on ehkä väärin asetettu. On vaikea ennustaa, mille toimialoille syntyy menestyvää liiketoimintaa. Todennäköistä toki on se, että uusien energioiden ja teknologioiden, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa, mutta pitäisikö kansallisessa yritysten kehittämistyössä ja innovaatiopolitiikassa lähteä siitä ideologiasta, että annetaan kaikkien kukkien kukkia? Annetaan markkinoiden ja yrittäjien päättää, missä liiketoiminnassa onnistumismahdollisuus lymyää. Valtiovallan tehtävänä on luoda tuki- ja kehittämisjärjestelmä, joka taipuu tällaiseen ideologiaan. Yritys ja siis työpaikkoja syntyy vain, jos markkinassa on olemassa arvotyhjiö, tarve ja yrittäjällä idea, jolla tuo arvotyhjiö täytetään. Yrityksiä ja työpaikkoja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja työllistämistä tai estää sitä. Hyvinvointi-Suomi voidaan pelastaa, mutta vain rajuin ottein. Yrittäjyydestä ja yksityisen sektorin työpaikkojen luomisesta pitää tehdä hyvin houkuttelevaa hinnalla millä hyvänsä. Ilman yksityisen sektorin työtä ei ole hyvinvointiakaan. Tässä näkökulmassa julkisen sektorin työpaikat ovat toki palvelujen tuottajia, mutta myös kuluerä, kansatalouden rasite, ei sen pelastus. 4

6 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin Päättäjillä näyttää olevan harhainen kuva perusteollisuuden eli teknologiateollisuuden ja erityisesti sen pk-sektorin roolista ja merkityksestä. Päättäjien ja viranomaisten ja rahoittajienkin fokus on Start Up yrityksissä, joka on väärä fokus lyhyellä aikavälillä. Niiden merkitys konkretisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä, pk-teollisuuden kohtalo ratkeaa lähi vuosina, ehkä jopa vain 2-5 vuodessa! Teknologiateollisuudessa puhumme noin 80 Mrd liikevaihdosta ja työpaikasta. Pkt-yritysten liikevaihto on hieman alle 40 Mrd ja työpaikkoja on lähes Vastapainoksi Start Upien liikevaihto on korkeintaan 1,5 Mrd ja ne työllistävät kolmisen tuhatta henkilöä. Mittava osa yritysten tukitoimista ja julkisesta rahoituksesta suuntautuu seksikkäisiin Start Upeihin ja uusiin mielenkiintoisiin liiketoimiin, kuten peliteollisuus ja hyvin erikoistuneet innovaatiot. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja erilaiset kehittämishankkeet ovat yhtä lailla kiinnostuneita uudesta ja tulevaisuuden kannalta tärkeästä. En toki ole sanomassa, että tuo on kaikki turhaa ja väärin sammutettu, mutta samanaikaisesti on unohdettu pk-sektorin teollisen toiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle lyhyellä aikajänteellä. Numerot kertovat kiistatta sen, että emme voi laiminlyödä teollisen toimintamme vanhaa ydintä, vaikka sen kehittäminen ja ylläpito ei kovin seksikästä olekaan. Perusteollisuudessamme on valitettavan suuri osa pk-yrityksiä, jotka menetämme joka tapauksessa. Ne toimivat nääntyvillä toimialoilla, sellaisilla, jotka eivät sisällä kehittämispakkoa. Alihankintakonepaja toki pohtii työstökone-investointia, mutta kehittämisen mahdollisuus on toimintatavasta ja yritystoiminnan luonteesta johtuen kapea-alainen. Näiden yritysten vetäjät ovat ikääntyneet, jatkajia ei löydy epäseksikkäille aloille, organisaatiot ovat menettäneet kehitysenergiansa, kehittämisen osaamistakaan ei juurikaan ole. Viennin käynnistämisestä voi vain haaveilla ja resurssipula vie loputkin kehittämismahdollisuudet. Nämä yritykset ovat suorastaan kehnoja ulkopuolisten palvelujen käyttäjiä, ei edes yrittäjäjärjestön oma toiminta näytä näiden yritysten johtoa kiinnostavan. Yritykset jatkavat laskevaa elinkaartaan, kunnes tappiot lopettavat yrittäjien kärvistelyt. Olen arvioinut hiharavistus -menetelmällä Nääntyjät -ryhmän osuudeksi 30 % koko pkt-sektorin yrityskannasta. TTY:n tutkimuksen mukaan kehittämisessä passiivisia pk-yrityksiä on 30 %, joka antaa ymmärtää, että arvioni on suuruusluokaltaan oikein. 5

7 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the Technology Industry in Finland = 100 Muutos / Change: 1,2014 / 1,2013, % Tietotekniikka-ala / Information technology +11 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +5 % Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering -5 % Metallien jalostus / Metals industry -12 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry -8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % / Seasonally adjusted turnover index, latest information 1/2014. Share of total turnover in 2012: mechanical engineering 41 %, electronics and electrotechnical industry 26 %, metals industry 14 %, information technology 11 %, consulting engineering 8 % Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:\tuotanto\jptu22df.ppt /pr Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus on 45 % eli noin 37 Mrd. Liikevaihtolukujen sisällä on myös vahva polarisoitumisilmiö eli siinä, missä toinen yritys menestyy, toinen kamppailee näivettymistä vastaan samalla toimialalla ja samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Onneksi pk-teollisuudesta on löydettävissä kolme ryhmää, joissa on paljonkin toivoa. Arvioni mukaan noin 50 % teollisista pk-yrityksistä on pelastettavissa autettuina. Näillä Selviytyjät -yrityksillä on muutoshalua, mutta ei osaamista eikä aina resurssejakaan muutoksen tekemiseen. Panostamalla tämän ryhmän kehittämiseen rahoitusta, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehitysyhtiöiden ja muiden palvelutuottajien osaamista, saamme lyhyellä aikavälillä säilytettyä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näiden yritysten tuotekehitykseen, palvelukehitykseen, viennin aloituksiin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan vauhdittaa. Näin väittävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja monet muut palveluntuottajat. Niin väitän minäkin. Toinen ryhmä on Helmet. Ne ovat usein sukupolvenvaihdoksen, omistajavaihdoksen tai vetäjävaihdoksen läpikäyneitä yrityksiä tai uusherännäisiä, joilla on muutoshalua ja rutkasti energiaa ja resursseja sen toteuttamiseksi. Joukossa on myös Start Upeja. Nämä 6

8 yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne pystyvänsä tekemään, ne ovat aktiivisia palveluverkoston hyödyntäjiä. Helmien toimialat sisältävät laaja-alaisen kehittämisen potentiaalin. Ne voivat soveltaa ydinosaamistaan hyvinkin erilaisissa asiakkaissa ja applikaatioissa. Näitä toimijoita lienee 5 % pkt-yrityksistä. Taulukko 2: Teknologiateollisuuden pk-yritykset voidaan ryhmitellä kaavion mukaisesti. Prosenttiluvut ovat valistuneita arvioita, mutta TTY:n tutkimuksen ja teknologiateollisuuden toimijoiden mukaan suuruusluokat ovat oikein. Kolmas ryhmä ovat Aalto-yliopiston professorin Arto Lahden tutkimusten kohteet, Salaiset menestyjät, joiden menestys perustuu vahvaan vientiin. Tilastojen mukaan viennin osuus näissä yrityksissä on yli 60 %, usein lähes koko tuotanto menee ulkomaille. Selittäviä tekijöitä menestyksen takana ovat omat tuotteet, korkea jalostusaste, kustannustietoisuus ja markkinointiosaaminen, jota vientimarkkinamenestys edellyttää. Merkittävää on myös se, että Salaiset menestyjät eivät ole riippuvaisia Suomen teollisuuden ravintoketjuista. Liikevaihtoa nämä yritykset tekevät keskimäärin M ja edustavat ehkä 15 % pkt-yrityskannasta. Cleantech-yritykset, jotka on tässä yhteydessä pakko mainita erikseen, sisältyvät edellisistä ryhmistä Salaisiin menestyjiin, Start Upeihin ja Helmiin. 27 Mrd liikevaihdollaan ja valtavalla kasvupotentiaalillaan yritysryhmä on hyvin merkittävä Suomen tulevaisuudelle. Cleantech pitää sisällään myös teknologiateollisuuteen kuulumattomia toimialoja. 7

9 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus Tämä pamfletti pohjautuu 21:een teknologiateollisuuden pk-yrityksen avainhenkilön haastatteluun ja 10:een täydentävään haastatteluun. Haastattelut tehtiin 2-4/2014. Taustalla on myös Teknologiateollisuuden tilastot ja mittava joukko asiantuntijaartikkeleita, kolumneja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Haastatellut edustavat laajalti teknologiateollisuutta eli ICT-alaa, asennus- ja kunnossapitoalaa, komponenttien ja koneiden valmistusta, cleantechia, alihankintakonepajateollisuutta, elektroniikkaa, metallin jalostusta, logistiikkapalveluja, energiateollisuutta ja jätteenkäsittelyä sekä suunnittelua. Haastateltuihin kuuluu kolme teknologiateollisuuden suuryrityksen toimitusjohtajaa. Täydennykseksi haastateltiin myös kahta rakennusalaa palvelevan toimijan johtoa, yhtä rakennusalan pk-yrityksen johtajaa, yhtä elintarviketeollisuuden edustajaa, kahta kiinteistöjä välittävän ja hallinnoivan yrityksen johtajaa ja yhtä peruselinkeinon tukkuliikkeen johtajaa. Haastateltujen pk-yritysten liikevaihto on 0,5-26 M. Valtaosa yrityksistä osuu ryhmään 5-10 M. Henkilömäärä on yrityksissä 3-220, keskimäärin yritykset työllistävät työntekijää. Ravintoketjut perustana Suomen teollisuus on perinteisesti toiminut ravintoketju-mallilla, jossa suurteollisuus ruokkii keskisuurta toimitusverkostoa, joka ruokkii omaa alihankintaverkostoaan, jonka alla on vielä usein mikro-yrityskokoinen alihankkijaverkosto. Perinteisesti tämä malli on kattanut viisi klusteria: Metsä-, perusmetalli-, energia- ja telekommunikaatioklusterin (ICT) sekä rakennusklusterin. Klusterirakenne on myös elintarviketuotannossa ja jakelussa. Nousevia klustereita ovat hyvinvointi-, logistiikka-, matkailu- ja koulutusklusteri. Ravintoketjumalli on synnyttänyt rakennemuutostilanteen kannalta hankalan toimintakulttuurin pk-sektorille. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä enemmän ovat pk-yritykset fokusoineet toimintaansa tuotannon kehittämiseen. Tuottavuus, tehokkuus, kustannusten hallinta ovat olleet huomion kohteena. Ravintoketjujen ehtyminen pakottaa pk-yritykset siirtämään fokuksen markkinointiin ja sitä kautta omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällä alueella pkt-yrityksillä ei ole osaamista eikä juuri minkäänlaisia perinteitä. 8

10 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti teknologiateollisuuteen yhdessä menossa olevan laman kanssa. Suuri teollisuus vähentää toimintojaan Suomessa, sulkee tuotantoaan, siirtää toimintojaan lähemmäksi asiakkaitaan, raaka-ainelähteitään tai halpatuotannon maihin ja edullisemman toimintaympäristön maihin (verotus, maksut, energia, tukipolitiikka jne.). Merkittävää on myös se, että suuryhtiöt siirtävät osan alihankintaostoistaan halpamaiden verkostoille. Teknologiateollisuuden nettotulos-% Suomessa Net Profit-% of the Technology Industry in Finland 20% 15% 10% 5% 0% -5% Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Metallien jalostus / Metals industry Suunnittelu- ja konsulttiala / Consunlting engineering Tietotekniikka-ala / Information technology -10% -15% Teknologiateollisuus / Technology industry Luvut kuvaavat kotimaan toimintoja (eivät sisällä ulkomaisia tytäryrityksiä) / The figures cover domestic business activities (not including overseas subsidiaries) Nettotulos-% = Nettotulos / Liiketoiminnan tuotot yhteensä * 100 / Net Profit-% = Net Profit / Operating Income in total * 100 Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland Taulukko 3: Teknologiateollisuuden nettotulos on romahtanut ja on myös jatkanut putoamistaan Pk-yritykset ovat kärsineet murroksesta eniten. 9

11 Noin 20 M liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tuskaili markkinan heikkoutta: Olemme konsernin hallituksessa käyneet vakavia keskusteluja siitä, mitä teollisuutta Suomeen ylipäätään tulee jäämään? Onko meillä kohta asiakkaita jäljellä? Puhtaan alihankkijakonepajan omistaja-johtaja totesi alistuneesti, että yrityksen liikevaihto oli 2008 vielä 15 M, josta tänään on jäljellä 4 M. Hän kertoi yrityksensä olevan vain yksi monista samanlaisista yrityksistä. Olemme nyt kehittäneet oman tuotteen ja perustaneet yksikön Viroon. Näillä keinoilla yritämme uutta nousua, mutta resurssit ovat kovin vähäiset. Meillä oli yli sata työntekijää vielä 10 vuotta sitten, nyt on vajaa puolet tuosta. Halpamaiden tavaravyöry vei meiltä jalkoja alta. Panostamme automaatioon parantaaksemme kilpailukykyämme. Ay-liike pitää huolen siitä, että olemme haluttomia palkkaamaan käsiä, kertoi toinen murroksen läpikäynyt yrittäjä. Enemmistö haastatelluista totesi kysynnän olevan heikko tai erittäin heikko. Muutama iso sopimus pitää yritykset hengissä. Lisämyynnin tarve on huutava, mutta sitä on hyvin vaikea löytää. Venäjän tilanne heijastuu myös kotimarkkinoihin. Aika suosii nyt kovia saneerauksia ja osittain siksi kysyntä on heikkoa, analysoi eräs haastateltu. Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta nyt pelätään tulevaa. Teknologiateollisuusyritysten ja erityisesti konepajasektorin tulokset heiluvat välilllä -10 %...+3 %. Ei tätä oikein voi enää liiketoiminnaksi kutsua, pikemminkin kallis harrastus!, ironisoi yli 20 M :n liikevaihtoon yltävän konepajakonsernin toimitusjohtaja. Tukkuliikkeen toimitusjohtaja epäilee Suomen talouselämän kestävyyttä. Kehitys on pelottavaa, koska olemme niin pieni tekijä maailmantaloudessa. Suomessa yrittäjyyden henkinen kynnys on korkea ja siten uusia työpaikkoja syntyy hitaasti. Lisäksi olemme muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi. On toki todettava, että haastateltujen joukossa on myös menestyviä yrityksiä. Näillä menestyjillä on oma, korkealle jalostettu tuote- ja palvelukonsepti ja kovat panostukset myyntiin. Ne ovat myös sopeuttaneet kustannuksiaan aktiivisesti. Yksikkömme menestyvät, koska meillä on hyvin tiukka fokus, olemme nichetoimijoita, joilla on korkeaa osaamista ja korkeahko jalostusaste. Osaava hallitus tukee johtoa ja pitää jatkuvan kehittämisen painetta päällä. Ymmärrämme myös markkinoinnin ja myynnin kriittisen merkityksen. 10

12 Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meillä ei näy lamaa, ei taantumaa. Hyvin menee pienessä kasvussa koko ajan, totesi insinööritoimiston yksikönjohtaja. Hän lisäsi vielä, että on hieman huvittavaa seurata investointikeskusteluja mediassa: Tampereen tunneli-investointi on noin 180 M ja poru on hirveä, samaan aikaan TAYS:n uudistushanke on 360 M, josta en ole kuullut pihaustakaan. Toimimme niin erikoistuneella ja kapealla alueella, että meillä riittää asiakkaita niin kotimaassa kuin viennissäkin, jota olemme käynnistelemässä. Emme ole riippuvaisia kotimaisista ravintoketjuista, joten emme ole havainneet mitää muutosta omalla toimialueellamme. Kasvu jatkuu, kertoo cleantech-yrityksen toimitusjohtaja. Elintarvikealan avainhenkilö viittasi pk-yritysten heikkoihin muutosjohtamiskykyihin. Pelifirmat ja ICT-firmat ovat oivaltaneet postmodernien nuorten älykköjen johtamisesta jotakin oleellista. Nuoret yrittäjät ja johtajat rikkovat kaikkia opittuja sääntöjä surutta, luovat oppien vastaisesti työntekemisen ekosysteemejä ja menestyvät pirun hyvin! Rakennusteollisuuden yrittäjä hyvin menestyvä sellainen - on yksi tuskastuneista ja turhautuneista: Kustannukset ovat hurjan korkeat ja julkisen hallinnon pulleus tuo lisää kuormaa. Talouden ymmärrys on heikkoa ay-liikkeessä ja valtaosassa virkakuntaa, eikä poliitikkojakaan voi vapauttaa tästä synnistä kuin osittain. Työelämästä on rakennettu hurjan jäykkä, byrokraattinen ja pitkälle säännelty. Eniten sapettaa se, että poliittista pälinää riittää, mutta tekoja ei näy. Jotkut pikku parannukset nostetaan tikun nokkaan, ikään kuin ne ratkaisisivat syvät ongelmat. Ostotoiminnan kehittämisessä isot yritykset ovat tukeutuneet konsultteihin, jotka toivat Suomeen Exel-taulukko-ostamisen ja ostajien kierrätyksen. Alihankkijat eivät ole ymmärtäneet tarvetta kansainvälistyä samaan aikaan, kun suurteollisuus siirtää ostojaan halpatuotantomaiden alihankintaverkostoille. Haastatelluista useat korostivat sitä, että kotimaista ah-verkostoa ei arvosteta suurteollisuuden piirissä. Suuri toimija kiristää toimittajiaan, pakottaa antamaan tietoa ja heikentää hankintaehtoja, joista pidentyneet maksuajat on yksi esimerkki. Suuryritys tuli ja auktorisoi laatu- ja ympäristönsuojelujärjestelmämme. Sitten samainen asiakas löi vertailuksi hintaneuvotteluissa kiinalaisen tarjouksen. Se ei tietämäni mukaan sisällä sen enempää laatu- kuin ympäristöjärjestelmän kustannuksiakaan! Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla kansallisaatetta, suomalaisuuden nostamista etualalle, jatkoi eräs toimitusjohtaja. 11

13 Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa. Emme pysty investoimaan ja vastaamaan siten vaatimuksiin, toteaa konepajan omistaja. Haastattelujen perusteella toimintamalli näyttää kulkevan läpi koko ravintoketjun. Keskisuuret yritykset antavat melko kovasanaisia palautteita oman alihankintaverkostonsa toiminnasta. Pk-yritysten kehittymishalu ja kyky on usein heikko. Vaativat asiakkaat ovat paras kehittäjä, vanhat tutut asiakkaat eivät kehtaa vaatia. Kansainväliset asiakkaamme ovat hyvin vaativia, on pakko kehittyä ja siksi meidän alihankintaverkostonkin pitäisi kehittyä, mutta näin ei juurikaan tapahdu, toteaa eräs keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Sukupolven vaihdokset ovat haastateltujen mukaan yksi syy heikkoon toimintakykyyn: Investoinnit ja kehittäminen ovat jääneet syrjään, tuottavuuden kehittäminen on jäänyt. Ikä-ongelma vaivaa laajalti pk-yrityksiä. Meidän ah-verkostomme ei reagoi vaatimuksiimme. Laatukäsite ei mene läpi, tuloksena on heikkoa laatua, virheitä, joustamattomuutta. On jääty vanhaan laatuun ja toimintatapaan. Alihankintaverkoston heikohkoon suorituskykyyn löytyy haastateltujen mukaan useita syitä: Suomalainen laatu ja ahkeruus ovat myyttejä ja globaalit toimijat ja globaalit säännöt ovat tulleet Suomeen. Emme ole olleet valmiita tähän pk-sektorilla. Muutama haastateltu nosti esiin sen, että pk-sektorilla on tarvetta katsoa peiliin. Me pk-yrittäjät olemme haluttomia muuttumaan ja kehittymään, se on myönnettävä. On vaikea tulla ulos omalta mukavuusalueelta, alkaa tekemään asioita uudella tavalla. Se on yksilölle vaikeaa ja vielä vaikeampaa organisaatioille. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja huomautti, että perusteollisuus ei kiinnosta hyvää johtajaainesta. Pilke silmäkulmassa hän heitti ilmoille ajatuksen: Entä jos laittaisimmekin peliteollisuuden älyköt johtamaan konepajoja? Mitähän mielenkiintoista kehitystä siitä syntyisi? 12

14 Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija arvostelee päämiehiään: Suomalaiset pörssiyhtiöt salailevat tulevaa eli investointejaan ja toiminnassaan tapahtuvia muutoksia, haittaavat kehitystyötä. Kvartaaliajattelu on vallitseva. Suomessa on menossa kehitys, jossa konepajakonsernit sulkevat bulkkituoteyksikkönsä, jättävät jäljelle erikoisosaamiseen perustuvat yksiköt jos niitä on ja muuntuvat projektinjohto-organisaatioiksi. Takoma Oyj lienee yksi viimeaikaisimmista ja selkeimmistä tapauksista. Optimistit ja pessimistit vai realistit ja? Haastatellut henkilöt jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: Optimisteihin, joiden liiketoiminta menee hyvin ja/tai heidän toimialansa ei näytä reagoivan rakennemuutokseen sen enempää kuin lamaankaan. Toinen ryhmä on pessimistit, joiden mielestä teknologiateollisuuden tulevaisuus on hyvinkin kyseenalainen rakennemuutoksen ja globaalin kilpailun vuoksi sekä kulutuskysynnän laskun vuoksi, jolla on heijastusvaikutuksensa myös teollisuuteen. ICT- ja cleantechyrityksissä on optimisteja eniten, mikä on luonnollista, koska kasvu- ja kehityspotentiaali on heidän toiminnassaan merkittävä. 13

15 Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha, avainhenkilöiden tarve nähdä maailma vain oman yrityksen ja toimialan näkökulmassa? Vaikuttaako se, että joillakin ihmisillä on voimakas psykologinen tarve nähdä tulevaisuus valoisana joskus tosiasioita vastaan? Haastattelussa jotkut henkilöt myönsivät, että teknologiateollisuuden käyrät ovat ICT:tä lukuunottamatta laskussa, mutta silti he tulkitsivat oman yrityksensä tulevaisuuden olevan positiivinen. Viennissä vastaus? Ne haastatelluista, joilla ei ole suoraa vientiä, toteavat viennin aloittamisen olevan käytännössä hyvin vaikeaa. Ei ole osaamista, ei kielitaitoa, eikä resurssejakaan. TEM on vähentänyt viennin tukipanoksia. Iso kysymys on, mistä apua löytyy? En minä ainakaan oikein tiedä, toteaa pienehkön yrityksen johtaja. Me kokeilimme vientiä Ruotsiin ja turpiin tuli. Selvittelimme oman kokemuksen jälkeen muiden markkinoiden mahdollisuuksia ja vakuutuimme siitä, että alihankintakonepajan palvelujen vienti on mahdotonta. Miksi joku saksalainen ostaisi konepajapalveluja Suomesta, kun kotinurkilla on korkealaatuista tarjontaa yllin kyllin ja naapuri-puolassa vielä todella halvalla? Kielitaidon puutteet nostivat esiin yllättävänkin monet: Ei meillä ole todellisuudessa kuin 3-4 neuvottelutasoon yltävää kielitaitajaa, totesi aktiivisesti vientiä harjoittavan yrityksen johtaja. Vientimarkkinoilla toimivat pk-yritykset joutuvat kovaan hinta- ja laatukilpailuun mukaan. 38 maahan vievän korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaja kommentoi: Vientimarkkinoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Vastassa on hyvää laatua halvalla tuottavia kilpailijoita. Siellä pärjää vain, jos oma tuote ja palvelukonsepti tuottaa selvästi kilpailijoita enemmän arvoa asiakkaalle. On osattava myös olla hyvin tiukka neuvottelija. Yleisesti ymmärretään, että globaaleihin asiakkaisiin pääsee kiinni vain ratkaisuilla, järjestelmillä, ei yksittäisillä perustason tuotteilla. Tätä taustaa vastaan ymmärretään tuotannollisen ja markkinoinnillisen verkostoitumisen tarve. Siitä tarkemmin hieman myöhemmin. Kokenut vientimies korosti voimakkaasti sitä, että suomalainen laatu on myytti, jota esimerkiksi kiinalaiset eivät juurikaan arvosta. He haluavat tehdä edullisen investoinnin eivätkä pistä paljoakaan painoa ylläpitokustannuksille ja huoltokonsepteille. Hänen 14

16 mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on kaikki kaikessa ja siksi teemme helposti ylilaatua. Jos ulkolainen asiakas haluaa päästä investointivaiheessa liikkeelle vähällä rahalla ja edellyttää laitteen takuuksi kaksi vuotta, miksi hänelle pitäisi myydä laite tai ratkaisu, joka kestää viisi tai kymmenen vuotta? Haastateltava lisäsi vielä, että teknisen laadun pitää täyttää specsit. Ylilaadusta ei haluta maksaa. Joskus jälkimarkkinointipalveluilla on merkitystä, mutta ei likimainkaan aina. Hän korosti, että tekninen laatu ja matalan jalostusasteen tuotteet eivät ole sama asia. 15

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21

Lisätiedot

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto Perusteollisuuden muodonmuutos Pirkanmaan liitto 15.10.2014 Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin. Yritykset lastuna globaaleilla laineilla Finanssikriisin jälkimainingit

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e Breakdown of World Economic Growth in 2011e

Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e Breakdown of World Economic Growth in 2011e Maailmantalouden kasvun jakautuminen 211e Breakdown of World Economic Growth in 211e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 211 / GDP growth in 211, % Kasvu keskimäärin / Average growth: +4,4 % Pohjois-Amerikka

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year Lähde/Source: Consensus Economics R:\kvtalous\jpkv7af.ppt 28.12.29/jp Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Global Manufacturing and Services Business Activity Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Teollisuus

Lisätiedot

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014 Maailmantalouden kasvuennusteet 214 World Economic Growth Forecasts in 214 1 BKT:n kasvu 214 / GDP growth in 214, % 9 8 Kiina China 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Amerikka North America Kasvu keskimäärin / Average

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Viimeinen havainto lokakuu 211 / Last observation October 211. Lähde/Source: Markit, Eurostat Euroalueen

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Jussi Vaisteelle (kuvassa keskellä) ja muille finalisteille

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP, % e 12e. Kreikka/Greece. Italia/Italy.

Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP, % e 12e. Kreikka/Greece. Italia/Italy. Julkinen velka kasvaa ennätysvauhtia, Suomessa saavutetaan pian 199-luvun korkein taso Public Debt Increasing at Record Speed, Finland Soon Back at 199s Peak Level Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP,

Lisätiedot

The Federation of Finnish Technology Industries. Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden

The Federation of Finnish Technology Industries. Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden The Federation of Finnish Technology Industries Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden 28.11. 29.11.2011 The Technology Industry the Most Important Sector in Finland

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries. Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen

Lisätiedot

Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen

Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen 11.2.2013 Miksi tarvitaan uusia ideoita? Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa Productivity* Development in Finnish Technology

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Jorma Turunen, toimitusjohtaja Irtiotto taantumasta seminaari 22.9.2010 Alihankinta 2010 -messut Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Alihankinta ja kansainvälistyminen KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti - Teknologiateollisuuden liikevaihto, tilaukset ja henkilöstö kasvusuunnassa - Suomen talous on kilpailijoihin verrattuna raskaasti takamatkalla Toimitusjohtaja Jorma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Vuoden Nuori Konsultti 2017 on Ville Laine, A-Insinöörit

Vuoden Nuori Konsultti 2017 on Ville Laine, A-Insinöörit Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustieto 2.5.2017 Matti Mannonen 1 Vuoden Nuori Konsultti 2017 on Ville Laine, A-Insinöörit Onnittelut Villelle ja muille finalisteille Joona Tuikalle

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile,

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 29 alapuolelle 1 Lähde: Macrobond Teollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet lähes 1 :lla vuoden 28 jälkeen 2 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot