ASUNTOPOLIITTISET ALOITTEET. 93. Asuntorahaston toiminta laajennettava koskemaan kaikkea asuntorahoitusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOPOLIITTISET ALOITTEET. 93. Asuntorahaston toiminta laajennettava koskemaan kaikkea asuntorahoitusta"

Transkriptio

1 VIII ASUNTOPOLIITTISET ALOITTEET 93. Asuntorahaston toiminta laajennettava koskemaan kaikkea asuntorahoitusta Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta r.y:n aloite Asumisen rahoitukseen liittyvät taloudelliset ponnistukset muodostavat monille suomalaisille elämäntehtävän. Asuntopolitiikkamme suosima omistusasuminen edellyttää nykyisin ensiasunnon hankkijoilta vuosikymmenien velkasuhdetta. Muutama vuosi sitten tapahtunut rahamarkkinoiden vapautuminen vapautti erityisesti korkotason ja alisti satojatuhansia suomalaisia pankkien velkavankeuteen. Asuntorahaston perustaminen vuoden 1990 aikana on ollut viime vuosien ainut asuntorahoitukseen myönteinen toimenpideyritys. Asuntorahasto ei kata kuitenkaan kaikkea asuntorahoitusta. Suuri määrä suomalaisista joutuu yhä osakepelejä ja yrityskaappauksia harrastavien pankkien äänettömiksi maksumiehiksi. Asuntovelallisten osalta pankeilla ei ole riskejä; lainojen vakuutena olevista asunnoista saa kansalaisen konkurssipesästä aina omansa takaisin. Edellä esitetyn perusteella esitämme, että puoluekokous päättää SDP:n toimintaohjelmasta asuntorahaston toiminnan laajentamiseksi koskemaan kaikkea asuntorahoitusta. Tällöin asuntorahoitus voidaan irrottaa muutoin yhä riskialttiimmasta pankkitoiminnasta ja laskea kaiken asuntorahoituksen korkotaso inhimilliselle tasolle. Samalla vapautetaan suomalaiset pankkien velkavankeudesta. Puoluetoimikunnan lausunto: Eduskunnan vuonna 1989 hyväksymän lakiesityksen mukaan asuntorahasto rahoittaa aravavuokra- ja aravaomistusasuntojen uustuotantoa ja aravatalojen peruskorjausta. Ennen asuntorahaston toiminnan 193

2 kunnollista käynnistymistä ja vakiintumista ei ole edellytyksiä arvioida rahaston toimialan laajentamista. Puoluekokous vaatii hallitusta toimenpiteisiin asuntolainojen korkojen vakiinnuttamiseksi nykyistä kohtuullisemmalle tasolle. 94. Rakennusmaan saaminen asuntotuotantoon Keravan Työväenyhdistys r.y:n aloite Useat rakennusliikkeet omistavat runsaasti maata, jolle voitaisiin rakentaa edullisia asuntoja, mikäli maa olisi kuntien tai kaupunkien hallinnassa. Ongelmaan ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan edes kuntien tehokkaalla kaavoituksella tai pakkolunastuksella. Ongelmaa ei ole poistanut myöskään kuntien etuosto-oikeus, koska maan hinta on erittäin korkea. Lisäksi pakkolunastuksella maan hinta saattaa nousta suhteellisen korkeaksi. Näin rakennusmaiden hankkiminen kohtuuhinnalla kaupunkien tai kuntien harjoittamaan asuntotuotantoon ei ole mahdollista. Ongelma tulisi korjata säätämällä uusi laki, joka mahdollistaisi kuntien ja kaupunkien edullisen maanhankinnan asuntotuotantoon. Tämän vuoksi esitämme, että SDP:n 35. puoluekokous päättää velvoittaa SDP:n puolue-elimet ja eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin, jotta asuntotuotantoon tarvittavaa edullista maata saadaan riittävästi kuntien ja kaupunkien omistukseen. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen ja toteaa, että asiassa on selvästi edistytty ja että aloitteen velvoite on edelleenkin voimassa ponnisteltaessa asuntotuotantoon tarvittavan maan hankkimiseksi kuntien ja kaupunkien käyttöön ja sitä kautta asuntotuotantoon. 194

3 95. Nuorisoasuminen Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Nuorten itsenäistymistä on tuettava varmistamalla heille muutto omaan asuntoon 18 vuoden iässä. Asumistasoon ja väljyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nuorisoasuintaloihin on luotava laaja itsehallinto. Vuokra-asuntotuotantoa on kaikin tavoin lisättävä niin, että jatkossa on mahdollisuus valita asuinmuotonsa. Tavoitteena on asumiskustannusten suhteellisen osuuden saaminen alle 20 prosentin kotitalouden/yksittäisen ihmisen nettotuloista. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin näkökohtiin ja toteaa, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen nuorisoasuntotalojen, kuten muidenkin vuokra-asuntojen hallinnon järjestäminen on lähinnä kuntien asia. 96. Lisää tukitoimia pääkaupunkiseudun asunto-ongelmien ratkaisemiseksi Helsingin et. Sos.dem. Nuoriso osasto r.y. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asunto-ongelmat ovat kärjistyneet tasolle, johon ei tule ratkaisua, elleivät kaikki puolueemme päätöksentekoelimissä toimivat toverit tartu konkreettisiin ratkaisuvaihtoehtoihin asuntoasioiden korjaamiseksi. Helsingin et. Sos.-dem. Nuoriso osasto r.y. velvoittaa poliittisen organisaation eri lohkoilla toimiviensosialidemokraattien toimivan seuraavien vaatimusten toteuttamiseksi: 1. Kaavoitusta on tehostettava. Kuntien käytettävä lain suomaa oikeuttaan lunastaa maata asuntorakentamiseen. 2. Valtion tukitoimia pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon on lisättävä. Esillä olleet tukitoimet ovat täysin riittämättömät. 3. Pääkaupunkiseudun asuntojen lisärakentaminen on riittämätön. Muutaman tuhannen asunnon rakentaminen vuosittain ei kata tarvetta pääkaupunkiseudulla. Vuokra- ja Hitasasuntojen suhteellista osuutta uustuotannossa on lisättävä. 195

4 Puoluetoimikunnan lausunto: Hallitus hyväksyi vuonna 1989 ohjelman pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tehostamiseksi ja toimenpiteet jatkuvat. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. 97. Asunto maamme jokaiselle asunnottomalle Seinäjoen Työväenyhdistys r.y:n aloite Maassamme on korkeasta elintasosta huolimatta vielä myös sellaisia asuntoongelmia, että kansalaisilta voi puuttua asunto kokonaan. Suurimmissa asuntokeskuksissa elää jopa satoja ellei tuhansia ihmisiä vailla mitään asuntoa. He joutuvat yöpymään majoissa, metsissä, porraskäytävissä, vinteissä, jopa roskalaatikoissa, mikä missäkin. Epätoivoisen tilanteen aiheuttajana on yleensä epäonnistuminen elämässä ja sosiaaliset syyt. Kuitenkin pallonpuoliskomme ilmasto edellyttää elossa pysymiselle mm. lämpimän asunnon. Se kuuluu osana kansalaisten perustarpeisiin. On suorastaan yhteiskunnallinen häpeä, ellei yhteiskunta tahdo turvata jäsenilleen asuntoa etenkin nykyisessä keskimääräisessä varallisuusasteessaan. Koska Etelä-Suomen varakkaat kunnat eivät ole tahtoneet hoitaa osaltaan asiaa kuntoon, pelätessään asunnottomien ruuhkaantumista, tulisi valtiovallan toimin turvata asunto kaikille asunnottomille. Seinäjoen Työväenyhdistys r.y. esittää, että puolue ryhtyisi toimenpiteisiin, joiden tuloksena jokaiselle maamme asunnottomalle turvattaisiin yhteiskunnan toimesta kohtuulliset vaatimukset täyttävä asunto. Puoluetoimikunnan lausunto: 196 Asunnottomuus on edelleen ongelma. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja katsoo, että erityistoimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi tulee jatkaa.

5 98. Jokaiselle suomalaiselle koti Uudenkaupungin Työväenyhdistys r.y:n aloite Jokaiselle suomalaiselle koti on vaatimus, jonka tulee olla keskeisessä asemassa 1990-luvun suomalaisen yhteiskuntapolitiikan suunnasta päätettäessä, sillä asunnon hankkimisen vaikeus on Suomen polttavin yhteiskunnallinen ongelma. Vaikein tilanne on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Ne jotka joutuvat hankkimaan oman asunnon ilman vaihdettavaa asunto-omaisuutta, ovat vaikeimmassa tilanteessa. Heitä ovat esimerkiksi eronneet, yksinäiset, kaiken ikäiset perheettömät ja laitoksissa asuvat sekä ennen kaikkea kasvukodistaan itsenäistymään haluavat nuoret. Jotta vaatimus omasta kodista jokaiselle voisi toteutua, Uudenkaupungin Työväenyhdistys r.y. esittää puoluekokoukselle että ensiasunnon kauppasummasta ja lainoista poistetaan leimaveron perintä, että kohtuuhintaisia, valtion ja kuntien ym. yhteisöjen tukemia vuokraasuntoja rakennetaan niin kauan ja siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan ja että osa pienistä vuokra-asunnoista varataan alle 25-vuotiaille, itsenäistyville nuorille. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. 99. Nuorten asunto-oloja parannettava Kokkolan Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n aloite Siirryttäessä 1990-luvulle tulisi sivistysmaaksi itseään nimittävässä Suomessakin saada ihmisten asuminen jokaisen oikeudeksi. Erityisesti ongelmat kohdistuvat nuoriin ensiasunnon hankkijoihin, jotka eivät kykene omilla palkkatuloillaan hankkimaan asuntoa itselleen. Nyt olisi kiireimmiten ryhdyttävä tukemaan nuoria asunnontarvitsijoita erityisin asuntopoliittisin toimenpitein. 197

6 Ensisijaisesti on harkittava sellaisia tukitoimia, joilla kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt voisivat rakentaa riittävässä määrin ja nopeasti kohtuuhintaisia vuokrahuoneistoja. Myöskään ei ole syytä unohtaa jo hyvät kokemukset antaneesta ns. puolikunnallisesta rakentamisesta. Asuminen näissä voisi tulla kysymykseen normaalina vuokra-asumisena taikka ns. asumisoikeutena, missä nuorella on mahdollisuus saada asunto käyttöönsä varsin pienellä sijoituksella. Vaikka toimenpide vaatiikin asuntomäärärahojen lisäämistä valtion taholta, se raha saataisiin muuta tietä yhteiseen käyttöön, koska nuorten aktiivisuus purkautuisi asuntoahdingosta yhteisöä hyödyntävään käyttöön. Myös vapaata kilpailua rakennusalalla on todella syytä ryhtyä edistämään. Kilpailuviraston tulisi perustaa asuntoasioista vastuussa oleva elin, jonka tehtävänä olisi purkaa alalla vallitsevia sekä hinnoitus- että kiinteistökartelleja ja kilpailuttamalla estää uusien syntyminen. Nuorten asumisolojen parantamiseksi esitämme, Puoluetoimikunnan lausunto: että ensiasuntoa ostavilta nuorilta on poistettava ostoon liittyvä leimavero, asunto-osakkeiden myyntivoiton verotuksessa olisi siirryttävä vanhaan käytäntöön, jossa asunnot olisivat täysin verovapaita viiden vuoden asumiskäytön jälkeen, suunnittelutilanteessa verohelpotuksia voitaisiin antaa nuorille pareille ja lapsiperheille, joilla asunnonvaihdon tarve on johtunut perheen kasvusta tai muutosta toiselle paikkakunnalle, keinottelutarkoituksessa suoritetuissa asuntokaupoissa vero määrättäisiin täysimääräisenä myyntivoitosta, yli vuoden tyhjillään oleville asunnoille tulisi määrätä ns. asuntosijoitusvero, jolla voitaisiin nopeuttaa asuntojen siirtymistä tarvitsijoiden käyttöön. Puoluekokous viittaa aloitteeseen

7 100. Kohtuuhintaisen rakentamisen edistäminen Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Kohtuuhintaisen rakentamisen perusedellytyksiin kuuluu todellinen kilpailu niin rakennusaineiden kuin -tavaroidenkin hinnoilla. Sama koskee myös urakkakilpailuja. Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saanti on perusedellytys kaikelle rakentamiselle. Ensisijaisesti on turvauduttava koulutukseen, mutta samalla on varsinkin suhdannehuippuihin liittyen ilman ennakkoluuloja uskallettava sallia ulkomaalaisen työvoiman käyttö laajemmissa määrin myös Suomessa. Tämän takia Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys esittää, että SDP toimisi seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: a) perustettava valtiollinen rakennusyhtiö, b) avattava rajat ulkomaisille rakennusyhtiöille, c) rakennusmateriaalien, kuten betonin ja betoniraudan, tuonti on vapaasti sallittava. Sama koskee muita rakennustarvikkeita, kuten ikkunoita, ovia ym., d) työvoiman saanti rakennusalalla on turvattava paitsi koulutuksen tehostamisella, niin myös sallimalla ulkomaisen työvoiman maahan tulo. Heidän kohdallaan on noudatettava suomalaista työsopimus- ja palkkauskäytäntöä. Puoluetoimikunnan lausunto: Kilpailuvirasto suorittaa parhaillaan laajaa selvitystä rakennusalan kilpailun edistämiseen tarvittavista toimista. Puoluekokous vaatii hallitukselta toimenpiteitä rakennusalan kilpailun edistämiseksi. 199

8 101. Taitelijoiden aravakohtelu Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n aloite Suurin osa maan taiteilijakunnasta asuu Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Näillä alueilla on myös suurin puute kunnollisista työskentelytiloista. Aikanaan ateljeiksi rakennetut asunnot ovat joutuneet lähes kaikki muiden kuin taiteilijoiden haltuun, sillä näillä ei ole varaa ostaa kalliita kuutioita ja neliöitä vanhasta rakennuskannasta. Siksi taiteilijat joutuvat työskentelemään huonosti ilmastoiduissa kellareissa ja varastotiloissa tai he joutuvat muuttamaan asuntonsa työtilaksi. Maassa on muutamia "taiteilijareservaatteja", taiteilijayhdyskuntia, joissa tietyt sosiaaliset perusteet täyttävät taiteilijat työskentelevät lähekkäin samalla alueella. Taiteilijoille on kuitenkin tärkeätä olla vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Työskentelytiloja olisi siis rakennettava kaikkeen yhteiskunnan tukemaan uustuotantoon. Aravamääräysten joustamattomuuden vuoksi uusiin aravataloihin on ollut vaikeata rakentaa taiteilijoiden työskentelytiloiksi sopivia asuntoja vesi- ja valoratkaisuineen. Aravan ahtaat tulorajat ovat myös johtaneet siihen, että taiteilija ja työhuone eivät aina ole kohdanneet. Ateljee-asunnot ovat usein kookkaampia kuin aravarajoihin tai asumistukisäännöksiin mahtuu. Näiden tilojen ylläpito-ja remonttikustannukset ovat myös yleensä korkeammat kuin tavallisten asuntojen. Siksi Suur-Helsingin Sosialistiseura esittää aloitteenaan puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi asuntorakentamisesta ja asumiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja määräyksistä vastaavat sosialidemokraatit toimimaan niin, että aravarakentamisen määräyksiä väljennetään eri asukasryhmien erityistarpeiden huomioon ottamisen turvaamiseksi. Asumiskustannuksia on myös kevennettävä näissä erityisasunnoissa yhteiskunnan tuella. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sitä osin, mikä koskee määräysten väljentämistä sekä joustavuuden lisäämistä eri aloilla ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kohdalla. 200

9 102. Ylileveää asumista rajoitettava Viinikan-Nekalan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Sirkka-Liisa Halosen aloite Ehdotan, että muutetaan aravavuokratalojen vuokrasopimuksia ja huoneenvuokralakia siten, että perheen koon pienennyttyä vuokranantajan on yritettävä osoittaa vuokralaiselle uusi, perheen nykykokoa vastaava asunto, jonne vuokralaisen on sitouduttava muuttamaan. Nykytila on se, että esim. Tampereen Vuokratalosäätiöön on pitkä jono, mutta siellä eräät asuvat ylileveästi yhteiskunnan varoilla. Sosiaalihuolto maksaa asumismenot ilman mitään "kattorajaa", asui kuinka laveasti tahansa. Samoin kela syytää asumistukea yhden hengen ylileveään asumiseen. Ja vuokrataso vanhimmissa taloissa on niin alhainen, että yksi ihminen pystyy itsekin kevyesti maksamaan vuokran 4 h + k asunnosta. Tilanne johtaa siihen, ettei perheitä päästä perustamaan eikä lapsia uskalleta hankkia, kun asuntoa ei ole perheen kokoa vastaavasti tai ei ollenkaan. Kalliiksi tulee yhteiskunnallekin, kun on rakennutettava lisää taloja, kun entiset ovat ylileveästi asujien vallassa. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous toteaa aravajärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluvan, ettei yhteiskunta velvoita muuttamaan pois kerran saadusta asunnosta. Tämä saattaa johtaa aloitteessa mainittuihin tilanteisiin. Pakotteita tähän yhteyteen on kuitenkin vaikea liittää. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan selvittämään tähän asiaan liittyvät epäkohdat ja laatimaan ratkaisuehdotukset Asuntopolitiikan linja vuokra-asumiseen Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite SDP:n asuntopoliittinen työryhmä on saanut puoluetoimikunnalta tehtäväkseen pohtia osittaiseen korkotukijärjestelmään siirtymistä valtion tukemassa asuntotuotannossa. 201

10 Me katsomme, että tällä hetkellä maamme polttavimmat ongelmat asumisessa ovat liian korkea hinta sekä akuutti asuntopula maamme suurimmissa kaupunkitaajamissa, erityisesti Helsingissä. Ongelma on kaikkein vaikein nuorilla perheen perustajilla ja kasvukodistaan irrottautuvilla itsenäistyvillä työssäkäyvillä nuorilla. Nuorten perheenperustajien asumismenot muodostavat hyvin usein jopa yli puolet kaikista käytetävissä olevista tuloista. Siksi esitämme, että SDP ottaisi linjakseen asuntopolitiikassa voimakkaan panostuksen vuokra-asumisen kehittämiseksi. Valtion tuella on ensisijaisesti tuotettava vuokra-asuntoja (ks. SDP:n asuntopoliittinen ohjelma). Samalla on varottava lankeamasta markkinatalouden ja oikeiston ansaan vuokra-asuntojen "tuottoajattelusta". Vuokra-asunnot on tuotettava kustannusvuokraperiaatteella, eli että niistä perittävä vuokra kattaa asumisesta aiheutuvat kustannukset. Bisnestoiminta ja -ajattelu on poistettava vuokra-asumisesta! Seuraavassa lyhyen ja pitkän tähtäimen esityksemme Suomen asuntopolitiikan kehittämiselle: Ilman tarveharkintaa myönnettävästä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta on luovuttava kokonaisverouudistuksen yhteydessä. On luotava järjestelmä, jossa vähennys tehdään verosta, eikä niin kuin nyt, tulosta. Vähennyksen saa tehdä täysimääräisenä ( mk) vain ensimmäiseen asuntoon, jossa on myös itse asuttava. Toiseen omaan asuntoon voi saada vain 50 % vähennyksestä. Seuraaviin omistusasuntoihin ei saisi enää ollenkaan verovähennysoikeutta. Vuokra-asuntokanta on elvytettävä ja vuokra-asuntojen poistuma on estettävä. Keinona tulee säätää heti laki, jolla saatetaan oman asunnon myyntivoitto verolliseksi. Emme näe mitään perustelua sille, että valtio tukee asunnoilla keinottelemista. Asunnon omistaja välttyy myyntivoiton verolta vain siinä tapauksessa, että hän myy asuntonsa yleishyödylliselle yhteisölle, esim. kunnalle, vakituiseen vuokra-asuntokäyttöön. Yleishyödyllisiä vuokra-asuntojen tuottajia on voimakkaasti tuettava (ks. SDP:n asuntopoliittinen ohjelma). Kunnissa tulee tonttien jaossa asettaa yleishyödylliset vuokra-asuntotuottajat suosituimmuusasemaan. Valtion on tuettava YH-vuokraasuntotuottajia antamalla tukea niiden omapääomaan ja tuettava rakentamista korkotukilainoin. 202

11 Puoluetoimikunnan lausunto: Lainsäädäntöä kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi asujaosuuskuntien perustaminen esim. WO:n yhteyteen. Nämä osuuskunnat toimisivat sillä periaatteella, että niissä yhdistyisivät omistusasumisen ja vuokralla-asumisen hyvät puolet ja lisäksi vaadittava alkupääoma olisi kohtuullinen. On velvoitettava kunnat luovuttamaan asuntotontit ensisijaisesti YH-vuokra-asuntojen rakennuttajille ja toissijaisesti osuuskuntamuotoisille rakennuttajille ja vasta sitten muille. Nuorison asuminen on järjestettävä hankkimalla maahan riittävän suuri nuorisoasuntokanta. Riittävä asuntojen määrä on asuntoa. On edistettävä YH-rakennuttajien ja opiskelijayhteisöjen mahdollisuuksia toimia nuorisoasuntojen tuottajina ja ylläpitäjinä. On perustettava valtion asuntopankki, joka hoitaisi kaiken valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamisen. Rahasto olisi tulo- ja menoarvion ulkopuolinen laitos, joka tarkoittaa sitä, että jokavuotisista rahoitusneuvotteluista voitaisiin luopua ja hoitaa asuntotuotannon rahoitusneuvottelut keskitetysti ja pitkäjänteisesti. Näin varmistetaan myös osaltaan sitä, että asuntoja rakennetaan juuri sinne, missä tarve on suurin. Sosialidemokraatit ovat viime vuosina kääntäneet asuntopolitiikkaa samaan suuntaan kuin aloitteessa on esitetty. Vuokra-asuntotavoitteita on nostettu, asuntorahoitus on järjestetty uudelleen, asuntolainojen korkotukea on ryhdytty suuntaamaan uudelleen ja erityisesti nuorille sopivia uusia tukimuotoja on otettu käyttöön. Puoluekokous edellyttää, että em. toimenpiteitä vielä voimistetaan. Lisäksi on erityisesti panostettava maapoliittisten uudistusten aikaansaamiseen. Maan hinnalla ja rakennusmaan hallinnalla on suuri merkitys asumiskustannuksiin. Puoluekokous vaatii nykyistä vielä tehokkaampia toimia asumiskustannusten alentamiseksi, maalla keinottelun lopettamiseksi sekä korkean ja tasaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi ja erityisesti vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi. 203

12

13 IX TYÖELÄMÄÄ KOSKEVAT ALOITTEET 104. Yritysten hallintoelinten kokousmateriaalin tarkistuttamisoikcus Helsingin Metallityöläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattien määrätietoisen ja pitkäjänteisen politiikan ansiosta on suomalainen yhteiskunta vuosikymmenien saatossa kehittynyt demokraattisen oikeusvaltion perustunnuspiirteet täyttäväksi yhteiskunnaksi. Kehityksessä on kuitenkin yksi osa-alue jäänyt jälkeen muusta demokratisoitumisesta. Kysymyksessä on työelämä. Työelämän uudistaminen on aihe, josta yhdistyksemme on kahteen edelliseen puoluekokoukseen tehnyt aloitteen. Viimeisen puoluekokouskauden aikana asiassa on ollut havaittavissa lievää kehitystä. Tällainen edistysaskel on mm. kaavailu laista työntekijäin edustusoikeudeksi yritysten hallintoelimissä. Hallintoedustuskokeilut ovat kuitenkin tuoneet esiin, ettei pelkkä osallistumisoikeus ole riittävä sinällään. Ongelmaksi muodostuu asioiden nopea päätöksentekovauhti ja rajallinen mahdollisuus riittävään perehtymiseen käsiteltävistä asioista. Saatujen kokemusten pohjalta pidämme ensisijaisen tärkeänä konsultoimisoikeutta ja kokousmateriaalin tarkistuttamisoikeutta työntekijäin valitsemilla asiantuntijoilla, joita ovat esimerkiksi ammattiliittojen lakimiehet ja talousasiantuntijat. Edellä mainittuun viitaten Helsingin Metallityöläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y. esittää, että puoluekokous velvoittaa lain valmisteluun osallistuvat puolueen edustajat toimimaan kyseisen oikeuden liittämisestä lainsäädäntöön. 205

14 Puoluetoimikunnan lausunto: Hallituksen pitkään valmisteltu esitys henkilöstön hallintoedustuksesta annettiin eduskunnan käsiteltäväksi loppusyksystä Esitys sisältää muutosesitykset nykyiseen työsopimuslakiin ja lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä. Esitykset parantavat merkittävästi henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä. Esitys ei kuitenkaan sisällä aloitteen tarkoittamaa konsultoimisoikeutta eikä oikeutta tarkistaa kokousmateriaalia työntekijäin valitsemilla asiantuntijoilla. Kun nyt hallituksen esityksen mukaisesta järjestelmästä on saatu kokemuksia, tulisi puoluetoimikunnan mielestä henkilöstöjärjestöjen oikeuksia lisätä niin, että aloitteen tarkoittamien asiantuntijoiden käyttö olisi mahdollista. Puoluekokous hyväksyy aloitteen SapaUivapaajärjcslelmän käyttöönotto Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Kun työvoima Suomessa vähenee, kasvaa tarve pitää ihmisiä työssä pidempään. Edellytyksenä työkyvyn säilymiselle on se, ettei ihmistä ole kulutettu loppuun, vaan että hänellä on ollut mahdollisuus irtautua työelämästä hänelle sopivana aikana. Irtautumistarve vaihtelee iän ja elämäntilanteen myötä. Järjestelmää luotaessa on pidettävä huoli siitä, ettei merkittävimpänä kriteerinä sapattivapaan saamiselle ole ikä, vaan tarve. Järjestelmän täytyy mahdollistaa esimerkiksi nuorelle irtaantuminen työstä Suomessa vaikkapa sen vuoksi, että hän menee työskentelemään johonkin muuhun maahan. Työsuhdeturvan täytyy säilyä sapattivapaan aikana, eikä vapaakausi saa myöskään aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia ongelmia. Esitämme, 206 että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ryhtyy välittömästi suunnittelemaan Suomeen sapattivapaajärjestelmää, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet tehdä työtä ja pitää vapaata sekä takaa riittävän taloudellisen turvan sapattivapaan ajaksi.

15 106. Sapattivapaajärjestclmän käyttöönotto Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle on työajan lyhentäminen ollut aina keskeinen tavoite. Työaikasuojelullisten tavoitteiden rinnalle on tullut monia muita perusteita työajan uudelleenjärjestämiselle. Viime aikojen keskustelussa ja uudistuksissa ovat painottuneet oman elämän hallintaan liittyvät tavoitteet, pyrkimys lisätä palkansaajien mahdollisuutta itse määrätä työajastaan. Väestön ikärakenteen vanhetessa työvoiman ja ammattitaidon uudistuminen nuorten työmarkkinoille tulon kautta hidastuu. Samanaikaisesti kun muun muassa uusi tekniikka uudistaa ammattitaitovaatimuksia, työn henkinen rasitus ajaa työntekijöitä uusille varhaiseläkkeille. Tässä tilanteessa näyttää sapattivapaa nousevan niin elämän laadun kannalta kuin työvoimatarpeenkin vuoksi perustelluksi tavoitteeksi. Sapattivapaa tarkoittaa tällöin esimerkiksi juuri ikäryhmille (60) kohdistettua ansaintaan perustuvaa oikeutta irrottautua työstä pitkähköksi aikaa (esim kuukautta). Vapaan voisi jokainen käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi fyysiseen ja henkiseen virkistäytymiseen tai opiskeluun. Sapattivapaan aikainen toimeentulo tulisi järjestää siten, että vapaasta tulee todellinen mahdollisuus myös pienituloisille. Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y. esittää, että puoluekokous asettaa sapattivapaan toteuttamisen puoluekokouskauden keskeiseksi työelämän uudistustavoitteeksi. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 105 ja 106: SDP:n XXXIV puoluekokous velvoitti puoluetoimikunnan valmistamaan selvityksen sapattivapaajärjestelmästä. Ammattiyhdistystoimikunnan asettaman asiaa valmistelleen työryhmän selvitys valmistui syyskuussa Sapattivapaajärjestelmää selvitteleviä seminaareja järjestettiin v aikana kuudella paikkakunnalla. SDP:n selvityksessä on esitetty useita eri vaihtoehtoja sapattivapaan rahoittamiseksi. Työministeriö on myös asettanut toimikunnan selvittämään sapattivapaan toteuttamismahdollisuuksia. Mietintö valmistuu v alussa. Puoluetoimikunta toteaa, että selvitystyötä tulee edelleen jatkaa, mutta samalla voidaan ryhtyä myös toteuttamaan sapattivapaata yhtenä työajan lyhentämisen vaihtoehtona. Puoluekokous hyväksyy esitykset. 207

16 107. Ulkomaisen työvoiman sosiaaliset etuudet Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Työvoimapulan yhä kasvaessa lisääntyy tarve tuottaa kasvukeskuksiin työvoimaa ulkomailta. Tälle työvoimalle tarjotaan todennäköisesti väliaikainen asunto työssäoloajaksi, mutta muiden etuuksien varmistaminen on epätodennäköisempää. Mikäli Suomen työvoimatilanne mahdollistaa ulkomaisen työvoiman lisääntyvän käytön, on Suomella myös velvollisuus huolehtia näiden ihmisten henkisestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Esitämme, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ryhtyy välittömästi toimiin, jotta Suomeen saadaan lainsäädäntö, joka takaa ulkomaiselle työvoimalle samat sosiaaliset etuudet ja palvelut kuin suomalaisillekin työntekijöille. Puoluetoimikunnan lausunto: SDP:n puolueneuvosto hyväksyi kokouksessaan puolueelle ulkomaalais- ja pakolaispoliittisen ohjelman, joka laadittiin edellisen puoluekokouksen antamien suuntaviittojen pohjalta. Suomen ulkomaalaispoliitiikkaa on viime vuosina kehitettyjä hallituksen esitys uudeksi asiaa käsitteleväksi lainsäädännöksi on valmistumassa. Puolue tulee jatkossakin seuraamaan tiiviisti myös ulkomaisen työvoiman sosiaalisten etuuksien kehittymistä tavoitteena tasavertaiset etuudet ja palvelut suomalaisen työvoiman kanssa. Puoluekokous hyväksyy aloitteen TyöUömyysturvapäivärahan korottaminen Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite Työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 1985 alusta. Perusturvaa on korotettu heinäkuun alusta 1986, 1987, 1988 ja 1989 yhteensä 25 markkaa. Ansio-osaa 208

17 vastaavasti ei ole korotettu kertaakaan. Päinvastoin yksistään peruspäivärahan korottaminen pudottaa pienituloisen ja matalapalkka-alan kassan jäseneltä peruspäivärahan korotuksestakin 45 % pois ja kaiken kukkuraksi näyttää sovitun (jouluk. - 89) tulopoliittisessa ratkaisussa samalta linjalta korotukset vuosille 1990 ja Työttömyysturvalla ja peruspäivärahalla oleva työtön ihminen asetetaan työttömyysturvan korotuksen osalta eriarvoiseen asemaan. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan, eduskunta-ja hallitusryhmän toimimaan niin, ettei työttömiä ja työllisyyskursseilla olevia aseteta korotuksiin nähden eriarvoiseen asemaan. Korotukset tulee kytkeä indeksiin, kuten eläkkeet ovat. Näin turvataan työttömyyspäivärahojen reaaliarvo inflaatiota vastaan. Puoluetoimikunnan lausunto: Työttömyysturvalain mukaiset peruspäivärahat ovat nousseet v alkaen siten, että nousu tulee budjettiesityksen ja tupo-ratkaisun mukaan olemaan mennessä 51,4 % eli 70 markasta 106 markkaan. Samanaikaisesti ansiopäivärahat (keskimääräluku) ovat nousseet 117 markasta 161 markkaan. Määrään ei sisälly lapsikorotuksia. Ansiosidonnaisten päivärahojen korotusprosentti on ollut siis 37 %. Ay-liike on esittänyt, että ansiosidonnaisen osan osuus tulisi nostaa nykyisestä 45 %:sta 50 %:iin, mutta muutosta ei ole toteutettu. Puoluekokous tukee ammattiyhdistysliikkeen esittämää muutosta Ay-liike kansainväliseen lomavaihtotoimintaan Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Yhdentyvän Euroopan myötä tarvitsemme yhä enemmän kansalaisten välisiä kontakteja eri maiden välillä. Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y. ehdottaa, että SDP:n edustajat eri ammattiliitoissa ehdottavat seuraavaa: Ulkomaalaisten ammattiliittojen ihmiset tulevat Suomeen kesälomallaan suomalaisten koteihin asumaan, jolloin he maksavat vain matkastaan ja ruoastaan. Suomalaiset vastavuoroisesti matkustavat heidän luokseen 209

18 kesälomillaan, jolloin kustannukset olisivat samat. Näin perheet voisivat viettää esimerkiksi yhden viikon yhdessä ja tutustua kyseisen maan tapoihin, ihmisiin ja perheeseen. Samalla syntyisi myös ystävyyssuhteita vanhempien ja lasten tasolla. Samalla ay- ja muut kokemukset tulisivat tutuiksi eri maissa. Tämän käytännön emme usko ikinä kaatuvan kieliongelmiin. Puoluetoimikunnan lausunto: Lisääntyvä vapaa-aika ja Euroopanyhdentyminen luovat mahdollisuuksia myös perheiden lomanvieton kehittämiseen. Aloitteessa esitetty lomavaihto tuo yhden mahdollisuuden monipuolisempaan lomanviettoon. Asiaa tulee kehittää edelleen yhteistoiminnassa ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puoluekokous hyväksyy aloitteen Kesälomien joustavampaan toteuttamiseen Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Kesälomien ajankohtien tulisi olla liitto- tai työpaikkakohtaisesti sovittavissa, kuitenkin tietty minimitaso valtakunnallisesti hyväksyttynä - tämäkin työntekijän suostumuksella - voitaisiin muuttaa rahalliseksi korvaukseksi. Esimerkiksi rakennustyöntekijäin liitossa sosialidemokraatit on velvoitettava toimimaan sen puolesta, että työntekijöillä olisi kansantaloudellisestikin järkevä lomanviettomahdollisuus: kolme (3) palkallista kuukautta lomaa marras-helmikuussa ja kesällä töissä. Toinen mahdollisuus on nykyinen käytäntö ja kolmas mahdollisuus edellisten yhdistelmä. Muissakin ammattiliitoissa on pohdittava talonpoikaisjärjellä kyseistä asiaa. Puoluetoimikunnan lausunto: Vaikka lisääntyvä vapaa-aika vaatii myös vuosilomaa sääteleviin määräyksiin nykyistä joustavampaa käytäntöä, on vuosilomalainsäädännöllä edelleen tärkeä merkitys. Pelkästään rahallisiin korvauksiin ei tule mennä, koska tuolloin lomanvieton työsuojelullinen tarkoitus jäisi helposti toteutumatta. Rakennusalalla ollaan yhä enemmän siirtymässä sekä talviloman että ns. Pekkas-päivien vietossa vapaiden pitämiseen talviaikaan. Kesällä 210

19 rakennustöissä on lomaa neljä viikkoa, kun kesän osuus useilla muilla aloilla on viisi viikkoa. Puoluekokous katsoo, ettei aloite anna aihetta jatkotoimenpiteisiin Puolueesta ja valtiosta vapaiden itsenäisten ay-toimintaoikeuksien turvaaminen 1990-luvulla Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite Olemme ymmärtäneet, että Sosialidemokraattinen Puolue on tukemassa itsenäisen ja puolueista riippumattoman suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaoloa päätöksillään ja toimintapolitiikallaan. Kuitenkin kun puolue presidentti Koiviston valtakaudella on entistä sitkeämmin valtionhoitajapuolue, niin ammattiyhdistysliikkeen usko ja luottamus on joutunut koetukselle uskotellessamme itsellemme puolueen olevan köyhän, velkaisen pienen ihmisen edunvalvoja. Edellä olevaan viitaten esitämme, Samalla esitämme, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallinnon, palkalliset puoluetyöntekijät, kansanedustajat ja eritoten ministerit ottamaan toimissaan ja päätöksissään huomioon yhteistoimintajärjestöjen (ay-keskusjärjestöt, ammattiliitot ja muut kansalaisjärjestöt) puolueen jäsenten ja kansalaisten esittämät toiveet sekä erottamaan sellaiset puolueen toimihenkilöt, ministerit ja kaikki muut luottamushenkilöt, jotka eivät kuuntele ja ota huomioon kansan esittämiä asioita. että puoluekokous päätöksillään turvaisi itsenäisen ja valtiosta vapaan ay-toiminnan Suomessa 1990-luvulla. Puoluetoimikunnan lausunto: Puolueen periaateohjelma toteaa sosialidemokratian suhteista muihin työväenjärjestöihin seuraavaa: "Sosialidemokratialla on vahvat siteet ammatillisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja liikunnallisiin järjestöihin, jotka rakentavat toimintansa työväenliikkeen ihanteille. Sosialidemokratia toimii yhteistyössä ammatillisten järjestöjen kanssa, jotka asettavat ensisijaiseksi tehtäväkseen palkanansaitsijaa työ- ja elinehtojen parantamisen". 211

20 Periaateohjelma on sosialidemokraattien ohjeena yhteistyössä sitä lähellä olevien järjestöjen kanssa. Puolueen päätökset velvoittavat myös kunnioittamaan kunkin yhteistyöjärjestön itsenäistä päätöksentekoa. Puoluekokous katsoo, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin Tasa-arvojseen palkkapolitiikkaan Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Jos ansioituneina pidettyjä ihmisiä ei palkita, ei synny myöskään kilpailua kansan keskuudessa. Työn merkitys muuttuu statuksen tavoittelusta itse työn kunnioittamiseen. Pyrkimys samapalkkaisuuteen edistää tasa-arvoa ja vähentää ihmisten välistä kilpailua. Ehdotammekin tasapalkkaisuutta työstä tai sen vastuullisuudesta riippumatta. Puoluetoimikunnan lausunto: Kehitys palkkausjärjestelmissä ei ole kulkemassa Suomessa eikä muissakaan maissa tasapalkkauksen suuntaan. Yhä enemmän ollaan siirtymässä eri aloilla pakkausmuotoihin, joihin sisältyy työn tulosten kautta tapahtuvaa kannustuspalkkausta. Puoluekokous ei pidä realistisena siirtymistä tasapalkkajärjestelmään Palkkatasa-arvo Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite SDP:n on toimittava sen puolesta, että mies- ja naisvaltaisille aloille saadaan sama palkkataso. Palkankorotukset on saatava markkalinjalle ja kohdistettava jatkossa matalapalkka-aloille. Huippupalkkoja ei saa enää korottaa, vaan työtä on jaettava palkkaamalla avustavaa henkilökuntaa. 212

21 Puoluetoimikunnan lausunto: Vuodenvaihteessa käydyissä sopimusneuvotteluissa kysymys naisvaltaisten alojen palkkauksen parantamisesta nousi keskeiseksi kysymykseksi. Koska asiaa ei voida ratkaista yhden sopimuskierroksen ratkaisuilla, tulee palkkauksen tasa-arvovaatimuksen olla esillä myös tulevissa sopimusratkaisuissa. V alussa solmitussa keskitetyssä sopimuksessa sovittiin siitä, että ryhdytään laatimaan uutta työnarviointijärjestelmää, joka tähtää tasa-arvoisempiin palkkasuhteisiin Lakisääteisten työsuojelutarkastusten järjestäminen säännöllisesti Suomen kaikilla työpaikoilla Viinikan-Nekalan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Risto Lindroosin aloite SDP on ymmärtääkseni aina ollut tehostetun työsuojelutoiminnan kannalla, joskin se on erkaantunut viime vuosina kauas työpaikkatasolta. Tästä syystä puolueen kannatus työpaikoilla kaiken kaikkiaan vähene. Vaikka sekä edellisessä työpaikassani, Tammer Diesel Oy:ssä, että nyt sitten hoitaessani kadunlakaisijan vastuullisia tehtäviä Tampereen kaupungin kunnallisteknisen viraston palveluksessa onkin ollut ja on edelleen lisääntyvässä määrin hyvin paljon työsuojelullisia puutteita ja epäkohtia, niin näiden epäkohtien korjaamista jatkuvasti laistetaan. Olen ollut vuodesta 1982 Tampereen kaupungin palveluksessa, mutta työsuojelutarkastusta ei varmasti ole suoritettu tähän mennessä minunkaan työmaallani täällä Hämeenpuistossa ja Satamakadulla kertaakaan, vaikka juuri nämä liikenneväylät ovat kaikkein hengenvaarallisimmat katua siivota ja hiekoittaa ja vaikka sitä tarkastusta ja työsuojeluparannuksia me kunnantyöntekijät, minä mukaan lukien, olemme varmasti useita kertoja pyytäneet. On selvästi ja varmasti rikottu työsuojelun valvonnasta annettuja lakeja, asetuksia, ohjeita ja määräyksiä. Työsuojeluhallinnon passiivisuuteen ja työnantajien asenteisiin työsuojelua kohtaan ovat toivoneet korjausta minun lisäkseni monet muutkin. Työnantajien ja työsuojeluviranomaisten passiivisuuden ja laiminlyöntien vuoksi meidän veronmaksajien maksettavaksi työtapaturmista ja ammattisairauksista aiheutuva lasku liikkuu kokonaisuudessaan tällä hetkellä noin 10 miljardin nurkilla. Kysymyksessä ei ole mikään pikkusumma, joten esitänkin, 213

22 että puoluekokous tekisi selvän päätöksen, että nykyistä paljon tehostetummin ja kurinalaisemmin tästä lähtien valvottaisiin työpaikkojen oloja ja rangaistaisiin työsuojelun ja sen valvonnan laiminlyöjiäkin, jos eivät tehtäviään ja velvoitteitaan hoida. Puoluetoimikunnan lausunto: Sekä Sosialidemokraattisen Puolueen että maan hallituksen toimenpitein on päättyvällä puoluekokouskaudella monin eri tavoin korjattu työelämän puutteita. Työsuojelulainsäädännön kehittäminen ja työsuojelutarkastuksen tehostaminen on ollut erityisen huolenpidon kohteena. Paraskin alan lainsäädäntö vaatii kuitenkin toteutuakseen paikallista valvontaa, jossa ammattiyhdistysliikkeen panoksella on ratkaiseva merkitys. 214

23 X SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTISET ALOITTEET 115. Kansalaisille turvattava peruspalvelut Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto ry:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Suomi tunnetaan maailmalla yhtenä hyvinvointivaltioista, jossa kansalaisille turvataan tasa-arvoisesti peruspalvelut. Onpa Suomi joillekin mallimaa tämän ominaisuuden takia. Suomessa on laaja julkinen sektori: terveydenhoito, sosiaalipalvelut, lasten päivähoito, sivistyspalvelut, kuten koulu ja kirjasto jne. Kaikkea tätä on kehitetty sosialidemokraattien vaatimuksesta ja sosialidemokraattien työllä. Julkisia palveluja kohtaan on esitetty kritiikkiä: ne ovat byrokraattisia, jäykkiä, tasapäistäviä, kalliita yhteiskunnalle. Kritiikki on monelta osin oikeutettua. Monissa paikoin on alettu toimia järjestelmän ehdoilla, ihmistä juoksuttaen. Nyt onkin siirryttävä uuteen aikaan, luotettava ihmisiin, palvelujen käyttäjiin ja kuluttajiin. Yhteisen sektorin työvoimatarve on turvattava tarjoamalla sisällöllisesti rikasta, itsenäistä työtä ja riittävä palkka työstä. Yhteisen sektorin työt ovat usein naisten työtä. Niistäkin on totuttava maksamaan niin kuin työstä maksetaan. Sosialidemokraattien on pidettävä myös ensi vuosikymmenellä huolta kansalaisten hyvinvoinnista. Ihmiset on otettava mukaan luomaan ja päättämään hyvinvoinnista, yhteiskunnan tulee antaa vain riittävät puitteet. Palveluja ei tule jakaa kaikille yhteisiin, b-luokan palveluihin ja hyvin toimeentulevien a-luokan palveluihin, joita 215

24 tuotetaan yksityisesti ja joita yhteiskunta tukee. Sosialidemokraattien tulee huolehtia julkisen sektorin kehittämisestä niin, että ihmiset pystyvät saamaan yhteiskunnan tuottamia mahdollisimman pitkälle käyttäjälle ilmaisia ja laadukkaita palveluja, oli sitten kysymys terveys-, sosiaali- tai sivistyspalveluista. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa 90-luvun tavoiteohjelmaan Päivähoito on kansalaisoikeus Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Lasten päivähoitopaikoista on jatkuva pula, varsinkin kaupungeissa. Laki alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidosta tulee voimaan Laki on hyvä ja sen toteuttamista on valvottava. Alle kolmivuotiaiden päivähoitopaikkoja ei saa ottaa yli kolmevuotiailta. Mielestämme lakia onkin kehitettävä eteenpäin ja turvattava lailla myös yli 3-vuotiaiden, käytännössä katsoen siis kaikkien alle kouluikäisten päivähoito. Päivähoitopaikkoja ei saa myöskään lisätä ns. ylipaikkojen käyttöönotolla. Suomessa päiväkotien lapsiryhmät ovat jo esimerkiksi Ruotsin lapsiryhmiä suuremmat. Päivähoidon laadullisiin tekijöihin, lasten viihtyisyyteen, henkilökunnan ammattipätevyyteen ja toiminnan laatuun on myös asetettava yhtä suuri paino kuin määrällisten tavoitteiden saavuttamiselle. Päivähoitopaikka tulee taata kansalaisoikeutena ja ilmaisena kaikille sitä haluaville ja tarvitseville. Meistä aikuisista riippuu myös tässä asiassa yhteiskuntamme tulevaisuus. Sen minkä satsaamme nyt lapsiin, saamme monin kerroin takaisin heidän ollessaan aikuisina rakentamassa yhteiskuntaamme. Puoluetoimikunnan lausunto: 216

25 Puoluekokous edellyttää, että jokaisella alle kouluikäisellä tulee olla mahdollisuus saada kunnallinen päivähoito 1990-luvun alkupuoliskolla. Lapsiperheiden asemaa tulee helpottaa myös kehittämällä hoitomaksujärjestelmää maksurasitusta keventävään suuntaan. Tällöin voidaan soveltaa joustavasti ja oikeudenmukaisesti maksukyvyn mukaista porrastusta ja yksinkertaistaa maksujärjestelmää. Päämääränä on saada jokaiselle hoitoa tarvitsevalle lapselle yhteiskunnan tukema kunnallinen päivähoito. Perhekustannusten tasausta tulee kehittää siten, että se korvaa lapsista aiheutuvat välttämättömät menot Isalle oikeus palkalliseen mukanaoloon synnytyksessä Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite Yhä yleisemmäksi on tullut tapa, että isä osallistuu synnytyksessä mukanaoloon. Koska tämä tapahtuma saattaa sattua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, joutuu tämä osallistuva isä lähtemään mukaan kesken työajan, josta hänelle tulee näin ollen ansionmenetystä. Esitämmekin, että Sos.-dem. Puolue ryhtyy toimiin, joilla lakiin saadaan säädös, jolla ko. aika tulee korvattavaksi joko työnantajan tai Kelan toimesta Vuosilomaoikeus vanhempainloman aikana Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Tauno Sarjan aloite Esitän puoluekokoukselle, että eduskuntaryhmä velvoitetaan toimiin, joilla vuosilomalakia muutetaan siten, ettei lapsen äiti menetä vuosilomaoikeuttaan siltä ajalta, kun isä pitää vanhempainlomaansa. Nykyinen vuosilomalaki on tältä osin äitiä syrjivä Ändringar tili sjukförsäkringslagen Närpes Socialdemokratiska Förening r.f:s motion Arbetsgivare med huvudsakiigen kvinnlig arbetskraft, drabbas oskäligt av att ge lön, under moderskapsledigheter och barns sjukdom mot mansdominerade arbetsplatser. 217

26 På grund av att kvinnorna i regel har lägre lön än männen, anses det ekonomiskt riktigt att mödrarna stannar tiemmä vid värd av sjukt barn också. Dessutom faller pensionsförmånen bort under föräldra - och vardledigheten, som huvudsakligen utnyttjas av kvinnor. Därför motionerar vi sjukförsäkringslagen ändras så att sjukförsäkringen ersätter hela moderskappenningen med semesterdagar och helgdagsersättningar, under moderskapsledigheten och att sjukförsäkringen betalar för vård av sjukt barn. Sairausvakuutuslakiin muutoksia Närpes Socialdemokratiska Förening r.f:n aloite Työnantajat, joiden palveluksessa on pääasiallisesti naispuolisia työntekijöitä, asetetaan miesvaltaisiin työpaikkohin verrattuna kohtuuttoman huonoon asemaan siksi, että he joutuvat maksamaan palkkaa äitiysloman ja lapsenhoitovapaan ajalta. Koska naisilla yleensä on miehiä pienemmät palkat, pidetään taloudellisesti kannattavana, että äidit jäävät kotiin hoitamaan sairasta lasta. Lisäksi pääasiallisesti naisten käyttämien vanhempain- ja hoitovapaan hyödyntäminen vaikuttaa vähentävästi myös eläke-etuihin. Siksi esitämme, että sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että sairausvakuutus korvaa koko äitiysrahan lomapäivineen ja pyhäkorvauksineen äitiysloman aikana ja että sairausvakuutus korvaa sairaan lapsen hoidon. Partistyrelsens utlätandc tili motioner 117, 118 och 119: Partistyrelsens förslag tili partikongressens beslut: Föräldrapenningssystemet skall genom sjukförsäkringen utvecklas sä, att det med bästa möjliga sätt och utan luckor stöder föräldrarnas möjligheter att delta i havandeskapet, förlossningen och den tidiga värden av barn samt främjar jämlikhet mellan könen i arbetslivet. När det gäller grunder för föräldraledighet och semester skall ärendet utredas i samarbete med fackföreningsrörelsen. 218

27 Ersättning för vård av ett sjukt barn regleras med undantag av vissa industribranscher genom branschvisa arbetsvillkorsavtal och lagstiftning om arbetsavtal. Karensdagen bör slopas inom de branscher, där den fortfarande finns kvar. Det är möjligt att genom sjukförsäkringen erhälla specialvärdspenning i fall att barnet har allvarligt insjuknat och vårdas av endera förälder. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 117, 118 ja 119: Sairausvakuutuksen kautta tulee vanhempainrahaturvaa kehittää niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla ja aukottomasti tukee vanhempien mahdollisuuksia osallistua lasten odottamiseen, synnytykseen ja varhaiseen hoitoon sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Lomien määräytymisten osalta asiaa tulee selvittää yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Sairaan lapsen hoidon ajalta maksettava korvaus on eräitä teollisuuden aloja lukuun ottamatta hoidettu alakohtaisin työehtosopimuksin ja työsopimuslainsäädännöllä. Karenssipäivä tulee poistaa niiltä työaloilta, joilla se vielä on. Sairausvakuutuksen erityishoitorahaa on mahdollisuus saada, mikäli lapsi on sairastunut vakavasti ja jompikumpi vanhemmista hoitaa häntä Ehkäisyvälineet ja kuukautissuojat ilmaisiksi Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Suomessa väestösuunnittelu on aika pitkällä. Suurin osa lapsista syntyy tarkoituksella, vielä suurempi osa toivottuina. Kuitenkaan kaikilla lapsilla ei tähän ole vielä mahdollisuutta. Ehkäisyvälineiden hankinta ei ole suuri taloudellinen uhraus, mutta monissa tapauksissa, joissa ollaan taloudellisesti muutenkin tiukoilla, niiden hankinta ei ehkä kuulu ensisijaisiin ostoksiin. Ehkäisyyn ja yleensä sukupuoliasioihin liittyy vielä edelleenkin salakähmäisyyttä ja turhaa moralisointia. 219

28 Esitämmekin, että ehkäisyvälineitä alettaisiin jakaa ilmaiseksi, esimerkiksi terveyskeskuksissa, jolloin varsinkin nuorten ollessa kysymyksessä tilanteeseen voitaisiin kytkeä luontevasti myös informaation antaminen sukupuolija ehkäisyasioista. Esitämme myös, että kuukautissuojia alettaisiin jakaa ilmaiseksi. Ei ole naisen vika, että hän on nainen Kondomit maksuttomiksi Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Tietoisuus AIDSista ja muista sukupuolitaudeista on viime vuosina lisääntynyt aiheuttaen ihmisissä ahdistusta ja pelkoa. Toisaalta seurauksena on ollut moralismin kasvu ja kielteinen suhtautuminen ihmisen vapaaseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Rajoitusten ja moralisoinnin sijasta tarvitaan asiallista tietoa sekä välineitä sukupuolitautien tarttumisen ehkäisemiseen. Kondomit ovat paras keino estää AIDSin ja sukupuolitautien leviäminen sekä toisaalta ei-toivotut raskaudet. Täten Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys esittää, että kondomeja aletaan jakaa ilmaiseksi. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 120 ja 121: AIDS on vakava ongelma, joka aiheuttaa suuria kustannuksia terveydenhuollolle, sairaus- ja eläkevakuutukselle. Ennaltaehkäisy on tämän hetken tietämyksen mukaan edelleen ainut keino estää sairauden leviämistä. Tärkeimpiä ennaltaehkäisykeinoja on kondomien käyttö. Puoluekokous toteaa, että lääkintöviranomaisilla tulee olla riittävät mahdollisuudet ja voimavarat hoitaa nuorille tarkoitettua perhekasvatusta ja sukupuolivalistusta sekä jakaa jatkossakin ilmaiseksi ehkäisyvälineitä. Muilta osin aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. 220

29 122. Hätähuuto terveyskeskusten puolesta Parkkarilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Ministeri Pesolan markkinoima idea terveyskeskusten pelastamiseksi on yksinkertainen: Terveyskeskuksiin maksut takaisin. Esim. lääkärin vastaanotto maksaisi 30 mk, seuraavaksi laboratoriomaksut, röntgen- ym. maksut. Kun aikanaan saatiin kansanterveyslaki ja maksuttomat terveyskeskuspalvelut ja ne toimivat jo verrattain hyvin, tehtiin pieni myönnytys lääkäreitten painostuksesta. Hyväksyttiin yksityislääkäreiden lääkärinpalkkiot sairausvakuutuksen ja sv-korvausten piiriin. Nyt päästiin markkinoimaan yksityisiä palveluja sillä, että sairausvakuutus korvaa osan lääkärinpalkkiosta ja kauppa on käynyt hyvin. Yksityisiä palveluja käyttävät eivät ole kuitenkaan ehkä riittävästi huomioineet sitä, että sairausvakuutus maksaa huomattavan pienen osan takaisin koko palkkiosta. On pelättävissä, että yleisen edun nimissä tullaan lähiaikoina tekemään esitys siitä, että sairausvakuutuskorvausta nostettaisiin esimerkiksi puoleen lääkärinpalkkiosta. Edellä esitetyllä olemme tahtoneet kiinnittää vakavaa huomiota siihen, mihin ollaan menossa. Koska pidämme tärkeänä sitä, että emme vain arvostele ministeri Pesolan esitystä, vaan esitämme oman vastineemme hänen esitykselleen, esitämme, että yksityisvastaanottojen sairausvakuutuskorvaukset poistetaan ja näin säästyneet varat käytetään terveyskeskusten kehittämiseen Yksityiset palvelut on yksityistettävä Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Yhteiskuntamme tuottaa laadukkaita palveluja kansalaisilleen. Palveluja ei kuitenkaan voida kehittää niin paljon ja niin nopeasti kuin tahtoisimme. Veromarkkoja on rajattu määrä ja niistä käydään kova taistelu kuntien ja valtion budjetteja laadittaessa. Aina ei myöskään palveluille löydy tekijää. Ruoho on vihreämpää yksityisellä sektorilla, lääkäri hymyilee ja sairaanhoitaja ehtii hoitaa paremmin. Kummassakohan kahta työpäivää tekevä lääkäri on väsyneempi, terveyskeskuksessa vai omalla yksityisvastaanotollaan? 221

30 Esitämme, että yhteiskunta lopettaa yksityisen terveydenhoidon toiminnan tukemisen poistamalla sairausvakuutuksen lääkärikorvauksen ja siirtää näin vapautuvat varat kunnallisen (julkisen) terveydenhoidon kehittämiseen. Apteekkilaitos tulee myös siirtää yhteiskunnalliseen omistukseen Yleisen sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen Tapanilan Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraatit olivat aloitteellisia aikaansaataessa yleistä sairausvakuutusta Suomeen. Sairausvakuutuslaki säädettiin vuonna Etuuksien osalta laki astui voimaan syksyllä Erityisesti sairausvakuutuksen työtulovakuutusta - sairaus- ja vanhempainpäivärahajärjestelmiä - on kehitetty voimakkaasti. Myös sairaanhoitovakuutuksen lääkekorvausjärjestelmä on toimiva sekä korvaustasoltaan tyydyttävä. Sen sijaan muu sairaanhoitovakuutus on erityisesti lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvusten osalta kansalaisten tyytymättömyyden kohde. Järjestelmään ei sisälly suorakorvausmenettelyä kuten lääkkeissä. Lisäksi sairaanhoitokorvausjärjestelmä ja sairauskulujen verovähennysoikeusjärjestelmä muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on suurituloisille edullinen, mutta pienituloisten kannalta huono. Osittain tästä syystä yksityinen sairaanhoitovakuutus on laajentunut voimakkaasti 1980-luvulla. Yksityisvakuutuksen markkinointiin on sisältynyt piirteitä, joita voidaan perustellusti arvostella. Lisäksi vakuutuksia on koko tämän vuosikymmenen ajan markkinoitu tappiolla. Yleisen sairaanhoitovakuutuksen tarkoituksena on lisätä avosairaanhoidon palvelusten käyttöä ja vähentää palvelusten käyttöön liittyvää eriarvoisuutta korvaamalla vakuutetuille sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Nykyisellään ei yleinen sairaanhoitovakuutus kykene tätä tehtävää täyttämään. Se ei tämän vuoksi kykene myöskään tyydyttävästi täydentämään kansanterveysjärjestelmää. Sairaanhoitovakuutuksen kehittämisestä on viime vuosina valmistunut kolme yksimielistä komiteanmietintöä: 1) Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan mietintö vuodelta 1987, 2) Sairauskuluvähennyksen korvaamista selvittävän toimikunnan mietintö vuodelta 1989 sekä 3) Sairausvakuutuksen taksa- ja suorakorvaustyöryhmän muistio vuodelta

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry - KOVA Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen ja ensimmäisen päivän avaus 1, 12 Toisen kokouspäivän avaus 105 Kolmannen kokouspäivän avaus 260 Neljännen kokouspäivän avaus 437 Viidennen kokouspäivän

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa

Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet MAL-verkoston seminaari 21.10.2015 Matti Vatilo Hallitusohjelma Hallitus toimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Hoito- ja huolenpitoasuminen

Hoito- ja huolenpitoasuminen omvårdnad gävle FINSKA/SUOMALAINEN Vård- och omsorgsboende Hoito- ja huolenpitoasuminen Kuka voi saada hoito- ja huolenpitoasumisen? Hoito- ja huolenpitoasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun tarve valvonnasta

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot