ASUNTOPOLIITTISET ALOITTEET. 93. Asuntorahaston toiminta laajennettava koskemaan kaikkea asuntorahoitusta

Transkriptio

1 VIII ASUNTOPOLIITTISET ALOITTEET 93. Asuntorahaston toiminta laajennettava koskemaan kaikkea asuntorahoitusta Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta r.y:n aloite Asumisen rahoitukseen liittyvät taloudelliset ponnistukset muodostavat monille suomalaisille elämäntehtävän. Asuntopolitiikkamme suosima omistusasuminen edellyttää nykyisin ensiasunnon hankkijoilta vuosikymmenien velkasuhdetta. Muutama vuosi sitten tapahtunut rahamarkkinoiden vapautuminen vapautti erityisesti korkotason ja alisti satojatuhansia suomalaisia pankkien velkavankeuteen. Asuntorahaston perustaminen vuoden 1990 aikana on ollut viime vuosien ainut asuntorahoitukseen myönteinen toimenpideyritys. Asuntorahasto ei kata kuitenkaan kaikkea asuntorahoitusta. Suuri määrä suomalaisista joutuu yhä osakepelejä ja yrityskaappauksia harrastavien pankkien äänettömiksi maksumiehiksi. Asuntovelallisten osalta pankeilla ei ole riskejä; lainojen vakuutena olevista asunnoista saa kansalaisen konkurssipesästä aina omansa takaisin. Edellä esitetyn perusteella esitämme, että puoluekokous päättää SDP:n toimintaohjelmasta asuntorahaston toiminnan laajentamiseksi koskemaan kaikkea asuntorahoitusta. Tällöin asuntorahoitus voidaan irrottaa muutoin yhä riskialttiimmasta pankkitoiminnasta ja laskea kaiken asuntorahoituksen korkotaso inhimilliselle tasolle. Samalla vapautetaan suomalaiset pankkien velkavankeudesta. Puoluetoimikunnan lausunto: Eduskunnan vuonna 1989 hyväksymän lakiesityksen mukaan asuntorahasto rahoittaa aravavuokra- ja aravaomistusasuntojen uustuotantoa ja aravatalojen peruskorjausta. Ennen asuntorahaston toiminnan 193

2 kunnollista käynnistymistä ja vakiintumista ei ole edellytyksiä arvioida rahaston toimialan laajentamista. Puoluekokous vaatii hallitusta toimenpiteisiin asuntolainojen korkojen vakiinnuttamiseksi nykyistä kohtuullisemmalle tasolle. 94. Rakennusmaan saaminen asuntotuotantoon Keravan Työväenyhdistys r.y:n aloite Useat rakennusliikkeet omistavat runsaasti maata, jolle voitaisiin rakentaa edullisia asuntoja, mikäli maa olisi kuntien tai kaupunkien hallinnassa. Ongelmaan ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan edes kuntien tehokkaalla kaavoituksella tai pakkolunastuksella. Ongelmaa ei ole poistanut myöskään kuntien etuosto-oikeus, koska maan hinta on erittäin korkea. Lisäksi pakkolunastuksella maan hinta saattaa nousta suhteellisen korkeaksi. Näin rakennusmaiden hankkiminen kohtuuhinnalla kaupunkien tai kuntien harjoittamaan asuntotuotantoon ei ole mahdollista. Ongelma tulisi korjata säätämällä uusi laki, joka mahdollistaisi kuntien ja kaupunkien edullisen maanhankinnan asuntotuotantoon. Tämän vuoksi esitämme, että SDP:n 35. puoluekokous päättää velvoittaa SDP:n puolue-elimet ja eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin, jotta asuntotuotantoon tarvittavaa edullista maata saadaan riittävästi kuntien ja kaupunkien omistukseen. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen ja toteaa, että asiassa on selvästi edistytty ja että aloitteen velvoite on edelleenkin voimassa ponnisteltaessa asuntotuotantoon tarvittavan maan hankkimiseksi kuntien ja kaupunkien käyttöön ja sitä kautta asuntotuotantoon. 194

3 95. Nuorisoasuminen Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Nuorten itsenäistymistä on tuettava varmistamalla heille muutto omaan asuntoon 18 vuoden iässä. Asumistasoon ja väljyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nuorisoasuintaloihin on luotava laaja itsehallinto. Vuokra-asuntotuotantoa on kaikin tavoin lisättävä niin, että jatkossa on mahdollisuus valita asuinmuotonsa. Tavoitteena on asumiskustannusten suhteellisen osuuden saaminen alle 20 prosentin kotitalouden/yksittäisen ihmisen nettotuloista. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin näkökohtiin ja toteaa, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen nuorisoasuntotalojen, kuten muidenkin vuokra-asuntojen hallinnon järjestäminen on lähinnä kuntien asia. 96. Lisää tukitoimia pääkaupunkiseudun asunto-ongelmien ratkaisemiseksi Helsingin et. Sos.dem. Nuoriso osasto r.y. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asunto-ongelmat ovat kärjistyneet tasolle, johon ei tule ratkaisua, elleivät kaikki puolueemme päätöksentekoelimissä toimivat toverit tartu konkreettisiin ratkaisuvaihtoehtoihin asuntoasioiden korjaamiseksi. Helsingin et. Sos.-dem. Nuoriso osasto r.y. velvoittaa poliittisen organisaation eri lohkoilla toimiviensosialidemokraattien toimivan seuraavien vaatimusten toteuttamiseksi: 1. Kaavoitusta on tehostettava. Kuntien käytettävä lain suomaa oikeuttaan lunastaa maata asuntorakentamiseen. 2. Valtion tukitoimia pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon on lisättävä. Esillä olleet tukitoimet ovat täysin riittämättömät. 3. Pääkaupunkiseudun asuntojen lisärakentaminen on riittämätön. Muutaman tuhannen asunnon rakentaminen vuosittain ei kata tarvetta pääkaupunkiseudulla. Vuokra- ja Hitasasuntojen suhteellista osuutta uustuotannossa on lisättävä. 195

4 Puoluetoimikunnan lausunto: Hallitus hyväksyi vuonna 1989 ohjelman pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tehostamiseksi ja toimenpiteet jatkuvat. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. 97. Asunto maamme jokaiselle asunnottomalle Seinäjoen Työväenyhdistys r.y:n aloite Maassamme on korkeasta elintasosta huolimatta vielä myös sellaisia asuntoongelmia, että kansalaisilta voi puuttua asunto kokonaan. Suurimmissa asuntokeskuksissa elää jopa satoja ellei tuhansia ihmisiä vailla mitään asuntoa. He joutuvat yöpymään majoissa, metsissä, porraskäytävissä, vinteissä, jopa roskalaatikoissa, mikä missäkin. Epätoivoisen tilanteen aiheuttajana on yleensä epäonnistuminen elämässä ja sosiaaliset syyt. Kuitenkin pallonpuoliskomme ilmasto edellyttää elossa pysymiselle mm. lämpimän asunnon. Se kuuluu osana kansalaisten perustarpeisiin. On suorastaan yhteiskunnallinen häpeä, ellei yhteiskunta tahdo turvata jäsenilleen asuntoa etenkin nykyisessä keskimääräisessä varallisuusasteessaan. Koska Etelä-Suomen varakkaat kunnat eivät ole tahtoneet hoitaa osaltaan asiaa kuntoon, pelätessään asunnottomien ruuhkaantumista, tulisi valtiovallan toimin turvata asunto kaikille asunnottomille. Seinäjoen Työväenyhdistys r.y. esittää, että puolue ryhtyisi toimenpiteisiin, joiden tuloksena jokaiselle maamme asunnottomalle turvattaisiin yhteiskunnan toimesta kohtuulliset vaatimukset täyttävä asunto. Puoluetoimikunnan lausunto: 196 Asunnottomuus on edelleen ongelma. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja katsoo, että erityistoimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi tulee jatkaa.

5 98. Jokaiselle suomalaiselle koti Uudenkaupungin Työväenyhdistys r.y:n aloite Jokaiselle suomalaiselle koti on vaatimus, jonka tulee olla keskeisessä asemassa 1990-luvun suomalaisen yhteiskuntapolitiikan suunnasta päätettäessä, sillä asunnon hankkimisen vaikeus on Suomen polttavin yhteiskunnallinen ongelma. Vaikein tilanne on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Ne jotka joutuvat hankkimaan oman asunnon ilman vaihdettavaa asunto-omaisuutta, ovat vaikeimmassa tilanteessa. Heitä ovat esimerkiksi eronneet, yksinäiset, kaiken ikäiset perheettömät ja laitoksissa asuvat sekä ennen kaikkea kasvukodistaan itsenäistymään haluavat nuoret. Jotta vaatimus omasta kodista jokaiselle voisi toteutua, Uudenkaupungin Työväenyhdistys r.y. esittää puoluekokoukselle että ensiasunnon kauppasummasta ja lainoista poistetaan leimaveron perintä, että kohtuuhintaisia, valtion ja kuntien ym. yhteisöjen tukemia vuokraasuntoja rakennetaan niin kauan ja siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan ja että osa pienistä vuokra-asunnoista varataan alle 25-vuotiaille, itsenäistyville nuorille. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. 99. Nuorten asunto-oloja parannettava Kokkolan Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n aloite Siirryttäessä 1990-luvulle tulisi sivistysmaaksi itseään nimittävässä Suomessakin saada ihmisten asuminen jokaisen oikeudeksi. Erityisesti ongelmat kohdistuvat nuoriin ensiasunnon hankkijoihin, jotka eivät kykene omilla palkkatuloillaan hankkimaan asuntoa itselleen. Nyt olisi kiireimmiten ryhdyttävä tukemaan nuoria asunnontarvitsijoita erityisin asuntopoliittisin toimenpitein. 197

6 Ensisijaisesti on harkittava sellaisia tukitoimia, joilla kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt voisivat rakentaa riittävässä määrin ja nopeasti kohtuuhintaisia vuokrahuoneistoja. Myöskään ei ole syytä unohtaa jo hyvät kokemukset antaneesta ns. puolikunnallisesta rakentamisesta. Asuminen näissä voisi tulla kysymykseen normaalina vuokra-asumisena taikka ns. asumisoikeutena, missä nuorella on mahdollisuus saada asunto käyttöönsä varsin pienellä sijoituksella. Vaikka toimenpide vaatiikin asuntomäärärahojen lisäämistä valtion taholta, se raha saataisiin muuta tietä yhteiseen käyttöön, koska nuorten aktiivisuus purkautuisi asuntoahdingosta yhteisöä hyödyntävään käyttöön. Myös vapaata kilpailua rakennusalalla on todella syytä ryhtyä edistämään. Kilpailuviraston tulisi perustaa asuntoasioista vastuussa oleva elin, jonka tehtävänä olisi purkaa alalla vallitsevia sekä hinnoitus- että kiinteistökartelleja ja kilpailuttamalla estää uusien syntyminen. Nuorten asumisolojen parantamiseksi esitämme, Puoluetoimikunnan lausunto: että ensiasuntoa ostavilta nuorilta on poistettava ostoon liittyvä leimavero, asunto-osakkeiden myyntivoiton verotuksessa olisi siirryttävä vanhaan käytäntöön, jossa asunnot olisivat täysin verovapaita viiden vuoden asumiskäytön jälkeen, suunnittelutilanteessa verohelpotuksia voitaisiin antaa nuorille pareille ja lapsiperheille, joilla asunnonvaihdon tarve on johtunut perheen kasvusta tai muutosta toiselle paikkakunnalle, keinottelutarkoituksessa suoritetuissa asuntokaupoissa vero määrättäisiin täysimääräisenä myyntivoitosta, yli vuoden tyhjillään oleville asunnoille tulisi määrätä ns. asuntosijoitusvero, jolla voitaisiin nopeuttaa asuntojen siirtymistä tarvitsijoiden käyttöön. Puoluekokous viittaa aloitteeseen

7 100. Kohtuuhintaisen rakentamisen edistäminen Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Kohtuuhintaisen rakentamisen perusedellytyksiin kuuluu todellinen kilpailu niin rakennusaineiden kuin -tavaroidenkin hinnoilla. Sama koskee myös urakkakilpailuja. Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saanti on perusedellytys kaikelle rakentamiselle. Ensisijaisesti on turvauduttava koulutukseen, mutta samalla on varsinkin suhdannehuippuihin liittyen ilman ennakkoluuloja uskallettava sallia ulkomaalaisen työvoiman käyttö laajemmissa määrin myös Suomessa. Tämän takia Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys esittää, että SDP toimisi seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: a) perustettava valtiollinen rakennusyhtiö, b) avattava rajat ulkomaisille rakennusyhtiöille, c) rakennusmateriaalien, kuten betonin ja betoniraudan, tuonti on vapaasti sallittava. Sama koskee muita rakennustarvikkeita, kuten ikkunoita, ovia ym., d) työvoiman saanti rakennusalalla on turvattava paitsi koulutuksen tehostamisella, niin myös sallimalla ulkomaisen työvoiman maahan tulo. Heidän kohdallaan on noudatettava suomalaista työsopimus- ja palkkauskäytäntöä. Puoluetoimikunnan lausunto: Kilpailuvirasto suorittaa parhaillaan laajaa selvitystä rakennusalan kilpailun edistämiseen tarvittavista toimista. Puoluekokous vaatii hallitukselta toimenpiteitä rakennusalan kilpailun edistämiseksi. 199

8 101. Taitelijoiden aravakohtelu Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n aloite Suurin osa maan taiteilijakunnasta asuu Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Näillä alueilla on myös suurin puute kunnollisista työskentelytiloista. Aikanaan ateljeiksi rakennetut asunnot ovat joutuneet lähes kaikki muiden kuin taiteilijoiden haltuun, sillä näillä ei ole varaa ostaa kalliita kuutioita ja neliöitä vanhasta rakennuskannasta. Siksi taiteilijat joutuvat työskentelemään huonosti ilmastoiduissa kellareissa ja varastotiloissa tai he joutuvat muuttamaan asuntonsa työtilaksi. Maassa on muutamia "taiteilijareservaatteja", taiteilijayhdyskuntia, joissa tietyt sosiaaliset perusteet täyttävät taiteilijat työskentelevät lähekkäin samalla alueella. Taiteilijoille on kuitenkin tärkeätä olla vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Työskentelytiloja olisi siis rakennettava kaikkeen yhteiskunnan tukemaan uustuotantoon. Aravamääräysten joustamattomuuden vuoksi uusiin aravataloihin on ollut vaikeata rakentaa taiteilijoiden työskentelytiloiksi sopivia asuntoja vesi- ja valoratkaisuineen. Aravan ahtaat tulorajat ovat myös johtaneet siihen, että taiteilija ja työhuone eivät aina ole kohdanneet. Ateljee-asunnot ovat usein kookkaampia kuin aravarajoihin tai asumistukisäännöksiin mahtuu. Näiden tilojen ylläpito-ja remonttikustannukset ovat myös yleensä korkeammat kuin tavallisten asuntojen. Siksi Suur-Helsingin Sosialistiseura esittää aloitteenaan puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi asuntorakentamisesta ja asumiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja määräyksistä vastaavat sosialidemokraatit toimimaan niin, että aravarakentamisen määräyksiä väljennetään eri asukasryhmien erityistarpeiden huomioon ottamisen turvaamiseksi. Asumiskustannuksia on myös kevennettävä näissä erityisasunnoissa yhteiskunnan tuella. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sitä osin, mikä koskee määräysten väljentämistä sekä joustavuuden lisäämistä eri aloilla ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kohdalla. 200

9 102. Ylileveää asumista rajoitettava Viinikan-Nekalan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Sirkka-Liisa Halosen aloite Ehdotan, että muutetaan aravavuokratalojen vuokrasopimuksia ja huoneenvuokralakia siten, että perheen koon pienennyttyä vuokranantajan on yritettävä osoittaa vuokralaiselle uusi, perheen nykykokoa vastaava asunto, jonne vuokralaisen on sitouduttava muuttamaan. Nykytila on se, että esim. Tampereen Vuokratalosäätiöön on pitkä jono, mutta siellä eräät asuvat ylileveästi yhteiskunnan varoilla. Sosiaalihuolto maksaa asumismenot ilman mitään "kattorajaa", asui kuinka laveasti tahansa. Samoin kela syytää asumistukea yhden hengen ylileveään asumiseen. Ja vuokrataso vanhimmissa taloissa on niin alhainen, että yksi ihminen pystyy itsekin kevyesti maksamaan vuokran 4 h + k asunnosta. Tilanne johtaa siihen, ettei perheitä päästä perustamaan eikä lapsia uskalleta hankkia, kun asuntoa ei ole perheen kokoa vastaavasti tai ei ollenkaan. Kalliiksi tulee yhteiskunnallekin, kun on rakennutettava lisää taloja, kun entiset ovat ylileveästi asujien vallassa. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous toteaa aravajärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluvan, ettei yhteiskunta velvoita muuttamaan pois kerran saadusta asunnosta. Tämä saattaa johtaa aloitteessa mainittuihin tilanteisiin. Pakotteita tähän yhteyteen on kuitenkin vaikea liittää. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan selvittämään tähän asiaan liittyvät epäkohdat ja laatimaan ratkaisuehdotukset Asuntopolitiikan linja vuokra-asumiseen Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite SDP:n asuntopoliittinen työryhmä on saanut puoluetoimikunnalta tehtäväkseen pohtia osittaiseen korkotukijärjestelmään siirtymistä valtion tukemassa asuntotuotannossa. 201

10 Me katsomme, että tällä hetkellä maamme polttavimmat ongelmat asumisessa ovat liian korkea hinta sekä akuutti asuntopula maamme suurimmissa kaupunkitaajamissa, erityisesti Helsingissä. Ongelma on kaikkein vaikein nuorilla perheen perustajilla ja kasvukodistaan irrottautuvilla itsenäistyvillä työssäkäyvillä nuorilla. Nuorten perheenperustajien asumismenot muodostavat hyvin usein jopa yli puolet kaikista käytetävissä olevista tuloista. Siksi esitämme, että SDP ottaisi linjakseen asuntopolitiikassa voimakkaan panostuksen vuokra-asumisen kehittämiseksi. Valtion tuella on ensisijaisesti tuotettava vuokra-asuntoja (ks. SDP:n asuntopoliittinen ohjelma). Samalla on varottava lankeamasta markkinatalouden ja oikeiston ansaan vuokra-asuntojen "tuottoajattelusta". Vuokra-asunnot on tuotettava kustannusvuokraperiaatteella, eli että niistä perittävä vuokra kattaa asumisesta aiheutuvat kustannukset. Bisnestoiminta ja -ajattelu on poistettava vuokra-asumisesta! Seuraavassa lyhyen ja pitkän tähtäimen esityksemme Suomen asuntopolitiikan kehittämiselle: Ilman tarveharkintaa myönnettävästä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta on luovuttava kokonaisverouudistuksen yhteydessä. On luotava järjestelmä, jossa vähennys tehdään verosta, eikä niin kuin nyt, tulosta. Vähennyksen saa tehdä täysimääräisenä ( mk) vain ensimmäiseen asuntoon, jossa on myös itse asuttava. Toiseen omaan asuntoon voi saada vain 50 % vähennyksestä. Seuraaviin omistusasuntoihin ei saisi enää ollenkaan verovähennysoikeutta. Vuokra-asuntokanta on elvytettävä ja vuokra-asuntojen poistuma on estettävä. Keinona tulee säätää heti laki, jolla saatetaan oman asunnon myyntivoitto verolliseksi. Emme näe mitään perustelua sille, että valtio tukee asunnoilla keinottelemista. Asunnon omistaja välttyy myyntivoiton verolta vain siinä tapauksessa, että hän myy asuntonsa yleishyödylliselle yhteisölle, esim. kunnalle, vakituiseen vuokra-asuntokäyttöön. Yleishyödyllisiä vuokra-asuntojen tuottajia on voimakkaasti tuettava (ks. SDP:n asuntopoliittinen ohjelma). Kunnissa tulee tonttien jaossa asettaa yleishyödylliset vuokra-asuntotuottajat suosituimmuusasemaan. Valtion on tuettava YH-vuokraasuntotuottajia antamalla tukea niiden omapääomaan ja tuettava rakentamista korkotukilainoin. 202

11 Puoluetoimikunnan lausunto: Lainsäädäntöä kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi asujaosuuskuntien perustaminen esim. WO:n yhteyteen. Nämä osuuskunnat toimisivat sillä periaatteella, että niissä yhdistyisivät omistusasumisen ja vuokralla-asumisen hyvät puolet ja lisäksi vaadittava alkupääoma olisi kohtuullinen. On velvoitettava kunnat luovuttamaan asuntotontit ensisijaisesti YH-vuokra-asuntojen rakennuttajille ja toissijaisesti osuuskuntamuotoisille rakennuttajille ja vasta sitten muille. Nuorison asuminen on järjestettävä hankkimalla maahan riittävän suuri nuorisoasuntokanta. Riittävä asuntojen määrä on asuntoa. On edistettävä YH-rakennuttajien ja opiskelijayhteisöjen mahdollisuuksia toimia nuorisoasuntojen tuottajina ja ylläpitäjinä. On perustettava valtion asuntopankki, joka hoitaisi kaiken valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamisen. Rahasto olisi tulo- ja menoarvion ulkopuolinen laitos, joka tarkoittaa sitä, että jokavuotisista rahoitusneuvotteluista voitaisiin luopua ja hoitaa asuntotuotannon rahoitusneuvottelut keskitetysti ja pitkäjänteisesti. Näin varmistetaan myös osaltaan sitä, että asuntoja rakennetaan juuri sinne, missä tarve on suurin. Sosialidemokraatit ovat viime vuosina kääntäneet asuntopolitiikkaa samaan suuntaan kuin aloitteessa on esitetty. Vuokra-asuntotavoitteita on nostettu, asuntorahoitus on järjestetty uudelleen, asuntolainojen korkotukea on ryhdytty suuntaamaan uudelleen ja erityisesti nuorille sopivia uusia tukimuotoja on otettu käyttöön. Puoluekokous edellyttää, että em. toimenpiteitä vielä voimistetaan. Lisäksi on erityisesti panostettava maapoliittisten uudistusten aikaansaamiseen. Maan hinnalla ja rakennusmaan hallinnalla on suuri merkitys asumiskustannuksiin. Puoluekokous vaatii nykyistä vielä tehokkaampia toimia asumiskustannusten alentamiseksi, maalla keinottelun lopettamiseksi sekä korkean ja tasaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi ja erityisesti vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi. 203

12

13 IX TYÖELÄMÄÄ KOSKEVAT ALOITTEET 104. Yritysten hallintoelinten kokousmateriaalin tarkistuttamisoikcus Helsingin Metallityöläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattien määrätietoisen ja pitkäjänteisen politiikan ansiosta on suomalainen yhteiskunta vuosikymmenien saatossa kehittynyt demokraattisen oikeusvaltion perustunnuspiirteet täyttäväksi yhteiskunnaksi. Kehityksessä on kuitenkin yksi osa-alue jäänyt jälkeen muusta demokratisoitumisesta. Kysymyksessä on työelämä. Työelämän uudistaminen on aihe, josta yhdistyksemme on kahteen edelliseen puoluekokoukseen tehnyt aloitteen. Viimeisen puoluekokouskauden aikana asiassa on ollut havaittavissa lievää kehitystä. Tällainen edistysaskel on mm. kaavailu laista työntekijäin edustusoikeudeksi yritysten hallintoelimissä. Hallintoedustuskokeilut ovat kuitenkin tuoneet esiin, ettei pelkkä osallistumisoikeus ole riittävä sinällään. Ongelmaksi muodostuu asioiden nopea päätöksentekovauhti ja rajallinen mahdollisuus riittävään perehtymiseen käsiteltävistä asioista. Saatujen kokemusten pohjalta pidämme ensisijaisen tärkeänä konsultoimisoikeutta ja kokousmateriaalin tarkistuttamisoikeutta työntekijäin valitsemilla asiantuntijoilla, joita ovat esimerkiksi ammattiliittojen lakimiehet ja talousasiantuntijat. Edellä mainittuun viitaten Helsingin Metallityöläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y. esittää, että puoluekokous velvoittaa lain valmisteluun osallistuvat puolueen edustajat toimimaan kyseisen oikeuden liittämisestä lainsäädäntöön. 205

14 Puoluetoimikunnan lausunto: Hallituksen pitkään valmisteltu esitys henkilöstön hallintoedustuksesta annettiin eduskunnan käsiteltäväksi loppusyksystä Esitys sisältää muutosesitykset nykyiseen työsopimuslakiin ja lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä. Esitykset parantavat merkittävästi henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä. Esitys ei kuitenkaan sisällä aloitteen tarkoittamaa konsultoimisoikeutta eikä oikeutta tarkistaa kokousmateriaalia työntekijäin valitsemilla asiantuntijoilla. Kun nyt hallituksen esityksen mukaisesta järjestelmästä on saatu kokemuksia, tulisi puoluetoimikunnan mielestä henkilöstöjärjestöjen oikeuksia lisätä niin, että aloitteen tarkoittamien asiantuntijoiden käyttö olisi mahdollista. Puoluekokous hyväksyy aloitteen SapaUivapaajärjcslelmän käyttöönotto Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Kun työvoima Suomessa vähenee, kasvaa tarve pitää ihmisiä työssä pidempään. Edellytyksenä työkyvyn säilymiselle on se, ettei ihmistä ole kulutettu loppuun, vaan että hänellä on ollut mahdollisuus irtautua työelämästä hänelle sopivana aikana. Irtautumistarve vaihtelee iän ja elämäntilanteen myötä. Järjestelmää luotaessa on pidettävä huoli siitä, ettei merkittävimpänä kriteerinä sapattivapaan saamiselle ole ikä, vaan tarve. Järjestelmän täytyy mahdollistaa esimerkiksi nuorelle irtaantuminen työstä Suomessa vaikkapa sen vuoksi, että hän menee työskentelemään johonkin muuhun maahan. Työsuhdeturvan täytyy säilyä sapattivapaan aikana, eikä vapaakausi saa myöskään aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia ongelmia. Esitämme, 206 että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ryhtyy välittömästi suunnittelemaan Suomeen sapattivapaajärjestelmää, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet tehdä työtä ja pitää vapaata sekä takaa riittävän taloudellisen turvan sapattivapaan ajaksi.

15 106. Sapattivapaajärjestclmän käyttöönotto Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle on työajan lyhentäminen ollut aina keskeinen tavoite. Työaikasuojelullisten tavoitteiden rinnalle on tullut monia muita perusteita työajan uudelleenjärjestämiselle. Viime aikojen keskustelussa ja uudistuksissa ovat painottuneet oman elämän hallintaan liittyvät tavoitteet, pyrkimys lisätä palkansaajien mahdollisuutta itse määrätä työajastaan. Väestön ikärakenteen vanhetessa työvoiman ja ammattitaidon uudistuminen nuorten työmarkkinoille tulon kautta hidastuu. Samanaikaisesti kun muun muassa uusi tekniikka uudistaa ammattitaitovaatimuksia, työn henkinen rasitus ajaa työntekijöitä uusille varhaiseläkkeille. Tässä tilanteessa näyttää sapattivapaa nousevan niin elämän laadun kannalta kuin työvoimatarpeenkin vuoksi perustelluksi tavoitteeksi. Sapattivapaa tarkoittaa tällöin esimerkiksi juuri ikäryhmille (60) kohdistettua ansaintaan perustuvaa oikeutta irrottautua työstä pitkähköksi aikaa (esim kuukautta). Vapaan voisi jokainen käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi fyysiseen ja henkiseen virkistäytymiseen tai opiskeluun. Sapattivapaan aikainen toimeentulo tulisi järjestää siten, että vapaasta tulee todellinen mahdollisuus myös pienituloisille. Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y. esittää, että puoluekokous asettaa sapattivapaan toteuttamisen puoluekokouskauden keskeiseksi työelämän uudistustavoitteeksi. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 105 ja 106: SDP:n XXXIV puoluekokous velvoitti puoluetoimikunnan valmistamaan selvityksen sapattivapaajärjestelmästä. Ammattiyhdistystoimikunnan asettaman asiaa valmistelleen työryhmän selvitys valmistui syyskuussa Sapattivapaajärjestelmää selvitteleviä seminaareja järjestettiin v aikana kuudella paikkakunnalla. SDP:n selvityksessä on esitetty useita eri vaihtoehtoja sapattivapaan rahoittamiseksi. Työministeriö on myös asettanut toimikunnan selvittämään sapattivapaan toteuttamismahdollisuuksia. Mietintö valmistuu v alussa. Puoluetoimikunta toteaa, että selvitystyötä tulee edelleen jatkaa, mutta samalla voidaan ryhtyä myös toteuttamaan sapattivapaata yhtenä työajan lyhentämisen vaihtoehtona. Puoluekokous hyväksyy esitykset. 207

16 107. Ulkomaisen työvoiman sosiaaliset etuudet Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Työvoimapulan yhä kasvaessa lisääntyy tarve tuottaa kasvukeskuksiin työvoimaa ulkomailta. Tälle työvoimalle tarjotaan todennäköisesti väliaikainen asunto työssäoloajaksi, mutta muiden etuuksien varmistaminen on epätodennäköisempää. Mikäli Suomen työvoimatilanne mahdollistaa ulkomaisen työvoiman lisääntyvän käytön, on Suomella myös velvollisuus huolehtia näiden ihmisten henkisestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Esitämme, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ryhtyy välittömästi toimiin, jotta Suomeen saadaan lainsäädäntö, joka takaa ulkomaiselle työvoimalle samat sosiaaliset etuudet ja palvelut kuin suomalaisillekin työntekijöille. Puoluetoimikunnan lausunto: SDP:n puolueneuvosto hyväksyi kokouksessaan puolueelle ulkomaalais- ja pakolaispoliittisen ohjelman, joka laadittiin edellisen puoluekokouksen antamien suuntaviittojen pohjalta. Suomen ulkomaalaispoliitiikkaa on viime vuosina kehitettyjä hallituksen esitys uudeksi asiaa käsitteleväksi lainsäädännöksi on valmistumassa. Puolue tulee jatkossakin seuraamaan tiiviisti myös ulkomaisen työvoiman sosiaalisten etuuksien kehittymistä tavoitteena tasavertaiset etuudet ja palvelut suomalaisen työvoiman kanssa. Puoluekokous hyväksyy aloitteen TyöUömyysturvapäivärahan korottaminen Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite Työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 1985 alusta. Perusturvaa on korotettu heinäkuun alusta 1986, 1987, 1988 ja 1989 yhteensä 25 markkaa. Ansio-osaa 208

17 vastaavasti ei ole korotettu kertaakaan. Päinvastoin yksistään peruspäivärahan korottaminen pudottaa pienituloisen ja matalapalkka-alan kassan jäseneltä peruspäivärahan korotuksestakin 45 % pois ja kaiken kukkuraksi näyttää sovitun (jouluk. - 89) tulopoliittisessa ratkaisussa samalta linjalta korotukset vuosille 1990 ja Työttömyysturvalla ja peruspäivärahalla oleva työtön ihminen asetetaan työttömyysturvan korotuksen osalta eriarvoiseen asemaan. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan, eduskunta-ja hallitusryhmän toimimaan niin, ettei työttömiä ja työllisyyskursseilla olevia aseteta korotuksiin nähden eriarvoiseen asemaan. Korotukset tulee kytkeä indeksiin, kuten eläkkeet ovat. Näin turvataan työttömyyspäivärahojen reaaliarvo inflaatiota vastaan. Puoluetoimikunnan lausunto: Työttömyysturvalain mukaiset peruspäivärahat ovat nousseet v alkaen siten, että nousu tulee budjettiesityksen ja tupo-ratkaisun mukaan olemaan mennessä 51,4 % eli 70 markasta 106 markkaan. Samanaikaisesti ansiopäivärahat (keskimääräluku) ovat nousseet 117 markasta 161 markkaan. Määrään ei sisälly lapsikorotuksia. Ansiosidonnaisten päivärahojen korotusprosentti on ollut siis 37 %. Ay-liike on esittänyt, että ansiosidonnaisen osan osuus tulisi nostaa nykyisestä 45 %:sta 50 %:iin, mutta muutosta ei ole toteutettu. Puoluekokous tukee ammattiyhdistysliikkeen esittämää muutosta Ay-liike kansainväliseen lomavaihtotoimintaan Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Yhdentyvän Euroopan myötä tarvitsemme yhä enemmän kansalaisten välisiä kontakteja eri maiden välillä. Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y. ehdottaa, että SDP:n edustajat eri ammattiliitoissa ehdottavat seuraavaa: Ulkomaalaisten ammattiliittojen ihmiset tulevat Suomeen kesälomallaan suomalaisten koteihin asumaan, jolloin he maksavat vain matkastaan ja ruoastaan. Suomalaiset vastavuoroisesti matkustavat heidän luokseen 209

18 kesälomillaan, jolloin kustannukset olisivat samat. Näin perheet voisivat viettää esimerkiksi yhden viikon yhdessä ja tutustua kyseisen maan tapoihin, ihmisiin ja perheeseen. Samalla syntyisi myös ystävyyssuhteita vanhempien ja lasten tasolla. Samalla ay- ja muut kokemukset tulisivat tutuiksi eri maissa. Tämän käytännön emme usko ikinä kaatuvan kieliongelmiin. Puoluetoimikunnan lausunto: Lisääntyvä vapaa-aika ja Euroopanyhdentyminen luovat mahdollisuuksia myös perheiden lomanvieton kehittämiseen. Aloitteessa esitetty lomavaihto tuo yhden mahdollisuuden monipuolisempaan lomanviettoon. Asiaa tulee kehittää edelleen yhteistoiminnassa ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puoluekokous hyväksyy aloitteen Kesälomien joustavampaan toteuttamiseen Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Kesälomien ajankohtien tulisi olla liitto- tai työpaikkakohtaisesti sovittavissa, kuitenkin tietty minimitaso valtakunnallisesti hyväksyttynä - tämäkin työntekijän suostumuksella - voitaisiin muuttaa rahalliseksi korvaukseksi. Esimerkiksi rakennustyöntekijäin liitossa sosialidemokraatit on velvoitettava toimimaan sen puolesta, että työntekijöillä olisi kansantaloudellisestikin järkevä lomanviettomahdollisuus: kolme (3) palkallista kuukautta lomaa marras-helmikuussa ja kesällä töissä. Toinen mahdollisuus on nykyinen käytäntö ja kolmas mahdollisuus edellisten yhdistelmä. Muissakin ammattiliitoissa on pohdittava talonpoikaisjärjellä kyseistä asiaa. Puoluetoimikunnan lausunto: Vaikka lisääntyvä vapaa-aika vaatii myös vuosilomaa sääteleviin määräyksiin nykyistä joustavampaa käytäntöä, on vuosilomalainsäädännöllä edelleen tärkeä merkitys. Pelkästään rahallisiin korvauksiin ei tule mennä, koska tuolloin lomanvieton työsuojelullinen tarkoitus jäisi helposti toteutumatta. Rakennusalalla ollaan yhä enemmän siirtymässä sekä talviloman että ns. Pekkas-päivien vietossa vapaiden pitämiseen talviaikaan. Kesällä 210

19 rakennustöissä on lomaa neljä viikkoa, kun kesän osuus useilla muilla aloilla on viisi viikkoa. Puoluekokous katsoo, ettei aloite anna aihetta jatkotoimenpiteisiin Puolueesta ja valtiosta vapaiden itsenäisten ay-toimintaoikeuksien turvaaminen 1990-luvulla Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite Olemme ymmärtäneet, että Sosialidemokraattinen Puolue on tukemassa itsenäisen ja puolueista riippumattoman suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaoloa päätöksillään ja toimintapolitiikallaan. Kuitenkin kun puolue presidentti Koiviston valtakaudella on entistä sitkeämmin valtionhoitajapuolue, niin ammattiyhdistysliikkeen usko ja luottamus on joutunut koetukselle uskotellessamme itsellemme puolueen olevan köyhän, velkaisen pienen ihmisen edunvalvoja. Edellä olevaan viitaten esitämme, Samalla esitämme, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallinnon, palkalliset puoluetyöntekijät, kansanedustajat ja eritoten ministerit ottamaan toimissaan ja päätöksissään huomioon yhteistoimintajärjestöjen (ay-keskusjärjestöt, ammattiliitot ja muut kansalaisjärjestöt) puolueen jäsenten ja kansalaisten esittämät toiveet sekä erottamaan sellaiset puolueen toimihenkilöt, ministerit ja kaikki muut luottamushenkilöt, jotka eivät kuuntele ja ota huomioon kansan esittämiä asioita. että puoluekokous päätöksillään turvaisi itsenäisen ja valtiosta vapaan ay-toiminnan Suomessa 1990-luvulla. Puoluetoimikunnan lausunto: Puolueen periaateohjelma toteaa sosialidemokratian suhteista muihin työväenjärjestöihin seuraavaa: "Sosialidemokratialla on vahvat siteet ammatillisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja liikunnallisiin järjestöihin, jotka rakentavat toimintansa työväenliikkeen ihanteille. Sosialidemokratia toimii yhteistyössä ammatillisten järjestöjen kanssa, jotka asettavat ensisijaiseksi tehtäväkseen palkanansaitsijaa työ- ja elinehtojen parantamisen". 211

20 Periaateohjelma on sosialidemokraattien ohjeena yhteistyössä sitä lähellä olevien järjestöjen kanssa. Puolueen päätökset velvoittavat myös kunnioittamaan kunkin yhteistyöjärjestön itsenäistä päätöksentekoa. Puoluekokous katsoo, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin Tasa-arvojseen palkkapolitiikkaan Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Jos ansioituneina pidettyjä ihmisiä ei palkita, ei synny myöskään kilpailua kansan keskuudessa. Työn merkitys muuttuu statuksen tavoittelusta itse työn kunnioittamiseen. Pyrkimys samapalkkaisuuteen edistää tasa-arvoa ja vähentää ihmisten välistä kilpailua. Ehdotammekin tasapalkkaisuutta työstä tai sen vastuullisuudesta riippumatta. Puoluetoimikunnan lausunto: Kehitys palkkausjärjestelmissä ei ole kulkemassa Suomessa eikä muissakaan maissa tasapalkkauksen suuntaan. Yhä enemmän ollaan siirtymässä eri aloilla pakkausmuotoihin, joihin sisältyy työn tulosten kautta tapahtuvaa kannustuspalkkausta. Puoluekokous ei pidä realistisena siirtymistä tasapalkkajärjestelmään Palkkatasa-arvo Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite SDP:n on toimittava sen puolesta, että mies- ja naisvaltaisille aloille saadaan sama palkkataso. Palkankorotukset on saatava markkalinjalle ja kohdistettava jatkossa matalapalkka-aloille. Huippupalkkoja ei saa enää korottaa, vaan työtä on jaettava palkkaamalla avustavaa henkilökuntaa. 212

21 Puoluetoimikunnan lausunto: Vuodenvaihteessa käydyissä sopimusneuvotteluissa kysymys naisvaltaisten alojen palkkauksen parantamisesta nousi keskeiseksi kysymykseksi. Koska asiaa ei voida ratkaista yhden sopimuskierroksen ratkaisuilla, tulee palkkauksen tasa-arvovaatimuksen olla esillä myös tulevissa sopimusratkaisuissa. V alussa solmitussa keskitetyssä sopimuksessa sovittiin siitä, että ryhdytään laatimaan uutta työnarviointijärjestelmää, joka tähtää tasa-arvoisempiin palkkasuhteisiin Lakisääteisten työsuojelutarkastusten järjestäminen säännöllisesti Suomen kaikilla työpaikoilla Viinikan-Nekalan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Risto Lindroosin aloite SDP on ymmärtääkseni aina ollut tehostetun työsuojelutoiminnan kannalla, joskin se on erkaantunut viime vuosina kauas työpaikkatasolta. Tästä syystä puolueen kannatus työpaikoilla kaiken kaikkiaan vähene. Vaikka sekä edellisessä työpaikassani, Tammer Diesel Oy:ssä, että nyt sitten hoitaessani kadunlakaisijan vastuullisia tehtäviä Tampereen kaupungin kunnallisteknisen viraston palveluksessa onkin ollut ja on edelleen lisääntyvässä määrin hyvin paljon työsuojelullisia puutteita ja epäkohtia, niin näiden epäkohtien korjaamista jatkuvasti laistetaan. Olen ollut vuodesta 1982 Tampereen kaupungin palveluksessa, mutta työsuojelutarkastusta ei varmasti ole suoritettu tähän mennessä minunkaan työmaallani täällä Hämeenpuistossa ja Satamakadulla kertaakaan, vaikka juuri nämä liikenneväylät ovat kaikkein hengenvaarallisimmat katua siivota ja hiekoittaa ja vaikka sitä tarkastusta ja työsuojeluparannuksia me kunnantyöntekijät, minä mukaan lukien, olemme varmasti useita kertoja pyytäneet. On selvästi ja varmasti rikottu työsuojelun valvonnasta annettuja lakeja, asetuksia, ohjeita ja määräyksiä. Työsuojeluhallinnon passiivisuuteen ja työnantajien asenteisiin työsuojelua kohtaan ovat toivoneet korjausta minun lisäkseni monet muutkin. Työnantajien ja työsuojeluviranomaisten passiivisuuden ja laiminlyöntien vuoksi meidän veronmaksajien maksettavaksi työtapaturmista ja ammattisairauksista aiheutuva lasku liikkuu kokonaisuudessaan tällä hetkellä noin 10 miljardin nurkilla. Kysymyksessä ei ole mikään pikkusumma, joten esitänkin, 213

22 että puoluekokous tekisi selvän päätöksen, että nykyistä paljon tehostetummin ja kurinalaisemmin tästä lähtien valvottaisiin työpaikkojen oloja ja rangaistaisiin työsuojelun ja sen valvonnan laiminlyöjiäkin, jos eivät tehtäviään ja velvoitteitaan hoida. Puoluetoimikunnan lausunto: Sekä Sosialidemokraattisen Puolueen että maan hallituksen toimenpitein on päättyvällä puoluekokouskaudella monin eri tavoin korjattu työelämän puutteita. Työsuojelulainsäädännön kehittäminen ja työsuojelutarkastuksen tehostaminen on ollut erityisen huolenpidon kohteena. Paraskin alan lainsäädäntö vaatii kuitenkin toteutuakseen paikallista valvontaa, jossa ammattiyhdistysliikkeen panoksella on ratkaiseva merkitys. 214

23 X SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTISET ALOITTEET 115. Kansalaisille turvattava peruspalvelut Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto ry:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Suomi tunnetaan maailmalla yhtenä hyvinvointivaltioista, jossa kansalaisille turvataan tasa-arvoisesti peruspalvelut. Onpa Suomi joillekin mallimaa tämän ominaisuuden takia. Suomessa on laaja julkinen sektori: terveydenhoito, sosiaalipalvelut, lasten päivähoito, sivistyspalvelut, kuten koulu ja kirjasto jne. Kaikkea tätä on kehitetty sosialidemokraattien vaatimuksesta ja sosialidemokraattien työllä. Julkisia palveluja kohtaan on esitetty kritiikkiä: ne ovat byrokraattisia, jäykkiä, tasapäistäviä, kalliita yhteiskunnalle. Kritiikki on monelta osin oikeutettua. Monissa paikoin on alettu toimia järjestelmän ehdoilla, ihmistä juoksuttaen. Nyt onkin siirryttävä uuteen aikaan, luotettava ihmisiin, palvelujen käyttäjiin ja kuluttajiin. Yhteisen sektorin työvoimatarve on turvattava tarjoamalla sisällöllisesti rikasta, itsenäistä työtä ja riittävä palkka työstä. Yhteisen sektorin työt ovat usein naisten työtä. Niistäkin on totuttava maksamaan niin kuin työstä maksetaan. Sosialidemokraattien on pidettävä myös ensi vuosikymmenellä huolta kansalaisten hyvinvoinnista. Ihmiset on otettava mukaan luomaan ja päättämään hyvinvoinnista, yhteiskunnan tulee antaa vain riittävät puitteet. Palveluja ei tule jakaa kaikille yhteisiin, b-luokan palveluihin ja hyvin toimeentulevien a-luokan palveluihin, joita 215

24 tuotetaan yksityisesti ja joita yhteiskunta tukee. Sosialidemokraattien tulee huolehtia julkisen sektorin kehittämisestä niin, että ihmiset pystyvät saamaan yhteiskunnan tuottamia mahdollisimman pitkälle käyttäjälle ilmaisia ja laadukkaita palveluja, oli sitten kysymys terveys-, sosiaali- tai sivistyspalveluista. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa 90-luvun tavoiteohjelmaan Päivähoito on kansalaisoikeus Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Lasten päivähoitopaikoista on jatkuva pula, varsinkin kaupungeissa. Laki alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidosta tulee voimaan Laki on hyvä ja sen toteuttamista on valvottava. Alle kolmivuotiaiden päivähoitopaikkoja ei saa ottaa yli kolmevuotiailta. Mielestämme lakia onkin kehitettävä eteenpäin ja turvattava lailla myös yli 3-vuotiaiden, käytännössä katsoen siis kaikkien alle kouluikäisten päivähoito. Päivähoitopaikkoja ei saa myöskään lisätä ns. ylipaikkojen käyttöönotolla. Suomessa päiväkotien lapsiryhmät ovat jo esimerkiksi Ruotsin lapsiryhmiä suuremmat. Päivähoidon laadullisiin tekijöihin, lasten viihtyisyyteen, henkilökunnan ammattipätevyyteen ja toiminnan laatuun on myös asetettava yhtä suuri paino kuin määrällisten tavoitteiden saavuttamiselle. Päivähoitopaikka tulee taata kansalaisoikeutena ja ilmaisena kaikille sitä haluaville ja tarvitseville. Meistä aikuisista riippuu myös tässä asiassa yhteiskuntamme tulevaisuus. Sen minkä satsaamme nyt lapsiin, saamme monin kerroin takaisin heidän ollessaan aikuisina rakentamassa yhteiskuntaamme. Puoluetoimikunnan lausunto: 216

25 Puoluekokous edellyttää, että jokaisella alle kouluikäisellä tulee olla mahdollisuus saada kunnallinen päivähoito 1990-luvun alkupuoliskolla. Lapsiperheiden asemaa tulee helpottaa myös kehittämällä hoitomaksujärjestelmää maksurasitusta keventävään suuntaan. Tällöin voidaan soveltaa joustavasti ja oikeudenmukaisesti maksukyvyn mukaista porrastusta ja yksinkertaistaa maksujärjestelmää. Päämääränä on saada jokaiselle hoitoa tarvitsevalle lapselle yhteiskunnan tukema kunnallinen päivähoito. Perhekustannusten tasausta tulee kehittää siten, että se korvaa lapsista aiheutuvat välttämättömät menot Isalle oikeus palkalliseen mukanaoloon synnytyksessä Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite Yhä yleisemmäksi on tullut tapa, että isä osallistuu synnytyksessä mukanaoloon. Koska tämä tapahtuma saattaa sattua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, joutuu tämä osallistuva isä lähtemään mukaan kesken työajan, josta hänelle tulee näin ollen ansionmenetystä. Esitämmekin, että Sos.-dem. Puolue ryhtyy toimiin, joilla lakiin saadaan säädös, jolla ko. aika tulee korvattavaksi joko työnantajan tai Kelan toimesta Vuosilomaoikeus vanhempainloman aikana Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Tauno Sarjan aloite Esitän puoluekokoukselle, että eduskuntaryhmä velvoitetaan toimiin, joilla vuosilomalakia muutetaan siten, ettei lapsen äiti menetä vuosilomaoikeuttaan siltä ajalta, kun isä pitää vanhempainlomaansa. Nykyinen vuosilomalaki on tältä osin äitiä syrjivä Ändringar tili sjukförsäkringslagen Närpes Socialdemokratiska Förening r.f:s motion Arbetsgivare med huvudsakiigen kvinnlig arbetskraft, drabbas oskäligt av att ge lön, under moderskapsledigheter och barns sjukdom mot mansdominerade arbetsplatser. 217

26 På grund av att kvinnorna i regel har lägre lön än männen, anses det ekonomiskt riktigt att mödrarna stannar tiemmä vid värd av sjukt barn också. Dessutom faller pensionsförmånen bort under föräldra - och vardledigheten, som huvudsakligen utnyttjas av kvinnor. Därför motionerar vi sjukförsäkringslagen ändras så att sjukförsäkringen ersätter hela moderskappenningen med semesterdagar och helgdagsersättningar, under moderskapsledigheten och att sjukförsäkringen betalar för vård av sjukt barn. Sairausvakuutuslakiin muutoksia Närpes Socialdemokratiska Förening r.f:n aloite Työnantajat, joiden palveluksessa on pääasiallisesti naispuolisia työntekijöitä, asetetaan miesvaltaisiin työpaikkohin verrattuna kohtuuttoman huonoon asemaan siksi, että he joutuvat maksamaan palkkaa äitiysloman ja lapsenhoitovapaan ajalta. Koska naisilla yleensä on miehiä pienemmät palkat, pidetään taloudellisesti kannattavana, että äidit jäävät kotiin hoitamaan sairasta lasta. Lisäksi pääasiallisesti naisten käyttämien vanhempain- ja hoitovapaan hyödyntäminen vaikuttaa vähentävästi myös eläke-etuihin. Siksi esitämme, että sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että sairausvakuutus korvaa koko äitiysrahan lomapäivineen ja pyhäkorvauksineen äitiysloman aikana ja että sairausvakuutus korvaa sairaan lapsen hoidon. Partistyrelsens utlätandc tili motioner 117, 118 och 119: Partistyrelsens förslag tili partikongressens beslut: Föräldrapenningssystemet skall genom sjukförsäkringen utvecklas sä, att det med bästa möjliga sätt och utan luckor stöder föräldrarnas möjligheter att delta i havandeskapet, förlossningen och den tidiga värden av barn samt främjar jämlikhet mellan könen i arbetslivet. När det gäller grunder för föräldraledighet och semester skall ärendet utredas i samarbete med fackföreningsrörelsen. 218

27 Ersättning för vård av ett sjukt barn regleras med undantag av vissa industribranscher genom branschvisa arbetsvillkorsavtal och lagstiftning om arbetsavtal. Karensdagen bör slopas inom de branscher, där den fortfarande finns kvar. Det är möjligt att genom sjukförsäkringen erhälla specialvärdspenning i fall att barnet har allvarligt insjuknat och vårdas av endera förälder. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 117, 118 ja 119: Sairausvakuutuksen kautta tulee vanhempainrahaturvaa kehittää niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla ja aukottomasti tukee vanhempien mahdollisuuksia osallistua lasten odottamiseen, synnytykseen ja varhaiseen hoitoon sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Lomien määräytymisten osalta asiaa tulee selvittää yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Sairaan lapsen hoidon ajalta maksettava korvaus on eräitä teollisuuden aloja lukuun ottamatta hoidettu alakohtaisin työehtosopimuksin ja työsopimuslainsäädännöllä. Karenssipäivä tulee poistaa niiltä työaloilta, joilla se vielä on. Sairausvakuutuksen erityishoitorahaa on mahdollisuus saada, mikäli lapsi on sairastunut vakavasti ja jompikumpi vanhemmista hoitaa häntä Ehkäisyvälineet ja kuukautissuojat ilmaisiksi Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Suomessa väestösuunnittelu on aika pitkällä. Suurin osa lapsista syntyy tarkoituksella, vielä suurempi osa toivottuina. Kuitenkaan kaikilla lapsilla ei tähän ole vielä mahdollisuutta. Ehkäisyvälineiden hankinta ei ole suuri taloudellinen uhraus, mutta monissa tapauksissa, joissa ollaan taloudellisesti muutenkin tiukoilla, niiden hankinta ei ehkä kuulu ensisijaisiin ostoksiin. Ehkäisyyn ja yleensä sukupuoliasioihin liittyy vielä edelleenkin salakähmäisyyttä ja turhaa moralisointia. 219

28 Esitämmekin, että ehkäisyvälineitä alettaisiin jakaa ilmaiseksi, esimerkiksi terveyskeskuksissa, jolloin varsinkin nuorten ollessa kysymyksessä tilanteeseen voitaisiin kytkeä luontevasti myös informaation antaminen sukupuolija ehkäisyasioista. Esitämme myös, että kuukautissuojia alettaisiin jakaa ilmaiseksi. Ei ole naisen vika, että hän on nainen Kondomit maksuttomiksi Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Tietoisuus AIDSista ja muista sukupuolitaudeista on viime vuosina lisääntynyt aiheuttaen ihmisissä ahdistusta ja pelkoa. Toisaalta seurauksena on ollut moralismin kasvu ja kielteinen suhtautuminen ihmisen vapaaseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Rajoitusten ja moralisoinnin sijasta tarvitaan asiallista tietoa sekä välineitä sukupuolitautien tarttumisen ehkäisemiseen. Kondomit ovat paras keino estää AIDSin ja sukupuolitautien leviäminen sekä toisaalta ei-toivotut raskaudet. Täten Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys esittää, että kondomeja aletaan jakaa ilmaiseksi. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 120 ja 121: AIDS on vakava ongelma, joka aiheuttaa suuria kustannuksia terveydenhuollolle, sairaus- ja eläkevakuutukselle. Ennaltaehkäisy on tämän hetken tietämyksen mukaan edelleen ainut keino estää sairauden leviämistä. Tärkeimpiä ennaltaehkäisykeinoja on kondomien käyttö. Puoluekokous toteaa, että lääkintöviranomaisilla tulee olla riittävät mahdollisuudet ja voimavarat hoitaa nuorille tarkoitettua perhekasvatusta ja sukupuolivalistusta sekä jakaa jatkossakin ilmaiseksi ehkäisyvälineitä. Muilta osin aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. 220

29 122. Hätähuuto terveyskeskusten puolesta Parkkarilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Ministeri Pesolan markkinoima idea terveyskeskusten pelastamiseksi on yksinkertainen: Terveyskeskuksiin maksut takaisin. Esim. lääkärin vastaanotto maksaisi 30 mk, seuraavaksi laboratoriomaksut, röntgen- ym. maksut. Kun aikanaan saatiin kansanterveyslaki ja maksuttomat terveyskeskuspalvelut ja ne toimivat jo verrattain hyvin, tehtiin pieni myönnytys lääkäreitten painostuksesta. Hyväksyttiin yksityislääkäreiden lääkärinpalkkiot sairausvakuutuksen ja sv-korvausten piiriin. Nyt päästiin markkinoimaan yksityisiä palveluja sillä, että sairausvakuutus korvaa osan lääkärinpalkkiosta ja kauppa on käynyt hyvin. Yksityisiä palveluja käyttävät eivät ole kuitenkaan ehkä riittävästi huomioineet sitä, että sairausvakuutus maksaa huomattavan pienen osan takaisin koko palkkiosta. On pelättävissä, että yleisen edun nimissä tullaan lähiaikoina tekemään esitys siitä, että sairausvakuutuskorvausta nostettaisiin esimerkiksi puoleen lääkärinpalkkiosta. Edellä esitetyllä olemme tahtoneet kiinnittää vakavaa huomiota siihen, mihin ollaan menossa. Koska pidämme tärkeänä sitä, että emme vain arvostele ministeri Pesolan esitystä, vaan esitämme oman vastineemme hänen esitykselleen, esitämme, että yksityisvastaanottojen sairausvakuutuskorvaukset poistetaan ja näin säästyneet varat käytetään terveyskeskusten kehittämiseen Yksityiset palvelut on yksityistettävä Rovaniemen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n jäsenen Sinikka Näätsaaren ym. aloite Yhteiskuntamme tuottaa laadukkaita palveluja kansalaisilleen. Palveluja ei kuitenkaan voida kehittää niin paljon ja niin nopeasti kuin tahtoisimme. Veromarkkoja on rajattu määrä ja niistä käydään kova taistelu kuntien ja valtion budjetteja laadittaessa. Aina ei myöskään palveluille löydy tekijää. Ruoho on vihreämpää yksityisellä sektorilla, lääkäri hymyilee ja sairaanhoitaja ehtii hoitaa paremmin. Kummassakohan kahta työpäivää tekevä lääkäri on väsyneempi, terveyskeskuksessa vai omalla yksityisvastaanotollaan? 221

30 Esitämme, että yhteiskunta lopettaa yksityisen terveydenhoidon toiminnan tukemisen poistamalla sairausvakuutuksen lääkärikorvauksen ja siirtää näin vapautuvat varat kunnallisen (julkisen) terveydenhoidon kehittämiseen. Apteekkilaitos tulee myös siirtää yhteiskunnalliseen omistukseen Yleisen sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen Tapanilan Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraatit olivat aloitteellisia aikaansaataessa yleistä sairausvakuutusta Suomeen. Sairausvakuutuslaki säädettiin vuonna Etuuksien osalta laki astui voimaan syksyllä Erityisesti sairausvakuutuksen työtulovakuutusta - sairaus- ja vanhempainpäivärahajärjestelmiä - on kehitetty voimakkaasti. Myös sairaanhoitovakuutuksen lääkekorvausjärjestelmä on toimiva sekä korvaustasoltaan tyydyttävä. Sen sijaan muu sairaanhoitovakuutus on erityisesti lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvusten osalta kansalaisten tyytymättömyyden kohde. Järjestelmään ei sisälly suorakorvausmenettelyä kuten lääkkeissä. Lisäksi sairaanhoitokorvausjärjestelmä ja sairauskulujen verovähennysoikeusjärjestelmä muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on suurituloisille edullinen, mutta pienituloisten kannalta huono. Osittain tästä syystä yksityinen sairaanhoitovakuutus on laajentunut voimakkaasti 1980-luvulla. Yksityisvakuutuksen markkinointiin on sisältynyt piirteitä, joita voidaan perustellusti arvostella. Lisäksi vakuutuksia on koko tämän vuosikymmenen ajan markkinoitu tappiolla. Yleisen sairaanhoitovakuutuksen tarkoituksena on lisätä avosairaanhoidon palvelusten käyttöä ja vähentää palvelusten käyttöön liittyvää eriarvoisuutta korvaamalla vakuutetuille sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Nykyisellään ei yleinen sairaanhoitovakuutus kykene tätä tehtävää täyttämään. Se ei tämän vuoksi kykene myöskään tyydyttävästi täydentämään kansanterveysjärjestelmää. Sairaanhoitovakuutuksen kehittämisestä on viime vuosina valmistunut kolme yksimielistä komiteanmietintöä: 1) Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan mietintö vuodelta 1987, 2) Sairauskuluvähennyksen korvaamista selvittävän toimikunnan mietintö vuodelta 1989 sekä 3) Sairausvakuutuksen taksa- ja suorakorvaustyöryhmän muistio vuodelta