Kulttuuria perinnöksi Suomen Tammi projektista verkostoksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuria perinnöksi Suomen Tammi projektista verkostoksi"

Transkriptio

1 Kulttuuria perinnöksi Suomen Tammi projektista verkostoksi

2

3 Kulttuuria perinnöksi

4 Suomen Tammi on Museoviraston, Opetushallituksen ja ympäristöministeriön yhteinen kulttuuriperinnön opetuksen kehittämisverkosto MUSEOVIRASTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

5 Kulttuuria perinnöksi Suomen Tammi projektista verkostoksi Raportti

6 Kulttuuria perinnöksi Suomen Tammi projektista verkostoksi Raportti Toimituskunta: Pekka Elo, Heljä Järnefelt, Eero Kaila, Antti Lönnblad Ulkoasu: Tyko Elo Reproduktio: TykoGrafi Suomen Tammi ja kirjoittajat: Pekka Elo, ylitarkastaja, Opetushallitus; Inari Grönholm, ylitarkastaja, Opetushallitus; Heljä Järnefelt, suunnittelija, Opetushallitus; Eero Kaila, harjoittelija, Opetushallitus; Marjut Lamminen, tutkija, Museovirasto; Seija Linnanmäki, tutkija, Museovirasto; Antti Lönnblad, harjoittelija, Opetushallitus; Ilkka Niiniluoto, rehtori, Helsingin yliopisto; Minna Perähuhta, yliarkkitehti, ympäristöministeriö; Kaija Salmio, opetusneuvos, Opetushallitus; Marja-Liisa Visanti, ylitarkastaja, Opetushallitus; Mari Vuoriheimo, harjoittelija, Opetushallitus. Kuvat Jyrki Aikko: 66, 67; Per Båsk: 17, 128; Pekka Elo: 5, 6, 9, 10, 13, 91, 96, 113, 129 Tyko Elo: kansi, 12, 15, 71, 73, 74, 76, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 89, 95, 102, 115, 117, 130, 137; Minna Hautio: 61; Heidi Hummelstedt: 59; Leena Järnfors: 64, 65; Inka Kivi: 54, 55; Kauko Kyynäräinen: 49; Marjut Lamminen: 52, 53, 100; Maria Lampinen: 58; Anna Louekari: 46, 47; Kirsti Merta: 48; Tero Pajukallio: 105; Mirja Ramstedt-Salonen: 60; Jaakko Rekola: 50, 51; Anne Rousku: 56, 57; Leena Thornberg: 62, 63 Kirjaintyypit: Berthord Garamond ja Univers Paperi: Munken pure Painotyö: F.G. Lönnberg, Helsinki 2005 ISBN

7 Aluksi Kulttuuria perinnöksi, Suomen Tammi projektista verkostoksi kirja on arvio ja kuvaus vuosina tehdystä kulttuuriperintöopetuksen kehittämistyöstä. Kirjan tavoite on olla enemmän kuin pelkkä raportti tai luettelo tehdystä työstä. Tavoite on kertoa ja jakaa se miten ja millaiseksi kulttuuriperintöopetus on kehittynyt. Toiveemme on, että se innostus ja voima, jolla projektia on viety eteenpäin, tarttuisi lukijaan. Kirjan esimerkit ja kuvaukset on tarkoitettu vapaasti käytettäväksi ja sovellettavaksi omiin tarpeisiin. Toimivimmat esimerkit löytyvät paikallisverkoston omista kuvauksista. Kirjassa on sekä luettelo mukana olleista osahankkeista, niin kuin ne on aikoinaan ilmoitettu, että yhteenvetoja aikaansaannoksista. Tämä kaikki on vaatinut valtavan määrän työtä, tietoa, taitoa ja sydämen mukana oloa. Monet ihmiset, eri tahoilta, ovat antaneet aikaansa ja asiantuntijuuttaan tämän kaiken toteuttamisessa ja onnistumisessa. Kiitokset kehitystyöstä kuuluvat juuri heille. Opetusneuvos Kaija Salmio, Opetushallituksen arviointiryhmästä on suorittanut ja koonnut projektin arvioinnin. Työ on merkittävää tulevaisuuden toimintaa ajatellen. Projektimme toimintavuosien aikana tietoisuus koulutuksen, kasvatuksen ja kulttuuriperintöalan yhteisistä velvoitteista ja tavoitteista on lisääntynyt. Kulttuuriperintöopetuksen merkityksen ymmärtämiseksi tulee kuitenkin vielä ponnistella. Tulevaisuuden rakentamisessa kouluopetus välittää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Tarkoituksena ei ole katsoa vain taaksepäin. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Tällaisen opetuksen kehittämistyö jatkuu Suomen Tammen verkostossa. Kulttuuriperintömme katsoo tulevaisuuteen. Toimituskunta

8

9 Sisältö Ilkka Niiniluoto Aika, muisti ja kulttuuriperintö Pekka Elo Hyvä verkko toimiva tulos Hankkeet Suomen Tammen hankkeet Inari Grönholm ja Mari Vuoriheimo Toimintamalleja Tuki Marja-Liisa Visanti Johtoryhmän mietteitä Pekka Elo ja Heljä Järnefelt Projektiryhmän työstä Minna Perähuhta Kulttuurisesti kestävää kehitystä Marjut Lamminen Museo-opetusta ajassa Seija Linnanmäki Rakennetun ympäristön näkökulma Arviointi Kaija Salmio Arviointiraportti Summary

10 Ilkka Niiniluoto Aika, muisti ja kulttuuriperintö Kulttuurityö ja ajan filosofia Kulttuurilla tarkoitetaan ihmisen harjoittamaa hengen viljelyä (cultura animi), luovaa toimintaa, jonka tuloksena syntyy aatteita ja ajattelua, tiedettä ja taidetta, kuvia ja kirjallisuutta, käyttöesineitä ja rakennuksia, tapoja ja sosiaalisia instituutioita. Kulttuuri on läpikotaisin aikaan sidottua, sillä sitä tuotetaan, ylläpidetään ja välitetään sukupolvien välisessä ketjussa. Ajan filosofian tärkeä kiistakysymys on se, missä mielessä aika on todellista. Ajan käsitteellä on fysikaalinen ulottuvuus, jossa se merkitsee ihmisestä riippumatonta maailman tapahtumien ja muutosten järjestystä. Tämän aikakäsityksen puitteissa voimme objektiivisesti puhua maailmankaikkeuden historiasta aina 15 miljardin vuoden päähän. Ajalla on myös subjektiivinen ulottuvuus, jossa se merkitsee ihmisen tapaa kokea ja jäsentää tapahtumia menneisiin, nykyisiin ja tuleviin. Aikakokemuksen keskeinen elementti on muisti, jonka avulla ihminen voi säilyttää oman elämänkaarensa tapahtumien jälkiä omassa mielessään - ja näin ymmärtää omaa itseään ja identiteettiään aikaan sidottuna ja muuttuvana kulttuuriolentona. Ajan filosofiassa kiistellään myös siitä, missä mielessä menneisyys on todellista. Tulevaisuuden osalta voimme olla jokseenkin yksimielisiä, että se ei vielä ole todellista, vaan avautuu eteemme erilaisten kehityspolkujen mahdollisuuksina. Presentismiksi kutsuttu oppi väittää, että vain nykyhetken asiat ovat todellisia. Tämä ajattelutapa sopii postmodernismiin, jolle on tyypillistä tarrautuminen ohikiitävään nykyhetkeen ilman kaihoa eiliseen ja vailla huolta huomisesta. Presentismiä vastaan voidaan kuitenkin esittää, että menneisyys on jo tapahtuneena objektiivisesti määräytynyt: vaikka voimme edelleen tutkia ja tulkita menneitä tapahtumia, emme voi enää vaikuttaa niiden kulkuun. Sen sijaan menneisyys jatkuvasti monin tavoin vaikuttaa omaan elämäämme. Vaikka me emme enää elä menneisyydessä, menneisyys on läsnä nykyhetkessä jättämiensä jälkien ja muistojen muodossa. Sivistyksen tuntomerkkinä onkin pidetty sen tunnustamista, että menneisyys elää meissä. Ihmisen muisti voi ulottua hänen oman elämänsä ensimmäisiin ikävuosiin saakka. Ihmiskunnan muistitieto voi myös ketjuna ulottua kauaksi esihistoriaan saakka, sillä meille voi säilyä ihmisen suunnittelemia ja rakentamia työkaluja ja käyttöesineitä. Vastaavasti perinneaineistot saattavat välittyä sukupolvelta toiselle yksilöiden mielissä säilyvinä kertomuksina, runoina ja tarinoina. Tämän kulttuurin välityksen muotona on puhekieli ja siihen perustuva oraalinen muistitraditio. Inhimillisen kulttuurin menestyksen avaimena on kuitenkin ollut se, että kulttuurityön tu- 8

11 loksia on opittu tallentamaan ja välittämään julkisesti havaittavien merkkien muodossa. Esimerkkejä tästä ovat varhaiset työkalut, joiden käyttötavat siirtyivät perimätietona vanhemmilta lapsille tai mestareilta oppipojille. Varhain kehittynyt analoginen tiedonvälitys käytti hyväkseen kuvia. Tärkeä askel, josta on tapana aloittaa historiallisen ajan mittaaminen, on kirjoitustaidon keksiminen: kirjoitettu kieli teki kumouksellisella tavalla mahdolliseksi kulttuurin digitaalisen tallennuksen ja siirtämisen ylittämällä ajan, paikan ja yksilöllisen muistikyvyn rajoitukset. Ihmisen luoma kulttuuri ja tutkimuksen kautta syntynyt inhimillinen tieto voitiin näin kirjoittaa muistiin papyrus- ja pergamenttikääröihin, painaa kirjapainon avulla paperille, levittää painettuina kirjoina. Saman kehityskulun jatkoja ovat 1900-luvun lopun uudet elektroniset julkaisut, joiden alustoina ovat tietokoneiden muistien virtapiirit ja piisirut. Muistiorganisaatiot ja kulttuurin eroosio Museoita, arkistoja ja kirjastoja on tapana kutsua muistiorganisaatioiksi, jotka toimivat ihmiskunnan muistina. Tämä ajattelutapa on 9

12 osuva, kun otetaan huomioon edellä kuvattu kulttuurityön ja ajan suhde, sillä näiden laitosten tehtävänä on tallentaa, dokumentoida ja esitellä menneisyydessä luotuja kulttuurin tuloksia. Vanhat rakennukset, joiden kunnosta on pidetty huolta, toimivat jo sellaisenaan itsensä dokumentaatioina. Toisaalta museo, joka asettaa esille ja katseltavaksi vanhoja käyttöesineitä, ei tavallisesti anna hauraita kapineita ihmisten käsillä kosketeltaviksi. Arkisto voi tarjota lukijalle alkuperäisen historiallisen paperin sijasta mikrofilmatun ja tietokoneelle digitoidun dokumentin. Sama rajoitus koskee kirjastoja, joiden vanhat kirjakokoelmat kuluvat käytössä ja hapertuvat ajan myötä. Samalla kun kulttuuriesineiden tehtävä on toimia nykyisyydessä menneisyyden jälkinä, niitä uhkaa eroosio -kuluminen, rapautuminen ja tuhoutuminen. Karl Popperin termejä käyttäen kulttuurin tuotteille on luonteenomaista, että ne kuuluvat kolmeen maailmaan. Maailman 1 esineenä esimerkiksi kirja on fyysinen kappale, jolla on oma rakenne, muoto, kemiallinen koostumus, paino, lujuus, haju ja väri. Tähän todellisuuden tasoon kuuluvat myös kirjaan painetut kirjaimet ja kuvat. Bibliofiilille juuri vanhat alkuperäisteokset ovat intohimoisen harrastuksen, ihailun ja keräilyn kohteita. Luonnonlakien mukaisesti tällaisissa fyysisissä kappaleissa kuitenkin tapahtuu muutoksia. Ne voivat tuhoutua tulipalossa, haurastua ja homehtua, kellas-

13 tua tai menettää värinsä. Tämän vuoksi kirjojen, filmien, äänitallenteiden ja muiden dokumenttien konservointi ja entisöinti on tärkeä kirjastojen palvelutehtävä. Maailman 2 esineenä kirja elää yksilöjen mielissä. Eroosio tällä todellisuuden tasolla merkitsee sitä, että teokset vääristyvät ihmisten muistissa tai kokonaan unohtuvat. Kirjastojen uumenissa on valtavasti kätkeytynyttä aineistoa, jota ei enää muisteta tai osata sieltä etsiä. Tätä prosessia vastaan yliopistot ja niiden kirjastot voivat taistella ylläpitämällä aateja oppihistorian harjoitusta, tuomalla julkisuuteen kokoelmiensa aarteita näyttelyissä ja julkaisuissa sekä kehittämällä tehokkaita ja kattavia tiedonhaun järjestelmiä. Maailman 3 kulttuuriesineinä kirjoissa on olennaista niiden informaatiosisältö, jota koskeva tekijänoikeus kuuluu kirjoittajalle. Jo kirjapainotaito teki mahdolliseksi valmistaa suuria määriä kopioita ja erilaisia painoksia yhdestä ja samasta teoksesta. Nykyisin sama teos voidaan tallentaa ja julkaista useissa eri muodoissa: monisteena, painettuna kirjana, cdromppuna, sähkökirjana, elektronisena kirjana nettisivuilla. Tämä esitysmuotojen runsaus on samalla merkinnyt sitä, että kulttuuriteokset informaatiopaketteina elävät entistä enemmän riippumatonta elämäänsä virtuaalisessa todellisuudessa. Tieteellinen tieto maailmassa 3 on muuttuvaa, sillä sitä alati päivitetään ja uusitaan uuden tutkimuksen ja kritiikin kautta: raja tieteen historian ja tutkimuksen nykyrintaman välillä on jatkuvasti liikkeessä. Mutta myös eroosio voi koskea maailma 3:n olioita. Myös ne ovat aikaan sidottuja ja herkkiä muutoksille sikäli, että nekin voivat hävitä inhimillisen todellisuuden piiristä. Tämä voi tapahtua, jos jonkin teoksen kaikki dokumentaatiot maailmassa 1 tuhoutuvat tai kaikki teosta koskevat ajatukset ja muistot maailmassa 2 haihtuvat. Kulttuuriesineen häviämistä merkitsee myös tilanne, jossa esimerkiksi elektronisesti säilytettyä dokumenttia ei enää kyetä avaamaan ja rekonstruoimaan uusilla tekniikoilla tai tallentamisessa käytettyä kieltä ei enää kukaan kykene tulkitsemaan ja ymmärtämään. Kulttuuriperintö haasteena Kulttuuri tarkoittaa inhimillisen luovan työn tuloksia, jotka siirtyvät tallenteina sukupolvelta toiselle. Muistiorganisaatiot huolehtivat kulttuuriesineiden ja kirjojen säilymisestä ja esilläolosta niin, että ne eivät tuhoudu ja unohdu. Tämän toiminnan kautta museot ja kirjastot ehkäisevät ja estävät luovan kulttuurityön kääntöpuolena välttämättä esiintyvää kulttuurin eroosiota. Niiden kokoelmat tulevat tulevaisuudessakin sisältämään monimuotoisesti esineitä, painettuja teoksia ja sähköisiä aineistoja. Onnistuessaan tehtävissään museot ja kirjastot säilyttävät menneisyyden elävänä ja ylläpitävät kulttuurin ajallista jatkuvuutta. 11

14 Pekka Elo Hyvä verkko toimiva tulos Kulttuuriperintöopetuksen kehittämisverkko Suomen Tammi on ollut avoin verkko. Sillä on haettu tasavartaista yhteistyötä ja mukanaolijoiden motivaatiota. Toisaalta niukka talous on ohjannut toimintaa paikallisiin ja alueellisiin hankkeisiin. Välttämättömyys voi olla myös hyve. Suomen Tammi ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen suomalainen avoin opetuksen kehittämisverkko. Vuosina Suomessa vaikutti niin sanottu Akvaariohanke. Suomen Tammeen sitä yhdistää ei ainoastaan avoin verkostoyhteistyö tai ehkä siihen juuri vaikuttaen se että kummankin vetäjä on ollut ylijohtaja Aslak Lindström. Akvaariohanketta on huolella tutkittu: rehtori, kasvatustieteen tohtori Martti Hellström väitteli vuonna 2004 aiheesta Muutosote Akvaarioprojektin kehittämishankkeiden toteutustapa ja onnistuminen. Muutosotteiden moninaisuutta Millaisia muutosotteita sitten voisi olla olemassa? Hellström esittää nelikentän: Kehittämisprojektiin osallistuminen Huolellinen etukäteissuunnittelu ja toiminta sen mukaan Ei pyrkimystä osallistaa opetuksen subjekteja Autoritäärinen ote Pyrkimystä osallistaa opetuksen subjekteja Demokraattinen yhteistyöote Kehittämisprojektin suunnitelmallisuus 12 Ei tarkkaa etukäteissuunnittelua, prosessimaista toimintaa Mielijohdeote Hybridinen ote Systemaattinen ote

15 Autoritäärinen ote: Suunnittelu on johdon tehtävä ja opetuksen toimijat ovat ohjauksen kohteita. Muutos on yksinkertainen kohdasta y kohtaan q. Muutosta hallitaan strategisen, rationaalisen suunnittelun ja toiminnan avulla. Metafora olisi laivanrakentaminen. Hyvillä piirustuksilla ja asiantuntijaohjauksella puusepät tekevät laivan, vaikkei heillä jokaisella ole kokonaiskuvaa miksi eri työvaiheet ovat tarpeen. Demokraattinen yhteistyöote: Suunnittelu on yhteinen tehtävä. Kuten autoritäärisessä otteessa ollaan matkalla suhteellisen yksinkertaisesti kohteesta y kohtaan q. Edellä kuvattu laivanrakennus metafora toimii, mutta piirustukset on tehty yhdessä pyrkien ottaa huomioon toimijoiden asiantuntemus. Mielijohdeote: Muutoksen johtajilla on oikeus ja mahdollisuus improvisointiin. Tätä perustellaan muutoksen nopeudella ja monimutkaisuudella, joka vaatii reagointiherkkyyttä. Laivaa rakennetaan ulkomuistista; kaikki onnistuu, kunhan rakennusmestari on taitava ja valvoo työtä tarkasti. Hybridinen muutosote Tässä yhdistetään strategista suunnittelua ja itseohjautuvuutta. Päätöksenteko on jaksottaista ja lisäyksellistä päättämistä. Organisaatiossa luodaan suuntaviivoja, kun samalla varisnaiset toimijat ottavat kehittämisvastuun. Laiva rakennetaan kahdessa vaiheessa: perusrunko toimitetaan valmiina, mutta muuten rakentajat voivat toteuttaa omia näkemyksiään. Systemaattinen muutosote: Suunnittelu ja toimeenpano vuorottelevat. Kehittäminen ja kehittyminen ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Opetuksen toteuttajat mukana muotoamassa hanketta. Laivaa rakennetaan merellä, siihen on varauduttu, mutta rakentamista ei voida hallita ennakkosuunnittelulla. 13

16 Useiden tutkimusten mukaan koulu on jähmeä muuttumaan. Sanotaan, että innovaatiot tulevat ja menevät, mutta koulu säilyy. Lisäksi reformit liudentuvat vanhetessaan varjoiksi alkuperäisestä. Martti Hellström päättää väitöskirjansa toteamalla, että hänen tutkimuksensa tulokset puhuvat humaanin ja vuorovaikutteisen muutosotteen puolesta. Keskushallinnon, kuntien, koulujen ja opettajien sekä kansalaisjärjestöjen pitää kohdata. Hänen tutkimuksessaan Akvaarioprojektin koulukohtaiset hankkeet todettiin poikkeuksellisen onnistuneiksi. Rakenteellisesti Akvaarioprojekti muistutti läheisesti Suomen Tammen avointa rakennetta: työ tehdään alueellisesti ja paikallisesti, mutta kansallisella tasolla tuotetaan, kohdataan ja pyritään levittämään tuloksia. Kehittämisprojektin onnistuminen Martti Hellström listaa tutkimuksensa tuloksena joukon onnistumisen ehtoja, tässä muutamia: Pohjustakaa hankettanne kehittämällä koulunne toimintaa tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi. Pitäkää huolta opettajien jaksamisesta ja vahvistakaa rehtorin pedagogista johtajuutta. Käynnistäkää hanke, jolla on hyvä aihe, sellainen, josta olette innostuneita ja josta teillä on asiantuntemusta. Harkitkaa, että koulunne ja oppilaat aidosti tarvitsevat hanketta. Tehkää päätös yhdessä. Muutosidean tulisi olla radikaali. Määritelkää tavoitteet konkreettisesti Suunnitelkaa hanketta yhdessä oppilaiden kanssa, tehkää aikataulu välitavoitteineen ja budjetti. Hanke tarvitsee vetäjän. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä, toimikaa tiiminä ja etsikää yhteistyötahoja. Jokaisen tulee tietää omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Varmistakaa, että muutosideanne toimii käytännössä ennen kuin laajennatte toimintaa. Varmistakaa, että havaitsette ongelmat ja tiedätte miten ratkotte ongelmia. Nähkää vaivaa hyvän ilmapiirin ja me-hengen eteen. Onnistuminen edellyttää ahkeraa ja kovaa työtä. Onnistuminen edellyttää tukea ja huomiota. Palkitkaa itseänne onnistumisista. Mutta mikä oikeasti on onnistuminen? Tuntuu selkeästi, että monet Martti Hellströmin erittämät onnistumisen neuvot sopivat erittäin hyvin Suomen Tammeen. Ei varmasti joka suhteessa, mutta kyllä monessa tapauksessa. Toisaalta hän on halunnut laajentaa hyvän hankkeen arviota arvoihin seuraillen Eero Ojasen ajatuksia. Onnistuneessa hankkeessa on 14

17 neljä tasoa. Ensinnäkin se toimii. Tälle kustannustehokkuuden tasolle hakkeiden arviointi useimmiten jääkin. Toisena tasona on hankkeen tuottama kokemus: ovatko mukana olleet tyytyväisiä, onko työ tuottanut mielihyvää. Mutta sitten kolmannelle tasolla tuodaan kentällä arvojen voimaa. Joudumme pohtimaan ja vastaamaan siihen miten hankkeen tulokset ovat toteuttaneet todella syviä arvoja kuten oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Syytä on aika-ajoin kysyä millainen arvo kulttuuriperintö on. Se palauttaa Suomen Tammen juurilleen. Neljäntenä ehkäpä hiukan mystisenä onnistumisen tasona voidaan ajatella sitoutumisen ja oikein tekemisen tunnetta. Ihmisen vain kuuluu tehdä niin. Lähde Martti Hellström: Muutosote - Akvaarioprojektin kehittämishankkeiden toteutustapa ja onnistuminen. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 249. Helsinki

18 Hankkeet

19 Suomen Tammen hankkeet Suomen Tammi -projekti oli avoin kaikille kulttuuriperintöopetusta kehittäville tahoille. Osaksi projektia ilmoittauduttiin vapaamuotoisella hankekuvauksella. Tämä luettelo perustuu niissä annettuihin aloitustietoihin. Sen jälkeen hankkeet ovat eläneet ja kasvaneet huomattavasti. Luettelo on aakkosjärjestyksessä järjestävän tahon nimen mukaan. Aboa Vetus&Ars Nova -museot, Juhana Herttuan lukio Framtionsvisioner - Vägval! -projekti Projekti tutkii oppilaiden ja museoiden välisen yhteistyön kautta, miten kolme pohjoismaata ovat valinneet tulevaisuutensa historiallisessa käännekohdassa. Käännekohdat ovat: luku, luku, 1800/1900 -lukujentaite, tulevaisuus (2000). Käsiteltävänä: Kuinka tulevaisuus ja nykyisyys on koettu, mitä samanlaisuuksia ja eroja eri alueilla oli/on, kuinka pohjoismainen ajattelu on muuttunut vuosisatojen kuluessa, mentaliteettien eroavaisuus, vaihtelut aikojen kuluessa, onko olemassa pohjoismaista mentaliteettia, mitä se merkitsee tulevaisuuden suunnittelun kannalta? Aboa Vetus&Ars Nova -museot Lasten ja taiteilijoiden suora vuorovaikutus -sisältö Koulu-Museo-Teatteri -kolmikannan yhteistyö, jossa ala-asteen 3-luokka työstävät teatterin kanssa keskiaikaan perustuvan näytelmällisen esityksen nimeltä Kuninkaan juhla, joka esitetään Aboa Vetus tiloissa. näyttelijöiden kanssa oppilaat oppivat draaman ja itseilmaisun keinoja. Museo tehtävänä on luoda tunnelmakuvia ja tietoa keskiajasta ja tuolloin eläneistä ihmisistä. Museon tiloihin pystytetään pienoismalli näytelmän miljööstä ja tapahtumista. Aboa Vetus&Ars Nova-museot, Luolavuoren ala-aste Pienoismalli (6x3,6 m) Turun kaupungista Valmistetaan pienoismalli ennen viimeistä Turun paloa. Pohjana on käytetty v:n 1743 karttaa. Työ tehdään vanerialustan päälle kanaverkosta ja liisteristä muotoillusta 3-ulotteisesta alustasta ja talojen pienoismalleista. Työ asetetaan esille ABOAN -museoihin helmikuussa Pienoismallien lisäksi oppilaat tutustuvat Turun historiaan mm. tekemällä vierailuja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Aboa Vetus & Ars Nova Museot Taiteilija -lapsi - vuorovaikutuksen vahvistamiseksi Koulun, museon ja nykytaiteilijoiden yhteistyö, joka pyrkii tutustuttamaan lapset (6-12 v.) nykytaiteilijoihin ja heidän tapaansa ilmaista itseään ja kommunikoida taiteillaan. Tavoitteena oli lähentää oppilaita ja taidemuseoinstituutioita. Yhteisessä projektissa taiteilijat vierailivat kouluilla ja päiväkodeissa heidän kanssaan toteutettiin 2 projektia joista tehtiin näyttelyt Aboa Vetus&Ars Nova museon tiloihin. Alvar Aalto - museo 1) URBS - Arkkitehtuurityöpajat koululaisille, 2) SILMÄNRÄPÄYS (IN ONE BREATH) - ympäristövaikutus, 4) ARKKI- TEHTUURIROISKEET - projekti, 5) OPE- TUSPAKETTI arkkitehtuurikasvatukseen 1) URBS - Arkkitehtuurityöpajat koululaisille, 2) KOULUPIHA- muotoilutyöpaja, 3) SILMÄNRÄPÄYS (IN ONE BREATH) - ympäristövaikutus identiteettiin, 4) ARKKITEHTUURIROISKEET -käynnistyy vuosina , 5) OPETUSPA- KETTI arkkitehtuurikasvatukseen valmistuu vuoden 2000 loppuun mennessä. Paketti sisältää diasarjan, verkko-ohjelman ja niihin liittyvät tehtävät. 18

20 Amurinkoulu/Työväen keskusmuseo 100 vuotta talon elämää Hirsitalon purun seuraaminen ja pienoismallin valmistaminen 1900-luvun tyylipiirteitten mukaisesti. Amurin koulu Amurin koulun rakennusperintöpäivät 3 Amurin koulun kulttuuriperintöopetus sisältää rakennusperintöpäivien vieton. Edelliset päivät ovat keskittyneet 50 - luvun koulurakentamiseen ja 50 - luvun sisustustekstiileihin. Opettajanhuone on entisöity 50 - luvun tyyliin oppilaiden, sisustusarkkitehtien ja tekstiilitaiteilijan avulla. Finlayson OY sponsoroinut hanketta vietettävään päivän teemana on hirsirakentaminen. Toimintaa on tarjolla luokille 1-9. Tarinateatteria Tampereen työläismuseokorttelissa ohjaajana opettaja toimii Kirsti Merta. Hirsirakennustyöpaja Tampereen työläismuseokorttelissa asiantuntijana toimii Marko Lahtinen. Puuvillasta putiikkiin -kävelykierros Tampereen keskustassa Työväen keskusmuseon, Werstaan järjestämänä. Maakuntamuseo Vapriikissa pysyvä näyttely ja luento arkeologin työstä 5. luokkalaisille. Päivänavauksen vierailija arkkitehti Eija Teivas kertoo hirsirakentamisesta ja esittelee Pirkanmaan maisemakulttuuriopetuskansiota. Kuvataidetyöpajoja yläasteen oppilaille. Amurin koulu Dali -kertomuksia keskiajalta -kirja Oppilaat ovat julkaisseet kirjan keskiajasta 5-6. luokan integroidun opetuksen perusteella Amurin koulu Kulttuuriperintöopetuksen Vaihto-projekti Kahden viime vuoden aikana syntyneen keskiaika- ja teollistumisaiheisen materiaalin pohjalle perustuva kulttuuriperinnön Vaihto-Projekti ranskalaisen koulun Albert Triboulet, Romans) ja sikäläisten museoiden kanssa. Opettajien ja museolehtoreiden yhteistyö on ensisijainen tavoite. Amurin koulu KULTTUURIPERINTÖVAIHTOPRO- JEKTI: teollistumisprojekti Kulttuuriperintövaihtoprojektiin kuuluvassa teollistumisprojektissa perehdytään Tampereen teollistumiseen ja erityisesti Finlaysonin tehtaaseen ja tehtaassa työskennelleiden ihmisten elämään. Tehtaan ja tehtaalaisten elämää opiskellaan työpajoissa, jotka luokanopettaja Kauko Kyynäräinen ja Työväen keskusmuseon museolehtori Hanna Yli-Hinkkala valmistelevat syksyllä Tarkoituksena on luoda tarinoita, joissa yhdistyvät fakta ja fiktio sekä luotujen tarinoiden vaihto ranskalaisten yhteistyötahojen kanssa. Antinkankaan koulu/saloisten koulu Raahelaisen merenkulun historia Raahen merenkulusta 1600-luvulta nykyaikaan laaditaan oppimateriaali paperille ja internettiin. Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu LASTU Arkkitehtuurikasvatus Rakennettuun ympäristöön tutustuminen arkkitehtuurin keinoin Arktinen keskus, Lapin yliopisto Työpajatoiminnan luominen arktiseen keskukseen Tarkoituksena on jatkaa toimintaa viikinkinäyttelyn yhteydessä alkanutta toimintaa syksyllä Työpajan suunnittelu ja toteutus kuuluvat sivuaineopintoihin (15 ov) josta yhden ov:n kokonaisuus Didaktinen seikkailu suoritetaan Arktisessa tiedekeskuksessa. Toiminnalla on tarkoi- 19

21 tus luoda oppilaille mahdollisuuksia tutustua näyttelyn eri aiheisiin kokemuksellisen oppimisen avulla. Oppilaat suunnittelevat lehtorin johdolla toiminnallisen työpajan Arktisen keskuksen perusja vaihtonäyttelyn aiheesta. Arktinen keskus antaa sisällöllisen johdatuksen, hankkii tarvittavan materiaalin ja varaa tilan työpajalle. Aronahteen ya & lukio / Rauman Taidemuseo Yhteiskoulusta Aronahteelle 40 vuotta Kartoittaa koulusta valmistuneita (valmistuvia) kuvataiteilijoiksi päätyneitä oppilaita ja esitellä heidän tuotantoaan taidenäyttelyssä. Opettaja Arja Punkarin johdolla oppilaat kartoittavat näyttelyyn osallistuvat taiteilijat, suunnittelevat näyttelyn kokoonpanon, tiedotuksen, avajaiset sekä mahdollisen luettelon. Einari Junttila -Taidemuseo Taidemuseo (Taiteilijan kotimuseo) Taidekotimuseo oli taiteilijan koti ja työympäristö alkaen Museona toiminut yli 10-vuotta. Taidetta neljässä huoneessa. Kerron taulujen tarinat. Kerron taiteilijasta. Taidemuseossani olevat maalaukset kertovat vuosisadanvaihteen (alkukymmenien) rauhallisesta ja luonnonläheisestä elämänmenosta, joka rauhoittaa nykyajan kiireistä kulkijaa. Pysähdyttää mietityttää. Espoon kaupunginmuseo Keskiaika (kevät 1999), tonttuprojekti eli espoolainen uskomus- ja kertomusperinne, internet-opetuspaketit em. aiheista. Espoon kaupunki: Kaitaan koulu ja lukio, Tuomarilan koulu, Siuntion kunta: Päivärinteen koulu Viikinkiaika Suomessa Viikinkiaika Suomessa -projekti on opetussuunnitelmauudistuksen ja modernin teknologian mahdollisuuksien yhdistelemisen ja monipuolisia asiantuntijayhteyksiä sisältävän opetuksen kehittämisja pilottiprojekti. Projektissa mukana olevat 3 koulua Espoosta ja Siuntiosta toteuttavat osittain yhteisen/yhtäaikaisen oman projektin liittyen viikinkiaikaan Suomessa. Viikinkiaika Suomessa -projektin puitteissa koulujen mielenkiinto kohdistuu lähinnä niiden kotiseutu-näkökulman takia etelärannikon viikinkiajan elämään ja muinaisjäännöksiin. Tarkoituksenamme on pilottiprojektina toteuttaa sekä mallintaa ja dokumentoida historian perus- ja lukio-opetuksen projekti, joka tosiasiallisesti noudattaa uusien opetussuunnitelmien henkeä ja toimintatapoja. Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenämme on laatia toiminnastamme konkreettinen selonteko, joka voisi olla apuna muille kouluille eri laajuisten historian opetukseen liittyvien teemojen toteuttamiseen ja laajaan integroimiseen muihin oppiaineisiin. Espoonlahden lukio Juuret -kurssi maahanmuuttajaopiskelijoille oman kielen- ja kulttuurituntemuksen vahvistamiseksi Espoonlahden lukiossa on paljon maahanmuuttajaopiskelijoita. Koemme heidän sopeutumisensa suomalaiseen lukioon ja koko yhteiskuntaan helpottuvan, jos heidän oman kulttuuritaustansa tunteminen vahvistuisi. Tällaista tuntemusta suomalainen opetussuunnitelma ei kuitenkaan huomioi. Kurssilla jokainen opiskelija tutustuu lähtömaansa historiaan ja kulttuuriin, kuten kirjallisuuteen, ja seuraa ja arvioi median välittämää kuvaa maastaan. Kurssilla työstetään tutkielma, jonka pohjalta laaditaan suullinen esitys. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden valtakunnallisen kurssimateriaalin tekemiseen. 20

22 Etelä-Kaarelan yläaste Ryijy-opetuspaketti kouluille Tutustuttaa koululaisia suomalaiseen käsityöperinteeseen ja suomalaisen ryijyn historiaan perinneryijystä moderneihin taideryijyihin. (Diat, teksti, ryijynäyttely) Suunnitellaan ja toteutetaan pieni ommeltu ryijy. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Alastaipaleen kylä- ja koulumuseo Oppilaiden tutustuttaminen koulun, opinkäynnin ja kylän historiaan. Oppilaat ovat järjestäneet koulumuseon näyttelyn. Tarkoitus on luetteloida esineistö (atk, tietokanta), piirtää/valokuvata (kuvataide) ja koota tietoa (historia, äidinkieli). Tuote: Uusi näyttely Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Kauhajärven koulun hanke Mattojen kutominen Kauhajärvellä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Kurikan Polvenkylän menneisyys Polvenkylän nuorisoseuran vaiheitten kautta tutustuminen kylän vaiheisiin. Haastattelut, arkiston etsiminen ja kokoaminen sekä mahdollisen valokuva- ja muun materiaalin kokoaminen. Tuote: näyttely Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Täsmentämättä Kurikan Säntin koulun menneisyys. Vanhan koulurakennuksen yläkerran tiloihin vanhan luokkahuoneen sisustaminen. Etelä-Pohjanmaan museo Lappajärven lukion kotiseutuarkistokurssi Jonkun lappajärveläisen yhdistyksen arkiston järjestäminen yhdistysarkiston muotoon malliksi kotiseutuarkistoon sijoitettaville muille yhdistysarkistoille. Kurssilla opetetaan myös kotiarkiston / talonarkiston luominen. Tuote: Lappajärven kotiseutuarkisto Paikallisen arkiston järjestäminen ja käyttö paikallishistorian tutkimuksessa. Etu-Töölön lukio (yläaste) TAMMI -projekti Kivikauden esineistö ja kalliopiirrokset tehty maalaamalla ja savesta esineitä ja asioita Annantalon näyttelyä varten. Teos on tilateos -SAVI. Näyttely Annantalolla jatko Etu-Töölön yläaste Töölön helmet Perehdyttää oppilaat ja opiskelijat Töölön ainutlaatuiseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, sen rakennuksiin, katuihin ja niiden nimiin, puistoihin ja veistoksiin sekä siellä eläneisiin kulttuuripersooniin ja heidän tuotantoonsa. Tarkoitus lisätä nuorten arvostusta itseään ja ympäristöään kohtaan. Tuote on kulttuuripolun tuottaminen, joka avataan 80-näyttelyssä. Aamunavaukset Töölön historiasta. 9-luokat tekee polkua esim. opo-tunnilla. Etu-Töölön yläaste Töölön helmi Töölön rakennustaidetta kotiseututuntemusta, yhteisöllisyyttä. Kauneutta kaupungissa. Jatketaan kaupunginosaan tutustumista järjestämällä koko koulua koskeva kulttuurisisältöinen liikuntapäivä syyskauden alkajaisiksi. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry Kulttuuriperinnön opetus elämänkatsomustiedossa ja filosofiassa * opetussuunnitelmien kehittäminen * tiedonvälitystä * koulutuksen järjestämistä opettajille Gallen-Kallelan museo Akselin kiertokulku Gallen-Kallelan museossa Perehdyttää oppilaat etukäteen valittuun, ryhmäkohtaisesti suunniteltuun ai- 21

23 hekokonaisuuteen, joka pohjautuu näyttelyn sisältöön. Valittua teemaa (myös mahdollinen tuote) työstetään koulussa sekä museokäynnillä. Alkuvuodesta näyttely kertoo kansallistaiteilijan maailmasta sata vuotta sitten. Tärkeä osa näyttelystä muodostaa sen yhteyteen ideoitu ala-asteen koululaisille suunniteltu Akselin kiertokoulu, johon kuuluu museokäynti, museokäynti suunnitellaan yhteistyössä museon, ryhmän opettajan ja työpajan/museokäynnin vetäjän kanssa. Museokäynnillä tutustutaan näyttelyn tarjoamaan primääriaineistoon, kouluissa työstetään museossa nähtyä ja opittua. Lisämateriaalina tullaan käyttämään Gallen-Kallelan Museon ja Freenet/Dipolin Opetushallituksen tuella yhdessä julkaisemaa koululaisille suunniteltua internet-ohjelmaa Kultakausi. Gallen-Kallelan museo Kalevala-koululaistapahtuma, näyttely, tutustuminen Kalevalan teemoihin Eläköön Kalevala-koululaistapahtuma, Kalevalan juhlavuoden näyttelyn kautta tutustuminen Kalevalan teemoihin. Koululaisten tulkinnat kansalliseepoksesta. Hakarinteen koulu Tammisaaren Vanhakaupunki Hakarinteen koulun lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon, joista yksi on Tammisaari kotikaupunkini. Jakso kestää 6 viikkoa. Jakson tavoitteena on jokaisella luokka-asteella perehtyä monipuolisesti omaan lähiympäristöön, Tammisaareen. Koulun painopistealueet ovat ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatus, joten työskentely painottuu erityisesti ympäristön tarkasteluun. Tammisaaren Vanhakaupunki on erityisen otollinen kohde rakennetun ympäristön tutkimiseen. Lukuvuonna Hakarinteen koulun 6. luokka on mukana Euroopan neuvoston kulttuurikomitean projektissa Ympäristö- ja kulttuurikasvatus kouluissa, jossa teemana on tutkia jotakin katua omassa kotikaupungissa. Hakarinteen koulu on valinnut projektikohteekseen Liinakankurinkadun Tammisaaren Vanhasta kaupungista. Halikon peruskoulu 9:nnet luokat Kartanoelämää ennen ja nyt Halikon peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat Halikon kartanoiden (Joensuu, Wiurila, Vuorentaka) elämään tekemällä tutkielmia ja postereita sekä valmistamalla tekstiilitöissä rengin ja piian puvut. Lisäksi kirjallisen aineiston ja haastattelujen avulla on tarkoitus tehdä pikkukuvaelmia kartanon työntekijöiden päivien kulusta. Haminan Ammattiopisto, Käsi- ja taideteollisuus Elämää luvulla linnoituskaupungeissa (Hamina,Ruotsinsalmi, Kotka) Esineiden hankkiminen, esineiden dokumentointi, Portfolio, tuotekehittely museon myyntituotteeksi Lyseonmäen lukio Heinolan lukio Heinolan kaupunkipuisto-, kierrätysja v.2004 asuntomessuhankkeet Yhteistyötä kaupungin toimijoiden kanssa Helsingin kaupunginmuseo Hesanet Saattaa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat koulujen ja opiskelijoiden tehokkaaseen käyttöön. Opetusviraston kanssa luodaan tietopankki digitoimalla kuva-arkiston materiaali ajaa informaatiota verkon avulla opetuskäyttöön. Koululaisten paikallishistorian tuntemuksen lisääminen. Kuvamateriaali siirretään Museon Maria-tietokantaan museon tutkijoiden luetteloitavaksi. Helsingin kaupunki, Roihuvuoren ala-aste Kulttuuriperintö teemaopetuksessa Koulun teemaopetuksen neljään teemaan 22

24 sisällytetään aina kulttuuriperintöopetusta. Esim. lukuvuoden teemat ovat Suomi, Keskiaika, Aika ja avaruus sekä Minä ja maailmana. Teemaopetus on sinällään kulttuuriperintöopetuksen tehostamisen hanke, jossa on haettu luontevaa tapaa liittää kulttuuriperintö osaksi koulun opetussuunnitelmaa. Teemaopetus tuottaa runsaasti oppilastöitä ja esityksiä, joista on rakennettu vuosittain neljä tapahtumaa tai näyttelyä. Teemaopetuksen tukena koulussa pyörii kv-tv, jossa kukin luokkatiimi vuorollaan tekee lyhyen videon jostakin kulttuuriaiheesta, joko suomalaisesta tai oppilaan kotimaahan liittyen. Videot näytetään koko koululle yhteisessä tilaisuudessa, jossa samalla kerrotaan lisää kyseisestä aiheesta mm. yhteislaulujen avulla. Kv-tv -vuoro kulkee viestihaasteena Helsingin kuvataidelukio Itämeren seudun maailmanperintöprojekti Tehdä tutuksi maailmanperintökohteita ja säilytettävää ympäristöä. Yhteistyötahojen kanssa kesken tallennetaan Itämeren seudun maailmanperintökohteita eri tavoin. Tutustutaan eri maiden kohteisiin. Järjestetään kiertävä taidenäyttely mahdollisuuksien mukaan sekä muuta yhteistoimintaa. Tutustutaan kohteiden historiaan ja mahdollisesti esitetään uusia kohteita. Helsingin kuvataidelukio Multimediaohjelmat Katajanokasta ja Tapiolasta, Suomen Rakennustaiteen museon perusnäyttelyn yhteyteen. Suomen rakennustaiteen museoon pystytettävään perusnäyttelyyn kuvataidelukion multimedianopiskelijat ovat valmistamassa Katajanokasta ja Tapiolasta multimediaohjelmaa. Ryhmän jäsenet tehneet oman ehdotuksensa visuaaliseksi käyttöliittymäksi ja ehdotuksista on valittu ryhmästä sopivimmat työstettäviksi. Museo kuva-arkistosta valittu kuvamateriaalia, jota skannattu ja muokattu. Ohjelmointi ja testaus aloitettu, testattu QTVR-ohjelmaa, joka mahdollistaa 360-asteisen panoraaman yhdistämisen yksittäisistä kuvista. Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry Merihenkiset kädentaitojen työpajat Suomenlinnassa Meriperinteen, Suomen talonpoikaispurjehduksen ja niihin liittyvän käsityöperinteen pohjalta iloista oppimista ja itse tekemistä. Vuonna 2002: työpajoja peruskoululaisille päivittäin telakka-alueella Suomenlinnassa sekä Viikonlopputyöpajoja lapsille ja vanhemmille. Elo-lokakuun aikana koululaisryhmille työpajoja. Vuonna 2003: luokkaretket toukokuussa, kesällä käden taitojen työpajoja. Vuonna : luokkaretket toukokuussa, kesällä käden taitojen pajoja, syksyllä koululaisryhmille työpajoja, esittäytyminen World Skills Competition -tapahtumassa 2005 Helsingin normaalilyseo TURNARIT 125 v. vuonna 2003 Helsingin normaalilyseon urheiluseura TURNARIT täyttää kunnioitettavat 125 v. vuonna Turnarit on vanhin suomenkielinen urheiluseura. Näin urheiluseurojen toimintahistoria liittyy keskeisesti kouluun, koululiikuntaan ja nykyiseen Helsingin normaalilyseoon. Tavoitteena on saada ko. ajankohtaan liittyen Turnareiden musiikkiliikuntaäänite, joka sisältäisi koulujen liikunnan opetuksen tarpeisiin kaksi helposti ohjattavaa kuntovoimisteluohjelmaa ja näytösvoimistelu-ohjelman. Turnareiden juhlavuoden merkeissä ko. äänite lähetettäisiin postimaksua vasten lahjaksi halukkaille koulujen opettajille. 23

25 Helsingin yliopiston museo, Arppeanum Museokokoelmat tutuksi Tehdään tunnetuksi yliopistonmuseon kokoelmia ja toimintaa Hyrynsalmen lukio Aikamatka rakennus- ja kulttuuriperintöön - vanhat myllyt Projekti kuuluu Euroopan kulttuuri hankkeeseen Promenade in time - a learning experience in architectural and cultural heritage. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoa Euroopan arkkitehtuuri- ja kulttuuriperinnöstä. Hankkeen vetäjänä on Ateenassa sijaitseva Institute of the Hellenic Mills ja mukana on Hyrynsalmen lukion ohella mm. kouluja Kreikasta, Espanjasta ja Ranskasta. Suomessa hankkeen vetäjänä on ollut Suomen ympäristökeskus. Koulukohtaisten projektien lisäksi tavoitteena on tuottaa mediatuote (CD-ROM + kirja) Euroopan koulujen käytettäväksi. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo / Vankilamuseo Opetuspaketti vankilamuseosta Peruskoulun käyttöön valmistunut opetuspaketti Hämeenlinnan Taidemuseo Aluetaidemuseo NYTKY - nykytaiteen taidekasvatusyhteistyö -hanke taidemuseon ja koulujen välillä Ensimmäinen vaihe ja - toinen vaihe Lahden taidemuseon alue museotoiminnassa syyslukukaudella 1999, mukana ala-asteen 4 luokkaa, - kolmas vaihe jatkoa NYTKYlle Hämeenlinnan seudulla joko Hml:n taidemuseon toimesta tai jos rahoitus järjestyy, laajempana yhteistyöhankkeena Ilmajoen museo Kulttuurireitti 2003 Kulttuurireitti 2003-hankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten, erityisesti lasten ja nuorten kotiseututietoutta ja kulttuuriperinnön tuntemusta. Hankkeen avulla tullaan lisäämään Ilmajoella toimivien museoiden ja muun kulttuuriväen sekä oppilaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista. Hanke antaa museo-opetusta ja tuottaa internetsivut, joita koulut pystyvät hyödyntämään kotiseutu- ja kulttuuriperintöopetuksessaan. Hankkeen tavoitteena on myös suunnitella kulttuuritapahtumien sarja vuodeksi 2003, jolloin tulee kuluneeksi 200 vuotta maamme ensimmäisen maamiesseuran, Ilmajoen maamiesseuran perustamisesta. Juhlavuoden tapahtumissa tulee lapsilla ja nuorilla aktiivisina osallistujina olemaan keskeinen rooli. Ilomantsin lukio Draama Ilomantsin lukio KALAPERI (karjalainen lastenperinne) Kerätään lasten leikkiperinteeseen liittyvää aineistoa haastattelemalla ihmisiä ja lähettämällä tietoa lasten mukana koteihin. Saadusta materiaalista toimitetaan vihkossa (tietoa yl.käyttöön) suunnitellaan leikkipaikkoja ja museoon katseltavaa lapsille. Valmistetaan oppilaiden kanssa esityksiä koulua ja museoita varten. Inarin yläaste Museo opetussuunnitelmassa Saamelaisen kulttuuriperinnön tutkiminen Iston yläaste PETTU-projekti Toukokuussa 2003 Hyrynsalmen yläasteen luokat 7A, 7B ja 7C kaatoivat museonhoitaja Kalle Juntusen opastuksella kotiseutumuseon metsästä kolme mäntyä, joista irrotettiin ns. pettuliinat. Koululla liinat kaavittiin puhtaaksi pihkasta ja kuivattiin. Loppu pihka poltettiin pois leivinuunissa hiilien päällä. Syksyllä 24

26 2003 oppilaat hienonsivat kuivatut liinat mahdollisimman pieniksi palasiksi, ja erään oppilaan isä otti tehtäväkseen petun jauhamisen Komulankönkään vesimyllyssä. Jauhaminen talletettiin CD-romille. Historian tunnilla teimme ryhmätöinä kuvasarjoja petun teon vaiheista seinätauluiksi. Tämän jälkeen oppilaat valmistivat kotitaloustunnilla lehtori Tuula Väisäsen johdolla leipää sekä puhtaasta petusta että ruisjauhoihin sekoitettuna. Oppilaat olivat oikein innostuneita ja ainakin voin kanssa petäjäleipä maistui oikein hyvältä. Paikallislehti Ylä- Kainuu teki projektistamme artikkelin. Jakobstads Museum-Pietarsaaren kaupu.museo K.H: Renlunds museum, Karleby(Paula Hyttinen) Barnevenemanget 1999: Kungstärgerna Barnevenemanget Lastentapahtuma 1999; Kuningasvärit, valo ja väri Lastentapahtuma 2000; muoto ja väri Joensuun yliop. / Pielisjoen koulu / P-K Museo/ Maakuntam.Carelium Museopedagogiikkaa draaman keinoin Museon näyttelytiedon syventäminen kokemuksellisesti yksilöhistoriallisesta näkökulmasta. Oppilasryhmä tekee museovierailun. Museokäyntiin kytketään draamapedagogisia työtapoja, joiden avulla pyritään elävöittämään ja tekemään tiedollinen aineisto oppilasta koskettavaksi ja hänelle läheiseksi. Virikkeenä käytetään museon kuva-aineistoa, esineistöä, multimediaa ja dokumenttifilmejä. Oppilaat eläytyvät tarinoihin ja ihmiskohtaloihin, joita kulloisenkin näyttelyn aineisto tarjoaa. Vierailuun on mahdollista liittää orientoivia ja motivoivia ennakkotehtäviä sekä syventävää jälkityöskentelyä koulussa eri oppiaineissa. Juuan lukio Puu-Juuan historia, tarinaperinne Jyväskylän normaalikoulu /yläaste KULTTUURILUOKKAKOKEILU yläasteella Kadun risteys projekti Tekeillä on esim. Kadun risteys projekti: yhteistyö etnologian laitoksen kanssa Jyväskylän keskustan kävelykadun ja kompassikeskuksen suunnittelemiseksi. Jyväskylän taidemuseo Elämäpeli - Jyväskylän taidemuseon nuoriso-ohjelma Hanke koostuu useasta osaprojektista: Viikko elämästäni -dokumentointiprojekti työttömille nuorille; Paperiverstas-työpaja; Työelämään tutustumisharjoittelu taidemuseossa; Elämän reunalla -näyttely; Irti kehyksistä, koulujen ja museoiden opintoprojekti Tavoitteena on tavoittaa sellaisia nuoria, jotka edustavat marginaalisia ryhmiä. Tarkoituksena on edistää elämänhallintaa ja taiteen harrastusta elämän rikastuttajana sekä lisätä ymmärrystä itseä, kulttuuria ja taidetta kohtaan. Jyväskylän yliopisto / Okl, Keski-Suomen museo World Heritage Education -projekti Perehdytään WHE -opetukseen ja integroituun pedagogiikkaan; luodaan uusia opetusmenetelmiä; ohjataan maailmanperinnön suojelemista; luodaan tietoverkko; kehitetään yhteistyöverkostoja; edistetään maailmanperintöasiaa; tutustutaan WHE -kohteisiin; suunnitellaan WHE -projekti yhdessä UNESCO -koulujen ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa; tehdään näyttely, raportti ja ehkä www-sivut Jyväskylän yliopiston museo / kulttuurihist. osasto Museo tutuksi Yhteistyö opettajainkoulutuslaitoksen kanssa 25

27 Jyväskylän yliopiston OKL, Normaalikoulun a-a, Yliopiston museo Meidän koulu Hanke antaa mahdollisuuden tarkastella ja pohtia koulun ja kasvatuksen tavoitteita, keinoja ja menetelmiä yhdessä lasten ja perheiden, koulu- ja yliopistoväen ja ylipäätään kansalaisten kesken. Meidän koulu hankkeessa normaalikoulun ala-asteen oppilaat syventävät ymmärrystään koulutyöstä vertaamalla nykyisen koulunsa toimintaa harjoittelukoulun historiaan. Opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden toivotaan osallistuvan tähän hakkeeseen harjoittelun puitteissa, jolloin he toimisivat oman luokkansa oppaina tai muissa ohjaus- ja järjestelytehtävissä. Oppilaiden tutkimusten tuloksina dokumenteista kootaan näyttely keväällä monitoimipäivänä, jolloin se osaltaan täydentää Pinacothecassa olevaa yliopiston 100-vuotisnäyttelyä ja antaa oman säväyksensä kasvatuskeskusteluihin. Kaarilan lukio Kaarilan neito Tampereen museoissa olevien tyylihistoriallisten pukujen saaminen pedagogisesti käyttökelpoiseen muotoon sekä paikallishistorian tuntemuksen vahvistaminen. Hankkeeseen on valittu aluksi viisi pukua eri aikakausilta ottaen huomioon oppilaiden omat lähtökohdat ja museon tavoitteet. Puvuille laaditaan kertojan muodossa oleva Tampereen historiaan liittyvä kehyskertomus, joka liitetään www-sivuille. Kainuun museo RIHMA-projekti Karjalaisen tekstiiliperinteen keruu Kaitaan koulu ja lukio Kadonneet laivat Merihistorian tutkiminen, aiheena majakat. Tuotetaan maalauksia, keramiikkatöitä ja runokirjoja. Kaitaan koulu Lappeenrannan linnoitus multimediakioski Multimediakioski, joka tulee sijaitsemaan Etelä-Karjalan museossa. Sisältää kuvaa, tekstiä, ääntä, animaatioita, videodippejä. Esityksessä voi edetä oman mielenkiinnon mukaan tutustuen kaupungin perustamiseen, rakennuksiin, taisteluihin, merkkihenkilöihin ym. 2) esitellään linnoituksen nykyisyyttä. 3) tutustumistapa on diashow opastettu kiertokäynti linnoituksessa. Tuote CD-rom syksyllä -99. Kallahden peruskoulu Vuosaari vuonna 1000 Teemapäivä koko koulua koskevana. 1) Draamatuokioita Vuosaaren rannassa: viikinkien ja hämäläisten kohtaaminen. 2) Näyttely koulun tiloissa: v.1000 esineistöä, pukeutuminen, ruoka, elinkeinot 3) Teematyöskentelyä luokissa Kannelmäen ala-aste Kulttuuriperintöprojektin jatko Lasten perehdyttäminen omiin juuriinsa sekä kotiseutuhistorian tuntemuksen lisääminen. Projektin lähtökohtana Kannelmäen alueelta löydetty 5000 vuotta vanha keramiikkaruukku. Kansallismuseossa käynti ja asiantuntijoiden avulla tutustuttu menneiden aikojen mm. kankaankudontaan ja ruukunvalaminen. Kannelmäen ala-aste Elämää viikinkiajalla Kirjoitelmia, näytelmiä, musiikkia, kuvaamataitoa (kuvataide), käsitöitä Merimuseolta saadun tiedon, kirjastoja internetlähteiden pohjalta työskentelyä Aikakautena viikinkiaika Mahdollinen tuote viikinkilaiva siihen liittyvine asioineen 26

28 Karan koulu LASIASIA Motto Lasi on läheinen aihe riihimäkeläisille, tehdään se tutuksi myös nuorisolle Lasinpuhalluksen ja reliefien kautta yritämme herättää mielenkiinnon lasiin, niin historiaan kuin nykymuotoiluunkin. Karinaisten koulu, Riihikosken koulu, Isonperän koulu, Asemanseudun koulu Kulttuuriympäristöohjelmat koulujen ympäristökasvatuksessa Pöytyän, Mellilän ja Karinaisten kulttuuriympäristöohjelmat valmistuivat syksyllä Jatkohankkeen tavoitteena on tutkia, miten ohjelmia voidaan käyttää 1-6. luokkien ympäristökasvatuksessa. Hankkeeseen osallistuu 5 koulua em. kunnista. Oman kunnan kulttuuriympäristöön tutustutaan eri oppiaineiden yhteydessä kulttuuriympäristöohjelman internet-sivujen kautta (www.lpv.fi/lsk) ja tehtävien avulla. Opetellaan arvottamaan kulttuuriympäristöä ja pohditaan sen tulevaisuutta. Työryhmässä, johon kuuluu opettajia 5 koulusta ja hankkeen vetäjänä kulttuuriympäristö ohjelman laatimiseen osallistunut arkkitehti, valmistellaan retki paikalliseen arvokohteeseen, vanhaan pihapiiriin. Tarkoituksena on kehittää opetusjaksosta vuosittain toistuva perinne. Arkkitehti laatii hankkeesta arvioivan raportin ympäristöministeriölle joka on hankkeen rahoittaja. Kartanon yläaste Järvenpää 50 vuotta 2001 Kartanon koulun näkökulmasta Järvenpään paikallishistoria tutuksi Karviaistien koulu Kadonneet laivat Pienimuotoinen musiikkiprokkis (Meri-aiheisia lauluja) Esitys toukokuun näyttelyn yhteydessä Kempeleen lukio Kempeleen perinteinen rakennuskulttuuri www:lle eri oppiaineiden integraationa Keravan museo Arkeologian menetelmiä Koululaiset tutkivat ympäristöä arkeologisin menetelmin Keravan museo Päiväkirjoista kirjaksi Museo oppimiskeskuksena Hankeen tarkoituksena on että oppilaat pitävät ns. museopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki museo- ja kulttuurikohdekäynnit + pajatyöskentely. Tavoitteena on julkaisu. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vinkkeli - huopakeskus ja residenssi Keskisuomalaisesta perinteestä ja osaamisesta kehitetään uutta käsi- ja taideteollisuus alan koulutusta erikoistuen huopaan. Koska Keski-Suomessa sijaitsevat maamme ainoat huopatehtaat oppilaitoksen erikoisosaaminen perustuu maakunnan perinteeseen ja sen hyödyntämiseen. Lähtökohtana keskisuomalaisen huopaperinteen tunteminen ja tallentaminen. Vahvojen verkostojen luominen alkutuotannosta markkinointiin koulutusta ja kulttuuria painottaen, minkä pohjalta voidaan kehittää kansainvälistä koulutusta tulevaisuutta ennakoiden. Kansainvälisen yhteistyön tukemiseksi on perustettu Huopakeskus ja taiteilijaresidenssi, jossa alan huiput voivat tutustua paikalliseen perinteeseen ja osaamiseen. Residenssivieraat kartuttavat huopakeskuksen kokoelmia ja osaamista työskennellessään ja kouluttaessaan. Keski-Suomen museo Keski-Suomen historia Museon ja koulujen yhteistyön kehittäminen 27

29 Kestilän koulutoimi / Hyvölänrannan ala-aste Kestilän kotiseutumuseon perustaminen. Museoesineiden luettelointi, kartoitus ja osittain myös kuvaus. Kuvattujen vanhojen työkalujen ja työmenetelmien siirtäminen joiltakin osin internetin kautta verkkoihin. Näyttelyiden ja työnäytösten järjestäminen yhdessä koulun kanssa. Hyvölänrannan tietotupa, joka on ko. ala-asteella. Kilens Hembygdsgård i Sideby Pettuleivän valmistus ja vanhat käsityötaidot Kielikylpy sivutuote SU-RU Tutustuminen käytännössä vanhoihin käsityötaitoihin, pettuleivän valmistukseen sekä keväisen petun keräämiseen. Erilaiset taideleirit nuorille kesäisin, jotka toimivat kaksikielisenä kielikylpynä ja auttavat kielirajojen madaltumiseen nuorten keskuudessa. Viedä perinteitä eteenpäin nuorille sukupolville. Siis käytännön toimet ja kaksikielisyys. Kilon koulu Lillklobbin tila ja sen lähiympäristö opetuskohteeksi Luoda työtapoja ja opetusmateriaalia lähiympäristön ja kulttuuriperinnön opetusta varten oppimiskohteena Lillklobbin tilan ympäristö rakennuksineen koulun läheisyydessä. Nyt menossa suunnitteluja kokeiluvaihe. Kilon koulun lukuvuoden on salainen puutarha, jonka puitteissa käynnistyvät eri hallintokuntien yhteistyöprojekti Lillklobb kilolaisten yhteiseksi puistoksi. Kirkonkylän koulu Kotipaikkakunnan Kulttuuriperinnön ja perinteen siirtäminen 1) Kotipaikkakunnan arvokkaan kulttuuri perinnön ja perinteen siirtäminen osaksi koulun opetussuunnitelmaa ja oppiainesisältöä 2) Tuottaa, koota ja julkaista maailmanperintöopetuksen materiaalia 3) Saattaa yhteistyökoulut vireään yhteistoimintaan Kulttuurien museo Aasia.net Virtuaalimatkaaja Keski-Aasiassa Aasia.net on osa Mannerheim Keski-Aasiassa näyttelyn ympärille syntyvää koululaistoimintaa. Aasia.net tulee välittämään internetin kautta jatkuvasti päivitettävää, mm. maantiedon, historian, uskonnon, musiikin ja kuvaamataidon opetukseen soveltuvaa tietoa. Kulttuurien museo / Museovirasto Siperia Taigan ja tundran kansojen näyttely Kulttuurien museon näyttely esittelee Siperian alkuperäiskansojen kulttuureita museon esinekokoelmien valossa. Ekologisten kysymysten käsitteleminen eli ajankohtaisuus nousee esille DVD-aineistossa Kulttuurien museo Näyttely Volgan mutka. Kielisukulaistemme elämää ennen ja nyt Näyttelyssä esitellään suomalais-ugrilaista kieltä puhuvien marien perinteistä kulttuuria ja nykyisyyttä. Venäjällä vähemmistönä asuvien marilaisten kulttuuri on hyvä esimerkki erikielisten kansojen kulttuurien kohtaamisesta. Näyttely esittelee marilaiskylän arkea ja juhlaa suomalaisten tutkimusmatkailijoiden silmin. V suomalainen taiteilija Agathon Reinholm on tallentanut kylän elämää piirustuksin ja akvarellein. Kansantieteellisiä tutkimusmatkoja on tehty alueelle v välisenä aikana ja dokumentoitu kansanpukuja ja kansanomaista arkkitehtuuria. Teollistuminen ja etenkin öljyteollisuus on vaikuttamassa marilaisten elämään, miten käy marinkielen? 28

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005 Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005 Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö ilmasto ja luonto yhteinen historia Itämeri

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016

PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 PYHÄJOEN LUKION TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 1. Opetuksen yleinen järjestäminen Lukiokoulutusta järjestetään ja kehitetään edelleen lukiolain kasvatustavoitteiden ja opetussuunnitelman pohjalta painottaen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 KESKIAIKAPROJEKTI 6. LUOKALLA ANDZELA NENKO LINDA MATTILA PIA PUUPPONEN Hankkeen taustaa Koulussamme on tiimiopettajuus luokkatasoittain. Kuudensia luokkia on neljä,

Lisätiedot

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! projekti 2009-2010 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta peruskoulujen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot