Liikkumisen ohjauksella viisasta liikkumista työyhteisöihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikkumisen ohjauksella viisasta liikkumista työyhteisöihin"

Transkriptio

1 Kipinät 18 Liikkumisen ohjauksella viisasta liikkumista työyhteisöihin Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 14 Kansallispuistojen terveyshyödyille hintalappu 28 Ihminen ja tekoäly rintarinnan työelämässä

2 Kipinät SISÄLLYS Pääkirjoitus: Olosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapa 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Muutos on pysyvää 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Tikka päähän päätöksentekijälle 10 Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla 12 Vaikuta asenteisiin 14 Luontoliikunnan hyöty näkyy myös euroissa 18 Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestä 20 Kunnon Laiva 22 Arjen passiivisuuden purkaminen vaatii yleistä asennemuutosta 24 Poikkihallinnollisilla toimintamalleilla liikuntaneuvontaa ja liikunnan edistämistä 12 Lahdessa on kehitetty pyöräilyolosuhteita asenteita hyödyntämällä. 26 Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? 28 Oppiminen, luovuus ja vuorovaikutustaidot tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja 30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Saumaton palveluketju synnyttää toimivan liikuntaneuvonnan 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Materiaaliuutuudet 38 KKI-materiaalit Huhtasuon hankkeessa keskitytään maahanmuuttajiin ja työttömiin. Kansalliset istumissuositukset julkaistaan toukokuussa. "Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia." Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh , katri. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Mikko Käkelä. PAINO Forssa Print Oy. 20. vuosikerta. ISSN-L ISSN (painettu). ISSN X (verkkojulkaisu). KUVA: MIKKO KÄKELÄ KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela. 2

3 Olosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapa PÄÄKIRJOITUS RISTO JÄRVELÄ Rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö TEHYLI-olosuhderyhmän puheenjohtaja Päiväkodin piha tai sen lähimetsä, koulupihaan rakennettu lähiliikuntapaikka, kävely- ja pyörätie, luontoympäristö sekä lähipuiston ja lähipalvelujen saavutettavuus myös rollaattorin avulla kuljettaessa ovat kaikki jokapäiväisiä fyysisen aktiivisuuden ympäristöjä. Ne tukevat eri väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja fyysisen toimintakyvyn edistämistä liikunnan avulla. Elinympäristömme liikuntaolosuhteiden lisäksi myös varsinaiset liikuntapaikat tarjoavat olosuhteita fyysiselle aktiivisuudelle. Vastuutahoja fyysisen aktiivisuuden olosuhteiden luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on useita. Vaikka kunnilla ja valtiolla on pääasiallinen vastuu liikunnan olosuhteiden luomisessa, vastuu liikkumisesta on viime kädessä yksilön. Kansalaisille arjen fyysisen aktiivisuuden valintaperusteena on usein mielekäs ja helppo toteuttaminen. Valintaa edesauttavat turvalliset, viihtyisät ja arkea sujuvoittavat olosuhteet. Onpa sanottu, että tiivis kaupunkirakenne suorastaan yllyttää liikkumaan omin lihasvoimin. Vapaa-ajan liikunta on Suomessa viime vuosikymmeninä jopa lisääntynyt, mutta arkiliikunta sitä vastoin vähentynyt dramaattisesti. Liikkumattomuus ja passivoituminen arjessa ovat tänään yksi keskeinen yhteiskuntapoliittinen ongelma. Turvallisella ja viihtyisällä elinympäristöllä on oleellinen merkitys väestömme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Jokapäiväiseen elämäämme kuuluvaa ympäristöä tulee kehittää siten, että se kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. Kunnissa terveysliikunnan olosuhteita kehitetään tänä päivänä poikkihallinnollisessa yhteistyössä useiden hallintokuntien ja eri sidosryhmien kanssa. Liikunnan edistämistyöhön tuovat painoarvoa päättäjien hyväksymät strategiat, kuten kunta- ja hyvinvointistrategia. Lisäksi tavoitteisiin pääsyä tukevat kunnan eri ohjelmat, esimerkiksi pyöräilynedistämis-, lähiliikuntapaikka- sekä terveysliikuntaohjelma. Eri hallinnonalojen yhteistyössä innostus, yhdessä tekeminen sekä erilaisten näkökulmien ennakkoluuloton käsittely tuovat lisää asiantuntijuutta, osaamista ja onnistumisen mahdollisuuksia. Kunnan elinympäristön kehittäminen terveysliikuntaa lisääväksi vauvasta vaariin kertoo kunnan panostuksesta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla paranee myös kunnan vetovoima. Turvallisilla, helposti saavutettavilla ja viihtyisillä terveyttä edistävän liikunnan arjen olosuhteilla mahdollistetaan kansalaisten fyysisesti aktiivinen elämäntapa. Vastuutahoja fyysisen aktiivisuuden olosuhteiden luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on useita. KUVA: TUULIKKI JÄRVELÄ 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu Terveydenhoitajien liikuntaneuvontakoulutukset HEAT-työkalusta päivitys Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi elokuussa 2014 päivitetyt versiot kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisen arvioinnin työkaluista (HEAT). Nyt myös työkalujen käyttöoppaan suomenkielinen versio on päivitetty. Merkittävimmät muutokset HEAT-työkalujen päivityksessä olivat kävelyn ja pyöräilyn kuoleman riskiä alentavien funktioiden päivitys sekä ihmishengen tilastollisen arvon maakohtaisten arvojen määritys perustuen OECD:n tutkimukseen. Nämä kaksi muutosta tehtiin toisistaan riippumattomasti. Niiden lisäksi työkaluun on tehty pienempiä muokkauksia kuten kuolleisuuslukujen päivitys maakohtaisesti, usein kysytyt kysymykset ja ohjelmistokorjauksia. Päivitetty suomenkielinen opas löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta. -> Viestintä ja materiaalit -> Materiaalit -> Maksuton materiaali Terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten tunnistamisessa, liikunnan puheeksi ottamisessa ja ohjaamisessa omaehtoisen tai organisoidun liikunnan pariin. He muun muassa työskentelevät lastenneuvoloissa, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, seniorineuvoloissa ja asiantuntijahoitajina terveysasemilla. KKI-ohjelma ja Suomen Terveydenhoitajaliitto toteuttavat yhteistyössä vuosina liikuntaneuvonnan koulutuspäivät terveydenhoitajille kaikissa maakunnissa. Pilottikoulutukset toimivat terveysliikunnan edistämisen starttitapahtumana terveydenhoitajille. Koulutuksessa keskitytään motivoivaan vuorovaikutukseen ja neuvontatyön menetelmiin sekä terveydenhoitajan rooliin liikunnan palveluketjussa. Esillä ovat myös teemat liikunta terveyden edistäjänä ja liikkumattomuuden haitat. Koulutus on jo toteutunut Pohjois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Syksyllä ovat vuorossa Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Paikallisina kumppaneina toimivat Liikunnan aluejärjestöt. TEKSTI: SARI KIVIMÄKI Kirjauutuus liikunnan terveysvaikutuksista Professori Ilkka Vuoren tuore kirjauutuus Liikuntaa lääkkeeksi esittelee yleisimmät terveysaiheet, joissa liikunnalla on osoitettu olevan vaikutusta. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille luotettavaa tietoa perustaksi liikunnan käytölle terveyden hyväksi. Kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. Tutkimusnäytön perusteella otetaan kantaa, millä perusteilla liikunnan käyttö on asianmukaista ja millaisia ja minkä asteisia vaikutuksia liikunnalla on odotettavissa. Lopuksi esitetään kuhunkin aiheeseen sopiva liikuntaohjelma. Julkaisu Ilkka Vuori, Liikuntaa lääkkeeksi. Readme.fi 4

5 Liikkujan Apteekkien valtakunnallinen kehittämispäivä Apteekkien liikunnan yhdyshenkilöt kokoontuivat Tampereelle teemalla Liikkujan Apteekki apteekin palvelutuote. Kehittämispäivään osallistui noin 50 apteekkien asiantuntijaa laajasti eri puolilta maata. KKI-ohjelman, Apteekkariliiton ja Hengitysliiton toteuttamassa päivässä aiheina olivat liikunta hoitokeinona, asiakkaan motivointi ja fyysinen aktiivisuus arjessa. Asiantuntijaluennoitsijoilta saatiin taustatietoa ja ideoita terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan tunnistamiseen ja liikunnan puheeksi ottamiseen. Käytännön osuudessa pohdittiin muutamaa Liikkujan Apteekeille ajankohtaista aihetta, kuten paikallisverkostoja ja niiden hyödyntämistä sekä apteekkien liikuntalähetettä palvelujen, kuten liikuntaneuvonnan ja liikuntaryhmien pariin. Lisäksi pohdittiin hengityssairaan liikunnan edistämistä ja eri toimijoiden roolia Liikkujan Apteekki -konseptin kehittämisessä. Osallistujat saivat myös konkreettista tietoa apteekin liikuntahyllyn rakentamisesta. Valtakunnallinen kehittämispäivä sai positiivisen palautteen ja päivästä toivotaan vakiintunutta toimintatapaa. Liikunnan aluejärjestöjen toteuttamat maakunnalliset terveysliikuntakoulutukset jatkuvat kuten tähänkin asti. Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluu tällä hetkellä yli 120 apteekkia. Liikkujan Apteekki edistää terveysliikuntaa tarjoamalla materiaalia, ottamalla liikunnan puheeksi, tarjoamalla liikuntatietoa ja ohjaamalla eteenpäin liikunnan palveluketjussa. Yhteistyökumppaneina ovat kuntien terveys- ja liikuntatoimi, Liikunnan aluejärjestöt, yksityiset liikunta-alan toimijat sekä paikallisyhdistykset ja seurat. Lisätietoja Tampereen koulutuspalautteesta ja tulevista koulutuksista > Tapahtumat ja kampanjat > Liikkujan Apteekki. PORRAS- PÄIVÄT tulevat jälleen Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja järjestetään tänäkin vuonna marraskuun ensimmäisellä viikolla, Kampanjan tavoitteena on herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Kampanjaviikon aikana kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan. Kampanjan verkkosivusto tarjoaa työyhteisöjen käyttöön erilaisia materiaaleja, kuten tiedotepohjia, julisteita ja portaiden läheisyyteen tulostettavia kannusteita, joilla kehotetaan vaihtamaan hissi portaisiin. Työyhteisöt voivat ideoida kampanjaviikolle omia kilpailuja tai tempauksia fyysisesti aktiivisemman työpäivän puolesta. Vuoden 2014 Porraspäivissä oli mukana noin 300 työyhteisöä ja yli 600 henkilöä. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriö KKI-ohjelman taustalle KKI-ohjelman aiesopimuksen vuosille ovat allekirjoittaneet rahoittajaministeriöt opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä taustatahot liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uutena KKI-ohjelman taustaministeriönä paremman työelämän kehittämiseksi. Käytännön yhteistyötä on tehty jo muutama vuosi ministeriön koordinoiman Työelämä hankkeen kanssa. TEKSTI JA KUVA: SARI KIVIMÄKI 5

6 TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONEN KUVAT: MIIA MALVELA MUUTOS ON PYSYVÄÄ KKI-Päivillä käsiteltiin muutoksia elämäntavoissa ja työelämässä KKI-Päivät keräsi pari sataa terveysliikunnan asiantuntijaa Tampereelle maaliskuuta. KKI-Päivät järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa yhteistyössä Sportec-messujen kanssa. Päivien puheenvuoroissa käsiteltiin erityisesti liikkumatonta elämäntapaa, liikunnan palveluketjua sekä työelämän toimintakulttuurin muutosta. Onnistumissuunnitelma nokialaisten hyvinvoinnin tukena Nokian kaupungin liikuntapalvelujohtaja ja hyvinvointikoordinaattori Satu Kankkonen kertoi Nokian kaupungin onnistumissuunnitelmasta, jonka toimintaperiaatteina on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä taloudellisuus. Liikuntatoimi ei voi liikuttaa kaikkia kuntalaisia, mutta se voi saada muut toimijat ymmärtämään liikunnan merkityksen ja toimimaan sen mukaan, Kankkonen totesi. Myös kaupunginjohtaja Eero Väätäinen korosti kaikkien hallinnonalojen yhteisvastuuta. Kaupungilla on yli työntekijää. On vaarallista, jos tällaisen organisaation osat alkavat ajatella vain oman sektorinsa asioita. Kaikki toteuttavat kuitenkin viime kädessä samaa tavoitetta. Rakenteissa keskeisin uudistus on ollut moniammatillisen, poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmän perustaminen Nokialle. Jokaisen yksittäisen työntekijän panos ratkaisee ja jokainen on osa suunnitelman toteuttamista. Väätäinen toi esille myös esimerkillä johtamisen vaikutuksen. Meillä on Nokialla tällaisia tulisieluja: innokkaita, asiaansa uskovia ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin, Väätäinen hehkutti. Nokialla pyritään panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Jotta ennaltaehkäisevään työhön saadaan lisää resursseja, meidän on tarjottava päättäjille faktatietoa kustannusten syistä ja siitä, miten niihin voidaan vaikuttaa, Väätäinen muistutti. Terveyserojen kaventaminen on yhteinen tehtävä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen muistutti, että pyrkimys väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen koskee kaikkia hallinnonaloja. Kuntalainen on asetettava keskiöön ja kaikki palvelut on suunniteltava asiakaslähtöisesti kuntalaisen näkökulma huomioiden. Yksilön vastuuta omasta terveydestään ei kuitenkaan voida sivuuttaa. Varjonen-Toivonen totesi, että elintavoilla on 35 prosentin vaikutus terveyteen, kun taas terveydenhuollon vaikutus on 15 prosenttia. Kuntalainen on itse vastuussa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, mutta kunnan tehtävä on tarjota kuntalaiselle hyvät mahdollisuudet näistä asioista huolehtimiseen. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä 35 % 25 % 15 % 15 % 10 % Elintavat Sosioekonomiset tekijät Perimä Terveydenhuolto Ympäristötekijät KKI-Päivien keskustelussa oli mukana Prospectumin Viestiseinä. Seinällä kommentoitiin, kritisoitiin, kannustettiin, kysyttiin ja vastattiin kyselyihin. Sportec-messuilla järjestetyssä vaalipaneelissa puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat keskustelivat muun muassa liikunnan rahoituksesta, liikunnan asemasta terveydenhoidossa sekä liikuntapaikkojen hoidosta ja kunnostuksesta. 6

7 Terveysliikuntasuunnitelmasta käytännön työkalu Pirkanmaan kunnille Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) aluejohtaja Ari Koskinen esitteli Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelman, jota ovat HLU:n lisäksi olleet toteuttamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja UKKinstituutti. Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelma kattaa koko elinkaaren. Suunnitelmaa viedään käytäntöön eri tahojen yhteistyönä: mukana ovat niin kunnat, järjestöt kuin yritykset. Tavoitteena on, että terveysliikunnan seuranta nivoutuu kunnissa osaksi hyvinvointikertomusta. Tärkeää on saada kuntiin toimiva liikunnan palveluketju. Tämä taas edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Liikuntapalveluketju vaatii myös toimivan Työn kehittämisen huippuosaamista opittava hyödyntämään Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta pureutui kysymykseen mureneeko vakaa työ. Toimintaympäristöt, tuotantoteknologia ja -prosessit sekä työelämän rakenne ovat muuttuneet. Työ on muuttunut näiden muutosten mukana. Työsuhteiden osa- ja määräaikaisuus on lisääntynyt. Yhä useampi tekee töitä yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä, kuten myös liike-elämän palveluksessa olevien määrä on kasvanut. Toisaalta teollisuudesta on kadonnut yli satatuhatta työpaikkaa noin 30 vuoden ( ) aikana. Tulevaisuuden trendeinä Leppänen näkee muun muassa työn kansainvälistymisen, mobiilin työn lisääntymisen sekä luovan ajattelutyön yleistymisen. lähetekäytännön. Tavoitteenamme on, että kaikissa Pirkanmaan kunnissa on tarjolla liikuntaneuvontaa vuonna 2016, Koskinen kertoi. Työ muuttuu, mutta toivottavasti proaktiivisesti eli niin, että me itse muutamme sitä ja pääsemme vaikuttamaan työhömme ja kehittämään sitä. Leppänen iloitsee työn kehittämiseen liittyvästä osaamisesta Suomessa. Meillä on huippuosaamista työn kehittämisessä. Tietoa ja menetelmiä työn kehittämiseen on vapaasti saatavilla. Ihan niin vakuuttunut en ole siitä, osaammeko me hyödyntää sitä riittävästi, Leppänen pohti. Liike osaksi työelämää Valo ry:n asiantuntija Matleena Livson valotti Liike elämään -hankkeen taustoja ja toimintoja. Valon, Liikunnan aluejärjestöjen ja useiden muiden tahojen yhteisen hankkeen tavoitteena on lisätä liikettä ja vähentää passiivisuutta työyhteisöissä. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu hanke pyrkii levittämään henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä ja kehittämään yhteistyötä henkilöstöliikunnan eri toimijoiden välillä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että organisaatioon. Yksilöt saavat ohjausta ja neuvontaa arjen passiivisuuden purkamiseen, ja organisaatioiden kanssa pyritään kehittämään olosuhteita ja käytäntöjä, jotka auttavat työntekijöitä lisäämään liikettä ja vähentämään passiivisuutta työssään. Käytännön esimerkkinä vaikkapa säädettävät työpöydät, Livson havainnollisti. Hankkeen pilottiprojektissa mukana olleen Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia kertoi teatterin vallanneesta liikuntainnostuksesta. Henkilökunta suhtautui hankkeeseen ensin vähän nihkeästi, mutta kun he ymmärsivät, että tätä tehdään heille eikä firmalle, niin innostus alkoi levitä. Hankkeen seurauksena komediateatterilaisille järjestetään säännöllisesti taukojumppaa ja sulkapallovuoroja. Kokoukset hoituvat yhä useammin seisten tai kävellen. Teatteriin on myös hankittu muun muassa asiointipyöriä, sähköpöytiä ja roikkumistankoja. 7

8 Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Kahden vuoden aikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden. Tutkimuksessa suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä. Suomessa on tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voitaisiin siirtää 5 10 vuotta. FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa. Tutkimus Ngandu T, ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. The Lancet, julkaistu verkossa maaliskuussa PIIS (15) /abstract Runsaasti liikkuvilla keskimääräistä vähemmän painajaisia Painajaiset ovat hyvin epämiellyttäviä unia, jotka usein herättävät nukkujan. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja harmittomia, mutta jatkuvat painajaiset voivat olla vakava ongelma. Suomalaisista aikuisista 3 5 prosenttia näkee painajaisia usein, naiset useammin kuin miehet ja ikääntyneet useammin kuin nuoret. Tulokset selvisivät Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajassa tutkimuksessa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuosina 2007 ja 2012 keräämiä FINRISKI-terveyskyselyitä, joihin oli vastannut suomalaista vuotiasta aikuista. Tutkimuksen päälöydös on jatkuvien painajaisten vahva yhteys unettomuuteen ja masennusoireisiin. Toistuvasta unettomuudesta tai diagnosoidusta masennuksesta kärsivistä henkilöistä lähes 20 prosenttia näki painajaisia usein. Hyvin nukkuvista henkilöistä, joilla ei ollut masennusoireita, painajaisia koki alle 2 prosenttia. Alentunut työkyky, tyytymättömyys elämään, kova stressi sekä kipulääkkeiden runsas käyttö liittyivät myös jatkuviin painajaisiin. Myös humalahakuinen juominen useita kertoja kuukaudessa oli yhteydessä painajaisten näkemiseen. Sen sijaan runsaasti liikkuvilla vastaajilla oli keskimääräistä vähemmän painajaisia. Tutkimus Sandman N, Valli K, Kronholm E, Revonsuo A, Laatikainen T, Paunio T. Nightmares: Risk Factors Among the Finnish General Adult Population. SLEEP 2015;38(4): ViewAbstract.aspx?pid=

9 Tikka päähän päätöksentekijälle KOLUMNI Suomessa on valtiotasolla ja monissa kaupungeissa asetettu tavoitteeksi pyöräilyn lisääminen. Kysymys kuuluu, mitä vaaditaan, jotta se onnistuu. Olemme Suomessa tällä hetkellä jäljessä parhaimpia pyöräilykaupunkeja erityisesti kolmella kaistalla. Ensinnäkin kokonaisliikenneverkko on monissa Euroopan kaupungeissa pyöräilyyn kannustavampi kuin Suomessa. Niissä pyöräilyn kilpailukyky autoon nähden on varmistettu toteuttamalla pyöräilijöille nopeammat ja lyhyemmät reitit kuin autoilijoille. Toiseksi pyöräilyinfrastruktuurin eli väylien, liittymien ja pysäköinnin laatu on meillä selvästi heikompi kuin parhaimmissa maissa. Kolmanneksi päätöksenteko on selvästi pyöräilymyönteisempää Keski-Euroopassa. Jotta kaksi ensin mainittua kaistaa voivat toteutua, tarvitaan viimeistä. Kaikki on lopulta kiinni kaupungin poliittisesta tahtotilasta. Pyöräilyn edistämiseen osoitetaan määrärahoja, jos päätöksentekijät näkevät pyöräilyn laaja-alaisesti hyödyllisenä. Taannoisessa väitöstutkimuksessani nousi esiin tekijöitä, joilla eurooppalaisissa esimerkkikaupungeissa on onnistuttu saamaan pyöräilymyönteinen tahtotila. Olen jakanut tekijät viiteen ryhmään ja antanut koko paketille nimeksi TIKKA: Tiedon voima, Ihmisten voima, Kokemuksen voima, Kommunikaation voima ja Ajoituksen voima. Kun tikka osuu maaliin, pyöräilyn tehokas edistäminen on mahdollista. Tiedon jakaminen päätöksentekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin kaupungissa osoitettiin HEAT-työkalulla, että yhden euron panostaminen laadukkaaseen pyöräilyväylästöön tuottaa kahdeksan euron edestä hyötyjä. Muissa kaupungeissa on tehty samanlaisia laskelmia, mikä on avannut päättäjien silmiä entistä paremmin. Myös seurantatiedon kokoaminen on olennaista, jotta toimenpiteiden vaikutusta on mahdollista arvioida. Ihmisten voiman merkitys on koettu monissa kaupungeissa. Kööpenhaminassa asukkaat järjestivät laajan mielenosoituksen 1980-luvulla, Houtenissa asukkaat valitsivat kaupungin pyöräilymyönteisen kehityslinjan ja Gentissä pyöräilyn edistäjät kokosivat joukkonsa. Kun heitä oli riittävästi, myös heidän mielipiteidensä painoarvo lisääntyi. Kokemuksen voima saadaan käyttöön, kun kaupungeissa toteutetaan laadukasta pyöräilyympäristöä. Kun päätöksentekijät ja muut kaupunkilaiset kokevat pyöräilyn helppona, nopeana ja rentouttavana, he alkavat puolustaa vallitsevaa olotilaa ja vaatia enemmän. Siksi on olennaista toteuttaa kaupunkiin edes yksi väyläosuus hollantilaisilla ja tanskalaisilla periaatteilla, kuten Baana on Helsingissä tehty. Enää ei tarvitse viedä päättäjiä Kööpenhaminaan saakka katsomaan hyvää pyöräilyväylää. Kommunikaation voima koettiin muun muassa Gentissä. Vuonna 1987 kaupungissa yritettiin saada läpi liikennesuunnitelma, joka olisi lopettanut henkilöautoliikenteen keskustan läpi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty, joten virkamiehet päättivät tehdä paremman suunnitelman, kommunikoida enemmän päätöksentekijöiden kanssa ja tehdä muutenkin entistä vahvempaa yhteistyötä eri sidosryhmien suuntaan. Vuonna 1994 suunnitelma hyväksyttiin ja pyöräilyn osuus kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa 10 prosentista 20 prosenttiin. Osittain pyöräilyn edistäminen on kiinni ajoituksesta. Toisinaan kaikki yritykset pyöräilyn lisäämiseksi saattavat tuntua pään lyömiseltä seinään, mutta tilanne voi muuttua yhdessä yössä, jos esimerkiksi vaalien jälkeen ruorissa on pyöräilymyönteinen päätöksentekojoukko. Katsotaan, mikä tilanne Suomessa on eduskuntavaalien jälkeen. Ainakin merkittävä joukko johtavia poliitikkoja on liittynyt äskettäin perustetun Pyöräilylähetystön kummeiksi. KUVA: MARKETTA VAISMAA KALLE VAISMAA Kirjoittaja on tutkijatohtori, joka johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. 9

10 TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA ANNE MUSTONEN Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla Jyväskylän Huhtasuon asuinalueella on hienot ulkoliikuntapaikat ja valmistumassa oleva moderni koulukeskus. Näitä liikuntaolosuhteita ja elintapaneuvontaa hyödyntäen onkin lähdetty tavoittamaan kahta haastavaa kohderyhmää, työttömiä ja maahanmuuttajia Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishankkeessa. Huhtasuon kaupunginosassa asuu noin asukasta ja heistä joka neljäs on vuoden 2014 tilastojen mukaan työtön. Suuri osa väestöstä on maahanmuuttajia edustaen useita eri kansallisuuksia. Lähiliikunnan palveluketjun malli kehitettiin Jyväskylän liikuntapalvelujen ja terveydenhuollon kokoamassa kunta - ryhmässä. Suunnittelu käynnistettiin vuonna 2012 ja rahoitus saatiin vuosille Suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut päätetty hankkeen kohdealuetta, vaan ideana on, että malli toimii missä vain asuinalueella, kertoo hankekoordinaattori Leena Toivonen. Hankkeen toiminta koostuu liikuntaneuvonnasta, liikuntapaikkojen kehittämisestä sekä erilaisista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja -tapahtumista. Samaan aikaan KKI-ohjelman rahoittaman kehittämishankkeen kanssa käynnistyi ARA-rahoitteinen Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke. Hankkeet ovat tehneet alusta alkaen tiivistä yhteistyötä. ARA-hankkeessa on kehitetty erityisesti lähiliikunnan olosuhteita ja liikuntapaikkoja, jotka ovat olleet asuinalueen kokoon nähden heikot. Hankkeet mahdollistavat ja hyödyntävät toinen toisiaan. Teimme hankkeen alkuvaiheessa väestökyselyn työn lähtökohdaksi, mistä monet toiveet ja ideat hankkeen toimintaan nousivatkin. Moni meiltä lähtenyt idea on toteutettu ARAhankkeessa, jolla on taloudelliset resurssit esimerkiksi juuri liikuntapaikkojen rakentamiseen. Huhtasuolle onkin saatu jo muun muassa laavu, talviuintikoppi ja ulkokuntoilulaitteita. Frisbeegolf-rata rakennetaan kesällä TAVOITTAMISEN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Hankkeen kohderyhmänä on alueen koko aikuisväestö, mutta erityisesti työttömät ja maahanmuuttajat. Molemmat ryhmät ovat haastavia niin tavoittamisen kuin toimintaan osallistamisenkin kannalta. Maahanmuuttajat eivät ole mikään heterogeeninen ryhmä. He edustavat monia kansallisuuksia ja kulttuureja. He ovat monesti sulkeutuneita oman kulttuurinsa sisälle ja kulkevat omissa porukoissaan, tietää Toivonen. Maahanmuuttajien tavoittamisessa on tärkeää luoda suhteita. Toivonen onkin löytänyt jo iranilaisyhteisön yhdyshenkilön, naisen, joka järjestää iranilaisille toimintaa ja auttaa heitä. Samanlaisia yhdyshenkilöitä tulisi löytää muidenkin maahanmuuttajaryhmien piiristä. Työttömät eivät kohderyhmänä ole juuri maahanmuuttajia helpompi. Työttömätkään eivät ole missään ryhmänä odottamassa, että tulkaa tarjoamaan minulle liikuntaa. Heidän kohdallaan on myös kuunneltava herkällä korvalla, miten liikunta tuodaan esiin. Päällimmäisenä mielessä heillä ovat monet muut asiat kuin liikunnan lisääminen. PELKKÄ RYHMÄ EI RIITÄ Hankkeessa pyörii tällä hetkellä kuusi liikuntaryhmää viikossa, joissa suurin osa liikkujista on muita kuin juuri tavoiteltua kohderyhmää. Hankkeessa on opittu paljon maahanmuuttajien käyttäytymisestä ja heidän tavoittamisestaan. Omasta mielestä hyvät ideat ja tarpeet eivät välttämättä ole aina niitä, jotka maahanmuuttajat kokevat harrastamisen arvoiseksi. Ei riitä, että perustaa ryhmän, vaan suurempi työ onkin liikkujien saamisessa ryhmään ja heidän pysyvän liikuntaharrastuksen juurruttamisessa. Ideoimme hankkeessa esimerkiksi hiihtokoulun, joka olisi sopiva juuri maahanmuuttajille, mutta eipä sinne ketään tullut. Ehkä heidän mielestään ei ole tärkeää oppia hiihtämään. Toivonen on havainnut kulttuurin tuovan eroja myös siihen, miten naiset ja miehet liikkuvat. Maahanmuuttajanaisille ei usein edes ole liikuntakulttuuria. He hoitavat kotihommat ja he tapaavat toisiaan muissa kuin liikunnan merkeissä. 10

11 OHJAAMISAPUA JA VÄLINELAINAUSTA Vertaisohjaaminen voisi olla yksi ratkaisu erityisesti maahanmuuttajien ryhmän ohjaamiseen. Toivosella on tällä hetkellä kaksi vertaisohjaajakandidaattia, molemmat tosin ihan kantaväestöä. Keväällä on suunnitelmissa järjestää oma vertaisohjaajakoulutus, jonne houkutellaan muitakin osallistujia. Yksi ensi syksyn uutuuksista on liikuntavälineiden lainausmahdollisuuden käynnistäminen Huhtasuon kirjastossa. Kirjastoon on tulossa erillinen liikuntahylly, josta voi välineiden lisäksi lainata alan kirjallisuutta. Lainattavaksi tulee ainakin kotikuntoiluvälineitä, kuten kahvakuulia ja käsipainoja, kävelysauvoja, askelmittareita ja frisbeegolf-settejä. Laina-aika on vähän lyhyempi kuin kirjoilla, mutta muuten käytäntö välineiden lainauksessa on sama kuin kirjoissa: vahingoittuneet ja kadonneet korvataan ja myöhästymisestä tulee sakkoja. SEURANTAA JA JUURRUTTAMISTA Liikuntamahdollisuuksien lisäksi hankkeessa kehitetään paikallista liikuntaneuvontaa. Hankkeessa on tavoitteena yhtenäistää Jyväskylän liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja kehittää erityisesti seurannan työkaluja. Haasteena on erityisesti kirjaamisjärjestelmä. Emme pääse kirjaamaan tapaamisissa sovittuja asioita potilastietojärjestelmään, vaan joudun viemään kunkin asiakkaan tiedot paperisena sihteerille, Toivonen kertoo. Toivonen haluaa mahdollisuuksien mukaan ottaa asiakkaan aina seurantaan. Tavoitteena on, että seurannasta tulee jatkuva ja systemaattinen käytäntö. Liikuntaneuvonta on yksi palveluketjun lenkki, josta asiakas tulisi ohjata eteenpäin. Kun hanke päättyy, olisi hyvä, että Jyväskylän liikuntapalveluiden liikuntaneuvontaa järjestetään jatkossa kerran viikossa Huhtasuolla. Sille on kysyntää ja tarve, kiteyttää Toivonen. SITKEYS PALKITAAN Huhtasuon hanke on poikkitoiminnallisuuden mallioppilas. Toivonen liikuntapalvelujen työntekijänä on otettu hyvin mukaan terveysaseman toimintaan. ARAhankkeen lisäksi käytännön yhteistyötä tehdään muun muassa kansalaisopiston, alueen urheiluseurojen ja seurakunnan kanssa. Olen huomannut, että moni asia alkaa usein todella pienestä. Voi tulla jopa mieleen, että toimiiko tämä nyt sittenkään ja pitäisikö tästä luopua. Puoli vuottakin voi mennä, että vain muutama henkilö käy liikuntaryhmässä ja sitten yhtäkkiä sinne pamahtaa kymmenen osallistujaa lisää. Sitkeys palkitaan. Iloisia yllätyksiäkin mahtuu joukkoon. Miesten pelivuoron innoittamina nuoret naiset perustivat oman pelailuryhmänsä, joka toimii hankkeen sisällä aivan omillaan. Samoin painonhallinnan Kilokaarti-starttikurssit vetävät hyvin väkeä. Toivonen myöntää, että vaikka suurimmassa osassa hankkeen ryhmiä on nyt jo säpinää, niin ne varsinaiset kohderyhmät, maahanmuuttajat ja työttömät, ovat vielä tavoittamatta. Työ on vielä kesken. Jatkohakemus hankkeelle on jo tekeillä. Jatkamme sinnikkäästi kohderyhmien tavoittamista ja toimivan lähiliikunnan palveluketjun mallin toteuttamista, Toivonen sanoo tulevaisuuteen uskoen. LISÄTIETOJA Jyväskylän liikuntapalvelut Hankekoordinaattori Leena Toivonen puh , 11

12 TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: LAHDEN KAUPUNKI / ILARI LEHTINEN Vaikuta asenteisiin Kulkutapavalintoihin kohdennettua viestintää ja markkinointia Eurooppalaisessa SEGMENT-hankkeessa tunnistettiin useissa kaupungeissa elämänmuutosvaiheessa olevia asukkaita, jotka voitiin luokitella kahdeksaan eri asenneryhmään. Hankkeen pyrkimyksenä oli energiatehokkaampien kulkutapamuotojen kohdennettu markkinointi erilaisille asenneryhmille. Viime vuonna SEGMENT-työkalu pilotoitiin Suomessa Kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehittämishankerahoituksen avustuksella sekä yhteistyössä kolmen kaupungin kanssa. Liikkumisen ohjauksessa on aina kyse tavalla tai toisella ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Siinä onnistumiseksi kannattaa tuntea kohderyhmät ja toimia heidän kanssaan vuorovaikutteisesti, pohjustaa kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta SEGMENT-hanketta. ASENTEET VAIKUTTAVAT KULKUTAPAAN oli kestävien matkaketjujen lisääminen käsittäen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn siirtymisen potentiaalin tunnistamisen ja tavoittamisen. Kultaisten kysymysten lisäksi kunnissa lisättiin omia tietotarpeita kyselyyn. Kaupunkien väestöstä haluttiin tunnistaa eri asenneryhmien osuus, auttaa paikallisessa liikkumisen ohjauksen suunnittelussa, helpottaa toimenpiteiden priorisointia sekä parantaa toimenpiteiden luotettavuutta, listaa hanketta vetänyt johtava asiantuntija Jani Päivänen WSP Finlandista. SEGMENT-kysely on hyvä ja suhteellisen yksinkertainen tapa saada selville ihmisten liikkumisasenteita. Suomessakin eri kunnissa on mahdollista tehdä asukaskyselyjä, joissa kysytään SEGMENT-työkalun kysymykset, ja saadaan hyvää tietoa liikkumisen ohjauksen kampanjoiden ja muiden toimien pohjaksi, kannustaa Viinikainen asenneryhmien selvittämiseen. ASENTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Lahdessa työstetään pyöräverkon laadun parantamista määrittelemällä pyöräilyn laatukäytävät, joilla tarkoitetaan kaupunginosia ja asuinalueita yhdistäviä nopeita pyöräväyliä Lahden ydinkeskustaan. Työ kytkeytyy kaupungin jatkuvaan yleiskaavatyöhön, jossa pyöräverkostoa kehitetään hierarkkisesti (kuten autoilua). Työn taustalla on poikkihallinnollisesti kaupungin strategia, kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma sekä uusi terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma. SEGMENT-kysymysten avulla pyrittiin selvittämään kaupunkilaisten näkemyksiä hyvistä pyöräteistä. Ennakko-odotukset pyöräilyn esteistä tulivat kyselyllä todennetuksi, kertoo Lahden kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki. Oletko vannoutunut autoilija, imagonparantaja, mukiseva motoristi, parempaan pyrkivä, käytännöllinen matkustaja, autoa harkitseva, joukkoliikenteestä riippuvainen vai autosta vapaa valitsija? SEGMENT-hankkeessa luotujen niin sanottujen kultaisten kysymysten avulla voidaan tunnistaa keskimäärin hieman yli 80 prosentin varmuudella oikea asenneryhmä. Liikkumisen asenneryhmien tunnistaminen helpottaa viestin kohdentamista haluttaessa vaikuttaa kohderyhmien jäsenten käyttäytymiseen. HANKEPILOTOINTI SUOMESSA Suomen SEGMENT-hankkeessa menetelmää sovellettiin Lahden, Hyvinkään ja Turun kaupunkien piloteissa liikkumisen ohjausta ja energiatehokkaita kulkutapoja tukevan viestinnän ja kampanjoiden suunnittelemiseksi. Lahdessa haluttiin tunnistaa pyöräilijöiden tarpeet paremmin painottaen tapoja, joilla pyöräilyn houkuttelevuutta ja kulkumuoto-osuutta voidaan lisätä. Hyvinkäällä tavoitteena oli erityisesti löytää uusien kaupunkilaisten asenneryhmät ja suunnata heille kohdennetusti kestävän liikkumisen markkinointia. Turun kaupungissa ja kaupunkiseudulla ajankohtaista Eri liikkujasegmenttien osuudet Lahdessa n = lähde: WSP 11 % 23 % 8 % 20 % 19 % 2 % 4 % 13 % Vannoutuneet autoilijat Imagonparantajat Mukisevat motoristit Parempaan pyrkijät Käytännölliset matkustajat Autoa harkitsevat Joukkoliikenteestä riippuvaiset Autosta vapaat valitsijat 12

13 Lahdessa mäkinen maasto koetaan esteenä. Myös ilmasto eli huono sää mainittiin, mutta se on todellisuudessa tekosyy. Esimerkiksi pohjoisemmassa sijaitseva Oulu on todellinen talvipyöräilykaupunki, jatkaa Palomäki Yksi usein mainittu este pyöräilylle kuitenkin yllätti. Se oli polkupyörän puuttuminen joko sitä ei ollut tai se oli varastettu. Tieto on tärkeä pyöräpysäköinnin kehittämisessä. Avovastauksista saatiin muun muassa tietää, että kun Lahdessa hakee lapselle päivähoitopaikkaa, hakulomakkeessa kysytään, onko perheessä autoa. Tämä on kestävän liikkumisen näkökulmasta seikka, mihin pitää puuttua, Palomäki avaa kyselyn tuloksia. Menetelmällä saadaan asukasryhmistä täsmätietoa, joka osaltaan auttaa muun muassa palveluverkon suunnittelussa. KOHTI ELINVOIMASTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ Lahdessa suurimpia ryhmiä olivat imagonparantajat, parempaan pyrkijät ja käytännölliset matkustajat. Tärkeimmät syyt kulkutavan valintaan olivat tärkeysjärjestyksessä helppous ja mukavuus, nopeus sekä liikunta ja terveys. Asenneryhmistä imagonparantajat, mukisevat motoristit ja käytännölliset matkaajat arvostivat näitä seikkoja eniten. Suunnitelmissa on kehittää kohdennettua kampanjointia, esimerkiksi Parempaan pyrkijöille innostava ja seksikäs houkuttelukampanja pyöräilyyn, ideoi Palomäki. Eri asenneryhmien selvittämistä Palomäki pitää hyödyllisenä, sillä kaavoituksessa asukkaiden asenteet eivät juuri nouse esille. Yleiskaava-arkkitehti kiteyttää Lahden osalta menetelmän hyödyllisyyttä ympäristökaupungin imagoon osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. Hyvä kouluverkko sekä se, miten käveltävä ja pyöräiltävä kaupunki on, ovat ne tekijät, jotka hahmottavat kaupungin elinvoimaisuutta. Lisää SEGMENT-menetelmästä: SEGMENT-hankkeesta julkaistaan keväällä raportti Liikenneviraston julkaisusarjaan. Työkalusta saa tietoa myöhemmin myös: sekä (liikenne, viisaan liikkumisen edistäminen) Eri asenneryhmiä kuvaavia tekijöitä Vannoutuneet autoilijat: autoilulle ei realistista vaihtoehtoa useimmilla matkoilla, pyöräily ja käveleminen liian hitaita, kunnon kohotus ei erityisesti motivoi, joukkoliikenne stressaavaa Imagonparantajat: pitävät autoilusta, käytännöllisyys, eivät halua sitä rajoitettavan, toisaalta maapallolle olisi hyvä, jos kaikki vähentäisimme auton käyttöä, näkevät pyöräilyn mahdollisuutena ilmaista itseään ja pysyä kunnossa, pitäisi kävellä enemmän ja jättää auto kotiin, mutta hidastaa Mukisevat motoristit: ajavat paljon, mutta kokevat sen stressaavana, haluaisivat vähentää autoilua, mutta muiden kulkumuotojen käytössä käytännön ongelmia, pyöräily voisi kohottaa kuntoa, mutta ei tunnu muuten mukavalta, kävelevät, kun kätevin tapa liikkua, aikovat kävellä tulevaisuudessa enemmän Parempaan pyrkivät: kokevat ajavansa liikaa autoa, haluaisivat vähentää, erityinen syyllisyys lyhyistä automatkoista, joukkoliikenne ei ratkaisu, mieluummin kävely ja pyöräily, kävelevät paljon jo nyt, terveellistä ja nautittavaa, yrittävät lisätä liikkumista päivärutiineihin Käytännölliset matkustajat: käyttävät autoa vain A:sta B:hen pääsemiseen, lähinnä kun se on välttämätöntä, kävelevät ja/tai pyöräilevät paljon, autoilua parempia nopeudeltaan, kustannuksiltaan ja mukavuudeltaan, bussi huonoin ja hitain Autoa harkitsevat: eivät omista autoa, mutta haluaisivat hankkia lähitulevaisuudessa, kustannuskysymys, eivät haluaisi lisätä pyöräilyä, epäkäytännöllistä ja stressaavaa, kävely toisinaan käytännöllistä, hyvä kunnon kannalta, haluaisivat ehkä kävellä enemmän, käyttävät paljon joukkoliikennettä, johon liittyy kuitenkin ongelmia Joukkoliikenteestä riippuvaiset: eivät vastusta autoilua, eivät juurikaan pidä auton ajamisesta, silti mieleinen kulkumuoto, turhautuvat joukkoliikenteessä, hidas, eivät koe itseään pyöräilijöiksi, kävelevät mielellään erityisesti kuntoilumielessä, paikalliset saasteet ja ruuhkat harmittavat Autosta vapaat valitsijat: auton käyttöä / siitä aiheutuvia haittoja pitäisi pikaisesti rajoittaa, sitoutuneet terveellisempiin kulkumuotoihin, jos käyttävät joukkoliikennettä, kokevat sen rentouttavana ja nautittavana 13

14 Luontoliikunnan hyöty näkyy myös euroissa TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT: MIKKO KÄKELÄ, METSÄHALLITUS/MAARIT SIMILÄ JA METSÄHALLITUS/SANNA-MARI KUNTTU Retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa arjen murheet unohtumaan, kertoo Metsähallituksen selvitys. Luonto on välttämätön ihmisen hyvinvoinnille, Metsähallituksen erikoistutkija Martti Aarnio sanoo. Luontoliikunnalla on myönteisiä psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia. Ryhdyimme tutkimaan, millaisista kokemuksista ne syntyvät. Vaikuttaako liikkujien tausta heidän kokemuksiinsa ja onko käyntikohteiden välillä eroja? Luonnossa liikkumisesta, luontoilusta, määriteltiin terveyshyödyn mittari. Sen voi laskea myös euroissa. Retkeilijät arvottivat kansallispuistossa saamansa terveyshyödyt keskimäärin 208 euron arvoisiksi. Puistossa kuljetut kilometrit ja vietetty aika korreloivat vahvasti euromäärien kanssa. Mitä pidempään kuljettiin, sitä suuremmaksi euromääräinen hyöty koettiin. Aika monta purkillista erilaisia pillereitä joutuisi siis syömään, jotta saavuttaisi samat positiiviset vaikutukset kuin luontoliikunnalla. Jospa olisi yksi pilleri, joka alentaisi verenpainetta, lievittäisi päänsärkyä, kohentaisi itsetuntoa ja mielialaa. Nappaisitko? Resepti kuuluu: kengät jalkaan ja ovi auki. Luontolääke on jokaisella nurkan takana. Kansallispuistojen terveys hyötymittarit on viritetty. 14

15 ALKUSYSÄYS AUSTRALIASTA Alkusysäyksen Metsähallituksen edustajat saivat vuonna 2010 järjestetyssä ensimmäisessä Healthy Parks, Healthy People -maailmankonferenssissa Australiassa. Siellä Park Victoria -luonnonpuisto oli toteuttanut tutkimuksen suojelualueiden turvaamiseksi ja pystyäkseen tunnistamaan monipuolisesti luonnonpuistojen hyötyjä. Totesimme asian niin merkittäväksi, että toimme idean tuliaisiksi Suomeen, Martti Aarnio kertoo. Teimme jo samana vuonna Terveyttä kansallispuistoista -ohjelman ja asetimme päämäärän pitkälle aikavälille. Uskomme, että kansalaisten terveys kohenee aidon luontosuhteen ja monipuolisen luontoliikunnan avulla. Yhtenä tavoitteenamme oli suojelualueiden käytön mittaaminen ja seuraaminen ja tuloksien käyttäminen alueiden palvelujen kehittämisessä. Oulun seudulla käynnistettiin ns. Open-hanke eli terveysteemainen hanke, jossa lähdettiin etsimään keinoja koetun terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen. Tärkeintä oli nimenomaan tutkia asiakaskokemusta ja myös kävijöiden ja käyntikohteiden eroja. VÄRILLÄ ON VÄLIÄ Tärkein asia on helppo pääsy luontoon. Vihreä asuinympäristö lisää hyvinvointia monella tavalla. Siihen kytkeytyy ajatus puisto- tai viherjatkumosta, eli luontoa on päästävä kokemaan jo kotiovelta. Reitin töihin ja harrastuksiin voi suunnitella niin, että matka kulkee puistojen, metsien ja rantojen kautta. Lähellä olevat alueet kuuluvat arkiliikuntaan, kun taas kansallispuistoissa on mahdollisuus retkeillä paremmin viikonloppuisin ja vapaa-aikana. Yhdessä kunnan ja kaupungin kanssa voi kehittää viherhyötyjä, eli suunnitella, miten ihmiset pääsevät luontoon ja mitä siellä tehdään. Vihreämmillä kaupunkialueilla henkinen hyvinvointi, onnellisuuden tunne ja terveellinen unirytmikin ovat yleisempiä. UNIIKKI KYSELY Suomessa ei ole ennen tehty luontokokemuksiin liittyvää kyselyä. Olemme ensimmäistä kertaa päässeet kävijöiden korvien väliin. Mittarikyselyistä oli kaksi versiota, suppea ja laaja. Molemmissa olivat mukana sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä niiden taloudellinen arvo. Suppea kysely tehtiin neljällä eri suojelualueella. Vastauksia tuli parituhatta. Vastaajista yli 80 prosenttia koki hyvinvointinsa parantuneen luonnossa. Huomattavaa on, että kukaan ei ollut täysin eri mieltä siitä, etteikö kansallispuistossa vaeltaminen tuottaisi hyvinvointia. Laajaan, yksityiskohtaisempaan kyselyyn vastauksia saatiin noin tuhat. Hyvinvointiaineistot analysoi ja raportoi Oulun Diakonissalaitos, ja taloudelliset analyysit ja raportit laati Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. HYTTYSISTÄ VIIS Usein kuulee väitettävän, että ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Mutta metsästä ei löytynyt mörköjä. Kysyimme kävijöiltä myös, pelkäsivätkö he, tai pelkäsivätkö lapset luonnossa liikkuessaan. Tulos oli, että pelkoa ei koettu. Myöskään sääolosuhteet tai vaikkapa hyttyset eivät heikentäneet hyvinvoinnin kokemusta. Luontoon mennään luonnon ehdoilla. Maariankämmekkä on Suo men luonnon ihana orkidea, jota voi ihailla muun muassa Patvinsuon kansallipuistossa. Yhdellä kansallispuistokäynnillä patikoidaan keskimäärin 15 kilometriä. Suomen kansallispuistoissa kävellään yhden vuoden aikana noin 34 miljoonaa kilometriä. Se vastaa noin 850 kierrosta maapallon ympäri. Vastaajista 80 prosenttia kertoi liikkuvansa joko enemmän tai yhtä paljon kuin terveysliikuntasuositus ohjeistaa. Kaikista työikäisistä suomalaisista kuitenkin kolme neljästä liikkuu liian vähän. HILJAISUUS KUIN RETRIITISSÄ Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei ollut merkitystä sillä, kuinka tottunut luonnossa liikkuja henkilö oli, oliko käynti kansallispuistossa hänen ensimmäisensä, vai oliko hän puistojen vakiokävijä. Kokemus oli molemmille yhtä vahva, ensikertalaiselle ehkä vielä järisyttävämpi kuin konkarille. Hienoa konkareille on se, että he voivat odottaa luonnon säilyneen samanlaisena kuin aiemmilla käynneillä. Muuttumattomien mielimaisemien katselemisesta ammentaa itselleen voimaa. Ympäristö on turvallinen, ja kokemuksen voi palauttaa myöhemmin mieleen. Näin luonto elvyttää Fyysinen aktiivisuus lisääntyy Stressi helpottuu Sosiaalinen hyvinvointi ja mieliala kohenevat Vaikutukset eivät riippuneet koulutuksesta, iästä, painosta tai terveydentilasta. Liikkujat innostuivat kommentoimaan tuntemuksiaan: Ihana hiljaisuus, kun ei ol- 15

16 lut puhelinkenttää. Viikko ilman nettiä, puhelinta, ovikelloa, työpaikkamelua. Tai: Innostutimme huonokuntoisen ihmisen liikkumaan enemmän kuin mitä hän arkisin yleensä tekee. Tai: Vieläkin, toista viikkoa vaelluksesta, minä olen joka yö ollut unissani tunturissa. Milloin kammin teossa tai telttaa pystyttämässä. Myös unessa on rauhallinen, levollinen ja hyvä olo. Elinvoima ja tarmo tuntuivat lisääntyvän, arkipäivän huolet ja murheet katosivat. Liikkuja tunsi saavansa uutta uskoa huomiseen, ja asiat asettuivat oikeisiin mittasuhteisiin. Luonto tarjosi siis retriittiä tai meditaatiota parhaimmillaan. Luontoilu vaikutti aikuisten arvion mukaan myönteisesti paitsi lasten liikkumisen ja yhdessäolon riemuun, myös mielikuvitukseen, oivaltamiseen ja luovuuteen. Lapset oppivat lisäksi uusia taitoja ja asioita. Aikuiset kokivat pystyvänsä olemaan lapsille paremmin läsnä luonnossa kuin sisätiloissa. JOPA KUVA TERVEHDYTTÄÄ Mitä pidempään luonnossa kuljettiin, sitä vahvempia olivat elämykset. Esimerkiksi Kevon luonnonpuiston reitin, 65 kilometriä, kulkeminen kestää viisi, kuusi päivää. Sieltä tulivat kaikkein voimakkaimmat myönteiset kokemukset. Muutama minuutti riittää 5 minuuttia: Mieliala kohenee minuuttia: Verenpaine laskee ja elinvoimaisuus lisääntyy. 5 tuntia/kk kaupungin viheralueilla tai 2 3 vierailua luontokohteissa: Kaupunkilaisten henkinen hyvinvointi parantuu merkittävästi. Martti Aarnio toteaa, että kansallispuistot eivät ole tärkeitä vain luonnonsuojelun takia, vaan erityisesti ihmiselle itselleen. Luontoa suojellaan ihmistä varten. Kun luonto on terve, niin ihmiset ovat terveitä. Ihminen on evolutiivisesti sitoutunut ja kytkeytynyt luontoon. Luonto on välttämätön ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Sillä, mitä ihminen kokee saavansa ja kuinka se vaikuttaa terveyteen, on yhteys. Luontokokemus on positiivinen, ennaltaehkäisevä, jopa lääke. Vahvimmin luonto vaikuttaa psyykkisesti. Luonto vaikuttaa tervehdyttävästi jopa kuvina. Jos sairaalassa ikkunasta näkyy luontoa, se nopeuttaa toipumista. Ei ole sattumaa, että tietokoneen näytönsäästäjässä on usein luontokuva. Ihmiselle lähiympäristön jokainen puu on tärkeä. Sen huomaa julkisesta mekkalasta, joka syntyy, jos puiston puita aletaan kaataa. HELPOIN KUNTOSALI Kansallispuisto on tasa-arvoinen ympäristö liikkua. Avainkortteja tai kuukausimaksuja ei kävijöiltä kysellä. Sinne meneminen ei maksa mitään, ja se on auki 365 päivää vuodessa 24/7 hyvinkin erikuntoisille ihmisille. Myönteiset kokemukset eivät liittyneet siihen, mitä puistoissa tehtiin. Hyötyjä sai, tekipä siellä mitä tahansa. Olennaista oli juuri luontoyhteys. Puistossa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan enemmän kuin normaalisti. Kyselyssä oli mukana hyvin erityyppisiä kohteita, kuten Kevon luonnonpuisto tai Kurjenrahkan kansallispuisto. Olennaista on se, että elämykset luonnossa ovat aina vahvempia kuin kaupunkityyppisissä kohteissa. Kurjenrahkan kansallispuistoon Varsinais- Suomessa on helppo poiketa esimerkiksi Turun kuhinasta. Kansallispuisto on nimensä mukaisesti kurkien kotisuo, jossa voi ihailla erityisesti suoluontoa. 16

17 Alle kymmenen prosenttia kävijöistä oli yksinkulkijoita. Sosiaalisia hyötyjä ei silloin tavoitella, vaan lähinnä juuri yksinolon tuomaa rauhaa. Metsähallituksen selvityksen mukaan myös eräihmisten hyvinvointi kohentui. Kahdeksan kalastajaa kymmenestä ja 90 prosenttia metsästäjistä arvioi hyvinvointinsa kohentuneen. Parhaiten eräihmiset rentoutuivat Lapin suurissa erämaissa: metsästäjät kanalintujahdissa ja kalastajat luonnonkalaa kasvavilla joilla. 10 kilometrin päivittäinen kävely ylläpitää ja parantaa myös kala- ja metsämiesten fyysistä kuntoa. Kansallispuistoihin tehdään vuodessa yli kaksi miljoonaa käyntiä. Kansantaloudellisessa mielessä tästä on suuri hyöty. Työkyky paranee ja eliniän noustessa ihmiset jaksavat työelämässä terveempinä ja pidempään. Näitä asioitahan yhteiskunta nykyisin tavoittelee. Näin myös meillä on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten terveydentilaan, eikä sillä tarpeella ole takarajaa, kun ajattelemme vaikkapa terveydenhuollon kulujen hallintaa, Martti Aarnio sanoo. Kyselyn hyötyjä voidaan käyttää myös kaupunki suun nit - telussa. Luonnon hyödyt ovat pitkäkestoisia verrattuna esimerkiksi kaivostoimintaan, jossa voi saada nopeita voittoja. Tärkeiden luontoarvojen menettämiselle voidaan myös laskea hinta. Martti Aarnio pohtii, miten erilaiset väestöryhmät, niin rikkaat kuin köyhät, vanhat kuin nuoret, maahanmuuttajat tai syrjäytyneet, pääsevät osallisiksi luontokokemuksista. Meidän pitää olla erityisen herkkiä. Mittari ei ole tärkeä, vaan se, mitä se viestii. On tärkeää oppia ymmärtämään kävijöiden tarpeita ja heidän yhteyksiään alueisiin. Olemme nyt vasta alkutaipaleella. Pikkuhiljaa voimme jalostaa omia palveluitamme ihmisten viestien perusteella. Terveyskärkikään ei voi olla liian terävä, vaan suurin merkitys on iloisilla, positiivisilla asioilla. Kuten eräs tutkija Iso-Britanniassa totesi: Children must enjoy and have fun Uudet kansallissairautemme, diabetes, ylipaino ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Luontoliikunta voi torjua niitä samoin kuin nuorten syrjäytymistä. Minulla on tunne, että olemme isojen asioiden äärellä, Martti Aarnio sanoo. VANHEMMAKSI, TERVEEMPÄNÄ Luonto buustaa mieltä Itsetunto kohenee Mieliala virkistyy Keskittysmiskyky paranee ja ongelmanratkaisu helpottuu Ahdistus, turhautuminen ja viha vähenevät LÄHTEET: Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista, Metsähallitus Luontoon.fi Luonto hoitaa kehoa Verenpaine laskee Syke alenee Stressihormonin pitoisuus laskee Fyysinen oireilu, kuten päänsärky, helpottuu Lihasjännitys alenee 17

18 TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: MIKKO KÄKELÄ, OVA Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestä Työpaikoilla on alettu herätä työ- ja työasiamatkojen edistämiseen ja siitä koituviin hyötyihin. Käytännössä kyse on työ- ja työasiamatkojen sekä työpaikalla työmatkaan liittyvien tilojen kartoittamisesta ja suunnitelman tekemisestä. Suunnitelma sisältää toimenpiteet sekä aikataulutuksen toteutukselle ja seurannalle. Kiinnittämällä huomiota työ- ja työasiamatkoihin voidaan vaikuttaa niin organisaation ympäristöystävällisyyteen kuin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Liikkumisen ohjauksella edistetään kestäviä kulkumuotoja, niin sanottua viisasta liikkumista, palveluiden, viestinnän ja markkinoinnin avulla. VALINNALLA ON MERKITYSTÄ Viisaaseen liikkumiseen sisältyvät terveyteen vaikuttavien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäksi muun muassa kimppakyydit, etätyö ja autojen yhteiskäyttö, joilla vaikutetaan ympäristökuormaan ja pienennetään hiilijalanjälkeä. Työmatkaaja täyttää jo päivittäisellä 30 minuutin aktiivisuudella kävellen, pyöräillen tai yhdistettynä joukkoliikenteeseen päivittäisen terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnasta. Tämä tarkoittaa 15 minuutin reipasta fyysistä aktiivisuutta suuntaansa. Joukkoliikenteen käyttäjän on laskettu kulkevan päivässä keskimäärin askelta enemmän kuin yksityisautoilijan. Usein henkilöauton rattiin hyppääminen on totuttu tapa. Suomessa huomattava osa henkilöautomatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Pyörä on kuitenkin kaupungeissa useimmiten nopein kulkuväline alle viiden kilometrin matkalla. Kolme kilometriä ei pitäisi vaatia valtavia ponnisteluja kävellenkään. HUOMIO TYÖMATKOIHIN JA TYÖPAIKAN TYÖMATKALIIKKUMISEN OLOSUHTEISIIN Työpaikan työmatkaliikkumiskyselyllä voidaan kartoittaa työntekijöiden työmatkojen pituus, kulkutapa talvisin ja muina vuodenaikoina, kulkutapavalinnan perusteet, mahdolliset esteet ja mahdollisuudet muihin kulkutapoihin sekä työmatkojen hiilidioksidipäästöt ja päästövähennyspotentiaali. Kyselyllä kannattaa selvittää niin auton ja pyörän pysäköintimahdollisuuksia työmatkalla kuin työntekijöiden tyytyväisyyttä sosiaali- ja pyöräsäilytystiloihin. Työhyvinvoinnin edistämisen taustalle on hyvä kartoittaa, kuinka monella työntekijällä toteutuu päivittäinen 30 minuutin reipas kävely tai pyöräily työ- tai työasiamatkoilla. Työpaikalla kannattaa käydä läpi myös tilat, sillä joskus saattaa löytyä hyödyntämätön tila, joka soveltuu työmatkaliikkujien tarpeisiin. Kysely tuottaa paljon pohjatietoa työmatkaliikkumisen suunnitteluun. Kyselyn kautta saattaa selvitä, että joitakin parannuksia on helppo toteuttaa työmatkaliikkumisen edistämiseksi. Kyselyyn vastaaminen herättää myös työntekijät ajattelemaan omien työmatkojensa kulkemista. TYÖMATKALIIKUNNAN EDISTÄMISEN HYÖDYT Liikunnan terveyshyödyt tulevat tänä päivänä esiin monessa eri yhteydessä. Riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähentää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, saattaa vähentää paksusuolen- ja rintasyövän riskiä, ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja ylipainoa, vähentää masennuksen oireita, parantaa kestävyyskuntoa ja muistia sekä virkistää mieltä. Liikunnalla on merkittävä vaikutus elintapasairauksien, kuten lisääntyvän tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Ennen kaikkea säännöllinen ja kohtuullinen liikunta parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 300 euroa. Eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista. On tutkittu, että viikoittain pari kolme kertaa liikkuvilla on 4,5 päivää vähemmän sairauspoissaolopäiviä kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla. Työnantajan näkökulmasta työmatkaliikuntaan panostamisen hyödyt näkyvät sairauskustannusten pienentymisenä, mutta vaikuttavat eniten työn tuottavuuteen hyvinvoivien ja virkeiden työntekijöiden kautta. Se, miten työnantaja huolehtii työntekijöistään, heijastuu organisaation vetovoimaan. Suurin säännöllisen työmatkaliikunnan / fyysisesti aktiivisen arjen hyötyjä on yksilö, jolla on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Työmatka tarjoaa oman hyvinvoinnin lisäämiseen mainion tilaisuuden, sillä se toistuu lähes päivittäin. Onneksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Fyysisesti aktiivinen työmatka tuo iloa elämään ja hyvän mielen, kunhan saa otettua sen ensimmäisen askeleen tai polkaisun. 18

19 Työpaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäjänä työmatkaliikkujille suihkut, vaatteidenvaihto-, kuivaus- ja säilytystilat turvalliset pyörien säilytystilat työpaikan työasiointipyörät työnantajan tarjoama pyörähuolto keväällä liukuesteet kenkiin talvella leikkimieliset, matalan kynnyksen kisat tärkeintä osallistuminen, ei kilometrit infot esimerkiksi talvipyöräilystä valtakunnallisten kampanjoiden hyödyntäminen Lisätietoja työmatkapyöräilystä: edistaminen Liikennevirasto, Motiva, Liikenneturva, Trafi, HSL ja KKI ovat laatineet yhteistyössä verkkosivuston, joka antaa vinkkejä ja tietoa kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseen. Fiksusti töihin -sivusto avautuu huhtitoukokuun aikana. Valtakunnallinen pyöräilyviikko Ilo irti työmatkasta! vietettävän Pyöräilyviikon pääteemana on tänä vuonna työmatkapyöräily. Tavoitteena on innostaa suomalaisia pyöräilemään työmatkojaan. Työnantajia haastetaan parantamaan työmatkapyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyviikolla Suomi pyöräilee -kampanja haastaa muun muassa työpaikat järjestämään pyöräilyyn liittyvää toimintaa joka puolella Suomea. Pyöräilyviikon teemapäivät: Kansallinen pyöräilypäivä ja pyöräilyviikon avaus Pyörällä töihin -päivä Pyöräilyviikon 2015 julistetta Ilo irti työmatkasta voi tulostaa pdf-tiedostona sekä täydennettävänä word-tiedostona osoitteesta Kyseiseltä verkkosivulta löydät myös lisätietoa pyöräilyviikosta. 19

20 Terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaiset kohtaavat päivitä tietosi ja verkostoidu! Helsinki Tukholma Helsinki, Silja Serenade Poweria minäpystyvyyteen, inhimillisyyttä arkeen Mielen voimaa Raimo Lappalainen, kliinisen psykologian ja psykoterapian professori, Jyväskylän yliopisto Esa Saarinen Sinä poljet, minä ohjaan asiakkaan minäpystyvyyden vahvistaminen Anette Palssa, ravitsemusterapeutti Maaret Kallio Minä pystyn tähän Raakel Lignell, kulttuurin monitoiminainen, kokemusasiantuntija Anette Palssa Mitattavia hyötyjä vai inhimillisiä kokemuksia Piia Jallinoja, dosentti, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Viisaasti vaativa. Miten löytää lujasti lempeä elämä? Maaret Kallio, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja Kunnon risteilyisäntänä Marco Bjurström Arvojen loukkaamattomuus Esa Saarinen, arjen filosofi Tähtinä illassa 10 vuotta Poets of the Fall Joku Paikallinen Bändi Monipuolinen näyttelyosasto Lisätietoa ohjelmasta

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014, Valtuustotalo Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Luontopalvelut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori Metsien hyvinvointivaikutuksista Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori Hyvinvointia metsästä Fyysistä Psyykkistä Sosiaalista Taloudellista Esityksen lähteet: Viljo Kuuluvainen/Metsähallitus, Metsähallituksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

SEGMENT Työkalu kävelyn ja pyöräilyn viestintäsuunnitteluun Suomessakin?

SEGMENT Työkalu kävelyn ja pyöräilyn viestintäsuunnitteluun Suomessakin? SEGMENT Työkalu kävelyn ja pyöräilyn viestintäsuunnitteluun Suomessakin? LIVE-tilaisuus 22.5. Mari Siikonen Muotoilujohtaja WSP / Design Studio Mari Siikonen / WSP - WSP on monialainen suunnitteluyritys

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Lähiliikkumisen ja lähiliikunnan edistäminen Liikuntavirasto kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään järjestämällä liikuntapaikoille riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot