suurin ja monialaisin

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Etelä-Suomen lääni Osoitteellinen jakelu Toukokuu 3/2010 Sisällä: s Vanhustenhoito/hoitokodit s Kuntoutus/mielenterveystyö s Nuoret/lastensuojelu s Koulutus s Muut palvelut 1 Hesote on Suomen suurin ja monialaisin sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävä oppilaitos. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta nuorille sekä näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ja lisäkoulutusta aikuisille.

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Linnankodin valmis ajatus etsii paikkaansa Hoivapalvelu Linnankoti Oy on suunniteltu tarjoamaan hoivapalveluja kuntouttavana kotihoitona, päivätoimintana, tehostettuna kodinomaisena palveluasumisena ja ympärivuorokautisena hoivana. Palvelu suunnataan kuntouttavassa ja virkistävässä ilmapiirissä henkilöille, joilla on muistisairauksia tai jotka eivät selviydy omatoimisesti yksin ja tarvitsevat tukea arjen sujumisessa, mutta eivät kuitenkaan kuulu laitoshoidon piiriin. Ihmisen arvostus, hyvä kohtelu ja yhteistyö perustuvat eettisiin periaatteisiimme, kertoo Taina Sekkouri, joka vastaa hoivatoiminnasta. - Tarkoituksenamme on luoda kiireetöntä ja sydämellä toteutettua läsnäoloa ja hoitoa. Tarjoamme asukkaillemme kodin ja mielekkään arjen. Ihmistä ei tuoda laitokseen vaan uuteen kotiin, jossa tarjotaan mahdollisuus arvokkaaseen elämän. Omat tavat ja rutiinit tulevat hoitokotiin mukana, eikä niistä tarvitse luopua kodin vaihtuessa, painottaa Linnankodin toimitusjohtaja Taina Sekkouri. Linnankodilla ei ole vielä konkreettista toimintaa, sillä valmis toiminta-ajatus rakennuspiirustuksineen etsii parhaillaan tonttia jonne asettua. Sekkourilla itsellään on vahva kutsumus alalle. Taustallaan hänellä on terveydenhuollon peruskoulutus ja vanhustyön erikoisopinnot. Liiketalouden puolelta hän on merkonomi ja suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Sekkourilla on kokemusta myös omaishoitajuudesta ja sairaalan vuodeosastolta.. - Perustin oman yhtiön, sillä haluan toimia vanhusten kanssa ja tarjota heille mielekkään arjen. Tavoitteenamme on, että asiakkaamme on mahdollisimman virkeä ja tyytyväinen, ja on löytänyt meiltä luotettavan ja miellyttävän hoitokodin. Lisäksi katson tärkeäksi, että henkilökunnan ilmapiiri tukee yhteisiä tavoitteita niin, että arvostava ja hyvä ilmapiiri siirtyisi Tärkeää meille on yhdessäoleminen. Samira Sekkouri viihtyy asiakkaiden kanssa ja vastaa kotihoitoon sekä markkinointiin liittyviä asioita. eteenpäin asukkaalle. Ystävällisyys ja palvelualttius juontuvat hyvästä ilmapiiristä, jonka taustalla on vankka ammattitaito, kuvailee Sekkouri. Linnankodilla on suunnitelmissaan tarjota asumiseen perustuvan hoivan lisäksi aikaa ja välittämistä, mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, kuntoutukseen, liikuntaan, virikkeisiin ja saattohoitoon. Kuntouttava kotihoito osaksi toimintaa Linnankodin tarkoituksena on käynnistää tämän vuoden aikana myös kotihoitopalvelu Keravan alueella. - Kotihoidossa ikäihmisille tarjotaan apua arjessa selviämiseen, kuten perushoitoa, hygienian hoitoa, lääkehuoltoa, asiointia, lomakkeiden täyttämistä, kuntoutusta, keskustelua ja ulkoilua. Toimintaa ollaan nyt aloittamassa ja sitä markkinoidaan vuoden aikana enemmän, kertoo Sekkouri. Lisä-/Yhteystiedot: Hoivapalvelu Linnankoti Oy Hoivapalvelut: Taina Sekkouri, puh Kotihoiva: Samira Sekkouri, puh Palveluneuvontaa ikääntyville PalveluSantrasta hyötyvät tuottajat ja ostajat PalveluSantra on matalan kynnyksen neuvontapiste ikääntyville ja heidän läheisilleen. PalveluSantra on se myös päijäthämäläisten palveluntuottajien toiminnan edistäjä ja verkottaja. -Toiminta-ajatuksenamme on edistää ja helpottaa ikäihmisen kotona asumista. Tavoitteemme on, että ikäihminen saa juuri sen palvelun, mitä hän tarvitsee ja mistä on hänelle hyötyä. Kolmannen sektorin toimijana voimme luontevasti neuvoa palveluja myös julkisen sektorin ulkopuolelta, kiteyttää yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen. Yhteistyötä sektoriin katsomatta Nieminen nimeää yhdeksi toiminnan olennaisimmiksi asioiksi eri palvelusektoreiden välisen yhteistyön. -Päijät-Hämeessä kokemukset tällaisesta toiminnasta ovat olleet hyviä. Yhteistyö on sujuvaa ja tullut koko ajan tasavertaisemmaksi niin, että kaikki osapuolet ottavat toisensa tosissaan ja arvostavat toisten- PalveluSantranssa ikäihmistä neuvotaan kuuntelemalla. Yhdessä etsitään ulospääsy palveluviidakosta palvelupolulle. sa toimia. Täytyykin nostaa hattua alueen julkisen sektorin toimijoille avoimesta suhtautumisesta, kiittää Nieminen. PalveluSantran omat juuret juontavat niin kuntien kuin yrittäjienkin tarpeeseen. - Olemme tehneet töitä tällä kentällä noin 10 vuotta, ja eri sektoreiden välistä toimintaa on sinä aikana hiottu. Yhteisenä päämääränä on ikäihmisen hyvinvointi, minkä hyväksi asioita ja yhteistyötä tehdään. Toimimme hyvin konkreettisella tasolla, Nieminen lisää. Kuntien välinen palveluseteliyhteistyö on ollut keskeistä PalveluSantran toiminnan alusta alkaen. Kunnat saavat PalveluSantralta mm. ajantasaiset palveluhinnastot sekä apua palveluseteliyrittäjien hakuun ja koulutukseen. Yrittäjä puolestaan voi PalveluSantran kautta hakeutua palvelusetelipalvelun tuottajaksi yhdellä hakemuksella vaikka kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin. Verkostosta apua ikäihmiselle PalveluSantralla on yksityisten palvelutuottajien rekisteri, johon kuuluu noin 100 yritystä ja kolmannen sektorin palveluntuottajaa, jotka tuottavat palveluita ikäihmisen kotiin. Yhdistys antaa itse yrittäjille yritysneuvontaa sosiaali- ja terveysalan puolelta. Lisäksi Palvelu- Santra verkottavaa yrittäjiä keskenään, sekä ohjaavaa heitä muiden Päijät-Hämeen toimijoiden pariin eri projektien tai hankkeiden tiimoilta. - Kompaktissa paketissamme huomioimme useita eri osapuolia. Ylläpidämme yhteyksiä myös eläkeläis- ja seniorijärjestöihin. Olemme monenlaisen toiminnan solmukohta, sentraalisantra. Näin pystymme palvelemaan ikäihmisiä parhaiten, Nieminen muotoilee. PalveluSantran toiminnan toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Toiminnan on suunnitellut Päijät-Hämeen ja Itä- Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Toiminnan rahoittavat Päijät-Hämeen alueen kunnat, RAY ja PalveluSantran rekisterissä olevat palveluntuottajat. Lisä-/Yhteystiedot: Hämeenkatu 26 A, Lahti puh. (03) Aukioloajat: ma klo 10-17, ti - pe klo palveluneuvonta@palvelusantra.info

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Omatoimisuutta liikkumiseen! Liikuntarajoitteisten apuajoneuvo itsenäisen liikkumisen apuvälineenä on yleistynyt viime aikoina ilahduttavasti. Omatoiminen liikkuminen parantaa korvaamattomalla tavalla mahdollisuutta päivittäisiin askareisiin ja harrastuksiin. Siten se parantaa huomattavasti myös elämänlaatua. Apuajoneuvojen laajentunut valikoima ja huomattavasti laskenut hintataso mahdollistavat apuajoneuvojen käytön yhä yksilöllisempiin käyttötarpeisiin. Yhä useammin valitaan laitteita, joita voidaan käyttää sekä kotona, mökillä että ostosmatkoilla. Tämä edellyttää helppoa purettavuutta kevyesti käsiteltäviin osiin ja silti tukevasti käyttäytyvän, tehokkaan apukulkuneuvon. Kohtuullinen hinta, joustavat maksuehdot ja vuokraus tai siihen yhdistetty koekäyttömahdollisuus tarjoavat jokaiselle soveltuvan hankintavaihtoehdon. Korvaamaton apuväline liikuntarajoitteisille Sähkömoottorilla toimiva SHOPRIDER -apuajoneuvomallisto on ensisijaisesti suunniteltu palvelemaan eri sairasryhmiä ja liikuntarajoitteisia jokapäiväisessä omaehtoisessa liikkumisessa. Mallistoa valmistaa taiwanilainen Pihsiang Machinery MFG Co.Ltd. Tuotteita maahantuo ja edustaa Tuusulassa sijaitseva Kuusiluoto Oy. Kauan kehitetty, hyväksi havaittu -Olemme markkinoineet sähkökäyttöisiä SHOPRIDER apuajoneuvoja yli kahden vuoden ajan. SHOPRIDER on tuotu maailmalta valmiina, etupäässä liikuntarajoitteisille kehitettynä erinomaisen luotettavana tuotteena. Kun apuajoneuvo hankitaan ajoissa, siitä koituu hyötyä pitkälle sen jälkeenkin, kun liikuntakyky alkaa toden teolla heiketä. Ajoneuvo voidaan olosuhteiden muuttuessa myös vaihtaa, painottaa Harri Puro Kuusiluoto Oy:stä. -SHOPRIDER saa voimansa kahdesta huoltovapaasta lyijygeeliakusta. Akut varataan erillisellä latauslaitteella pistorasiasta. Käyttö on huoletonta ja helppoa myös sisätiloissa ilman melu- ja savusaasteita. SHOPRIDER -malleissa on erityisominaisuuksien lisäksi aina vaadittavat perusominaisuudet, kuten turvallisuuteen liittyvät CE-hyväksynnät ja - merkinnät. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat luotettavuus ja helppokäyttöisyys, Puro kertoo. -Apuajoneuvon tarpeellisuuden ovat oivaltaneet ihmiset, joiden liikkumismahdollisuudet ovat rajoittuneet eikä yhteiskunnan apu joko yllä heille tai muutoin vastaa odotuksia. SHOPRI- DER on kehitetty asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Tuote on pitkän kehityksen tulos ja sitä on myyty ympäri maailmaa jo pitkään. Pyrkimyksenä on pysytellä tarkasti niissä perusmalleissa, jotka on hyviksi havaittu. Tuotekehitys keskittyykin jatkossa enemmän designiin ja hienosäätöön, Puro linjaa. -Kuusiluoto Oy vastaa kaikkien maahantuomiensa laitteiden huollosta, varaosista, käyttöopastuksesta ja jatkuvasta asiakastuesta. Kaikkiin malleihin on olemassa selkeä suomenkielinen käyttöohjekirja. Mallien ja varaosien toimitusaika Suomessa on yhdestä viiteen vuorokautta. Takuuaika on yksi vuosi, Harri Puro selvittää. Yhteystiedot: Maahantuonti, myynti ja huolto: Kuusiluoto Oy Vähänummentie Tuusula Puhelin Fax Jälleenmyyjät: Tuusula Harri Puro Helsinki Juha Jakara harri@puro.net Sosiaali- ja kuntatalous Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Laura Kotilainen puh Eini Kettunen puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Ani Tiirikainen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Kuopio

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelukoti Mäntyranta tarjoaa, yksilöllistä, laadukasta ja turvallista osavuorokautis- ja pitkäaikaishoivaa muistihäiriöisille henkilöille. Mäntyrannan toimintaa ohjaa ajatus siitä, että jokainen sen asukas on aikuinen ihminen, jonka elämään muistisairaus tuo omat haasteensa. Talon omien virikkeiden lisäksi asukkaiden kanssa toimivat vapaaehtoiset. Virikkeitä muistihäiriöisille vapaaehtoistoiminnan avulla Palvelukoti Mäntyranta on 32-paikkainen, paritaloon remontoitu kotoisa asumispalveluyksikkö. 20 asukasta asuu vanhassa paritalossa, ja 12 asuu uudessa, vuonna 98 valmistuneessa siivessä. -Meillä asukas ei ole vain hoidon kohde, vaan täysivaltainen aikuinen, joka saa itse päättää omasta hoidostaan - luonnollisesti itse sairauden huomioiden. Kaikki asukkaamme ovat muistihäiriöisiä ja henkilökuntamme on moniammatillinen. Työskentelemme kahdessa tiimissä. Henkilökunta on moniammatillista, joka mahdollistaa asioiden tarkastelun hiukan eri kantilta. Myös virikkeellisyys ja kulttuuritaustat huomioidaan työssä niin, että rakennamme hoidon asukkaamme elämänkaaren tietojen pohjalta, kiteyttää toiminnanjohtaja Eija Huovinen. Mäntyrannassa panostetaankin yhteistyöhön niin henkilöstön kuin omaistenkin suuntaan. Omaisilta saadaan Huovisen mukaan tärkeää tietoa asukkaan taustasta, johon hoitotyössä voidaan tukeutua. Taustalta voi usein löytyä selitys asukkaan käyttäytymiseen. Myös virik- keellisyys on tärkeä osa kodin toimintaa. -Panostamme asukkaidemme toimintakyvyn ylläpitämiseen. Perinteisen viriketoiminnan lisäksi olemme hankkimassa liikuntatilaan kuntolaitteita, joiden rahoittamiseksi olemme tekemässä varainkeräystä. Kuntosalitoimintaa voitaisiin tarjota tulevaisuudessa myös lähiympäristön ikäihmisille, pohtii Huovinen. Viriketoimintaan läheisesti liittyy Toiminnan Iloa -projekti, joka on tuonut taloon lisää iloa ja elämää. Toiminnan iloa! RAY:n rahoittama Toiminnan Iloa -projekti on alkanut viime vuonna ja se kestää kolme vuotta. Projektin päätavoitteena on parantaa Mäntyrannan asukkaiden elämänlaatua sekä mahdollisuutta hyvään elämään kehittämällä vapaaehtoistoiminnan työmuotoja ja -tapoja. -Projekti on lähtenyt hyvin käyntiin ja meillä on paljon vapaaehtoisia. Ikään katsomatta kuka tahansa voi ottaa meihin yhteyttä ja sovimme ajan, jol- loin hän voi tulla käymään meillä ja tutustumaan tiloihimme. Samalla keskustelemme vapaaehtoisen omista mielenkiinnon kohteista ja siitä, mitä hän haluaisin jonkun asukkaamme kanssa tehdä. Suosituimpia aktiviteettejä ovat ulkoilu, lehden lukeminen, retkeily, konserteissa käyminen, seurustelu, pelien pelaaminen sekä yhteislauluhetket, luettelee projektivastaava Riikka Näätänen. Projektin myötä talossa on aloitettu myös aktiivinen yritysyhteistyö. Viime syksynä Vapaaehtoinen Vilma ja hänen emäntänsä Jaana. Asukkaat pääsevät silittämään. Mäntyrannan asukkaat kävivät ulkoilemassa Hewlett Packard Oy:n henkilökunnan kanssa. Valtakunnallinen Liikuta minua -tempaus toi taloon toukokuussa Espoon käräjäoikeuden henkilökuntaa. -Asukkaat ovat olleet toimintoihin erittäin tyytyväisiä, sillä he saavat yhdeltä henkilöltä täyden huomion itselleen. Projektia on tarkoitus jatkaa sen varsinaisen päättymisajankin jälkeen, jolloin joku henkilökunnasta jää vetämään vapaaehtoistoimintaa, lisää Näätänen. Lisä-/Yhteystiedot: Palvelukoti Mäntyranta Jääskentie 22, ESPOO Puh Kesäretki Vasemmalta toiminnanjohtaja Eija Huovinen ja projektivastaava Riikka Näätänen.

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö 40 vuotta vanhustyön kehittämisen kärjessä Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä tehokkaan, kattavan ja vanhusten itsemääräämisoikeutta kunnioittavan palvelujärjestelmän kehittäminen ovat säätiön toiminnan johtotähtiä. Keskeistä on vanhuksiin myönteisesti suhtautuvan ilmapiirin luominen Suomeen. Vanhus on kaunis ja kunnioittava sana, mutta käsitteen käyttö on siirtynyt tarkoittamaan yhä vanhempia ikäryhmiä. Vanhusten olojen turvaamiseen on myös osoitettava riittävästi resursseja, toteaa Lappeenrannan palvelukeskussäätiön toiminnanjohtaja Aino-Maija Viro-Lehto. Lappeenrannan palvelukeskussäätiö on ikääntyneiden lappeenrantalaisten arki- ja asumispalveluihin erikoistunut säätiö, jonka Etelä-Saimaan Invalidit r.y., Lappeenrannan ja Ympäristön Eläkkeensaajat r.y., Sotainvalidien Veljesliiton Lappeenrannan seudun osasto r.y., Suomen Punaisen Ristin Lappeenrannan osasto ja Lappeenrannan kaupunki perustivat vuonna Säätiössä työskentelee 110 vakinaista ammattilaista. Lappeenrannan palvelukeskussäätiön tarkoituksena on ikääntyneiden itsenäisen asumisen tukeminen, laadukkaiden asumispalveluiden toteuttaminen, vanhuspalveluiden kehittämistyö, ikämyönteisyyden edistäminen sekä vanhusten arjen sujumisen edistäminen hyvällä palvelutarjonnalla. Asiakkaamme ovat enimmäkseen lappeenrantalaisia eläkeläisiä. Palveluidemme tärkein ostaja on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Säätiöllä on asumispalveluja, joihin kuuluvat sekä asuntojen rakentaminen ja ylläpitäminen että palveluasuminen. Säätiö omistaa 14 kiinteistöä eri puolilla kaupunkia, niissä on 362 asuntoa. Arkipalveluihimme kuuluvat siivous- ja ateriapalvelut. Siivouspalveluita tuotetaan tällä hetkellä ainoastaan säätiön omiin taloihin, ateriapalvelut säätiön neljässä lounasravintolassa ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Keskuskeittiöstämme kuljetetaan lämpimiä aterioita vanhusten koteihin kuu- tena päivänä viikossa. Osa asiakkaistamme tulee kaupungin kotipalvelun tai omaisten ohjaamina, osa on hakeutunut palveluun itse. Neljä palvelukeskusta Tässä tuodaan perinteistä kotiruokaa lämmöllä. Ateriat valmistetaan Lappeenrannan palvelukeskussäätiön keskuskeittiössä ravintola Laurassa. Tasapainoharjoituksilla voimaa vanhuuteen. Kristiinankodin asukkaita hoitajan kanssa Kölhinpuistossa. Lappeenrannan palvelukeskussäätiöllä on neljä eri puolilla Lappeenrantaa sijaitsevaa palvelukeskusta. Kauppakadun, Lauritsalan, Taikinamäen ja Veljeskodin toimipaikat ovat monipuolisia toimintakeskuksia, joiden palvelut ovat avoinna kaikille niitä tarvitseville. Palvelukeskukseen voi tulla edulliselle lounaalle tai haluttaessa henkilökunta toimittaa ruuan kotiin. Säätiö oli edelläkävijä lämpimien aterioiden kotiin kuljettamisessa. Aloitimme toiminnan ensimmäisenä Suomessa 1974, toteaa Aino-Maija Viro-Lehto. Vanhuksille ja vammaisille palvelukeskuksissa toimii kuntoutus- ja toimintaryhmiä, kuten esimerkiksi allas- ja toimintaterapiaa. Lisäksi palvelukodeissamme työskentelevät toimintaterapeutti ja fysioterapeutti, jotka järjestävät asukkaille yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä erilaisissa tapahtumissa apuvälineneuvontaa. Kokous-, koulutusja juhlatilaisuuksia Palvelukeskuksissa on viihtyisät ravintolat, ja niissä järjestetään paljon juhlatilaisuuksia: kodin ja suvun yhteisiä juhlia ja kokous-, koulutus- ja juhlatilaisuuksia järjestöjen ja yritysten tarpeisiin. Pitopalvelua myös muualla järjestettäviin juhliin voi tilata ravintoloiden emänniltä. Vanhusten hyvinvoinnin kehittäjä Erilaiset kehitysprojektit ja - hankkeet ovat olennainen osa säätiön toimintaa. Projekteja on toteutettu 1970-luvun alkupuolelta saakka luvulla aloitettiin mm. hälytyslaitteiden kokeilut, jotka johtivat uusien turvallisten laitteiden käyttöön ottamiseen luvun allaskuntoutusprojekti johti merkittävään tutkimustyöhön kuntoutuksen vaikutuksesta vanhusten toimintakykyyn. Toimiva asunto-projekti aloitettiin, koska säätiö merkittävänä asuntorakentajana ja -saneeraajana halusi etsiä yksikertaisia, edullisia ratkaisuja, joilla kotien turvallisuutta voidaan parantaa. Löysimme keinoja kolmen k:n, kaatumisen, kurkottelun ja kumartumisen aiheuttamien ongelmien vähentämiseen. Kehittelimme mm. uusia keittiö-, työpöytä-, kaluste-, kodinkone- ja turvalaiteratkaisuja. Hanke toteutettiin Taikinamäen palvelutalossa ja sen tuloksia on sovellettu uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen. Olimme mukana kansainvälisessä SPE-projektissa, jonka yksi tavoite oli tapaturmien torjunta. Säätiö toteutti myös inkeriläisvanhusten kotouttamisprojektin Lappeenrannan kaupungin kanssa. Noin puolet kaupunkiin muuttaneista inkeriläisistä vanhuksista osallistui hankkeeseen, jossa kerrattiin suomenkielen luku- ja kirjoitustaitoa, tutustuttiin suomalaisen yhteiskunnan tapoihin ja käytäntöihin, kulttuuriin ja sosiaalisiin etuihin. Tapahtumissa pyrittiin vastavuoroisesti tekemään inkeriläistä kulttuuria suomalaisille tutuksi. Osa inkeriläisistä sai myös asunnon säätiön kiinteistöistä. Leskien tukitoimintaa ja Voimaa lappeenrantalaisvanhuuteen Viime aikojen projekteista Leskien tukitoiminta ja Voimaa lappeenrantalaisvanhuuteen ovat vakiintuneet toiminnaksi. Leskien tukitoiminta-projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat äskettäin leskeytyneet lappeenrantalaiset. Projektin aikana järjestettiin vertaistukitoimintaa pienryhmissä, säännöllisiä ryhmäkokoontumi- sia, erilaisia viriketoimintoja, liikuntaa, keskusteluryhmiä sekä retkiä ja juhlia. Yhteistyökumppaneina olivat mm. Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö. Projekti käynnistyi v RAY:n tuella ja RAY:n projektirahoituksen päätyttyä se on jatkunut kaupungin rahoituksella, koska hanke todettiin täällä tärkeäksi. Toiminnan merkitystä osoittaa se, että kaikki ryhmät ovat jatkaneet itsenäisesti tapaamisiaan senkin jälkeen kun projektin ohjaajan osuus on päättynyt. Voimaa lappeenrantalaisvanhuuteen oli osa valtakunnallista Voimaa vanhuuteen-projektia, joka käynnistyi Ikäinstituutin johtamana vuonna 2005 ja jossa oli mukana yli 30 paikkakuntaa Suomessa. Lappeenrannan projektissa koulutettiin liikunnallisesta toiminnasta ja kuntoutuksesta kiinnostuneita eläkeläisiä tutoreiksi. Projektinohjaajana toiminut fysioterapeutti kävi kotikuntoisten asiakkaiden kotona mittaamassa heidän toimintakykyään ja tekemässä heille kotiharjoitteluohjelman. Tutorit kävivät tukemassa asiakkaiden kotiharjoittelua. Hankkeella oli vuotta vanhustyön kehittämisen kärjessä Koteja eri puolilla kaupunkia - Vuokra-asuntoja palvelujen äärellä - Palveluasumista Luukkaankoti ja Kristiinankoti muistisairaille Wäinönkoti, Laurankoti ja Kasarminportin palvelutalo niille, joiden fyysinen toimintakyky on alentunut Veljeskodissa tarjoamme palveluasumista ja kotipalveluja niitä tarvitseville Perinteistä kotiruokaa kävelymatkan päässä - Lappeenrannan keskustassa Ravintola-kahvila Kultakaari, Urheilukatu 5 Ravintola-kahvila Wanha Patruuna, Snellmaninkatu 25 Lounasravintola Kristiina, Kymenraitti 10 - Lauritsalan keskustassa lounasravintola Laura, Hallituskatu Lämpimiä aterioita myös kotiin kuljetettuna. Juhla- ja pitopalvelu. Viihtyisiä tiloja kokous-, koulutusja juhlakäyttöön Kuntosali- ja allasryhmiä ikääntyneille selkeästi myönteisiä tuloksia: esimerkiksi vanhusten lihaskuntoa ja tasapainoa pystyttiin parantamaan ja sitä kautta ehkäisemään kaatumisia. Projektin toimintatavat on otettu käyttöön palvelukodeissamme, joissa koko henkilökunta on koulutettu vetämään voimaharjoittelu- ja tasapainoryhmiä. Toimintaa on tehty tutuksi myös säätiön ulkopuolissa palvelutaloissa. Meidän projektimme alkoi 2006 ja päättyi Se oli yksi kolmesta valtakunnallisesta hankkeesta, jotka palkittiin varsinaisen projektin päättyessä. Nyt Lappeenrannan kaupunki on myöntänyt rahoitusta ohjaajan palkkaamiseen eli toiminta jatkuu. Kun Lappeenranta on kuntaliitosten myötä kasvanut, olemme laajentaneet toimintaa myös Joutsenoon ja Ylämaalle. Hieman samankaltaisiin päämääriin pyrki myös KAAOS eli Lappeenrannan Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka. KAA- OKSEN toiminnan tarkoituksena oli kaatumisten, luukadon, luunmurtumien ja muiden vammojen ehkäisy. Hanketta rahoitti UKK-instituutti, joka hyödyntää klinikalla saatuja mittaustuloksia meneillään olevassa tieteellisessä tutkimuksessaan. Soita ja kysy lisää säätiön toimistosta, puh , osoite Kauppakatu

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kouvolan Dementia ja Kehitysvammaisten ryhmäkoti ry tuottaa asumis- ja hoivapalveluita ikäihmisille. Yhdistyksellä on kolme palvelutaloa ja kolme ryhmäkotia. Ryhmäkodit Ehtookartano ja Käpylän Helmi olivat mukana Vanhusten vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn kehittämishankkeessa. Hankkeessa ryhmäkotien henkilöstön ravitsemukseen liittyvän kehittämistyön lähtökohtana oli yleinen tieto siitä, että dementoituneilla virhe- ja aliravitsemustilat ovat tavallisia. Ravitsevaa ravintoa myös vanhuksille Henkilöstön tavoitteena oli keskittyä ravitsemukseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi omaisille haluttiin antaa ajantasaista tietoa asukkaan ravitsemustilasta. Ryhmäkodeissa on käytössä Aterix -ohjelma, jonka avulla voidaan selata, muokata, tallentaa ja tulostaa ruokaohjeita. Ohjelman avulla ruoka-aineista voidaan kerätä hinta- ja ravintoarvotiedot, jolloin ohjelma laskee annoshinnan ja annoksen ravintoarvot. Ohjelma helpottaa kustannuslaskelmien teossa ja ravitsemustilan seurannassa se antaa suuren avun ruokalistan suunnitteluun sekä mahdollistaa asukkaille ja omaisille annettavan raportin tuottamisen. - Hankkeen jälkeen olemme ottaneet tavaksi lähettää asukkaidemme omaisille Aterix-raportin neljännesvuosittain. Ravinteikkaan ruoan lisäksi ryhmäkodeissa kiinnitetään huomiota miellyttävän ja kodinomaisen ruokailutilanteen järjestämiseen. Henkilökunta pyrkii omalla rauhallisella toiminnallaan rauhoittamaan ruokailutilannetta. Yhteisen ruokailutilanteen avulla pyritään säilyttämään asukkaiden sosiaalisia taitoja, sillä pyrimme tukemaan jokaisen asukkaan omatoimisuutta mahdollisimman pitkään. Kaikki asukkaamme syövät omilla paikoillaan ruokapöydän ääressä, ja tarvittaessa hoitohenkilökunta avustaa syömisessä, kertoo toiminnanjohtaja Marita Malin. Hyvä ruoka ei myöskään tarkoita sitä, etteikö asukkaan henkilökohtaisia mieltymyksiä tai toiveita otettaisi huomioon. - Kasvisruokavalio, allergiat ja vaikkapa inho herneitä kohtaan otetaan huomioon ja sitä kunnioitetaan. Ruokailutilanteessa pöydällä saattaa olla sokeria tai suolaa, jota lisätään tarvittaessa ruokaan. Lisäksi vanhusten sairaus on huomioitu myös ruokailutilanteessa; dementoivien sairauksien yhteydessä tulee ruoan hahmottamista helpottaa sopivilla ruokailuvälineillä. Kattauksen värityksen on oltava selkeä ja astioissa voi olla tavallista korkeampi reuna helpottamassa ruokailua, lisää Malin. Malin kiittelee hankkeen kulkua ja onnistumista. - Haluamme panostaa teknologian mahdollisuuksiin entistä enemmän. Mikään ei kuitenkaan korvaa ihmisen hoivaa toiselle ihmiselle, mutta teknologian avulla hoitotyöhön saadaan lisäulottuvuuksia ja -mahdollisuuksia. Moniammatillinen henkilöstömme voi mukautua nopeasti muutoksiin. Meillä on mahdollisuus tuottaa hyvin yksilöllistä palvelua, ja pyrimme räätälöimään jokaisen oman tarpeen mukaisen palvelun, Malin korostaa. Yhdistyksen toiminnassa tullaan Malinin mukaan panostamaan jatkossakin vanhusten ravitsemukseen. - Panostamme ravitsemuksen tärkeyteen, liikuntaan ja tasapainokyvyn säilymiseen. Peruskunnon tulisi säilyä mahdollisimman kauan hyvänä. Oikealla ravitsemuksella voimme saada jo paljon aikaan, hän pohtii. Lisä-/Yhteystiedot: Kouvolan Dementia- ja Kehitysvammaisten Ryhmäkoti ry. Torniomäentie Kouvola Toiminnanjohtaja Marita Malin Puh marita.malin@nic.fi Mannakotien maalaismiljöössä sisältöä elämään Manna ry on Nastolan Uudessakylässä toimiva kolmannen sektorin palvelujärjestö, jonka yhtenä toimintona on tuottaa palveluasumista. Mannakodit 1 ja 2-3 sijaitsevat luonnonkauniissa, erinomaiset ulkoilumahdollisuudet tarjoavassa maalaismiljöössä. Toiminnassa kunnioitetaan yksilöllisyyttä ja luontoa. Manna ry:n toiminnanjohtaja Marja-Leena Pellikka muistuttaa, että palvelukotisijoituksissa tulisi aina huomioida asukkaan omat lähtökohdat ja kiinnostukset. Kaikki eivät viihdy kaupungin keskustassa, ja toisaalta, kaikki eivät viihdy maalla. -Asukkaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ovat meillä hyvät. Laatuohjelmiimme on kirjattu, että pidämme säännöllisesti muun muassa asukaskokouksia, joissa asukkaan näkökannat tulevat esille. Olemmekin saaneet konkreettisia parannus- ja kehitysehdotuksia, joita toteutamme parhaamme mukaan, painottaa Pellikka. Mannakodeissa investoidaan ihmisiin Manna ry:n aloitti toimintan- sa 90-luvun laman jälkeen, jolloin Mannakoti 1 perustettiin työllistämään ihmisiä, sekä tuottamaan tehostettua palveluasumista pääasiassa vanhuksille. Mannakoti 2-3 on erikoistunut dementia-asumispalveluun. Vuosituhannen vaihteessa palvelupalettiin tuli mukaan myös erilaisia kotiin tarjottavia vanhusten tukipalveluita ja vanhusten päivätoimintaa. Vanhuspalveluiden lisäksi yhdistys tuottaa muun muassa päiväkoti-, hanke- ja työssäoppimistoimintaa. Kaikki toiminta on voittoa tavoittelematonta. -Mannakoti 1:ssä on 22 te- hostettua palveluasumispaikkaa ja kaksi palveluasumispaikkaa. Mannakoti 2 3 on dementiakoti, jossa asukaspaikkoja on tällä hetkellä 19, ja lisäksi olemme rakentamassa kuutta lisäpaikkaa tämän vuoden aikana. Molempien kotien asukkaita yhdistävä tekijä on, etteivät he selviydy yksin kotona, mutta eivät toisaalta tarvitse sairaalatasoistakaan hoitoa. Mannakotien asukkaat tulevat pääasiassa Lahden kaupungin ostopalvelupaikoilta ja peruspalvelukeskus Aavan kautta. Nyt, kun monissa kunnissa ja kaupungeissa on käytössä palvelusetelit, on Mannalla tulevaisuudessa mahdollisuus toimia myös hoivapalvelujen palvelusetelituottajana, kiteyttää hoitotyön johtaja Pirkko Vuorenmaa. Vuorenmaa lisää, että hoitotyössä omaisten kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin tärkeää. Palautetta kerätään säännöllisin väliajoin ja omaiset kutsutaan mukaan vuoden eri juhliin. -Maalaismiljöön ja yksilölähtöisen hoitotyön lisäksi suurin erikoispiirteemme on kuitenkin siinä, että olemme panostaneet voimakkaasti henkilöstöömme. Henkilöstömme on hyvä ja ammattitaitoinen niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Emme ole investoineet muihin seikkoihin yhtä voimakkaasti. Riittävä henkilökunta tuo tullessaan etuja, joita rahalla ei voi saada. Pyrimme myös olemaan reilu työnantaja, ja turvaamaan näin tulevaisuudessakin hyvän henkilöstön saannin Mannakoteihin, kuvailee Pellikka. Mannakodit ovatkin suosittuja työssäoppimisen ja näyttötutkintojen suorittamispaikkoja. Lisä-/Yhteystiedot: Manna ry Heinolantie UUSIKYLÄ toimitusjohtaja Marja-Leena Pellikka Puh Pirkko Vuorenmaa Puh

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Suvanto Kodin ydinosaaminen perustuu TunteVa menetelmän käyttöön hoitotyössä ja virikkeelliseen hoitoympäristöön -Suvanto KOTI Oy sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa, Jänhiälän kylässä, rauhallisessa maalaismaisemassa. Suvanto Kodissa asukkaita kohdellaan perheenjäseninä ja meillä on tekemisen meininki. Hyvinvoinnista huolehditaan yksilövastuisesti, joten jokaisella asukkaalla on omahoitaja, Tarja Mylläri kertoo. -Olemme toimineet vuodesta 1999 lähtien ja olemme kehittäneet muistisairaiden hoitotyötä mm. TunteVa-toimintamallin avulla, Suvanto Kodin omistaja Tarja Mylläri kertoo. Kuinka tavoittaa vanhus, joka tuntuu olevan eri maailmassa, elävän eri aikaa, puhuvan eri kieltä, jos puhuu lainkaan? Näitä kysymyksiä mietti myös clevelandilainensosiaaliterapeutti Naomi Feil 1960-luvulla, Hän oivalsi, että työntekijän täytyy seurata vanhuksen ajatusten kulkua, sen sijaan, että vanhuksen on mukauduttava hänen todellisuuteensa. Validaation keskeinen lähtökohta on tunteiden ilmaiseminen TunteVa-toimintamalli on tärkeä työkalu, sitä voidaan käyttää muistisairaan ihmisen kohtaamisessa, niin että hän tulee aidosti kuulluksi ja kohdatuksi. Kun ihminen tulee kuulluksi, hän samalla saa vahvistusta ja tukea omalle olemassaololleen, osastonhoitaja Erja Värtö kuvailee TunteVa-toimintamallia. -Kaiken perustana on lisään- tynyt luottamus, jonka kautta omanarvon tunne ja vanhuksen turvallisuus lisääntyvät. Validaatiolla ei paranneta ketään, vaikka elämän laatu voi parantua: vuorovaikutus ja sosiaalisuus lisääntyä, fyysinen olemus ja aktiivisuus kohentua ja lääkkeiden tarve vähentyä, Erja Värtö mainitsee. Uusia haasteita hoitotyöhön -Yksityiset hoitokodit ovat merkittävä työllistäjä esim. tämän alueen hoiva-alan yrittäjät työllistävät noin 300 ihmistä. Yksityispuolen ja kuntien on hyvä tiivistää yhteistyötä, koska tulevaisuudessa on taattava hyvä ja asiakasystävällinen hoito kasvavalle ikääntyvälle väestölle. Hyvällä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa saamme varmasti asiat hoidettua niin että, kaikki ikääntyvät hoitopaikkaa tarvitsevat saavat hyvän hoidon ajallaan ja vieläpä kustannustehokkaasti, Tarja Mylläri vakuuttaa. Tarja Mylläri (vas) ja Erja Värtö (oik) kuntouttaa ja hoitaa Ilveskoti valmistui Hämeenlinnan Ojoisille vuonna 1991 hoitamaan ja kuntouttamaan sotainvalideja. Ilveskoti tänään kuntouttaa ja hoitaa sotainvalideja, muita sotiemme veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään sekä muita hämeenlinnalaisia van- huksia. Tulevaisuuden visiona on toteuttaa alueellista erityistehtävää geriatrisena kuntoutuslaitoksena. Kuvassa meneillään psykososiaalisesta kuntoutusta. - Perinteinen veteraanikuntoutus on edelleen voimissaan, sillä suurin osa asiakkaistamme on edelleen sotainvalideja. Palveluitamme käyttää yli 500 vanhusta joka vuosi, joka on jo prosentuaalisesti merkittävä luku. Valtakunnallisesti ei varmasti ole vielä ymmärretty, kuinka suuri merkitys sairaskotien toiminnalla on vanhustyössä, vaikka se keskittyy vain yhteen kohderyhmään, taustoittaa Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki. Ilveskodin kuntoutujat alkavat olla varsin iäkkäitä. Lähteenmäki kertookin laitoskuntoutuksen keski-iän olevan noin 87 vuotta. - Suurin osa heistä tulee meille kotoaan ja he palaavat sinne takaisin. Kuntoutuksessa painotetaankin yhä enemmän kotona asumisen tukemista ja sen erilaisia keinoja. Meillä Ilveskodissa psykososiaalista kuntoutusta on kehitetty ja käytetty, ja se on osoittautunut menestyksekkääksi toimintatavaksi, lisää Lähteenmäki. Tulevaisuus geriatrisessa kuntoutuksessa Niin Ilveskodin kuin muidenkin sotainvalidien kuntoutuslaitosten asiakaskunta loppuu ennen pitkää. Sosiaali- ja terveysministeriö perusti yhdessä valtiokonttorin kanssa hankkeen sairaskotien tulevaisuuden tukemiseksi. Hankkeessa etsitään tulevaisuuden linjauksia. Useat sairaskodit ovatkin lähteneet geriatrisen kuntoutuksen suuntaan, sillä siihen löytyy osaamista ja ammattitaitoa jo valmiiksi. - Tällä hetkellä mekin olemme menossa geriatrisen kuntoutuksen suuntaan, ja kehitämme tilojamme ja osaamistamme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Näin ollen voimme vastata keskivaikeaan kuntoutustarpeeseen entistä paremmin. Lonkkaongelmat ja aivoverenkiertohäiriöt kuntoutuksineen Ilveskodin erilaiset kuntoutusmuodot ovat: Laitoskuntoutus Päiväkuntoutus Avokuntoutus Kotikuntoutus Ryhmäkuntoutus Pääosa toiminnasta on suunnattu sotainvalidi- ja veteraanitoimintaan, mutta kuntoutusta voivat saada myös muut ikäihmiset. ovat suurimpia aloja. Geriatrinen kuntoutus on kokonaisuudessaan hyvin laaja, ja monisairaan ihmisen kunnon voin romahduttaa aivan pieni tulehduskin. Tuolloin tarvitaan ammattitaitoista kuntoutusta, jotta entinen kunto saavutettaisiin, pohtii Lähteenmäki. Lisä-/Yhteystiedot: Ilveskoti Veteraanipolku HÄMEENLINNA Puh

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Viriketoiminta on Hoivakoti Wanhan Pehtoorin hoidon ja laadun kulmakivi Wanha Pehtoori on kesällä 2005 perustettu yksityinen hoivakoti, jossa vanhukset voivat asua tuetusti kodinomaisessa laitosympäristössä. Wanha Pehtoorissa pidetään tärkeänä, että vanhusten elämänlaatu ja itsenäisyys säilyvät omasta kodista muuton jälkeenkin. Wanha Pehtoori sijaitsee keskellä puistomaista maalaismaisemaa Jokioisten Rehtijärvellä luvulla rakennettu kivitalo on aikaisemmin toiminut maatalousoppilaitoksena. Remontin yhteydessä on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon rakennuksen vanhaa historiaa, kuten upeat kattomaalaukset. Upeassa maalaismiljöössä asukkaiden ilona on naapuritontilla kesäaikaan laitumella käyskentelevät lehmät ja hevoset. Tärkeintä on vuorovaikutus -Olemme panostaneet asukkaiden kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Hoitoohjelmassa on liiketerapiaa yksilöllisesti ja ryhmissä sekä fysikaalisia hoitoja. Kuntouttavan hoidon lähtökohtana on asukkaan henkilökohtainen hoitopalvelusuunnitelma. Keskustelu, yhdessä viihtyminen ja hyväksytyksi kokeminen omana itsenään ovat tärkeä asukkaidemme voimavara, kuvailee johtaja Mari Huiko Wanhan Pehtoorin toimintaa. Mari Huiko yhdessä Hilkka Heikkilän kanssa omistaa Wanhan Pehtoorin. -Kodissamme pyrimme omatoimisuuden tukemiseen sekä jo ehkä kadotettujenkin toimintojen löytämiseen. Tärkeänä tukena toimii kannustava ja onnistumisiin ohjaava henkilökuntamme. Näin asukkaiden päivään tulee mielekästä sisältöä ja saadaan aikaan mielihyvän tunteita itsensä toteuttamisen ja onnistumisen kokemuksesta, Huiko vakuuttaa. Hoivakodin arkipäivät sisältävät tekemistä ja toimintaa, ei pelkästään olemista -Vireydellä ja virkeystasolla on suuri merkitys muistitoimintoihin. Meillä on täällä virikeohjaaja, joka ohjaa vanhuksia erilaisiin harrastustoimintoihin ja monenlaiseen tekemiseen. Hoitokodissamme lauletaan, tanssitaan, ulkoillaan, syödään yhdessä. Musiikin voima on kyllä ihmeellinen. Vaikka keskustelua ei enää tulisikaan, tuttujen laulujen sanat muistetaan, Huiko kertoo. -Iltapäivisin harrastetaan, nikkaroidaan ja tietenkin ulkoillaan. Kylille asioita hoitamaan pääsee linja-autolla tai kyläpussilla, jotka liikennöivät Wanha Pehtoorin kautta joka arkipäivä. Wanha Pehtoorissa on yhteensä 24 paikkaa. Kaikki huoneet ovat tilavia (15 18 m 2 ), joten esimerkiksi avioparit voivat asua yhdessä. Pikku Pehtoorissa on kahdeksan ja Iso Pehtoorissa kymmenen asuin- paikkaa. Yhteisiä tiloja ovat luku- ja päiväsali, keittiö, liikunta- ja hoitotilat, päiväpaikkalaisten lepotilat. Lisäksi Wanha Pehtoorin keskikerroksessa on huoneita 4:lle asiakkaalle asumiseen tai kotiutuksen seurantaan, Huiko kertoo. -Ruokapalveluja tarjoaa Wanha Pehtoorin laitoskeittiössä toimiva Ruustinna Ruokapalvelu. Vuokraamme myös tiloja kokouksiin ja juhliin jopa 80 hengen ryhmille. Tavoitteenamme elää laadukasta elämää yhdessä -Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden, yöaikaan valvoo 2 hoitajaa. Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon lisäksi tarjoamme päivähoitotoimintaa, fysioterapiaa ja kylvetystä. Hoitoideologian kulmakivinä ovat turvallisuuden tunteen luominen, arvostuksen osoittaminen ja ajallisen panostuksen tärkeyden ymmärtäminen. Hoivakodissamme aikaa riittää kaikille kiireettömän elämänrytmin, joustavien aikataulujen ja sopivan henkilökuntamitoituksen avulla, Huiko kuvailee. -Tällä alalla edellytetään avointa luonnetta ja sietokykyä. Ammatillisilla taidoilla on paljon merkitystä. Kun sanat ovat jo hukassa, pitää aistia muulla tavoin mitä ihminen yrittää viestittää. Dementiatyössä hoidettavana eivät aina ole vain dementoituvat ihmiset, vaan usein myös heidän omaisensa. Omaisten kanssa jutellaan aina vierailujen yhteydessä ja hoivasuunnitelmaa tehtäessä, Mari Huiko kertoo. Yhteystiedot: Hoivakoti Wanha Pehtoori Tapolankuja 27 A, Minkiö, Puh. Vaihde mari.huiko@wanhapehtoori.fi Ruustinnan Ruokapalvelu tai Hoivakoti Onnentäyttymyksen hoitofilosofia pohjaa luomupainotteiseen ruokaan sekä yhdistää perinteisen hoito- ja lääketieteen vaihtoehtoishoitoihin Onnellinen on se, joka ei murehdi sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan riemuitsee siitä, mitä hänellä on. - Demokritos- Kesäkuussa Pornaisten kauniiseen maalaismaisemaan avataan 20-paikkainen hoivakoti, Onnentäyttymys, joka on tarkoitettu ympärivuorokautista hoivaa ja tukea tarvitseville ikäihmisille. Onnentäyttymyksen toimintaa ohjaa luonnonmukaisuus kodinomaisessa ympäristössä maaseudulla. Hoivakodissa painotetaan kiireettömän läsnäolon sekä liikunnan ja kuntoutuksen merkitystä. - Kodinomainen asuminen innostaa omaehtoiseen toimintaan ja auttaa pitämään toimintakykyä yllä mahdollisimman pitkään. Jokaisen asukkaan taitoja ja osaamista sekä elämänhistoriaa arvostetaan ja heitä kannustetaan omaehtoiseen ja vastuulliseen elämään, hoivaa ja huolenpitoa unohtamatta. Asukkaiden tukena pyrimme olemaan niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä, toimitusjohtaja Carita Haapsaari täsmentää. Carita Haapasaari omistaa yhdessä vastaavan sairaanhoitajan. Pia-Mari Huuskon kanssa Onnentäyttymyksen. Onnentäyttymyksen arjessa sovelletaan kuntouttavan hoitotyön periaatteita asukkaiden omien toiveiden mukaisesti - Asukkaan aktiviteettia fyysisellä ja psyykkisellä tasolla pyritään pitämään yllä ja kohottamaan erilailla askareilla ja tunne-elämyksillä Erityishuomiota kiinnitämme asukkaiden viihtyvyyden ja sosiaalisuuden tukemiseen. Tuemme asukkaan omatoimisuutta muun muassa ulkoillen ja muun viriketoiminnan muodossa asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Terveys on ihmiselle tärkeä asia - hyvinvointi ja elinvoima kumpuavat monista asioista -Ihmiset ovat nykyisin entistä aktiivisemmin kiinnostuneita omasta terveydestään, ja heillä on aivan uusia vaatimuksia, Haapsaari sanoo. -Hyvä olo on kokonaisvaltainen tila. Itse olen aina ollut hyvin kiinnostunut erilaisista terveyttä tukevista ja elinvoimaa ylläpitävistä ja kohottavista menetelmistä kuten erilaisista vaihtoehtohoidoista. Monet vaihtoehtohoidot perustuvat vuosisatoja vanhoihin menetelmiin ja tuotteisiin. Meillä on käytössä hoitohuone, jossa asiakas voi rentoutua hoitavissa käsissä. Olemme myös kiinnostuneita ottamaan käyttöön homeopaattisia hoitomuotoja. Jos ihmisen terveyttä ylläpitävä oma järjestelmä on syystä tai toisesta järkkynyt ja oireita ilmenee, voidaan homeopaattisesti auttaa elimistöä palauttamaan elinvoima, jotta se voi korjata itse itsensä, Haapsaari selvittää. Omassa keittiössä valmistetaan maittavaa ja terveellistä luomupainotteista lähiruokaa Ruokailu on tärkeä osa arkea ja vaikuttaa suuressa osin myös vanhusten hyvinvointiin. - Hoivakodissamme panostetaan laadukkaaseen luomupainotteiseen lähiruokaan, joka on itse valmistettua, maukasta ja terveellistä. Luomupainotteisen ruuan suosion kasvu ja muutokset ruokailussa heijastavat yleisempiä muutoksia ruokailutottumuksissa. Erilaisten tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat luomuruokaa. Sitä pidetään terveellisenä, turvallisena ja hyvänmakuisena ja päivittäisestä ruokavaliosta saa myös enemmän tarpeellisia ravintoaineita, Haapsaari selvittää. - Moniammatillinen henkilökuntamme huolehtii asukkaiden päivittäisten toimintojen toteutumisesta Hoitohenkilökuntamme koostuu kahdesta sairaanhoitajasta ja lähihoitajista. Ikääntyneiden parissa työskentelystä kiinnostunut ja asianmukaisen tietotaidon omaava henkilökunta ja hyvä esteetön vuorovaikutus asukkai- Carita Haapsaari p Pia-Mari Huusko p den ja hoitajien välillä luovat perustan toiminnallemme, Carita Haapsaari luonnehtii Onnentäyttymyksen toimintaa.

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kotihoitopalvelu vastaa vanhustenhoidon tarpeisiin Lahdessa 9 Diakonialaitos Lahden (Dila) kotihoitopalvelu on tuottanut laadukkaita ja monipuolisia palveluja ikääntyville ihmisille jo 15 vuoden ajan. Kotihoitopalvelun pääpalveluita ovat hoivapalvelu, ateriapalvelu sekä turvapuhelinpalvelu. Dilan kaikki toiminta perustuu kristilliseen arvopohjaan ja henkilökunnan yhdessä laatimiin arvoihin. Työn punaisena lankana ovat Diakoniasäätiön yhteiset arvot kristillisyys, lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja työhyvinvointi sekä lisäksi kotihoitopalvelun oma arvo kunnioittaminen. - Haluamme olla monipuolinen palveluntuottaja, jonka yhdestä puhelinnumerosta saa kaikki ikääntyvän ihmisen tarvitsemat palvelut. Meille on tärkeää, että laadunhallintajärjestelmämme toimii ja on konkreettinen. Asiakkaidemme odotusten ylittäminen on se, mihin panostamme ja mitä kehitämme. Diakonialaitoksena olemme valmiita keskustelemaan myös hengellisistä asioista. Työmme pohjautuu kristillisiin arvoihin, joka näkyy työssämme lähimmäisenrakkautena, auttamisena ja palvelemisena, taustoittaa Dilan kotihoitopalvelun johtaja Riitta Nikunen. Nikunen kehuu myös Lahden kaupunkia, jonka kanssa tehty yhteistyö on ollut kiitettävää. - Toivomme yhteistyön kaupungin kanssa jatkuvan yhtä hedelmällisesti tulevaisuudessakin. Vanhustyössä joudutaan tulevaisuudessa panostamaan entistä voimakkaammin sairaanhoidolliseen puoleen vanhusten huonontuvan kunnon takia. Silloin voimme vastata tarpeisiin entistä paremmin. Meillä on fysioterapia- ja koulutustilat sekä laaja keittiötoiminta. Meillä on mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen, hän lisää. Dilan kotihoitopalvelun volyymi on kasvanut koko sen toimintahistorian ajan. Tällä hetkellä se palvelee noin 400 asiakasta joka kuukausi. Apua, tukea ja seuraa Dilan autot liikkuvat Lahdessa vuoden jokaisena päivänä aamuvarhaisesta yömyöhään. Autot on nimetty Dilan arvojen mukaan Toivoksi, Hymyksi, Valoksi, Uskoksi, Onneksi ja Iloksi. Niiden avulla lähihoitajat pääsevät hoivakäynneilleen vanhuksen kotiin. -Hoivakäynnit ovat hyvin perushoidollisia, sillä autamme peseytymisessä, liikkumisessa, pukeutumisessa, asioimisissa, etuuksien hakemisessa, verikokeiden tai muiden näytteiden ottamisessa, eli kaikessa siinä, missä vanhus apua tarvitsee. Suuntauksenahan on, että vanhusta tuetaan mahdollisimman pitkään hänen omaan kotiinsa, ja nykyisin omassa kotonaan on entistä huonompikuntoisia vanhuksia, kertoo Nikunen. Nikunen lisää, että varsinaisten toimenpiteiden lisäksi yhtä tärkeää on olla vanhuksen rinnalla ja hänen seuranaan jokaisella käynnillä - Lääkkeenjako ei koskaan ole pelkkä lääkkeenjako, vaan ihmisen kohtaaminen, jossa tuomme turvallisuuden tunnetta ja seuraa. Kun ammatti-ihmisenä poistuu vanhuksen kotoa, täytyy ovea sulkiessa olla tunne siitä, että vanhus pärjää myös henkisesti. Meillä on hyvä, kokenut ja ammattitaitoinen työtiimi, joista voin olla ylpeä. Vanhusten kotona he joutuvat hoitamaan asioita hyvin monipuolisesti ja laajasti. Toimintojen skaala on laaja, ja he osaavat kääriä hihat ja ryhtyä aina töihin. Se vaatii hoitajalta paljon monipuolista ongelmanratkaisukykyä kaiken ammattitaidon ohella, pohtii Nikunen. Jokaisen päivän lämmin ateria Dilan kotihoitopalvelu tuottaa lämpimiä aterioita noin 150 asiakkaalle vuoden jokaisena päivänä. -Meillä oli vastikään suuri keittiöremontti, joka tuo meille lisää ruokapalvelumahdollisuuksia. Olemme valmiita kasvattamaan ateriapuoltamme, ja satsaamaan siihen entistä enemmän, lisää Nikunen. Turvapuhelin Dilan kotihoitopalvelun kautta voi hankkia turvapuhelimen, jonka avulla saa hätätilanteissa avun kotiin ympäri vuorokauden. Turvapuhelimen saa soittamalla kotihoitopalvelun toimistoon, jolloin toimistosihteeri kirjaa tiedot asiakaskorttia varten ja sopii asiakkaan kanssa puhelimen asennusajankohdan. Sovittuna päivänä asentaja tulee asentamaan puhelimen ja opastaa asiakasta sen käytössä. Asennuksen yhteydessä asiakas luovuttaa kotihoitopalvelulle avaimet mahdollista hälytyskäyntiä varten. Tällä hetkellä Lahden seudulla on kotihoitopalvelulla 220 turvapuhelinpalvelun käyttäjää. - Turvapuhelimella apu on napin painalluksen päässä. Vaikka puhelinta ei koskaan tarvitsisikaan, luo se turvallisuuden tunnetta asiakkaalle ja myös omaisille, jotka ovat usein huolissaan vanhuksistaan. Kaikki turvapuhelinpäivystäjämme ovat lähi- tai sairaanhoitajia, kiteyttää Nikunen. Lisä-/Yhteystiedot: Dila Kotihoitopalvelu p kotihoitopalvelu@dila.fi Dilan Kotihoitopalveluiden autot erottuvat iloisesti edukseen katukuvassa.

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lomakotiyhdistys Ilonpisara Huolenpitoa kodikkaassa ympäristössä Hämeenlinnassa toimiva, vuonna 1957 perustettu, Lomakotiyhdistys Ilonpisara tarjoaa hoidettaville asukkaille ja lomalaisille yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa sekä virkistystoimintaa kodinomaisissa puitteissa. Ilonpisara sijaitsee kauniin luonnon keskellä Vanajaveden rannalla. Yhdistyksen toiminta on laajentunut ja monipuolistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilonpisaran toiminnan lähtökohtana ovat asiakaskunnan toiveet ja tarpeet. Ilonpisara tarjoaa asukkailleen ja lomalaisille hyvää ja yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa sekä virkistystoimintaa kodinomaisissa puitteissa. Toiminnanjohtajana toimii Raija-Leena Löövi ja vastaavana sairaanhoitajana Elina Hanska. - Ilonpisarassa työskentelee oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilöstö on hyvin motivoitunutta ja toteuttaa työssään myös oman erikoisosaamisensa ja harrastustensa mukanaan tuomaa osaamista. Huolehdimme koko henkilökunnan jatkuvasta koulutuksesta ammatillisilla sekä turvallisuuteen ja työssä jaksamiseen liittyvillä kursseilla, Löövi kertoo. Ilonpisarassa lyhyestä oleskelusta tai pidempiaikaisesta asumisesta luodaan lämmin, turvallinen ja viihtyisä aika -Ilonpisarassa on 52 paikkaa pitkäaikaisasukkaille. Osa paikois- JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Ryhmätoiminnot avainsana kuntoutuksessa Kotinummi Oy tarjoaa kuntouttavaa, ympärivuorokautista asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille, vanhuksille ja vammaisille. Kotinummi Oy:llä on pienkodit Nummikoti ja Niittykoti Kouvolassa sekä Kuntoutuskoti Onnela Lieksassa. Ne ovat pienkoteja asukkaille, jotka tarvitsevat eriasteista aktivointia ja yhteiskuntaan totuttautumista arki-elämän tietojen ja taitojen opettelusta lähtien. Asukaspaikkoja on Nummikodissa 18, Niittykodissa 11 ja Kuntoutuskoti Onnelassa 24. Kotinummi Oy on perustettu vuonna Seurannan ja laadunvarmistuksen työkaluna on Kotinummen laatujärjestelmä. Henkilökunta on alansa ammattilaisia Kotinummen toimintaa on johtanut yrittäjä Irma Lindgren. Hoidollisista asioista kantavat vastuunsa psykiatriset sairaanhoitajat. Muu hoitohenkilökunta on mielenterveystyöhön suuntautuneita, yleisimmin lähihoitajan tai sosionomin ammattitutkinnon omaavia. -Kotinummi Oy:n kolmessa hoivakodissa työskentelee vakituisesti 26 työntekijää, sijaiset mukaan lukien yhteensä 30 työntekijää. Uuden henkilökunnan rekrytoinnissa pyritään monipuolisten osaajien löytämiseen, Lindgren mainitsee. Kuntouttava asukaspalvelu -Keskeisellä sijalla on asukkaiden sosiaalisten valmiuksien ja ihmissuhdetaitojen kehittäminen. Asukkaiden usein heikkoa itsetuntoa vahvistetaan ja heitä rohkaistaan ottamaan vastuuta itsestään. Jokaiselle asukkaalle laaditaan palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan asukkaan yksilöllinen tilanne ja hoidon tarve. Päivittäisiin kodin toimintoihin osallistuvat kaikki asukkaat voimavarojensa mukaan. Toimintojen tueksi on rakennettu viikko-ohjelma. Jokainen osallistuu vuorollaan johonkin perustoimintaryhmään, Lindgren kertoo. Ryhmätoimintojen kautta tavoitellaan asukkaan valmentamista mahdollisen itsenäiseen elämään -Näin saadaan harjoitusta elämän arkiasioiden, kuten siivouksen, ruuanlaiton, vaatehuollon ja kauppa- ym. asioiden hoidosta. Asukkaalla on mahdollisuus osallistua toimintaryhmien kautta myös muihin häntä kiinnostaviin ja hyödyttäviin toimintoihin. Muita toimintaryhmiä ovat rentoutus-, liikunta-, musiikki-, muistinhallinta-, taideterapia-, seurakunta, viherpiha-, kädentaito-, leivonta-, peli-, lehti-, naisten- ja miestenryhmät. Aromaterapia ja eräät muut yksilöterapiamuodot ovat myös saatavilla. Säännöllisesti järjestettävät retket ja tapahtumat antavat hyvän mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja virikkeelliseen toimintaan. Kuntoutuksen edistyessä erityisesti nuoremmille asukkaille etsitään mahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä mahdollisesti työkokeiluun. Kodin oma työpajatoiminta osaltaan valmentaa asukasta varsinaiseen työkokeiluun, Lindgren kertoo. Kotinummi tarjoaa myös päiväkuntoutusta -Päiväkuntoutus on kuntouttavaa palvelua omassa kodissaan asuvalle mielenterveyskuntoutujalle, joka tarvitsee tukea ja virikkeitä elämänhallintaansa mutta ei ole jatkuvan hoivan tarpeessa. Kuntoutujan tukemiseksi laaditaan myös viikkoohjelma, jota hän voimavarojensa mukaan noudattaa kotonaan. Päiväkuntoutuksen tavoitteena on tuoda virikkeitä, tukea elämänhallintaa ja kuntoutujan selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman itsenäisesti. Tarjolla on myös tukiasukaspalvelua -Ne on tarkoitettu hoivakodista omaan itsenäiseen kotiin siirtyvälle kuntoutujalle. Tukiasukaspalvelussa kuntoutuja käy hoivakodissa kerran viikossa suorittamassa omien lääk- keidensä jaon valvotusti sairaanhoitajan kanssa. Lääkejaon ja - seurannan lisäksi hoitaja ohjaa ja tukee kuntoutujan elämänhallintaa kotikäyntien yhteydessä. Tukiasukaspalvelu tarjoaa mahdollisuuden siirtyä asteittain turvallisesti pysyvään omaan elämään ja asumiseen, Lindgren selvittää. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa sujunut erinomaisesti Irma Lindgren kiittelee julkisen sektorin toimijoita siitä, että yksityinen palvelukoti on otettu hyvin vastaan ja palveluja on kysytty vuodesta toiseen. -Yhteistyö julkisen puolen kanssa on sujunut alusta lähtien erinomaisesti. Pitkäjänteinen, luottamuksellinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaiden tarpeista pystytään huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Niin täällä Kouvolassa kuin Lieksassakin on ymmärretty, että yksityiset hoiva-alan yritykset täydentävät hyvin julkisen puolen osaamista ja palveluita, Irma Lindgren toteaa. Yhteystiedot: Irma Lindgren Puhelin tai (05) Sähköposti:

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS ta on tehostetun ja osa palveluasumisen paikkoja. Meillä asuvat henkilöt voivat hakea maksuihinsa tukea sekä asumis- että hoitotukina. Toimintamme on erittäin joustavaa ja päätöksentekomme ovat nopeita. Meille kannattaa aina soittaa tai lähettää sähköpostia ja kysyä paikkatilannetta koska se elää niin nopeasti. Hyvin usein pystymme auttamaan nopeasti yllättävissäkin tilanteissa, Raija- Leena Löövi korostaa. -Osalle asukkaista Ilonpisarasta on muodostunut oikea koti, pisimpien asumisjaksojen ollessa jo parikymmentä vuotta. Kauempaa tullut paluumuuttaja on New Yorkista, lisäksi on myös muualta Suomen rajojen ulkopuolelta muuttaneita asukkaita. Asiakas voi siirtyä myös suoraan laitoksesta saamaan kodinomaista hoitoa ja viihtymään muiden kanssa. Ilonpisarassa on asumispalveluja myös muistihäiriöisille uusituissa nykyaikaisissa tiloissa, jotka on tarvittaessa suljettavissa omaksi alueekseen, Löövi kertoo. -Ilonpisara tarjoaa intervallijaksojen lisäksi lyhytaikaista asumista esimerkiksi tilanteissa, kun asiakas on toipumassa sairaalasta päästyä tai kun hän haluaa vetäytyä nauttimaan täysihoidosta luonnonkauniissa ympäristössä esim. asunnon remontin tai virkistävän loman aikana, Löövi jatkaa. - Teemalomia eri aihepiirien ja asiakasryhmien tarpeiden mukaan järjestetään ympäri vuoden. Ohjelmallisia viikkoja on mahdollisuus tilata omalle ryhmälle. Ilonpisarasta voi myös tilata päivävierailun ja tulla oman ryhmän kanssa sovittuna ajankohtana, joko tutustumaan Lomakotiin tai viettämään ryhmälle suunniteltua ohjelmallista päivää. Pysyväisasukkaille meillä on joka päivälle joku ohjelmatuokio, Löövi mainitsee. Teemalomista saa lisätietoja teemalomakalenterista. Ilonpisarassa on mahdollisuus tilata ja käyttää hyödyksi erilaisia hoito-/hemmottelupalveluja -Käytettävissä on runsaasti kuntoilu- ja rentoutumisvälineitä mm. 11 erilaiset hierontatuolit ja -sängyt, valkea aistihuone, monipuoliset kuntoilutilojen laitteet jne. Ulkoiluun on mainio mahdollisuus luonnonkauniissa rantamaisemissa kävellen, sauvoen, pyöräillen tai pyöräkelkkaillen. Sisällä voi pulahtaa uima-altaaseen tai saunoa vaikkapa suihkupyörätuolia apuna käyttäen, Raija-Leena Löövi kuvailee. - Suuri osa näistä palveluista on käytettävissä hoitomaksuun sisältyen. Ilonpisaran kautta voit tilata mm. kampaajan, jalkahoitajan, hierojan, fysioterapeutin tai lääkärin palveluja Ilonpisaran yhteistyökumppaneina toimivilta palveluntuottajilta. Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry Hatunniementie Hämeenlinna Puh. (03) lomakoti.ilonpisara@ilonpisara.fi Hilkka -ohjelma on mainio apuväline hoiva-alan palvelu - ja asumispalveluyritysten toiminnanohjaukseen Änkilän Hoivapalvelu Oy on vuonna 2008 perustettu osakeyhtiö, jonka omistaa seitsemän Rautjärven kunnan asukasta. Yritys osti itselleen entisen Änkilän koulun kiinteistön, johon aloitettiin kattava peruskorjaus alkuvuodesta Näihin tiloihin valmistui Silamuskoti. Entisen koulun muuttuminen hoivakodiksi on ollut valtava urakka Rautjärvellä. Änkilän hoivapalvelun Silamuskoti on Rautjärven ensimmäinen yksi- tyinen hoivakoti vanhuksille ja vammaisille. Yhteydet Silamuskodille ovat hyvät : matkaa rautatieasemalle on 3,5 km, 6-tielle n. 1 km ja linja-autoasemalle / keskustaan 3 km. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, joka pitää sisällään yksilöllistä, lämminhenkistä hoivaa, kodinomaista asumista, toimintakykyä tukevaa ja kuntouttavaa toimintaa, yhdessäoloa sekä yksityisyyttä. Kehitysvammaisille tarjoamme palveluasumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa sekä tukea harrastuksissa ja vapaa-ajan vietossa. Toiminta perustuu yksilölliseen ja kuntouttavaan hoitotyöhön sekä yhteisöllisyyteen. Laadimme jokaiselle asukkaallemme yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman. Tarjoamme myös lyhytaikaista hoitoa, tunnista useampaan vuorokauteen, asiakkaan tarpeista riippuen, toimitusjohtaja Eeva Siitonen määrittelee Silamuskodin palveluita. Kodinomaisuutta haetaan monilla isoilla sekä pienillä yksityiskohdilla - Isoja asioita ovat viihtyisät huoneet, mahdollisuus yksityisyyteen tietäen, että apu tai seuraa on tarvittaessa saatavilla. Oleskeluhuoneeseen sijaitseva takkakin on iso asia, siinä pidetään tulta ahkerasti. Takassa on tavallisesta isompi luukku, jotta loimu näkyy kunnolla. Saunatiloista on pääsy ulkoterassille. Omat huoneensa asukkaat saavat halutessaan kalustaa omilla huonekaluillaan, Silamuskodin johtaja Tarja Toivanen sanoo. -Isossa leivinuunissa voidaan paistaa karjalanpiiraita, niiden ja perinteisten uuniruokien tuoksu pääsee leijailemaan ympäri taloa. Upea yksityiskohta on hirsiseinä, joka jää näkyviin pienelle alueelle oleskelutilassa, Toivanen kuvailee. -Piha, puutarha ja ympröivä maalaismaisema järvinäkymineen luovat puitteet ulkoilulle tai oleskelulle katetulla terassilla. Turvallisuusnäkökohdat ja - järjestelmät on myös huomioitu: meillä on tomivat sammutusjärjestelmät, paloturvalliset materiaalit, Siitonen kertoo. OmaisHilkka -ohjelma palvelee hyvin lähellä asuvia kuin myös kaukana olevia omaisia -Käytössämme on Hilkkaasiakastietojärjestelmä. Hilkan sovellus, OmaisHilkka, mahdollistaa sen, että omainen voi omalta kotitietokoneelta seurata esim. asukkaan päiväohjelmaa. Ohjelma palvelee hyvin lähellä asuvia kuin myös kaukana olevia omaisia. Mainittavaa on myös se, että pitemmästä matkasta tulevilla omaisilla on mahdollisuus meillä yöpymiseen. - Ammattitaitoiset hoitajat ovat turvaamassa asukkaiden arjen sujumista ympäri vuoro- kauden. Hoitajilla on monialaista ammatillista osaamista mm. vanhustyö, kehitysvamma-, mielenterveys- sekä erilaisia taitoja kuten laulu ja soitto, kädentaidot, joita hyödynnetään hoivakodin arjessa, Toivanen kertoo. Tarjolla terveellistä kotiruokaa, joka valmistetaan hoivakodin omassa keittiössä - Emäntä huolehtii asukkaiden monipuolisesta ruokavaliosta, erikoisruokavaliot huomioonottaen. Asukkailla on myös mahdollisuus osallistua leipomiseen ja päivittäisiin askareisiin. Otamme juhlapyhät huomioon aterioiden suunnittelussa unohtamatta asukkaiden syntymäpäiviä, joita juhlimme yhdessä kakkukahvein! Asukkailla on myös mahdollisuus järjestää hoivakodissa pienimuotoisia juhlia ja tilata tarjottavat hoivakodin keittiöstä. -Asukkaaksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä oman kunnan vanhuspalvelujohtajaan tai sosiaalitoimistoon. Itse maksavana asukkaaksi voi hakeutua suoraan ottamalla yhteyttä Silamuskotiin. Tällä hetkellä olemme myös Helsingin kaupungin palveluseteli-yritys, Eeva Siitonen mainitsee. Silamuskoti Tarja Eeva

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Laadukas vanhuus on taattava palveluilla, jotka tukevat parhaiten ihmisen virikkeellistä mutta riittävän hoivaavaa ympäristöä. Vanhusten parissa työskentelevältä henkilöstöltä vaaditaan taitoja hoidon, etiikan ja elämänkatsomuksen alalla samoin kuin eläytymisen kykyä. Asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön vanhusten kanssa on oltava lähtökohtana. Asiakaslähtöisyys aut- taa myös hoitoon sitoutumisessa. Kodikas Kaijankoti Savitaipaleella Pullantuoksuinen arki vanhukselle -Kaijankodissa uskotaan siihen, että jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään elämään, vaikka hän ei pystyisikään enää asumaan omassa tutussa kodissaan. Siksi olemme tehneet Kaijankodista mahdollisimman kodikkaan paikan vanhukselle asua, johtaja Irmeli Laine toteaa. Irmeli Laineen omistama 15- paikkainen Kaijankoti sijaitsee Etelä-Karjalassa, Savitaipaleen keskustan tuntumassa rauhallisella omakotialueella. Yksityinen hoitokoti on perustettu v ja se tarjoaa yksilöllistä ja turvallista ympärivuorokautista asumis- ja hoivapalvelua ikääntyneille, muistihäiriöisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Hoitokoti on tilava, 400 neliön talo, jossa on yhden hengen huoneita ja viihtyisät yhteistilat. Hoitokodin puutarhamainen piha järven tuntumassa mahdollistaa ulkoilun myös liikuntarajoitteisille henkilöille. Asukkaiden ulkoilukäytössä on oma, osittain aidattu piha, jossa on mahdollisuus nauttia kesäiset päiväkahvit vaikka omaisten kanssa. Kodin kiireetön ilmapiiri luo turvallisuutta asukkaiden elämään Kodikkuus syntyy pienistä arjen asioista. Kotia koristavat kukat ja viherkasvit sekä vanhuksen huonetta hänen omat tärkeät tavaransa. Iltapäiväkahvilla tuoksuu pulla, ja kaikki ruoat tehdään omassa keittiössä. Ikkunasta avautuu kaunis järvimaisema, sekä toisella puolella taloa näkyy Savitapaleen upea kivikirkko. Enemmän kuin ammattitaitoa -Meille pelkkä ammattitaitoinen hoito ei riitä Kaijankodissa vanhuksista välitetään kuin omasta mummosta tai papasta. Vanhusta arvostetaan omana persoonanaan. Meillä on pysyvä henkilökunta, joten hoitajat ja vanhukset tulevat tutuiksi toisilleen. Myös omaisiin pidetään yhteyttä jokaisen oman tarpeen mukaan. Yhteinen arvopohja työntekijöiden kanssa on luonut yhteiset toimintamallit työn tekemiseen. Meille on tärkeää, että asukkaat ja heidän läheisensä voivat kokea ilmapiirin kiireettömänä ja positiivisena, Laine sanoo. -Hoito on ympärivuorokautista. Tavoitteenamme on kuntouttavan työotteen avulla asukkaiden toimintakyvyn ja mielenvireyden vahvistaminen ja lisääminen. Asukkaiden henkistä ja fyysistä vireyttä pidetään yllä mahdollisimman pitkään arkiaskareiden avulla toki omien voimien rajoissa. Lähellä sijaitsevan fysikaalisen hoitolaitoksen kanssa teemme paljon yhteistyötä ja mm. jumpparit käyvät kuntouttamassa meidän asukkaita. Hoitokodissamme asukas saa yksilöllistä, turvallista ja tasavertaista hoitoa, johon sisältyvät vuokra, ateriapalvelu, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä perus- ja sairaanhoitohoitopalvelut, Lai- ne kertoo. Vakituiseksi kodiksi tai lomanviettopaikaksi Kaijankoti sopii vanhukselle vakituiseksi asuinpaikaksi tai lomanviettopaikaksi. - Asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen turvallisuus on meille tärkeää. Hoitokodissa on yhteisesti sovitut säännöt, joihin asiakas sitoutuu, päiväjärjestys, tutut arkirutiinit ja omahoitajajärjestelmä tuovat myös turvallisuuden tunnetta, Laine toteaa. -Laatu on meille tärkeä asia, jonka eteen olemme tehneet ja tulemme tekemään töitä. Haluamme taata asiakkaallemme mielekkään elämän, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Jokaisella asiakkaalla on oma elämänhistoriansa, asiakasta kunnioitetaan arvokkaana ja ainutlaatuisena yksilönä, Irmeli Laine korostaa. Kaijankoti Oy Kaijanlahdentie 2 B Savitaipale puh Johtaja Irmeli Laine irmeli.laine@kaijankoti.fi Hoitokoti Eerika ja Kanervikkola-koti Hyvää elämää maaseudun rauhassa idyllisessä ympäristössä Vanhan maalaistalon pihapiiri Kiteellä Ruppovaaran kylässä on levollinen ja hoitava. Pihan toisella puolella on vanhan sukutilan komea päärakennus, joka on aikanaan ollut kuuden sukupolven koti. Nyt se on mielenterveysasukkaiden oma Hoitokoti Eerika. Toiselle puolelle pihaa on rakennettu viihtyisä Kanervikkola-koti vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Kodit tarjoavat asukkailleen lämmintä yhteisöllisyyttä sekä ympärivuo- rokautista yksilöllistä hoivaa ja hoitoa. Pihaan johtaa koivukuja, joka tuo mieleen menneet ajat. Perillä odottaa idyllinen miljöö perinneaittoineen, kuvailee Helmi Lappalainen, joka on jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut hoivakotiyrittäjänä kumppaninaan Jaana Rautiainen. Lappalaisen mukaan Ruppovaara sopii hoitokotien paikaksi erinomaisesti. Täällä on hyvä elää. Kotejamme ympäröi viljeltyine peltoineen aito maalaismaisema, jossa silmä lepää. Sijainti on silläkin tavoin hyvä, että kaupunkiin on matkaa kahdeksan kilometriä. Olemme juuri sopivan matkan päässä houkutuksista. Tasokkaat ja toimivat tilat Helmi Lappalainen ja Jaana Rautiainen aloittivat hoivayritystoimintansa Ruppovaarassa vuonna Tilan päärakennuksessa sijaitseva Hoitokoti Eerika oli tuolloin 7-paikkainen vanhuksille ja pitkäaikaissairaille tarkoitettu hoitokoti. Eerikan peruskorjaus- ja laajennustyöt valmistuivat vuonna Taloon tuli tilaa neljälletoista henkilölle, Lappalainen mainitsee. Toimintaa laajennettiin edelleen, ja vuonna 2004 Hoitokoti Eerikan lähelle valmistui 21- paikkainen Kanervikkola-koti. Tässä vaiheessa entistä ehompi Eerika muutettiin mielenterveysasukkaiden kodiksi ja uudisrakennuksesta tuli koti vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Kanervikkola-koti jakautuu kahteen asuinsiipeen, joiden keskellä on yhteiset tilat. Kodissa on 13 yhden hengen huonetta ja neljä kahden hengen huonetta, jotka soveltuvat esimerkiksi aviopareille. Tilamme ovat kaikin puolin tasokkaat ja toimivat. Myös viihtyisyyteen on kiinnitetty paljon huomiota, Lappalainen sanoo. Kuntouttavaa hoitoa Molemmissa kodeissa on tarjolla ympärivuorokautista yksilöllistä hoitoa ja hoivaa. Hoitokodeissa työskentelee yrittäjien lisäksi vakinaisesti neljä sairaanhoitajaa, 12 lähihoitajaa, viisi lähityöntekijää, kaksi oppisopimusopiskelijaa, emäntä ja kiinteistönhoitaja. Sovellamme työssämme kuntouttavan hoidon periaatteita. Kun asukkaan omat voimavarat eivät riitä, hoitaja on hänelle ohjaaja, tukija ja auttaja. Jokainen ihminen on ainutkertainen. Kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti kunnioittaen ja välittäen, Lappalainen kiteyttää. Eletään arkea, eletään juhlaa Helmi Lappalainen painottaa, että Eerika ja Kanervikkola ovat asukkailleen aidosti oikeita koteja, joissa eletään yhtenä suurperheenä niin arkea kuin juhlaakin. Asukkaamme voivat halutessaan osallistua voimavarojensa mukaan arjen askareisiin ja toimintakykyä ylläpitäviin ryhmiin. Tutustumme myös lähiympäristöön monipuolisesti retkeilemällä. Viihtyisä puutarha ja pihaalue tarjoavat turvallisen ja rauhallisen vapaa-ajanviettopaikan sekä mahdollisuuden liikkumiseen ja ulkoiluun. Asukkaiden virkistyskäytössä ovat kesäisin paviljonki ja grillikatos. Täällä voi olla mukana pihaja puutarhatöissäkin sekä tehdä vaikkapa puita ja talvella lumitöitä. Meillä on myös piha-alueella kesälampaat yhteisessä hoidossa. Juhlat seuraavat vuodenkiertoa, eikä merkkipäivien viettoakaan unohdeta. Hengellisiä hetkiäkin järjestetään. Yhteinen pihapiiri soveltuu mainiosti isojenkin juhlien pitopaikaksi. Juhlamme ovat täynnä tunnelmia, tuoksuja ja värejä. Kaikki aistit saavat osansa. On musiikkia, teatteria, taidetta ja tapahtumia. Parhaimmat juhlat syntyvät läheisten seurassa. Omaiset ja ystävät ovatkin aina meille tervetulleita, Lappalainen sanoo. Laatutyön edelläkävijöitä Helmi Lappalainen ja Jaana Rautiainen kuuluvat hoiva-alan laatutyön edelläkävijöihin. Toimintaa toteutetaan ISO 9001/ laatusertifikaatin mukaan. Yritys on Teso ry:n Vuoden 2008 hoivayritys ja Kiteen vuoden 2004 yrittäjä. Molemmat yrittäjät ovat aktiivisia myös valtakunnallisella tasolla Teso ry:n toiminnassa sekä yhteistyössä muiden hoitokotiyrittäjien kanssa. Yhteystiedot: Hoitokoti Eerika, Ruppovaarantie 28, Kitee Puh Kanervikkola-koti, Ruppovaarantie 28, Kitee Puh Helmi Lappalainen, puh helmi.lappalainen@hoitokotieerika.fi Jaana Rautiainen, puh jaana.rautiainen@hoitokotieerika.fi

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Palkkisillassa tuetaan aktiivista arkea Palkkisillan palvelukodin toiminta-ajatuksena on mahdollistaa asukkaan eläminen omilla ehdoillaan huonokuntoisenakin viihtyisässä, kodinomaisessa, omatoimisuutta tukevassa ympäristössä. Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö on omistanut Palkkisillan palvelukodin kiinteistöt vuoden 2009 alusta alkaen. Palvelujen tuottamisesta vastaa Hämeenlinnan kaupungin kotija asumispalvelujen yksikkö. Palkkisilta on tuettua palveluasumista, jossa ei ole yövalvontaa. - Palkkisillan palvelukodin kaikissa 30 asunnossa on makuuhuone ja tupakeittiö. Neljä asuntoa on invamitoitettu ja kaikissa on oma turvapuhelin. Hoidosta vastaa yhteensä 11 perus- ja lähihoitajaa sekä yksi sairaanhoitaja, taustoittaa vastaava hoitaja Katri Harhama. Tuettu palveluasuminen täydentää kotihoitoa niin, että asukkaat solmivat normaalin vuokrasopimuksen säätiön kanssa ja palvelusopimuksen Hämeenlinnan kaupungin kanssa. - Kiireellisyys ratkaisee. Palkkisiltaan voi hakea omalla hakemuskaavakkeellaan, joka löytyy Hämeenlinnan kaupun- gin nettisivuilta. Kotihoidon, vanhainkotiasumisen, tehostetun ja tuetun asumisen väliltä löytyy jokaiselle sopiva asumismuoto, muistuttaa Harhama. Hoidossa kuin omassa kodissa - Me mahdollistamme asukkaan elämisen omilla ehdoillaan kodinomaisessa ympäristössä. Kuntouttava työote ja omatoimisuus ovat toimintamme lähtökohtia. Kunnioitamme yksityisyyttä, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta. Turvallisuus, niin konkreettisesti kuin kokemuksellisestikin, on asukkaillemme tärkeää. Kiireettömyyteen pyritään aina, ja tavoitteenamme on toimia asukasta kunnioittaen kaikissa tilanteissa, luonnehtii Harhama. Palkkisillan palvelukodissa kartoitetaan asukkaiden toimintakykyä muun muassa Ravatarindeksin avulla. Asukkaan toimintakykyä ja muistia mitataan kerran vuodessa. - Jokaiselle asukkaallemme Kollaasin rakentaminen. Lähihoitaja Virpi Peippola ohjaa asukkaiden toimintaa. Ikäihmisten kuoro esiintyy Palkkisillan palvelukodin omaistenpäivässä tehdään oma hoito- ja palvelusuunnitelma. Tuolloin mukana ovat asukkaan lisäksi hänen mahdolliset lähiomaisensa ja omahoitaja. Kuntoutussuunnitelman pohjana käytetään muun muassa elämänkaariajattelu - mallia, jonka avulla selvitämme asukkaamme mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Lisäksi kaikki toimintakykyyn liittyvät asiat kartoitetaan ja käydään läpi. Yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa, tai aina jos toimintakyky muuttuu olennaisesti vuoden aikana. Silloin samainen ryhmä kutsutaan koolle, ja hoidon tavoitteet arvioidaan uudelleen joka kantilta. Asukkaan omat toivomukset otetaan huomioon aina myös aktiivisen tai passiivisen hoidon suhteen, riippuen hänen sairauksistaan ja niiden vaikutuksista. Myös saattohoito otetaan esille, sillä se on mahdollista toteuttaa myös meillä, kertoo Harhama. Jotta Palkkisillan asukas voisi elää mahdollisimman normaalia elämää, kannustaa henkilökunta omaisia vierailemaan ja pitämään yhteyttä hoitokotiin entiseen malliin. Asukas saa elää normaalia aktiivista elämää palvelukotiin muuttamisesta huolimatta. - Aktiivisessa arjessa olennainen osa on myös viriketoiminnallamme. Luonamme käyvät muun muassa Reuma-rouvat, Satelliittipäiväkodin lapset, diakonissa ja pappi, sekä satunnaisesti erilaisia vapaaehtoistoimijoita. Hoitajat järjestävät jumppaa, laulua, rentouttavia käsihierontoja, ulkoilua, askartelua ja niin edelleen. Omaisten ilta pyritään järjestämään kaksi kertaa vuodessa, jolloin vietämme aikaa yhdessä ja informoimme uusista asioista, lisää Harhama. Lisä-/Yhteystiedot: Palkkisillan Palvelukoti Viisaritie 3, Lammi Puh Sähköposti: palvelukoti.lammi@ kolumbus.fi Puolitoistasatavuotias Forssan kutomorakennus on palvellut lokakuusta 2008 lähtien ikäihmisten hoivakotina. Hoivakoti on rakennettu Finlaysonalueen Vanhan Kutomon kolmanteen kerrokseen.tilat soveltuivat uusiokäyttöön yllättävän pienin muutoksin. Esteettömyyskysymyskin oli valmiiksi ratkaistu. Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpulissa on 16 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja kahdeksan päivätoimintapaikkaa ja se tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ikäihmisille, jotka sairautensa tai vammansa vuoksi tarvitsevat jatkuvaa toisen henkilön tukea päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi Hoivakoti Pumpuli tarjoaa tukea omaishoitajille ohjatun ja valvotun päivätoiminnan muodossa. Hoivakoti Pumpuli on hyväksytty valtionkonttorin palveluntuottajaksi sotainvalidien laitoshoidossa v alusta alkaen. Yrityksen omistavat Jaana Lähteenkorva, Pauliina Sipponen ja kiinteistösijoitusyhtiö Forssan vanhaan kutomoon syntyi hoivakoti Pumpuli Renor Oy. Hoivakoti Pumpulin yritysidean taustalla olevilla yrittäjillä on pitkähkö tausta ja kokemus julkisella sektorilla, ikäihmisten palvelutuotannossa alkupuolella lähdettiin tarkemmin selvittämään ikäihmisten palvelujen toimintaympäristön tilannetta Forssan seudulla. Syntyi idea perustaa hoivakoti ikäihmisille koska seudulla ei ole riittävästi paikkoja hoivaa- ja huolenpitoa tarvitseville ikäihmisille, Jaana Lähteenkorva kertoo. Hoivakoti Pumpuli tarjoaa ohjattua ja valvottua päivätoimintaa kotona pärjäämisen tueksi - Päivätoiminnan ohjelmaa muokataan asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Päiväohjelmaan kuuluu monipuolista kuntouttavaa ja sosiaalista toimintaa ryhmässä. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen hygienian hoitoon, ruokailuun, virkistymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tuoda vaihtelua arkielämään. Toiminnan avulla omaishoitajat saavat myös mahdollisuuden vapaa-aikaan ja omien asioiden hoitamiseen, Jaana Lähteenkorva kertoo. -Tehostetun palveluasumisen paikoista kaksi on tarkoitettu ns. intervallihoitoon eli tilapäiseen asumiseen. Intervallijakso on useimmiten ennalta sovittu jakso, joka sisältää kuntoutusta ylläpitämään ja edesauttamaan asiakkaan selviytymistä kotona tai toipumista sairaalahoidon jälkeen. Intervallihoito sopii myös henkilöille, jotka haluavat valita kodinomaisen ympäristön hoitopaikakseen esim. omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Uusia haasteita hoitotyöhön -Yksityispuolen ja kuntien on syytä tiivistää yhteistyötä, koska tulevaisuudessa on taattava hyvä ja asiakasystävällinen hoito kasvavalle ikääntyvälle väestölle. Mielestäni ilman yksityispuolen tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa emme pysty takamaan hyvää hoitoa vanhuksille kustannustehokkaasti. Vanhat toimintatavat on muutettava ja katsottava uusiin haasteisiin positiivisessa hengessä. Paljon on vielä yksityispuolella ja myös kunnilla myös opittavaa uusien haasteiden hoitamisessa. Hyvällä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa saamme varmasti asiat hoidettua, Jaana Lähteenkorva vakuuttaa. Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli puh

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Suomessa on aktiivisesti etsitty vastauksia tuleviin ikärakennemuutosten tuomiin haasteisiin. Myös Hoitokoti Päiväkummussa on pyritty löytämään ja kehittämään uudenlaisia palvelukonsepteja yhteistyössä Helsingin kaupungin ja alan yritysten kanssa. Yhteistyötä kehittyvän suurkaupungin kanssa Yksityiset sosiaalipalvelut ovat päässeet kehittymään Helsingissä jo merkittävästi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ostaa palveluja vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Osaltaan yksityisten markkinoiden kehittymistä Helsingissä on edesauttanut palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. Lisäksi kasvava joukko helsinkiläisiä maksaa itse tarvitsemansa palvelut. Hoitokoti Päiväkummulla on ollut yhteystyötä monien Helsingin kaupungin virastojen, erityisesti sosiaaliviraston kanssa. Olemme tuottaneet palveluita sekä puite- että maksusitoumuksilla. Viime vuosina myös palvelusetelijärjestelmästä on tullut merkittävä osa toimintaamme. Yhteistyöstä voimaa hoiva-alalle Helsingin kaupungin vanhuspalvelut ottivat palvelusetelijärjestelmän koekäyttöön ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vuonna 2006 ja varsinaiseen käyttöön tammikuussa Asukkaidemme sekä yrityksemme kokemukset palvelusetelijärjestelmästä ovat olleet kaikkina näinä vuosina pääosin myönteisiä. Palveluseteleiden käyttöönoton tavoitteena kunnissa on ollut lisätä asiakkaan valinnan vapautta, monipuolistaa palvelurakennetta sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Nämä tavoitteet ovat näkemyksemme mukaan toteutuneet palvelusetelissä. Tuolijumppaa Yrityksen näkökulmasta palveluseteli mahdollistaa palveluiden asiakaslähtöisen kehittämisen sekä kannustaa investoimaan toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen perinteistä kilpailuttamisjärjestelmää paremmin. Asukkaat ovat saaneet puolestaan valita itse sen hoitokodin, johon haluavat muuttaa. Palveluseteli myös lisää selvästi yritysten välistä aitoa kilpailua varsinkin pitkällä aikavälillä. Palveluasumisessa palvelusetelituottajaksi Helsingin kaupungille pääsevät kaikki kriteerit täyttävät palveluntuottajat jatkuvalla hyväksymismenettelyllä myös Helsingin ulkopuolelta. Tästä joustavasta tavasta huomioida myös Helsingin ulkopuolella sijaitsevat sekä uudet yritykset Helsingin kaupunki ansaitsee suuren kiitoksen. On ollut ilo olla mukana Helsingin kaupungin ja Helsingin yrittäjien yhteistyöhankkeessa, Palveleva Helsinki- hankkeessa, jonka turvin on pyritty luomaan vuoropuhelua kaupungin ja yrittäjien välille sekä mahdollistamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Helsingin kaupungin mukanaolo tässä hankkeessa tuo esille muun muassa sen, kuinka tärkeänä kaupunkimme pitää yksityisen sektorin kehittymistä. Yhteistyötä toisten alan yritysten kanssa Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen on saanut Hoitokoti Päiväkummun perustamaan yhdessä neljän muun yrityksen kanssa Hellä Hoiva allianssin. Allianssin perustajia yhdisti viisi tärkeää syytä, minkä takia he päättivät kehittää uusia toimintatapoja sosiaalipalvelusektorille. Nämä syyt ovat Tavoite tyytyväisestä asiakkaasta, työntekijästä, omaisesta ja palveluntuottajasta Pyrkimys laadun parantamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen itsenäisyytensä säilyttäen Huoli yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista apua tarvitsevien asemaan Halu kilpailullisten hoivamarkkinoiden ja yhteiskuntavastuullisuuden kehittämiseen Tahto kasvolliseen sekä kotimaiseen että asiakasta lähellä olevaan päätösvaltaan ja omistajuuteen Hellä Hoiva allianssin jäsenet kehittävät yhteistyössä toiminnanohjausta ja laatujärjestelmiä, tekevät yhteistyössä erilaisia kehityshankkeita ja investointeja. Tukipalveluita tuotetaan ja hankitaan keskitetysti. Allianssissa on tällä hetkellä kolme hoitokotia, joista yksi tarjoaa myös kotihoitopalveluja. Allianssissa toimiva Unita Oy tarjoaa it-sovelluksia alalle. Seniorineuvonnan kautta asiakkaat saavat tietoa palveluista ja erilaisista tukimuodoista. Seniorineuvonta tekee asiakkailleen myös yksityiskohtaisia senioripalvelusuunnitelmia. Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat entistä heterogeenisempi ikäryhmä hyvin erilaisine tarpeineen, toiveineen ja odotuksineen. Näin ollen myös palveluntuottajien tulee pystyä luomaan asiakaslähtöisiä, monipuolisia palvelukonsepteja. Tämä on mahdollista vain, jos palveluiden tuottamista ohjaavat kriteerit ovat kehitystä tukevia eivätkä kehitystä rajaavia. Verkostojen ja yhteistyön merkitys hoiva-alaa kehitettäessä tulee olemaan se toimintamalli, jolla on mahdollista löytää entistä monipuolisempia ja kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Anne Väätäinen Toimitusjohtaja, KTM Hoitokoti Päiväkumpu Oy perustettu: erikoistunutta ryhmäkotia Helsingissä n. 130 asukasta työntekijöitä keskimäärin 90 liikevaihto 6,5 M euroa Hellä Hoiva allianssin jäsenyritykset: Hoitokoti Päiväkumpu Oy Hoiva Karoliina Oy Hoitokoti Apilaniitty Oy Seniorineuvonta Oy Unita Oy Lisätietoja: TERVE-SOS -messuilla Hellä Hoiva allianssin jäsenet tavoittaa osastolta Y3 Iloa elämän ehtoossa, mielekkyyttä hoivatyössä Mistä elämä saa merkityksensä silloin, kun omat voimat hiipuvat ja päivittäinen selviytyminen on toisten avun varassa? Haminalainen Ravimäkiyhdistys ry:n ylläpitämä vanhusten tehostettu asumispalveluyksikkö. Ravikoti on nimensä mukaisesti koti 16:lle muistihäiriöiselle vanhukselle. Ravikoti elää asiakkaidensa kanssa sellaista arkea ja juhlaa, jossa ylläpidetään turvallista ja omannäköistä elämää asiakkaiden menneisyyttä kunnioittaen. Mennyt elämä on jokaisella olemassa muistijälkinä ja tunnetiloina. Näille jäljille on hoitajien löydettävä, etsittävä aina uusi polku yksilöllisesti. Kun asiakkaan mennyt elämä kutsuu ei sinne tarvitse mennä tyhjin käsin asiakkaan kanssa vaan toisessa käsipuolessa hoitajalla on vanhuksen omaisilta ja läheisiltä saatu arvokas tieto poimittuna kunkin elämän polun varrelta. Ravikodin työntekijöillä on vastaavan hoitajan Kaija Pekko- lan mukaan vahva sitoutuminen auttamaan jokaista asiakasta merkitykselliseen elämän kokemiseen. Vain hyvinvoiva työyhteisö voi tarjota elämän makuisia hetkiä vanhusten arjessa. Arjen pienissä hetkissä luovuus, omahoitajuus ja työryhmän erityisosaamisen hyödyntäminen ovat tärkeitä työvälineitä. Tämän kaikki mahdollistuu kuitenkin vain asiantuntevan ja ammattitaitoisen perushoivatyön osaamisen kautta. Ravimäkiyhdistyksessä tavoitteena on luovuuden ja uskalluksen kautta saavuttaa persoonien kyvykkyyksistä muodostuva, asiakkaan ja työntekijän hyvinvointia tukeva työote. Mielikuvissa maailmalle Mielikuvamatkoilla tehdään ehkäpä se elämän ensimmäinen lentokonematka tai maistellaan itämaisia herkkuja. Mielikuvamatkojen tarkoitus on luoda aistillisia elämyksiä ja herättää mieli muistamaan aiemmin tehtyjä ulkomaan matkoja, sekä kertomaan kokemuksista muille. Yhteinen oleskelutila muuttuu matkan ajaksi eksoottisen näköiseksi, kuuloiseksi ja tuoksuiseksi. Pekkola kertoo että elämyksien järjestäminen Ravikodin vanhuksille toteutuu myös kodin ulkopuolisen yhteistyön kautta. Haminan Keskuskoulun toinen luokka on kodin vanhusten kummiluokka. Yhteisiä hetkiä lasten kanssa on vietetty viimeisen vuoden aikana kevätlaulujen, kotieläintarhan, jouluhetken ja yhteisen taidenäyttelyn merkeissä. -Vapaaehtoistoimijat vierailevat kodissa säännöllisesti lukemassa vanhuksille kirjaa ja ohjaamassa bingon peluuta. Jokaviikkoiset seniorimusisointituokiot ovat osoittaneet, että vaikka vanhukselta asiat unohtuvatkin, niin tuttujen laulujen sanat soljuvat ilon kyyneleiden myötä, Pekkola kertoo. -Kun etsimme yksilöllisiä mieltymyksiä muistamattomien vanhustemme harrastuksiin, on omaisten ja läheisten tuoman tiedon merkitys suuri. Uusin ja vasta suunnitteluvaiheessa oleva yhteistyö heidän kanssaan on muistorasian ja elämän tarinan yhteisesti rakentaminen. Omahoitajan ja omaisten kanssa vanhus voi kerätä omaan muistorasiaansa eletyn elämänsä ilot ja surut samalla työstäen ja muistellen niitä. Vaikeat asiat voi sulkea kahdenkeskisen, ymmärtäväisen keskustelun jälkeen rasiaan helpommin ja ilot muuttuvat moninkertaisiksi kun niitä muistellaan esineiden, korttien, kirjeiden tai tuoksujen kautta. Elämän tarina kirjataan valokuvin varustettuna Minun tarinani lehteen. Muistelemisen kautta saavutetaan eletyn elämän tunnetiloja, maistetaan ja haistetaan koetaan, Kaija Pekkola kuvailee. Ravimäkiyhdistys ry on haminalainen sosiaalipalveluja tuottaja yhdistys, joka tarjoaa asumispalveluja, rivitalosumista, ateriapalvelua sekä vapaa-ajanpalveluja vanhuksille ja kehitysvammaisille. Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Minna Mäkelä p , minna.makela@ravimakiyhdistys.fi

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Kokonaisvaltaista mielenterveyskuntoutujan hyvinvoinnin edistämistä Turvallinen uusi koti hyvän elämän tueksi Mielenterveyspalvelujen tarve on yhtä yksilöllistä kuin me ihmiset muutoinkin, samanlaiset palvelut eivät sovellu kaikille. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä puhutaankin palvelujen räätälöinnistä. Kun itsenäinen asuminen ei ole mahdollista, asumispalveluista voi löytyä ratkaisu. Säätiön asumispalveluissa tavoitteena on, että jokainen kuntoutuja otetaan vastaan yksilönä ainutkertaisine tarpeineen. Tarkoitus on, että elämä tukiasunnossa tai asumispalveluyksikössä sujuu paremmin kuin sitä edeltäneessä asumismuodossa. Kun apu on riittävää ja oikeaaikaista, asukas voi itsekin kokea hyvinvointinsa kohentuvan ja selviytymisensä vahvistuvan. Säätiössä arvellaan, että viihtyisä elinympäristö on erityisen tärkeä silloin, kun kotosalla ollaan kellon ympäri. Sosiaalipsykiatrisen säätiön tarjoamia asumisvaihtoehtoja on pääasiassa Lahdessa, mutta myös Heinolassa ja Hollolassa. Säätiön toimialuetta on tarvittaessa koko Päijät-Hämeen maakunta. Asumisvaihtoehtoina ovat tukiasunnot, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Yhteistyö säätiön ja kuntien välillä on asukasvalintojen osalta ja toiminnan laadun seurannassa tiivistä. Säätiö on kunnissa kuitenkin toissijainen erityistoimija. Säätiö toimii siis kuntien ehdoilla ja niiden työrukkasena. Päijät-Hämeen kunnat voivat järjestää säätiön avulla kuntalaisilleen monipuolisia mielenterveyspalveluja. Säätiö on erilaisten mielenterveyspalvelujen tuottajana sitoutunut myös siihen, että sen henkilöstön koulutus ja ammattitaito ovat hyvällä tasolla. Liikunnalla on tärkeä rooli mielenterveystyössä Mielenterveystyötä voi tehdä monella tavalla. Sosiaalipsykiatrisen säätiön yksilöllisissä kuntoutus- ja palvelussuunnitelmissa otetaan huomioon kunkin asiakkaan fyysinen kunto ja liikunnalliset tarpeet. Säätiön aktiiviseen työviikkoon mahtuu lukuisa määrä liikuntaryhmiä. Niiden avulla parannetaan sellaisten henkilöiden liikuntamahdollisuuksia, joilla on psyykkisen sairauden, vamman tai toimintarajoittuneisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa tai joille liikunnalla on erityistä terveydellistä ja kuntouttavaa merkitystä. Liikunta on sitä hauskaa, että sopivia vaihtoehtoja riittää kaikille. Liikunta on konkreettinen keino tuottaa hyvää oloa mukavalla tavalla. Ryhmissä hyvä olo ja sosiaalisen kanssakäyminen kuuluvat yhteen. Liikunta ei tarkoita tiukkaa ja ryppyotsaista kilpailua. Pikemminkin se on uusia kokemuksia, onnistumisia ja aktiivista yhdessäoloa toisten kanssa. Se on erinomainen yleisen jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäjä. Päijät-Häme tarjoaa erityisen hyvät liikuntamahdollisuudet. Vaikka poikkeamalla kuntosaleille, uimahalleille, marjametsiin ja keilahallille, ihan sinne missä kaikki muutkin liikkuvat. Silloin, kun tarvitaan liikuntaryhmiä hoidollisempaa välinettä kehon tuntemuksen lisäämiseen, kehon rentouttamiseen, pitkittyneiden kiputilojen hoitoon, stressin hallintaan, psykofyysinen fysioterapia on säätiön vastaus tähän. Säätiön psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneet fysioterapeutit lähestyvät mielenterveyden kysymystä kehollisin menetelmin. Fysioterapian mukaantulo mielenterveystyöhön on moniammatillistanut ja rikastanut kuntoutusta ja tuonut auttamistyöhön lisää kaivattuja ja asiakkaalle miellyttäviä työvälineitä. Kokonaisvaltainen asiakkaan kohtaaminen on säätiön arkipäivää. Kotikäynnit muuttavat asetelmia Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön järjestämä kotihoito on erityinen sosiaalipsykiatrinen palvelu. Se on tarkoitettu asiakkaille, joilla on sellaisia psykososiaalisia ongelmia ja psykoosisairauksia, etteivät he voi sitoutua poliklinikkakäynteihin, mutta tarvitsevat apua ja ovat autettavissa kotikäyntien avulla. Kotisairaanhoitajat ja kuntoutusohjaajat tekevät liikkuvaa työtään Lahdessa. Kotikäynnille mennään aina potilaan ehdoilla. Työn lähtökohta on asiakkaan todellinen avun tarve ja tavoitteena on tuoda erityinen apu lähipalveluna suoraan asiakkaan kotiin. Säätiössä arvioidaan, että mielenterveystyössä kotihoito on erityisen asiakaslähtöinen ja yksilöllinen palvelumuoto, joka voi olla joidenkin asiakkaiden kannalta ehkä se ainoa toimiva tapa auttaa ja säilyttää asiakkaan yhteistyöhalu ja luottamus. Kotihoitoon liitetään tarvittaessa joustavasti myös terveystarkastuksia, elintapaneuvontaa ja palveluohjausta. Vaikka psyykkinen sairaus on käyntien perussyy, kotikäynneillä seurataan myös asiakkaan fyysistä vointia eikä perheen tukeminenkaan unohdu. Toiminnallinen kuntoutus Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön toiminnallinen kuntoutus palvelee erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelevat paluuta sairauslomalta tai kuntoutustuelta takaisin opiskelu- tai työelämään. Kun paluu ei terveydentilan takia ole ihan vielä mahdollista, tällaiseen välivaiheeseen sopii hyvin toiminnallisen kuntoutuksen jakso Toimintakeskus Vescussa Lahdessa. Säätiön toiminnallinen kuntoutus kohdennetaan nuorille aikuisille ja aikuisille, molemmille hiukan erilaisina. Palveluiden painopiste on nuorissa aikuisissa, joilla on vielä elämä edessäpäin. Omien olotilojen sietäminen, aikuisena oleminen, toisten ihmisten joukossa jaksaminen, tulevaisuuspohdinnat, opiskelutaidot ja työelämä puhututtavat nuoria. Heidän kaikkien kanssa tehdään räätälöity suunnitelma, millaisista asioista ja miten kuntoutus rakentuu. Toiminnallinen ja samalla sosiaalinen kuntoutus on monimuotoista. Siinä on osia liikuntapalveluista, arkielämän taitojen harjaannuttamista, terveys- ja elintapaneuvontaa ja monenlaista kädentaitoja kehittävää harjoittelua. Toiminta tapahtuu erilaisissa työpajoissa ja ryhmissä. Toiminnallisen kuntoutuksen sisältö on tavoitteellista ja silti ihan mukavaa. Keinot palvelevat tavoitetta ja kun niitä käytetään tietoisesti, voi väline olla hyvinkin tuttu ja arkipäiväinen. Henkilöille, jotka eivät ole palaamassa työelämään, jotka ovat mielenterveyssyistä eläkkeellä, mutta tarvitsevat edelleen tukea toimintakykynsä säilyttämiseksi ja mahdollisimman itsenäisen ja mielekkään elämän ylläpitämiseksi, heille säätiö järjestää erilaista päivä- ja viriketoimintaa. Säätiön on toiminut kuluvana vuonna täydet 20 vuotta ja on yhä edelleen innokas tiennäyttäjä mielenterveystyön kehittämisessä omalla alueellaan. Eija-Inkeri Kailassuo toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Vesijärvenkatu 15, 4.krs LAHTI GSM:

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Pienryhmä- ja kuntoutuskoti Aapiskukko tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua nuorille aikuisille naisille, joiden mielenterveys on mennyt lapsuuden traumaattisten kokemusten myötä. Kyseessä on kaksi paikkainen koti ja kolmas paikka on lääninhallituksessa haussa. -Kolme asiakaspaikkaa tulee olemaan maksimimäärä meille, koska täällä työtä tehdään kädestä pitäen. Asukkaidemme koulut ovat jääneet kesken, juuri sairastumisen takia. Tavoitteena on, että henkilö pääsisi takaisin normaaliin päiväjärjestykseen ja sitä kautta opiskeluja työelämään. Ohjaamme asiakkaitamme, jotta nämä oppisivat hoitamaan terveyttään ja ruokavaliotaan, Anneli Sellmer kertoo. Arkitoimintoja opettelemalla takaisin normaaliin Sellmer on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja hänen lisäkseen yrityksessä toimii toinen sairaanhoitaja. Henkilökuntaa täydentää lisäksi Aapiskukossa kuljetaan mielenterveyskuntoutujan rinnalla yksi vapaaehtoinen henkilö. -Itselläni on 10 vuoden kokemus psykiatriselta puolelta ja sitä ennen minulle ehti kertymään somaattisen puolen sairaanhoidollista kokemusta parinkymmenen vuoden ajalta. Hoito tapahtuu pääasiassa arkitoimintojen opettelun kautta, jolloin ihmisiä ohjataan yleiseen siisteyteen ja toimintojen aikatauluttamiseen. Aapiskukolle kirjallisuus muodostaan erityisen merkityksellisen osan hoitoa. -Luemme iltaisin yhdessä ja pohdimme sitä kautta elämän eri ilmiöitä. Joskus luemme ihan viihdekirjallisuuttakin, aina sarjakuvakirjoista lähtien. Kirjallisuus on meitä yhdistävä asia ja jokainen meistä menee aina nukkumaan kirjan kanssa. Tarkoituksenani on aloittaa kirjallisuusterapiaopinnot, jolloin saisimme menetelmälle ihan teoreettistakin pohjaa, Sellmer kommentoi. Kaikki muu hoito käsittää ihmisen rinnalla kulkemista, jolloin asiakkaan mukana ollaan hoitamassa päivittäisiä asioita, mukana ollaa esimerkiksi lääkärikäynneillä. -Monet ns. perusasioista meinaavat jäädä unholaan pitkän laitoshoidon aikana. Kaikki Aapiskukon asiakkaat tulevat sairaaloiden kautta. Sairaalan sosiaalihoitaja on alunperin ehdottanut kyseistä paikkaa potilaalle, jonka jälkeen potilaan kotikunnan sosiaalityöntekijät menevät käymään kohteessa ja harkitsevat tätä kautta paikkan soveltuvuutta juuri heidän potilaalleen. Seuraavassa vaiheessa potilas tulee sairaalasta tutustumaan Aapiskukkoon, voi tulla useammankin kerran ennen varsinaista päätöstä. -Potilas päättää itse loppukädessä, kokeeko hän paikan sellaiseksi jossa tämä pystyisi kuntoutumaan. Kuntoutuminen vie enemmän kuin kaksi vuotta, jotta ihminen oppii luottamaan itseensä ja pystyy olemaan rakentavasti erimieltä, vaikkapa lääkärin tai hoitajan kanssa, ettei tämän tarvitse alistua ihan kaikkeen mitä ehdotetaan, Sellmer toteaa. Turvallinen paikka opetella elämän perustaitoja -Olemme hyvä paikka niille, jotka kaipaavat ns. äitimäistä ohjausta. Kun nuori ihminen joutuu vuosien sairaalakierteeseen, kaikki normaalit nuoren ihmisen taidot jäävät oppimatta. Täällä päästään opettelemaan kaikkia näitä nuoren ihmisen perustaitoja, lähtien ihan sosiaalisista taidoista. Sairaaloissa ovet menevät lukkoon klo 21, jonka jälkeen kaikki pysyvät sisällä. Se ei ole nuoren ihmisen normaalia elämää, joten sosiaalisetkin suhteet kärsivät pitkässä sairaalahoidossa ja niitäkin täytyy tässä kuntoutuksen aikana hoitaa, Sellmer toteaa. Päätöksiä ei kuitenkaan tehdä asiakkaan puolesta, korkeintaan neuvottelemalla mikäli jostakin syystä Aapiskukon henkilökunta olisi sitä meiltä, että päätöstä olisi hyvä vielä harkita. -Pienryhmä- ja kuntoutuskotimme sijaitsee Vantaan Rekolassa, rauhallisella omakotialueella, aivan Koivukylän aseman välittömässä läheisyydessä. Tästä pääsee toimittamaan asioitaan todella kätevästi joka suunnalle. Täällä on erittäin hyvät ulkoilumahdollisuudet, myöskin kahden koiramme kanssa voi käydä ulkoilemassa. Toinen on asukkaan oma ja toinen Aapiskukon. Koira on hyvä apu ryhmin hakemisessa, koska se vaatii säännöllistä ulkoiluttamista. Päihteetön koti -Asukkaamme ovat 18-vuotiaita ja siitä ylöspäin, koska meille voi tulla vain täysi-ikäisiä. Kuntoutuksen tavoitteena on saada henkilöt itsenäisen asumisen piiriin, omaan asuntoonsa. Koti palvelee vielä senkin jälkeen kun asukas muuttaa asumaan itsenäisesti. Meiltä voi tulla jälkihuollon puitteissa hakemaan apua ja neuvoja, mitä ikinä asiakas sitten tarvitseekaan. Olemme päihteetön paik- KÄYTÖSSÄ OLEVA KUKKO ka, juuri sen takia, että useilla on ankaria päihdekokemuksia lapsuudestaan. Tämä ei ole ollut asukkaillemme minkäänlainen ongelma, päinvastoin, he ovat olleet tyytyväisiä siihen, että on paikka jossa kukaan ei käytä mitään kahvia vahvempaa, Sellmer painottaa. Kolme eri kotia - jokaiselle kohderyhmälle omansa Junioritalo vastaa nuorten kuntoutujien tarpeisiin Hoitokoti Rautlehto Oy tuottaa ympärivuorokautisesti valvottua asumispalvelua kolmessa eri kodissa; Seniori- ja Junioritalo sijaitsevat Turengissa ja Onnela Lammilla maaseudulla. Hoitokodin palvelut tuotteistettiin viime vuonna, ja näin luotiin selkeyttä palveluiden lisäksi myös henkilöstön ammattitaitoon ja osaamiseen. Tuotteistamiseen kuuluu asumispalveluiden lisäksi yrityksen oma pesula Suvituuli, joka tarjoaa työtoimintaa niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta kykene työhön vapaille markkinoille tai koulutuskokeiluun. Junioritalossa asuvat yli 18- vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat vielä runsaasti ohjausta ja tukea aikuisuuteen. -Meillä on erittäin kuntouttava työote toiminnassamme sekä yhteisöhoidollinen näkökulma, joka tarkoittaa sitä, että vastuuta annetaan ja opetellaan yhdessä sosiaalisia, kodinhoi- dollisia, taloudellisia sekä vuorovaikutuksellisia taitoja. Ainoa mitä toivomme, on se että nuori muuttaessaan meille omaa yhteisöasumiseen vaadittavia taitoja, sekä on itse hiukan motivoitunut ottamaan haasteita vastaan. Me kyllä rakennamme siltoja tulevaisuuteen hänen kanssaan, kertoo Sari Kallioinen-Rautava. Terapeuttinen ote on Sarilla hyvin hanskassa. Hän on tietoisesti rakentanut omaa sekä työyhteisön oppimista. Sari itse on suggestoterapeutti, Nlp-master, palveluohjaaja, työnohjaaja sekä opiskelee parhaillaan psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa sekä perhekeskeiseksi psykoterapeutiksi. Koko työyhteisö on käynyt realiteettiterapiakoulutuksen. Senioritalossa asuvat yli 50- vuotiaat syystä tai toisesta apua tarvitsevat asukkaat. Suurimmalla osalla on jonkin tasoisia mielenterveysongelmia. Senioritalo on rakenteeltaan suunniteltu myös apuvälineillä liikkuville asukkaille. Myös siellä on sama kuntouttava ja yhteisöhoidollinen työote, joka näkyy asukkaiden hyvinvoinnissa. Sari kertoo, että kodin asukkaat vaihtuvat erittäin harvoin, koska heidät pyritään hoitamaan kotona niin kauan kuin mahdollista. Onnella on keskellä maaseutua, ja samalla kuitenkin Lammin palveluiden välittömässä läheisyydessä. Se tarjoaa runsaasti apua tarvitseville kehitysvammaisille ja mielenterveysongelmaisille kodin, jossa maaseudun vallaton villeys antaa tilaa liikkua ja toimia. Tila onkin Sarin mielestä mahtava juuri tälle kohderyhmälle ja palvelee parhaiten juuri heitä. Lisäksi hoitokodilla on Turengissa omat tukiasunnot, jonne nuori voi turvallisesti siirtyä harjoittelemaan itsenäisempää asumista, kuitenkin siten, että tukiverkosto on palveluineen hoitokodilla. -Melkoisen haasteellisia asukkaita meille on vuosien aikana muuttanut, mutta olen ylpeä työyhteisöni, toisen omistajan Sirpa Lehtosen Innasen sekä omasta puolestani, että olemme ottaneet haasteita vastaan ja mitä ei ole tiedetty, on kouluttauduttu. Nyt teenkin työnohjauksia Kanta-Hämeen seudulla juuri sosiaali-ja terveysalan yksiköihin. Minulla pysyy substanssi työhön koko ajan, sillä omistajina teemme samaa vuorotyötä kuin muutkin työntekijät. Ihan yhtä tärkeä asia on työyhteisön hyvinvointi, kuin asukkaiden, kertoo Sari. -16 vuotta on töitä tehty. Suurkiitos sijoittaville kunnille, joista meille on muodostunut hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit. Lisä-yhteystiedot Hoitokoti Rautlehto Oy Lukiotie Turenki

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Mielenruokaa maisemasta ja yhdessä asumisen iloa Hämeenlinnassa toimiva MielenRuokaa Oy perustettiin vuonna Alun perin yrityksen tarkoituksena oli tuottaa ruokapalveluja Vuorentaan alueella toimiville palveluyrityksille ja asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille, samassa kiinteistössä. Keittiötilojen kunnon osoittautuessa epätarkoituksenmukaisiksi, toiminnan painopisteeksi jäi asumispalvelu. -Palvelukoti Kolmikoti tarjoaa tuetun kodinomaisen asumismuodon vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Meidän asukkaalla on mahdollisuus elää itsenäistä elämää samalla kun häntä kuntoutetaan saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänhallinta, toimitusjohtaja Veijo Rusanen selvittää -Ahveniston harjun kupeessa sijaitsevan entisen Vuorentaan vanhainkodin tilat osoittautuivat toimintaan sopiviksi. 50- luvulla rakennettu kiinteistö hurmasi ja tuntui heti kodilta. Paikka sai nimekseen IloVuorikoti. IloVuorikodista tuli tehostetun palveluasumisen yksikkö 20 asukkaalle, jossa henkilökunta turvaa asukkaiden hyvinvointia 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa. Tästä alkoi MielenRuokaa Oy:n taival kohti laadukasta palveluasumista. Nyt, muutaman vuoden toiminnan tuloksena yritys on löytänyt paikkansa alueen palveluverkostossa ja päässyt sujuvaan yhteistyöhön kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa, toiminnanjohtaja Riikka Niskanen kertoo. Tänä keväänä toteutui Mielen Ruokaa Oy:n yksi visio kuntoutumisen polusta - Katumajärven rannalla toimintansa aloitti Ilonakoti, joka tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista seitsemälle nuorelle kuntoutujalle. Bonuksena Ilonakodin asukkaat saavat mielenruokaa huikeasta järvimaisemasta. Ilonakodin rinnalla käynnistetään Kotilopalvelu, joka tarjoaa palveluja kotiin, asukkaan henkilökohtaisen tuen tarpeen mukaan. Asumismiljöön suhteen on onni ollut matkassa. IloVuorikoti sijaitsee kauniissa harjumaisemassa ja Ilonakoti puolestaan veden äärellä. Kauniin miljöön lisäksi, kodinomaista asumispalvelua tuotetaan ympäristössä, josta siirtyminen itsenäisempään elämään ja yhteiskunnan palveluiden piiriin on vaivatonta, Niskanen kuvailee. -MielenRuokaa Oy:ssa uskotaan yhteisöllisyyteen, samalla arvostaen yksilöllisyyttä ja omaa tilaa. Kuntoutumisen polulla verkosto ja koti kantavat, Niskanen vakuuttaa. Kuntoutujalle tarjotaan turvallinen kiinnekohta - koti - jonne voi aina palata, jos elämä kohtelee kaltoin Kuntoutuminen vaatii usein aikaa ja kärsivällisyyttä -MielenRuokaa Oy on ottanut tehtäväkseen tasoittaa kuoppaista kuntoutumisen polkua ja rinnalla kulkien saatella kuntoutuja matkaan, siihen Palvelukoti Kolmikoti Oy Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta -Olemme aloittaneet toimintamme vuoden 2001 alussa. Tarjoamme mielenterveys-kuntoutujille mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen laadukkaissa asuinolosuhteissa. Tuotamme palvelut omatoimisuutta edistävissä hyvin varustelluissa pienkodeissa. 25-paikkainen asumispalveluyksikkömme sijaitsevat Vantaalla Korsossa, Mikkolan alueella. Kuntoutujilla on mahdollisuus harjoitella ja kehittää jokapäiväisessä elämässä ja sosiaalisissa suhteissa tarvittavia taitoja ammattitaitoisen henkilökunnan tuella ja ohjauksella, Rusanen kertoo. -Tavoitteena on tarjota asuinympäristö, jossa asukkaat ja henkilökunta luovat yhdessä kodinomaiset ja turvalliset puitteet. Pitkäaikaispotilaan kuvaan kuuluu sosiaalisten yhteyksien katkeaminen, aitoja suhteita syntyy niukalti. Erilaiset ryhmät auttavat vastavuoroisuuden syntymisessä, ryhmässä voi tehdä yhteisiä päätöksiä ja opetella kantamaan vastuuta päätöksistä, Rusanen selvittää. -Teemme yhteistyötä sekä asukkaiden omaisten että sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Asumispalveluumme sisältyy mielenterveyskuntoutujan fyysisen- ja psyykkisen kunnon seuranta, lääkehoito ja lääkäripalvelut. Toimintamme kattaa myös asumisen, ruoan, sekä vapaa-ajan virkistystoiminnot. Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma virittää toivoa, antaa tavoitteen ja keinot sekä tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta edistymisestä - Hoitoaika on keskimäärin vuodesta eteenpäin. Yhdessä asukkaan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään hänen taidoilleen ja tasolleen soveltuvat tavoitteet, kuten työtehtävät sekä velvollisuudet palvelukodin omassa toiminnassa.. -Ensiarvoisen tärkeää tukea ja ohjata arkisten elämäntilanteiden opettelemista, kertaamista ja jo opittujen taitojen ylläpitämistä.. Palvelukotimme toiminta-ajatuksena on antaa vaihtoehtoinen mahdollisuus astua askel kohti mielekkäämpää elämää, turvallisesti palvelukodin kautta. Haluamme myös kannustaa oma - aloitteeseen toimintaan ja auttaa tekemään arjesta helpompaa. Se lisää omanarvon tuntoa ja kasvattaa itsetuntoa, Rusanen vakuuttaa. - Asukkaille järjestetään ohjattua toimintaa ja tuetaan heidän itsenäistä selviytymistään arkiaskareista. Monet asiakkaat hakevat lääkkeensä itse, reseptit hoidetaan palvelukodin puolesta. Ruokapalvelusta saadaan lounas, muut ruuat tehdään itse. Päivärytmiä pidetään yllä erilaisilla oheistoiminnoilla, joita ovat mm. työsalitoiminta, elokuvat ja erilaiset lomamatkat. - Säännöllinen viikko- ja päiväohjelma rytmittää toimintaa, suuntaa huomion tulevaisuuteen ja ehkäisee poikkeavaa vuorokausirytmiä sekä passiivisen toimettomuuden syntyä. Osallistuminen yksikön arkisiin asioihin palauttaa realiteetit, saakka, kunnes omat voimavarat kantavat. Tähän päästään riittävällä ja yksilöllisellä tuella, kuntoutumisen vaiheesta riippuen. Kuntoutujan vastuu kasvaa luonnollisesti omien voimavarojen karttuessa, jolloin kuntoutuja voi sujuvasti siirtyä kevyemmän tuen piiriin, tuttujen ohjaajien avulla, Niskanen sanoo. -Kilpailuun ja alan ajankohtaisiin kehityshaasteisiin MielenRuokaa Oy vastaa vankalla ammattitaidolla ja moniosaamisella. Palvelurakenteet muuttuvat ja yksityisiltä palveluilta vaaditaan yhä parempaa laatua, joka on hyvä asia niin yksittäisen asukkaan kuin palveluntuottajankin näkökulmasta. Muutos tuo kuitenkin aina mukanaan myös turvattomuutta ja epävarmuutta. Muutosten keskellä yksityinen palveluntuottaja pystyy onneksi tarjoamaan jotain turvallista ja pysyvää heille, jotka eivät itse aina kykene puoltansa pitämään. Mielen- Ruokaa Oy:ssa jokainen asukas on ansainnut arvostusta ja elämänmakuisen elämän, sillä elämä on keskeneräinen, meille kaikille, Riikka Niskanen muistuttaa. MielenRuokaa Oy Riikka Niskanen Toiminnanjohtaja Marssitie 40, 2krs Hämeenlinna p riikka.niskanen@ ilovuori.fi auttaa säilyttämään sosiaalisia taitoja ja samalla voi saada realistista palautetta suorituksista, Veijo Rusanen toteaa. Asukkaamme tuntevat olonsa turvalliseksi kun henkilökunta on aidosti läsnä ja kuuntelee heitä - Turvallinen ilmapiiri syntyy, kun yhteistyö henkilökunnan ja asukkaiden kanssa toimii. Henkilökunta on saatavilla 24 tuntia. Järjestämme Palvelukodin arjen siten, että asukas voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Kuuntelemme heidän ajatuksia ja mielipiteitä, ja otamme ne huomioon toimintaa suunnitellessa, Veijo Rusanen luonnehtii Palvelukoti Kolmikoti Oy:n toimintaa. Marsinkuja 3 H 75, Vantaa puh , fax koti@nic.fi

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Katto pään päälle ja oppia elämänhallintaan Riihimäen Seudun Koivukoti Yhdistys ry on sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon päihde- ja kuntoutuspalveluita tuottava yhdistys. Sen palveluista löytyy apu kattavasti kuntoutujan eri elämäntilanteisiin aina asumispalvelusta selviämis- ja turvahuoneeseen. Asiakkaiksi otetaan aikarajoituksetta miehiä, naisia, aviotai avopareja perusturvakeskuksien ja A-klinikoiden osoituksesta. Yhdistyksen asumispalveluyksikön asukkaita ovat asunnottomat mielenterveys- ja päihde- ongelmaiset, syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet henkilöt. - Tarjoamme heille asumisyksikön lisäksi kuntouttavaa pienryhmätoimintaa, oppeja elämänhallintaan ja yhteisökasvatusta. Asiakkaillamme on usein ongelmia hoitaa itsenäisesti henkilökohtaisia asioitaan, kuten päivittäisiä raha-asioita tai henkilökohtaista hygieniaansa. Kuntouttavan pienryhmätoiminnan tavoitteena on edistää päihteettömyyttä ja elämänhallinnan saavuttamista. Lisäksi asiakkaita ohjataan avopalveluiden piiriin, kuten AA-ryhmiin, työelämänvalmennukseen ja seurakunnan piiriin, kertoo toiminnanjohtaja Päivi Vehmas. Asiakkaan kuntoutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa. Kuntoutus perustuu yhteisöllisyyteen, ja korostaa yksilön omia voimavaroja. Kaksi vuotta sitten yhdistys perusti myös eläkeläis- ja vanhusyksikkö ELVA:n, joka on tarkoitettu huonokuntoisille ja ikääntyville henkilöille, joilla on ongelmia selviytyä itsenäisesti päihdeongelmansa takia. ELVA:n asiakkaat saattavat olla liikuntarajoitteisia, yksinäisiä, taloudellisesti hyväksikäytettyjä tai väkivallan uhreja. Pois humalasta tai väkivallasta Asumispalvelun yksikön asiakkailla on mahdollisuus käyttää selviämishuonetta humalatilansa selvittämiseen, mikäli hänen terveydentilansa on uhattuna esimerkiksi talvipakkasen takia tai psyykkisen kunnon niin vaatiessa. Selviämishuoneen Elämämme kulkee polkujaan, mutta oma persoonamme seuraa meitä. Olemme aina yksilöitä, nuorena ja vanhana. Nykyaikainen elämäntapa näyttää altistavan ihmisiä yhä helpommin erilaisille riippuvuuksille. Lisääntyneet päihdeja huumeongelmat koskettavat kaikkia niitä sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kohtaamisen ja tuen kanssa. On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laajaalaista päihdeosaamista. Kun oma koti ei enää ole paras vaihtoehto, tarjoaa Mäntän Palvelukoti kodinomaisen lämmön ja virikkeellisen ympäristön elämälle Yksityinen Mäntän Palvelukoti tarjoaa yksilöllistä kuntouttavaa asumispalvelua ja tuettua asumista. Yritys aloitti toimintansa vuonna Palvelukoti Mäntän Palvelukoti - Toipumisen tiellä toimii yhteisöhoidon periaatteella ja tekee tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. -Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa kodinomaisia, kuntouttavia asumispalveluita yhteisöhoidon periaatteella eri-ikäisille mielenterveys ja päihdekuntoutujille ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksella. Koulutus ja kehitys on tärkeä osa toimintaamme, esimerkiksi laadunhallintajärjestelmä aloitettiin jo vuonna 2002, yrittäjä, toimitusjohtaja Tuula Savolainen kertoo. - Päihdekuntoutuksen perustehtävä on tukea asiakkaidensa sitoutumista päihteettömään ja yhteiskunnan normien mukaiseen elämäntapaan. Hoidolla ja kuntoutuksella on tarkoitus turvata kaikille asukkaille laadukkaan hoidon jälkeinen hyvä elämä. Henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman ja arvioinnin avulla kaikille kuntoutujille mahdollistuvat ne elämisen taidot, joita he tarvitsevat ja mitä päihteetön, uusi elämäntapa edellyttää. Hoidon tarvetta ja avohoidossa selviytymisen Riihimäen Seudun Koivukoti yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Päivi Vehmas (vasemmalla) ja viriketoiminnanohjaaja Suvi Hakala toteavat, ettei ole oleellista kuka palvelun tuottaa, kunhan se vastaa asiakkaiden tarpeita. tarkoituksena on turvata selviäjän perustarpeet ja seurata hänen vointiaan. Lisäksi päänsä selvittelijää motivoidaan päihteettömyyteen. edellytyksiä arvioidaan systemaattisesti. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen nopeus ja tapa oppia uusia asioita, Savolainen korostaa. -Toiminnan painopisteenä on monipuolinen kuntoutus sekä asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Kuntoutujat käyvät tuetussa työssä tai opiskelemassa sekä erilaisissa ryhmissä kodin ulkopuolella oman kuntoutumistavoitteensa mukaisesti. Lääkäri- ja terveydenhuoltopalvelut on järjestetty. Ammattitaitoinen henkilökuntamme ja ympärivuorokautinen päivystys luovat turvallisen, yksilöllisen asuinympäristön kuntouttavaan palveluasumiseen, Savolainen toteaa. Toimitilat ja ympäristö -Kodissamme voi liikkua esteettömästi apuvälineiden turvin. Tiloissamme on mm. invavarusteiset wc:t ja kylpyhuoneet. Sijaitsemme luonnonläheisessä, rauhallisessa ympäristössä, joka mahdollistaa hyvät puitteet ulkoilulle. Asukkaiden itsenäinen asiointi on helppoa, sillä Mäntän keskustan palvelut sijaitsevat vain 1 kilometrin päässä. Palvelukodissa on 18 asukaspaikkaa ja koti toimii omissa tarkoitukseensa saneeratuissa tiloissa Mäntän keskustassa. Palvelukodissa on neljä 2- hengen ja kymmenen 1-hengen - Selviämishuone on myös sellaisten päihtyneiden asiakkaiden käytössä, jotka haluavat laskea promillensa turvallisesti. Palveluun voi hakeutua aluesairaalan, terveyskeskuksen tai A-klinikan kautta, lisää Vehmas. Yhdistyksellä on käytössään myös niin kutsuttu turvahuone. Turvahuone tarjoaa mahdollisuuden päästä pois ahdistavasta elämäntilanteesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakotiin voi tulla esimerkiksi yksinäisyyden, yllättävän kriisin tai perheväkivallan vuoksi. huonetta. Tilava saunaosasto pesutiloineen ja sisäpihalla oleva kota ovat asukkaiden käytössä kaikkina vuodenaikoina. Myös muita yhteisiä tiloja on runsaasti. Palvelukodin vieressä sijaitsevassa omakotitalossa, Varpunotkossa, on kuusi tukiasuntopaikkaa nuorille mielenterveyskuntoutujille. Nuoret, joilla on ilmeistä tuen ja ohjauksen tarvetta itsenäisen asumisen onnistumiseksi saavat tarpeen mukaan apua henkilökunnalta, Savolainen kertoo. -Mäntän Palvelukodin asiakkaaksi tullaan yleensä erikoissairaanhoidon, terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen kautta. Myös omaiset ja asiakas itse voivat suoraan olla yhteydessä Palvelukodille, Savolainen selvittää. Lisä-/Yhteystiedot: Riihimäen Seudun Koivukoti Yhdistys ry Tiilikatu RIIHIMÄKI koivukoti Puh. ja Fax Ohjaajat: Asiakaspuhelin: Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta - Mäntän Palvelukoti tunnetaan oikeana kotina, jossa ihmistä palvellaan suurella sydämellä, rauhan ja turvallisuuden vallitessa. Auttaminen, positiivisuus ja elämänmyönteisyys vaikuttavat turvallisen ilmapiirin syntymiseen. Talossa on yhteisöllisesti sovitut säännöt, joihin asukkaat ja henkilökunta sitoutuvat. Ohjaajien avustuksella toteutetut päivittäiset rutiinit luovat turvallisuutta.. Kodissamme turvallisuus taataan ympäri vuorokauden. Palvelukodin henkilökunta on läsnä arkisin klo ja viikonloppuisin Kaikilla asukkailla on käytössään turvaranneke, jolla avunpyyntö onnistuu myös yöaikaan. Turvallisuudesta huolehtii päivystävä ohjaaja yhteistyössä KMV-Turvapalvelun kanssa. Tiloissamme on automaattinen palonilmoitinjärjestelmä. Myös asukkaita opastetaan turvallisuuskäyttäytymisessä. Noudatamme erityistä huolellisuutta kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Tuula Savolainen kuvailee Mäntän Palvelukodin toimintaa. Asemakatu 1, Mänttä, Puh Sposti: info@mantanpalvelukoti.fi

19 Itä-Uudenmaan palvelukoti Oy on vuonna 1998 perustettu yksityinen, mielenterveyskuntoutujille tehostettua palveluasumista ja tukiasuntopalveluja tarjoava hoivapalveluyritys. Uutuutena yritys on tarjonnut työtoimintaa kaikille alueen mielenterveyskuntoutujille tämän vuoden alusta lähtien. Itä-Uudenmaan palvelukodin arvopohja perustuu tasa-arvoon, avoimuuteen, oikeuden- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Asumista, tukea, askareita ja työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille mukaisuuteen ja ihmisarvon kunnioitukseen. Tärkeimpiä toimintaa ohjaavia periaatteita puolestaan ovat yksilöllisyys, hoidon jatkuvuus, turvallisuus sekä yhteisöllisyys. Kuntouttavaa toimintaa ja työtä Liljendalissa sijaitseva Mäntyläkoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa asiakkaita hoidetaan kuntouttavalla työotteella. Mäntyläkodissa asuu tällä hetkellä toiminnanjohtaja Minna Myllerin mukaan kaiken ikäisiä asukkaita. Enenevissä määrin kuntoutujissa on nuoria miehiä, jotka erityisesti hyötyvät talon työtoiminnasta ja virikkeellisyydestä.. - Nuoremmat asukkaamme kuntoutuvat usein niin, että he pärjäävät tukiasunnossa sekä mahdollisesti jossain vaiheessa 19 Itä-Uudenmaan palvelukoti Oy:n uusi päärakennus Toiminnanjohtaja Minna Myller myös omassa asunnossaan. Ehdoton painopisteemme on kuntouttavassa hoitotyössä, vaikka meillä on myös sellaisia asukkaita, joille Mäntyläkoti tulee olemaan pitkäaikainen koti. Heille on kuitenkin omia askareita, jotka ylläpitävät taitoja ja psyykkistä kuntoa. Uskomme toiminnallisuuteen niin Mäntyläkodissa kuin tuetuissa asumismuodoissamme, hän kiteyttää. Yrityksen tukiasuntotoiminta onkin kehittynyt koko ajan, ja asuntoja hankintaan Loviisan keskustasta lisää aina tarpeen mukaan. - Tukiasunnot ovat tavallisia kerrostaloasuntoja. Tukiasuntotoimintamme käsittää ympärivuorokautisen avun, työtoimintaa sekä tarvittaessa tukea myös kotiin. Kuntoutuja ei jää missään vaiheessa yksin, sillä kannustamme häntä liikkeelle, jottei hän jää jumittamaan asuntoonsa. Tukiasuntojen asukkaita tulee Mäntyläkodin lisäksi myös psykiatrisista sairaaloista, kertoo Myller. Tämän vuoden alusta saakka yritys on järjestänyt mielenterveyskuntoutujille suunnattua työtoimintaa. - Työtoimintaan osallistuvat Mäntykodin ja tukiasuntojen asukkaiden lisäksi kaikki lähialueella tällaista toimintaa tarvitsevat kuntoutujat. Työtoimintaa vetää toimintaterapeutti. Tänä keväänä työtoiminnassa on tehty muun muassa pieniä pakkaus- ja kokoonpanotöitä. Tilat sijaitsevat Mäntyläkodin lähellä vanhassa koulussa, mutta mikäli toiminta laajenee, on sille etsittävät paremmat ja suuremmat tilat. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan toiminta kääntyy, kommentoi Myller. Lisä-/Yhteystiedot: Itä-Uudenmaan palvelukoti Oy Hopomintie LOVIISA toiminnanjohtaja Minna Myller Puh Mielenterveyskuntoutujan 24/7 kodikas palvelukoti Palvelukoti Huvikumpu Oy on mielenterveyspalveluita tarjoava, neljän palvelukodin yritys. Lopella ja Nurmijärvellä sijaitsevissa palvelukodeissa on ympärivuorokautinen valvonta. Asukkaat ovat haastavampia mielenterveyskuntoutujia. Tänä keväänä yritys aloittaa uuden, samalla konseptilla toimivan hoitokodin rakentamisen Lopen Saijaniemeen. Palveluasumisen lisäksi yritys tarjoaa intervallijaksoja mielenterveyskuntoutujille, päiväkuntoutusta sekä työtoimintaa. - Asiakasryhmiämme ovat mielenterveyskuntoutujat, erilaisissa elämänkriiseissä olevat ja kehitysvammaiset, joilla on mielenterveysongelma. Työskentelemme kuntouttavalla työotteella, ja arvostamme jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta. Tarjoamme yhteisöllistä ja kodinomaista tehostettua palveluasumista ja toimintaa, kiteyttää yhtiön toimitusjohtaja Kati Helander. Hoitokodit jakautuvat niin, että Lopen keskustassa on 5- paikkainen palvelukoti, Lopen Saijaniemessä 14-paikkainen palvelukoti, Lopen Läyliäisissä 5-paikkainen ja Nurmijärven Perttulassa 7-paikkainen palve- sistä arkisista kodin-, puutarhan- ja piha-alueiden hoidosta ja ylläpidosta. Lisäksi on ratkaisukeskeistä ja supportiivista, psykoedukatiivista ja oireiden hallinnan ohjausta. Saijaniemessä on myös oma työtoimintasali, jossa kuntoutujat tekevät erilaisia alihankintatöitä, kuten pakkaus- ja tarroitustöitä. - Lamasta huolimatta työpajalla on riittänyt töitä koko ajan. Olemme voineet toimittaa tavaraa eteenpäin ja saaneet uusia töitä. Työtoiminta on olennainen osa kuntoutusta, sillä vaikka kuntoutuja ei kotiutuisi, ei hänen kuntonsa ainakaan mene huonompaan suuntaan eikä hän syrjäydy, kertoo Helander. Työtoiminta on suunnattu Saijaniemen ja Lopen palvelukotien asukkaille. Mukana käy myös talon ulkopuolisia mielenterveyskuntoutujia Lopen alueelta. lukoti. Lisäksi tänä keväänä Lopen Saijaniemessä sijaitsevan palvelukodin viereen rakennetaan uusi, 11-paikkainen palvelukoti. - Meille sijoittuvat mielenterveyskuntoutujat eivät ole pärjänneet mahdollisissa muissa hoitokodeissa, ja palvelukotimme ovat vaihtoehto sairaalan suljetulle osastolle. Valtaosa asukkaistamme sairastaa skitsofreniaa. Olen itse aikaisemmin toiminut kuurojen mielenterveyskuntoutujien kanssa, ja halusin tarjota niin sanottua normaalia elämää asukkaillemme siitäkin huolimatta, että heillä on taustallaan mielisairaus. Kysyntää tällaiselle palvelulle todella tuntuu olevan. Nykyisin kunnat ja kaupungit sijoittavat mielenterveyskuntoutujan mieluummin 24/7 toimivaan hoitokotiin, kuin makaamaan sairaalan vuodeosastolle, kertoo Helander. Helander lisää, että kodinomaisen ja laadukkaan hoidon mahdollistaa moniammatillinen henkilökunta, joka koostuu psykiatrisista sairaanhoitajista, sosionomeista ja sairaanhoitajista. Kaikkiin palvelukoteihin mahtuu yhteensä 31 asukasta ja työntekijöitä on Asukkaiden ja työntekijöiden määrän suhdeluku on korkea. Se on valttikorttimme, sillä asukkaamme voivat oikeasti hyvin, ja voimme puuttua asioihin nopeasti. Henkilökuntaa myös koulutetaan jatkuvasti uusiin haasteisiin, painottaa Helander. Työtoiminta pitää elämässä kiinni Palvelukotien kuntouttava työterapia muodostuu päivittäi- Lisä-/Yhteystiedot: Palvelukoti Huvikumpu Oy Kati Helander. Puh

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tilapäiskoti kehitysvammaisille nuorille Lindabella tarjoaa toiminnallista tilapäishoitoa ja -asumista kehitysvammaisille ja muille erityistä huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Tällä hetkellä Lindabellassa arkisin asustavat koululaiset ja opiskelijat sekä itsenäistä elämää harjoittelevat nuoret. Viikonloppuisin talossa asuvat kehitysvammaiset henkilöt, jolloin heidän omaishoitajansa tai vanhempansa saavat pitää lomaa. Lindabella on perustettu vuonna 2002 yrittäjäpariskunta Jari ja Liisa Lindgrenin toimesta. Alkuun palveluiden pääpaino oli eritysryhmien luontomatkailussa ja leiritoiminnassa. Asiakkaiden tarpeista nousi tilapäisen toiminnallisen asumisen tarve, johon yrittäjät vastasivat. Lindabellan asiakkaiden ikähaitari on vauvasta vaariin, joskin tällä hetkellä talossa asuu enimmäkseen nuoria. - Meillä voi turvallisesti kokeilla omaa itsenäistä elämistä, tai vanhemmat saavat asumisja hoitopalvelumme avulla omaa vapaa-aikaa. Nykyään leiritoimintaa on vain muutama viikko kesässä, Liisa täsmentää. Tämän hetken tilanne on Lindabellassa hyvä: Viikolla talossa harjoitellaan itsenäistä elämää, työelämää ja sen pelisääntöjä. Lisäksi mukana on nuoria, jotka käyvät erityisammattikoulua tai peruskoulua, joka ei syystä tai toisesta ole omalla paikkakunnalla onnistunut. Viikonloppuisin kehitysvammaiset lapset eri puolelta Etelä- Suomea tulevat taloon asumaan. -Vakioryhmät toistuvat kerran kuukaudessa ja paikat alkavat olla täynnä, mutta johonkin ryhmään saattaa vielä mahtua. Viikkolapset lähtevät perjantaina kotiin, uudet lapset tulevat viikonlopuksi, ja vaihto tapahtuu taas sunnuntaina, kuvailee Liisa. Lindabellassa on 10 tilapäishoidonpaikkaa sekä vaihtoehtoisesti 20 lomamatkailupaikkaa. - Perusajatuksenamme on, että vammaiset lapset ja nuoret Liisa ja Jari Lindgren saavat mahdollisuudet samaan elämään, mitä kaikilla muillakin on. Suhtaudumme heihin ihmisinä, joilla on huomioon otettavia erityispiirteitä, lisää Jari. Lindabella onkin saanut asiakkailtaan ja heidän omaisiltaan erinomaista palautetta. Jari kommentoikin, että paikat tuskin olisivat täynnä, mikäli palvelu ei olisi onnistunut tavoitteiden mukaisesti. - Liikumme paljon luonnossa, hoidamme ja ratsastamme omia ponejamme, teemme laavuretkiä ja niin edelleen. Se edesauttaa asukkaidemme sosiaalisia kykyjä ja he oppivat toimimaan ryhmässä. Monella lapsella ei välttämättä ole kavereita omassa kotiympäristössään, joten täällä on aina tutut omat kaverit joiden kanssa voi harjoitella yhdessä oloa. Kuntouttavan toiminnan avulla kehitetään myös yhteisvastuullisuutta, keskittymistä ja aktiivisuutta. Yhdessä harjoitellaan rajojen rikkomista ja myönteistä suhtautumista uusiin asioihin, lisää Liisa. Lindgrenien uusioperheen kolmesta lapsesta kaksi on erityslasta. Vanhin tytär on yrityksen keittiövastaava ja nuorempi poika on 11-vuotias. - Ammattimme on lähtenyt liikkeelle omista lapsistamme. Olemme antaneet sydämemme vammaistyölle, ja haluamme tarjota maalla mukavaa olemista ja tekemistä kaikille. Vammaisten lasten vanhempina olemme myös vertaistukiperhe asiakkaidemme vanhemmille, sillä ymmärrämme heidän näkemyksiään ja tarpeitaan, pohtii Liisa. - Haluamme voimaannuttaa nuoria niin, että he voivat toteuttaa omia toiveitaan ja halujaan elämänsä suhteen. Käytämme työssämme apuna yksilökeskeistä suunnitelmaa, jolloin nuoret voivat itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja sen ratkaisuihin mahdollisimman paljon, hän lisää. - Se haave joka meillä Lindabellasta oli, on pikkuhiljaa toteutunut, summaa Jari. Lisä-/Yhteystiedot: Lindabella Oy Jari ja Liisa Lindgren Ruisluodontie 19 C TAMMELA Puh Palvelukoti Auringonrusko Koti mielenterveyskuntoutujille ja ikääntyville Oma koti on kaikille ihmisille tärkeä, myös heille jotka eivät ilman apua pysty asumaan. Liian usein ajatellaan, että psykiatrinen sairaus tai muistisairaus muuttaa kaikki ihmisen tarpeet. Tällainenhan on täyttä harhaa. Palvelukotimme tarjoaa turvallisen asumisen, hyvän hoidon ja lisäksi asukkaille tukea/ ohjausta arjen toimintoihin sekä valmiuksia yhä itsenäisempään elämään. Se on keskeistä, koska ihmisen erilaisuus ei vaadi hyvää tarkoittavaa holhousta, vaan hyviä tukitoimia, Palvelukoti Auringonruskon talous- ja hallintojohtaja Arja Sundén kiteyttää. -Palvelukoti Auringonrusko on yksityinen palvelukoti, jonka omistajina olemme yhtiökumppanini, toimitusjohtaja Taina Huttusen kanssa, Sundén kertoo. - Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua ja kuntouttavaa palvelu-asumista mielenterveyskuntoutujille ja ikääntyville. Asiakaspaikkoja on mielenterveyskuntoutujien puolella 16 ja dementiakodin puolella 14. Toimitilat ovat yhdessä tasossa, huoneissa omat wc:t ja dementiakodin puolella myös omat suihkut. Yleisiä tiloja ovat mm. päiväsalit, kirjasto, ruokasalit ja saunatilat. Oma emäntämme valmistaa suomalaista kotiruokaa, huomioiden erityisruokavaliot, Sundén selvittää. - Palvelukotiin tullaan yleensä kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien kautta maksusitoumuksella tai ns. itse maksavana asiakkaana pitkäaikaishoitoon tai lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Lisäksi tarjoamme lomapaikkoja omaishoidettaville ja heidän omaisilleen. Palvelukoti Auringonrusko Oy on huhtikuussa 2010 avannut dementiayksikön, joka toimii omana kotinaan samassa toimi-pisteessä kuin mielenterveyskuntoutujien yksikkö. Toimintamme on muuttunut ja selkiytynyt asiakkaiden parhaaksi. Olemme siirtäneet perushoitoa vaativat ja muistamattomat vanhukset dementiapuolelle. Uuden dementiakodin ovet ovat suljetut asiakkaiden turvallisuuden vuoksi, yrittäjät kertovat. -Toimintakyvyltään hyvä ja muistava vanhus, sekä nuoremmat asiakkaamme asuvat mielenterveys- kuntoutujille tarkoitetussa yksikössä. Näin voimme toteuttaa kuntouttavaa työtä paremmin yhteistyössä asiakkaan kanssa mm. ruoanlaitossa, siivouksessa, pyykinpesussa ja viriketoiminnassa. Hoitajalla on aikaa keskustella ja antaa aikaansa enempi asiakkaalle. Toiminta on saatu yksilöllisemmäksi ja toiminnallisemmaksi molemmilla puolilla. Viriketoiminta toteutuu kummallakin puolella, Sundén ja Huttunen vakuuttavat. Kodinomainen asuminen innostaa omaehtoiseen toimintaan ja auttaa tukemaan kuntoutumista - Asukkaan kuntoutuminen on kokonaisvaltaista, asukkaan psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset voimavarat huomioon ottavaa. Sosiaaliohjaajamme toteuttaa suunnitelmallisen ohjaamisen ja viriketoiminnan kummallakin puolella erikseen. Jokaisen asukkaan taitoja tuetaan sekä häntä kannustetaan omatoimisuuteen ja vastuulliseen elämään, hoivaa ja huolenpitoa unohtamatta. Meillä eletään normaalia kodin arkea ja meillä korostuu yhdessä oleminen ja tekeminen. Pidämme yhteisöllisyyttä arvokkaana asiana. Otamme kuitenkin jokaisen huomioon yksilönä ja pyrimme löytämään ne voimavarat, jotka auttavat arjen ylläpitämisessä. Asukkaiden tukena olemme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä, ketään ei jätetä yksin, Sundén täsmentää. -Asiakkaiden tavoitteet huomioidaan kuntoutus-, hoito-, sosiaali- ja palvelusuunnitelmien avulla jokaisen asukkaan kohdalla henkilökohtaisesti. Jokaisen yksilöllisyys huomioidaan niin, että hän saa tarvitsemansa yksilöllisen hoidon. Tehtyjä suunnitelmia toteutetaan ja asiakkaan omatoimisuutta tuetaan kannustavasti. Hoidon laatu on hyvää ja parasta ammattitaitoisen henkilökunnan avustuksella. Työntekijöille annetaan mahdollisuus kouluttaa itseään ja joskus myös vaadimme sitä. Päivitetty lääkehoidon koulutus on vuosittain tarpeellista. Lääkkeiden osalta on tärkeää henkilökunnan pysyä ajan tasalla. Tuntuma lääkkeisiin pidetään yllä ns. lääkkeenjakopäivän muodossa, jolloin hoitaja perehtyy asiakkaiden lääkkeisiin, jakaa lääkkeet dosetteihin, huolehtii puutteet jne. Tiivis yhteistyö asiakkaan hoitoverkoston, omaisten, sosiaalitoimen, mielenterveys-toimiston, kotisairaanhoidon jne kanssa on avain hoidon ja asumisen laadun hyvänä pysymiseen. Myöskin yhteistyö vertaistukiryhmien kanssa on tärkeää, Sundén korostaa. -Hyvä elämä kuuluu kaikille, niin terveille kuin sairaammille. Pyrimme luomaan kodistamme hyvän ja turvallisen paikan asua. Toimintamme perusteena on kodinomaisuus ja hyvä tasapainoinen elämä, Arja Sundén ja Taina Huttunen toteavat. Palvelukoti Auringonrusko Oy Sumiaistentie 102 Pl SUOLAHTI Puh.nrot: Dementiayksikkö Mielenterveyskuntoutujat Talous- ja hallintojohtaja Arja Sundén gsm auringonrusko.fi Toimitusjohtaja Taina Huttunen gsm taina@auringonrusko.fi