Sisällys. Ruoka-Suomi -tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Ruoka-Suomi -tiedote"

Transkriptio

1 4 2008

2 Sisällys Ruoka-Suomi -tiedote Ruoka-Suomi -tiedote kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Tiedote ilmestyy vuonna 2008 neljä kertaa. Tiedotteen kunkin numeron painomäärä on 1900 kpl. Jakelulistalla on noin 1400 elintarvikealan toimijaa. Levitä tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehittäminen kiinnostaa. Toimitus Arja Meriluoto puh. (02) Heidi Valtari puh. (02) , Turun yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopisto fax (02) Ruoka-Suomi -tiedotteen tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on välittää eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi. Toivottavasti löydät tiedotteesta sinulle uusia asioita ja rohkaistut ottamaan yhteyttä kirjoittajiin. Ruoka-Suomi mukana suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa 1 Laajaa yhteistyötä suomalaisen ruoan puolesta 2 Opas pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien ja HoReCa-tukkujen 3 yhteistyöstä Ruoka-Suomi Elintarvikealan pk-yritysten vahvuudet ovat paikallisuudessa 6 Kuntaruokailussa tilaa tuoreille lyhyen toimitusketjun elintarvikkeille 7 Kuoreton Jorma-ohra on terveellistä lähiruokaa parhaimmillaan 8 Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaari Rovaniemellä 9 Brändin rakentaminen -opas ilmestyi 10 Alueellinen kuljetustuki uudistuu 11 Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia 12 Pro gradu ruokakulttuurista 13 Valokuvakilpailu 14 Kainuun rönttönen sai EU:n nimisuojan 14 on avoinna 15 Ateria2008 -tapahtuma Helsingissä 16 Elintarviketalouden PD-ohjelma valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja- kehittäjien seminaari 18 Liiteri - uutisia elävältä maaseudulta 18 Erimenu.fi - Apua erityisruokavalion hallintaan 19 Valmisteilla oleva sivutuoteasetuksen uudistus uhkaa supistaa 20 syrjäisiä alueita Opas pienteurastamon sivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä 21 Pienteurastus pohjoismaissa ja Uusi Pohjoismainen Ruoka 22 Tutkimustietoa Hankehaavista 23 Risk Assesment of Global Agrifood Production Chains 23 SIAL 2008 Elintarvikemessumatka Pariisiin Suomalainen Kasvis Galleria voitti kansainvälisen ruokapalkinnon 26 Pirkko Karvosen Tuoteankkuri Vuoden á la carten yritys 27 Evoluutio - Evolution 28 Nuorten ruokaköyttäytyminen - mistä on kyse? 29 Elintarvikeala mukana Interreg -hankkeissa 30 Palvelukortti 32 Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Luiska tekstiä syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta. Ruoka-Suomi -tiedotetta voit lukea Ruoka- Suomi sivustosta osoitteesta Aitojamakuja esittäytyi Ateria2008:ssa kts. s. 16

3 Ruoka-Suomi mukana suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (SRE) käynnistyi virallisesti lokakuun alussa. Ohjelma on hallituskauden mittainen monia ministeriöitä sekä alan toimijoita ja ruokaketjua kokoava sateenkaariohjelma. Suomalainen ruoka on ohjelman keskiössä, mutta kyse on muustakin kuin pelkästä ruoasta, sillä ruokaan ja ruokailuun liittyvä ilo, nautinto, yhteisöllisyys ja hyvinvointi on nostettu korostetusti esille. Alkuperäinen hallitusohjelmassa mainittu ohjelman nimi suomalaisen ruoan edistämisohjelma muuttuikin ohjausryhmäkäsittelyssä suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaksi. Ruokakulttuurin voi ajatella käsittävän laajasti ottaen kaiken mikä liittyy ruokaan ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai virallisen aloituksensa 7. lokakuuta RAKE-salissa järjestetyssä Ruokajuhlassa. Paikalla oli reilu sata ihmistä juhlistamassa ohjleman alkua. Julkistamistilaisuudessa nautittiin herkullisia ja innovatiivisia suomalaisia ruokia sekä kuultiin ruokaohjelman periaatteista. ruokailuun. Nykyisen hallitusohjelman kirjaukset ovat historiallisia, sillä koskaan aiemmin ei sinne ole kirjattu yhtä vahvoja kannanottoja suomalaisen ruoan puolesta. Pohjimmiltaan ohjelmassa halutaan vaikuttaa suomalaisen ruoan ja ruokaketjun hyvään tulevaisuuteen sekä kuluttajien hyvään arkeen. Ohjelman kohderyhmänä ovat kuluttajat etenkin lapset, nuoret, nuoret lapsiperheet sekä päättäjät. Ohjelma tuo esiin ruoan, ruokakulttuurin sekä ruokaketjun monimuotoisuutta. Ohjelman kantavia voimia ovat rajoja ylittävä yhteistyö ja rohkea viestintä. Ensimmäisenä yhteistyöhankkeena toteutettiin Kouluruokavaalit -kampanja kunnallisvaaliehdokkaille ja kuntapäättäjille kahden politiikkaohjelman, 3 ministeriön ja yli parinkymmenen järjestön ja organisaation kanssa. Ruoka-Suomi oli mukana vahvasti levittämässä tietoa ja vaikut- suuden tekijöiden löytymiseen ja koulutuspaikkoihin hakeutumiseen ja työ- tamassa hyvän kouluruoan puolesta. Kiitos hyvin alkaneesta yhteistyöstä. motivaatioon. Ohjelman tavoitteet ja toimet jakau- Arvostuksen kohottamisen lisäksi ohjelman muita tavoitteita ovat luo- tuvat monelle osa-alueelle, jotka tulevat annettuina hallitusohjelmasta. mu- ja lähiruoan edistäminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymi- Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on nostaa suomalaisen ruoan ja sen sen ohjaaminen ja suomalaisen elintarvikealan kansainvälistäminen. tuottajien ja tekijöiden arvostusta. Meidän suomalaisten tulisi olla ylpei- Ohjelman osa-alueet ovat mittavia, joten toteuttaminen lähtee jo olemas- tä omasta ruokakulttuuristamme ja tuntea intohimoa hyvää ruokaa koh- sa olevista toiminnoista ja ohjelmista. Laadun kehittäminen merkitsee taan. Arvostus sanelee osittain sen miten suhtaudumme ruokaan, miten siten käytännössä Laatustrategiatyötä, luomun kehittäminen Luomustra- ja mitä valitsemme ja tarjoamme, käytämmekö ruokaan ja ruokailuun ai- tegian jalkauttamista, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen painottuu kaa, ja olemmeko valmiita maksamaan ruoasta. Arvostus kertoo myös joukkoruokailuun ja etenkin kouluruokailuun. Lähiruoan edistämisen alan imagosta, se vaikuttaa tulevai- painopisteet ovat myös joukkoruokai- 1

4 Laajaa yhteistyötä suomalaisen ruoan puolesta lussa ja lähiruoan saatavuuden parantamisessa eri jakelukanavissa. Kansainvälistymisen edistämisessä keskitytään TEMn linjausten mukaisesti erityisesti pk-elintarvikesektorin kehittämiseen mm. kohta alkavan Tekesin ohjelman kautta. Ruoka-Suomella on tärkeä rooli ohjelman toteuttamisessa. Alusta pitäen ohjelman on haluttu olevan konkreettinen, rajoja ylittävä ja mahdollisimman monia tahoja yhdistävä. Ruoka-Suomen lonkerot ulottuvat koko maahan, ja juuri sinne missä suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri syntyy ja jalostuu. Ohjelmalla ei voida saavuttaa vaikuttavuutta ilman, että se leviäisi käytännön toimin koko Suomeen, sen takia Ruoka-Suomen työ ja verkostot ovat olennaiset ohjelman toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelma tulee elämään koko ohjelmakauden ajan, mutta jo nyt sinne on tehty kirjauksia Ruoka-Suomen toimista mm. Aitoja makuja -portaalin hyödyntämisestä ja pk-yritysten imagotyöstä. Ruokakulttuuriohjelman ja Ruoka- Suomen välille rakennetaan tiivis yhteistyö koko ohjelmakauden ajaksi. Ohjelma sekä toimintasuunnitelma ovat luettavissa suomalaisen ruokakulttuuriohjelman internet-sivuilta Sinne päivitetään jatkuvasti uutisia, kerrotaan muun muassa ohjelman puhemiehistä ja rakennetaan ruokablogi. Lisätietoja ohjelmasta pääsihteeri Marja Innanen Maa- ja metsätalousministeriö Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on syntynyt monien tahojen yhteistyönä. Kolmivuotinen, vuoteen 2011 asti kestävä ohjelma on hallituksen käynnistämä ja maaja metsätalousministeriön toimeenpanema. Mukana on yhteensä seitsemän ministeriötä, ruokaketjun toimijat ja alan edistämisorganisaatioita. Ohjelman tavoitteena on suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottaminen. Koko tuotantoketjun laadukkuuden lisäksi ohjelma painottaa ruokaan liittyvää nautinnollisuutta. Haluamme korostaa syömisen nautintoa ja yhteisöllisyyttä. Yhteinen ruokailu osoittaa, että välitämme toisistamme, sanoi ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja ja Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Julkistamistilaisuudessa esiteltiin ohjelman tavoitteiden lisäksi ohjelman logo. Logon julkisti ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Puhemiehet sanaa levittämässä Julkistamistilaisuudessa esittäytyivät myös ohjelman puhemiehet. Puhemiehiä ovat pappi Isä Mitro, raptähti Elastinen, ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus ja kirjailija Kaari Utrio. Puhemiesten tehtävänä on kertoa omia ajatuksiaan ruoasta ja nostaa ruoka puheenaiheeksi. Ruokajuhlassa puhemiehet nostivat esiin monia ruokaohjelman teemoja: nautinnollisuuden, yhteisöllisyyden ja myös ruoan poliittisuuden. Myös ruoan terveysvaikutukset nousivat esiin. Minä haluan olla esimerkki ja rakentaa temppeliäni suomalaisella ruoalla, nauratti rapmuusikko Elastinen yleisöä. Gourmetherkkuja ja silmänruokaa Suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus näkyi vahvasti julkistamistilaisuudessa. Suomalainen ruoka ja sen tekijät olivat näkyvästi läsnä. Juhlassa maisteltiin muun muassa poronsydänsashimia, villirautua ja puikulaperunakakkua sekä jälkiruoaksi tyrnibavaroisea. Myös suomalaisia viinejä ja oluita oli tarjolla. Rake-salin ruokajuhlan jälkeen ilta jatkui ravintola Ilmattaressa ja Ahjobaarissa. Ilmattaressa suomalaiset tuottajat ja suunnittelijat esittelivät tuotteitaan jalostetusta pärekorista puolukkalimonadiin. Ahjossa taiteilija Jenni Iivosen elävä taulu antoi pontta ruokaohjelman sanomalle. Taulussa kuvattiin suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia ja kehittymistä ja muuttumista hyvin konkreettisesti. Taulu oli tyyliltään minimalistinen sekä hieman naivistinen, surrealistinenkin mutta kuitenkin humoristinen. Minimalismi tyylissä oli suora viittaus siihen, millaista suomalainen ruoka on perusolemukseltaan: puhdasta ja yksinkertaista. Työn touhuun -kampanjalla Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai komean alun ruokajuhlassa. Työ tavoitteiden eteen aloitetaan kouluruokakampanjalla, joka on ohjelman ensimmäinen näkyvä 2

5 Opas pienten ja keskisuurten tavaratoimittajien ja HoReCa-tukkujen yhteistyöstä yhteinen hanke. Kampanjalla puhutellaan kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä allekirjoittamaan sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät vetoomukset ja lupaukset. Vetoomuksen kouluruoan puolesta on allekirjoittanut lähes 30 toimijatahoa. Koulut ovat erinomainen paikka oppia ruokakulttuuriamme, vaikka ohjelmassa tullaan jatkossa korostamaan kodin tärkeää roolia ruokakasvattajana, ohjelman pääsihteeri Marja Innanen sanoo. Teksti Liina Länsiluoto, MMM/Marja Innanen, MMM Päivittäistavarakauppa ry julkaisi Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina - oppaan pk-tavaratoimittajien ja HoReCa-tukkukaupan yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa ketjun kykyä vastata markkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja tarjota loppuasiakkaille entistä parempaa palvelua. Suomen ammattikeittiötä eli HoReCa-toimipaikkaa tarjoavat asiakkailleen vuosittain noin 800 miljoonaa ateriaa. Niiden raaka-aineista suurin osa hankitaan HoReCa-tukkukaupoista. Ammattikeittiöille on tärkeää saada tilausten mukaisia perustuotteita sovittuna aikana. Samalla ne haluavat uusia ja erilaisia tuotteita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin makutottumuksiin. elintarvikkeiden laatustrategiaa. Toteutuksesta vastasivat Päivittäistavarakauppa ry ja toimittaja Rauno Pentti. Ohjausryhmässä olivat Finfood, GS1 Finland Oy, ECR Finland Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, Lihakeskusliitto, Ruoka-Suomi-teemaryhmä, SOK MaRa-ketjuohjaus ja Suomen Leipuriliitto ry. Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina - opas on luettavissa ja tulostettavissa esimerkiksi osoitteessa: oppaat ja ohjeet Opas tarjoaa pk-tavaratoimittajille tietoa HoReCa-kaupan rakenteesta ja toimintatavoista. Se auttaa tehostamaan ja kehittämään toimintaa tukkukaupan ja loppuasiakkaiden toiveiden mukaisesti. Opas kertoo mitä tavarantoimittajalta odotetaan mm. markkinoinnin, pakkaamisen, jakelun ja tuoteturvallisuuden suhteen. Alan toimijoiden haastattelut tarjoavat käytännön esimerkkejä yhteistyöstä. Tavarantoimittajat kertovat, mitä yhteistyö tukkukaupan kanssa on merkinnyt toiminnalle. HoReCatukkukaupan asiakasyritykset kertovat toiminnastaan ja siitä, mitä he tukkukaupalta ja sen tavarantoimittajilta odottavat. Opas on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön kansallista 3

6 Ruoka-Suomi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä nimitti Ruoka-Suomi -teemaryhmän vuosiksi Käynnissä oleva vuosi on Ruoka-Suomi -teemaryhmän 15. toiminta vuosi. Työ alkoi elintarvikealan pienyrittäjyyden ja maaseudun tuottamien raaka-aineiden jalostusasteen lisäämisen aktivoinnista. Kiinteä osa teemaryhmän toimintaa on ollut alusta lähtien alueellinen työ. Vuosien aikana maakuntiin on erilaisten kehityskulkujen kautta muotoutunut ja syntynyt elintarvikealan kehittämistoiminnasta vastaavat toimijat, jotka ovat teemaryhmän aluejäseniä. He toimivat omalla alueellaan itsenäisinä toimijoina. Toinen osa teemaryhmän jäsenistöä ovat valtakunnalliset sidosryhmät, joiden tehtäviin osana muita tehtäviä kuuluu elintarvikealan pienyrittäjyyteen liittyvät asiat. Näin teemaryhmässä elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus. Teemaryhmän päärooli on toimia elintarvikealan pienten yritysten osalta elintarvikealan kehittämistyön valtakunnallisena linjaajana, yhteen sovittajana ja kokonaisuuden rakentajana. Työn perustana ovat maaseutupoliittiset kokonaisohjelmat sekä alan kehittämisestä tehdyt selvitykset ja tutkimukset sekä strategioiden linjaukset elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä. Ruoka-Suomi -teemaryhmän tehtäviksi vuosille määriteltiin: Osallistuu maaseutupolitiikan valtakunnallisen kokonaisuuden mukaisiin suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantatehtäviin Valmistelee elintarvikeyrittäjyyden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti ja osallistuu alueelliseen valmisteluun Tuo esiin ja nostaa keskustelun ja politiikan kohteiksi elintarvikeyrittäjien yhteisiä haasteita Suunnittelee, valmistelee ja tarvittaessa toteuttaa eri toimijoille yhteisiä kehittämistoimenpiteitä Välittää tietoa (ml. tutkimustieto) alan sisällä mutta myös viestii elintarvikeyrittäjyydestä ulospäin erityisesti oman tiedotelehden ja ruokasuomi.fi -sivujen, Aitojamakuja.fi -portaalin, seminaarien ja artikkeleiden kautta Seuraa esim. tilastoinnilla ja selvityksin alan kehittymistä Kokoaa ja tukee paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa Rakentaa ja lisää elintarvikeyrittäjyyden eri toimijoiden välistä yhteistyötä eri tasoilla ja myös kansainvälisesti Osallistuu hallituksen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman toimeenpanoon sille osoitettujen tehtävien osalta Kokoonpano Teemaryhmän puheenjohtajana toimii maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä teemaryhmän sihteerinä ja koordinaattorina suunnittelija Heidi Valtari Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Muut jäsenet ovat: Ahonen Seija Haapala Salme Hatakka Maija Heinola Leena Hovila Tarja Jori Marko Ylitarkastaja, MMM Ohjelmapäällikkö, Foodwest Oy Johtaja, Evira, Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Koordinaattori, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Rehtori, Ahlmanin ammattiopisto ja Ahlmanin koulun säätiö Elintarviketoimialan vastaava, Pyhäjärvi-instituutti* 4

7 Kallio Irja Karsma Kai Kurki Joanna Kuusinen Reijo Lampisjärvi Tiina Lehtinen Ulla Leppänen Hanne Moisio Simo Mäkinen-Hankamäki Sari Nuutila Jaakko Peltola Jouko Pethman Katja Repo Tuula Seuranen Marja Strandberg Ann-Sofi Tuononen Vuokko Törmä Eila Töyli Päivi Vasara Erkki Veijola Jussi Projektipäällikkö, Viikki Food Centre Erikoistutkija, TEM Eläinlääkintöylitarkastaja, MMM Projektipäällikkö, Agropolis Oy Toiminnanjohtaja, Finfood Suomen ruokatieto ry Erikoistutkija, Oulun yliopisto, Tuotantotalouden laitos Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan aikuisopisto Toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry Toiminnanjohtaja, EKONEUM Ruokakulttuuriasiamies, MTK ry Yritysasiamies, Kokkolanseudun Kehitys Oy, KOSEK Kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten keskus Kehityspäällikkö, ProAgria Kymenlaakso ry Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, Dynamo Yritystalo Oy Projektipäällikkö, Sisä-Savon seutuyhtymä Toimitusjohtaja, Satafood kehittämisyhdistys ry* Projektipäällikkö, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Ohjelmajohtaja, Agropolis Oy Toimialakehittäjä, MTT Kasvintuotanto *Satakunnan edustus vaihtuu sopimuksen mukaan vuosittain Lisätietoja Heidi Valtari 5

8 Elintarvikealan pk-yritysten vahvuudet ovat paikallisuudessa Elintarvikealan pk-yritysten merkittävimmät liiketoiminnalliset vahvuudet liittyvät paikallisten markkinoiden tuntemiseen ja asiakkaan lähellä toimimiseen. Pienyritykset käyttävät oman maakunnan raaka-aineita ja pitävät paikallisia raaka-ainetoimittajia tärkeänä yrityksen kilpailukyvylle. Kilpailutekijöinä korostuvat myös ammattitaitoinen henkilöstö, yrityksen hyvä maine sekä palvelun nopeus ja joustavuus. Tiedot perustuvat Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimukseen 2008, joka on tehty Ruoka-Suomi -teemaryhmän toimeksiannosta Savonia-ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa mukana olleet yritykset toimivat vaikeassa kilpailutilanteessa. Kilpailusta huolimatta yrityksissä uskotaan tulevaisuuteen eikä kilpailun koettu uhkaavan yrityksen jatkuvuutta. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna asiakaslähtöisen toiminnan tärkeys ja merkitys on vahvemmin tunnistettu elintarvikealan pk-yrityksissä. Myös markkinointiin panostetaan aiempaa enemmän. Internetin käyttö myynninedistämistarkoituksessa on lisääntynyt ja kotisivut ovat käytössä yli 60 %:ssa yrityksiä. Elintarvikealan pk-yritykset olivat kiinnostuneita laajentamaan markkina-alueitaan erityisesti kotimaassa. Tuotteet myydään useimmiten suoraan kuluttajalle tai päivittäistavarakauppaan. Yksityisten ammattikeittiöiden ostot pienyrityksiltä kasvavat. Viennin osuus pienyritysten myynnistä on edelleen pieni. Maakunnan merkitys paitsi raaka-aineen hankinta-alueena mutta myös pääasiallisena markkina-alueena on kasvanut. Yritysten menestymistä rajoittavat eniten neuvotteluvoiman puute markkinoille pääsystä, viranomaissäädökset, asiakkaiden riittämättömyys markkina-alueella sekä tuotteiden vähäinen menekki. Myös rahoituksen riittävyys, puutteellinen riskinottokyky sekä kuljetusten ja logistiikan toimivuusongelmat koettiin useissa yrityksissä liiketoimintaa vaikeuttaviksi ja menestymistä rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävimpinä tulevaisuuden kehittämistavoitteina yritykset pitävät liikevaihdon kasvattamista, tuotantomäärien lisäämistä sekä henkilöstön kehittämistä. Myös markkina-alueen laajentaminen kotimaassa koettiin tärkeäksi. Tutkimus perustuu 186 yrityshaastatteluun eri puolilla Suomea. Haastatellut yritykset työllistävät keskimäärin 4,1 henkeä. Tutkimus on osin seurantatutkimus vastaavantyyppisiin tutkimuksiin vuosina 2004, 2000 ja Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa > selvitykset ja tutkimukset Lisätietoja ja myös potentiaalisten haastateltavien yritysten yhteystietoja: Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Markku Wulff, puh , Ruoka-Suomi -teemaryhmän puheenjohtaja Kirsi Viljanen, puh. (09) tai , Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari, puh. (02) tai , 6

9 Kuntaruokailussa tilaa tuoreille lyhyen toimitusketjun elintarvikkeille Savon ammatti- ja aikuisopiston alaisen EkoCentrian tuore selvitys esittelee ensimmäistä kertaa kattavasti lähiruuan käytön tilannetta kuntaruokailussa. Lähikeittiöhankkeen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, hankintaanko julkisen sektorin keittiöihin lyhyen toimitusketjun tuotteita, ja mitä nämä tuotteet ovat. Valtakunnallisena Lähiruokapäivänä 2.9. julkaistun selvityksen mukaan lähituotteiden käyttäminen kuntakeittiöissä on mahdollista, mutta vaatii tiivistä yhteistyötä ostajan ja toimitusketjun välillä. Lähikeittiöhankkeen selvityksen mukaan kuntaruokailussa yleisimmin käytetty lähituote on peruna. Selvityksen toteuttaneen EkoCentrian Lähikeittiöhankkeen hankapäällikkö, filosofian tohtori Eija Muukan mukaan tärkeintä olisi kiinnittää huomiota tuoreen perunan koko toimitusketjuun. - Lähikeittiöneuvojamme ovat havainneet, että toimitusketju tunnetaan yleensä keittiöissä vain läheiseen tukkuun saakka. Tuoreena myyty perunakin on saattanut kiertää puoli Suomea ympäri ja palata takaisin eri jalostusvaiheiden ja -paikkojen kautta tuotantoalueen kuntakeittiössä käytettäväksi. Tällainen toiminta ei ole kestävää, sanoo Eija Muukka. Yli puolet tutkimukseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä kotimaisia marjoja, ruokapalveluissa, pääasiassa sesongin aikana. Lähialueelta poimituille marjoille riittäisi kysyntää, mikäli tuotanto- ja keruumäärät saataisiin kasvamaan ja tuottajien yhteinen toimitusketju pelaamaan. Tuottajilta ja jatkojalostajilta keittiöt odottavat yhteistyötä: esimerkiksi sesongin ulkopuolella käytettävät elintarvikkeet tulisi varastoida ja pakata niin, että tuotteet tulisivat käyttötarpeisiin yhden tilaus- ja kuljetusjärjestelmän kautta. Tämä pätee selvityksen mukaan myös juuresten ja vihannesten hankintoihin. Lähileipomoiden tuotteille olisi tilaa kuntaruokailussa. Vain alle puolet selvitykseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä lähileipää. Ruoka-Suomi -teemaryhmän mukaan kolmasosa Suomen elintarvikeyrityksistä on leipomoita. - Paikalliset leipomot ovat merkittävässä asemassa suomalaisen leipäkulttuurin edistämisessä ja säilyttämisessä. Havaintojemme mukaan tuore leipä on mahdollista saada käyttöön oman paikkakunnan lähileipomosta, mutta se vaatii osaamista ja paneutumista tarjouspyynnön laatimiseen, sanoo Muukka. Tuoreen kalan käyttö on vähäistä kuntaruokailussa: vain viidesosa vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähikalaa. Selvityksen mukaan tuoreen lähikalan käyttö on kuitenkin mahdollista, kun sekä ostaja että tavarantoimittaja tekevät pitkäjännitteistä kehittämistyötä. Näin on tehty esimerkiksi selvityksessä esiteltävässä Kiuruveden ruokapalvelussa, joka käyttää säännöllisesti oman maakunnan kalastajien saalista keittiön tarpeisiin jatkojalostettuna. Selvitys tehtiin puhelinhaastatteluna Manner-Suomen ruokapalveluista vastaaville henkilöille syksyn 2007 aikana. Koko selvitys osoitteesta > ajankohtaista. Lisätietoja Eija Muukka, Lähikeittiöhanke puh

10 Kuoreton Jorma-ohra on terveellistä lähiruokaa parhaimmillaan Kuorettoman ohran käyttö laantui Suomessa viime vuosisadalla, koska herkkä lajike ei sietänyt kovaa lannoitusta. Tämän päivän luomutuotantoon se soveltuu kuitenkin hyvin. Kuorettoman ohran käyttö ihmisravintona on herättänyt viime aikoina kiinnostusta niin Amerikassa kuin Euroopassakin sen terveysvaikutusten vuoksi. Meillä sitä viljellään Jormanimisenä lajikkeena. Kuorettomasta ohrasta saadaan syntymään todellisia kokojyvätuotteita. Tämä johtuu siitä, että lajikkeella jyvän helve eli akanakuori irtoaa jo kypsymisvaiheessa kuten vehnän ja rukiin jyvässä. Näin se säästyy kuorellisen ohran kärsimältä jopa 40 prosentin hävikiltä myllytyksessä ja säilyttää ryynien ja jauhon valmistusprosessissa vitamiininsa ja hivenaineensa kuorellista lajiketta paremmin. Kuoreton ohra sisältää enemmän proteiinia, tärkkelystä ja beetaglukaania kuin kuorellinen. Jorma-ohran hivenaine- ja proteiinianalyysit on tehty MTT:ssä Jokioisilla. Lajikkeen ravintosisältöä ja käyttömahdollisuuksia on arvioinut koordinaattori Marja Seuranen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Seuranen toteaa, että hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet puoltavat kuorettoman ohran käyttöä ruuanvalmistuksessa. Sitä voidaan käyttää muun muassa eri karkeusasteisina jauhoina, kokonaisina ja rikottuina jyvinä, ryyneinä sekä hiutaleina. Viime vuosina kuorettoman ohran käyttöä on tutkittu runsaasti erityisesti leivonnan ja aamiaisviljavalmisteiden sekä terveysruokien tuotekehityksen osalta. Vaikka erityisesti amerikkalaiset ovat innostuneet ohran käyttömahdollisuuksien tutkimisesta, on EU:n tuella käynnistetty useita yliopistotason tutkimuksia myös Euroopassa. Ohrakuidun kolesterolia alentavat ja verensokeriarvoja tasaavat vaikutukset tiedämme jo hyvin. Kuituja sisältäviä tuotteita saa tällä hetkellä markkinoida terveysväittämien avulla Suomen lisäksi muun muassa USA:ssa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Monikäyttöinen ohra tuo ruokaan aidon viljan maun Ohra on monipuolinen raaka-aine, joka tuo ruokaan aidon viljan maun ja antaa leivonnaisille kauniin värityksen. Ohran käyttöä ruoanvalmistuksessa tulisi ehdottomasti saada lisättyä, koska se on lähiruokaa parhaimmillaan. Suomalaisessa kulttuurissa se on jo valmiiksi tuttu ja maultaan hyväksytty ruoka-aine. Kuorettoman ohran käyttöä voisikin tuotekehitellä erityisesti suomalaisen ruokaperinteen lähtökohdista. Ruoanvalmistuksessa ohraa voi käyttää esimerkiksi moniin aamiaisviljatuotteisiin, rättänätyyppisiin, ohrasta tai ohrajauhoseoksesta tehtyihin jälkiruokiin, suurusteeksi sekä riisin tilalla risotoissa, salaateissa, laatikkoruoissa ja täytteissä. Leivonnassa ohra soveltuu erityisesti perinteisiin hiivattomiin ruokaleipiin kuten rieviin ja rieskoihin, hiivalla kohotettuihin ohraleipiin, sekaleipiin ja sämpylöihin sekä erilaisiin suolaisiin piirakoihin ja kahvileipiin. Kotileipomo Riikonen on ottanut tuotevalikoimaansa Jorma-ohrasta valmistetun pikkuleivän. Tuote on saanut suuren suosion leipomon myymälässä Joensuun kauppatorilla, jossa se tunnetaan nimellä Jorma-ässä. Tuttu jo kivikaudelta Kalervo Laitinen on viljellyt Jormaohrana tunnettua paljasjyväistä ohralajiketta Pohjois-Karjalassa luvulta lähtien. Lajike on rekisteröity EU:n säädösten mukaisesti ja Laitiset on merkitty rekisteröinnin haltijoiksi sekä ylläpitäjiksi. Hiljattain Jorma-ohra sai EU-säädösten mukaisen virallisen maatiaislajikestatuksen, mikä mahdollisti sen siementuotannon. Viime kesänä Laitisen tilalla oli lisäysviljelyksessä noin kymmenen hehtaaria Jorma-ohraa. Kuoreton ohra ei ole uusi viljalaji Suomessa, vaan vanhin kivikautinen jyvälöytö on nimenomaan kuoretonta ohraa. Sitä on viljelty paikoin Keskija Pohjois-Suomessa Rautalammin maatiaisohrana luvulla Orimattilan osuuskaupan viljavarastonhoitaja Jorma Simola sai erän kuoretonta ohraa ja kunnosti siitä Jorma-nimisen kauppalajikkeen. Kuorettoman ohran viljely kuitenkin laantui, koska se ei maatiaislajikkeena siedä kovaa lannoitusta. Luomuviljelyssä hehtaarisato voi olla yli 3000 kiloa ja hehtolitrapaino 78 kiloa. Kuoretonta ohraa viljellään eri puolilla maailmaa, eniten Kanadassa, jossa tuotannon pääpaino on elintarviketeollisuudessa. Keski-Euroo- 8

11 passa viljelyksessä on parikin lajiketta. Lisätietoja ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Yritysneuvoja / Pirjo Korjonen puh. (013) , Hummovaaran Yrtti ja Hunaja Risto Laitinen ja Kalervo Laitinen puh. (013) Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaari Rovaniemellä Rovaniemen Arktikumissa kokoontui lähes 100 elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä kiinnostunutta toimijaa ajankohtaisten kehittämisteemojen ympärille. Seminaarin järjestäjinä toimivat Ruoka-Suomi -teemaryhmän lisäksi Maaseutuverkosto ja Lapin alueellinen elintarvikeyrittäjyyden kehittämistoiminta. Seminaarin erityisaiheena oli ruoan ja matkailun linkittyminen johtuen erityisesti järjestämispaikasta, koska Lapin alueella ruoan ja matkailun yhteydellä on erityisarvonsa. Seminaarimateriaalin voi tutustua osoitteessa > tilaisuuksien materiaalit 9

12 Brändin rakentaminen -opas ilmestyi PK-yritysten avuksi ilmestyi Elintarvikeyrityksen brändin rakentaminen -kirja, joka opastaa myönteisen tunnettuuden rakentamisessa ja asiakasuskollisuuden vahvistamisessa. Julkaisu ilmestyy ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Tieto tuottamaan -sarjassa. Brändiajattelu auttaa menestymään Elintarvikeyrityksen brändin rakentaminen -kirjassa kerrotaan, kuinka omasta tuotteesta tai palvelusta voi määrätietoisesti rakentaa brändin tai kuinka jo olemassa olevaa brändiä voi vahvistaa. Opas lähtee liikkeelle suunnittelusta ja strategian valinnasta, joka on perustana kanavavalinnalle: myynkö tuotteitani suoraan kuluttajalle vai tavoittelenko keskusliikejakelua? Kirjaan on koottu myös tavaran toimittamiseen liittyvät pelisäännöt ja käytännöt eri kanavavaihtoehdoissa. Opas kertoo lisäksi asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä ja pakkauksen merkityksestä tuotteiden erilaistamisessa. Siihen on koottu keinoja, joilla tuotteeseen liittyvien ominaisuuksien näkyvyyttä voi vahvistaa markkinointiviestinnällä. Kirjassa on myös brändin rakentamisessa onnistuneiden p&k-yritysten menestystarinoita. Oppaan ulkoasu, hinta ja saatavuus Oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua, nelivärikuvitettu. Tieto tuottamaan 125. Oppaan myyntihinta on kustantajalta tilattaessa 26 euroa, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. ISBN Oppaita voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta, puh tai Lisätietoja ja tilaukset myös netistä osoitteesta: Opas on saatavana myös e-kirjana, jolloin myyntihinta on 31 euroa, sis. alv 22 %. ISBN Lisätietoja ja tilaukset: -> E-kirjakauppa. 10

13 Alueellinen kuljetustuki uudistuu Alueellinen kuljetustuki uudistuu ja laajenee samalla koko tukialueelle 1 sekä nyt myös ensiasteen elintarvikejalosteet ja kalanjalosteet on tarkoitus sisällyttää kuljetustuen piiriin. Tukijärjestelmää on tarkoitus uudistaa syksyn 2008 aikana annettavalla valtioneuvoston asetuksella, joka tulisi koskemaan ja sen jälkeentapahtuneita kuljetuksia. Järjestelmän valmisteluun liittyvien aikataulutekijöiden takia vuoden 2008 kuljetustuen hakeminen on tarkoitus järjestää siten, että vuoden 2008 kuljetuksia koskeva kuljetustuki ( tapahtuneet kuljetukset) haetaan kerralla vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen tarkoitus on palata jälleen normaaliin hakurytmiin siten, että kuljetustukea haetaan puolivuosittain jälkikäteen. Kuljetustukea koskevat hakemuslomakkeet ja hakuohjeet tullaan päivittämään TE-keskusten internet-sivuille. Vuoden 2008 kuljetustukea koskevat hakemukset pyydetään jättämään näillä uusilla lomakkeilla. Kuljetustukeen oikeuttavaa aluetta on vuoden 2008 alusta tarkoitus laajentaa nykyisten alueiden (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat) lisäksi Kaustisen seutukuntaan sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan, jolloin tukialue 1 olisi kokonaan tuen piirissä. Pohjois-Savossa kuljetustuki maksettaisiin edelleen de minimis -tukena, samoin kuin edellä mainituissa uusissa seutukunnissa. Lisäksi tarkoitus on, että entiseen tapaan olisi mahdollista maksaa saaristokuljetusten tukea ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta pysyvästi asutuilta saarilta, Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta, alkavista Suomen alueella tapahtuvista kuljetuksista. Eri tuoteryhmistä ensiasteen elintarvikejalosteet, eli EY:n perustamissopimuksen liitteen I mukaiset maataloustuotteiden ensiasteen jalosteet on tarkoitus sisällyttää tuen piiriin uutena tuoteryhmänä. Tukea näiden tuotteiden kuljetuksiin maksettaisiin vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tukena) komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 nojalla. Myös kalanjalosteet on tarkoitus sisällyttää uutena tuoteryhmänä kuljetustuen piiriin kalastusalan de minimis -tukea koskevan komission asetuksen (Komission asetus (EY) N:o 875/2007) nojalla. Kuljetustuen lopullinen sisältö ja tässä esitettyjen uudistusten toteutuminen vahvistuvat vasta, kun kuljetustuesta annetaan valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vuoden 2008 aikana Lisätietoja Ylitarkastaja Kari Alanko puh

14 Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia Suomessa tarvitaan keskustelua ruokakulttuurista. Taustalla on osaltaan ruuan tärkeä merkitys kansallisen identiteetin rakentajana, mutta muun muassa myös poliittinen näkökulma suomalaisten ruuantuotannon ja koko ruokaketjun kilpailukyvyn säilyttämiselle. Keskustelu aiheesta on käynyt kiitettävän aktiivisena jo muutaman vuoden. Suomen EU-puheenjohtajakauden valmistelut, Berlusconin ja Chiracin vähättelevät puheet, Valtioneuvoston suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Ny Nordisk Mat -hanke, Ruokakulttuurikeskus Ruukun suunnittelu, ruokakulttuurin professuurialoite Helsingin Yliopistoon jne. ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat sekä innoittaneet että hämmentäneet elintarvikealan toimijoita. Luonnehdinnat suomalaisesta ruokakulttuurista vaihtelevat atomista ameebaan, surkimuksesta sankariin, perinneruoasta tuunaukseen, maatalouspolitiikasta kulinarismiin. Erilaiset tulokulmat suomalaiseen ruokaan, syömiseen ja ruokakulttuuriin elävät usein rauhallista rinnakkaiseloa, mutta toisinaan käsitykset taittavat peistä keskenään siitä, mitä on joko oikeanlaista syömistä tai todellista suomalaista ruokakulttuuria. Ruokakulttuurikeskustelun edetessä nousi ymmärrettävästi tarve yhteisestä näkemyksestä siitä mitä suomalainen ruokakulttuuri on, mihin se on menossa, mihin suuntaan ja kenen toimesta sitä pitäisi kehittää. Tosin sanoen, kaivattiin jonkinlaista yhteistä pohjaa eri tahojen työlle. Haaste otettiin vastaan ja perustettiin projekti, jonka tarkoituksena oli luoda ryhmän toimijoiden yhteinen käsitys siitä, mitä on suomalainen ruokakulttuuri sekä haastaa muita ruoka-alan toimijoita keskusteluun. Finfood kutsui kokoon asian ympärille asiantuntija-ryhmän keväällä Aineiston analyysistä vastaavaksi kutsuttiin tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja ryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriön taide- ja kulttuuriperintöyksikön johtaja Hannele Koivunen. Kaiken kaikkiaan projektissa oli 17 eri taustatahoa. Ryhmän jäsenten tuottamista materiaaleista sekä tämän projektin aikaisista keskusteluista ja workshopeista kootaan työkalu, joka sisältää tekstiraportin ja esitysaineistoa. Sisällöllisesti aineisto ei ole oppikirja, vaan laajasti eri suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia esittelevä materiaali. Raportti ja siihen liittyvä esitysgrafiikka tulee olemaan kaikkien käytettävissä ja löytyy joulukuun alussa Finfoodin verkkosivuilta. Aineistossa ei tulla antamaan täsmällisiä vastauksia esitettyihin kysymyksiin, sillä se todettiin kutakuinkin mahdottomaksi - ainakin vielä tässä vaiheessa. Sen sijaan halutaan jäsentää, laajentaa ja syventää keskustelua tarjoamalla alan toimijoille innoitusta ja aineksia omiin tulkintoihin suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokakulttuurimme tarina ei ole koskaan valmis tai täydellinen, sillä elävään ruokakulttuuriin on aina sisältynyt roima annos muutosta ja tavoittamatonta. Lisätietoja Minna Kantén Finfood - Suomen Ruokatieto ry 12

15 Pro gradu ruokakulttuurista Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella on tehty pro gradu -tutkielma ruokakulttuuriin ja erityisesti ruokakulttuurin käsitteen määrittelyyn liittyen. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ruokakulttuurin käsitettä 2000-luvun alun Suomessa. Tarkoitus oli kartoittaa termin sisältöä ja olemusta sekä pohtia sitä, miten ja miksi ruokakulttuuria tulisi Suomessa edistää. Tutkielmaprosessin edetessä oleelliseksi nousi myös hyvän ruokakulttuurin määritteleminen. Ruokakulttuurin suunnitteilla ollut professuuri ohjasi tutkielmassa tehtävää tarkastelua eräänä ruokakulttuurin edistämiseen tähtäävänä toimenpiteenä. Tutkielma tehtiin yhteistyössä Suomen Keittiömestarit ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n kanssa. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä ruoka- tai kulttuurialan asiantuntijaa. Gradussa esiteltävät teoriat käsittelevät muun muassa erilaisia ruokakulttuurin rakenteita kuvaavia malleja, kulttuurin määrittelyä, ruokakulttuurin jaotteluita, keittiön käsitteeseen ja ruokakulttuurin kansallisyhteyteen liittyvää problematiikkaa sekä muun muassa gastronomian ideologian pohjalta kysymystä ruokaan liittyvistä korkeakulttuurisista ulottuvuuksista. Ruokakulttuurin käsite vaikuttaa gradun perusteella kokonaisuudessaan vaikeasti määriteltävältä. Määrittely on aina osin subjektiivista: ruokakulttuuriin kuuluu erilaisia todellisuuksia esimerkiksi kaupallispoliittisten toimijoiden luomien näkökulmien erotessa arjessa toimivien yksilöiden luomista näkökulmista. Käsitteen määriteltävyyden pohdinta ja asiasta keskustelu nähtiin gradun aineistossa kuitenkin tarpeellisena, mikäli tavoitteena on parempi ruokakulttuuri. Ruokakulttuurin professuurin rooli keskustelun herättäjänä nähtiin merkittävänä. Gradun mukaan kulloinkin vallitseva ruokakulttuuri voidaan ymmärtää omaa aikaansa heijastavana kulttuurikokonaisuutena. Ruokakulttuuria voidaan ymmärtää kussakin ajassa joko analyyttisenä tai ihanteellisena käsitteenä ja sitä voidaan hahmottaa lukemattomien erilaisten rakennemallien ja jaotteluiden kautta. Se voidaan nähdä esimerkiksi yksilön tai yhteisön tapana ajatella ruokaan liittyviä asioita. Lisäksi ruokakulttuuri koetaan usein merkittävänä yksilön ja yhteisön identiteetin rakentamisen kannalta. Viime vuosien aikana ruokakulttuurin termin käyttö on ollut hyvin yleistä erilaisissa yhteyksissä. Ruokakulttuurin edistyminen ja edistäminen vaikuttaa merkitsevän hyvin erilaisia asioita eri ruokakulttuurikentän toimijoille. Näkemys edistyneestä, hyvästä ruokakulttuurista vaikuttaa kunkin toimijan tapaan määritellä ruokakulttuurin käsitettä. Täysin yhtenäisen linjan löytyminen hyvän ruokakulttuurin ja ruokakulttuurin sisällön määrittelyihin liittyen saattaa olla hyvin haastavaa, eikä välttämättä edes tarkoituksenmukaista. Mahdollisesti oleellisempaa olisikin yhteisten rajapintojen löytäminen luonnollisista erimielisyyksistä huolimatta. Mitkä ovat niitä asioita ja rakenteita, joita voidaan toteuttaa ja luoda yhdessä näkemyseroista huolimatta? Vahvistuvien rakenteiden avulla jokainen toimija voisi vahvistaa ruokakulttuuria moni-ilmeisempään suuntaan omista lähtökohdistaan parhaaksi kokemallaan tavalla. Lisätietoja Sami Koponen 13

16 Valokuvakilpailu Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry järjestää kaikille avoimen valokuvakilpailun aiheesta luonnosta tuotteeksi ja palveluksi. Kilpailun säännöt ja hyvät palkinnot on julkistettu kilpailun nettisivuilla: Nyt osallistumaan! Välitäthän tietoa kilpailusta eteenpäin! Kilpailun tarkoituksena on tuoda kuvasarjoin esille luontoyrittäjyyttä sekä ihmisten suhdetta suomalaiseen luontoon ja sen vastuulliseen käyttöön. Kilpailuun voi osallistua 3-6 valokuvasta muodostuvalla, kilpailun teemaa kuvaavalla kuvasarjalla. Kilpailuaikaa on ensi kevääseen! Kilpailun tuomaristoon kuuluvat mm. pääsuunnittelija Kirsti Doukas (Kalevala Koru Oy), toimitusjohtaja Jyrki Kangas (Metsähallitus), ylitarkastaja Tapio Heikkilä (ympäristöministeriö) ja puheenjohtaja Katri Kranni (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry). Valokuvakilpailun ja siihen liittyvän näyttelyn järjestämistä tukevat Metsämiesten Säätiö sekä Kalevala Korun Kulttuurisäätiö. Lisäksi kilpailuun ovat lahjoittaneet palkintoja useat yritykset. Juha Rutanen Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry puh Kainuun rönttönen sai EU:n nimisuojan Euroopan komissio on rekisteröinyt Kainuun rönttöselle Euroopan unionin nimisuojan. Rönttönen on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imelletystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Kainuun rönttönen sai nimisuojan suojattuna maantieteellisenä merkintänä. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ulkopuolella valmistettuja rönttösiä ei saa kutsua Kainuun rönttösiksi. Kainuun rönttöselle haki nimisuojaa Kainuun leipuriliikkeenharjoittajat ry. Arktiset Aromit ry:n Luonnosta Sinulle - verkostohanke on avustanut Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry:tä hakuprosessissa. Rönttönen on viides suomalainen elintarvike, joka on saanut EU:lta nimisuojan. Lapin Puikulalla on suojattu alkuperänimitys. Sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka on suojattu aitoina perinteisinä tuotteina. Lisätietoja Maija Heinonen, maa- ja metsätalousministeriö, Sari Väänänen, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, puh

17 on avoinna Aitojamakuja -sivusto kokoaa elintarvikejalostajat ja erityisesti alan pienet yritykset yhteen sekä auttaa tiedon ja yhteyksien etsijää. Aitojamakuja.fi -sivusto julkistettiin Eduskunnan lähiruokaseminaarissa, josta lisätietoa - kohdassa Lähiruokaseminaarin materiaalit. Aitojamakuja.fi -sivuston avulla koko elintarvikealan näkyvyys ja houkuttelevuus kasvaa. Sivuston tarkoituksena on saada ammattikeittiöt ja muut ostajat tutustumaan yrityksiin ja luomaan uusia asiakassuhteita. Helppokäyttöinen, kattava ja ajantasaisia yritystietoja välittävä sivusto edistää yhteistyön syntymistä. Ruoka-Suomi -teemaryhmä käynnisti sivuston suunnittelun noin puolitoista vuotta sitten. Tarve uudelle, koko maan kattavalle sivustolle oli olemassa erityisesti EU-osarahoitteisten ohjelmakausien vaihteessa. Tässä tilanteessa monet hankerahalla perustetut paikalliset ja alueelliset sähköiset portaalit tai painetut kuvastot jäivät ilman ylläpitäjää hankerahoituksen päätyttyä. Tavoitteena on että aitojamakuja.fi olisi kaikkia palveleva sivusto, portaali, luettelo, kuvasto, hakemisto ja esite siten, ettei muita tarvitsisi luoda. Myös käyttäjät esimerkiksi ammattikeittiöt ovat toivoneet yhtä selkeää ja ajantasaista tietolähdettä. Aitojamakuja.fi -sivuilta voikin hakea tietoa eri puolella Suomea sijaitsevista yrityksistä esimerkiksi valitsemalla hakualueeksi tietyn maakunnan. Tietoa voi hakea vaikka kuntakohtaisesti käyttämällä hakusanana kunnan nimeä vapaa sanahaku -kohdassa. Alueellisuuden lisäksi hakuperusteena voi käyttää yrityksen toimialaa tarkennuksineen. Voit myös poimia erikseen esimerkiksi vain luomutuotteiden tuottajat. Yritystietojen löydyttyä esim. yrityksen omien nettisivujen kautta tiedonhakija saakin jo hyvin tarkkoja tietoja. Sivustosta on nyt luotu perusversio ja kehittäminen jatkuu edelleen. Marraskuun 2008 puolivälissä sivustolla oli 463 yrityksen tiedot. Yritystietojen alueellisesta keräämisestä ja päivittämisestä vastaavat Ruoka-Suomi -teemaryhmän aluejäsenet, joiden yhteystiedot voit katsoa esim. -sivuston yläreunan kohta yhteystiedot Lisätietoja Heidi Valtari 15

18 ATERIA2008 -tapahtuma Helsingissä Ruoka-Suomi -teemaryhmä osallistui ATERIA2008 -tapahtumaan yhteis- ruokakampanjasta sekä seminaarissa että näyttelyalueella keskustellen anvalmistustaitoja sekä lasten ja koulujen henkilöstön viljelytaitoja ruoan työssä FinfoodLuomun ja EkoCentrian kanssa. Ruoka-Suomen esiin- asiasta kiinnostuneiden kanssa. kasvattamiseksi esim. koulupuutarhoissa. Lisätietoja tuoma pääviesti oli aitojamakuja.fi sivusto, josta myös julkisen ruokapal- Britanniassa aloitettiin järjestelmällinen työ kouluruokailun kehittämiseksi velun ammattilaiset voivat etsiä tietoa yrityksistä. Tapahtuman pääkävi- noin neljä vuotta sitten kun kouluruokailun tila nostettiin julkiseen kes- Yhtenä Food for Life -kampanjan työmuotona on kuuden askeleen koulu- järyhmänä ovatkin juuri julkisen ruokapalvelun asiantuntijat ja se kokosi kusteluun skandaalin kautta. Useat tahot, viranomaiset mukaan lukien, ruokakulttuuriohjelma, jonka tavoitteita ovat: Wanhaan Satamaan päivän aikana noin 400 alan asiantuntijaa ja ammat- työskentelevät kouluruokailun parantamiseksi. Emma Noblen johtama - Kaikki oppilaat syövät terveel- tilaista. Tapahtuma jakaantui kahteen osaan näyttelyalueeseen ja seminaa- Food for Life -kumppanuuskampanja alkoi syyskuussa Viisivuoti- listä ja ympäristöystävällistä ruokaa kouluissa vuoteen 2015 men- ritapahtumaan. sen kampanjan budjetti on 17 miljoonaa puntaa ja se toteutetaan arpa- nessä. - Kouluateriat käsitetään opetus- Seminaaritapahtuma kokosi koko päivän ajan runsaasti kuulijoita. jaisvoittovaroin. Kampanjan päätoteuttaja on Soil Associationin ja mu- palveluksi kaupallisen liiketoiminnan sijaan. Hallituksen tulisi pa- Esitysten materiaalit ovat tutustuttavissa osoitteessa: kana on yhteistyökumppaneita. lauttaa määräykset, jotka velvoittavat paikallisia viranomaisia var- ShowFair.phx?eid=eman.ater08 Food for Life -kampanjan tavoitteena on lisätä prosessoimattoman, tuo- mistamaan vuoteen 2011 mennessä, että koulussa tarjottu ate- Food for Life reen, sesonginmukaisen sekä terveellisen luomu- ja lähiruuan tarjoa- ria soveltuu kaikilta osiltaan päivän pääateriaksi - tämä tarkoit- Hankejohtaja Emma Noble kertoi englantilaisesta Food for Life -koulu- mista koulujen ruokapalveluissa. Lisäksi halutaan edistää keittäjien ruo- taa 4025 uutta koulukeittiötä, jos- Emma Noble, Food for life koulukampanja Aitojamakuja.fi -sivustoa esiteltiin näyttelualueella sähköisesti ja kirjallisesti 16

19 sa valmistetaan ruoka paikan päällä. - Saada hallitukselta tukea 50 penniä jokaiseen oppilasateriaan - Lisätyötunteja keittiöhenkilökunnalle tuoreen ruoan valmistukseen. - Vähintään 12 tuntia kotitalousopetusta vuosittain aina 14:een ikävuoteen saakka vuoteen 2011 mennessä. - Oppilaille esitellään käytännössä ruoan kasvattamista ja tuotantoa koulupuutarhoissa ja maatiloilla vuoteen 2011 mennessä. ATERIA2009 eli julkisen ruokapalvelun tapahtuma järjestetään seuraavan kerran tiistaina Elintarviketalouden PD-ohjelma (60 op) Yliopistollinen ja haasteellinen Joustava ja yksilöllinen Monipuolinen ja käytännönläheinen PD on tarkoitettu korkeakoulututkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneelle, vähintään kolme vuotta soveltuvaa työkokemusta omaavalle elintarvikealan asiantuntijalle. Ohjelma koostuu yhteisistä ja yksilöllisistä opinnoista, elintarvikealan teemaseminaareista (tutkimus, tuotekehitys ja laadunhallinta, elintarvikkeiden kaupallistaminen ja markkinointi, elintarvikkeiden tuotanto) ja PD-lopputyöstä. Ohjelmaan on jatkuva haku. Lisätietoja Heidi Valtari Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Katja Perttu, gsm

20 35. valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Seminaari pidetään Muonion Oloksella , teemalla sähköinen elämys. Tiedossa vierailuja lappilaisiin matkailuyrityksiin, talvisia aktiviteetteja, mielenkiintoinen seminaariohjelma ja tietysti yhdessäoloa ja uusia tuttavuuksia. Seminaariohjelman sekä tietoa majoitusvaihtoehdoista, seminaarijunasta, Muoniosta ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta Ilmoittauduthan viimeistään Nina Vesterinen Puh Liiteri - uutisia elävältä maaseudulta Liiteri on neljästi vuodessa ilmestyvä sähköinen kirje, joka käsittelee maaseudun kehittämisen ajankohtaisia tapahtumia, tutkimustietoa ja julkaisuja. Se esittelee pinnalla olevia ilmiöitä ja vinkkaa eteenpäin lisätiedon äärelle. Liiterin tilaaminen tapahtuu nettilomakkeella, jonka löydät täältä: Uusimman Liiteriin voit lukea täällä: Liiteri nyheter från en levande landsbygd: Liiteri on yksi maa- ja metsätalousministeriön uutiskirjeistä. Vastaavina päätoimittajina ovat neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen ja pääsihteeri Eero Uusitalo maaseudun kehittämisyksiköstä. Kirjeen toimituksesta vastaa tiedottaja Annukka Lyra 18

21 Erimenu.fi - Apua erityisruokavalion hallintaan Noudatatko erityisruokavaliota? Onko perheessäsi tai lähipiirissäsi ruoka-allergikko tai keliaakikko? Erimenu.fi on verkkopalvelu erityisruokavaliota noudattaville henkilöille. Erimenu.fi tukee ruoka-allergikkoa ja keliaakikkoa löytämään ajantasaista tietoa juuri hänelle soveltuvista elintarvikkeista ja ruokaohjeista. Erimenu.fi palvelu tarjoaa myös hyödyllistä tietoa erityisruokavalioon soveltuvan ruuan valmistuksesta. Erimenun (työnimi AATU-projekti) tavoitteena on kehittää verkkopalvelu, joka helpottaa erityisruokavaliota noudattavien kuluttajien arkea ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Erimenua päivitetään niin, että tieto on aina ajan tasalla. Palvelusta on hyötyä niin oman erityisruokavalionsa kanssa tuskailevalle kuin ravintoloiden tai suurkeittiöiden ammattilaisillekin. Tietoa löytyy esimerkiksi maidottomista, gluteenittomista ja luontaisesti gluteenittomista sekä soijattomista tuotteista. Erimenussa on myös eri ruokavalioihin muuntuvia ruoka- ja leivontaohjeita. Erimenu on Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen hanke. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen Teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio sekä isot potilasjärjestöt Allergiaja Astmaliitto ja Keliakialiitto. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Rekisteröidy Erimenu.fi-palvelun käyttäjäksi, se kannattaa! - Kun rekisteröidyt palvelun käyttäjäksi, voit tallentaa palveluun tarkat tiedot omasta ruoka-valiostasi. Kun olet tallentanut omat ruokavaliotietosi palveluun, voit etsiä palvelusta juuri sinun ruokavalioosi sopivia tuotteita ja ruokaohjeita. Kiinnostavan tuotteen tai ruokaohjeen voit poimia talteen omalle listallesi. Lisäksi voit liittää omia avainsanojasi tuotteisiin ja ruokaohjeisiin. - Erimenu.fi palveluun rekisteröityminen on maksutonta yksityishenkilöille ja ravitsemusalan ammattilaisille. Tutustu verkkopalveluun osoitteessa: Lisätiedot Aulikki Vuorinen, erimenun projektipäällikkö Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys puh Lisätietoa palvelusta ja tulevista tapahtumista voi seurailla myös Erimenun omasta blogista: matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ aatu. 19

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Aitoja makuja. mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö. Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014

Aitoja makuja. mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö. Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014 Aitoja makuja mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014 Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston Brahea-keskus 040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 5.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria kuuluu Savon ammatti ja aikuisopistoon kehittää ympäristövastuullisia ruokapalveluita kohderyhmänä ammattikeittiöt

Lisätiedot

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Joensuun KeHa-renkaan tapaaminen Aika: 22.1.2014 klo 12.00 15.00 Paikka: Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Paikalla: Kalervo Laitinen, Luomutila Risto Laitinen Jorma Riikonen,

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 18.3.2013 Hanne Husso KeHa:n TAVOITE julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista 27.3.2013 2 HANKKEEN

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINNIN JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN HAKEMUKSET VUODELLE 2010

MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINNIN JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN HAKEMUKSET VUODELLE 2010 MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINNIN JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN HAKEMUKSET VUODELLE 2010 * Valtion talousarvioesityksen mukaan momentilla 30.20.46 käytössä kansalliseen markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymä/ekocentria ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi case Herkkujen Suomen maakuntaosastot Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 040 189

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Lähiruuan kilpailutus Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut nettobudjetoitu yksikkö, liikevaihto v. 2012 11,4 Meur 25 kpl erikokoista

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot