Sisällys. Ruoka-Suomi -tiedote

Transkriptio

1 4 2008

2 Sisällys Ruoka-Suomi -tiedote Ruoka-Suomi -tiedote kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Tiedote ilmestyy vuonna 2008 neljä kertaa. Tiedotteen kunkin numeron painomäärä on 1900 kpl. Jakelulistalla on noin 1400 elintarvikealan toimijaa. Levitä tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehittäminen kiinnostaa. Toimitus Arja Meriluoto puh. (02) Heidi Valtari puh. (02) , Turun yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopisto fax (02) Ruoka-Suomi -tiedotteen tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on välittää eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi. Toivottavasti löydät tiedotteesta sinulle uusia asioita ja rohkaistut ottamaan yhteyttä kirjoittajiin. Ruoka-Suomi mukana suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa 1 Laajaa yhteistyötä suomalaisen ruoan puolesta 2 Opas pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien ja HoReCa-tukkujen 3 yhteistyöstä Ruoka-Suomi Elintarvikealan pk-yritysten vahvuudet ovat paikallisuudessa 6 Kuntaruokailussa tilaa tuoreille lyhyen toimitusketjun elintarvikkeille 7 Kuoreton Jorma-ohra on terveellistä lähiruokaa parhaimmillaan 8 Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaari Rovaniemellä 9 Brändin rakentaminen -opas ilmestyi 10 Alueellinen kuljetustuki uudistuu 11 Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia 12 Pro gradu ruokakulttuurista 13 Valokuvakilpailu 14 Kainuun rönttönen sai EU:n nimisuojan 14 on avoinna 15 Ateria2008 -tapahtuma Helsingissä 16 Elintarviketalouden PD-ohjelma valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja- kehittäjien seminaari 18 Liiteri - uutisia elävältä maaseudulta 18 Erimenu.fi - Apua erityisruokavalion hallintaan 19 Valmisteilla oleva sivutuoteasetuksen uudistus uhkaa supistaa 20 syrjäisiä alueita Opas pienteurastamon sivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä 21 Pienteurastus pohjoismaissa ja Uusi Pohjoismainen Ruoka 22 Tutkimustietoa Hankehaavista 23 Risk Assesment of Global Agrifood Production Chains 23 SIAL 2008 Elintarvikemessumatka Pariisiin Suomalainen Kasvis Galleria voitti kansainvälisen ruokapalkinnon 26 Pirkko Karvosen Tuoteankkuri Vuoden á la carten yritys 27 Evoluutio - Evolution 28 Nuorten ruokaköyttäytyminen - mistä on kyse? 29 Elintarvikeala mukana Interreg -hankkeissa 30 Palvelukortti 32 Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Luiska tekstiä syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta. Ruoka-Suomi -tiedotetta voit lukea Ruoka- Suomi sivustosta osoitteesta Aitojamakuja esittäytyi Ateria2008:ssa kts. s. 16

3 Ruoka-Suomi mukana suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (SRE) käynnistyi virallisesti lokakuun alussa. Ohjelma on hallituskauden mittainen monia ministeriöitä sekä alan toimijoita ja ruokaketjua kokoava sateenkaariohjelma. Suomalainen ruoka on ohjelman keskiössä, mutta kyse on muustakin kuin pelkästä ruoasta, sillä ruokaan ja ruokailuun liittyvä ilo, nautinto, yhteisöllisyys ja hyvinvointi on nostettu korostetusti esille. Alkuperäinen hallitusohjelmassa mainittu ohjelman nimi suomalaisen ruoan edistämisohjelma muuttuikin ohjausryhmäkäsittelyssä suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaksi. Ruokakulttuurin voi ajatella käsittävän laajasti ottaen kaiken mikä liittyy ruokaan ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai virallisen aloituksensa 7. lokakuuta RAKE-salissa järjestetyssä Ruokajuhlassa. Paikalla oli reilu sata ihmistä juhlistamassa ohjleman alkua. Julkistamistilaisuudessa nautittiin herkullisia ja innovatiivisia suomalaisia ruokia sekä kuultiin ruokaohjelman periaatteista. ruokailuun. Nykyisen hallitusohjelman kirjaukset ovat historiallisia, sillä koskaan aiemmin ei sinne ole kirjattu yhtä vahvoja kannanottoja suomalaisen ruoan puolesta. Pohjimmiltaan ohjelmassa halutaan vaikuttaa suomalaisen ruoan ja ruokaketjun hyvään tulevaisuuteen sekä kuluttajien hyvään arkeen. Ohjelman kohderyhmänä ovat kuluttajat etenkin lapset, nuoret, nuoret lapsiperheet sekä päättäjät. Ohjelma tuo esiin ruoan, ruokakulttuurin sekä ruokaketjun monimuotoisuutta. Ohjelman kantavia voimia ovat rajoja ylittävä yhteistyö ja rohkea viestintä. Ensimmäisenä yhteistyöhankkeena toteutettiin Kouluruokavaalit -kampanja kunnallisvaaliehdokkaille ja kuntapäättäjille kahden politiikkaohjelman, 3 ministeriön ja yli parinkymmenen järjestön ja organisaation kanssa. Ruoka-Suomi oli mukana vahvasti levittämässä tietoa ja vaikut- suuden tekijöiden löytymiseen ja koulutuspaikkoihin hakeutumiseen ja työ- tamassa hyvän kouluruoan puolesta. Kiitos hyvin alkaneesta yhteistyöstä. motivaatioon. Ohjelman tavoitteet ja toimet jakau- Arvostuksen kohottamisen lisäksi ohjelman muita tavoitteita ovat luo- tuvat monelle osa-alueelle, jotka tulevat annettuina hallitusohjelmasta. mu- ja lähiruoan edistäminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymi- Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on nostaa suomalaisen ruoan ja sen sen ohjaaminen ja suomalaisen elintarvikealan kansainvälistäminen. tuottajien ja tekijöiden arvostusta. Meidän suomalaisten tulisi olla ylpei- Ohjelman osa-alueet ovat mittavia, joten toteuttaminen lähtee jo olemas- tä omasta ruokakulttuuristamme ja tuntea intohimoa hyvää ruokaa koh- sa olevista toiminnoista ja ohjelmista. Laadun kehittäminen merkitsee taan. Arvostus sanelee osittain sen miten suhtaudumme ruokaan, miten siten käytännössä Laatustrategiatyötä, luomun kehittäminen Luomustra- ja mitä valitsemme ja tarjoamme, käytämmekö ruokaan ja ruokailuun ai- tegian jalkauttamista, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen painottuu kaa, ja olemmeko valmiita maksamaan ruoasta. Arvostus kertoo myös joukkoruokailuun ja etenkin kouluruokailuun. Lähiruoan edistämisen alan imagosta, se vaikuttaa tulevai- painopisteet ovat myös joukkoruokai- 1

4 Laajaa yhteistyötä suomalaisen ruoan puolesta lussa ja lähiruoan saatavuuden parantamisessa eri jakelukanavissa. Kansainvälistymisen edistämisessä keskitytään TEMn linjausten mukaisesti erityisesti pk-elintarvikesektorin kehittämiseen mm. kohta alkavan Tekesin ohjelman kautta. Ruoka-Suomella on tärkeä rooli ohjelman toteuttamisessa. Alusta pitäen ohjelman on haluttu olevan konkreettinen, rajoja ylittävä ja mahdollisimman monia tahoja yhdistävä. Ruoka-Suomen lonkerot ulottuvat koko maahan, ja juuri sinne missä suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri syntyy ja jalostuu. Ohjelmalla ei voida saavuttaa vaikuttavuutta ilman, että se leviäisi käytännön toimin koko Suomeen, sen takia Ruoka-Suomen työ ja verkostot ovat olennaiset ohjelman toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelma tulee elämään koko ohjelmakauden ajan, mutta jo nyt sinne on tehty kirjauksia Ruoka-Suomen toimista mm. Aitoja makuja -portaalin hyödyntämisestä ja pk-yritysten imagotyöstä. Ruokakulttuuriohjelman ja Ruoka- Suomen välille rakennetaan tiivis yhteistyö koko ohjelmakauden ajaksi. Ohjelma sekä toimintasuunnitelma ovat luettavissa suomalaisen ruokakulttuuriohjelman internet-sivuilta Sinne päivitetään jatkuvasti uutisia, kerrotaan muun muassa ohjelman puhemiehistä ja rakennetaan ruokablogi. Lisätietoja ohjelmasta pääsihteeri Marja Innanen Maa- ja metsätalousministeriö Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on syntynyt monien tahojen yhteistyönä. Kolmivuotinen, vuoteen 2011 asti kestävä ohjelma on hallituksen käynnistämä ja maaja metsätalousministeriön toimeenpanema. Mukana on yhteensä seitsemän ministeriötä, ruokaketjun toimijat ja alan edistämisorganisaatioita. Ohjelman tavoitteena on suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kohottaminen. Koko tuotantoketjun laadukkuuden lisäksi ohjelma painottaa ruokaan liittyvää nautinnollisuutta. Haluamme korostaa syömisen nautintoa ja yhteisöllisyyttä. Yhteinen ruokailu osoittaa, että välitämme toisistamme, sanoi ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja ja Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Julkistamistilaisuudessa esiteltiin ohjelman tavoitteiden lisäksi ohjelman logo. Logon julkisti ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Puhemiehet sanaa levittämässä Julkistamistilaisuudessa esittäytyivät myös ohjelman puhemiehet. Puhemiehiä ovat pappi Isä Mitro, raptähti Elastinen, ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus ja kirjailija Kaari Utrio. Puhemiesten tehtävänä on kertoa omia ajatuksiaan ruoasta ja nostaa ruoka puheenaiheeksi. Ruokajuhlassa puhemiehet nostivat esiin monia ruokaohjelman teemoja: nautinnollisuuden, yhteisöllisyyden ja myös ruoan poliittisuuden. Myös ruoan terveysvaikutukset nousivat esiin. Minä haluan olla esimerkki ja rakentaa temppeliäni suomalaisella ruoalla, nauratti rapmuusikko Elastinen yleisöä. Gourmetherkkuja ja silmänruokaa Suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus näkyi vahvasti julkistamistilaisuudessa. Suomalainen ruoka ja sen tekijät olivat näkyvästi läsnä. Juhlassa maisteltiin muun muassa poronsydänsashimia, villirautua ja puikulaperunakakkua sekä jälkiruoaksi tyrnibavaroisea. Myös suomalaisia viinejä ja oluita oli tarjolla. Rake-salin ruokajuhlan jälkeen ilta jatkui ravintola Ilmattaressa ja Ahjobaarissa. Ilmattaressa suomalaiset tuottajat ja suunnittelijat esittelivät tuotteitaan jalostetusta pärekorista puolukkalimonadiin. Ahjossa taiteilija Jenni Iivosen elävä taulu antoi pontta ruokaohjelman sanomalle. Taulussa kuvattiin suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia ja kehittymistä ja muuttumista hyvin konkreettisesti. Taulu oli tyyliltään minimalistinen sekä hieman naivistinen, surrealistinenkin mutta kuitenkin humoristinen. Minimalismi tyylissä oli suora viittaus siihen, millaista suomalainen ruoka on perusolemukseltaan: puhdasta ja yksinkertaista. Työn touhuun -kampanjalla Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai komean alun ruokajuhlassa. Työ tavoitteiden eteen aloitetaan kouluruokakampanjalla, joka on ohjelman ensimmäinen näkyvä 2

5 Opas pienten ja keskisuurten tavaratoimittajien ja HoReCa-tukkujen yhteistyöstä yhteinen hanke. Kampanjalla puhutellaan kunnallisvaaliehdokkaita, kuntapäättäjiä ja äänestäjiä allekirjoittamaan sivuilla kouluruokailun kohentamiseen liittyvät vetoomukset ja lupaukset. Vetoomuksen kouluruoan puolesta on allekirjoittanut lähes 30 toimijatahoa. Koulut ovat erinomainen paikka oppia ruokakulttuuriamme, vaikka ohjelmassa tullaan jatkossa korostamaan kodin tärkeää roolia ruokakasvattajana, ohjelman pääsihteeri Marja Innanen sanoo. Teksti Liina Länsiluoto, MMM/Marja Innanen, MMM Päivittäistavarakauppa ry julkaisi Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina - oppaan pk-tavaratoimittajien ja HoReCa-tukkukaupan yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa ketjun kykyä vastata markkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja tarjota loppuasiakkaille entistä parempaa palvelua. Suomen ammattikeittiötä eli HoReCa-toimipaikkaa tarjoavat asiakkailleen vuosittain noin 800 miljoonaa ateriaa. Niiden raaka-aineista suurin osa hankitaan HoReCa-tukkukaupoista. Ammattikeittiöille on tärkeää saada tilausten mukaisia perustuotteita sovittuna aikana. Samalla ne haluavat uusia ja erilaisia tuotteita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin makutottumuksiin. elintarvikkeiden laatustrategiaa. Toteutuksesta vastasivat Päivittäistavarakauppa ry ja toimittaja Rauno Pentti. Ohjausryhmässä olivat Finfood, GS1 Finland Oy, ECR Finland Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, Lihakeskusliitto, Ruoka-Suomi-teemaryhmä, SOK MaRa-ketjuohjaus ja Suomen Leipuriliitto ry. Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina - opas on luettavissa ja tulostettavissa esimerkiksi osoitteessa: oppaat ja ohjeet Opas tarjoaa pk-tavaratoimittajille tietoa HoReCa-kaupan rakenteesta ja toimintatavoista. Se auttaa tehostamaan ja kehittämään toimintaa tukkukaupan ja loppuasiakkaiden toiveiden mukaisesti. Opas kertoo mitä tavarantoimittajalta odotetaan mm. markkinoinnin, pakkaamisen, jakelun ja tuoteturvallisuuden suhteen. Alan toimijoiden haastattelut tarjoavat käytännön esimerkkejä yhteistyöstä. Tavarantoimittajat kertovat, mitä yhteistyö tukkukaupan kanssa on merkinnyt toiminnalle. HoReCatukkukaupan asiakasyritykset kertovat toiminnastaan ja siitä, mitä he tukkukaupalta ja sen tavarantoimittajilta odottavat. Opas on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön kansallista 3

6 Ruoka-Suomi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä nimitti Ruoka-Suomi -teemaryhmän vuosiksi Käynnissä oleva vuosi on Ruoka-Suomi -teemaryhmän 15. toiminta vuosi. Työ alkoi elintarvikealan pienyrittäjyyden ja maaseudun tuottamien raaka-aineiden jalostusasteen lisäämisen aktivoinnista. Kiinteä osa teemaryhmän toimintaa on ollut alusta lähtien alueellinen työ. Vuosien aikana maakuntiin on erilaisten kehityskulkujen kautta muotoutunut ja syntynyt elintarvikealan kehittämistoiminnasta vastaavat toimijat, jotka ovat teemaryhmän aluejäseniä. He toimivat omalla alueellaan itsenäisinä toimijoina. Toinen osa teemaryhmän jäsenistöä ovat valtakunnalliset sidosryhmät, joiden tehtäviin osana muita tehtäviä kuuluu elintarvikealan pienyrittäjyyteen liittyvät asiat. Näin teemaryhmässä elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus. Teemaryhmän päärooli on toimia elintarvikealan pienten yritysten osalta elintarvikealan kehittämistyön valtakunnallisena linjaajana, yhteen sovittajana ja kokonaisuuden rakentajana. Työn perustana ovat maaseutupoliittiset kokonaisohjelmat sekä alan kehittämisestä tehdyt selvitykset ja tutkimukset sekä strategioiden linjaukset elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä. Ruoka-Suomi -teemaryhmän tehtäviksi vuosille määriteltiin: Osallistuu maaseutupolitiikan valtakunnallisen kokonaisuuden mukaisiin suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantatehtäviin Valmistelee elintarvikeyrittäjyyden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti ja osallistuu alueelliseen valmisteluun Tuo esiin ja nostaa keskustelun ja politiikan kohteiksi elintarvikeyrittäjien yhteisiä haasteita Suunnittelee, valmistelee ja tarvittaessa toteuttaa eri toimijoille yhteisiä kehittämistoimenpiteitä Välittää tietoa (ml. tutkimustieto) alan sisällä mutta myös viestii elintarvikeyrittäjyydestä ulospäin erityisesti oman tiedotelehden ja ruokasuomi.fi -sivujen, Aitojamakuja.fi -portaalin, seminaarien ja artikkeleiden kautta Seuraa esim. tilastoinnilla ja selvityksin alan kehittymistä Kokoaa ja tukee paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa Rakentaa ja lisää elintarvikeyrittäjyyden eri toimijoiden välistä yhteistyötä eri tasoilla ja myös kansainvälisesti Osallistuu hallituksen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman toimeenpanoon sille osoitettujen tehtävien osalta Kokoonpano Teemaryhmän puheenjohtajana toimii maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä teemaryhmän sihteerinä ja koordinaattorina suunnittelija Heidi Valtari Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Muut jäsenet ovat: Ahonen Seija Haapala Salme Hatakka Maija Heinola Leena Hovila Tarja Jori Marko Ylitarkastaja, MMM Ohjelmapäällikkö, Foodwest Oy Johtaja, Evira, Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Koordinaattori, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Rehtori, Ahlmanin ammattiopisto ja Ahlmanin koulun säätiö Elintarviketoimialan vastaava, Pyhäjärvi-instituutti* 4

7 Kallio Irja Karsma Kai Kurki Joanna Kuusinen Reijo Lampisjärvi Tiina Lehtinen Ulla Leppänen Hanne Moisio Simo Mäkinen-Hankamäki Sari Nuutila Jaakko Peltola Jouko Pethman Katja Repo Tuula Seuranen Marja Strandberg Ann-Sofi Tuononen Vuokko Törmä Eila Töyli Päivi Vasara Erkki Veijola Jussi Projektipäällikkö, Viikki Food Centre Erikoistutkija, TEM Eläinlääkintöylitarkastaja, MMM Projektipäällikkö, Agropolis Oy Toiminnanjohtaja, Finfood Suomen ruokatieto ry Erikoistutkija, Oulun yliopisto, Tuotantotalouden laitos Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan aikuisopisto Toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry Toiminnanjohtaja, EKONEUM Ruokakulttuuriasiamies, MTK ry Yritysasiamies, Kokkolanseudun Kehitys Oy, KOSEK Kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten keskus Kehityspäällikkö, ProAgria Kymenlaakso ry Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, Dynamo Yritystalo Oy Projektipäällikkö, Sisä-Savon seutuyhtymä Toimitusjohtaja, Satafood kehittämisyhdistys ry* Projektipäällikkö, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Ohjelmajohtaja, Agropolis Oy Toimialakehittäjä, MTT Kasvintuotanto *Satakunnan edustus vaihtuu sopimuksen mukaan vuosittain Lisätietoja Heidi Valtari 5

8 Elintarvikealan pk-yritysten vahvuudet ovat paikallisuudessa Elintarvikealan pk-yritysten merkittävimmät liiketoiminnalliset vahvuudet liittyvät paikallisten markkinoiden tuntemiseen ja asiakkaan lähellä toimimiseen. Pienyritykset käyttävät oman maakunnan raaka-aineita ja pitävät paikallisia raaka-ainetoimittajia tärkeänä yrityksen kilpailukyvylle. Kilpailutekijöinä korostuvat myös ammattitaitoinen henkilöstö, yrityksen hyvä maine sekä palvelun nopeus ja joustavuus. Tiedot perustuvat Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimukseen 2008, joka on tehty Ruoka-Suomi -teemaryhmän toimeksiannosta Savonia-ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa mukana olleet yritykset toimivat vaikeassa kilpailutilanteessa. Kilpailusta huolimatta yrityksissä uskotaan tulevaisuuteen eikä kilpailun koettu uhkaavan yrityksen jatkuvuutta. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna asiakaslähtöisen toiminnan tärkeys ja merkitys on vahvemmin tunnistettu elintarvikealan pk-yrityksissä. Myös markkinointiin panostetaan aiempaa enemmän. Internetin käyttö myynninedistämistarkoituksessa on lisääntynyt ja kotisivut ovat käytössä yli 60 %:ssa yrityksiä. Elintarvikealan pk-yritykset olivat kiinnostuneita laajentamaan markkina-alueitaan erityisesti kotimaassa. Tuotteet myydään useimmiten suoraan kuluttajalle tai päivittäistavarakauppaan. Yksityisten ammattikeittiöiden ostot pienyrityksiltä kasvavat. Viennin osuus pienyritysten myynnistä on edelleen pieni. Maakunnan merkitys paitsi raaka-aineen hankinta-alueena mutta myös pääasiallisena markkina-alueena on kasvanut. Yritysten menestymistä rajoittavat eniten neuvotteluvoiman puute markkinoille pääsystä, viranomaissäädökset, asiakkaiden riittämättömyys markkina-alueella sekä tuotteiden vähäinen menekki. Myös rahoituksen riittävyys, puutteellinen riskinottokyky sekä kuljetusten ja logistiikan toimivuusongelmat koettiin useissa yrityksissä liiketoimintaa vaikeuttaviksi ja menestymistä rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävimpinä tulevaisuuden kehittämistavoitteina yritykset pitävät liikevaihdon kasvattamista, tuotantomäärien lisäämistä sekä henkilöstön kehittämistä. Myös markkina-alueen laajentaminen kotimaassa koettiin tärkeäksi. Tutkimus perustuu 186 yrityshaastatteluun eri puolilla Suomea. Haastatellut yritykset työllistävät keskimäärin 4,1 henkeä. Tutkimus on osin seurantatutkimus vastaavantyyppisiin tutkimuksiin vuosina 2004, 2000 ja Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa > selvitykset ja tutkimukset Lisätietoja ja myös potentiaalisten haastateltavien yritysten yhteystietoja: Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Markku Wulff, puh , Ruoka-Suomi -teemaryhmän puheenjohtaja Kirsi Viljanen, puh. (09) tai , Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari, puh. (02) tai , 6

9 Kuntaruokailussa tilaa tuoreille lyhyen toimitusketjun elintarvikkeille Savon ammatti- ja aikuisopiston alaisen EkoCentrian tuore selvitys esittelee ensimmäistä kertaa kattavasti lähiruuan käytön tilannetta kuntaruokailussa. Lähikeittiöhankkeen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, hankintaanko julkisen sektorin keittiöihin lyhyen toimitusketjun tuotteita, ja mitä nämä tuotteet ovat. Valtakunnallisena Lähiruokapäivänä 2.9. julkaistun selvityksen mukaan lähituotteiden käyttäminen kuntakeittiöissä on mahdollista, mutta vaatii tiivistä yhteistyötä ostajan ja toimitusketjun välillä. Lähikeittiöhankkeen selvityksen mukaan kuntaruokailussa yleisimmin käytetty lähituote on peruna. Selvityksen toteuttaneen EkoCentrian Lähikeittiöhankkeen hankapäällikkö, filosofian tohtori Eija Muukan mukaan tärkeintä olisi kiinnittää huomiota tuoreen perunan koko toimitusketjuun. - Lähikeittiöneuvojamme ovat havainneet, että toimitusketju tunnetaan yleensä keittiöissä vain läheiseen tukkuun saakka. Tuoreena myyty perunakin on saattanut kiertää puoli Suomea ympäri ja palata takaisin eri jalostusvaiheiden ja -paikkojen kautta tuotantoalueen kuntakeittiössä käytettäväksi. Tällainen toiminta ei ole kestävää, sanoo Eija Muukka. Yli puolet tutkimukseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä kotimaisia marjoja, ruokapalveluissa, pääasiassa sesongin aikana. Lähialueelta poimituille marjoille riittäisi kysyntää, mikäli tuotanto- ja keruumäärät saataisiin kasvamaan ja tuottajien yhteinen toimitusketju pelaamaan. Tuottajilta ja jatkojalostajilta keittiöt odottavat yhteistyötä: esimerkiksi sesongin ulkopuolella käytettävät elintarvikkeet tulisi varastoida ja pakata niin, että tuotteet tulisivat käyttötarpeisiin yhden tilaus- ja kuljetusjärjestelmän kautta. Tämä pätee selvityksen mukaan myös juuresten ja vihannesten hankintoihin. Lähileipomoiden tuotteille olisi tilaa kuntaruokailussa. Vain alle puolet selvitykseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä lähileipää. Ruoka-Suomi -teemaryhmän mukaan kolmasosa Suomen elintarvikeyrityksistä on leipomoita. - Paikalliset leipomot ovat merkittävässä asemassa suomalaisen leipäkulttuurin edistämisessä ja säilyttämisessä. Havaintojemme mukaan tuore leipä on mahdollista saada käyttöön oman paikkakunnan lähileipomosta, mutta se vaatii osaamista ja paneutumista tarjouspyynnön laatimiseen, sanoo Muukka. Tuoreen kalan käyttö on vähäistä kuntaruokailussa: vain viidesosa vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähikalaa. Selvityksen mukaan tuoreen lähikalan käyttö on kuitenkin mahdollista, kun sekä ostaja että tavarantoimittaja tekevät pitkäjännitteistä kehittämistyötä. Näin on tehty esimerkiksi selvityksessä esiteltävässä Kiuruveden ruokapalvelussa, joka käyttää säännöllisesti oman maakunnan kalastajien saalista keittiön tarpeisiin jatkojalostettuna. Selvitys tehtiin puhelinhaastatteluna Manner-Suomen ruokapalveluista vastaaville henkilöille syksyn 2007 aikana. Koko selvitys osoitteesta > ajankohtaista. Lisätietoja Eija Muukka, Lähikeittiöhanke puh eija.muukka@sakky.fi 7

10 Kuoreton Jorma-ohra on terveellistä lähiruokaa parhaimmillaan Kuorettoman ohran käyttö laantui Suomessa viime vuosisadalla, koska herkkä lajike ei sietänyt kovaa lannoitusta. Tämän päivän luomutuotantoon se soveltuu kuitenkin hyvin. Kuorettoman ohran käyttö ihmisravintona on herättänyt viime aikoina kiinnostusta niin Amerikassa kuin Euroopassakin sen terveysvaikutusten vuoksi. Meillä sitä viljellään Jormanimisenä lajikkeena. Kuorettomasta ohrasta saadaan syntymään todellisia kokojyvätuotteita. Tämä johtuu siitä, että lajikkeella jyvän helve eli akanakuori irtoaa jo kypsymisvaiheessa kuten vehnän ja rukiin jyvässä. Näin se säästyy kuorellisen ohran kärsimältä jopa 40 prosentin hävikiltä myllytyksessä ja säilyttää ryynien ja jauhon valmistusprosessissa vitamiininsa ja hivenaineensa kuorellista lajiketta paremmin. Kuoreton ohra sisältää enemmän proteiinia, tärkkelystä ja beetaglukaania kuin kuorellinen. Jorma-ohran hivenaine- ja proteiinianalyysit on tehty MTT:ssä Jokioisilla. Lajikkeen ravintosisältöä ja käyttömahdollisuuksia on arvioinut koordinaattori Marja Seuranen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Seuranen toteaa, että hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet puoltavat kuorettoman ohran käyttöä ruuanvalmistuksessa. Sitä voidaan käyttää muun muassa eri karkeusasteisina jauhoina, kokonaisina ja rikottuina jyvinä, ryyneinä sekä hiutaleina. Viime vuosina kuorettoman ohran käyttöä on tutkittu runsaasti erityisesti leivonnan ja aamiaisviljavalmisteiden sekä terveysruokien tuotekehityksen osalta. Vaikka erityisesti amerikkalaiset ovat innostuneet ohran käyttömahdollisuuksien tutkimisesta, on EU:n tuella käynnistetty useita yliopistotason tutkimuksia myös Euroopassa. Ohrakuidun kolesterolia alentavat ja verensokeriarvoja tasaavat vaikutukset tiedämme jo hyvin. Kuituja sisältäviä tuotteita saa tällä hetkellä markkinoida terveysväittämien avulla Suomen lisäksi muun muassa USA:ssa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Monikäyttöinen ohra tuo ruokaan aidon viljan maun Ohra on monipuolinen raaka-aine, joka tuo ruokaan aidon viljan maun ja antaa leivonnaisille kauniin värityksen. Ohran käyttöä ruoanvalmistuksessa tulisi ehdottomasti saada lisättyä, koska se on lähiruokaa parhaimmillaan. Suomalaisessa kulttuurissa se on jo valmiiksi tuttu ja maultaan hyväksytty ruoka-aine. Kuorettoman ohran käyttöä voisikin tuotekehitellä erityisesti suomalaisen ruokaperinteen lähtökohdista. Ruoanvalmistuksessa ohraa voi käyttää esimerkiksi moniin aamiaisviljatuotteisiin, rättänätyyppisiin, ohrasta tai ohrajauhoseoksesta tehtyihin jälkiruokiin, suurusteeksi sekä riisin tilalla risotoissa, salaateissa, laatikkoruoissa ja täytteissä. Leivonnassa ohra soveltuu erityisesti perinteisiin hiivattomiin ruokaleipiin kuten rieviin ja rieskoihin, hiivalla kohotettuihin ohraleipiin, sekaleipiin ja sämpylöihin sekä erilaisiin suolaisiin piirakoihin ja kahvileipiin. Kotileipomo Riikonen on ottanut tuotevalikoimaansa Jorma-ohrasta valmistetun pikkuleivän. Tuote on saanut suuren suosion leipomon myymälässä Joensuun kauppatorilla, jossa se tunnetaan nimellä Jorma-ässä. Tuttu jo kivikaudelta Kalervo Laitinen on viljellyt Jormaohrana tunnettua paljasjyväistä ohralajiketta Pohjois-Karjalassa luvulta lähtien. Lajike on rekisteröity EU:n säädösten mukaisesti ja Laitiset on merkitty rekisteröinnin haltijoiksi sekä ylläpitäjiksi. Hiljattain Jorma-ohra sai EU-säädösten mukaisen virallisen maatiaislajikestatuksen, mikä mahdollisti sen siementuotannon. Viime kesänä Laitisen tilalla oli lisäysviljelyksessä noin kymmenen hehtaaria Jorma-ohraa. Kuoreton ohra ei ole uusi viljalaji Suomessa, vaan vanhin kivikautinen jyvälöytö on nimenomaan kuoretonta ohraa. Sitä on viljelty paikoin Keskija Pohjois-Suomessa Rautalammin maatiaisohrana luvulla Orimattilan osuuskaupan viljavarastonhoitaja Jorma Simola sai erän kuoretonta ohraa ja kunnosti siitä Jorma-nimisen kauppalajikkeen. Kuorettoman ohran viljely kuitenkin laantui, koska se ei maatiaislajikkeena siedä kovaa lannoitusta. Luomuviljelyssä hehtaarisato voi olla yli 3000 kiloa ja hehtolitrapaino 78 kiloa. Kuoretonta ohraa viljellään eri puolilla maailmaa, eniten Kanadassa, jossa tuotannon pääpaino on elintarviketeollisuudessa. Keski-Euroo- 8

11 passa viljelyksessä on parikin lajiketta. Lisätietoja ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Yritysneuvoja / Pirjo Korjonen puh. (013) , pirjo.korjonen@proagria.fi Hummovaaran Yrtti ja Hunaja Risto Laitinen ja Kalervo Laitinen puh. (013) laitinen.risto@luukku.com Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisseminaari Rovaniemellä Rovaniemen Arktikumissa kokoontui lähes 100 elintarvikeyrittäjyyden kehittämisestä kiinnostunutta toimijaa ajankohtaisten kehittämisteemojen ympärille. Seminaarin järjestäjinä toimivat Ruoka-Suomi -teemaryhmän lisäksi Maaseutuverkosto ja Lapin alueellinen elintarvikeyrittäjyyden kehittämistoiminta. Seminaarin erityisaiheena oli ruoan ja matkailun linkittyminen johtuen erityisesti järjestämispaikasta, koska Lapin alueella ruoan ja matkailun yhteydellä on erityisarvonsa. Seminaarimateriaalin voi tutustua osoitteessa > tilaisuuksien materiaalit 9

12 Brändin rakentaminen -opas ilmestyi PK-yritysten avuksi ilmestyi Elintarvikeyrityksen brändin rakentaminen -kirja, joka opastaa myönteisen tunnettuuden rakentamisessa ja asiakasuskollisuuden vahvistamisessa. Julkaisu ilmestyy ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Tieto tuottamaan -sarjassa. Brändiajattelu auttaa menestymään Elintarvikeyrityksen brändin rakentaminen -kirjassa kerrotaan, kuinka omasta tuotteesta tai palvelusta voi määrätietoisesti rakentaa brändin tai kuinka jo olemassa olevaa brändiä voi vahvistaa. Opas lähtee liikkeelle suunnittelusta ja strategian valinnasta, joka on perustana kanavavalinnalle: myynkö tuotteitani suoraan kuluttajalle vai tavoittelenko keskusliikejakelua? Kirjaan on koottu myös tavaran toimittamiseen liittyvät pelisäännöt ja käytännöt eri kanavavaihtoehdoissa. Opas kertoo lisäksi asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä ja pakkauksen merkityksestä tuotteiden erilaistamisessa. Siihen on koottu keinoja, joilla tuotteeseen liittyvien ominaisuuksien näkyvyyttä voi vahvistaa markkinointiviestinnällä. Kirjassa on myös brändin rakentamisessa onnistuneiden p&k-yritysten menestystarinoita. Oppaan ulkoasu, hinta ja saatavuus Oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua, nelivärikuvitettu. Tieto tuottamaan 125. Oppaan myyntihinta on kustantajalta tilattaessa 26 euroa, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. ISBN Oppaita voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta, puh tai myynti@proagria.fi. Lisätietoja ja tilaukset myös netistä osoitteesta: Opas on saatavana myös e-kirjana, jolloin myyntihinta on 31 euroa, sis. alv 22 %. ISBN Lisätietoja ja tilaukset: -> E-kirjakauppa. 10

13 Alueellinen kuljetustuki uudistuu Alueellinen kuljetustuki uudistuu ja laajenee samalla koko tukialueelle 1 sekä nyt myös ensiasteen elintarvikejalosteet ja kalanjalosteet on tarkoitus sisällyttää kuljetustuen piiriin. Tukijärjestelmää on tarkoitus uudistaa syksyn 2008 aikana annettavalla valtioneuvoston asetuksella, joka tulisi koskemaan ja sen jälkeentapahtuneita kuljetuksia. Järjestelmän valmisteluun liittyvien aikataulutekijöiden takia vuoden 2008 kuljetustuen hakeminen on tarkoitus järjestää siten, että vuoden 2008 kuljetuksia koskeva kuljetustuki ( tapahtuneet kuljetukset) haetaan kerralla vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen tarkoitus on palata jälleen normaaliin hakurytmiin siten, että kuljetustukea haetaan puolivuosittain jälkikäteen. Kuljetustukea koskevat hakemuslomakkeet ja hakuohjeet tullaan päivittämään TE-keskusten internet-sivuille. Vuoden 2008 kuljetustukea koskevat hakemukset pyydetään jättämään näillä uusilla lomakkeilla. Kuljetustukeen oikeuttavaa aluetta on vuoden 2008 alusta tarkoitus laajentaa nykyisten alueiden (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat) lisäksi Kaustisen seutukuntaan sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan, jolloin tukialue 1 olisi kokonaan tuen piirissä. Pohjois-Savossa kuljetustuki maksettaisiin edelleen de minimis -tukena, samoin kuin edellä mainituissa uusissa seutukunnissa. Lisäksi tarkoitus on, että entiseen tapaan olisi mahdollista maksaa saaristokuljetusten tukea ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta pysyvästi asutuilta saarilta, Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta, alkavista Suomen alueella tapahtuvista kuljetuksista. Eri tuoteryhmistä ensiasteen elintarvikejalosteet, eli EY:n perustamissopimuksen liitteen I mukaiset maataloustuotteiden ensiasteen jalosteet on tarkoitus sisällyttää tuen piiriin uutena tuoteryhmänä. Tukea näiden tuotteiden kuljetuksiin maksettaisiin vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tukena) komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 nojalla. Myös kalanjalosteet on tarkoitus sisällyttää uutena tuoteryhmänä kuljetustuen piiriin kalastusalan de minimis -tukea koskevan komission asetuksen (Komission asetus (EY) N:o 875/2007) nojalla. Kuljetustuen lopullinen sisältö ja tässä esitettyjen uudistusten toteutuminen vahvistuvat vasta, kun kuljetustuesta annetaan valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vuoden 2008 aikana Lisätietoja Ylitarkastaja Kari Alanko puh

14 Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia Suomessa tarvitaan keskustelua ruokakulttuurista. Taustalla on osaltaan ruuan tärkeä merkitys kansallisen identiteetin rakentajana, mutta muun muassa myös poliittinen näkökulma suomalaisten ruuantuotannon ja koko ruokaketjun kilpailukyvyn säilyttämiselle. Keskustelu aiheesta on käynyt kiitettävän aktiivisena jo muutaman vuoden. Suomen EU-puheenjohtajakauden valmistelut, Berlusconin ja Chiracin vähättelevät puheet, Valtioneuvoston suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Ny Nordisk Mat -hanke, Ruokakulttuurikeskus Ruukun suunnittelu, ruokakulttuurin professuurialoite Helsingin Yliopistoon jne. ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat sekä innoittaneet että hämmentäneet elintarvikealan toimijoita. Luonnehdinnat suomalaisesta ruokakulttuurista vaihtelevat atomista ameebaan, surkimuksesta sankariin, perinneruoasta tuunaukseen, maatalouspolitiikasta kulinarismiin. Erilaiset tulokulmat suomalaiseen ruokaan, syömiseen ja ruokakulttuuriin elävät usein rauhallista rinnakkaiseloa, mutta toisinaan käsitykset taittavat peistä keskenään siitä, mitä on joko oikeanlaista syömistä tai todellista suomalaista ruokakulttuuria. Ruokakulttuurikeskustelun edetessä nousi ymmärrettävästi tarve yhteisestä näkemyksestä siitä mitä suomalainen ruokakulttuuri on, mihin se on menossa, mihin suuntaan ja kenen toimesta sitä pitäisi kehittää. Tosin sanoen, kaivattiin jonkinlaista yhteistä pohjaa eri tahojen työlle. Haaste otettiin vastaan ja perustettiin projekti, jonka tarkoituksena oli luoda ryhmän toimijoiden yhteinen käsitys siitä, mitä on suomalainen ruokakulttuuri sekä haastaa muita ruoka-alan toimijoita keskusteluun. Finfood kutsui kokoon asian ympärille asiantuntija-ryhmän keväällä Aineiston analyysistä vastaavaksi kutsuttiin tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja ryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriön taide- ja kulttuuriperintöyksikön johtaja Hannele Koivunen. Kaiken kaikkiaan projektissa oli 17 eri taustatahoa. Ryhmän jäsenten tuottamista materiaaleista sekä tämän projektin aikaisista keskusteluista ja workshopeista kootaan työkalu, joka sisältää tekstiraportin ja esitysaineistoa. Sisällöllisesti aineisto ei ole oppikirja, vaan laajasti eri suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia esittelevä materiaali. Raportti ja siihen liittyvä esitysgrafiikka tulee olemaan kaikkien käytettävissä ja löytyy joulukuun alussa Finfoodin verkkosivuilta. Aineistossa ei tulla antamaan täsmällisiä vastauksia esitettyihin kysymyksiin, sillä se todettiin kutakuinkin mahdottomaksi - ainakin vielä tässä vaiheessa. Sen sijaan halutaan jäsentää, laajentaa ja syventää keskustelua tarjoamalla alan toimijoille innoitusta ja aineksia omiin tulkintoihin suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokakulttuurimme tarina ei ole koskaan valmis tai täydellinen, sillä elävään ruokakulttuuriin on aina sisältynyt roima annos muutosta ja tavoittamatonta. Lisätietoja Minna Kantén Finfood - Suomen Ruokatieto ry 12

15 Pro gradu ruokakulttuurista Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella on tehty pro gradu -tutkielma ruokakulttuuriin ja erityisesti ruokakulttuurin käsitteen määrittelyyn liittyen. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ruokakulttuurin käsitettä 2000-luvun alun Suomessa. Tarkoitus oli kartoittaa termin sisältöä ja olemusta sekä pohtia sitä, miten ja miksi ruokakulttuuria tulisi Suomessa edistää. Tutkielmaprosessin edetessä oleelliseksi nousi myös hyvän ruokakulttuurin määritteleminen. Ruokakulttuurin suunnitteilla ollut professuuri ohjasi tutkielmassa tehtävää tarkastelua eräänä ruokakulttuurin edistämiseen tähtäävänä toimenpiteenä. Tutkielma tehtiin yhteistyössä Suomen Keittiömestarit ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n kanssa. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä ruoka- tai kulttuurialan asiantuntijaa. Gradussa esiteltävät teoriat käsittelevät muun muassa erilaisia ruokakulttuurin rakenteita kuvaavia malleja, kulttuurin määrittelyä, ruokakulttuurin jaotteluita, keittiön käsitteeseen ja ruokakulttuurin kansallisyhteyteen liittyvää problematiikkaa sekä muun muassa gastronomian ideologian pohjalta kysymystä ruokaan liittyvistä korkeakulttuurisista ulottuvuuksista. Ruokakulttuurin käsite vaikuttaa gradun perusteella kokonaisuudessaan vaikeasti määriteltävältä. Määrittely on aina osin subjektiivista: ruokakulttuuriin kuuluu erilaisia todellisuuksia esimerkiksi kaupallispoliittisten toimijoiden luomien näkökulmien erotessa arjessa toimivien yksilöiden luomista näkökulmista. Käsitteen määriteltävyyden pohdinta ja asiasta keskustelu nähtiin gradun aineistossa kuitenkin tarpeellisena, mikäli tavoitteena on parempi ruokakulttuuri. Ruokakulttuurin professuurin rooli keskustelun herättäjänä nähtiin merkittävänä. Gradun mukaan kulloinkin vallitseva ruokakulttuuri voidaan ymmärtää omaa aikaansa heijastavana kulttuurikokonaisuutena. Ruokakulttuuria voidaan ymmärtää kussakin ajassa joko analyyttisenä tai ihanteellisena käsitteenä ja sitä voidaan hahmottaa lukemattomien erilaisten rakennemallien ja jaotteluiden kautta. Se voidaan nähdä esimerkiksi yksilön tai yhteisön tapana ajatella ruokaan liittyviä asioita. Lisäksi ruokakulttuuri koetaan usein merkittävänä yksilön ja yhteisön identiteetin rakentamisen kannalta. Viime vuosien aikana ruokakulttuurin termin käyttö on ollut hyvin yleistä erilaisissa yhteyksissä. Ruokakulttuurin edistyminen ja edistäminen vaikuttaa merkitsevän hyvin erilaisia asioita eri ruokakulttuurikentän toimijoille. Näkemys edistyneestä, hyvästä ruokakulttuurista vaikuttaa kunkin toimijan tapaan määritellä ruokakulttuurin käsitettä. Täysin yhtenäisen linjan löytyminen hyvän ruokakulttuurin ja ruokakulttuurin sisällön määrittelyihin liittyen saattaa olla hyvin haastavaa, eikä välttämättä edes tarkoituksenmukaista. Mahdollisesti oleellisempaa olisikin yhteisten rajapintojen löytäminen luonnollisista erimielisyyksistä huolimatta. Mitkä ovat niitä asioita ja rakenteita, joita voidaan toteuttaa ja luoda yhdessä näkemyseroista huolimatta? Vahvistuvien rakenteiden avulla jokainen toimija voisi vahvistaa ruokakulttuuria moni-ilmeisempään suuntaan omista lähtökohdistaan parhaaksi kokemallaan tavalla. Lisätietoja Sami Koponen 13

16 Valokuvakilpailu Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry järjestää kaikille avoimen valokuvakilpailun aiheesta luonnosta tuotteeksi ja palveluksi. Kilpailun säännöt ja hyvät palkinnot on julkistettu kilpailun nettisivuilla: Nyt osallistumaan! Välitäthän tietoa kilpailusta eteenpäin! Kilpailun tarkoituksena on tuoda kuvasarjoin esille luontoyrittäjyyttä sekä ihmisten suhdetta suomalaiseen luontoon ja sen vastuulliseen käyttöön. Kilpailuun voi osallistua 3-6 valokuvasta muodostuvalla, kilpailun teemaa kuvaavalla kuvasarjalla. Kilpailuaikaa on ensi kevääseen! Kilpailun tuomaristoon kuuluvat mm. pääsuunnittelija Kirsti Doukas (Kalevala Koru Oy), toimitusjohtaja Jyrki Kangas (Metsähallitus), ylitarkastaja Tapio Heikkilä (ympäristöministeriö) ja puheenjohtaja Katri Kranni (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry). Valokuvakilpailun ja siihen liittyvän näyttelyn järjestämistä tukevat Metsämiesten Säätiö sekä Kalevala Korun Kulttuurisäätiö. Lisäksi kilpailuun ovat lahjoittaneet palkintoja useat yritykset. Juha Rutanen Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry puh Kainuun rönttönen sai EU:n nimisuojan Euroopan komissio on rekisteröinyt Kainuun rönttöselle Euroopan unionin nimisuojan. Rönttönen on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imelletystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Kainuun rönttönen sai nimisuojan suojattuna maantieteellisenä merkintänä. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ulkopuolella valmistettuja rönttösiä ei saa kutsua Kainuun rönttösiksi. Kainuun rönttöselle haki nimisuojaa Kainuun leipuriliikkeenharjoittajat ry. Arktiset Aromit ry:n Luonnosta Sinulle - verkostohanke on avustanut Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry:tä hakuprosessissa. Rönttönen on viides suomalainen elintarvike, joka on saanut EU:lta nimisuojan. Lapin Puikulalla on suojattu alkuperänimitys. Sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka on suojattu aitoina perinteisinä tuotteina. Lisätietoja Maija Heinonen, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi Sari Väänänen, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, puh

17 on avoinna Aitojamakuja -sivusto kokoaa elintarvikejalostajat ja erityisesti alan pienet yritykset yhteen sekä auttaa tiedon ja yhteyksien etsijää. Aitojamakuja.fi -sivusto julkistettiin Eduskunnan lähiruokaseminaarissa, josta lisätietoa - kohdassa Lähiruokaseminaarin materiaalit. Aitojamakuja.fi -sivuston avulla koko elintarvikealan näkyvyys ja houkuttelevuus kasvaa. Sivuston tarkoituksena on saada ammattikeittiöt ja muut ostajat tutustumaan yrityksiin ja luomaan uusia asiakassuhteita. Helppokäyttöinen, kattava ja ajantasaisia yritystietoja välittävä sivusto edistää yhteistyön syntymistä. Ruoka-Suomi -teemaryhmä käynnisti sivuston suunnittelun noin puolitoista vuotta sitten. Tarve uudelle, koko maan kattavalle sivustolle oli olemassa erityisesti EU-osarahoitteisten ohjelmakausien vaihteessa. Tässä tilanteessa monet hankerahalla perustetut paikalliset ja alueelliset sähköiset portaalit tai painetut kuvastot jäivät ilman ylläpitäjää hankerahoituksen päätyttyä. Tavoitteena on että aitojamakuja.fi olisi kaikkia palveleva sivusto, portaali, luettelo, kuvasto, hakemisto ja esite siten, ettei muita tarvitsisi luoda. Myös käyttäjät esimerkiksi ammattikeittiöt ovat toivoneet yhtä selkeää ja ajantasaista tietolähdettä. Aitojamakuja.fi -sivuilta voikin hakea tietoa eri puolella Suomea sijaitsevista yrityksistä esimerkiksi valitsemalla hakualueeksi tietyn maakunnan. Tietoa voi hakea vaikka kuntakohtaisesti käyttämällä hakusanana kunnan nimeä vapaa sanahaku -kohdassa. Alueellisuuden lisäksi hakuperusteena voi käyttää yrityksen toimialaa tarkennuksineen. Voit myös poimia erikseen esimerkiksi vain luomutuotteiden tuottajat. Yritystietojen löydyttyä esim. yrityksen omien nettisivujen kautta tiedonhakija saakin jo hyvin tarkkoja tietoja. Sivustosta on nyt luotu perusversio ja kehittäminen jatkuu edelleen. Marraskuun 2008 puolivälissä sivustolla oli 463 yrityksen tiedot. Yritystietojen alueellisesta keräämisestä ja päivittämisestä vastaavat Ruoka-Suomi -teemaryhmän aluejäsenet, joiden yhteystiedot voit katsoa esim. -sivuston yläreunan kohta yhteystiedot Lisätietoja Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi 15

18 ATERIA2008 -tapahtuma Helsingissä Ruoka-Suomi -teemaryhmä osallistui ATERIA2008 -tapahtumaan yhteis- ruokakampanjasta sekä seminaarissa että näyttelyalueella keskustellen anvalmistustaitoja sekä lasten ja koulujen henkilöstön viljelytaitoja ruoan työssä FinfoodLuomun ja EkoCentrian kanssa. Ruoka-Suomen esiin- asiasta kiinnostuneiden kanssa. kasvattamiseksi esim. koulupuutarhoissa. Lisätietoja tuoma pääviesti oli aitojamakuja.fi sivusto, josta myös julkisen ruokapal- Britanniassa aloitettiin järjestelmällinen työ kouluruokailun kehittämiseksi velun ammattilaiset voivat etsiä tietoa yrityksistä. Tapahtuman pääkävi- noin neljä vuotta sitten kun kouluruokailun tila nostettiin julkiseen kes- Yhtenä Food for Life -kampanjan työmuotona on kuuden askeleen koulu- järyhmänä ovatkin juuri julkisen ruokapalvelun asiantuntijat ja se kokosi kusteluun skandaalin kautta. Useat tahot, viranomaiset mukaan lukien, ruokakulttuuriohjelma, jonka tavoitteita ovat: Wanhaan Satamaan päivän aikana noin 400 alan asiantuntijaa ja ammat- työskentelevät kouluruokailun parantamiseksi. Emma Noblen johtama - Kaikki oppilaat syövät terveel- tilaista. Tapahtuma jakaantui kahteen osaan näyttelyalueeseen ja seminaa- Food for Life -kumppanuuskampanja alkoi syyskuussa Viisivuoti- listä ja ympäristöystävällistä ruokaa kouluissa vuoteen 2015 men- ritapahtumaan. sen kampanjan budjetti on 17 miljoonaa puntaa ja se toteutetaan arpa- nessä. - Kouluateriat käsitetään opetus- Seminaaritapahtuma kokosi koko päivän ajan runsaasti kuulijoita. jaisvoittovaroin. Kampanjan päätoteuttaja on Soil Associationin ja mu- palveluksi kaupallisen liiketoiminnan sijaan. Hallituksen tulisi pa- Esitysten materiaalit ovat tutustuttavissa osoitteessa: kana on yhteistyökumppaneita. lauttaa määräykset, jotka velvoittavat paikallisia viranomaisia var- ShowFair.phx?eid=eman.ater08 Food for Life -kampanjan tavoitteena on lisätä prosessoimattoman, tuo- mistamaan vuoteen 2011 mennessä, että koulussa tarjottu ate- Food for Life reen, sesonginmukaisen sekä terveellisen luomu- ja lähiruuan tarjoa- ria soveltuu kaikilta osiltaan päivän pääateriaksi - tämä tarkoit- Hankejohtaja Emma Noble kertoi englantilaisesta Food for Life -koulu- mista koulujen ruokapalveluissa. Lisäksi halutaan edistää keittäjien ruo- taa 4025 uutta koulukeittiötä, jos- Emma Noble, Food for life koulukampanja Aitojamakuja.fi -sivustoa esiteltiin näyttelualueella sähköisesti ja kirjallisesti 16

19 sa valmistetaan ruoka paikan päällä. - Saada hallitukselta tukea 50 penniä jokaiseen oppilasateriaan - Lisätyötunteja keittiöhenkilökunnalle tuoreen ruoan valmistukseen. - Vähintään 12 tuntia kotitalousopetusta vuosittain aina 14:een ikävuoteen saakka vuoteen 2011 mennessä. - Oppilaille esitellään käytännössä ruoan kasvattamista ja tuotantoa koulupuutarhoissa ja maatiloilla vuoteen 2011 mennessä. ATERIA2009 eli julkisen ruokapalvelun tapahtuma järjestetään seuraavan kerran tiistaina Elintarviketalouden PD-ohjelma (60 op) Yliopistollinen ja haasteellinen Joustava ja yksilöllinen Monipuolinen ja käytännönläheinen PD on tarkoitettu korkeakoulututkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneelle, vähintään kolme vuotta soveltuvaa työkokemusta omaavalle elintarvikealan asiantuntijalle. Ohjelma koostuu yhteisistä ja yksilöllisistä opinnoista, elintarvikealan teemaseminaareista (tutkimus, tuotekehitys ja laadunhallinta, elintarvikkeiden kaupallistaminen ja markkinointi, elintarvikkeiden tuotanto) ja PD-lopputyöstä. Ohjelmaan on jatkuva haku. Lisätietoja Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Katja Perttu, katja.perttu@helsinki.fi, gsm

20 35. valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Seminaari pidetään Muonion Oloksella , teemalla sähköinen elämys. Tiedossa vierailuja lappilaisiin matkailuyrityksiin, talvisia aktiviteetteja, mielenkiintoinen seminaariohjelma ja tietysti yhdessäoloa ja uusia tuttavuuksia. Seminaariohjelman sekä tietoa majoitusvaihtoehdoista, seminaarijunasta, Muoniosta ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta Ilmoittauduthan viimeistään Nina Vesterinen Puh Liiteri - uutisia elävältä maaseudulta Liiteri on neljästi vuodessa ilmestyvä sähköinen kirje, joka käsittelee maaseudun kehittämisen ajankohtaisia tapahtumia, tutkimustietoa ja julkaisuja. Se esittelee pinnalla olevia ilmiöitä ja vinkkaa eteenpäin lisätiedon äärelle. Liiterin tilaaminen tapahtuu nettilomakkeella, jonka löydät täältä: Uusimman Liiteriin voit lukea täällä: Liiteri nyheter från en levande landsbygd: Liiteri on yksi maa- ja metsätalousministeriön uutiskirjeistä. Vastaavina päätoimittajina ovat neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen ja pääsihteeri Eero Uusitalo maaseudun kehittämisyksiköstä. Kirjeen toimituksesta vastaa tiedottaja Annukka Lyra (etunimi.sukunimi@mmm.fi) 18

21 Erimenu.fi - Apua erityisruokavalion hallintaan Noudatatko erityisruokavaliota? Onko perheessäsi tai lähipiirissäsi ruoka-allergikko tai keliaakikko? Erimenu.fi on verkkopalvelu erityisruokavaliota noudattaville henkilöille. Erimenu.fi tukee ruoka-allergikkoa ja keliaakikkoa löytämään ajantasaista tietoa juuri hänelle soveltuvista elintarvikkeista ja ruokaohjeista. Erimenu.fi palvelu tarjoaa myös hyödyllistä tietoa erityisruokavalioon soveltuvan ruuan valmistuksesta. Erimenun (työnimi AATU-projekti) tavoitteena on kehittää verkkopalvelu, joka helpottaa erityisruokavaliota noudattavien kuluttajien arkea ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Erimenua päivitetään niin, että tieto on aina ajan tasalla. Palvelusta on hyötyä niin oman erityisruokavalionsa kanssa tuskailevalle kuin ravintoloiden tai suurkeittiöiden ammattilaisillekin. Tietoa löytyy esimerkiksi maidottomista, gluteenittomista ja luontaisesti gluteenittomista sekä soijattomista tuotteista. Erimenussa on myös eri ruokavalioihin muuntuvia ruoka- ja leivontaohjeita. Erimenu on Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen hanke. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen Teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio sekä isot potilasjärjestöt Allergiaja Astmaliitto ja Keliakialiitto. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Rekisteröidy Erimenu.fi-palvelun käyttäjäksi, se kannattaa! - Kun rekisteröidyt palvelun käyttäjäksi, voit tallentaa palveluun tarkat tiedot omasta ruoka-valiostasi. Kun olet tallentanut omat ruokavaliotietosi palveluun, voit etsiä palvelusta juuri sinun ruokavalioosi sopivia tuotteita ja ruokaohjeita. Kiinnostavan tuotteen tai ruokaohjeen voit poimia talteen omalle listallesi. Lisäksi voit liittää omia avainsanojasi tuotteisiin ja ruokaohjeisiin. - Erimenu.fi palveluun rekisteröityminen on maksutonta yksityishenkilöille ja ravitsemusalan ammattilaisille. Tutustu verkkopalveluun osoitteessa: Lisätiedot Aulikki Vuorinen, erimenun projektipäällikkö Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys puh aatu-projekti@kolumbus.fi Lisätietoa palvelusta ja tulevista tapahtumista voi seurailla myös Erimenun omasta blogista: matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ aatu. 19