POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 6/2011 Oulaskangas palvelee Oulun eteläistä 50-vuotias Visala Sairaankuljetus muuttuu ensihoidoksi

2 Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kastellin Apteekki Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki 7, Oulu Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2012! Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, Oulu, asiakaspalvelu p Pohjanpiiri 6/2011

3 Pääkirjoitus Kiireen keskeltä rauhalliseen jouluun Tämä vuosi on ollut sairaanhoitopiirissämme vilkas. Lähetteet ja hoidettujen potilaiden määrät ovat kasvaneet noin 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Polikliinisten käyntien määrä on kasvanut runsaalla viidellä prosentilla ja leikkausten määrä vajaalla prosentilla. Kasvu on ollut selvästi arvioitua kovempaa. Hoitopäivät ovat suunnitellun mukaisesti vähentyneet lähes kolmella prosentilla. Osa kasvusta on tullut talvella käynnistyneen avohoitotalon myötä. Kokemukset talon toiminnasta ovat pääasiallisesti hyviä. Kävijät ovat olleet aktiivisia käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Olemme saaneet paljon myönteistä palautetta. Myös hoitotakuun suhteen tilanteemme on parantunut koko ajan. Toivomme, että ensi vuonna hoitotarpeen kasvu on pienempää kuin kuluneena vuonna. Tulevan vuoden alussa saataneen valtiovallan näkemykset kuntarakenteen uudistamiseksi ja sen jälkeen ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Toiminnan rahoitus tulee olemaan keskeinen puheenaihe myös maailmantalouden tilanteen takia. Näkymät eivät ole kuitenkaan lohduttomat. Terveydenhuollon tätä päivää on jatkuva muutos, joka edellyttää kaikilta erityisiä valmiuksia sopeutua uusiin asioihin ja olosuhteisiin. Vaativassa arjen työssä emme kuitenkaan voi unohtaa toistemme hyvinvoinnin merkitystä potilaiden hyvän hoidon takaamiseksi. Olemme kaikki yhdessä vastuussa siitä, miten sinä ja minä voimme. Meillä yhdessä on vastuu sairaanhoitopiirimme potilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Parasta henkilöstön muutosturvaa on organisaation ja osaamisen jatkuva kehittäminen ja ympäristöön sopeuttaminen, mieluiten sen luomisprosessiin osallistumisen kautta. Myös yksilön omassa intressissä on kehittää ja uudistaa omaa osaamistaan niin, että tulevaisuudessakin on luvassa mielenkiintoisia ja mielekkäitä tehtäviä. Muutokseen, jota koko ajan väistämättä eri syistä tapahtuu, voi parhaiten valmentautua ja valmentaa muita kehittymällä ja muuttumalla itse sekä kannustamalla lähiympäristöään kehittymään ja kehittämään jatkuvasti. Arjen teoilla ja sanoilla. Tähän aikaan vuodesta kesälomalla kerätty virta ja voima saattavat osoittaa hiipumistaan. Huominen tuntuu tulevan liian pian. Toinen toistamme tukien huominenkin on hyvä päivä. Yhdessä tekeminen, hyvä yhteishenki ja välittävä ilmapiiri kantavat meitä kaikkia myös hyvään tulevaan vuoteen. Joulu saapuu meille kaikille. Koristellut kuuset valaisevat kotejamme ja sairaalaamme. Ihmeellinen rauha vallitsee sielläkin, missä potilaiden hoito ei jouluksi lakkaa. Annetaan itsellemme lupa pysähtyä ihmettelemään ja kokemaan joulun tunnelmaa yhdessä rakkaittemme kanssa. Viritetään joulun henkeä sinnekin, missä ihminen on yksin. Tehdään joulu sydämiin ja sydämellä. Kiitän kaikkia yhteisömme jäseniä antaumuksellisesta työstä. Samalla haluan toivottaa menestystä ja onnea vuodelle 2012 sekä hyvää ja rauhoittavaa joulua joulumuorin sanoin Ystävä rakas kuule tätä tekemättä jotain jätä. Näytä kiireelle kieli ja ota rento mieli. Muista tähdet ja taika unohda sitten aika. Piparin tuoksu, kiire ja juoksu. Ainainen hoppu, nyt se on loppu! Seisahdu hetkeksi, lopeta touhu, luoksesi saapuu oikea joulu! Rentouttavaa ja lämpöistä joulua toivottaa Hannu Leskinen Kuva Antti Suistola 6/2011 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö Pääkirjoitus: Kiireen keskeltä rauhalliseen jouluun...3 Viisikymppistä Visalaa juhlittiin viulun säestyksellä...5 Oulun eteläisen alueen palvelut hyvissä käsissä...8 Oulaskankaan leikkaustoiminta uudistuu...10 Mielenkiintoinen työ pitää otteessaan vielä eläkepäivinäkin...11 Uudet liikennejärjestelyt: Tervetuloa Oulaskankaalle Laboratoriokeskus etenee...13 Rakkaus toi havaijilaisen röntgenhoitajan Suomeen...14 Laatupalkintokilpailussa jaettiin kaksi toista palkintoa...15 Sairaankuljetus muuttuu ensihoidoksi...16 Palvelukeskus aloittaa ensi keväänä...20 Vastasyntynyt tarvitsee vanhempiensa läheisyyttä ja rakkautta...22 Imetys on yhteinen asia...26 Uusi terveydenhuoltolaki tuo mukanaan runsaasti uudistuksia AY-asiat...32 Suomen terveydenhuollon laatu on edelleen kesimääräistä parempi Joulun odotuksessa sykkii elämä...34 KANNEN KUVA ANTTI SUISTOLA Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi (08) Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi (08) Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi (08) Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi (08) Ilmoitukset Olavi J. Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Nro Nro Nro Painopaikka Kalevaprint Oy

5 Viisikymppistä Visalaa juhlittiin viulun säestyksellä Viulutaiteilija Emil Dikanarov oli juhlistamassa Visalan sairaalan 50-vuotisjuhlaa esittämällä Toivo Kuulan Scherzinon. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola 6/2011 Pohjanpiiri 5

6 Kroonisissa sairauksissa, niin kuin nimikin antaa ymmärtää, hoito ei ole parantavaa. Se on oireita lievittävää, oloa helpottavaa ja elinikää pidentävää. Visalan sairaalassa pitämässään juhlaesitelmässä professori Matti Isohannin sanoi psykiatrisen hoidon olevan vaikuttavaa ja potilaat hyötyvät siitä. Suurena ongelmana hänen mukaansa on toteutumaton hoito. Kun hoitoa ei saa ajoissa, ongelmat pitkittyvät ja mutkistuvat ja uhkana on työkyvyn menetys. Tällä hetkellä depressio on yleisin ennenaikaisen työkyvyttömyyden syy, ei suinkaan mitkään selkävaivat. Vaikeat mielenterveyshäiriöt, joita Visalassakin hoidetaan, koskettavat monia yksilöitä ja perheitä. Aina on herkkiä, haavoittuvia ja hauraita yksilöitä, jotka eivät kestä kovassa maailmassa. Nykyajan työ on vaativaa, jokaisen on pantava peliin 110 prosenttia. Kaikki eivät tässä menossa jaksa. Mielenterveysongelmat sinällään eivät kuitenkaan ole kasvussa, tutkimustulokset eivät sitä hänen mukaansa tue. Muutosten vuosikymmenet 50-vuotisen historiansa aikana Visalan sairaala on kokenut monenlaiset muutokset ja ollut alueella uranuurtajana mm. psykiatristen potilaiden kuntoutuksen kehittämisessä. Laitosvaltaisessa hoitokulttuurissa sairaalat täyttyivät pitkäaikaispotilaista. Visalassa aloitettiin koulutus- ja kuntoutustoiminta ja potilaista saatiin kotiutettua, kertoo Visalassa ylilääkärinä kolmisenkymmentä vuotta toiminut Sirppa Kuisma. Hallinnollisena johtajana alkuaikoina toiminut Matti Keskinen vei läpi merkittävän investointihankkeen ja sairaala sai mm. kaksi uutta osastoa askartelutiloineen ja myöhemmin 80-luvulla hienot työ- ja toimintaterapiatilat sekä liikuntasalin. Ilman näitä merkittäviä investointeja ei Visalan toiminnan myöhempi kehitys olisi ollut mahdollista ja se olisi todennäköisesti näivettynyt monen muun B- mielisairaalan tapaan, kun luvulla alkoivat Suomen psykiatrisessa hoidossa puhaltaa uudet tuulet, nykyinen johtava lääkäri, vastuualueen johtaja Kari Lehtinen totesi juhlapuheessaan. Kun innostus kuntoutuksen kehittämiseen heräsi, alettiin Suomessa purkaa yhtä maailman laitosvaltaisimmista psykiatrisista hoitojärjestelmistä. Ratkaisevaa Sairaalan aloittajakolmikkoa olivat edustamassa ylilääkäri Sirppa Kuisma ja hallinnollinen johtaja Matti Keskinen. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen lahjoitti sairaalalle uuden taulun. Näin viisikymppisiä on hänen mukaansa ollut tapana muistaa. 6 Pohjanpiiri 6/2011

7 Ryhmäkuvassa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 25-vuotisansiomerkin saajat ja Kuntaliiton 30-vuotisansiomerkin saajat. Aplodit sekä kunniamerin saajille että koko juhlivalle sairaalalle antoivat ansiomerkkien luovuttajat sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, johtava lääkäri Kari Lehtinen ja ylihoitaja Eila Hukkanen. muutoksen onnistumiselle oli henkilökunnan kouluttaminen. Oulun yliopiston ja psykiatrian klinikan yhteistyönä toteutetun psykiatrian erikoislääkäreiden sateenvarjokoulutuksen pääkouluttajana oli professori Isohanni luvun alkupuolella Visalan sairaalassa toteutettiin mittava laadun kehittämisprojekti, jonka veturina toimi johtava ylihoitaja Pentti Ollanketo, muina asiantuntijoina olivat dosentti Merja Nikkonen ja Kari Lehtinen. Avohoito vähentää sairaalapaikkojen tarvetta 2000-luvulla Visalan sairaalan toiminta laajeni vähitellen kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen. Enimmillään sairaalassa on ollut 220 sairaansijaa. Hoidon kehittymisen myötä sairaalan käyttö on kuitenkin pienentynyt niin, että Visalassa potilasmäärät pienenivät aluksi noin 140, nykyisin siellä on enää 98 sairaansijaa ja potilaat jakautuvat kahden akuuttiosaston ja kahden kuntoutusosaston sekä psykogeriatrisen osaston kesken. Pitkäaikaispotilaita siirtyi 90- luvulla nopeaan tahtiin avohoitoon ja palveluasumisen piiriin. Pitkäaikaisen kuntoutus- ja psykogeriatrisen hoidon osalta Visalan sairaalasta onkin muodostunut alueellinen osaamiskeskus, jossa hoidetaan potilaita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen lisäksi myös Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Aikuispsykiatrisia akuuttia hoitoa tarvitsevia potilaita Visalaan tulee paitsi Kala- ja Pyhäjokilaakson alueelta myös Siikalatvasta ja Raahen seudulta. Tuoreimpana muutoksena on Visalan sairaalan yhdistäminen samaan tulosalueeseen Oulaskankaan sairaalan kanssa, mikä on tiivistänyt sairaaloiden välistä yhteistyötä. n Juhlaesitelmän piti professori Matti Isohanni. 6/2011 Pohjanpiiri 7

8 Tulosalue-esittely Oulun eteläisen alueen palvelut hyvissä käsissä Oulaskankaan ja Visalan sairaalat huolehtivat Oulun eteläisen alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Kumpikin sairaala on muuttunut moneen kertaan, mutta ne ovat säilyneet, koska niitä tarvitaan. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kahdesta Oulun ulkopuolella sijaitsevasta sairaalasta muodostettiin oma tulosalueensa, äkkikatsomalla näyttäisi siltä, että ratkaisu tehtiin pelkästään Tulosalueen johtaja Asko Rantala ja ylihoitaja Eija Hukkanen pitävät tärkeänä yhteistyön tiivistämistä. Heidän mukaansa resurssit pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti niin, että ei tehdä päällekkäistä työtä. Oulaskankaan toimintaa on kehitetty tämän periaatteen mukaisesti. Yhteistyöneuvotteluja esimerkiksi Raahen sairaalan kanssa käydään parhaillaan. maantieteellisin perustein, sen verran erilaisia sairaalat ovat. Oulaskangas tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita laajasti, kun taas Visala on pelkästään aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon yksikkö. Tulosalueen johtaja, sisätautien ylilääkäri Asko Rantala sanoo, että maantiede oli yksi tekijä, mutta paljon muitakin oli. Läheisen sijainnin lisäksi meitä yhdistävät yhteinen väestöpohja eli yhteiset potilaat, yhteiset verikokeet, röntgenkuvat, päi vystys sekä yhteiset hallintojärjestelmät ja tukitoiminnot, hän kuvaa. Lisäksi hän muistuttaa valtakunnallisesta mielenterveysasioiden pitkäaikaissuunnitelmasta, Mieli 2009:sta. Siinä linjataan, että mielenterveyspalveluiden tulee olla tiiviissä yhteydessä muihin terveyspalveluihin. Nyt ne ovat pääsääntöisesti liian erillään, kun asiaa katsotaan koko valtakunnan tasolla. Pohjois-Pohjanmaan sai raanhoitopiirissä asia on siis järjestetty valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Molemmilla pitkä historia Oulaskankaan sairaala sijaitsee Oulaisissa. Se on perustettu jo vuonna 1914, joten muutaman vuoden kuluttua vietetään satavuotisjuhlia. Oulaskangas perustettiin alun perin tuberkuloosisairaalaksi nimellä Oulaisten keuhkotautisparantola. Kun tuberkuloosin hoito mullistui uusien lääkkeiden myötä, keuhkotautiparantolasta tuli aluesairaala vuonna Vuonna 1988 Oulaskangas liitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Alkujaan noin 300-paikkainen tuberkuloosisairaala on muuttunut 73-paikkaiseksi, alueelliseksi erikoissairaanhoidon keskukseksi. Tänään Oulaskangas tarjoaa erikoissairaanhoitoa Oulun eteläisen alueen kunnille. Sen erikoisaloja ovat kirurgia, synnytys ja OULASKANGAS-VISALA TULOSALUE Työntekijöitä noin 400 Talousarvio noin 50 miljoonaa euroa vuodessa Vuodepaikkoja: Oulaskangas päiväkirurgia, Visala 100 Poliklinikkakäyntejä /vuosi Päivystyskäyntejä /vuosi Leikkauksia 3.600/vuosi Tulosalueen johtaja Asko Rantala Tulosalueen ylihoitaja Eija Hukkanen Vastuualueet Psykiatrinen (Visala) Operatiivinen Konservatiivinen Tukipalvelut 8 Pohjanpiiri 6/2011

9 Oulaskankaan sairaala tuottaa 75 prosenttia Oulun eteläisen alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Alkamassa on tietokonekerroskuvaus. Röntgenhoitaja Heidi Niemi asettelee potilaan oikeaan asentoon. naistentaudit, sisätaudit, keuhkosairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastentaudit sekä anestesiologian erikoissairaanhoidon palvelut. Sairaala pystyy tarjoamaan noin 75 prosenttia alueella tarvittavista erikoissairaanhoidon palveluista. Lisäksi Oulaskangas vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä sekä sopimuspohjaisesti eteläisen alueen perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä. Visalan sairaala sijaitsee Ylivieskassa. Myös sillä on kunniakas historia, sillä se vietti marraskuussa 50-vuotisjuhlia. Visalasta on erillinen juttu tässä lehdessä. Visala vastaa Kala- ja Pyhäjokilaaksojen aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaalahoidon tuottamisesta ja osin avohoitopalveluista. Lisäksi sen palveluita käyttävät muut Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat, eniten Raahen seutu ja Siikalatva, jonkin verran myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat. Viime vuosina Visalan sairaalasta on muodostunut alueellinen pitkäkestoisen psykiatrisen laitoskuntoutuksen keskus. Toiminnan eri osa-alueita ovat akuuttipsykiatria, psykogeriatria sekä kuntoutus- ja terapiatoiminta. Sairaansijoja on yhteensä 98. Yhteistyö tiivistyy Viime vuosien terveydenhuollon murros on tuonut mukanaan keskittämistä ja toimintayksiköiden lakkauttamisia. Oulaskankaalla ja Visalassa katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Tarjoamme palveluita Oulun eteläisen alueen kunnille, joiden väestöpohja on Väestökehitys on ollut viime vuosina lievästi negatiivinen, mutta syntyvyys on suuri. Tämänsuuruiselle alueelle on oltava lähipalveluita erikoissairaanhoidossa. Erityistason palvelut hankitaan pääasiassa OYS:sta, Asko Rantala pohtii. Muutoksia toki on luvassa uuden terveydenhuoltolain ja järjestämissuunnitelman myötä. Mutta sairaaloiden historia osoittaa, että muutos- ja sopeutumiskykyä on. Yksi selvä muutostrendi on yhteistyön tiivistäminen, johon uusi terveydenhuoltolakikin velvoittaa. Se on jo osa toimintakulttuuriamme. Me keskustelemme kaikesta mitä teemme kuntien kanssa. Lisäksi tiivistämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Niistä yksi tärkeä on Raahen sairaala, Rantala sanoo. n Oulaskankaan sairaalalla on tiivis yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Kuvassa palautetilaisuus opiskelijoiden ja ohjaajan kesken Synnytys- ja naistentautien vuodeosastolla. 6/2011 Pohjanpiiri 9

10 Oulaskankaan leikkaustoiminta uudistuu Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Oulaskankaan sairaalan päiväkirurgiset leikkaukset tehdään edelleen entisissä saleissa, mutta päiväkirurgian potilaille valmistui elokuussa uudet tilat leikkausprosessin muita vaiheita varten. Oulaskankaan sairaalan operatiivisen vastuualueen johtaja Matti Pesonen korostaa, että päiväkirurgian tilojen suunnittelussa ei ollut kyse pelkästään tilojen rakentamisesta vaan koko päiväkirurgisten potilaiden hoitoprosessin kehittämisestä. Potilas tulee aamulla sisään, hänet leikataan aamulla ja kotiutetaan iltapäivällä. Illalla hän istuu kotona ja ihmettelee, että se leikkausko jo todella tehtiin. Kyseessä on tavallaan täsmäisku, jolla ongelma ratkaistaan tai poistetaan, hän kuvaa prosessia. Aikaisemmin päiväkirurgiset ja perinteiset leikkauspotilaat kulkivat toistensa lomassa. Tämä johti moniin hankaluuksiin. Esimerkiksi heräämö ruuhkautui välillä. Uusien tilojen myötä päiväkirurgiset potilaat kulkevat omana linjanaan erillisissä tiloissa sekä ennen leikkausta että sen jälkeen. Erillisiä leikkaussaleja päiväkirurgialle ei ole rakennettu, koska nykyisten salien kapasiteetti riittää sekä perinteisille että päiväkirurgisille leikkauksille. Tulosalueen ylihoitaja Eija Hukkanen kertoo, että hoitohenkilökunta oli kiinteästi mukana uusien tilojen suunnittelussa. He saivat sanoa käsityksensä niin potilaiden pukeutumistilojen, tutkimushuoneiden kuin heräämön ja kahvionkin toteutuksesta. Leikkaukseen kotoa myös perinteisissä leikkauksissa Oulaskankaan leikkauksista noin puolet on päiväkirurgisia. Määrä on valtakunnallista keskitasoa, mutta Matti Pesosen mukaan osuus voisi olla suurempikin, jos sairaalassa ei tehtäisi poikkeuksellisen paljon tekonivelleikkauksia. Niiden suuri määrä perustuu sairaanhoitopiirin sisäiseen työnjakoon eikä niitä voida tehdä päiväkirurgisesti. Päiväkirurgian hoitoprosessin eriyttäminen avaa tien myös perinteisten leikkausten prosessien kehittämiselle. Yksi tärkeä kehittämishanke on leiko-toiminta, jota jo toteutetaan Oulaskankaalla. Termi on lyhenne sanoista leikkaukseen kotoa. Hanketta Keuhkoparantolan kehykset. Päiväkirurgian uudet tilat ovat sairaalarakennuksen osassa joka on pitkä ja kapea historiallisista syistä luvun alkuvuosikymmeninä tuberkuloosin hoito perustui lepoon, hyvään ruokaan, raikkaaseen ilmaan ja auringonvaloon. Kahta jälkimmäistä lääkettä nautittiin vuonna 1916 valmistuneessa hallissa, jonka ulkoseinä oli avoin. Myöhemmin hallin avoin seinä suljettiin ja rakennus otettiin muuhun sairaalakäyttöön. Nyt se on remontoitu päiväkirurgian tiloiksi. Historiakuva: Harri TuruNEN, kirjasta Oulaisten Keuhkotautiparantolasta Oulaskankaan sairaalaksi (Sirkka Törrönen, Keski-Pohjanmaan kirjapaino 1984) varten on perustettu suunnittelutyöryhmä, joka on aloittamassa toimintaansa. Leikoa on kehitetty jo OYS:ssa mutta sitä ei voi siirtää suoraan sellaisenaan sairaalasta toiseen. Leikkausta ei tehdä tuosta vain. Jo leikkaukseen tuleminen on oma osansa prosessia, ja tiettyjen asioiden pitää olla kunnossa, jotta leikkaus voidaan tehdä. Mutta jos kaikki tarvittavat kokeet on otettu ja esikäynnit on hoidettu, potilaan ei ole välttämätöntä tulla sairaalaan edellisenä päivän odottamaan seuraavana päivänä tehtävää toimenpidettä, Matti Pesonen selvittää. Tällainen toimintamalli lisää potilastyytyväisyyttä. Se on sairaalan kannalta tehokkaampaa toimintaa ja maksaville kunnille kustannuksiltaan edullisempaa. n Matti Pesosen mukaan Oulaskankaan viiden salin kapasiteetti riittää hyvin sekä päiväkirurgisiin että perinteisiin leikkauksiin. 10 Pohjanpiiri 6/2011

11 Ylihoitaja Eija Hukkanen esittelee sairaalan seinälle ripustettavaa ylilääkäri Pentti Niemisen muotokuvaa. Teksti: Liisa Ahlstén Kuva: Martti Ahlstén Mielenkiintoinen työ pitää otteessaan vielä eläkepäivinäkin Pentti Niemisellä on Oulaskaan sairaalan pisin virkaura. Keuhkolääkärinä hän on ollut muutoksessa mukana ja nähnyt miten tuberkuloosiparantolasta muotoutuu erikoissairaanhoidon yksikkö. Istumme Pentti Niemisen kanssa Oulaskankaan sairaalan toisessa kerroksessa ruokasalista erotetussa pienessä kabinetissa 30-luvulta peräisin olevien kauniiden puukalusteiden ympäröimänä. Katosta riippuu paikallisen sepän tekemä valurautainen valaisin, sekin viereisestä vanhasta puuparantolasta. Ruokasali toimi vielä 70-luvulla iltaisin sairaalan elokuvateatterina. Potilaat joutuivat noihin aikoihin asti olemaan tuberkuloosiparantolassa hoidossa keskimäärin kolme kuukautta ja tarvitsivat siksi iltaisin jotain viihdykettä. Hoitoajat olivat silloin pitkiä, mutta parantolassa oloaikana moni nuori sai ammatillista koulutusta, miehet puusepäntaidoissa ja naiset käsitöissä. Kun Pentti Nieminen tuli Oulaskankaan sairaalan ylilääkäriksi vuonna 1982, oli sairaalan nimi Keski-Pohjanmaan Keskusparantola ja virka oli samalla myös kyseisen alueen tuberkuloosipiirin ylilääkärin virka. Kun tuberkuloosilaki vuonna 1987 kumottiin, virka muutettiin ylilääkärin viraksi ja sairaalasta tuli alueellinen yleissairaala. Vuotta myöhemmin Oulaskankaan sairaala liittyi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja siitä tuli erikoissairaanhoidon yksikkö. Uusilla tuberkuloosilääkkeillä hoitoajat saatiin lyhyemmiksi Uudet tuberkuloosilääkkeet muuttivat 70-luvulla hoitokäytäntöjä. Hoitoajat lyhenivät radikaalisti ja iso osa tuberkuloosipotilaille varatuista sairaansijoista voitiin ottaa muiden potilaiden käyttöön. Kun minä tulin taloon, tämä oli vielä perinteinen vanha parantola. Minun aikanani tämä on muutettu ihan uuteen uskoon, niin että täällä on nyt nykyaikainen keuhko-osasto avohoidon poliklinikoineen, Pentti Nieminen kertoo. 70-luvulle asti meillä Suomessa oli satoja tuberkuloosikroonikoita, mutta uudet hoidot alkoivat tehota. Hoito oli tiukkaan valvottua, tuberkuloosilääkkeitä ei saanut kirjoittaa kuin keuhkolääkäri ja lääkekuurit olivat tarpeeksi pitkäkestoisia. Näin tauti saatiin taltutettua vaikka tuberkuloosibakteeri on hyvin taitava kehittämään resistenssejä kantoja ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, hän jatkaa. Hänen neljäkymmentä vuotta kestänyt keuhkolääkärin uransa alkoi Tiuruniemen keskusparantolasta Imatralta, jonne oli juuri 70-luvun alussa perustettu keuhko-osasto. Sieltä Joensuun, Kuopion ja Rovaniemen kautta hänen tiensä johti Oulaskankaalle. Keuhkosairauksissa menestystarinoita Pitkän keuhkolääkärin uransa ajalta hän nimeää kaksi menestystarinaa. Ensimmäinen on astman hoidon läpimurto 90-luvulla. Hyvällä hoidolla ja lääkityksellä päästiin tilanteeseen, jossa astmaatikot katosivat osastoilta miltei kokonaan hyvän lääkityksen ja avohoidon ansiosta. Toinen menestystarina koskee keuhkoahtaumatautia. Myös nämä potilaat pärjäävät nykyhoidolla pitkälti kotona ja olemme pystyneet lakkauttamaan keuhko-osastoja toimintaa uudelleen organisoimalla, Nieminen toteaa. Tätä nykyä olemme Oulaskankaalla voineet keskittyä suurten kansansairauksien hoitoon. Toimimme hyvin lähellä terveyskeskuksia. Konsultoinnin kautta aita sinne päin on hyvin matala. Potilaiden keski-ikä nousee koko ajan samalla kuin hoitohenkilökunnankin keski-ikä. Lähimmän kymmenen vuoden sisällä rekrytointitarpeet ovat suuret, mutta Oulaskangas on saavuttanut terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa hyvän maineen ja tällä hetkellä kaikki virat ovat täytettynä. Pentti Nieminen viettää virallisesti jo vapaaherran päiviä. Sairaalan hyvä työilmapiiri on vaikuttanut siihen, että työhön on aina ollut mukava tulla ja työnarkomaanina hän sanoo käyvänsä vielä kerran viikossa hoitamassa ns. vaikeita tapauksia. Diagnosoinnin suhteen saattaa olla ongelmia tai lääkitys ei tehoa. Pitkästä kokemuksesta on tällaisissa tapauksissa hyötyä. n 6/2011 Pohjanpiiri 11

12 Kuva Martti Ahlstén Sairaalan piha uudessa ja vanhassa kuosissa. Kuva Mauno Mikkola Tervetuloa Oulaskankaalle! Potilaiden on nyt helpompi tulla Oulaskankaan sairaalaan, kun sekä ilmoittautuminen että sairaalaan tuleminen on uudistettu. Teksti: Martti Ahlstén Kuva Martti Ahlstén Oulaskankaan sairaalan ilmoittautuminen uudistettiin jo pari vuotta sitten, kun hajallaan olleet parikymmentä ilmoittautumispistettä lakkautettiin ja kaikki ilmoittautuminen keskitettiin sisääntuloaulaan. Järjestely paransi potilastyytyväisyyttä, kun on vain yksi ilmoittautumispiste, eikä tarvitse tietää, minne päin sairaalaa pitäisi mennä. Järjestely tehosti myös henkilökunnan työtä. Aikaisemmin osastosihteerien muu työ keskeytyi aina ilmoittautumisten takia. Nyt he voivat keskittyä paremmin, kun ei tarvitse ottaa jatkuvasti vastaan ilmoittautumisia. Ne osastosihteerit, jotka ovat kukin vuorollaan ilmoittautumisessa, ovat sillä töin ja voivat keskittyä tekemään pelkästään sitä, sanoo Marko Penttilä, joka toimii sairaalakiinteistöstä vastaavan kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana. Myös tietoturva parantui, kun ilmoittautujat voidaan ottaa vastaan yksi kerrallaan suljetuin ovin. Pihajärjestelyt uusiksi Ilmoittautumisen uudistuksen jälkeen potilailta alkoi tulla palautetta siitä, että sisääntuloaula on kylmä ja vetoinen. Syy tähän oli jatkuvasti auki oleva ulko-ovi ja liian lyhyt eteinen. Kylmä ilma pääsi aulaan liian helposti. Kiinteistöpäällikkö Mauno Mikkola ja toimitusjohtaja Marko Penttilä pitävät liikenneympyrää erinomaisena ratkaisuna. Nyt ei jalan saapuvien tarvitse olla huolissaan peruuttavista autoista. Nyt tämäkin ongelma on korjattu, kun sairaalan sisääntulo uudistettiin. Työ tuli valmiiksi lokakuussa. Uudistuksessa katsottiin sisääntuloliikennettä kokonaisuudessaan. Todettiin esimerkiksi, että piha oli liikenteellisesti hankala. Paikalla on vilkkaimpaan aikaan kymmenkunta taksia ja muita autoja, jotka peruuttelevat ja ovat vaaraksi jalankulkijoille. Laitoimme pihan uusiksi. Nyt siinä on pieni liikenneympyrä, eikä peruutella enää tarvitse, Marko Penttilä kertoo. Myös pihan pinnoitukset menivät uusiksi. Lisäksi uuden pinnan alle asennettiin lämmitysjärjestelmä, jonka on tarkoitus sulattaa jää talvella ja tehdä potilaiden kulku turvallisemmaksi. Ainakin syksyn ensimmäisillä pakkasilla jäät näyttivät saaneen kyytiä. Uloskäynnin päälle tehtiin suojaava lippa. Myös pyörätuoleja varten aikanaan rakennettu luiska uusittiin. Vanha ei ollut enää ajanmukainen. Remontin yhteydessä tehtiin myös kosteuden hallintaan liittyviä töitä muun muassa ohjaamalla sadevesiä kiinteistöstä pois. n 12 Pohjanpiiri 6/2011

13 Laboratoriokeskus etenee Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteinen laboratoriohanke etenee kovaa vauhtia. Perustamispäätökset on tehty. Toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa. OYS:n Erva-alueella tuotetaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa laboratoriotutkimusta. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Juha Sarkkinen OYS:n Erva-alueeseen kuuluvat Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Erva-laboratoriokeskus perustetaan näiden sairaanhoitopiirien yhteisenä liikelaitoskuntayhtymänä. Kuntayhtymän viralliseksi nimeksi tulee Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä. Kankeahko nimi johtuu lainsäädännöstä, jonka mukaan virallisessa nimessä on oltava sana liikelaitoskuntayhtymä. Kutsumanimenä on kuitenkin tarkoitus käyttää yksinkertaisempaa nimeä Pohjois-Suomen laboratoriokeskus. Perustamisvaiheessa Laboratoriokeskus sisältää kliinisen kemian ja hematologian, kliinisen genetiikan laboratoriotoiminnan ja kliinisen mikrobiologian sekä kliinisen fysiologian, kliinisen neurofysiologian ja isotooppilääketieteen laboratorioerikoisalat siltä osin kuin ne kuuluvat nykyisiin keskussairaaloiden laboratorioihin. Viisi aluelaboratoriota Palvelut järjestetään liikelaitoksen laboratorioissa ja niissä terveyskeskusten laboratorioissa, joilla on palvelutuotannosta sopimus liikelaitoksen kanssa. Laboratoriokeskuksen alaisuudessa tulee toimimaan viisi aluelaboratoriota, joista jokainen edustaa omaa sairaanhoitopiiriään. Aluelaboratoriossa voi olla seutulaboratorioita. Aluelaboratorio tuottaa alueensa sairaaloiden ja siihen kuuluvien terveyskeskusten laboratoriotutkimukset ja ohjaa alueensa seutulaboratorioiden toimintaa liikelaitoksen johdon ja osaamisalueilla tehtyjen linjausten mukaisesti. Aluelaboratoriot vastaavat oman alueensa toiminnallisten kehitystarpeiden kartoittamisesta ja tekevät esityksiä sen perusteella liikelaitoksen johdolle ja osaamisalueille. Kaikki OYS:n Erva-alueen sairaanhoitopiirit ovat päättäneet lähteä mukaan hankkeeseen. Vuoden 2012 aikana valitaan toimitusjohtaja, muodostetaan organisaatio ja hiotaan liiketoimintasuunnitelma. Toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa. Palvelu tehostuu ja paranee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka kertoo, että hankkeen tavoitteena on turvata korkeatasoinen laboratoriotoiminta ja -osaaminen koko Pohjois-Suomen alueella. Laboratoriokeskuksen avulla pystymme hyödyntämään suuruuden ekonomiaa hankinnoissa. Yhteiskilpailutuksen ansiosta alueelle tulee usean yksittäisen pienemmän hankintaorganisaation tilalle yksi suuri, hän kuvaa taustoja. Lisäksi pystymme rakentamaan koko alueen kattavan yhtenäisen laatujärjestelmän ja yhteiset tietojärjestelmät. Myös päällekkäisten näytteiden otto saadaan loppumaan. Kaikki tämä tarkoittaa säästöjä palvelujärjestelmälle, mutta samalla myös parannusta potilaiden saamaan palveluun. Liikelaitosmalliin päädyttiin Oukan mukaan siksi, että sen avulla voidaan toteuttaa parhaiten omistajaohjausta. n 6/2011 Pohjanpiiri 13

14 Rakkaus toi havaijilaisen röntgenhoitajan Suomeen Amerikkalaisen ja suomalaisen koulutusohjelman eroavaisuus tietää maahan muuttajalle lisäopintoja paitsi kielen vuoksi myös ammatillisessa mielessä. Teksti ja kuva: Liisa Ahlstén Elämä on joskus ilkikurista. Kukapa voisi arvata, että jos rakastuu filippiiniläiseen naiseen, joutuu pimeään ja kylmään Suomeen. Näin kävi eksoottisilta Havaijin saarilta kotoisin olevalle röntgenhoitajalle James V. Mc- Dermottille. Edessä on jo toinen talvi Suomessa, mutta aurinkoisesti hymyillen hän vakuuttaa pysyvänsä täällä. Syksyn aikana hän on ollut OYS:n kuvantamisen vastuualueella työssäoppimisjaksolla. James McDermott on OAKK:n opiskelija. Tällä hetkellä hän on maahanmuutajien kotouttamiskoulutuksessa. Oppimisen pääpaino täällä meillä on suomen kielen oppiminen, opiskelijakoordinaattori Leila Ukkola kertoo. Työssäoppiminen on työhön ja toimintatapoihin tutustumista, kielen oppiminen molemminpuolista vuoropuhelua. Leila Ukkola kertoo esimerkin. Kun he työstivät englanninkielisiä potilasohjeita, James tarkasti käännöksen. Amerikkalainen koulutuspolku eroaa suomalaisesta Havaijilla James McDermott on työskennellyt magneettiyksikössä kuutisen vuotta, röntgenissä kaikkiaan noin 25 vuotta. Suomalaista sairaalamaailmaa hän pitää hyvin organisoituna ja joustavana. Tutkimuksiin tuleva potilas on etukäteen haastateltu ja esivalmistelut tehty. Amerikkalaisessa koulutusjärjestelmässä röntgenhoitajan koulutusaika vaihtelee, joissakin osavaltiossa koulutus kestää kaksi vuotta, toisissa kolme. Röntgenhoitajaksi valmistuvalla on oikeus tehdä vain natiivitutkimuksia eli ilman varjoainetta tehtäviä kuvauksia. Työpaikka- ja täydennyskoulutuksella hankimme sitten oikeuden kaikkiin muihin röntgentutkimusmenetelmiin. Mitä laajempi osaamisalue röntgenhoitajalla on, sen parempi on hänen palkkansa, James McDermott kertoo. Suomalainen järjestelmä eroaa amerikkalaisesta. Meillä röntgenhoitaja saa 3,5 vuoden koulutuksen päätteeksi valmistuttuaan oikeuden tehdä tai olla mukana kaikissa mahdollisissa röntgentutkimuksissa. Esimerkiksi tietokonetomografiatutkimukset, ultraäänitutkimukset, margneettitutkimukset ja angiografia eli verisuonitutkimukset sekä sädehoito kuuluvat koulutusohjelmaan ja niihin ei Suomessa opiskellut röntgenhoitaja tarvitse erillistä lupaa, röntgenhoitaja Mika Possakka kuvailee eroavaisuuksia. Lisäopintoja ammattikorkeakoulussa Kieliopinnot ja -kokeen läpäistyään James McDermott joutuu vielä todennäköisesti suorittamaan täydentäviä ammatillisia opintoja ammattikorkeakoulussa ennen kuin hän on suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisesti pätevä tekemään töitä röntgenhoitajana. Röntgenissä harjoitteluaan suorittava kolmannen vuoden röntgenhoitajaopiskelija Henri Tynistä on mielenkiintoista tutustua muiden maiden ammatillisiin koulutus- ja työoloihin, siksi Jamesin työssäoppimisjakso sattui hänen kannaltaan hyvään väliin. Opiskelijavaihto on ollut hänelläkin monen muun opiskelijan tapaan mietinnässä, mutta ensimmäiseksi hänelle ei kuitenkaan tulisi mieleen lähteä opiskelijavaihtoon Havaijille. Shanghaista hän on kuullut mielenkiintoisia kertomuksia. Siellä terveydenhuollon laitteistot ovat uusia, mutta esimerkiksi potilaiden sä- Kieliopinnot ovat Havaijilta Ouluun päätyneelle röntgenhoitaja James V. McDermottille (oik.) tällä hetkellä pääasiana. Mika Possakan ja Henri Tynin kanssa keskustellessa kieli vaihtuu kuitenkin helposti englanniksi. teilysuojauksessa olisi parantamisen varaa. Opiskelijabudjetti on se, joka sanelee opiskelijan päätöksenteon suunnan. Eläminen Shanghaissa on sen verran edullista, että opiskelija-avustukset voisivat Henri Tynin mukaan siihen riittää. n 14 Pohjanpiiri 6/2011

15 Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailussa jaettiin kaksi toista palkintoa Teksti: Liisa Ahlstén Kuva: Antti Suistola Lastenkirurgian ja gastroenterologian yksiköstä palkittiin laatupalkintokilpailussa osasto 60 hankkeesta Kohti ergonomisia autonomisia työvuoroja. Toinen palkittu on Psykiatrian tulosalueelta aikuispsykiatrian päivystysyksikkö 78, joka palkittiin hankkeesta Psykiatrisen päivystyksen kehittäminen. Palkinto on suuruudeltaan 2000 euroa. Sairaanhoitopiirin tämänvuotiseen laatupalkintokilpailuun osallistui palkittujen lisäksi kaksi muuta hanketta, jotka ovat Medisiininen tulosalueen hanke Moniammatilliset yhteistyötaidot kriittisesti sairaan hoidossa simulaatiokoulutus yhteispäivystyksessä ja Oulaskankaan sairaalan Operatiivinen tulosalueen hanke Muksu mullistaa maailman valmennusta synnytykseen ja vauvan hoitoon. Arviointityöryhmän mukaan yksiköissä kehittämistyö on nähty tärkeänä ja sen eteen on ponnisteltu päämäärätietoisesti ja moniammatillisesti. Saavutetuilla tavoitteilla on ollut konkreettista ja merkittävää vaikutusta yksikön ja henkilöstön toimintaan. Lopputulokset ovat myös hyödynnettävissä muiden yksiköiden toiminnan kehittämiseen. Vuoden 2011 laatupalkintokilpailuhankkeiden arviointiryhmässä toimivat PPSHP:n rekrytointipäällikkö Sari Nevakivi pääarvioijana ja lisäksi suunnittelija Ulla Sutelainen PPSHP:n tietohallinnosta ja professori Arja Isola Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta. n Palkintojen jakotilaisuudessa vasemmalta lukien Psykiatrian tulosalueelta apulaisylilääkäri Riikka Roisko ja osastonhoitaja Pertti Lapinkangas sekä Lasten ja naisten yksiköstä sairaanhoitaja Outi Puoskari, apulaisosastonhoitaja Kirsti Kähkönen ja osastonhoitaja Mailis Mäkelä. 6/2011 Pohjanpiiri 15

16 Sairaankuljetus muuttuu ensihoidoksi Sairaankuljetus siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle ja muuttuu ensihoidoksi. Kyseessä on hoidon laatua ja saatavuutta parantava uudistus. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto Tämän vuoden toukokuun alussa voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki määrää, että ensihoidosta tulee vuoden 2013 alkuun mennessä kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalvelua ja että vastuun siitä ottavat sairaanhoitopiirit. Tähän saakka toiminnasta ovat vastanneet kunnat ja siitä on käytetty nimitystä sairaankuljetus. Tämä termi poistuu uudistuksen myötä käytöstä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen sanoo, että kyseessä ei ole pelkästään nimen vaihto, vaan ennen kaikkea sisällöllinen uudistus. Sairaankuljetuksessa on pitkälti keskitytty kuljettamiseen. Ensihoidossa painotetaan hoitoa. 16 Pohjanpiiri 6/2011

17 Matti Martikaisen mukaan ensihoitouudistus parantaa kaikkein eniten virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Valmius nopeisiinkin lähtöihin paranee merkittävästi. Aina ei tarvita kuljetusta, vaan apu voidaan tarvittaessa antaa paikan päällä. Potilaan on jopa mahdollista jäädä kotiinkin, kun elintoiminnot on varmistettu. Aina ei myöskään kuljeteta sairaalaan. Joskus terveyskeskus voi olla sopivampi paikka hoidon kannalta. Oleellista uudistuksessa on, että olemassa olevaa ambulanssikapasiteettia sekä henkilökunnan osaamista voidaan suunnata tarkemmin potilaan tarpeen mukaan kuntarajat ylittäen, Martikainen selvittää. Lain ja ministeriön ohjeen mukaan ensihoitopalvelun suunnittelun lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Tavoitteena on lyhentää viivettä, jolla potilas keskimäärin tavoitetaan. Valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista pitäisi pystyä tavoittamaan tavanomaisesta elinympäristöstään alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa. Potilaan tavoittamisen enimmäisaikaa ei voida määrittää sitovasti kaikissa olosuhteissa esimerkiksi saaristossa, vesialu eilla tai tiettömien taipaleiden takana maastossa. Myös ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityisti lanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Palvelutaso määritellään riskien pohjalta Ensihoidon järjestämisestä päätetään palvelutasopäätöksessä, jonka tekee sairaanhoitopiiri. Siinä muun muassa määritellään en sihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoi topalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuva tun riskialuejaottelun mukaisesti. Matti Martikainen kertoo, että Suomi on palvelutason määrityksiä varren jaettu yhden neliökilometrin kokoisiin ruutuihin. Jokaisen ruudun ensihoitotehtävien määrä ennustetaan käyttäen kriteerinä muun muassa vakinaisesti asustavan väestön määrää, ikärakennetta ja hätäkeskustilastoja. Palvelutason määritys tehdään tämän riskikartoituksen perusteella ja vaatimukset toiminnan järjestämisestä ovat samat riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa. Palvelua suunnataan sinne, missä on suurimmat riskit ja missä palvelun pitäisi olla nopeimmin saatavissa. Laki määrittelee tietyt ajalliset velvoitteet palvelun toimittamiseksi, ja jokainen alue voi määritellä, kuinka suurella prosenttiosuudella palvelu on kussakin ruudussa pystyttävä toimittamaan. Laatu maksaa enemmän Ensihoitouudistus on aiheuttanut levottomuutta kunnissa. Toiminnan siirtymisen sairaanhoitopiirien vastuulle ennakoidaan lisäävän kustannuksia. Kustannusjaoksi on mietitty mallia, jossa sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia väestöpohjaisesti, ei toteutuneiden hälytysten perusteella. Sairaankuljetuksen kustannuksia ei kunnissa Matti Martikaisen mukaan tiedetä luotettavasti, koska toiminnan rahoitusjärjestelmä nykyisellään on monitahoinen. Silti oletus on, että ensihoitoon siirryttäessä kustannukset nousevat lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä laadun parantumisen oletetaan alentavan kustannuksia, mutta kukaan ei tällä hetkellä pysty laskemaan, missä määrin ja mikä on nettovaikutus. Hän kuitenkin muistuttaa, että kustannusten nousu ei johdu toiminnan siirtymisestä sairaanhoitopiireille, vaan siitä, että laatu paranee. Sairaanhoitopiirit vain toteuttavat sen, mitä laki määrää. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tulosaluejohtaja Matti Mäntymaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä ymmärtää hyvin kuntien kiukun siitä, että valtio määrä kohentamaan laatua, mutta ei lisää rahoitusta velvoitteen toteuttamiseksi. Mäntymaa on ensihoitouudistusta valmistelevan koordinaatiotyöryhmän jäsen. Hän pitää perusteltuna sitä, että toiminta siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle, kun laatua pitää parantaa. Kuntien järjestämisvastuulla olevassa toiminnassa kuntarajat rajoittavat, sairaanhoitopiiri sen sijaan voi katsoa aluetta kokonaisuutena. Kun toiminta suunnitellaan koko alueen palvelutarpeen kannalta, se tarkoittaa, että yksiköiden sijoituspaikat muuttuvat jonkin verran. Sijoituspaikan menettävä kunta kokee uudistuksen helposti menetyksenä. Oulun eteläisen kannalta on tärkeää huomata, että kaikki yksiköt tulevat olemaan hoitotason yksiköitä. Nyt sellaisia on vain muutama ja valtaosa on perustason yksiköitä. Hoitotason yksikkö pystyy antamaan vaativaa ensihoitoa heti paikan päällä, esimerkiksi suonen sisäistä lääkitystä. Tämä parantaa palvelun laatua ja potilasturvallisuutta alueella, Mäntymaa sanoo. Järjestämiseen sekamalli Ensihoito voidaan järjestää kokonaan sairaanhoitopiirin omana toimintana. Matti Martikaisen mukaan etelän suurista sairaanhoitopiireistä moni on päätynyt tähän ratkaisuun. Mahdollista on myös järjestää toiminta yhdessä jonkin toisen sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän kanssa tai alueen pelastustoimen kanssa. Kolmas vaihtoehto on hankkia palvelu yksityisiltä palveluntuottajilta. Tällöin palvelun toimittaja pitää kilpailuttaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on päätynyt sekajärjestelmään. Siinä ensihoidon johto järjestetään sairaanhoitopiirin omana toimintana. Alueella on kaksi suurta pelastuslaitosta, joiden kanssa neuvotellaan ensihoitopalvelun toteuttamisesta yhteistyössä heidän kanssaan. Muu osa sairaanhoitopiiriä on jaettu kolmeen osaan, ja niiden alueella palvelu kilpailutetaan yksityisten palveluntuottajien kesken. Uudistus on herättänyt levottomuutta sairaankuljetusyrittäjien keskuudessa. Martikainen ymmärtää huolen, ja kannustaa yrittäjiä yhteistoimintaan. Yhden kunnan alueella toimivan pienen yrittäjän on vaikea tarjota yksinään suuremman alueen palvelua. Sen vuoksi yrittäjät voisivat muodostaa yhteenliittymiä ja tarjota palvelua yhteisesti, hän pohtii. n 6/2011 Pohjanpiiri 17

18 Hyvää Joulua ja menesty Alavieskan kunta Iin kunta Kuusamon kaupunki Limingan kunta Lumijoen kunta merijärven kunta Nivalan kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjoen kunta Sievin kunta Siikajoen kunta Utajärven kunta Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua sekä Menestys 18 Pohjanpiiri 6/2011

19 T T stä vuodelle 2012 TT T Vihannin kunta Ylivieskan kaupunki Yli-Iin kunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Pyhännän kunta Kiitos yhteistyöstä! MUUT YHTEYDENOTOT Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tä ja Terveyttä vuodelle 2012! Siistin jäljen jättäjät jo yli 30 vuoden kokemuksella. Haukiputaan Verhoiluliike Kellonlammentie 18, Takkuranta, Kello TT T TT 6/2011 Pohjanpiiri 19 TT

20 Ohjausryhmä, valmisteluryhmä, alatyöryhmiä. Jarkko Raatikaisella on hyllyssään mapillinen palvelukeskuksen perustamiseen liittyviä asiakirjoja. Palvelukeskus aloittaa ensi keväänä Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloittaa toimintansa ensi keväänä. Tavoitteena on vähentää päällekkäistä toimintaa ja tehostaa resurssien käyttöä. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Uusi yhtiö ryhtyy hoitamaan omistajiensa palkanlaskentaa, palkkakirjanpitoa tilityksineen, tietojärjestelmien pääkäyttäjäpalveluita, sopimusneuvontaa, palkkioiden maksatusta, osto- ja myyntireskontraa, kirjan pitoa ja maksuliikennettä. PPSHP:n asiakkuus yhtiössä muodostuu peruskuntayhtymästä ja keskitetysti hoidetuista konserniyhtiöistä, vastaavasti kaupungin asiakkuus muodostuu sen hallintokunnista, liikelaitoksista ja osasta tytäryhtiöitä. Myyntilaskutus jää järjestelyn ulkopuolelle. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin jäsenkuntien laskutuksen ja potilaslaskutuksen prosessit on katsottu niin erilaisiksi, että ne on tarkoituksenmukaista jättää nykyisiin organisaatioihin, sairaanhoitopiirin talousjohtaja Jarkko Raatikainen sanoo. Uuden yhtiön perustaminen on osa sairaanhoitopiirin strategian toimeenpanoa. Siinä on linjattu, että sairaanhoitopiiri etsii keinoja kustannusten säästöön ja toisaalta, että se hakeutuu yhteistyöhön tukipalveluissa. Myös sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen strategiassa on kirjaus yhteistyön laajentamisesta. Lisää osakkaita odotetaan Uudessa yhtiössä on alkuvaiheessa kaksi omistajaa: Oulun kaupunki 80 prosentin osuudella ja sairaanhoitopiiri 20 prosentin osuudella. Omistussuhde määräytyy toimintavolyymien perusteella. Myös muiden kuntaomisteisten organisaatioiden on mahdollista liittyä osakkaaksi myöhemmässä vaiheessa. Jarkko Raatikainen pitää tätä todennäköisenä. Kyselyjä on jo ollut. Esimerkiksi pienet kunnat ovat tukipalveluiden osalta haavoittuvia. Jo yhden henkilön pitem pi sairausloma saattaa haitata toimintaa merkittävästi. Suurempi organisaatio ei ole yhden henkilön varassa. Palveluiden hankkiminen perustettavalta yritykseltä vaatii kuitenkin osakkuuden hankkimista. Palvelukeskus tulee Raatikaisen mukaan tuomaan säästöjä omistajilleen pitkällä aikavälillä. Perustamisvaiheessa tosin kuluja syntyy normaalia toiminnan tasoa enemmän. Näin on laskettu. Mutta palvelukeskuksen perustamisessa onkin nimenomaan kyse varautumisesta tulevaisuuteen. Toimitiloja ja toimitusjohtajaa etsitään Uusi palvelukeskus perustetaan osakeyhtiöksi. Nimeä ei vielä ole päätetty, toimitusjohtaja haetaan ulkoisella haulla. Vuoden vaihteeseen mennessä yhtiö on perustettu juridisesti ja toimitusjohtaja on valittu. Toimitiloja kartoitetaan parhaillaan. Yhtiön toiminnan on suunniteltu käynnistyvän ennen kesälomia. Palvelukeskukseen siirtyy yhdeksäntoista työntekijää sairaanhoitopiiristä ja noin sata työntekijää tulevan uuden Oulun organisaatioista. Henkilöstönsiirtosopimukset on tehty tämän vuoden lopulla. Uusi toimitusjohtaja on toistaiseksi ainoa, jota on haettu laajemmin kuin perustajaorganisaatioiden joukosta. n 20 Pohjanpiiri 6/2011

21 Yhteistoiminta-alue ei turvaa tasa-arvoa THL:n tutkimuksen mukaan kuntalaisten yhdenvertaisten palveluiden tavoite on yhteistoiminta-alueilla vielä haasteellinen. Mikäli yhteistoimintaalueen taustalla on ollut tarve täyttää Paraspuitelain vaatimukset tai välttää kuntaliitos, on uudistaminen usein ollut kosmeettista. Sen sijaan, kun kunnat uudistavat rakenteita vapaaehtoiselta pohjalta, muutoksen onnistumisen mahdollisuudet paranevat, yksi tutkimuksen laatijoista, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Jenni Airaksinen tiivistää. Vapaaehtoiselta pohjalta onnistuneeseen lopputulokseen on päästy esimerkiksi Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote vastaa maakunnan asukkaan perusterveyden- ja sosiaalihuollon tehtävistä päivähoitoa lukuun ottamat- Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS -hanke) seurauksena Suomeen on syntynyt useita sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Vuonna 2010 niitä oli 47 ja tällä hetkellä niissä asuu noin kaksi miljoonaa asukasta. Enemmistö näistä yhteistoiminta-alueista kat taa asukasta. THL:n tutkimuksen mukaan kuntalaisten yhdenvertaisten palveluiden tavoite on yhteistoiminta-alueilla vielä haasteellinen. Kuntien erilaiset linjaukset esimerkiksi kustannusten jaossa ovat johtaneet kuntakohtaisesti eriytyneisiin palveluihin yhteistoiminta-alueiden sisällä. Käytännössä tarpeellisiksi todettuja palvelurakenteen muutoksia on rajattu kuntien päätöksillä tai sopimuksilla. Näin yhteistoiminta-alueilta odotetut toiminnalliset säästöt ovat jääneet toteutumatta. Kuntakohtainen ajattelu vaikuttaa taustalla Monet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet pitävät edelleen kiinni kuntakohtaisesta ajattelusta yhteistoiminnan sijasta. Osassa yhteistoiminta-alueita kunnat edelleen ohjaavat palvelutuotantoa ja päättävät palveluiden sijoittelusta, vaikka ovat siirtäneet järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle. Kyse voi olla uuden hallinnon epäselvyyksistä, mutta myös tietoisesta pyrkimyksestä sitoa palvelutuotanto entiseen kuntarakenteeseen. Näyttää siltä, että nykyisillä hallinnon ratkaisuilla pitäydytään ta. Maakunnan kunnista ainoastaan Imatra ei ole kokonaan mukana yhteistoiminta-alueessa, vaan eräänlaisena ulkojäsenenä. Maakunnan kokoisilla hartioilla palvelut eivät enää kiinnity suoraan kuntiin, vaan toimintaa suunnitellaan ja kehitetään alueellisesti. Asiakas ja hänen palvelutarpeensa voidaan ottaa huomioon entistä paremmin. Raamit kaulassa -tutkimuksessa selvitettiin kuuden eri puolilla Suomea sijaitsevan sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alueen onnistumisia ja ongelmia palveluiden ohjaamisessa, järjestämisessä ja tuottamisessa. Mukana olivat Päijät-Hämeen läntinen perusturvapiiri, Keski-Karjalan yhteistoiminta-alue, Pohjois- edelleen kuntien omissa, muuttumattomissa ja perinteisissä palveluratkaisuissa. Alueiden historia, omaleimaisuus ja palvelurakenteiden kehityskulku näkyy syntyneissä ratkaisuissa. On myös ilmeistä, että yhteistoiminta-alueita perustettaessa ei ole kaikissa tilanteissa tiedostettu, mitä sopimuksilla sovitaan. Päätöksenteossa painotus on saattanut kohdistua oman kunnan tärkeinä pitämiin asioihin ja jotkut sopimuksen tuottamat tilanteet ovat saattaneet jäädä huomiotta. Työkäytäntöjen yhtenäistämisessä on vielä tehtävää. Joillakin yhteistoiminta-alueilla on uudistettu palveluja, esimerkiksi parannettu vanhusten kotiuttamiskäytäntöjä. Lisäksi mahdollisuus erikoistua sosiaalityön eri alueisiin on parantanut palveluja ja Kuntien yhteistoiminta ei toimi pakolla Kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on hyödyllistä, ainakin silloin kun yhteistyöhön on lähdetty kuntien omasta aloitteesta. Pakko tai lain kirjaimen yksipuolinen toteutus ei puolestaan näytä tuottavan toimivia yhteistoiminta-alueita, selviää Kuntaliiton Tampereen yliopistolta tilaamasta tutkimuksesta. Satakunnan yhteistoiminta-alue, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Tulevaisuuden piirikuntien perusta? Tutkimuksen tekijöiden mukaan tulokset avaavat kiinnostavan näkökulman myös kuntauudistukseen, jossa hyötyjä haetaan entistä voimakkaammilla pakotteilla. Uusi rakenne ja suuremmat yksiköt eivät takaa tuloksia etenkään, jos rakenne saadaan aikaan väkisin, ilman kuntien kokemusta vaikutusmahdollisuuksista. Vaikka rakenne muuttuu, paikalliset instituutiot voivat jäädä entiselleen. vahvistanut työntekijöiden osaamista. Kuitenkin monet yhteistoiminta-alueet eivät ole lainkaan uudistaneet palvelurakenteitaan. Palveluiden, prosessien ja työkäytäntöjen yhtenäistäminen on edennyt hitaasti, etenkin sosiaalihuollossa. THL:n tutkimuksessa haastateltiin yhteistoiminta-alueiden johtavia viranhaltijoita. Tutkimusaineisto koottiin vuonna 2010 ja se kattaa kaikki tuolloin toiminnassa olleet 47 yhteistoimintaaluetta. Alueisiin kuului keskikooltaan hieman alle asukkaan kuntia 170, ja niiden alueella asui 1,6 miljoonaa asukasta. Tutkimus ei sisällä peruskuntien johdon tai luottamushenkilöiden näkemyksiä. n THL Pakko voi jopa hävittää monia paikallisesti kehittyneitä toimivia ratkaisuja, Jenni Airaksinen varoittaa. Paras-hankkeessa tehtyä työtä ja sen tuloksia tulee hyödyntää myös kuntauudistuksessa. Hyvin toimivat kuntien yhteistoimintaalueet voisivat olla tulevaisuuden piirikuntien perustana, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo. Piirikunnat hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli. Piirikunnalla olisi kunnanvaltuustojen valitsema valtuusto, ja sille voitaisiin siirtää ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu. n 6/2011 Pohjanpiiri 21