MOBIVISION LIIKKUVA NÄÖNTUTKIMUS- JA TERVEYDENHOITOYKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOBIVISION LIIKKUVA NÄÖNTUTKIMUS- JA TERVEYDENHOITOYKSIKKÖ"

Transkriptio

1 1 MOBIVISION LIIKKUVA NÄÖNTUTKIMUS- JA TERVEYDENHOITOYKSIKKÖ MARKKINOINTI Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Hovilainen Jesse Keisala Noora Löfström Sara Toivonen Tiina

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MARKKINOINTI Kuluttajamarkkinat ja organisaationaaliset markkinat Organisaatiossa ostamiseen vaikuttavat tekijät Markkinointikeinot Henkilökohtainen myyntityö DVD tai muu taltiointi Tietopaketti Esitteet Internet Mainonta PR Yksikön ulkoasu MARKKINOINTI SAIRAANHOITOPIIREILLE Palveluiden markkinointi sairaanhoitopiireille Metropolian liikkuvan tutkimusyksikön tuomat edut julkisille terveyspalveluille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Esimerkki: Markkinointi Lohjan sairaanhoitoalueelle Lapin sairaanhoitopiiri Kohderyhmät ja palvelut MARKKINOINTI PALVELUKESKUKSILLE Julkiset palvelukeskukset Yksityiset palvelukeskukset Senioriryhmät MARKKINOINTI YRITYKSILLE Uusimaa/ Fortum Lappi/ Outokumpu Oy JÄRJESTÖ- JA YHDISTYSTOIMINTA, SÄÄTIÖT MARKKINOINTI KOULUILLE MARKKINOINTI RAHOITTAJILLE LÄHTEET... 20

3 2 1 JOHDANTO Tehtävänämme oli laatia markkinointisuunnitelma innovaatioprojektille: Mobivision - liikkuva tutkimusyksikkö. Työssämme pohdimme ja tutkimme erilaisia markkinointikeinoja ja mahdollisuuksia potentiaalisen asiakaskunnan tavoittamiseksi. Tutkimusyksikön toiminta päätettiin rajata Helsingin- ja Uudenmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirien toiminta-alueille. Aluksi käsittelemme hieman markkinoinnin teoriaa sekä esitellään lyhyesti erilaisia Mobivisionin markkinoinnissa käytettäviä markkinointikeinoja. Pääasiallisesti työssä on kuitenkin keskitytty esimerkein kertomaan markkinoinnista eri kohderyhmille. 2 MARKKINOINTI Markkinoinnin tavoitteena on saavuttaa potentiaaliset asiakkaat sekä saada heidät ostamaan palveluita. Markkinointia käytetään ja kohdistetaan erilailla riippuen siitä kuka tai mikä on markkinoinnin kohteena. Jotta markkinointi sekä Mobivisionin toiminta olisivat mahdollisimman tehokkaita, kannattaa mahdolliset asiakkaat segmentoida maantieteellisesti eri alueisiin. Esimerkiksi Helsingin seudulla lukuisten palveluiden läheisyydessä asuvien asiakasryhmien tarpeet poikkeavat selvästi niiden asiakasryhmien tarpeista, jotka asuvat niin sanotuilla haja-asutusalueilla pidemmän matkustusajan päässä tarvittavista palveluista. 2.1 Kuluttajamarkkinat ja organisaationaaliset markkinat Markkinat voidaan jakaa kuluttaja- ja organisationaalisiin markkinoihin. Organisationaalisiin markkinoihin kuuluvat yritykset, järjestöt ja julkiset organisaatiot kuten kuntien ja valtion yksiköt. Kuluttajien ja organisaatioiden ostamistapa on erilainen ja siksi myös markkinointitoimenpiteiden tulee vastata kohderyhmän ostotapaa. Erityisesti markki-

4 3 nointi eroaa ostoprosessissa, tarveperusteissa ja ostamisen toteutuksessa. (Rope 2000:60 61) Kuva 1 Organisaatio- ja kulutusmarkkinoiden ostamisen ominaispiirteet (Rope 2000:60) 2.2 Organisaatiossa ostamiseen vaikuttavat tekijät Alla oleva kuvio kuvaa ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tekijät vaikuttavat myös toisiinsa ja siten kaikki osa-alueet tulee huomioida. Kuva 2 Organisaatiomarkkinoilla ostamiseen vaikuttavat tekijät (Rope 2000:62) Organisaatiorakenteessa ostoprosessiin vaikuttaa monia eri tehtävissä ja rooleissa vaikuttavia henkilöitä. Markkinointi täytyy suunnitella ja toteuttaa siten, että se vaikuttaa positiivisesti ostoprosessin eri vaiheissa ostopäätökseen. Tällöin täytyy ottaa huomioon eri vaiheissa vaikuttavien henkilöiden eri roolit ja pyrkiä vaikuttamaan näiden henkilöiden tärkeiksi kokemiin asioihin. (Rope 2000:63 64)

5 4 Kuva 3 Organisationaalinen ostoprosessi ja henkilöiden osallistuminen eri rooleissa (Rope 2000:63) 2.3 Markkinointikeinot Tässä luvussa on esitelty markkinointikeinoja, joita ajattelimme voitavan hyödyntää Mobivisionin markkinoinnissa. Tulemme viittaamaan näihin markkinointikeinoihin myöhemmissä esimerkeissä Henkilökohtainen myyntityö Alussa on tärkeää keskittyä verkostoitumiseen ja se onnistuu parhaiten henkilökohtaisella myyntityöllä. Ensimmäinen askel mobivisionin markkinoinnissa julkiselle sektorille on mennä esittelemään palvelua sairaanhoitopiiriin tai kuntaan taholle, joka voi tunnistaa palvelun tarpeen. Esimerkiksi silmäpoliklinikan lääkärit tuntevat oman alueensa ja voivat nähdä palvelulle tarvetta. Tässä yhteydessä jaetut ja hyvin valmistetut markkinointimateriaalit kasvattavat luottamusta toimijaa kohtaan ja edistävät kaupan syntyä. Ostosta päättää kuitenkin ylemmällä taholla ostoryhmä tai vastaava. Organisaatiossa ostoprosessi on pitkä ja tulee varautua moniin esittelyihin ja siihen, että ostoon vaikuttavilla osapuolilla on eri intressit joko puoltaa tai olla puoltamatta kaupan syntyä.

6 DVD tai muu taltiointi Tehdään Mobivisionin toimintaa kuvaava filmi, jossa esitellään kaikki palvelut joita voidaan tarjota. Näin asiakas varmistuu tilojen toimivuudesta ja saa kokonaiskäsityksen palvelusta. Filmi toimii hyvänä markkinoinnin työvälineenä esitellessä terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille Mobivisionin toimintaa. Lyhennettynä ja kohdennettuna filmiä voi käyttää myös terveydenhuollon sisäisessä markkinoinnissa sekä nettisivuilla Tietopaketti Kootaan kansio, jossa kuvaillaan kaikki tuotettavat palvelut. Kustannuslaskelmia erilaisille palvelupaketeille sekä DVD- materiaali liitetään myös mukaan. Koska referenssejä ei ole vielä, niin voidaan kertoa muualla toteutetuista vastaavanlaisista palveluista ja niiden toimivuudesta, kuten Kajaanin Suupirssi ja Oulun Yliopistollisen Sairaalan silmäklinikan liikkuva tutkimusyksikkö Esitteet Muutaman sivun esittelyvihkosia valmistetaan jaettavaksi seminaareihin tai muihin esittelytilaisuuksiin. Lehtisiä tehdään jaettavaksi terveyskeskuksissa, järjestöissä ym. mahdollisille palvelun käyttäjille Internet Mobivisionille laaditaan omat verkkosivut, joilta yhteystietojen lisäksi on luettavissa perustietoa Mobivision- projektista sekä tutkimusyksikön toiminnasta. Myös Mobivisionin kiinteä aikataulu löytyy sivuilta, joilla on mahdollisuus myös suorittaa ajanvaraus. Verkkosivusto pidetään yksinkertaisena, sillä asiakaskohderyhmänä ovat etenkin seniorit, jotka eivät vielä nykyisin ole kovinkaan kokeneita Internetin käyttäjiä. Esimerkiksi

7 6 terveyskeskuksien sivuille laitetaan linkki Mobivisionin verkkosivuille, jotta asiakkaat löytäisivät tietoa palveluista mahdollisimman helposti. Tietoa Mobivisionin toiminnasta sekä linkki verkkosivuillemme voidaan laittaa myös esimerkiksi Sosiaaliviraston seniori-info-sivuille. Sähköposti on tehokas väline saavuttaa sekä palvelua asiakkaille suosittelevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä mahdollisesti myös palvelun käyttäjät Mainonta Haja-asutusalueilla kylätuvat, kyläkoulut tai muut kokoontumispaikat ovat hyviä paikkoja mainostaa palvelua. Myös paikallisiin sanomalehtiin voidaan laitta ilmoitus yksikön saapumisesta paikkakunnalle. Osassa pienempiä kuntia jaetaan talouksille kuntaposti, jossa kerrotaan kyseisen alueen tapahtumista. Mobivisionin palvelut ja aikataulut voidaan liittää postin mukaan. Myös eri järjestöjen omat lehdet tavoittavat suuren osan potentiaalisesta asiakaskunnasta, minkä vuoksi mainoksia laitetaan myös kyseisiin lehtiin PR Lehdistöä on hyvä informoida uudesta palvelusta ja paikallislehdet ottavat yleensä mielellään vastaa jutunaiheita. Myös radio tai tv voi kiinnostua tekemään juttua uudesta palvelusta. Näkyvyys medioissa tuo tehokkaasti tunnettavuutta. Lisäksi tehokas keino saada palvelun olemassaolo ihmisten tietoon on puskaradio. Erilaiset koulutusseminaarit ammattilaisille tai järjestöjen teemapäivät ovat oivallisia tapahtumia käydä esittelemässä toimintaa. Näin saavutetaan ihmisjoukko, joka on jo valmiiksi kiinnostunut aiheesta. Monipuoliset messutapahtumat, kuten Kauneus- ja Terveysmessut mahdollistavat toiminnan esittelyn suurelle yleisömäärälle. Toiminnan esittely onnistuu myös käytännössä, kun asiakkaat pääsevät osallistumaan tutkimuksiin ja seulontoihin.

8 Yksikön ulkoasu Auton tai vaunun kyljet tarjoavat monta neliötä hyvää mainostilaa. Yksikön ulkoasu tulee tehdä huomiota herättäväksi ja siitä tulee heti käydä selväksi mitä palveluita se tarjoaa. 3 MARKKINOINTI SAIRAANHOITOPIIREILLE Liikkuvan näön- ja terveydenhuoltoyksikön toiminta on päätetty kohdistaa kahdelle alueelle Suomessa. Nämä kaksi aluetta ovat Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoitopiiri. Tässä luvussa pohditaan palvelun tuomia etuja julkiseen terveydenhoitoon sekä kuvataan julkisen terveydenhoidon rakennetta näillä valituilla alueilla Palveluiden markkinointi sairaanhoitopiireille Verkostoituminen ja suhdetoiminta ovat avainasemassa, kun halutaan myydä palvelua julkiselle sektorille. On tärkeää tuntea ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa ostopäätöksen tekoon. Julkisella sektorilla ostoista päättää usein ostoryhmä, joka koostuu ammattiostajasta ja ostokohteen asiantuntijoista. Tarpeen tiedostaa useimmiten käyttäjätaso, joten markkinointia täytyy suunnata päättäjätason lisäksi esim. silmäpoliklinikan lääkäreille ja hoitajille. Palvelun ostamisesta päättävät kuitenkin työryhmät ylemmällä tasolla. Tuotetta/palvelua esitellessä aikaisemmin mainitsemamme DVD on hyvä markkinointiväline. Kustannuslaskelmat tulee myös tehdä, jotta voidaan vakuuttaa ostaja hyödyistä. Julkiset hankinnat täytyy usein kilpailuttaa ennen päätöstä, mikä hidastaa ostopäätöksen tekemistä. Toisaalta julkiset hankinnat voidaan tehdä suorahankintana, jos vastaavaa tuotetta ei ole muilla tarjolla.

9 8 3.2 Metropolian liikkuvan tutkimusyksikön tuomat edut julkisille terveyspalveluille Tuomalla palvelut ihmistä lähelle tavoitetaan myös kauempana haja-asutusalueilla olevat ihmiset, jotka eivät muuten pääsisi palveluita käyttämään. Usein vanhemmalla väestöllä on liikkumisongelmia ja he tarvitsevat saattajaa ja kyytiä palvelun luo. Tuomalla palvelu ihmisten luo voidaan ennaltaehkäistä sairauksia sekä voidaan minimoida niiden tuomia haittoja. Palvelun ollessa helpommin saavutettavissa syrjäseuduilla ja pienillä paikkakunnilla tuetaan myös alueellista yhdenvertaisuus -periaatetta. Liikkuvan tutkimusyksikön avulla terveyskeskukset pystyvät tarjoamaan jopa erikoissairaanhoidon tasoista palvelua lähellä potilasta pienissäkin kunnissa ja kaukana keskussairaaloista. Liikkuvan tutkimusyksikön henkilökunta on hyvin koulutettua ja asiantuntevaa sekä hallitsee laitteiden käytön. Kunnat pystyvät tarjoamaan potilaille asiantuntevasti myös kunnassa harvoin tarvittuja tutkimuksia eikä terveyskeskusten ei tarvitse ostaa kalliita laitteita, jos niiden käyttö on vähäistä ja näin säästyy rahaa käytettäväksi muihin asioihin. 3.3 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Vuonna 2010 HUS -sairaaloiden palveluja käyttäneitä eri henkilöitä oli Potilastapahtumia oli noin 2,4 miljoonaa. Jäsenkuntien maksuosuudet palvelutuloista olivat 823,1 euroa asukasta kohden vuonna Valtaosa hoitoa saavista tulee sairaanhoitopiirin jäsenkunnista, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta. Lisäksi HUS vastaa joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Näitä ovat muun muassa elinsiirrot. HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen: HYKS-sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalue palvelee pääasiassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kirkkonummen, Keravan ja Kauniaisten potilaita. Sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta, (09)

10 9 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Marianne Gripenberg-Gahmberg, (019) Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Asko Saari, (019) Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin kunnista Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Sairaanhoitoalueen johtaja Sune Lang, (019) Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen (019) Esimerkki: Markkinointi Lohjan sairaanhoitoalueelle Sairaaloita Lohjan sairaanhoitoalueella on kaksi; Lohjan sairaala ja sen psykiatrisena yksikkönä toimiva Paloniemen sairaala. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan HUS: n sairaaloissa. Lohjan sairaalassa silmätautien poliklinikalla tehdään silmäsairauksiin liittyviä tutkimuksia, mm. näkökenttätutkimuksia, silmänpohjakuvauksia ja pientoimenpiteitä. Silmätautien poliklinikalla hoidetaan kaihileikkauspotilaita ennen ja jälkeen leikkauksen. Kaihileikkaukset tehdään päiväkirurgisesti leikkaussalissa. Ylilääkärinä silmäklinikalla toimii Fouad Qadri. Lohjan sairaanhoitoalueen kunnat ovat perustaneet kaksi kuntayhtymää hoitamaan kuntien perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea: Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Kuntayhtymän väestöpohja on n asukasta. Alueella toimii neljä terveysasemaa; Karkkilan terveysasema,

11 10 Nummi-Pusulan terveysasema, Vihdin kirkonkylän terveysasema ja Nummelan terveysasema. Karviaisen työikäisten palvelulinjan johtajana toimii Pirkko Hynynen ja ikäihmisten palvelulinjan johtajana Ritva Lundbom. (Kuntayhtymä Karviainen. 2011) Lohjan sosiaali- ja terveydenhuoltoalue LOSTin yhteistoiminta-alueen kuntia ovat tällä hetkellä Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja. Asukkaita alueelle on noin Vastaanotot sijaitsevat Lohjalla Keskustan, Mäntynummen, Roution, Tynninharjun ja Virkkalan terveysasemilla sekä Sammatin terveysasemalla, Siuntion terveysasemalla, Inkoon terveysasemalla ja Karjalohjan terveysasemalla. Yhteistoiminta-alueen järjestelyihin tullee muutoksia kuntaliitosten mukana vuonna (Lohjan kaupunki. 2011) Alueella on laadittu Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Selvityksessä on tutkittu mm. ikääntyvien asukkaiden itsenäistä selviytymistä arjessa sekä tuki- ja terveyspalvelujen tarvetta. Ohjelman kehitysehdotusten mukaan ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi on tarkoitus tiivistää yhteistyötä julkisen sektorin, vapaa-ehtoisten toimijoiden, seurakunnan, kolmannen sektorin ja yritysten välillä. Metropolian liikkuvan tutkimusyksikön kannattaakin tarjota palveluitaan tälle alueelle. Ensimmäisten asiakkaiden saaminen ilman valmista tuotetta on yleensä haastavaa. Tuotteen esittely ilman valmista tuotetta ja toiminnan referenssien puuttuminen hankaloittavat markkinointia. Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä alustavia keskusteluja joidenkin potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Näin voidaan kehittää paremmin kohdeasiakkaalle sopiva tuote. Tässä vaiheessa voidaan esitellä muualla Suomessa toimivien vastaavien yksiköiden toimintaa, kuten Oulun sairaanhoitopiirin Liikkuvaa silmäklinikkaa tai Savon suupirssiä. Esimerkkialueella Lohjan sairaanhoitoalueella otetaan yhteyttä sairaanhoitoalueen johtajaan sekä kuntien yhteistyöliittymiin Karviaiseen sekä LOSTiin. Käyttäjätasolla tarpeen tunnistaminen silmätutkimusten kohdalla tapahtuu Lohjan sairaalan Silmäpoliklinikalla. Fysioterapian ja terveydenhoitajan palveluiden tarpeen tunnistaminen tapahtuu sairaalan lisäksi myös terveysasemilla. Näille kannattaa siis myös kohdistaa markkinointia. 3.4 Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri on laajuudeltaan mitattuna Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Sen omistaa 15 lapin alueen kuntaa. Sairaanhoitopiiri vastaa alueella tarjottavista erikoissairaanhoidon palveluista ja päihdeongelmaisten hoidosta. Muut terveydenhuollon pal-

12 11 velut tuottaa perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto kuntakohtaisesti. (Lapin sairaanhoitopiiri ) Lapin sairaanhoitopiirin yksiköissä hoidetaan pääasiassa piirin jäsen- ja sopimuskuntien asukkaita. Jäsenkuntia ovat Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Kemijärvi, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki sekä sopimuskuntia on tällä hetkellä Kuusamo. (Lapin sairaanhoitopiiri ) Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien kanssa kuntien asukkaita voidaan ottaa lähetteen perusteella hoitoon Lapin sairaanhoitopiiriin. Samoin Lapin sairaanhoitopiirin asukkaat voivat saada hoitoa edellä mainituissa sairaanhoitopiireissä. Lisäksi Norjan Finnmarkin suomenkieliset voidaan hoitaa Lapin sairaanhoitopiirissä ja Finnmarkin saamekieliset erikoissairaanhoidon palvelut ovat Lapin sairaanhoitopiirin väestön käytettävissä. (Lapin sairaanhoitopiiri ) Välimatkat Lapissa ovat pitkiä. Kauimmaiset kunnat sijaitsevat jopa 450 km keskussairaalasta. Tämä tuo haasteita sairaanhoidon suunnittelulle. Pitkät välimatkat tuovat kustannuksia, jos potilaiden täytyy kulkea esimerkiksi lyhytkestoista seurantatutkimusta varten satoja kilometrejä. Vanhuksilla matkanteko voi olla jopa este seurantaan osallistumiselle, sillä matka saattaa rasittaa liikaa. Peruspalvelut tuotetaan lähempänä kuntalaisia, mutta kunnan sisälläkin matkat palvelukeskukseen saattavat olla yli sata kilometriä pikkuteitä pitkin Kohderyhmät ja palvelut Asukkaita Lapin läänissä oli vuonna 2006 noin Yli 64 -vuotiaita asukkaita lapin läänissä on 17,9 % väestöstä (v.2006) eli reilut Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan terveydenhoitopalveluita enenevissä määrin. Liikkuvassa terveydenhoitoyksikössä palvelut tulevat lähelle potilaita. Silmänpohjan tutkimuksille on myös tulevaisuudessa väestön ikääntyessä tarvetta nykyistä enemmän. Säännöllistä seurantaa vaativaa glaukoomaa sairastaa Suomessa noin 1,5 % väestöstä. Näin ollen Lapin alueella tutkittavia on noin Myös diabeetikoiden silmiä on jatkuvasti seurattava. Lapin alueella on 1 ja 2 tyypin diabeetikkoja noin Näiden suurien ryhmien lisäksi tarvitaan näönseulontaa, jotta mahdollisiin silmäsairauksiin pystytään puuttumaan ajoissa ja minimoimaan vahingot.

13 12 Silmänpohjankuvausten lisäksi yksikössä tehdään näöntarkastuksia. Matkaoptikko voi tehdä näöntarkastuksia yli 7 -vuotiaille, joille ei ole tehty silmäleikkausta tai joilla ei ole silmäsairauksia. Yksikössä on tarkoitus myös pitää pientä kehysmyymälää, jotta voidaan toimitta myös valmiit lasit asiakkaalle vaikka postitse. Myös lasien huoltoa on tarjolla. Yksikkö pystyy tarjoamaan myös terveydenhoitajan palvelut sekä terveysneuvontaa. Yksikössä on mahdollista mittauttaa mm. verensokeriarvot, hemoglobiinin, verenpaineen sekä virtsan u-stix arvot. Nämä ovat tarjolla kaiken ikäisille. Lisäksi yksikössä on mahdollista tuottaa fysioterapiapalveluita. Fysioterapiaan pääsee vain lääkärin lähetteellä.. 4 MARKKINOINTI PALVELUKESKUKSILLE Mobivisionin kohderyhmäksi on valittu ne ihmisryhmät, joiden on vaikea itse liikkua tarvitsemiensa palveluiden luo. Pääasiassa markkinoinnissa keskitytään ikäihmisiin, mutta huomioitava on myös esimerkiksi liikuntavammaiset, joiden pääsy palveluiden lähelle voi olla hyvinkin hankalaa. Palvelukeskukset on suunnattu niille ikääntyneille tai muuten toimintakyvyltään rajoittuneille ihmisille, jotka eivät enää pärjää yksin kotonaan, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. Laki määrää kunnan tarvittaessa järjestämään palveluasumisen vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa ja jopa ympärivuorokautista hoivaa päivittäisistä toimistaan selviytyäkseen. (Invalidiliitto 2011.) 4.1 Julkiset palvelukeskukset Julkisen sektorin palvelukeskuksien tavoittaminen vaatii yhteistyötä paitsi kunnan myös sen sairaanhoitopiirin kanssa, johon kunta kuuluu. Näin ollen liikkuvan palveluyksikön tuomat edut tulee markkinoida kunnan päättäjille, jotta palvelu ostettaisiin sairaanhoitopiirin palvelukeskuksille. Toiminnan ostamista on pelkkien toimintasuunnitelmien ja laskelmien lisäksi hyvä perustella palvelukeskusten asukkaiden terveyden edistymisellä. Palvelukeskuksissa asuville henkilöille on palveluiden hakeminen usein hankalaa, sillä etenkin paikalle

14 13 pääseminen on monelle suuri haaste. Esimerkiksi silmälääkärin vastaanotolle päästäkseen tulee asukkaalle järjestää vähintäänkin kyyti, joissain tapauksissa jopa saattaja. Etenkin liikuntavammaisille on silmälääkärin tai optikon palveluiden saaminen usein haasteellista. Näöntarkastustilat ovat usein erittäin pienet, joten pyörätuolilla kulkevan voi olla erittäin vaikea mahtua tarkastushuoneeseen. Liikuntavammaisten mukana tulee näin olla avustaja, joka on tottunut kyseisen henkilön nostamiseen ja muuhun avustamiseen. Se luonnollisesti lisää henkilökunnan työtaakkaa sekä valitettavasti harventaa palvelukeskuksien asukkaiden pääsyä palveluiden luo. Esimerkiksi silmälääkärin vastaanotolle ei välttämättä mennä niin usein kuin olisi suotavaa, koska sen järjestäminen on niin hankalaa. Mobivisionin avulla palvelut tuotaisiin asiakkaiden luo, jolloin moni palvelutalon asukas voitaisiin tutkia saman päivän aikana, eikä henkilökunnan tarvitsisi uhrata resurssejaan kuljetusten ja/tai saattajien järjestämiseen. Myös terveydentilan- ja näön seulonnat voitaisiin Mobivisionin avulla toteuttaa tehokkaasti, minkä ansiosta mahdolliset ongelmat havaittaisiin nopeammin ja niihin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Ainoastaan palvelukeskuksen työtaakka ei siis helpottuisi, vaan myös asukkaiden elämänlaatuun voitaisiin saada selkeä parannus havaittuihin ongelmiin puuttumalla. Myös palvelukeskuksien tällä hetkellä hiukan ryvettyneeseen imagoon voitaisiin tällä keinolla saada parannusta. 4.2 Yksityiset palvelukeskukset Yksityiset palvelukeskukset ovat joko yksityishenkilöiden tai erilaisten järjestöjen omistamia. Yksityisille markkinoitaessa käytetään hyvin samoja keinoja kuin julkisellekin puolelle, mutta ne kohdistetaan yksityiseen yrittäjään tai palvelukeskuksen johtajaan. Henkilökohtaiset esittelykäynnit ovat tärkeimmässä osassa myös markkinoitaessa Mobivisionia yksityisen sektorin palvelutaloille ja keskuksille. Pääargumentteina ovat asukkaiden terveyden edistäminen sekä henkilökunnan työtaakan vähentäminen, kuten myös julkisten palvelukeskuksien kohdalla. Esittelykäynneillä mukana on myös toiminnasta kertova DVD sekä tietopaketti jätettäväksi päättäjälle. Erittäin tärkeää on luonnollisesti myös palveluasumista järjestävien järjestöjen informoiminen ja Mobivisionin tarjoamien etujen kertominen näille tahoille. Esimerkiksi Vanhustyön Keskusliitto ylläpitää palvelukeskuksia ja vanhainkoteja ympäri maata. Myös liiton julkaisema Vanhustyö-lehti on oiva kanava lisätä tietoisuutta Mobivisionista potentiaalisen asiakaskunnan parissa. Mainoksien lisäksi lehdessä voidaan julkaista esimerkiksi artikkeli Mobivisionin toiminnasta ja sen tarjoamista eduista. Yksi markkinointikikka on osoittaa

15 14 palvelun tarpeellisuus ja sen tuomat edut järjestämällä esimerkiksi näönseulontatempaus palvelu- tai vanhainkodissa. Tällöin päättäjät näkevät konkreettisesti miten Mobivision toimii eikä heidän tarvitse tehdä päätöstä puhtaasti teoreettisen esityksen perusteella. Tempaus markkinointikeinona toimii parhaiten yksityisellä sektorilla, jossa päätösten teko ei edellytä samanlaista byrokratiaa kuin julkisella puolella. Palveluiden tarpeen tiheydestä riippuen palvelukeskukset voivat joko varata aina tarvittaessa päivän, jolloin Mobivision tulee palvelemaan heidän asukkaitaan. Vaihtoehtoisesti Mobivisionilla voisi olla kolmena viikkona kuukaudessa kiinteä aikataulu siten, että esimerkiksi maanantaisin se kiertää Kemin palvelukeskuksia ja tiistaisin vuorossa ovat Pellon palvelukeskukset ja niin edelleen. Palvelukeskukset voivat sitten varata kyseisille päiville aikoja tarpeen mukaan. Myös yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus varata aika Mobivisioniin auton ollessa heidän paikkakunnallaan. Ajanvaraus tapahtuu netin kautta, mutta koska palvelu on suunnattu etenkin ikäihmisille, on ajan varaaminen mahdollista myös puhelimitse. Kuukauden jäljelle jääneellä viikolla ryhmät tai palvelukeskukset voivat tilata Mobivisionin käyttöönsä. 4.3 Senioriryhmät Potentiaalisia asiakasryhmiä ovat myös erilaiset senioriryhmät, joita esimerkiksi sosiaalivirasto ylläpitää ja järjestää yhdessä palvelukeskuksien kanssa. Aktiiviset eläkeläiset haluavat pysyä virkeinä ja terveinä mahdollisimman pitkään ja harrastavat siksi yhdessä. Seniorit kokoontuvat esimerkiksi juttutuvissa tai jumpparyhmissä. Nämä ikäihmiset haluavat huolehtia terveydestään ja ovat siksi potentiaalinen asiakasryhmä ostamaan Mobivisionin palveluita. Tutkimuksiin saataisiin näin helposti isompikin ryhmä, mikä olisi kannattavaa myös Mobivisionin kannalta. Tieto ryhmille saadaan paitsi palvelukeskuksien myös eri senioripalveluita tuottavien järjestöjen, esimerkiksi Vanhusten Keskusliiton ja Punaisen Ristin, kautta. Myös kunnat ovat merkittävässä roolissa senioritoiminnan järjestämisessä, joten myös heidän kauttaan levitetään tietoa senioriryhmille. Myös esitteitä viedään esimerkiksi juttutupien tiloihin ja kahviloihin. Senioripäivät ovat erinomainen paikka markkinoida Mobivisionia. Siellä voidaan paitsi kertoa yrityksen toiminnasta myös lisätä ihmisten tietoisuutta iän mukanaan tuomista ongelmista sekä niiden seulonnan tärkeydestä, sillä moni ikäihminen ei välttämättä tiedä iän vaikutuksia esimerkiksi silmään ja näköön. Mahdollisuuksien mukaan voidaan

16 15 senioripäivien yhteyteen järjestää myös näön ja terveydentilan seulontaa, johon senioreilla on halutessaan mahdollisuus osallistua. 5 MARKKINOINTI YRITYKSILLE Ylipäätänsä erilaiset yritykset ovat loistavan potentiaalinen asiakaskunta mobivisionin toiminnalle. Yksinkertaisesti Mobivisionin palveluita markkinoitaisiin työterveyden lisänä ja täydentäjänä. 5.1 Uusimaa/ Fortum Uudenmaan alueella toimivia yrityksiä voi periaatteessa herätellä Mobivisionin toimintaan mukaan käyttämällä paljon medianäkyvyyttä. Kuitenkin toiminnan alkuvaiheessa laaja medianäkyvyys on kallista suhteessa saatuihin etuihin. Laajat kampanjat toimivat kuitenkin paremmin esimerkiksi Uudenmaan alueella, kuin lapissa jossa potentiaalisia yrityksiä on vähemmän suuremmalla alueella. Muutama täsmämainos televisiossa tai radiossa voisi toimia. Kuitenkin pääpainona olisi kohdistaa markkinointi kenttätoimintaan ja henkilökohtaisiin esittelykäynteihin. Otetaan esimerkkinä suurehko yritys Fortum jonka pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Henkilöstöä yrityksessä kokonaisuudessaan Perusoletuksena on, että näin suuressa yrityksessä työterveyshuolto on toimiva ja se on suunniteltu tarkkaan ja kustannustehokkaasti. Markkinoinnissa täytyy pystyä todistamaan Mobivisionin tehokkuus ja sen tuomat edut yritykselle. Hintojen täytyy olla kilpailukykyiset. Fortumin kaltaisella yrityksellä työterveys on suunniteltu kokonaisuutena. Mobivisionin tärkein markkinointikikka olisi tarjota räätälöityjä ja yksilöllisiä terveyspalveluita. Toiminta voisi esimerkiksi alkaa pääkonttorilta ja siirtyä sieltä edelleen pienempiin toimipisteisiin ympäri Suomen. Esimerkkinä Mobivisionin hyödystä Fortumille voisi olla seuraavanlainen: Suuri osa pääkonttorin henkilökunnasta työskentelee näyttöpäätteen ääressä. Työntekijät saavat työterveyden lähetteen kautta fysioterapeutin mittaamaan työpisteensä ergonomian ja sieltä saadun lähetteen kautta henkilökunta voisi tutkituttaa näkönsä nopeasti ja joustavasti töiden lomassa Mobivisionissa. Henkilökunnan työaikaa säästyy eikä matkakustannuksia synny lainkaan.

17 Lappi/ Outokumpu Oy Lapin yksi suurimmista yrityksistä henkilöstömäärällä katsottuna on Outokumpu Oy. Outokummun tytäryhtiö Outokumpu Chrome Oy (kromikaivos) sijaitsee Kemissä. Yhtiön toimitusjohtaja on Ahtiainen Jaakko Taneli. Henkilöstömäärä vuonna 2009 n Toinen tytäryhtiö Outokumpu Stainless Oy (levytuotannon keskus) sijaitsee Torniossa. Yhtiön toimitusjohtaja on Hautala Hannu Olavi. Henkilöstömäärä tehtaalla oli vuonna 2010 reilu Mobivisionin markkinoinnissa Outokumpu Oy:n tytäryhtiöille käytetään jälleen kerran henkilökohtaista myyntityötä. Tavoitteena on saada asiakas innostumaan ja tekemään ostopäätös mahdollisimman nopeasti. Yritykseen otetaan yhteyttä sähköpostilla tai soittamalla ja pyritään sopimaan tapaamisaika henkilökohtaiseen esittelyyn. Mobivisionista voisi olla mukana havainnollistava video eri asiakastilanteista, lyhyt powerpoint esitys sen kaikista eri käyttömahdollisuuksia ja näiden käyttämisen tuomat edut ytimekkäästi. Muistoksi käynnistä jätetään paikalle selkeitä ja innoittavia esitteitä. Esitteistä tulisi helposti löytyä yhteystiedot jonne tarjouspyynnön voi jättää. Ensimmäisen esittelykäynnin jälkeen myyntityö on aktiivista - ollaan yhteyksissä mahdolliseen asiakkaaseen sähköpostein jne. ja rohkaistaan tekemään ostopäätös ellei sitä tehty heti. Asiakas voisi Mobivisionin palveluista ostaa ns. kokeiluerän jonka jälkeen asiakas saa päättää jatketaanko yhteistyötä. Tietenkin tarkoituksena olisi saada aikaan pysyvä ja monivuotinen ratkaisu yrityksen ja Mobivisionin välille. 6 JÄRJESTÖ- JA YHDISTYSTOIMINTA, SÄÄTIÖT Järjestöjen toiminnan periaatteena on jäsentensä hyvinvoinnin edistäminen. Jäsenistö on kiinnostunut parantamaan omaa terveyttään ja täten myös mahdollisesti kiinnostunut käyttämään Mobivisionin palveluita. Järjestö- ja yhdistystoiminnat sekä säätiöt voivat olla osana markkinointia yksityisille ihmisille. Järjestöt voivat toimia itse ostajana liikkuvan tutkimusyksikön palveluille sekä markkinoinnin välikappaleena jäsenilleen.

18 17 Myös järjestöt voivat hyödyntää Mobivisionia omassa markkinoinnissaan. Mobivision voi tarvittaessa tarjota tutkittavalle tietoa esimerkiksi glaukoomasta sekä oman alueen glaukoomajärjestöstä. Esimerkkejä tahoista, jotka voisivat olla kiinnostuneita Mobivisionin palveluista: - Näkövammaisten Keskusliitto Ry:n kautta Lapin Näkövammaiset ry ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry - Pääkaupunkiseudun glaukoomapotilaat ry - Diabetesliiton aluejärjestöt - Kuntoutussäätiö - Invalidisäätiö Keinoja, joilla Mobivision- liikkuvaa näöntutkimusyksikköä voitaisiin markkinoida kouluille ja korkeakouluille ovat mm. yhteistyö koulujen kanssa, näköongelmia ennakoivat seulonnat, peruskouluterveydenhuollon avustaminen tarpeen mukaan. Tarkoituksena on markkinoida oppilaitoksille koululle tuotavaa palvelua, jolla parantaa oppilaiden terveyttä ja lisätä tietämystä terveydestä. Opetushallituksen kouluille ohjeistamassa opetussuunnitelmien perusteissa kouluja ja oppilaitoksia kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön yritysten ja yhteisöjen kanssa osana normaalia koulutyötä ja opiskelua. Kysymys on monimuotoisten ympäristöjen käyttämisestä mahdollisimman hyvin oppimisen edistämiseen. Mobivisionia voidaan tässä mielessä markkinoida kouluille niin tutkimuksen ja hoidon näkökulmasta mutta myös opetusmielessä. Yhteistyön muotoja niin koulujen kuin korkeakoulujen ja Mobivisionin välillä voivat olla esimerkiksi: vierailut koulussa, yhteiset projektit, tapahtumat ja opinnäytetyöt. Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä. Tämä merkitsee sitä, että kerrotaan tutkimuksen ja hoidon menetelmistä ja mikäli yhteistyö sisältää opetusta, niin on syytä käydä läpi, mistä oppilaat saavat lisäoppia Mobivisionin avulla ja miten tämä opetus tukee esimerkiksi koulun terveyskasvatuksen opetusta. Erityisesti työelämään perehtymis- ja työssä oppimisjaksoilla sekä ammatillisen osaamisen näytöissä Mobivision voi olla oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisympäristö. Oppilaitos ympäristö asettaa myös erityisehtoja Mobivisionin markkinointiin. Jos oppilaat ja opiskelijat osallistuvat Mobivisionin järjestämiin markkinointia sisältäviin tapah-

19 18 tumiin, heille tulee selittää, mistä on kysymys. Alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmilta tulee pyytää osallistumislupa. Lisäksi mahdollinen jaettava materiaali tulee pitää mahdollisimman informatiivisena eli ei pelkästään mainoksena. Oppilaitosten ostaessa palveluitaan Mobivisionilta on myös muistettava tutkittavien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet. Selkeintä on, että mikäli Mobivisionin palveluita myydään yhteistyössä koulujen kanssa oppilaille ja opiskelijoille, niin alaikäisten oppilaiden kohdalla myyntitarjoukset tehdään suoraan oppilaan huoltajille. Näköongelmien ennakoiminen voidaan hoitaa kouluissa tehtävillä seulonnoilla, joissa suuri määrä oppilaita tai opiskelijoita voidaan tutkia ilman, että tarvitaan erillisjärjestelyitä kuljetusten suhteen tutkimusyksikköön, koska Mobivision voidaan tuoda oppilaitosten luokse. Tällöin saavutetaan kustannussäästöjä ja samalla voidaan käytännössä myös tukea oppilaitosten terveydenhuoltoa, koska Mobivision voi olla myös varustuksellaan ja henkilökunnallaan avustaa terveydenhoitajaa työssään. Markkinoidessa Mobivisionia oppilaitoksille on tehtävä vertailu paljonko palvelun tuominen paikalle kustantaa ja vie aikaa verrattuna tutkittavien vieminen tutkittavaksi muualle. 7 MARKKINOINTI KOULUILLE Keinoja, joilla Mobivision- liikkuvaa näöntutkimusyksikköä voitaisiin markkinoida kouluille ja korkeakouluille ovat mm. yhteistyö koulujen kanssa, näköongelmia ennakoivat seulonnat, peruskouluterveydenhuollon avustaminen tarpeen mukaan. Tarkoituksena on markkinoida oppilaitoksille koululle tuotavaa palvelua, jolla parantaa oppilaiden terveyttä ja lisätä tietämystä terveydestä. Opetushallituksen kouluille ohjeistamassa opetussuunnitelmien perusteissa kouluja ja oppilaitoksia kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön yritysten ja yhteisöjen kanssa osana normaalia koulutyötä ja opiskelua. Kysymys on monimuotoisten ympäristöjen käyttämisestä mahdollisimman hyvin oppimisen edistämiseen. Mobivisionia voidaan tässä mielessä markkinoida kouluille niin tutkimuksen ja hoidon näkökulmasta mutta myös opetusmielessä. Yhteistyön muotoja niin koulujen kuin korkeakoulujen ja Mobivisionin välillä voivat olla esimerkiksi: vierailut koulussa, yhteiset projektit, tapahtumat ja opinnäytetyöt.

20 19 Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä. Tämä merkitsee sitä, että kerrotaan tutkimuksen ja hoidon menetelmistä ja mikäli yhteistyö sisältää opetusta, niin on syytä käydä läpi, mistä oppilaat saavat lisäoppia Mobivisionin avulla ja miten tämä opetus tukee esimerkiksi koulun terveyskasvatuksen opetusta. Erityisesti työelämään perehtymis- ja työssä oppimisjaksoilla sekä ammatillisen osaamisen näytöissä Mobivision voi olla oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisympäristö. Oppilaitos ympäristö asettaa myös erityisehtoja Mobivisionin markkinointiin. Jos oppilaat ja opiskelijat osallistuvat Mobivisionin järjestämiin markkinointia sisältäviin tapahtumiin, heille tulee selittää, mistä on kysymys. Alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmilta tulee pyytää osallistumislupa. Lisäksi mahdollinen jaettava materiaali tulee pitää mahdollisimman informatiivisena eli ei pelkästään mainoksena. Oppilaitosten ostaessa palveluitaan Mobivisionilta on myös muistettava tutkittavien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet. Selkeintä on, että mikäli Mobivisionin palveluita myydään yhteistyössä koulujen kanssa oppilaille ja opiskelijoille, niin alaikäisten oppilaiden kohdalla myyntitarjoukset tehdään suoraan oppilaan huoltajille. Näköongelmien ennakoiminen voidaan hoitaa kouluissa tehtävillä seulonnoilla, joissa suuri määrä oppilaita tai opiskelijoita voidaan tutkia ilman, että tarvitaan erillisjärjestelyitä kuljetusten suhteen tutkimusyksikköön, koska Mobivision voidaan tuoda oppilaitosten luokse. Tällöin saavutetaan kustannussäästöjä ja samalla voidaan käytännössä myös tukea oppilaitosten terveydenhuoltoa, koska Mobivision voi olla myös varustuksellaan ja henkilökunnallaan avustaa terveydenhoitajaa työssään. Markkinoidessa Mobivisionia oppilaitoksille on tehtävä vertailu paljonko palvelun tuominen paikalle kustantaa ja vie aikaa verrattuna tutkittavien vieminen tutkittavaksi muualle. 8 MARKKINOINTI RAHOITTAJILLE Rahoittajat täytyy saada vakuuttuneeksi hankkeen toimivuudesta, hyödyllisyydestä ja tuottavuudesta. Tämä onnistuu tarkoilla toimintasuunnitelmilla ja tuottolaskelmilla. Pääosassa on vakuuttava henkilökohtainen myyntityö.

21 20 Laitteisto- ja välinetuottajilta on mahdollista saada sponsorirahoitusta. Saamme välineiden hankinnoista alennusta lupaamalla mainostaa heitä tutkimusyksikön tiloissa. Yritykset voivat hyödyntää yhteistyötä Mobivisionin kanssa myös omassa markkinoinnissaan, yrityskuva paranee positiivisten mielikuvien myötä. Asiakasvirta kasvaa, kun yhteistyö on selkeästi esillä asiakkaille. Mahdollisia hankkeen rahoittajia ovat Sitra, ESR-ohjelma, Keksintösäätiö, Finnvera, Ely-keskus, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, terveys 2015-kansanterveysohjelma, TEKES.

22 21 LÄHTEET Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2011.[WWW-dokumentti] <http://www.hus.fi/>(luettu ) Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto [WWW-dokumentti] < > (Luettu ) Invalidiliitto [WWW-dokumentti] <(http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/tietoa_ja_tukea/neuvonta/pieni_palveluopas/palvelu asuminen/) > (Luettu ) Kuluttajavirasto [WWW-dokumentti] < 738f53d30eae/Koulujen+ja+oppilaitosten+sek%C3%A4+yritysten+ja+yhteis%C3%B6je n+v%c3%a4linen+yhteisty%c3%b6,+markkinointi+ja+sponsorointi.pdf > (Luettu ) Kuntayhtymä Karviainen [www-dokumentti] <http://www.karviainen.fi/> (luettu ) Lapin Sairaanhoitopiiri [WWW-dokumentti] <http://www.lshp.fi/default.aspx?nodeid=10420&contentlan=1>. (Luettu ) Lapin sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri. Hoitoon pääsy. [WWW-dokumentti] <http://www.lshp.fi/default.aspx?nodeid=10417&contentlan=1>. (Luettu ) Lohjan kaupunki [www-dokumentti] <http://www.lohja.fi/ >(luettu ) Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille [www-dokumentti] <http://www.lohja.fi/liitetiedostot/perusturva/lost_b5_netti.pdf> (luettu ) Opetushallitus [WWW-dokumentti]< (Luettu ) Rope, Timo. Suuri markkinointikirja Kauppakaari. Helsinki Vanhustyön Keskusliitto [WWW-dokumentti] < > (Luettu ). Venture Cup Finland [WWW-dokumentti] < (Luettu )

23 22 LIITE Paikallaolijat: Jesse Hovilainen, Noora Keisala, Tiina Toivonen, Sara Löfström - ryhmäjohtajan ja sihteerin valinta: Tiina Toivonen ja Sara Löfström - aikataulutuksen suunnittelu - sisällön pohtiminen mind map - tehtävien jako kenelle markkinoidaan miten markkinoidaan mille alueelle markkinoidaan markkinoinnin eri välineet ja keinot jokaiselle oma kohderyhmä, jolle markkinointia tulee pohtia ja selvittää Aamulla koko Mobivision projektityöryhmän kokous. Esiteltiin ryhmien aikaansaannokset muille ryhmille ja kommentoitiin niitä. Markkinointiryhmän kokous klo 11 - Paikalla Tiina Toivonen, Jesse Hovilainen ja Noora Keisala. - Keskusteltiin, mitä huomioon otettavaa tuli toisten ryhmien esityksistä. - Opettaja ohjeisti, että tehdään markkinointisuunnitelma yksityiskohtaisin esimerkein. Markkinoinnille ei tehdä budjettia. - Sovittiin, että jokainen jatkaa itsenäisesti oman tekstiosuutensa työstämistä

24 23 Paikallaolijat: Sara Löfström ja Tiina Toivonen - markkinointisuunnitelman jäsentäminen ja raportin sisällön hahmottelu Paikallaolijat: Jesse Hovilainen, Noora Keisala, Sara Löfström, Tiina Toivonen - yhdistettiin jokaisen itsenäisesti kokoamia markkinointikeinoja - kirjoitettiin johdanto sekä muokattiin jo valmiita tekstejä - kirjoitettiin raportin raakaversio valmiiksi - sovittiin, että Sara muokkaa tekstin valmiiksi Paikalla: Noora Keisala, Jesse Hovilainen, Tiina Toivonen, Sara Löfström - tehtiin posteri - muokattiin raportin asetukset kirjallisen työn ohjeita vastaaviksi

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa Pumppu-hanke Laurean osahanke Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa Case Karviainen - tavoitteet Kuvata terveyden edistämisen palveluita

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 3.8.2 LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN

Lisätiedot

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä 1 (6) Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Versio 3.0 2 (6) 1 Sopijapuolet 1. Yritys (jäljempänä Järjestelmätoimittaja) Y-tunnus 2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot