nähdään Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "nähdään www.nahdaan.fi Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s."

Transkriptio

1 Tietoa diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta 1/2015 Henkilökuvassa Outi Pietiläinen s Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus s Diabeettisen makulaturvotuksen hoitopolku s

2 /2015 Lukijalle 3 Diabeettinen retinopatia ja makulaturvotus 4 7 Potilashaastattelu: Outi Pietiläinen 8 13 Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus Diabeettisen makulaturvotuksen hoitopolku Potilashaastattelu: Toini Mäkinen Verisuonikasvutekijän estäjät DME:n hoidossa Nähdään.fi 24 PÄÄTOIMITTAJA Sari Soisalon-Soininen TOIMITUS Bayer, Libenter TAITTO Libenter PAINO Newprint Oy JULKAISIJA Bayer Oy, Keilaranta 12, Espoo, , ENNAKOIVAT LAUSUNNOT Tässä Bayerin Nähdään-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayertoimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. 2 1/2015

3 Hyvä lukija Nähdään-lehden viime numerossa käsiteltiin silmänpohjan kosteaa ikärappeumaa ja sen hoidossa noin 10 vuotta käytettyjä verisuonikasvutekijän (VEGF) estäjiä. Lehtemme toinen numero keskittyy toiseen vakavaan verkkokalvosairauteen, diabeettiseen retinopatiaan (DR), ja varsinkin sen pidemmälle kehittyneeseen muotoon eli diabeettiseen makulaturvotukseen (DME). Jälkimmäisen hoidossa on viime aikoina niin ikään alettu hyödyntää anti-vegf-valmisteita. DR ja DME ovat siis diabetekseen liittyviä sairauksia, joiden esiintyvyys korreloi suoraan voimakkaasti yleistyvän aikuisiän eli tyypin 2 diabeteksen kanssa. Sairastuvuus on kasvussa ennen kaikkea vähentyneen liikunnan, ruokavaliomuutoksen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Mikä huolestuttavinta, sairastuneista peräti 46 %:lla ei ole diagnoosia, eivätkä he ole tietoisia hoidon puutteen aiheuttamista pitkäaikaisista vaurioista. Verkkokalvomuutokset ovat vain yksi monista diabeteksen liitännäissairauksista, mutta niiden yleisyys ja vaikutus potilaan elämään on suuri. Vain neljännes yli 10 vuotta diabetesta sairastaneista välttyy kokonaan retinopatialta, joka makulaturvotuksen asteelle muuttuessaan johtaa tarkan näkemisen kyvyn merkittävään heik- kenemiseen. Sairauden vakavuudesta kertoo se, että DME on nykyään maailmanlaajuisesti yleisin syy työikäisten sokeutumiseen. Verkkokalvomuutosten hoidossa avainasemassa ovat sairauden mahdollisimman aikainen havaitseminen sekä nykyaikaiset hoitomuodot. Edellisessä tehtävässä korostuu tehokkaan seulonnan sekä jälkimmäisessä modernin tutkimuksen ja lääkekehitystyön merkitys. Kummastakin aiheesta löytyy tämän lehden sivuilta runsaasti informaatiota, jonka toivomme lisäävän tietoisuutta DR- ja DME-riskistä niin diabeetikkojen, hoitohenkilöstön kuin muidenkin lukijoidemme keskuudessa. Nähdään! Sari Soisalon-Soininen Bayerin asiantuntijalääkäri, päätoimittaja KANSIKUVA JAANIS KERKIS AUKEAMAN KUVAT HANNU NIIRANEN, JAANIS KERKIS, AKI RASK, BAYER 1/20153

4 Diabeettinen retinopatia ja makulaturvotus Diabeettinen retinopatia on sairaus, jossa verensokeriarvojen vaihtelu vahingoittaa verkkokalvon pieniä verisuonia. Hoitamattomana tila voi kehittyä diabeettiseksi makulaturvotukseksi ja johtaa vaikeaan näkövammaan. Sairautta on mahdollista hoitaa lääkkeillä, jotka kehitettiin alunperin silmänpohjan kostean ikärappeuman hoitoon. TEKSTI LIBENTER KUVAT BAYER Diabetes kasvava ongelma Diabetes kehittyy, kun ihmisen elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai solut eivät reagoi elimistön tuottamaan insuliiniin. Suomessa diabeetikoita on noin , joista sairastaa nuoruusiällä ja aikuisiällä kehittyvää diabetesta. Jälkimmäisiä arvellaan lisäksi olevan diagnosoimattomina lähes yhtä paljon kuin hoitoa saavina potilaina. Maailmanlaajuisesti sairastuneita on noin 382 miljoonaa, ja heidän määränsä odotetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 592 miljoonaan. Samalla sairauden aiheuttamat globaalit kustannukset vuotiaiden potilaiden osalta tulisivat nousemaan 437 miljardista 500 miljardiin euroon. Suurin osa kustannuksista muodostuu diabeteksen liitännäissairauksista, joihin myös diabeettinen retinopatia ja makulaturvotus kuuluvat. Verensokeriarvot laukaisijana Vaikka diabeetikot käyttävät lääkkeitä ja pyrkivät muuttamaan elintapojaan, verensokeriarvot vaihtelevat ja ovat ennen kaikkea koholla enemmän kuin terveillä ihmisillä. Ajan myötä se voi vaurioittaa verkkokalvon verisuonia tämä sairaus on nimeltään diabeettinen retinopatia (DR). Vahingoittuneista verisuonista voi vuotaa nestettä ja rasva-aineita eli lipidejä verkkokalvon keskelle makulaan, mikä aiheuttaa diabeettisen makulaturvotuksen (DME). Makula on verkkokalvon tarkimmin näkevä alue, jonka vaurioituminen aiheuttaa näön sumentumista ja vakavissa tapauksissa näönmenetyksen. Sairauden tyypillisiä oireita ovat näön sumentuminen, värien haalistuminen ja suorien viivojen vääristyminen. 4 1/2015

5 1/20155

6 Verkkokalvo eli retina Makula Valo Valoaistinsoluja Suonikalvo Verkkokalvon verisuonia Verkkokalvo eli retina on valoa aistiva hermostokerros, joka sijaitsee silmän takaosassa. Verkkokalvon tarkan näkemisen alueessa, makulassa, on suurin tiheys valoärsykkeitä vastaanottavia valoaistinsoluja. Useita riskitekijöitä Diabeettisen retinopatian riski kasvaa suorassa suhteessa siihen, kuinka kauan diabetesta on sairastettu. Tilanne on sama sekä nuoruusiän eli tyypin 1 että aikuisiän eli tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Suurin riskitekijä ovat koholla olevat verensokeriarvot, muita tekijöitä ovat korkea verenpaine ja suuret kolesteroliarvot. Yli 10 vuotta diabetesta sairastaneista lähes 75 %:lle kehittyy jonkinasteinen diabeettinen retinopatia. Jos sairautta ei hoideta ja riskitekijät säilyvät, potilaalle voi kehittyä myös diabeettinen makulaturvotus. DME:n heikentämästä näöstä kärsii noin 3 % diabetespotilaista, ja se on yleisin syy työikäisten sokeutumiseen. Varhainen diagnosointi tärkeää Diabeettinen retinopatia on oireeton ja diabeettisen makulaturvotuksenkaan alkuvaiheessa näkökykyyn liittyviä oireita ei tyypillisesti vielä ilmene. Sairauden varhainen toteaminen on siten erittäin tärkeää, minkä vuoksi diabetespotilaiden tulisi käydä perusteellisessa silmätarkastuksessa säännöllisesti tarpeen mukaan. Jos diabeettista makulaturvotusta ei hoideta, potilaan näkökyky saattaa kirjaintaulutestissä heikentyä yli kaksi riviä kahden ensimmäisen vuoden aikana. Näön heikkeneminen laskee potilaan elämänlaatua ja voi johtaa työkyvyn ja ansioiden menetykseen. 6 1/2015

7 Verisuonikasvutekijän (VEGF) määrä lisääntyy Uudisverisuonien seinämät heikentyvät ja alkavat vuotaa Makula Makula turpoaa Valoaistinsoluja Suonikalvo Makulan turpoaminen vaurioittaa verkkokalvon aistinsoluja, minkä seurauksena potilas alkaa havaita keskellä näkökenttää ensin vääristymiä ja myöhemmin näkemisen estäviä tummentumia. Anti-VEGF uusin hoitomuoto Diabeettiseen makulaturvotukseen on vaikutuksiltaan erilaisia hoitovaihtoehtoja, joista käytetyimmäksi on vakiintumassa verisuonikasvutekijän estäjien käyttö. Sekä DR että DME aiheuttavat verkkokalvon kudoksissa paikallista hapen puutetta sekä siitä seuraavaa verisuonikasvutekijän (VEGF) lisääntynyttä tuotantoa. Verisuonien epänormaali kasvu puolestaan aiheuttaa makulaturvotusta, mikä johtaa sairauden vapaasti kehittyessä näköhäiriöihin. Taudin eteneminen on kuitenkin mahdollista pysäyttää verisuonen kasvutekijän estäjällä antamalla lasiaiseen anti-vegf-injektioita. Ajoissa aloitettu pistoshoito voi parhaassa tapauksessa jopa palauttaa jo menetettyä näkökykyä. VEGF-estäjä ruiskutetaan ohuella neulalla silmän lasiaiseen josta vaikuttava aine kulkeutuu verkkokalvolle. Makula 1/20157

8 8 1/2015 Diabeettisen retinopatian potilashaastattelu Nähdään-lehden henkilökuvassa

9 Outi Pietiläinen Verkkokalvon verisuonten vaurioituminen eli retinopatia kehittyy vuosien varrella useimmille nuoruus- tai aikuisiällä sairastuneille diabeetikoille. Yksi heistä on 32-vuotias Outi Pietiläinen, jonka nuoruusiän eli tyypin 1 diabetes todettiin 10-vuotiaana. Ajoissa aloitettu hoito on onneksi mahdollistanut näön puolesta käytännössä normaalin elämän. TEKSTI LIBENTER KUVAT JAANIS KERKIS Nuoruusiän diabetes 10-vuotiaana Karkkilassa kasvanut ja edelleen asuva Outi Pietiläinen muistaa hyvin, kuinka diabetes antoi ensimerkkejä olemassaolostaan. Aloin olemaan koko ajan janoinen, minkä vuoksi minut lähetettiin lääkärille ja sieltä edelleen lastenklinikalle Helsinkiin, Outi kertoo. Diagnoosi oli tyypin 1 diabetes, joka sattumalta ei ollut nuorelle tytölle aivan tuntematon asia. Siskoni kaveri oli sairastunut muutama vuosi aikaisemmin, joten tunsin taudinkuvan pääpiirteissään. Niin pienenä ei silti täysin ymmärrä, mitä diabetes käytännössä merkitsee. Reipas kymmenvuotias oppi kuitenkin nopeasti mittaamaan verensokeriarvot ja pistämään insuliinin itsenäisesti, mikä helpotti elämää merkittävästi. Siihen aikaan ei esimerkiksi kouluissa ollut vielä diabeetikoille erityisapua tarjolla, joten tarvittavat toimenpiteet oli pakkokin hallita itse, Outi Pietiläinen muistelee. Silmäongelmia 20 sairausvuoden jälkeen Diabetekseen liittyvistä liitännäissairausriskeistä oltiin 1990-luvulla jo hyvin tietoisia, ja niistä osattiin kertoa myös Outille ja hänen vanhemmilleen. En muista tarkasti milloin, mutta ehkä muutama vuosi sairastumiseni jälkeen silmäni kuvattiin ensimmäisen kerran. Siitä tuli myöhemmin jokavuotinen toimenpide jo paljon ennen silmäsairauteni toteamista, Outi kertoo. Yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneista noin 90 %:lla on verkkokalvomuutoksia ja noin 40 %:lla hoitoa vaativa silmänpohjan sairaus. 1/20159

10 Onnistuneen laser- ja leikkaushoidon ansiosta esimerkiksi kirjojen ja nuottien lukeminen sekä puhelimen ja verensokerimittarin käyttö sujuvat Outilta ilman ongelmia. Outi Pietiläisenkin kohdalla sairausvuosia oli takana juuri 20, kun hän erään Karkkilan terveyskeskuksessa keväällä 2012 tehdyn rutiininomaisen silmänpohjakuvauksen jälkeen sai kutsun jatkotutkimuksiin Lohjan sairaalaan. Olin saanut jo lähetteen, kun näkökenttääni alkoi ilmestyä ikään kuin ruskeita, villisti pyöriviä lankoja. Soitin sairaalaan, jossa todettiin viisaimmaksi ohjata minut suoraan Hyksin Silmätautien klinikalle Meilahteen vuoden lopussa. Siellä Outille suoritettiin tarkemmat tutkimukset, joissa todettiin verenvuotoa vasemman silmän lasiaisessa eli ns. proliferatiivinen retinopatia, jossa hapenpuutteesta kärsivä verkkokalvo kehittää hauraita, helposti vuotavia uudisverisuonia. Yhdistelmähoitoina laser ja leikkaukset Proliferatiivinen retinopatia on retinopatian vaikein muoto, joka vaatii tuhansia laserpolttoja koko verkkokalvon alueelle. Hoidolla pyritään estämään uudissuonien muodostumista ja kutistamaan kokoon jo syntyneitä suonia. Laserhoidot aloitettiin heti molempiin silmiin, mutta ne eivät kuitenkaan hillinneet vuotoa riittävästi, Outi Pietiläinen kertoo. Kun diabeettisen retinopatian yhteydessä esiintyy pitkäaikainen, kirkastumaton verenvuoto lasiaiseen, harkitaan yleensä myös leikkaustoimenpiteitä. Niin tehtiin lopulta Outinkin kohdalla. Vasen silmäni leikattiin keväällä 2013, mikä lopetti vuodon ja näköhäiriöt. 10 1/2015

11 Leikkauksen jälkeen laserhoitoja jatkettiin, kunnes kunnes toiseenkin silmään tuli lasiaisvuoto. Oikea silmä leikattiin vuotta myöhemmin, mutta operaation jälkeen verkkokalvolla havaittiin turvotusta. Lääkärit harkitsivat silloin myös injektiohoitoa (verisuonikasvutekijän estäjällä), mutta tilanteen rauhoituttua sitä ei lopulta tarvittu, Outi toteaa. Sairaudet ja hoitopelko suhteellista Lääketieteelliset toimenpiteet yleensä, ja varsinkin silmään kohdistuvat hoidot, koetaan usein pelottavina. Outi Pietiläinen myöntää kuuluvansa jännittäjiin, mikä on tehnyt valveilla suoritetuista laserhoidoista ja leikkauksista haastavia. Varmaankin joku muu kestää niitä paremmin, mutta itse joudun pyytämään sekä kipulääkettä että rauhoittavia ennen hoitotoimenpiteitä. Samalla hän tosin myös rauhoittelee kohtalotovereitaan: Ainakin minulle alku puudutuksineen on se vaikein osuus. Sitten helpottaa, ja esimerkiksi itse leikkaus ei lopulta tunnu miltään. Olin aika paniikissa ylipäänsä, kun silmäsairauteni havaittiin, mutta ajan myötä ajatukseen tottuu, Outi painottaa. Kaltaistani potilasta rauhoittaa myös suuresti saamani hoidon korkea laatu ja taito, jolla hoitava lääkärini esimerkiksi käyttää laseria. Niin harmillisia kuin silmäongelmat ovatkin, ne asettuivat uuteen mittakaavaan, kun Outi sai kuulla sairastavansa syöpää. Minulla todettiin paksusuolen syöpä huhtikuussa Se on onneksi leikkauksen ja sytostaattihoitojen jälkeen saatu kuriin, mutta uusiutumisen varalta käyn seurantatutkimuksissa kolmen kuukauden välein. 1/

12 12 1/2015

13 Outin koira Nelson on saksanpystykorviin kuuluva Kleinspitz, jonka rotuominaisuuksiin kuuluvat mm. ystävällisyys, valppaus ja vilkkaus sekä tarvittaessa melkoinen sisukkuuskin. Tavallinen arki kantaa eteenpäin Silmähoitojen aikana Outilla todettiin myös merkkejä alkavasta harmaakaihista. Kaihi etenee niin hitaasti, että sen suhteen ei ole vielä kiirettä. Minulle sanottiin, että se voidaan leikata vasta sitten, kun itsestäni siltä tuntuu. Tällä hetkellä Outi Pietiläisen näkö on orastavaa kaihia ja silmälaseilla korjattua likinäköisyyttä lukuun ottamatta niin hyvä, että hän voi sen suhteen viettää käytännössä täysin normaalia elämää. Kaihi vaikuttaa hiukan toisen silmän näkökykyyn, mutta pystyn lukemaan sekä ajamaan autoa tai katsomaan televisiota siinä kuin kuka tahansa tervenäköinenkin. Outilla ei ole silmäongelmien lisäksi muita diabeteksen liitännäissairauksia, ja hän suhtautuu tulevaisuuteen kaikesta kokemastaan huolimatta optimistisesti. Työ kaupan alalla esimiestehtävissä on mieluisa ja voimaa arkeen antavat aviomies sekä Nelsonkoira, jonka kanssa on mukava tehdä kävelylenkkejä. Vapaa-aikaani kuuluvat myös pianonsoitto ja lukeminen sekä ratsastus ja jalkapallo, joita tosin ei hoitojen vuoksi ole voinut aina halutessaan harrastaa. Outi kiteyttää haastattelun päätteeksi elämännäkemyksensä, joka sopii niin terveille kuin terveysongelmaisillekin. Elämä jatkuu ja on turha murehtia asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa! 1/201513

14 Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia, jotka määrittelevät hyvän hoidon periaatteet kansallisesti merkittäville sairauksille. Diabetekseen liittyvän verkkokalvosairauden eli retinopatian joulukuussa 2014 uudistetusta suosituksesta kertoo Käypä hoito -työryhmään kuuluva silmätautiopin dosentti, erikoislääkäri Paula Summanen. TEKSTI LIBENTER KUVA BAYER 14 1/2015 Mukana laadintatyössä alusta asti Käypä hoito -työryhmiin kuuluu yhteensä noin 1400 vapaaehtoista terveydenhuollon huippuammattilaista eri erikoisaloilta ja eri puolilta maata. Diabeettista retinopatiaa koskevan suosituksen laatimisessa erikoisasiantuntijana toimi HUS/HYKS:n Silmätautien klinikan osastonylilääkäri Paula Summanen. Hän on ollut mukana toiminnassa kansainvälisellä tasolla jo kauan. Olin väitellyt diabeetikkojen lasiaisleikkausten tuloksista vuonna 1989 ja erikoistunut verkkokalvosairauksiin, kun sain osallistua Suomen Silmälääkäriyhdistys ry:n edustajana alan eurooppalaiset suositukset laatineeseen kokoukseen Lontoossa vuonna 1990, Paula Summanen kertoo. Melko rajattujen eurooppalaisten suositusten pohjalta luotiin laajemmat kotimaiset diabeettisen retinopatian seuranta-, hoito- ja kuntoutusohjeet, jotka julkaistiin vuonna 1992 Suomen Lääkärilehdessä sekä Diabetes-lehden Lääkäriliitteessä. Kun ensimmäiset ohjeet oli aika uudistaa vuonna 2006, niistä tuli osa tuolloin jo vakiintunuttta Käypä hoito -kirjastoa. Nyt julkaistu uusi versio on suosituksen toinen merkittävä päivitys. Diabetes on monitahoinen sairaus Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa laatimia hoitosuosituksia on julkaistu yli sadasta kansanterveydellisesti tärkeästä aiheesta jo 20 vuoden ajan. Yleislääketieteellisistä kansantaudeista merkittävimpiä on diabetes. Diabetes on sairautena erittäin laaja monine liitännäistauteineen, korostaa Paula Summanen. Silmäsairaus on diabeteksen yhteydessä niin tavallinen, että se on mm. munuaissairauden ja jalkaongelmien ohella saanut oman Käypä hoito -suosituksensa. Diabeettisessa retinopatiassa on kyse riskitekijöistä, oireiden ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä sekä sairauden estämisestä: kyseessä on yleinen, mutta ei suinkaan väistämätön komplikaatio. Sairauden ehkäisy on luonnollisesti suositeltavampaa kuin sen hoito, mutta aina se ei ole mahdollista. Diabetes on aineenvaihduntaan niin monella tasolla liittyvä vyyhti, että siihen liittyvän retinopatian kehittymistä on usein vaikea estää. Onneksi silmään voi vaikuttaa paikallisesti ja hyödyntää 1960-luvulta asti

15 käytettyjä laserhoitoja, 70-luvulla mukaan tulleita kirurgisia menetelmiä sekä myöhemmin kehitettyjä lääkehoitoja. Laser ja uudet hoitomuodot Missä tahansa diabeettisen retinopatian vaiheessa potilaalle voi kehittyä verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle keskittyvä makulopatia, jossa näkö heikkenee useimmiten turvotuksen vuoksi. Laser on käyttökelpoinen hoitomuoto myös makulaturvotukseen, sillä tarkat nykyaikaiset laitteet mahdollistavat vain millimetrin kahdeskymmenesosan kokoiset polttojäljet, Summanen sanoo. Laseria pitää käyttää äärimmäisen varovasti eikä sitä saa kohdistaa aivan keskelle makulaa. Ikärappeuman hoidossa jo käytettävät verisuonikasvutekijän (VEGF) estäjät voivat siksi tarjota uusia mahdollisuuksia ainakin ikääntyneiden makulaturvotuspotilaiden hoitoon, Summanen arvioi. Jo edellinen, vuonna 2006 julkaistu Käypä hoito -suositus huomioi tuolloin aivan uuden hoitomuodon, mutta tuoreessa suosituksessa kasvutekijän estäjät saavat suuremman roolin. Niiden hyöty- ja haittavaikutuksia diabeettisen retinopatian hoidossa ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. On muistettava, että kyse on todella nuoresta hoitomuodosta verrattuna esimerkiksi laserhoitoon, josta on kokemuksia jo 50 vuoden ajalta, Paula Summanen muistuttaa. Käypä hoito vaatii jatkuvaa työtä Käypä hoito -suositukset perustuvat valtavaan määrää tietoa ja tutkimuksia, mutta ne pyritään tekemään tiiviiksi ja helppolukuisiksi. Myös diabeettisen retinopatian suositus toimii sairauden kätevänä tietopankkina niin ammattilaisille kuin kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Suosituksen päivittäminen vaati paljon työtä, sillä uutta alan kirjallisuutta oli paljon ja mm. kuntoutusosiota uudistettiin huomattavasti, Paula Summanen sanoo. Täydentämistä ja hiomista olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta jossain vaiheessa lapsi vain on päästettävä maailmalle, Summanen naurahtaa. Jatkossa diabeteksen eri muotoja tullaan erittelemään entistä tarkemmin, sillä tyypin 1 ja 2 lisäksi sairauteen kuuluu todellisuudessa useita erilaisia alaryhmiä. Sitä, kuinka komplikaatioiden ilmaantuminen ja eteneminen sairauden eri muodoissa tarkasti ottaen vaihtelee, ei tunneta. Tämä, samoin kuin kehitteillä oleva diabetesrokote pitää huolen siitä, että diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositusta tullaan päivittämään jatkuvasti tulevaisuudessakin. 1/201515

16 Diabeettisen makulaturvotuksen hoitopolku Diabeettisen makulaturvotuksen hoidon onnistumisen kannalta ratkaisevaa ovat hoidon aloitusajankohta sekä sairauden yksilölliset piirteet. Hoitopolun vaiheita seulonnasta seurantaan valotti Nähdäänlehdelle Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) silmätautien poliklinikan vastaava lääkäri, apulaisylilääkäri Nina Hautala. TEKSTI LIBENTER KUVAT OYS Oulu uusien hoitojen pioneeri Lääketieteen tohtori, dosentti Nina Hautala on toiminut silmätautien erikoislääkärinä OYS:n silmätautien klinikalla vuodesta Hänen vastuualueinaan ovat mm. diabeettiset silmäsairaudet sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia kiertävän liikkuvan silmätutkimusyksikön toiminta. OYS oli eturintamassa, kun Suomessa alettiin käyttää lasiaiseen injektoitavia verisuonikasvutekijän estäjiä eli ns. anti-vegf-valmisteita diabeettisen makulaturvotuksen hoitoon. Uutta hoitomuotoa alusta asti soveltanut Nina Hautala on sopiva henkilö kertomaan diabeettisen makulaturvotuksen hoitopolun kulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Taustalla tavallisimmin tyypin 2 diabetes Kakkostyypin diabetes on ns. elämäntapasairaus, joka yleistyy nopeasti kaikkialla maailmassa ja yhä nuoremmissa ikäryhmissä. Suomessa tyypin 2 diabeetikoita arvioidaan olevan lähes , joista noin puolet kärsii sairaudesta tietämättään. Jopa 30 %:lla tyypin 2 diabetesta sairastavista löydetään diabeteksen aiheuttamia silmänpohjamuutoksia jo diabeteksen toteamisvaiheessa. Noin viidesosalle näistä potilaista kehittyy verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle diabeteksen aiheuttamia muutoksia eli makulopatiaa ja heistä ehkä noin puolelle ilmaantuu diabeettinen makulaturvotus eli DME, arvioi Nina Hautala. 16 1/2015

17 DME on ennen kaikkea keski-ikäisten tai vanhempien diabetespotilaiden sairaus, joka kehittyy selvästi harvemmin ykköstyypin diabetesta sairastaville potilaille. DME:n diagnosointiin kaksi tietä Diabetespotilaille järjestetään Suomessa silmänpohjaseulontakuvauksia, joissa diabeteksen aiheuttamat verkkokalvomuutokset pyritään löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Diabetespotilaiden silmänpohjakuvaseulonta on toteutettu eri puolella Suomea eri tavoin, mutta kaikkialla se on tehokas tapa havaita diabeettinen retinopatia ja makulopatia ajoissa, Nina Hautala kertoo. Jos näköoireita on jo ehtinyt ilmaantua, potilas hakeutuu tavallisesti itse tutkimuksiin joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon kautta. Erityisesti lähinäkö voi makulaturvotuksen seurauksena huonontua merkittävästi jo muutamassa viikossa. Hoidon aloituksen viivästyminen voi heikentää näköennustetta, joten tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti, korostaa Hautala. OYS:n silmätautien klinikka on ainoana Suomessa vienyt seulontaprosessin lähelle potilasta auton perässä vedettävän Silmo-tutkimusyksikön avulla. Hoitoon pääsyä nopeuttaneen ja diabeteksen aiheuttamaa näkövammaisuutta Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä merkittävästi vähentäneen toimintamallin ansiosta työryhmälle myönnettiin Lääkäriliiton vuoden 2012 laatupalkinto. Tarkkaa ja tarkempaa kuvausta Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Nina Hautala on vastannut diabeettisten silmäsairauksien hoidosta ja seulonnasta OYS:ssa vuodesta 2006 lähtien sekä tekee myös aiheeseen liittyvää tutkimustyötä. Tutkimus alkaa silmänpohjan kuvaamisella, jonka suorittaa siihen koulutettu kuvantamisinsinööri. Kuvat seuloo tehtävään perehdytetty hoitaja jo kuvauspaikalla. Retinopatiamuutosten vaikeusasteen ja hoidon tarpeen analysoinnin tekee silmätautien erikoislääkäri. Jos verkkokalvossa on keskeisiä muutoksia ja epäillään mahdollista makulaturvotusta, potilas lähetetään tarkempiin tutkimuksiin ja OCT-kuvauksiin OYS:n silmätautien poliklinikalle, Nina Hautala kertoo. OCT eli valokerroskuvaus on verrattain uusi tutkimusmenetelmä, jossa silmän eri rakenteista muodostetaan kudosleikekuvia laservalon avulla. Menetelmää sovelletaan diabeettisten verkkokalvosairauksien lisäksi muidenkin yleisimpien näköä uhkaavien sairauksien, kuten silmänpohjan ikärappeuman ja glaukooman diagnosointiin. 1/201517

18 Diabeettinen makulaturvotus tyypin 2 diabetesta sairastavalla potilaalla nuolen osoittamassa kohdassa. Jos diagnoosi on DME, ei sairauden kokonaisarviota kuitenkaan tehdä pelkkien kuvien varassa. Vaikeusasteeseen ja hoidon suunnitteluun vaikuttavat myös kohonneen verenpaineen ja verensokeriarvojen sekä muiden riskitekijöiden määrä sekä potilaan subjektiivinen näkökokemus, painottaa Nina Hautala. Vanhat hoitokeinot tukevat uusia Ennen anti-vegf-valmisteiden markkinoille tuloa diabeettista makulaturvotusta voitiin hoitaa vain osassa tapauksista. Jos turvotus ei ollut aivan keskellä, käytettiin verkkokalvon laserhoitoa, joka on vastaavissa tapauksissa edelleen erittäin käyttökelpoinen hoitomuoto. Laserhoitoa ei kuitenkaan voida kohdistaa suoraan makulan keskelle eikä se yleensä tehoa laaja-alaiseen, voimakkaaseen turvotukseen, mutta sitä voidaan hyödyntää verisuonikasvutekijän estäjien liitännäishoitona. Lasiaiseen voidaan pistää myös kortisoniinjektioita erillisinä tai muita tukevina hoitoina, Nina Hautala sanoo. Verisuonikasvutekijän estäjät ovat viimeisen 5 8 vuoden aikana vähentäneet ratkaisevasti DME:n aiheuttamien näkövammojen määrää Suomessa, mutta Hautala muistuttaa myös positiivisen kehityksen toisesta tärkeästä syystä: Perinteisen seulonnan tehostuminen on mahdollistanut nopean hoitoon pääsyn, jota ilman uusimpienkaan lääkkeiden tehoa ei voitaisi täysin hyödyntää. Anti-VEGF-hoito yksilöllistä Käytännössä injektiohoito verisuonikasvutekijän estäjällä aloitetaan, jos potilaalla on näköä heikentävä diabeettinen makulaturvotus, jota ei voida hoitaa laserilla. Hoidon kesto vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta suurin osa potilaista saa useita injektioita 4 8 viikon välein. Hoitoa jatketaan niin kauan kuin tarvetta sille on olemassa, Nina Hautala sanoo. Käytännössä se voi tarkoittaa myös tehottoman hoidon lopettamista, jolloin harkitaan vaihtoehtoisia hoitomahdollisuuksia. 18 1/2015

19 OCT-kuvat tyypin 2 diabetespotilaan makulaturvotuksesta ennen (ylh.) ja jälkeen kasvutekijäestäjähoidon. Jos makulaturvotus on saanut kehittyä hoitamattomana yli puoli vuotta ja kroonistunut, vauriot voivat olla jo pysyviä. Toisaalta joskus laaja-alainenkin turvotus saadaan rauhoittumaan, jos potilaan tilanne perustaudin osalta on muutoin hyvä, painottaa Hautala sairauden yksilöllistä luonnetta. On myös mahdollista, että turvotus ei edes merkittävästi laske, mutta potilas kokee näkönsä silti parantuvan. Kaiken kaikkiaan suuri osa hoidettavista saa tutkitusti apua anti-vegf-injektioiden käytöstä: Laajat tutkimukset osoittavat, että noin puolet potilaista saa niistä merkittävää apua. OYS:n silmäklinikassa tekemissämme kyselyissä vastaava luku on ollut jopa %. Kun sairaus on saatu injektiohoidoilla hallintaan ja näön heikkeneminen pysäytettyä, potilas voi siirtyä pistoshoidoista poliklinikkakäyntejä ja itse suoritettavaa näöntarkkailua tai säännöllisiä silmänpohjakuvauksia sisältävään seurantavaiheeseen. Tietoisuus riskistä ja oireista tärkeää Paraskaan seulonta ei saavuta kaikkia diabetespotilaita, joten tietoisuuden lisääminen sairauteen liittyvästä makulopatiariskistä ja sairauden aiheuttamista silmäoireista on tärkeää kaikilla tasoilla. Jokainen diabetekseen sairastunut tulisi saada säännöllisen silmänpohjakuvauksen piiriin. Jokaisen diabetespotilaan tulisi myös tuntea sairauteensa liittyvien näköhäiriöiden oireet sekä tarvittaessa reagoida niihin välittömästi, Nina Hautala alleviivaa. Hoitokäytännöt ovat melko yhtenevät koko maassa, joten hoitopolun alussa käytettävien toimintamallien sekä diabetespotilaiden oman tiedon ja aktiivisuuden merkitys korostuu. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä kiertävästä Silmo-tutkimusyksiköstä lisää sivulla 21. 1/201519

20 Seulontakuvaus paljasti diabetespotilaan silmäsairauden Näköä huonontavien silmänpohjamuutosten taustalla on usein tyypin 2 diabetes. Haapavetisen Toini Mäkisen tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeitä diabetespotilaiden silmänpohjaseulontakuvaukset ovat sairastuneiden tavoittamisen ja nopean hoitoonohjauksen kannalta. TEKSTI LIBENTER KUVAT OYS, LIBENTER Käännekohtana kutsu tutkimuksiin Toini Mäkisellä, 77, diagnosoitiin kakkostyypin diabetes jo yli 10 vuotta sitten. Sairauteen liittyvästä silmäsairausriskistä hän ei kuitenkaan tuolloin ollut tietoinen. En muista, että siitä olisi minulle kerrottu yhtään mitään, Mäkinen sanoo nyt. Tästä syytä hän ei myöskään osannut omatoimisesti hakeutua tutkimuksiin, jossa mahdolliset silmänpohjamuutokset olisi voitu havaita. Tilanteeseen tuli muutos vasta huhtikuussa Sain postissa kutsun silmätutkimuksiin, joihin tottakai myös menin. Kyseessä oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä joukkoseulonta, jonka tarkoitus oli löytää piileviä silmänpohjamuutoksia diabetespotilailta. Seulonnassa hyödynnettiin auton perässä vedettävää Silmo-tutkimusyksikköä, joka ajettiin Haapaveden terveyskeskukselle. Vaunu ja kuvaus olivat asiallisia, ja tuloksia luvattiin pikimmiten, Toini Mäkinen kertoo. Huonontunut näkö sai selityksensä Tutkimuskutsua Mäkisen oli helppo noudattaa myös siksi, että hän oli havainnut näkönsä pikku hiljaa huonontuneen. En nähnyt oikein kunnolla vasemmalla silmällä, siinä oli aivan kuin jotain sameaa edessä. OYS:n silmätautien poliklinikalla analysoidut kuvat vahvistivat Toini Mäkisen havainnon: taustaretinopatiamuutoksia todettiin etenkin vasemmassa silmässä siinä määrin, että oli syytä epäillä makulopatiaa, mahdollisesti makulaturvotusta. Sain viikon, parin päästä ensimmäisestä tutkimuksesta kutsun tarkempiin tutkimuksiin poliklinikalle Ouluun, Mäkinen kertoo. Siellä hänen silmänpohjastaan otettiin huipputarkat valokerros- eli OCT-kuvat, jotka paljastivat vasemman silmän makulassa merkittävästi näöntarkkuutta laskevan, laajahkon turvotuksen. 20 1/2015

21 Anti-VEGF-pistoshoito aloitetaan Toini Mäkisen diabeettinen retinopatia kohdistui niin keskelle tarkan näkemisen aluetta eli makulaa, ettei sitä voitu hoitaa laserilla. Koska lasiaiseen pistettävällä verisuonikasvutekijän (VEGF) estäjällä on vastaavissa tapauksissa saatu hyviä tuloksia, päätettiin injektiohoito aloittaa välittömästi. Mäkinen otti tilanteen rauhallisesti. Sanoivathan he, että silmään aikovat pistää. Mutta ei se minua pelottanut. Säännöllisesti pistettävillä injektioilla on ollut toivottu vaikutus: Olikohan se parin, kolmen kerran jälkeen, kun huomasin vasemman silmän näköni selvästi paranevan, Toini Mäkinen muistelee. Neljän hoitokerran jälkeen tilanne tullaan tutkimaan uudelleen, minkä jälkeen arvioidaan jatkohoidon tarve. Hoito paransi elämänlaatua Toini Mäkinen on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja sillä saavutettuihin tuloksiin. Minusta kaikki on mennyt todella hyvin. Hoito on auttanut, eikä se ole ollenkaan epämukavaa, kun silmä puudutetaan. Ja taitavat naislääkärit ovat olleet ihania! Hän on kärsinyt myös korkeasta verenpaineesta ja sydämen rytmihäiriöistä, mutta kertoo näidenkin ongelmien viime aikoina helpottaneen ja voivansa nyt hyvin. Varsinkin kun tuo näkökin on parantunut, hän korostaa. Ilman kutsua sairaanhoitopiirin järjestämään tutkimukseen Toini Mäkinen saattaisi vieläkin tuskailla huonontuneen näkönsä kanssa. Hänen kertomuksensa alleviivaa vahvasti diabetespotilaiden silmänpohjaseulontakuvauksien sekä diabeteksen liitännäissairauksista tiedottamisen tärkeyttä. Silmo-tutkimusyksikkö Toini Mäkisen tavoittanut seulontakuvaus tehtiin liikkuvassa Silmotutkimusyksikössä. Noin 15 vuotta sitten professori Anja Tuulosen aloitteesta käynnistetty hanke on nopeuttanut merkittävästi silmäongelmista kärsivien hoitoonpääsyä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Pian 10 vuotta toimineessa yksikössä tehdään vuosittain n silmänpohjakuvausta sekä silmänpaine- ja näkökenttämittausta, joiden perusteella hoitoonohjaus tapahtuu lähes puolet nopeammin kuin terveyskeskuksen lähetteellä. Tehokkaaksi havaittu malli on herättänyt kiinnostusta muuta Suomea ja ulkomaita myöten. 1/201521

22 Verisuonikasvutekijän estäjät diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa Silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidossa käytettävien verisuonikasvutekijän estäjien uusimpia käyttöaiheita on diabeettinen makulaturvotus. Nähdään-lehdelle kertoi aiheesta tarkemmin Bayerin asiantuntijalääkäri Sari Soisalon-Soininen. TEKSTI LIBENTER KUVA AKI RASK Taustalla tuttu ilmiö Diabeteksen aiheuttamien silmäsairauksien tutkimuksessa ja hoidossa on tapahtunut viime aikoina merkittäviä edistysaskelia. Aikaisemmin diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotusta voitiin hoitaa pääsääntöisesti vain soveltuvissa tapauksissa laserilla ja myöhemmin myös kortisoni-injektioilla. Laseria ja kortisonia käytetään edelleen, mutta viimeisten vuosien aikana ovat myös lasiaisen sisään pistettävät verisuonikasvutekijän (VEGF) estäjät osoittautuneet tehokkaiksi useissa tutkimuksissa, kertoo Sari Soisalon-Soininen. Yhdessä tehostuneen seulonnan ja nopeamman hoitoonpääsyn kanssa niiden avulla voidaan pyrkiä vähentämään makulaturvotuksesta aiheutuvaa näkövammaisuutta. Anti-VEGF-valmisteita eli verisuonikasvutekijän estäjiä on jo useita vuosia käytetty silmänpohjan ikärappeuman (AMD) sekä verkkokalvon keskuslaskimotukoksen (CRVO) hoitoon. Koska poikkeavien verisuonien kehittyminen on keskeistä myös diabeettisessa makulaturvotuksessa (DME), päädyttiin verisuonikasvutekijän estäjää tutkimaan myös sen hoidossa, Soisalon-Soininen sanoo. Tutkittua tehokkuutta DME:n aiheuttamat näköhäiriöt johtuvat verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle eli makulaan uudisverisuonista vuotavasta verestä ja nesteestä. Verisuonikasvutekijän estäjät hillitsevät epänormaalien verisuonten kasvua kahdella tasolla: 22 1/2015

23 Anti-VEGF-valmisteet estävät verisuoniston endoteelisen kasvutekijä-a:n (VEGF-A) liiallista toimintaa. Jotkut anti-vegf-valmisteet estävät myös plasentaalisen (PIGF) kasvutekijän vaikutusta. Plasentaalisella kasvutekijällä arvellaan olevan tulehdusreaktiota kiihdyttävä vaikutus, vaikka sen tarkkaa roolia diabeettisen makulaturvotuksen synnyssä ei tunnetakaan. Plasentaalista kasvutekijää estämällä saadaan kortisonin kaltainen tulehdusreaktiota rauhoittava vaikutus, Sari Soisalon-Soininen sanoo. Verisuonikasvutekijän estäjät auttavat vakauttamaan ja monissa tapauksissa jopa parantamaan diabeettiseen makulaturvotukseen liittyvää näön heikkenemistä. Vaikka kyseessä on verisuonikasvutekijän estäjien suhteellisen uusi käyttöaihe, tulokset ovat olleet hyviä. Kaikkien tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että diabetekseen liittyvän keskeisen makulaturvotuksen hoidossa verisuonikasvutekijän estäjillä saadaan parempia tuloksia näöntarkkuuden paranemisen osalta kuin pelkällä laserhoidolla, painottaa Soisalon- Soininen. Tutkimus aktiivista Diabeettinen retinopatia ja makulaturvotus ovat voimakkaasti kasvavia ongelmia tyypin 2 diabeteksen yleistyessä kaikkialla maailmassa. Tilanne on johtanut tutkimustyön tehostumiseen ja kansainvälistymiseen. Diabeettisten silmäsairauksien tutkimus on juuri nyt erittäin ajankohtaista ja vilkasta. Yhdysvalloissa toimiva Diabetic Retinopathy Clinical Research Network muun muassa tutkii kantasoluhoitojen tehoa ja kasvutekijöiden estäjien vaikutusta diabetekseen liittyvissä verkkokalvon sairauksissa, Soisalon- Soininen kertoo. Verisuonikasvutekijän estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi useissa tutkimuksissa. Lääkekehitys jatkuu Kaikkia verisuonikasvutekijän estäjiä pistetään silmänsisäisesti lasiaiseen, mutta niiden annostelutiheydessä ja vaikutuksissa on jonkin verran eroja. Tutkijat pyrkivät kehittämään valmisteita edelleen entistä helpommin annosteltaviksi ja pidempivaikutteisiksi, Soisalon-Soininen korostaa. Työn alla on lisäksi lääkeainetta tasaisesti vapauttavia ratkaisuja sekä muita vaihtoehtoisia lääkkeenantomuotoja. 1/201523

24 Kattava tietopaketti diabeettisesta verkkokalvosairaudesta ja sen hoidosta. Bayerin Medinfo palvelee Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita arkipäivisin kello Tai lähetä sähköpostia: L.FI KUVA HANNU NIIRANEN

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus

Lisätiedot

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s.

nähdään www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s. www.nahdaan.fi Tietoa silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidosta 1/2014 Kostean ikärappeuman tutkimus ja hoito s. 16 19 Nähdään-lehden henkilökuvassa Gigi Hohenthal s. 8 14 8 22 15 1/2014 Lukijalle

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia

Käypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 15.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein

Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein Voiko diabeettista retinopatiaa hoitaa lääkkein VIII Valtakunnalliset Diabetespäivät Dipoli, Espoo 12.11.2009 Dosentti Paula Summanen HY/HUS-HYKS Silmäklinikka, diabetespkl Retinopatia Retinopatia Hyperglykemia

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Sisällys 5 ALKUSANAT 6 ELÄMÄNLAATU JA NÄKEMINEN 19 GLAUKOOMA

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa ikääntyneiden yleisimmistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Diabeettisen retinopatian luokittelut

Diabeettisen retinopatian luokittelut Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle Elisa Aho, Raija Holmi, Marja Lappalainen & Kaisa Lepistö TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot