TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA"

Transkriptio

1 Elisa Juholin TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II HAAGA-HELIA KEHITTÄMISRAPORTTEJA 1/2007

2 Elisa Juholin Työyhteisöviestinnän uusi agenda Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II HAAGA-HELIA 2007

3 Julkaisujen myynti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Contact Centre puh. (09) kirjoittaja ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn julkaisusarja Kehittämisraportteja 1/2007 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www. kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISSN ISBN (pdf) Julkaisija: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Julkaisujen myynti: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Taitto: Oy Graaf Ab

4 Sisällys Tiivistelmä... 5 Abstract... 6 Alkusanat Johdanto Raportin rakenne Tutkimuksen toteutus Tutkimusstrategia Tutkimusteemat Tutkimusorganisaatiot ja empiirisen aineiston hankinta Aineiston analyysi Tulosten raportointi Käsitteellistäminen Käyttöohjeita lukijalle Tietotyöläisen työn kokemukset Työn sisältö ja olemus neutraalina kuvauksena Työn ominaisuudet subjektiivisena kokemuksena Työn merkitys ja oma suhde työhön Tietotyön arvoketjut ja arvojen suhde toisiinsa Työyhteisön rakennuspuut Tunnelma ja suhteet Kuulumisen kokemus Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen Vaikuttaminen työyhteisössä Isojen asioiden käsittely Maine ja mielikuvat Ajantasatiedon vaihdanta Esimiesten ja johdon tapa toimia ja keskustella Energisoivan ja lamauttavan työyhteisön arvoketjut Viestinnän määrittely ja käytännöt Mitä viestintä on? Millaista on hyvä viestintä? Sisältöjen mielekkyys ja laatu...43 Roolien selkeys ja hallinta Tiedon saatavuus ja pääsy tiedon lähteille...45 Sisäinen keskustelu...47 Hyvän viestinnän seurauksia Lähentävän ja loitontavan viestinnän arvoketjut Sisällys

5 5.4 Käytäntöjä hyviä ja huonoja Sisältöjen laatu ja menettelytavat...53 Tiedonkulun periaatteet Esimiestyö ja johtaminen...55 Päätöksenteko ja organisaation kehittäminen Projektit ja hankkeet...61 Viestintäfoorumien uudelleenarviointi Työyhteisöviestinnän osatekijöiden yhteenvetoa Omat ja muiden roolit Asiantuntijat omasta viestinnästään Asiantuntijoiden odotuksia muita kohtaan Esimiehet omasta viestinnästään Esimiesten odotuksia muita kohtaan Vastuutyhjiöt Kohti uutta työyhteisöviestinnän määrittelyä Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset Työyhteisöviestinnän uusi agenda Propositioiden kommentointia Tutkimuksen arviointia Tutkimuksen luotettavuus Kirjallisuus Liitteet Sisällys

6 Tiivistelmä Työyhteisöviestintä hanke on käynnissä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa vuosina Sen tavoitteena on sekä selvittää viestinnän olemusta 2000-luvun tietoperustaisissa organisaatioissa että kehittää menetelmiä viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tämä julkaisu raportoi tutkimusvaiheen tulokset. Tietoperustaisen työyhteisön viestinnän määrittelyksi muodostui seuraava: Viestintä tapahtuu foorumeilla, joista tärkein on fyysinen tai virtuaalinen työtila tai -ympäristö, missä työyhteisön jäsenet toimivat itseohjautuvasti ja kollegiaalisesti. Viestinnän tarkoitus on työskentelyn edellytysten luominen, työyhteisön ylläpito, vahvistaminen ja kehittäminen sekä sen jäsenten yksilöllinen ja yhteinen oppiminen, mikä tapahtuu dialogisen ja vastuullisen vuorovaikutuksen kautta. Työyhteisön jäsenet muokkaavat työllään ja viestinnällään organisaationsa mainetta tietoisesti ja tiedostamattaan ja heijastavat sitä takaisin työyhteisöön. Analyysin tuloksena syntyi Työyhteisön uusi agenda -malli, jonka keskeiset osatekijät ovat 1) isojen asioiden jakaminen ja keskustelu, 2) ajantasatiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa, 3) tunnelma, 4) osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä, 5) yhdessä tekeminen ja oppiminen 6) viestintäfoorumien uudelleen määrittely ja hyödyntäminen. 5 Tiivistelmä

7 Abstract This is the report II of the R&D project Communication of Work Communities in the 21 st Century at the HAAGA-HELIA University of Applied Sciences. The aim of the project is on the one hand to create knowledge and bring deeper understanding about communication in knowledge intensity work organisations and on the other hand to develop methods for its management and assessment. The project will be undertaken during the years , and its main phases are the following: 1) to find out what is communication like in contemporary knowledge intensity work communities, and what kinds of phenomena are characteristic to them, 2) to develop a model or a concept to describe it as well as a software for planning, managing and carrying out communication and finally, 3) to create measurements for assessment and evaluation of communication. This report presents the results of the study. The definition for the communication of work intensity work community was formed as the following: Communication takes place in the forums and the most important of them is the work place itself whether real or virtual. The members of the work community work and communicate in the forums self-conductively and collegially. The purpose of the communication is to create conditions for working, to maintain and strengthen the community as well as its members individual and common learning by responsible communication. The members influence the reputation of the organisation by their work and communication. As a result of the analysis The New Agenda Model of Communication of Work Communities was born. Its main dimensions were defined to be 1) sharing and discussing the big issues, 2) receiving and sharing the topical information and to strengthen partnership in changing it, 3) the common atmosphere, 4) participating and influencing in the work community, 5) doing and learning together, 6) identification of the new communication forums and the usage of them. The number of the organisations participating in the first phase of the project was 14, and the number of students, whose major subject is communication, was 13. Their main role was the gathering of the data. In addition, two senior researchers, Prof. Elisa Juholin and Dr Tuuli Tukiainen, had a project of their own. 6 Abstract

8 7 Abstract The report III will present the results of the group working and the Delphi process aiming at testing the New Agenda Model.

9 Alkusanat Työyhteisöviestintä TYVI tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Heliassa, nykyisessä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa vuonna 2005 ja päättyy vuonna Hankkeen tehtävä kuvattiin työotsikolla Viestintä 2000-luvun työyhteisöissä roolit, haasteet ja arviointi. Viestintää tarkastellaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti uudesta näkökulmasta eli siitä, miten asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevä tietotyöläinen kokee työyhteisönsä viestinnän ja millaisia odotuksia hänellä siitä on. Hanke on vahvasti tulevaisuuteen suuntaava; syvimpänä tavoitteena on tarjota organisaatioille keinoja kohdata tulevaisuus ja menestyä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli määritellä, mitä tai millaista työyhteisöviestintä on 2000-luvun työyhteisöissä; millainen ajattelu sitä ohjaa, mistä se muodostuu, millainen rooli sillä on ja millaisia tavoitteita ja tehtäviä sille voidaan ja tulisi asettaa. Tulokset raportoidaan tässä julkaisussa. Raportin otsikko ja samalla tutkimuksen tuloksena esiteltävä malli on nimeltään Työyhteisöviestinnän uusi agenda. Se saattaa kuulostaa joidenkin korvissa tutulta, viittaahan se tämänkin T&K -hankkeen keskeisen vaikuttajan tohtori Tuuli Tukiaisen vuonna 1999 väitöskirjassaan kehittämään Yhteisöviestinnän agendamalliin. Työyhteisöviestinnän uusi agenda kiittääkin synnystään edeltäjäänsä ja sen edeltäjiä, sillä ilman niiden antamaa kimmoketta tämä hanke ei olisi syntynyt. Uusi agenda ei kilpaile edeltäjiensä kanssa vaan tarjoaa vaihtoehdon nimenomaan tietoperustaisille työyhteisöille, joiden viestintä poikkeaa niin sanottujen perinteisten työyhteisöjen viestinnästä. Sanaa perinteinen käytetään tässä raportissa usein, ja sillä viitataan modernin ajan, hierarkkisesti toimiviin suuriin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin. Eri arvioiden mukaan suomalaisista työikäisistä kuitenkin lähes puolet tekee tietotyötä, joten uudelle lähestymistavalle on ilmiselvästi tilaa. Silti ja 1990-lukujen malleille on edelleen käyttöä. Tämän tutkimuksen tulokset puhuvat sen puolesta, että elämme murrosvaihetta, missä työyhteisöt ja niiden tavat tarkastella ja arvioida viestintäänsä ovat muuttumassa. Paradigmojen törmäys on nähtävissä työyhteisöissä ja niiden jäsenten kokemuksissa. Törmäys syntyy, kun 8 Alkusanat

10 työyhteisö itsessään ja sen viestintä edustavat eri aikakausia tai ajattelutapoja. Tässä raportissa ei kuitenkaan vertailla mukana olleita työyhteisöjä keskenään, vaan analysoitavana on aineisto kokonaisuutena. Ainoa erottelu tehdään esimies- ja alaisasemassa olevien kesken silloin, kun se on mielenkiintoista. Hankkeen ensimmäisen vaiheen peruskartoitukseen tarvittava aineisto kerättiin Helian viestinnän opinnäytetöitä hyödyntäen keväällä Tutkimuksen kohteena oli 14 organisaatiota: yhdeksän yritystä ja viisi julkisen hallinnon organisaatiota. Opiskelijat tekivät aineistojen pohjalta opinnäytetyönsä ja raportoivat tulokset asianomaisille organisaatioille. Raportissa I on esitetty tiivistetysti organisaatiokohtaisia tuloksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä kiitän kaikkia siihen osallistuneita ja oman panoksensa antaneita, erityisesti valt.tri Tuuli Tukiaista, mukana olleita organisaatioita ja viestinnän opiskelijoita, joiden viimeksi mainittujen rooli on ollut hankkeen toteutumisen kannalta korvaamaton. Kiitokset lähtevät seuraaville organisaatioille: Adecco Finland Oy, F-Secure Oyj, Oy Fountain Park Ltd, Markkinointi ilo-sett Oy, InnoCasa Oy, MicroMedia Oy, Oy Observer Finland Ab, Osuuskunta Suomen Messut, Kilpailuvirasto, Sisäasiainministeriö, Valtioneuvoston viestintäyksikkö, Valtion eläkerahasto, Ranskan Suomi-instituutti sekä asiantuntijayritys, joka ei halua nimeään mainittavan. Kiitokset kuuluvat myös Taika Hemmilälle, Karoliina Hujaselle, Anna Järviselle, Pinja Kuusenaholle, Noora Mahlavuorelle, Inker-Maaria Niemiselle, Jaana Raatikaiselle, Marie Siikaluomalle, Tia Tuomiselle, Tanja Törnroosille, Hanna Vihermäelle ja Elina Väkevälle sekä opiskelijalle, jonka nimeä ei hänen taustaorganisaationsa toivomuksesta tässä mainita. Haluan kiittää myös professori Pekka Aulaa, joka on antanut arvokkaita kommentteja hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa, vuonna 2007 tuloksia jalostetaan edelleen, ja niiden perusteella syntyy tietokirja ja viestinnän suunnittelun verkkopalvelu. Kolmannessa vaiheessa, vuonna 2008 mallin perusteella luodaan työyhteisön viestinnän arvioinnin mittaristo. Helsingissä tammikuun 18. päivänä 2007 Elisa Juholin 9 Alkusanat

11 1 Johdanto HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Työyhteisöviestintä hankkeen motivaattorina on ollut toimintaympäristön ja työyhteisöjen muutos sekä niiden heijastuminen työyhteisöviestintään. Tutkimus sivuaa ja menee osin päällekkäin sekä työelämän että johtamisen tutkimuksen kanssa. Kysyntää tämänkaltaiselle rajat ylittävälle tutkimukselle on, sillä työelämän tutkijat eivät ole toistaiseksi ottaneet tutkimusasetelmiinsa viestintää, korkeintaan päätyneet toteamaan sen olevan tärkeää tai kriittinen tekijä. Myös management-tutkimuksissa ja -teoksissa viestintä ohitetaan usein yhdellä alaluvulla tai todetaan sen tärkeys. Työyhteisöviestintä on jostain syystä jäänyt pimentoon myös viestintätieteiden sisällä ja varsinkin tutkimus, missä asiasta kysytään työyhteisön jäseniltä eikä pelkästään johtajilta ja esimiehiltä. Viime aikoina tilanne on tosin muuttunut, sillä yritysvastuun tai yhteiskuntavastuun tutkimus on nostanut työyhteisöviestinnän uudella tavalla keskiöön. Vastuullisuuden merkitykset ja sisällöt nimittäin tuodaan tietoisuuteen ja tehdään näkyviksi nimenomaan kommunikoimalla työyhteisön jäsenten kesken. Työyhteisöviestintähanke tarttuu siis härkää sarvista ja kysyy, millaista viestintä on ominaisuuksiltaan, miten se ymmärretään ja jäsennetään nimenomaan tietoperustaisissa työyhteisöissä. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, millaista viestinnän tulisi olla, millaisia käytäntöjä pidetään hyvinä tai huonoina. Tarkoituksena on myös tarkastella kriittisesti nykyistä työyhteisöviestinnän käsitteistöä ja mahdollisesti tarjota tilalle uusia. Hankkeen viitekehystä ja tähänastista tutkimusta käsiteltiin raportissa I 1, joten niihin kysymyksiin ei enää palata. Ainoastaan on syytä todeta kolme propositiota, jotka ovat olleet siivittämässä aineiston analyysia. 1) Jälkiteollinen toimintaympäristö ja globalisaatio ovat muuttaneet työtä ja työyhteisöjä sekä yksilöiden suhdetta niihin. Tietoyhteiskunta on synnyttänyt tietointensiivisiä tai tietoperustaisia (knowledge-based organisations) organisaatioita, joita kutsutaan myös 1 raportti I on luettavissa osoitteessa 10 Johdanto

12 tietointensiivisiksi verkostoiksi, käytäntöverkostoiksi, asiantuntijaverkostoiksi, yhteistyöverkostoiksi tai innovaatioverkostoiksi. Informaatio on raaka-ainetta, joka toiminnassa jalostuu tiedoksi ja osaamiseksi. Näissä työskentelevistä henkilöistä käytetään nimitystä tietotyöläinen tai tietämystyöntekijä (knowledge worker). Pyöriä, Melin ja Blom (2005) määrittelevät tietotyölle seuraavat kriteerit: a) informaatioteknologian käyttö, b) keskeisiltä osiltaan riippumatonta suunnittelua ja c) vähintään toisen asteen koulutus. Henkisen työvoiman määrä on yli kolminkertaistunut kahdentoista vuoden aikana. Vuonna 1988 osuus oli 12 prosenttia ja nykyisin noin 40 prosenttia. (Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 25.) 2000-luvun tietotyöläistä on luonnehdittu henkilöksi, joka käyttää tietoa intellektuaalisuutta ja asiantuntemusta vaativalla tavalla. Hän on tietotalouden edustajana tuottamassa lisäarvoa organisaatiolleen, pitää osaamistaan yllä jatkuvalla opiskelulla ja hyödyntää työssään sekä eksplisiittistä että implisiittistä tietoa. (mm. Saint-Onge & Wallace 2003, Wilkinson 2006.) Tietotyöläisen suhde organisaatioon ja hänen odotuksensa sitä kohtaan voivat olla ristiriitaisia. Hän voi olla emotionaalisesti sitoutunut työhönsä ja organisaatioon ja suhtautua myönteisesti tiedon ja osaamisen jakamiseen. Yhtä hyvin hänen suhteensa organisaatioon voi olla löyhä tai välinpitämätön, eikä siihen kuulu pyyteetön oman osaamisen ja ideoiden jakaminen. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että tietotyöläisen sidokset työyhteisöön voivat olla heikot ja suhtautuminen yhteisiin asioihin laskelmoivaa (mm. Byrne 2001, Joensuu 2006). 2) Yhteisöviestinnän paradigmat eli perusoletukset ovat murroksessa. Tämä propositio on jatkoa edelliselle. Se perustuu tietotyöläisen ja työyhteisön suhteen murrokseen (mm. Byrne 2001). Sanna Joensuu päätyi väitöskirjassaan (2006) toteamaan, että uusi näkemys viestinnästä on nousemassa esiin työelämän muutoksen myötä. Viestinnästä tulee väline itsensä kehittämisessä, jolloin viestintä tarjoaa mahdollisuuden löytää organisaatiosta uutta tietoa ja osaamista, josta on hyötyä tulevaisuudessa. Joensuun tulokset, jotka perustuivat it-alan yrityksiin, antavat olettaa, että edellisessä raportissa esitetyn kolmen paradigman lisäksi horisontissa voisi siintää neljäs paradigma, jonka yhtenä ominaisuutena on työntekijöiden välinpitämättömyys työyhteisöään kohtaan. Joensuuta lainaten: Postmoderni luo kuvaa työntekijästä, joka ei usko dialogiin, on välinpitämätön vaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, arvostaa erilaisuutta ja on kriittinen. 11 Johdanto

13 Sirkka Heinosen (2004) mukaan tulevaisuuden työelämässä tärkein työkalu on aivot ja tärkein osaaminen sosiaalinen äly. Tulevaisuuden työpaikka on enemmänkin prosessi kuin paikka, ja epävarmuus asettaa suuria haasteita yksittäisille tietämystyöntekijöille ja johtajille. Tässä tutkimuksessa on lähdetty olettamuksesta, että johtaminen ja esimiestyö ovat kommunikatiivista toimintaa (mm. Aula & Mantere 2005), mikä tarkoittaa, että työyhteisöjen johtamisessa tarvitaan yhä enemmän viestintäosaamista. 3) Tutkimusasetelma rakentuu sosiaaliselle konstruktionismille, jonka mukaan todellisuus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettu, jaettu merkitysjärjestelmä. (Työ)yhteisöt syntyvät yksilöiden välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kautta. Samoin niitä ylläpidetään, ja ne uusiutuvat ihmisten välisen kommunikaation kautta. Organisaatiotutkimuksen ja viestintätutkimuksen välinen sidos on oleellista ymmärtää. Sosiaalisen konstruktionismin näkemys (Berger & Luckmann 1966/1994) on laajasti hyväksytty myös viestintätieteissä, sillä kielen ja merkitysten tutkiminen mahdollistaa pääsyn ilmiöiden sisälle. Kuuntelemalla ja analysoimalla työyhteisön jäsenten puhetta voidaan päästä perille siitä, miten työyhteisöt heidän mielissään rakentuvat. Kieli ei siis ainoastaan heijasta todellisuutta vaan myös luo ja muokkaa sitä. Raportin rakenne Edellä esitettyjen propositioiden jälkeen luvussa 2 esitellään tutkimuksen tekeminen. Luvussa 3 aloitetaan tulosten esittely lähtien tietotyöläisten oman työnsä määrittelyistä. Luvussa 4 käsitellään työyhteisöä koskevat tulokset ja luvussa 5 työyhteisöviestinnän määrittelyt kolmea kautta: ensin analysoidaan, miten informantit määrittelivät viestinnän, sitten millaista heidän mielestään on hyvä viestintä ja lopuksi, millaisten käytäntöjen myötä se toteutuu. Luvussa 6 mallia täydennetään käymällä läpi informanttien määrittelyjä ja odotuksia viestinnän rooleista. Luvussa 7 esitellään Työyhteisöviestinnän uusi agenda ja verrataan sitä tähänastiseen tutkimukseen. Luvussa 8 arvioidaan tutkimusta. 12 Johdanto

14 2 Tutkimuksen toteutus Tässä luvussa esitellään tutkimuksen strategiset valinnat, tutkimusteemat, empiirisen aineiston hankinta ja lopuksi aineiston analysoinnin ja raportoinnin eteneminen. 2.1 Tutkimusstrategia Tutkimusstrategia tarkoittaa tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuutta eli sitä, mikä on tutkimusote, miten aineisto hankitaan, miten sitä analysoidaan ja millainen päättelylogiikka ohjaa sitä. Tutkimusstrategia ja tutkimustehtävä ovat riippuvaisia toisistaan, sillä eri strategioilla voidaan päästä erilaisiin lopputuloksiin, mistä tutkijan on oltava tietoinen. Tutkimusstrategia onkin tutkijan oma valinta, jonka hän joutuu perustelemaan. Työyhteisöviestintä 2010:n tutkimusvaiheen tehtävänä oli selvittää, millaista viestintä on tietoperustaisissa työyhteisöissä. Kyse on ennestään tunnetun ilmiön uudelleen tarkastelusta ja mahdollisten uusien ominaisuuksien tunnistamisesta. Ensimmäinen strateginen valinta tehtiin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen välillä. Koska kyseessä on perustutkimus, valittiin laadullinen lähestyminen ilman vahvoja ennakkositoumuksia. Aiempien teorioiden eksplisiittinen käyttö esimerkiksi olemassa olevien mittaristojen avulla saattaisi estää uuden löytämistä. Toisaalta on pidettävä mielessä, että tutkija ei voi täysin irrottautua aiemmasta tutkimuksesta, ja että täydellinen avoimuus niin tutkimusteemojen valinnassa kuin aineiston analysoinnissakin voi olla utopiaa. Laadullinen tutkimusote mahdollistaa kuitenkin ilmiöön tutustumisen niin avoimesti kuin se ylipäätään on mahdollista. Toinen strateginen valinta koski tutkimuksen kohdetta eli tutkittavien työyhteisöjen valintaa. Kyseessä on monitapaustutkimus (multiple case study), missä tutkitaan useita viestintäosaamiseltaan ja -käytännöiltään 13 Tutkimuksen toteutus

15 erilaisia organisaatioita. Monitapaustutkimus on analoginen replikaatioeli toistettavuuslogiikan kanssa. Robert Yinin mukaan tapaustutkimus on perusteltu silloin, kun etsitään vastauksia miten- ja miksi-kysymyksiin todellisen elämän kontekstissa. Replikaatio toteutuu jo silloin, kun kolmesta tapauksesta saadaan samanlaisia tuloksia. Replikaatio voi olla kirjaimellinen (literal replication), jolloin tulokset ovat keskenään samanlaisia, tai teoreettinen (theoretical replication), jolloin tulokset voivat olla vastakkaisia mutta ilmentävät samaa asiaa. (Yin 1991.) Tällöin esimerkiksi samat viestinnän ilmiöt voivat nousta esiin sekä myönteisessä että kielteisessä valossa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan jatku tapaustutkimuksena enää analyysivaiheessa, koska tuloksia ei raportoida organisaatiokohtaisesti. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin mukana olleet organisaatiot haluavat säilyttää anonymiteettinsa. Toiseksi Työyhteisöviestintä hankkeen tulosten kannalta ei ole oleellista, millaisia tuloksia yksittäisistä organisaatioista saadaan, vaan millaisia tulokset ylipäätään ovat; siis miten tietoperustaisissa työyhteisöissä toimivat asiantuntijat kokevat viestinnän ja millaisia odotuksia heillä on sitä kohtaan. Kolmas strateginen valinta koski aineistonkeruutapaa, joka toteutettiin pääosin teemahaastatteluina. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto, missä haastattelun teema-alueet määritellään etukäteen, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. Teemahaastattelu oli tarkoituksenmukainen kahdestakin syystä: ensinnäkin kysymyksenasettelu oli laaja, ja yhdeltä haastateltavilta varattiin aikaa minuuttia. Oli siis kyettävä tehokkaaseen tiedonkeruuseen. Toinen syy oli se, että kun aineiston hankintaan osallistui 13 opiskelijaa ja kaksi vanhempaa tutkijaa, yhteiset teemat mahdollistivat aineiston sisällöllisen yhtenäisyyden ainakin pääosiltaan. Teemahaastattelu mahdollistaa laajemman aineiston kirjon kuin strukturoitu haastattelu, joskin se vaatii haastattelijalta enemmän kokemusta ja herkkyyttä kuin valmiiksi muotoiltu kysymysrunko. Teemahaastattelut toteutettiin pääosin kasvokkaistilanteissa. Yhdessä organisaatiossa tiedonkeruu suoritettiin verkkolomakkeella, joka perustui avokysymyksiin. Yhdessä organisaatiossa käytettiin ryhmäkeskusteluja ja yhdessä strukturoitua kyselyä. Neljäs strateginen valinta pohjautui edellisiin. Analyysi ja päättely etenivät pääosin induktiivisen logiikan mukaisesti, eli yksittäisistä havainnoista edettiin kohti yleistyksiä. Analyysimetodina oli grounded theory eli aineistoperustainen lähestymistapa, joka perustuu vertailuun ja pyrkii tutkimuskohdetta jäsentävän teorian rakentamiseen. Tutkija ei siis pyri etsimään vahvistusta joillekin aiemmin luoduille teorioille vaan tarkastelee 14 Tutkimuksen toteutus

16 aineistoa avoimesti ja ilman ennakkositoumuksia. (Strauss & Corbin 1994.) Kuten edellä todettiin, täydellinen avoimuus ja aineistolähtöisyys voi olla vaikeaa, joten tässäkin tutkimuksessa paikoin edetään abduktiivisesti eli heijastetaan löydöksiä aiempaan teoriaan ja tutkimukseen. 2.2 Tutkimusteemat Koska hankkeen lähtöoletusten mukaan (ks. raportti I) viestintä liitettiin laajempaan työelämän ja toimintaympäristön viitekehykseen, haastatteluteemoiksi valikoituivat: työ työyhteisö viestinnän määrittely viestinnän arvottaminen viestinnän vaikuttavuus viestinnän roolit. Teemat ja niiden alakysymykset ilmenevät liitteestä Tutkimusorganisaatiot ja empiirisen aineiston hankinta Hanke käynnistyi syyskuussa 2005, ja tutkimusryhmään kutsuttiin aluksi neljä Helian viestinnän opiskelijaa. Heidän opinnäytetöidensä aiheet soveltuivat TYVI 2010:aan, ja heillä itsellään oli kiinnostusta lähteä hankkeeseen mukaan. Aiheet olivat luonteeltaan yleisiä eivätkä tiettyihin organisaatioihin liittyviä, jolloin ne samalla tuottivat perusteoreettista tietoa ja ymmärrystä. Seuraava vaihe käynnistyi vuoden 2006 alussa. Opinnäytetöitään aloittaville viestinnän opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankkeeseen, ja 12 aloittajasta yhdeksän oli kiinnostunut. Edellytyksenä oli, että myös heidän opinnäytetyönsä tilaajaorganisaatiot olivat halukkaita liittymään hankkeeseen. Lisäksi mukaan tuli yksi organisaatio, jonka viestintäpäällikkö suoritti Helian Työyhteisöviestijän erikoistumisopintoja. Kaikkiaan tutkimusryhmässä oli 13 opiskelijaa. Kevätkauden 2006 TYVI tutkimus ja opiskelijoiden ONT- eli opinnäytetyöprosessit kulkivat limittäin. Opiskelijoille pidettiin tutkimuksen tekemisen intensiivikurssi, jonka aikana he alkoivat täsmentää 15 Tutkimuksen toteutus

17 tutkimustehtäväänsä yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa. Kevään seminaareissa kukin esitteli aiheanalyysinsa ja tutkimussuunnitelmansa, joka viimeksi mainittu myös opponoitiin. Samaan aikaan opiskelijat aloittivat aineistonkeruun, ja ensimmäiset luovuttivat raakadatan jo toukokuussa ja viimeisimmät elokuussa Datan analyysista ja tulkinnoista on vastannut Elisa Juholin. Hankkeeseen valikoitui siis 14 organisaatiota, jotka ilmenevät liitteessä 2. Jokaisen organisaation kanssa laadittiin kirjallinen sopimus yhteistyön sisällöistä ja muodoista. Harkinnanvarainen näyte sisälsi 188 informanttia, joista esimiesasemassa oli 42. Liite 3 havainnollistaa esimies- ja alaisasemassa olevien määrät eri organisaatioissa. Aineistoa kertyi noin 500 tekstisivua. Täsmällistä määrää on vaikea todeta, koska litteroinneissa käytettiin erilaista kirjasinkokoa, riviväliä ynnä muita asetuksia. Asetuksilla ei ollut merkitystä itse tutkimuksen tekemisessä, sillä raakatekstit tallennettiin vain teksti (*.txt) -muotoon ennen kuin ne siirrettiin analyysiohjelmaan. 2.4 Aineiston analyysi Laadulliselle tutkimukselle on ominaista, ettei sen tuotos perustu kvantifiointiin vaan periaatteessa jokainen havainto on tärkeä ja saattaa tarjota johtolangan uuden löytämiseen. Analyysi eteni siten, että aluksi tekstimassaa jäsenneltiin ja tiivistettiin, annettiin tekstisegmenteille nimiä ja luotiin kategorioita. Seuraavaksi tarkennettiin kategorioiden välisiä suhteita ja luotiin ylemmän tason käsitteitä. Viimeisessä vaiheessa tutkimukselle rakentuivat yläkategoriat, joiden ympärille tutkimuksen tulokset keskittyvät. Apuna koodauksessa käytettiin Atlas.ti 5.2 -ohjelmaa, joka mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaan koodauksen ja tarkastelun muun muassa family-, network ja query tool -toiminnoin. Näin syntyneitä luokituksia analysoitiin edelleen hyödyntäen Reynoldsin ja Gutmanin vuonna 1988 lanseeraamaa laddering- eli tikapuutekniikkaa, joka perustuu Gutmanin vuonna 1982 kehittämään Means- Ends -teoriaan. Tekijät itse ja monet heidän jälkeensä ovat hyödyntäneet tikapuutekniikkaa haastatteluissaan pääasiassa markkinointitutkimuksessa. Ajatusmalli istuu kuitenkin erinomaisesti minkä tahansa sellaisen ilmiön tarkasteluun, missä ihmiset pyrkivät jäsentämään kokemuksiaan liikkuen edestakaisin abstraktioiden ja konkretioiden välillä. Tikapuutekniikalla päädyttiin tutkimusteemojen sisäisiin arvoketjuihin. Reynoldsin ja Gutmanin metodin peruskysymys on, miksi jokin asia tai ominaisuus on tärkeää haastateltavalle. Tämän perusteella voidaan 16 Tutkimuksen toteutus

18 päätellä yhteyksiä attribuuttien eli ominaisuuksien, niiden seurausten ja lopulta arvojen välillä. Näiden väliset linkit eli tikapuiden askelmat ovat eräänlaisia assosiaatioverkostoja, jotka tutkijoiden analyysin tuloksena asettuvat hierarkkisesti suhteessa toisiinsa siten, että havaittu ominaisuus tuottaa joitakin koettuja seurauksia, mikä puolestaan johtaa ylemmälle abstraktiotasolle ilmentäen niitä arvoja, jotka haastateltava liittää konkreettisiin havaintoihinsa. Yhtenä esimerkkinä he esittävät päättelyketjun koskien chipseihin liitettyjä assosiaatioita. (Arvo) (Seuraus) (Seuraus) (Seuraus) (Ominaisuus) (Ominaisuus) hyvä itsetunto sopusuhtainen vartalo et liho syöt vähemmän vahva maku maustettu chipsi Kuvio 1 Esimerkki Reynoldsin ja Gutmanin arvoketjuanalyysista (1988). Esittämällä haastatteluissa miksi-kysymyksiä ja pyytämällä niihin perusteluja, haastateltavat ilmentävät sitä, mikä heille on tärkeää ja mitä he arvostavat. Esimerkiksi tämän tutkimuksen yksi teema oli viestinnän arvottaminen eli millainen viestintä on informanttien mielestä hyvää tai huonoa, ja millaiset käytännöt ilmentävät sitä. Metodilla on tekijöiden mukaan kaksi heikkoutta. Ensinnäkin haastateltavat eivät usein osaa vastata seuraus- ja arvotason kysymyksiin, varsinkaan jos he eivät ole tottuneet käsitteelliseen ajatteluun. Omien valintojen perusteleminen yhä uusien miksi-kysymysten pohjalta ei ole helppoa. Tekijät ehdottavat ratkaisuksi negatiivista tikapuutekniikkaa, missä asiaa lähestytään negaation eli kiellon kautta; mikä tekee jostakin asiasta epämiellyttävän, tai mitä seuraa jos esimerkiksi tuotteelta puuttuu jokin ominaisuus. Samoin he suosittelevat kysymysten muotoilua tiettyyn elämäntilanteeseen liittyen, jolloin kysymys tulee konkreettisemmaksi. Kumpaakin sovellettiin tässä tutkimuksessa, sillä varsinkin viestintää koskevat kysymykset olivat monille aluksi vaikeita. 17 Tutkimuksen toteutus

19 Toinen ongelma heidän mielestään liittyy siihen, että kysymykset saattavat edetessään muuttua yhä sensitiivisemmiksi tai henkilökohtaisemmiksi, jolloin haastateltava ei enää suostu jatkamaan keskustelua. Ratkaisuksi he ehdottavat muun muassa, että keskustelussa siirrytään yleisemmälle tasolle tai että hankalaan kysymykseen palataan myöhemmin uudelleen. Liian henkilökohtaisiksi koettuja kysymyksiä esiintyi tässäkin tutkimuksessa silloin, kun mentiin informanttien omaan elämäntilanteeseen. Haastateltavat halusivatkin näissä kohdin varmistua, että tiedot pysyvät vain tutkijoilla. Vain muutamassa tapauksessa jokin kysymys sai informantin kokonaan sulkeutumaan ja siirtymään seuraavaan kohtaan. Työyhteisöviestintää koskevia kysymyksiä ei yleisesti ottaen koettu kovin sensitiivisiksi. Vaikka analyysitavan heikkoudet tunnistettiin, silti sillä on etuja, jotka puoltavat sen käyttöä. Jos analyysissa olisi jääty vain teemoittelun asteelle, tulokset olisivat jääneet yleisemmälle ja raaemme tasolle myös hankkeen jatkon kannalta. 2.5 Tulosten raportointi Tulokset raportoidaan lähes samassa järjestyksessä kuin teemahaastattelut etenivät. Ensin käsitellään työn kokemuksia, sitten työyhteisöä ja viestintää, niitä kohtaan koettuja arvostuksia ja odotuksia sekä lopuksi rooleja. Jotkut sisällöt toistuvat useissa luvuissa ja osioissa, mikä kertoo vain siitä, miten läheisiä käsitteitä työ, työyhteisö ja viestintä ovat. Jokainen luku alkaa avoimen koodauksen tuottamien luokitusten esittelyllä, mistä edetään arvoketjuanalyysiin. Roolien osalta raportoidaan vain informanttien kuvauksia heidän omasta viestinnästään ja odotuksiaan muita työyhteisön jäseniä kohtaan. Arvoketjut esitetään taulukkomuodossa eikä assosiaatioverkostoina niin kuin tekijät itse esittävät. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin Reynolds ja Gutman ovat jalostaneet haastatteluista kvantitatiivisen aineiston, jonka keskinäisiä riippuvuuksia he ovat tutkineet tilastollisin menetelmin. Tällaisten riippuvuuksien esittäminen laadullisen aineiston perusteella olisi tutkimuseettisesti kyseenalaista. Toiseksi taulukot esittävät niitä keskeisiä perusteluja, joita haastatellut esittivät, ja sanavalinnat ovat tutkijan kiteytyksiä informanttien puheesta. Vaikka taulukkomuoto saattaa tuntua laadullisessa analyysissa kaavamaiselta, taulukoiden kautta lukijan on ehkä helpompi seurata analyysin etenemistä ja verrata eri lukujen löydöksiä toisiinsa. Taulukoita voi lukea myös rinnakkain ja ristiin samaan tapaan 18 Tutkimuksen toteutus

20 kuin Reynoldsin ja Gutmanin verkostoja, sillä samalle tasolle on pyritty sijoittamaan samantasoisia sisältöjä. Tulosten raportoinnissa käytetään lainauksia haastateltavien puheesta, jotta lukijan olisi helpompi ymmärtää luokitusten perusteluja. Samalla ne luovat tutkimukselle läpinäkyvyyttä ja antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida, olisiko hän tehnyt aineistosta vastaavanlaisia vai erilaisia johtopäätöksiä. Sitaatit on valittu edustamaan kulloinkin käsiteltävänä olevaa luokkaa tai arvoketjun tekijää mahdollisimman osuvasti. Tutkija on siis valinnut useista vaihtoehdoista parhaiten kyseistä asiaa kuvaavia lausumia. Monet niistä edustavat negaatioita, toisin sanoen informanttien huonoja kokemuksia tai puutteita. Lainauksissa ei käytetä mitään tunnuksia informanttien anonymiteetin säilyttämiseksi. Sitaatit ovat täysin autenttisia, paitsi joitakin nimiä tai muita tunnistamiseen johtavia kohtia on poistettu tai muutettu. 2.6 Käsitteellistäminen Työyhteisöviestintä hankkeen tavoitteena on paitsi selvittää, millaista viestintä on tietoperustaisissa työyhteisöissä myös arvioida uudelleen ja mahdollisesti luoda uusia käsitteitä. Todellisuuden käsitteellistäminen (ontologia) määritelmillä ja malleilla on kuvausta suhteestamme todellisuuteen. Todellisuus eli viestintä työyhteisössä osoittautui monitasoiseksi ja monimutkaiseksi ilmiöksi. Mikäli halutaan löytää todella uutta, on usein siirryttävä lineaarisesta deduktiivisuudesta dynaamiseen adbuktiiviseen metodiin eli kuljettava empirian ja teorian muodostamaa kehää edestakaisin. Tutkittavaan ilmiöön liittyvän käsitteistön kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää usein tieteidenvälisten käsitteiden ja ideoiden yhdistämistä. Niin tapahtui tässäkin prosessissa, ja tuloksena syntyi käsitesysteemi, jota toivon mukaan voidaan soveltaa viestinnän lisäksi esimerkiksi johtamisessa ja esimiestyössä, projekteissa ja hankkeissa sekä sidosryhmäsuhteiden hallinnassa. Käsitteellistäminen eteni edellä kuvatun analyysitavan mukaisesti: ensin etsittiin ilmiöitä, annettiin niille luonnoksen omaisia nimiä ja tarkasteltiin niitä suhteessa muihin ilmiöihin. Käsiteaihioita peilattiin vallitsevaan teoriaan ja verrattiin sisältöjä ja merkityksiä keskenään. Uuden käsitteen sisällöllisenä kriteerinä on ollut, että se on emergoitunut eri kysymysten kautta ja päässyt näkyviin arvoketjujen jollekin tai usealle tasolle. Ratkaisevaa ei ollut se, nousiko käsite arvotasolle, vaan ylipäätään sen esiin tulo. Perusteluksi riittänee se, että haastateltavat eivät aina pystyneet erot- 19 Tutkimuksen toteutus

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Yhtymävaltuuston seminaari Suomu 14.6.2011 Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Marika Pitkänen Hankekoordinaattori, HTM Antti Syväjärvi 2008 2 Inhimillisesti tehokas sairaala - hanke Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne. Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009

Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne. Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009 Tehtävänimike N % Sosiaalityöntekijä 8 26 % Johtava sosiaalityöntekijä 6 19 % Sosiaalisihteeri 3 10 % Sosiaalityön opiskelija

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan Kaisa Raudasoja ja Ulla Suomela Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan valtion viraston kustannuslaskenta Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot