TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA"

Transkriptio

1 Elisa Juholin TYÖYHTEISÖVIESTINNÄN UUSI AGENDA Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II HAAGA-HELIA KEHITTÄMISRAPORTTEJA 1/2007

2 Elisa Juholin Työyhteisöviestinnän uusi agenda Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II HAAGA-HELIA 2007

3 Julkaisujen myynti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Contact Centre puh. (09) kirjoittaja ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn julkaisusarja Kehittämisraportteja 1/2007 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www. kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISSN ISBN (pdf) Julkaisija: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Julkaisujen myynti: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Taitto: Oy Graaf Ab

4 Sisällys Tiivistelmä... 5 Abstract... 6 Alkusanat Johdanto Raportin rakenne Tutkimuksen toteutus Tutkimusstrategia Tutkimusteemat Tutkimusorganisaatiot ja empiirisen aineiston hankinta Aineiston analyysi Tulosten raportointi Käsitteellistäminen Käyttöohjeita lukijalle Tietotyöläisen työn kokemukset Työn sisältö ja olemus neutraalina kuvauksena Työn ominaisuudet subjektiivisena kokemuksena Työn merkitys ja oma suhde työhön Tietotyön arvoketjut ja arvojen suhde toisiinsa Työyhteisön rakennuspuut Tunnelma ja suhteet Kuulumisen kokemus Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen Vaikuttaminen työyhteisössä Isojen asioiden käsittely Maine ja mielikuvat Ajantasatiedon vaihdanta Esimiesten ja johdon tapa toimia ja keskustella Energisoivan ja lamauttavan työyhteisön arvoketjut Viestinnän määrittely ja käytännöt Mitä viestintä on? Millaista on hyvä viestintä? Sisältöjen mielekkyys ja laatu...43 Roolien selkeys ja hallinta Tiedon saatavuus ja pääsy tiedon lähteille...45 Sisäinen keskustelu...47 Hyvän viestinnän seurauksia Lähentävän ja loitontavan viestinnän arvoketjut Sisällys

5 5.4 Käytäntöjä hyviä ja huonoja Sisältöjen laatu ja menettelytavat...53 Tiedonkulun periaatteet Esimiestyö ja johtaminen...55 Päätöksenteko ja organisaation kehittäminen Projektit ja hankkeet...61 Viestintäfoorumien uudelleenarviointi Työyhteisöviestinnän osatekijöiden yhteenvetoa Omat ja muiden roolit Asiantuntijat omasta viestinnästään Asiantuntijoiden odotuksia muita kohtaan Esimiehet omasta viestinnästään Esimiesten odotuksia muita kohtaan Vastuutyhjiöt Kohti uutta työyhteisöviestinnän määrittelyä Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset Työyhteisöviestinnän uusi agenda Propositioiden kommentointia Tutkimuksen arviointia Tutkimuksen luotettavuus Kirjallisuus Liitteet Sisällys

6 Tiivistelmä Työyhteisöviestintä hanke on käynnissä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa vuosina Sen tavoitteena on sekä selvittää viestinnän olemusta 2000-luvun tietoperustaisissa organisaatioissa että kehittää menetelmiä viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tämä julkaisu raportoi tutkimusvaiheen tulokset. Tietoperustaisen työyhteisön viestinnän määrittelyksi muodostui seuraava: Viestintä tapahtuu foorumeilla, joista tärkein on fyysinen tai virtuaalinen työtila tai -ympäristö, missä työyhteisön jäsenet toimivat itseohjautuvasti ja kollegiaalisesti. Viestinnän tarkoitus on työskentelyn edellytysten luominen, työyhteisön ylläpito, vahvistaminen ja kehittäminen sekä sen jäsenten yksilöllinen ja yhteinen oppiminen, mikä tapahtuu dialogisen ja vastuullisen vuorovaikutuksen kautta. Työyhteisön jäsenet muokkaavat työllään ja viestinnällään organisaationsa mainetta tietoisesti ja tiedostamattaan ja heijastavat sitä takaisin työyhteisöön. Analyysin tuloksena syntyi Työyhteisön uusi agenda -malli, jonka keskeiset osatekijät ovat 1) isojen asioiden jakaminen ja keskustelu, 2) ajantasatiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa, 3) tunnelma, 4) osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä, 5) yhdessä tekeminen ja oppiminen 6) viestintäfoorumien uudelleen määrittely ja hyödyntäminen. 5 Tiivistelmä

7 Abstract This is the report II of the R&D project Communication of Work Communities in the 21 st Century at the HAAGA-HELIA University of Applied Sciences. The aim of the project is on the one hand to create knowledge and bring deeper understanding about communication in knowledge intensity work organisations and on the other hand to develop methods for its management and assessment. The project will be undertaken during the years , and its main phases are the following: 1) to find out what is communication like in contemporary knowledge intensity work communities, and what kinds of phenomena are characteristic to them, 2) to develop a model or a concept to describe it as well as a software for planning, managing and carrying out communication and finally, 3) to create measurements for assessment and evaluation of communication. This report presents the results of the study. The definition for the communication of work intensity work community was formed as the following: Communication takes place in the forums and the most important of them is the work place itself whether real or virtual. The members of the work community work and communicate in the forums self-conductively and collegially. The purpose of the communication is to create conditions for working, to maintain and strengthen the community as well as its members individual and common learning by responsible communication. The members influence the reputation of the organisation by their work and communication. As a result of the analysis The New Agenda Model of Communication of Work Communities was born. Its main dimensions were defined to be 1) sharing and discussing the big issues, 2) receiving and sharing the topical information and to strengthen partnership in changing it, 3) the common atmosphere, 4) participating and influencing in the work community, 5) doing and learning together, 6) identification of the new communication forums and the usage of them. The number of the organisations participating in the first phase of the project was 14, and the number of students, whose major subject is communication, was 13. Their main role was the gathering of the data. In addition, two senior researchers, Prof. Elisa Juholin and Dr Tuuli Tukiainen, had a project of their own. 6 Abstract

8 7 Abstract The report III will present the results of the group working and the Delphi process aiming at testing the New Agenda Model.

9 Alkusanat Työyhteisöviestintä TYVI tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Heliassa, nykyisessä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa vuonna 2005 ja päättyy vuonna Hankkeen tehtävä kuvattiin työotsikolla Viestintä 2000-luvun työyhteisöissä roolit, haasteet ja arviointi. Viestintää tarkastellaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti uudesta näkökulmasta eli siitä, miten asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevä tietotyöläinen kokee työyhteisönsä viestinnän ja millaisia odotuksia hänellä siitä on. Hanke on vahvasti tulevaisuuteen suuntaava; syvimpänä tavoitteena on tarjota organisaatioille keinoja kohdata tulevaisuus ja menestyä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli määritellä, mitä tai millaista työyhteisöviestintä on 2000-luvun työyhteisöissä; millainen ajattelu sitä ohjaa, mistä se muodostuu, millainen rooli sillä on ja millaisia tavoitteita ja tehtäviä sille voidaan ja tulisi asettaa. Tulokset raportoidaan tässä julkaisussa. Raportin otsikko ja samalla tutkimuksen tuloksena esiteltävä malli on nimeltään Työyhteisöviestinnän uusi agenda. Se saattaa kuulostaa joidenkin korvissa tutulta, viittaahan se tämänkin T&K -hankkeen keskeisen vaikuttajan tohtori Tuuli Tukiaisen vuonna 1999 väitöskirjassaan kehittämään Yhteisöviestinnän agendamalliin. Työyhteisöviestinnän uusi agenda kiittääkin synnystään edeltäjäänsä ja sen edeltäjiä, sillä ilman niiden antamaa kimmoketta tämä hanke ei olisi syntynyt. Uusi agenda ei kilpaile edeltäjiensä kanssa vaan tarjoaa vaihtoehdon nimenomaan tietoperustaisille työyhteisöille, joiden viestintä poikkeaa niin sanottujen perinteisten työyhteisöjen viestinnästä. Sanaa perinteinen käytetään tässä raportissa usein, ja sillä viitataan modernin ajan, hierarkkisesti toimiviin suuriin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin. Eri arvioiden mukaan suomalaisista työikäisistä kuitenkin lähes puolet tekee tietotyötä, joten uudelle lähestymistavalle on ilmiselvästi tilaa. Silti ja 1990-lukujen malleille on edelleen käyttöä. Tämän tutkimuksen tulokset puhuvat sen puolesta, että elämme murrosvaihetta, missä työyhteisöt ja niiden tavat tarkastella ja arvioida viestintäänsä ovat muuttumassa. Paradigmojen törmäys on nähtävissä työyhteisöissä ja niiden jäsenten kokemuksissa. Törmäys syntyy, kun 8 Alkusanat

10 työyhteisö itsessään ja sen viestintä edustavat eri aikakausia tai ajattelutapoja. Tässä raportissa ei kuitenkaan vertailla mukana olleita työyhteisöjä keskenään, vaan analysoitavana on aineisto kokonaisuutena. Ainoa erottelu tehdään esimies- ja alaisasemassa olevien kesken silloin, kun se on mielenkiintoista. Hankkeen ensimmäisen vaiheen peruskartoitukseen tarvittava aineisto kerättiin Helian viestinnän opinnäytetöitä hyödyntäen keväällä Tutkimuksen kohteena oli 14 organisaatiota: yhdeksän yritystä ja viisi julkisen hallinnon organisaatiota. Opiskelijat tekivät aineistojen pohjalta opinnäytetyönsä ja raportoivat tulokset asianomaisille organisaatioille. Raportissa I on esitetty tiivistetysti organisaatiokohtaisia tuloksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä kiitän kaikkia siihen osallistuneita ja oman panoksensa antaneita, erityisesti valt.tri Tuuli Tukiaista, mukana olleita organisaatioita ja viestinnän opiskelijoita, joiden viimeksi mainittujen rooli on ollut hankkeen toteutumisen kannalta korvaamaton. Kiitokset lähtevät seuraaville organisaatioille: Adecco Finland Oy, F-Secure Oyj, Oy Fountain Park Ltd, Markkinointi ilo-sett Oy, InnoCasa Oy, MicroMedia Oy, Oy Observer Finland Ab, Osuuskunta Suomen Messut, Kilpailuvirasto, Sisäasiainministeriö, Valtioneuvoston viestintäyksikkö, Valtion eläkerahasto, Ranskan Suomi-instituutti sekä asiantuntijayritys, joka ei halua nimeään mainittavan. Kiitokset kuuluvat myös Taika Hemmilälle, Karoliina Hujaselle, Anna Järviselle, Pinja Kuusenaholle, Noora Mahlavuorelle, Inker-Maaria Niemiselle, Jaana Raatikaiselle, Marie Siikaluomalle, Tia Tuomiselle, Tanja Törnroosille, Hanna Vihermäelle ja Elina Väkevälle sekä opiskelijalle, jonka nimeä ei hänen taustaorganisaationsa toivomuksesta tässä mainita. Haluan kiittää myös professori Pekka Aulaa, joka on antanut arvokkaita kommentteja hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa, vuonna 2007 tuloksia jalostetaan edelleen, ja niiden perusteella syntyy tietokirja ja viestinnän suunnittelun verkkopalvelu. Kolmannessa vaiheessa, vuonna 2008 mallin perusteella luodaan työyhteisön viestinnän arvioinnin mittaristo. Helsingissä tammikuun 18. päivänä 2007 Elisa Juholin 9 Alkusanat

11 1 Johdanto HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Työyhteisöviestintä hankkeen motivaattorina on ollut toimintaympäristön ja työyhteisöjen muutos sekä niiden heijastuminen työyhteisöviestintään. Tutkimus sivuaa ja menee osin päällekkäin sekä työelämän että johtamisen tutkimuksen kanssa. Kysyntää tämänkaltaiselle rajat ylittävälle tutkimukselle on, sillä työelämän tutkijat eivät ole toistaiseksi ottaneet tutkimusasetelmiinsa viestintää, korkeintaan päätyneet toteamaan sen olevan tärkeää tai kriittinen tekijä. Myös management-tutkimuksissa ja -teoksissa viestintä ohitetaan usein yhdellä alaluvulla tai todetaan sen tärkeys. Työyhteisöviestintä on jostain syystä jäänyt pimentoon myös viestintätieteiden sisällä ja varsinkin tutkimus, missä asiasta kysytään työyhteisön jäseniltä eikä pelkästään johtajilta ja esimiehiltä. Viime aikoina tilanne on tosin muuttunut, sillä yritysvastuun tai yhteiskuntavastuun tutkimus on nostanut työyhteisöviestinnän uudella tavalla keskiöön. Vastuullisuuden merkitykset ja sisällöt nimittäin tuodaan tietoisuuteen ja tehdään näkyviksi nimenomaan kommunikoimalla työyhteisön jäsenten kesken. Työyhteisöviestintähanke tarttuu siis härkää sarvista ja kysyy, millaista viestintä on ominaisuuksiltaan, miten se ymmärretään ja jäsennetään nimenomaan tietoperustaisissa työyhteisöissä. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, millaista viestinnän tulisi olla, millaisia käytäntöjä pidetään hyvinä tai huonoina. Tarkoituksena on myös tarkastella kriittisesti nykyistä työyhteisöviestinnän käsitteistöä ja mahdollisesti tarjota tilalle uusia. Hankkeen viitekehystä ja tähänastista tutkimusta käsiteltiin raportissa I 1, joten niihin kysymyksiin ei enää palata. Ainoastaan on syytä todeta kolme propositiota, jotka ovat olleet siivittämässä aineiston analyysia. 1) Jälkiteollinen toimintaympäristö ja globalisaatio ovat muuttaneet työtä ja työyhteisöjä sekä yksilöiden suhdetta niihin. Tietoyhteiskunta on synnyttänyt tietointensiivisiä tai tietoperustaisia (knowledge-based organisations) organisaatioita, joita kutsutaan myös 1 raportti I on luettavissa osoitteessa 10 Johdanto

12 tietointensiivisiksi verkostoiksi, käytäntöverkostoiksi, asiantuntijaverkostoiksi, yhteistyöverkostoiksi tai innovaatioverkostoiksi. Informaatio on raaka-ainetta, joka toiminnassa jalostuu tiedoksi ja osaamiseksi. Näissä työskentelevistä henkilöistä käytetään nimitystä tietotyöläinen tai tietämystyöntekijä (knowledge worker). Pyöriä, Melin ja Blom (2005) määrittelevät tietotyölle seuraavat kriteerit: a) informaatioteknologian käyttö, b) keskeisiltä osiltaan riippumatonta suunnittelua ja c) vähintään toisen asteen koulutus. Henkisen työvoiman määrä on yli kolminkertaistunut kahdentoista vuoden aikana. Vuonna 1988 osuus oli 12 prosenttia ja nykyisin noin 40 prosenttia. (Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 25.) 2000-luvun tietotyöläistä on luonnehdittu henkilöksi, joka käyttää tietoa intellektuaalisuutta ja asiantuntemusta vaativalla tavalla. Hän on tietotalouden edustajana tuottamassa lisäarvoa organisaatiolleen, pitää osaamistaan yllä jatkuvalla opiskelulla ja hyödyntää työssään sekä eksplisiittistä että implisiittistä tietoa. (mm. Saint-Onge & Wallace 2003, Wilkinson 2006.) Tietotyöläisen suhde organisaatioon ja hänen odotuksensa sitä kohtaan voivat olla ristiriitaisia. Hän voi olla emotionaalisesti sitoutunut työhönsä ja organisaatioon ja suhtautua myönteisesti tiedon ja osaamisen jakamiseen. Yhtä hyvin hänen suhteensa organisaatioon voi olla löyhä tai välinpitämätön, eikä siihen kuulu pyyteetön oman osaamisen ja ideoiden jakaminen. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että tietotyöläisen sidokset työyhteisöön voivat olla heikot ja suhtautuminen yhteisiin asioihin laskelmoivaa (mm. Byrne 2001, Joensuu 2006). 2) Yhteisöviestinnän paradigmat eli perusoletukset ovat murroksessa. Tämä propositio on jatkoa edelliselle. Se perustuu tietotyöläisen ja työyhteisön suhteen murrokseen (mm. Byrne 2001). Sanna Joensuu päätyi väitöskirjassaan (2006) toteamaan, että uusi näkemys viestinnästä on nousemassa esiin työelämän muutoksen myötä. Viestinnästä tulee väline itsensä kehittämisessä, jolloin viestintä tarjoaa mahdollisuuden löytää organisaatiosta uutta tietoa ja osaamista, josta on hyötyä tulevaisuudessa. Joensuun tulokset, jotka perustuivat it-alan yrityksiin, antavat olettaa, että edellisessä raportissa esitetyn kolmen paradigman lisäksi horisontissa voisi siintää neljäs paradigma, jonka yhtenä ominaisuutena on työntekijöiden välinpitämättömyys työyhteisöään kohtaan. Joensuuta lainaten: Postmoderni luo kuvaa työntekijästä, joka ei usko dialogiin, on välinpitämätön vaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, arvostaa erilaisuutta ja on kriittinen. 11 Johdanto

13 Sirkka Heinosen (2004) mukaan tulevaisuuden työelämässä tärkein työkalu on aivot ja tärkein osaaminen sosiaalinen äly. Tulevaisuuden työpaikka on enemmänkin prosessi kuin paikka, ja epävarmuus asettaa suuria haasteita yksittäisille tietämystyöntekijöille ja johtajille. Tässä tutkimuksessa on lähdetty olettamuksesta, että johtaminen ja esimiestyö ovat kommunikatiivista toimintaa (mm. Aula & Mantere 2005), mikä tarkoittaa, että työyhteisöjen johtamisessa tarvitaan yhä enemmän viestintäosaamista. 3) Tutkimusasetelma rakentuu sosiaaliselle konstruktionismille, jonka mukaan todellisuus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettu, jaettu merkitysjärjestelmä. (Työ)yhteisöt syntyvät yksilöiden välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kautta. Samoin niitä ylläpidetään, ja ne uusiutuvat ihmisten välisen kommunikaation kautta. Organisaatiotutkimuksen ja viestintätutkimuksen välinen sidos on oleellista ymmärtää. Sosiaalisen konstruktionismin näkemys (Berger & Luckmann 1966/1994) on laajasti hyväksytty myös viestintätieteissä, sillä kielen ja merkitysten tutkiminen mahdollistaa pääsyn ilmiöiden sisälle. Kuuntelemalla ja analysoimalla työyhteisön jäsenten puhetta voidaan päästä perille siitä, miten työyhteisöt heidän mielissään rakentuvat. Kieli ei siis ainoastaan heijasta todellisuutta vaan myös luo ja muokkaa sitä. Raportin rakenne Edellä esitettyjen propositioiden jälkeen luvussa 2 esitellään tutkimuksen tekeminen. Luvussa 3 aloitetaan tulosten esittely lähtien tietotyöläisten oman työnsä määrittelyistä. Luvussa 4 käsitellään työyhteisöä koskevat tulokset ja luvussa 5 työyhteisöviestinnän määrittelyt kolmea kautta: ensin analysoidaan, miten informantit määrittelivät viestinnän, sitten millaista heidän mielestään on hyvä viestintä ja lopuksi, millaisten käytäntöjen myötä se toteutuu. Luvussa 6 mallia täydennetään käymällä läpi informanttien määrittelyjä ja odotuksia viestinnän rooleista. Luvussa 7 esitellään Työyhteisöviestinnän uusi agenda ja verrataan sitä tähänastiseen tutkimukseen. Luvussa 8 arvioidaan tutkimusta. 12 Johdanto

14 2 Tutkimuksen toteutus Tässä luvussa esitellään tutkimuksen strategiset valinnat, tutkimusteemat, empiirisen aineiston hankinta ja lopuksi aineiston analysoinnin ja raportoinnin eteneminen. 2.1 Tutkimusstrategia Tutkimusstrategia tarkoittaa tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuutta eli sitä, mikä on tutkimusote, miten aineisto hankitaan, miten sitä analysoidaan ja millainen päättelylogiikka ohjaa sitä. Tutkimusstrategia ja tutkimustehtävä ovat riippuvaisia toisistaan, sillä eri strategioilla voidaan päästä erilaisiin lopputuloksiin, mistä tutkijan on oltava tietoinen. Tutkimusstrategia onkin tutkijan oma valinta, jonka hän joutuu perustelemaan. Työyhteisöviestintä 2010:n tutkimusvaiheen tehtävänä oli selvittää, millaista viestintä on tietoperustaisissa työyhteisöissä. Kyse on ennestään tunnetun ilmiön uudelleen tarkastelusta ja mahdollisten uusien ominaisuuksien tunnistamisesta. Ensimmäinen strateginen valinta tehtiin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen välillä. Koska kyseessä on perustutkimus, valittiin laadullinen lähestyminen ilman vahvoja ennakkositoumuksia. Aiempien teorioiden eksplisiittinen käyttö esimerkiksi olemassa olevien mittaristojen avulla saattaisi estää uuden löytämistä. Toisaalta on pidettävä mielessä, että tutkija ei voi täysin irrottautua aiemmasta tutkimuksesta, ja että täydellinen avoimuus niin tutkimusteemojen valinnassa kuin aineiston analysoinnissakin voi olla utopiaa. Laadullinen tutkimusote mahdollistaa kuitenkin ilmiöön tutustumisen niin avoimesti kuin se ylipäätään on mahdollista. Toinen strateginen valinta koski tutkimuksen kohdetta eli tutkittavien työyhteisöjen valintaa. Kyseessä on monitapaustutkimus (multiple case study), missä tutkitaan useita viestintäosaamiseltaan ja -käytännöiltään 13 Tutkimuksen toteutus

15 erilaisia organisaatioita. Monitapaustutkimus on analoginen replikaatioeli toistettavuuslogiikan kanssa. Robert Yinin mukaan tapaustutkimus on perusteltu silloin, kun etsitään vastauksia miten- ja miksi-kysymyksiin todellisen elämän kontekstissa. Replikaatio toteutuu jo silloin, kun kolmesta tapauksesta saadaan samanlaisia tuloksia. Replikaatio voi olla kirjaimellinen (literal replication), jolloin tulokset ovat keskenään samanlaisia, tai teoreettinen (theoretical replication), jolloin tulokset voivat olla vastakkaisia mutta ilmentävät samaa asiaa. (Yin 1991.) Tällöin esimerkiksi samat viestinnän ilmiöt voivat nousta esiin sekä myönteisessä että kielteisessä valossa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan jatku tapaustutkimuksena enää analyysivaiheessa, koska tuloksia ei raportoida organisaatiokohtaisesti. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin mukana olleet organisaatiot haluavat säilyttää anonymiteettinsa. Toiseksi Työyhteisöviestintä hankkeen tulosten kannalta ei ole oleellista, millaisia tuloksia yksittäisistä organisaatioista saadaan, vaan millaisia tulokset ylipäätään ovat; siis miten tietoperustaisissa työyhteisöissä toimivat asiantuntijat kokevat viestinnän ja millaisia odotuksia heillä on sitä kohtaan. Kolmas strateginen valinta koski aineistonkeruutapaa, joka toteutettiin pääosin teemahaastatteluina. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto, missä haastattelun teema-alueet määritellään etukäteen, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. Teemahaastattelu oli tarkoituksenmukainen kahdestakin syystä: ensinnäkin kysymyksenasettelu oli laaja, ja yhdeltä haastateltavilta varattiin aikaa minuuttia. Oli siis kyettävä tehokkaaseen tiedonkeruuseen. Toinen syy oli se, että kun aineiston hankintaan osallistui 13 opiskelijaa ja kaksi vanhempaa tutkijaa, yhteiset teemat mahdollistivat aineiston sisällöllisen yhtenäisyyden ainakin pääosiltaan. Teemahaastattelu mahdollistaa laajemman aineiston kirjon kuin strukturoitu haastattelu, joskin se vaatii haastattelijalta enemmän kokemusta ja herkkyyttä kuin valmiiksi muotoiltu kysymysrunko. Teemahaastattelut toteutettiin pääosin kasvokkaistilanteissa. Yhdessä organisaatiossa tiedonkeruu suoritettiin verkkolomakkeella, joka perustui avokysymyksiin. Yhdessä organisaatiossa käytettiin ryhmäkeskusteluja ja yhdessä strukturoitua kyselyä. Neljäs strateginen valinta pohjautui edellisiin. Analyysi ja päättely etenivät pääosin induktiivisen logiikan mukaisesti, eli yksittäisistä havainnoista edettiin kohti yleistyksiä. Analyysimetodina oli grounded theory eli aineistoperustainen lähestymistapa, joka perustuu vertailuun ja pyrkii tutkimuskohdetta jäsentävän teorian rakentamiseen. Tutkija ei siis pyri etsimään vahvistusta joillekin aiemmin luoduille teorioille vaan tarkastelee 14 Tutkimuksen toteutus

16 aineistoa avoimesti ja ilman ennakkositoumuksia. (Strauss & Corbin 1994.) Kuten edellä todettiin, täydellinen avoimuus ja aineistolähtöisyys voi olla vaikeaa, joten tässäkin tutkimuksessa paikoin edetään abduktiivisesti eli heijastetaan löydöksiä aiempaan teoriaan ja tutkimukseen. 2.2 Tutkimusteemat Koska hankkeen lähtöoletusten mukaan (ks. raportti I) viestintä liitettiin laajempaan työelämän ja toimintaympäristön viitekehykseen, haastatteluteemoiksi valikoituivat: työ työyhteisö viestinnän määrittely viestinnän arvottaminen viestinnän vaikuttavuus viestinnän roolit. Teemat ja niiden alakysymykset ilmenevät liitteestä Tutkimusorganisaatiot ja empiirisen aineiston hankinta Hanke käynnistyi syyskuussa 2005, ja tutkimusryhmään kutsuttiin aluksi neljä Helian viestinnän opiskelijaa. Heidän opinnäytetöidensä aiheet soveltuivat TYVI 2010:aan, ja heillä itsellään oli kiinnostusta lähteä hankkeeseen mukaan. Aiheet olivat luonteeltaan yleisiä eivätkä tiettyihin organisaatioihin liittyviä, jolloin ne samalla tuottivat perusteoreettista tietoa ja ymmärrystä. Seuraava vaihe käynnistyi vuoden 2006 alussa. Opinnäytetöitään aloittaville viestinnän opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankkeeseen, ja 12 aloittajasta yhdeksän oli kiinnostunut. Edellytyksenä oli, että myös heidän opinnäytetyönsä tilaajaorganisaatiot olivat halukkaita liittymään hankkeeseen. Lisäksi mukaan tuli yksi organisaatio, jonka viestintäpäällikkö suoritti Helian Työyhteisöviestijän erikoistumisopintoja. Kaikkiaan tutkimusryhmässä oli 13 opiskelijaa. Kevätkauden 2006 TYVI tutkimus ja opiskelijoiden ONT- eli opinnäytetyöprosessit kulkivat limittäin. Opiskelijoille pidettiin tutkimuksen tekemisen intensiivikurssi, jonka aikana he alkoivat täsmentää 15 Tutkimuksen toteutus

17 tutkimustehtäväänsä yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa. Kevään seminaareissa kukin esitteli aiheanalyysinsa ja tutkimussuunnitelmansa, joka viimeksi mainittu myös opponoitiin. Samaan aikaan opiskelijat aloittivat aineistonkeruun, ja ensimmäiset luovuttivat raakadatan jo toukokuussa ja viimeisimmät elokuussa Datan analyysista ja tulkinnoista on vastannut Elisa Juholin. Hankkeeseen valikoitui siis 14 organisaatiota, jotka ilmenevät liitteessä 2. Jokaisen organisaation kanssa laadittiin kirjallinen sopimus yhteistyön sisällöistä ja muodoista. Harkinnanvarainen näyte sisälsi 188 informanttia, joista esimiesasemassa oli 42. Liite 3 havainnollistaa esimies- ja alaisasemassa olevien määrät eri organisaatioissa. Aineistoa kertyi noin 500 tekstisivua. Täsmällistä määrää on vaikea todeta, koska litteroinneissa käytettiin erilaista kirjasinkokoa, riviväliä ynnä muita asetuksia. Asetuksilla ei ollut merkitystä itse tutkimuksen tekemisessä, sillä raakatekstit tallennettiin vain teksti (*.txt) -muotoon ennen kuin ne siirrettiin analyysiohjelmaan. 2.4 Aineiston analyysi Laadulliselle tutkimukselle on ominaista, ettei sen tuotos perustu kvantifiointiin vaan periaatteessa jokainen havainto on tärkeä ja saattaa tarjota johtolangan uuden löytämiseen. Analyysi eteni siten, että aluksi tekstimassaa jäsenneltiin ja tiivistettiin, annettiin tekstisegmenteille nimiä ja luotiin kategorioita. Seuraavaksi tarkennettiin kategorioiden välisiä suhteita ja luotiin ylemmän tason käsitteitä. Viimeisessä vaiheessa tutkimukselle rakentuivat yläkategoriat, joiden ympärille tutkimuksen tulokset keskittyvät. Apuna koodauksessa käytettiin Atlas.ti 5.2 -ohjelmaa, joka mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaan koodauksen ja tarkastelun muun muassa family-, network ja query tool -toiminnoin. Näin syntyneitä luokituksia analysoitiin edelleen hyödyntäen Reynoldsin ja Gutmanin vuonna 1988 lanseeraamaa laddering- eli tikapuutekniikkaa, joka perustuu Gutmanin vuonna 1982 kehittämään Means- Ends -teoriaan. Tekijät itse ja monet heidän jälkeensä ovat hyödyntäneet tikapuutekniikkaa haastatteluissaan pääasiassa markkinointitutkimuksessa. Ajatusmalli istuu kuitenkin erinomaisesti minkä tahansa sellaisen ilmiön tarkasteluun, missä ihmiset pyrkivät jäsentämään kokemuksiaan liikkuen edestakaisin abstraktioiden ja konkretioiden välillä. Tikapuutekniikalla päädyttiin tutkimusteemojen sisäisiin arvoketjuihin. Reynoldsin ja Gutmanin metodin peruskysymys on, miksi jokin asia tai ominaisuus on tärkeää haastateltavalle. Tämän perusteella voidaan 16 Tutkimuksen toteutus

18 päätellä yhteyksiä attribuuttien eli ominaisuuksien, niiden seurausten ja lopulta arvojen välillä. Näiden väliset linkit eli tikapuiden askelmat ovat eräänlaisia assosiaatioverkostoja, jotka tutkijoiden analyysin tuloksena asettuvat hierarkkisesti suhteessa toisiinsa siten, että havaittu ominaisuus tuottaa joitakin koettuja seurauksia, mikä puolestaan johtaa ylemmälle abstraktiotasolle ilmentäen niitä arvoja, jotka haastateltava liittää konkreettisiin havaintoihinsa. Yhtenä esimerkkinä he esittävät päättelyketjun koskien chipseihin liitettyjä assosiaatioita. (Arvo) (Seuraus) (Seuraus) (Seuraus) (Ominaisuus) (Ominaisuus) hyvä itsetunto sopusuhtainen vartalo et liho syöt vähemmän vahva maku maustettu chipsi Kuvio 1 Esimerkki Reynoldsin ja Gutmanin arvoketjuanalyysista (1988). Esittämällä haastatteluissa miksi-kysymyksiä ja pyytämällä niihin perusteluja, haastateltavat ilmentävät sitä, mikä heille on tärkeää ja mitä he arvostavat. Esimerkiksi tämän tutkimuksen yksi teema oli viestinnän arvottaminen eli millainen viestintä on informanttien mielestä hyvää tai huonoa, ja millaiset käytännöt ilmentävät sitä. Metodilla on tekijöiden mukaan kaksi heikkoutta. Ensinnäkin haastateltavat eivät usein osaa vastata seuraus- ja arvotason kysymyksiin, varsinkaan jos he eivät ole tottuneet käsitteelliseen ajatteluun. Omien valintojen perusteleminen yhä uusien miksi-kysymysten pohjalta ei ole helppoa. Tekijät ehdottavat ratkaisuksi negatiivista tikapuutekniikkaa, missä asiaa lähestytään negaation eli kiellon kautta; mikä tekee jostakin asiasta epämiellyttävän, tai mitä seuraa jos esimerkiksi tuotteelta puuttuu jokin ominaisuus. Samoin he suosittelevat kysymysten muotoilua tiettyyn elämäntilanteeseen liittyen, jolloin kysymys tulee konkreettisemmaksi. Kumpaakin sovellettiin tässä tutkimuksessa, sillä varsinkin viestintää koskevat kysymykset olivat monille aluksi vaikeita. 17 Tutkimuksen toteutus

19 Toinen ongelma heidän mielestään liittyy siihen, että kysymykset saattavat edetessään muuttua yhä sensitiivisemmiksi tai henkilökohtaisemmiksi, jolloin haastateltava ei enää suostu jatkamaan keskustelua. Ratkaisuksi he ehdottavat muun muassa, että keskustelussa siirrytään yleisemmälle tasolle tai että hankalaan kysymykseen palataan myöhemmin uudelleen. Liian henkilökohtaisiksi koettuja kysymyksiä esiintyi tässäkin tutkimuksessa silloin, kun mentiin informanttien omaan elämäntilanteeseen. Haastateltavat halusivatkin näissä kohdin varmistua, että tiedot pysyvät vain tutkijoilla. Vain muutamassa tapauksessa jokin kysymys sai informantin kokonaan sulkeutumaan ja siirtymään seuraavaan kohtaan. Työyhteisöviestintää koskevia kysymyksiä ei yleisesti ottaen koettu kovin sensitiivisiksi. Vaikka analyysitavan heikkoudet tunnistettiin, silti sillä on etuja, jotka puoltavat sen käyttöä. Jos analyysissa olisi jääty vain teemoittelun asteelle, tulokset olisivat jääneet yleisemmälle ja raaemme tasolle myös hankkeen jatkon kannalta. 2.5 Tulosten raportointi Tulokset raportoidaan lähes samassa järjestyksessä kuin teemahaastattelut etenivät. Ensin käsitellään työn kokemuksia, sitten työyhteisöä ja viestintää, niitä kohtaan koettuja arvostuksia ja odotuksia sekä lopuksi rooleja. Jotkut sisällöt toistuvat useissa luvuissa ja osioissa, mikä kertoo vain siitä, miten läheisiä käsitteitä työ, työyhteisö ja viestintä ovat. Jokainen luku alkaa avoimen koodauksen tuottamien luokitusten esittelyllä, mistä edetään arvoketjuanalyysiin. Roolien osalta raportoidaan vain informanttien kuvauksia heidän omasta viestinnästään ja odotuksiaan muita työyhteisön jäseniä kohtaan. Arvoketjut esitetään taulukkomuodossa eikä assosiaatioverkostoina niin kuin tekijät itse esittävät. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin Reynolds ja Gutman ovat jalostaneet haastatteluista kvantitatiivisen aineiston, jonka keskinäisiä riippuvuuksia he ovat tutkineet tilastollisin menetelmin. Tällaisten riippuvuuksien esittäminen laadullisen aineiston perusteella olisi tutkimuseettisesti kyseenalaista. Toiseksi taulukot esittävät niitä keskeisiä perusteluja, joita haastatellut esittivät, ja sanavalinnat ovat tutkijan kiteytyksiä informanttien puheesta. Vaikka taulukkomuoto saattaa tuntua laadullisessa analyysissa kaavamaiselta, taulukoiden kautta lukijan on ehkä helpompi seurata analyysin etenemistä ja verrata eri lukujen löydöksiä toisiinsa. Taulukoita voi lukea myös rinnakkain ja ristiin samaan tapaan 18 Tutkimuksen toteutus

20 kuin Reynoldsin ja Gutmanin verkostoja, sillä samalle tasolle on pyritty sijoittamaan samantasoisia sisältöjä. Tulosten raportoinnissa käytetään lainauksia haastateltavien puheesta, jotta lukijan olisi helpompi ymmärtää luokitusten perusteluja. Samalla ne luovat tutkimukselle läpinäkyvyyttä ja antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida, olisiko hän tehnyt aineistosta vastaavanlaisia vai erilaisia johtopäätöksiä. Sitaatit on valittu edustamaan kulloinkin käsiteltävänä olevaa luokkaa tai arvoketjun tekijää mahdollisimman osuvasti. Tutkija on siis valinnut useista vaihtoehdoista parhaiten kyseistä asiaa kuvaavia lausumia. Monet niistä edustavat negaatioita, toisin sanoen informanttien huonoja kokemuksia tai puutteita. Lainauksissa ei käytetä mitään tunnuksia informanttien anonymiteetin säilyttämiseksi. Sitaatit ovat täysin autenttisia, paitsi joitakin nimiä tai muita tunnistamiseen johtavia kohtia on poistettu tai muutettu. 2.6 Käsitteellistäminen Työyhteisöviestintä hankkeen tavoitteena on paitsi selvittää, millaista viestintä on tietoperustaisissa työyhteisöissä myös arvioida uudelleen ja mahdollisesti luoda uusia käsitteitä. Todellisuuden käsitteellistäminen (ontologia) määritelmillä ja malleilla on kuvausta suhteestamme todellisuuteen. Todellisuus eli viestintä työyhteisössä osoittautui monitasoiseksi ja monimutkaiseksi ilmiöksi. Mikäli halutaan löytää todella uutta, on usein siirryttävä lineaarisesta deduktiivisuudesta dynaamiseen adbuktiiviseen metodiin eli kuljettava empirian ja teorian muodostamaa kehää edestakaisin. Tutkittavaan ilmiöön liittyvän käsitteistön kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää usein tieteidenvälisten käsitteiden ja ideoiden yhdistämistä. Niin tapahtui tässäkin prosessissa, ja tuloksena syntyi käsitesysteemi, jota toivon mukaan voidaan soveltaa viestinnän lisäksi esimerkiksi johtamisessa ja esimiestyössä, projekteissa ja hankkeissa sekä sidosryhmäsuhteiden hallinnassa. Käsitteellistäminen eteni edellä kuvatun analyysitavan mukaisesti: ensin etsittiin ilmiöitä, annettiin niille luonnoksen omaisia nimiä ja tarkasteltiin niitä suhteessa muihin ilmiöihin. Käsiteaihioita peilattiin vallitsevaan teoriaan ja verrattiin sisältöjä ja merkityksiä keskenään. Uuden käsitteen sisällöllisenä kriteerinä on ollut, että se on emergoitunut eri kysymysten kautta ja päässyt näkyviin arvoketjujen jollekin tai usealle tasolle. Ratkaisevaa ei ollut se, nousiko käsite arvotasolle, vaan ylipäätään sen esiin tulo. Perusteluksi riittänee se, että haastateltavat eivät aina pystyneet erot- 19 Tutkimuksen toteutus

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot