SUOMI. Taustatietoa. Ohjelmatyö ja työllisyysvaikutukset. Alueellinen Työllisyyssopimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI. Taustatietoa. Ohjelmatyö ja työllisyysvaikutukset. Alueellinen Työllisyyssopimus"

Transkriptio

1 SUOMI Taustatietoa Suomen työministeriö käynnisti kansallisella tasolla 50 alueellista työllisyyssopimusta, joiden osana Euroopan komission teknistä apua koskeneen hakemuksen tehneistä alueista hyväksyttiin seuraavat seitsemän: Itä-Lappi, Kemi, Iisalmi, Tampere, Lahti, Turku ja Lohja. Kemin ja Itä-Lapin sopimukset saavat rakennerahastojen tavoite 6 -tukea, Lahden sopimus tavoite 2 -tukea ja Iisalmen sopimus tavoite 5b -tukea. Lohjan, Tampereen ja Turun sopimukset saavat tukea tavoitteiden 3 ja 4 mukaisesti. Euroopan komissio hyväksyi Suomen seitsemän sopimuksen toimintasuunnitelmat huhti-kesäkuussa Sopimuksilla on laajennettu paikallisen ja kansallisen tason viranomaisten sekä sosiaali- ja talouselämän toimijoiden välistä vuoropuhelua, joka on yksi työministeriön kansallisessa työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa asettamista tavoitteista. Laajennettujen kumppanuuksien hyödyntäminen työllisyysongelmien ratkaisemiseksi on uudenlainen lähestymistapa Suomessa, ja siihen on kohdistunut monenlaisia odotuksia. Monissa sopimuksissa työttömät osallistuvat työttömien paikallisyhdistysten perustamiin kumppanuuksiin. Sopimuksissa on myös pyritty laajentamaan kumppanuutta ottamalla mukaan uusia toimijoita. Suomen seitsemän sopimuksen osapuolet tapaavat säännöllisesti ja pitävät yllä vilkasta keskustelua. Sopimukset ovat alusta asti saaneet paljon julkisuutta, ja niiden toimia seurataan sekä paikallisissa että kansallisissa tiedotusvälineissä. Suomen sopimusten tavoitteena on myös osallistua laajemmin yhteistyöhön muiden alueellisten työllisyyssopimusten kanssa Euroopassa ja vaihtaa ajatuksia hyvistä käytännöistä. Ohjelmatyö ja työllisyysvaikutukset Suomen sopimuksissa keskitytään pääasiassa henkilöresurssien kehittämiseen ja työmarkkinoille sijoittumisen parantamiseen. Näille toimenpiteille on myönnetty 34,3 % kokonaisbudjetista, ja niiden avulla on tarkoitus synnyttää 42,3 % suunnitelluista uusista työpaikoista. Kolmas merkittävä toimenpidekokonaisuus on alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen (51 % kokonaisbudjetista ja 28,8 % luotavista työpaikoista). Kokonaisbudjetista käytetään 7,7 % yritysten taloudellisen toimintaympäristön kehittämiseen (neuvontapalvelut) ja 3,8 % ympäristön ja elinkeinoelämän perusrakenteisiin. Tampereen, Turun ja Lohjan sopimuksissa keskitytään henkilöresurssien (koulutusjärjestelmät, työllistämistuki) sekä alueen omien mahdollisuuksien kehittämiseen (erityisesti uudet työllisyyslähteet). Lohjan ja Tampereen sopimuksissa tuetaan myös ympäristön ja elinkeinoelämän perusrakenteita. Lahden, Itä-Lapin ja Kemin paketeissa pääosassa ovat alueiden omien mahdollisuuksien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet (90,5 %, 84,7 % ja 46,3 % budjetista), joissa keskitytään erityisesti uusiin työllisyyslähteisiin, sekä henkilöresurssien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Iisalmen sopimuksessa edistetään yritysten taloudellista ympäristöä kehittäviä toimenpiteitä (44 % budjetista ja 40 % suunnitelluista uusista työpaikoista) sekä henkilöresurssien kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä (27,2 % budjetista ja 50 % suunnitelluista uusista työpaikoista). Se sisältää myös suunnitelmat pienten yritysten lisäämiseksi, matkailun kehittämiseksi ja uusien työllisyyslähteiden luomiseksi (yhteensä 18 % budjetista). Pilottijärjestelmän vaikutusalueella asuu yhteensä henkeä. Seitsemällä sopimuksella on tarkoitus luoda yhteensä noin välitöntä työpaikkaa. Varat on jaettu sopimusten kesken seuraavasti (euroina): Sopimus Kokonaisbudjetti EU-rahoitus Iisalmen seutu Itä-Lappi Kemi Lahti Lohja Tampere Turun seutu

2 Iisalmen seutu Sopimuksen ohjausryhmä tapaa kymmenen kertaa vuodessa tarkastellakseen alustavia sosioekonomisia tutkimuksia, edistääkseen kumppanien välistä yhteisymmärrystä ja valvoakseen hankkeita niiden käynnistysvaiheessa. Sekä työministeriö että Euroopan unioni tekevät arvion sopimuksella saavutetuista tuloksista. : Iisalmen kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta Kuopion Työvoima- ja elinkeinokeskus Iisalmen työvoimatoimisto Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Ylä-Savon Aluekehityssäätiö Ylä-Savon yhteistyötoimikunta Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän yrittäjäjärjestöt Lyhyesti S opimuksen yleistavoitteena on vähentää merkittävästi työttömyydestä johtuvan maatalousjärjestöt metsäalan järjestöt Keskeisessä Suomessa sijaitsevalle Iisalmen seudulle on luonteenomaista harva asukastiheys (10 asukasta/km 2 ) ja 20 prosentin ylittävä työttömyysaste. Työttömyydestä johtuvan sosiaalisen syrjäytymisen todellisen uhan välttäminen edellyttää vapaaehtoisuuteen ja alueelliseen lähestymistapaan perustuvan politiikan soveltamista nopeasti työpaikkojen luomiseksi. työttömien tukeminen uudet yritykset kärkiyritykset metsä ympäristö maaseutu julkinen sektori kolmas sektori Iisalmen kaupunki sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnat paikallisviranomaiset työvoimatoimisto työttömien yhdistykset metsätyöryhmä erilaiset yhdistykset ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa. Vuosina toteutettavien toimenpiteiden avulla julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyötä lisätään, jotta pitkäaikaistyöttömien osuutta työnhakijoista voitaisiin pienentää. Kansalaisten ja työnantajien on yhdistettävä voimansa työllisyystilanteen parantamiseksi. Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on luoda 150 uutta työpaikkaa, eli alentaa työttömyyttä nettomääräisesti yhdellä prosenttiyksiköllä. Työmarkkinoille heikoiten sijoittuvien ryhmien, erityisesti nuorten, työnsaanti helpottuu, jos talouden tilanne yleisesti parantuu samalla kun toteutetaan konkreettisia työllistämisaloitteita. Tähän päästään vain kehittämällä uusia työllisyyslähteitä. Nykyiset hankkeet arvioidaan vielä esiintyvien ongelmien selvittämiseksi, ja tätä hyödynnetään uusien hankkeiden kehittämiseksi erityisesti matkailuun ja kulttuuriperintöön, työn ositukseen ja yhdistysten tukitoimintaan liittyvillä aloilla. Pekka Niininmäki PL 99, Riistakatu 5, 3. krs Iisalmi Puhelin: Faksi: Sähköposti: työttömien yhdistykset Iisalmen Nuorison Tuki ry Ylä-Savon Matkailu ry Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon liitto ammattijärjestöt (SAK, STTK, AKAVA) Ylä-Savon Käsi- ja taideteollisuus ry työosuuskunta Rivakka Evakkosäätio osuuskunta Savon Pellava Iisalmen seurakunta Pohjois-Savon maaseutukeskus noin 10 paikallista yritystä. 6 7

3 Itä-Lappi Sopimushankkeiden vetäjät toivovat myös saavansa yhteistyöehdotuksia tai -pyyntöjä eurooppalaisilta yrityksiltä, jotka haluavat kehittää yhteistyötä tai alihankintatoimintaa maaseutualueilla. Itä-Lappi on syyskuusta 1997 alkaen pyrkinyt nykyaikaistamaan kuvaansa paitsi matkailijoiden ja mahdollisten investoijien houkuttamiseksi myös asukkaidensa tyytyväisyyden lisäämiseksi. Sopimushankkeiden vetäjien laatimassa tiedotusmateriaalissa painotetaankin esimerkkinä toimivia hyviä käytäntöjä. Kemijärven kaupunki Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen ja Posion kunnat ammattiyhdistykset työttömien yhdistykset vapaaehtoisjärjestöt Itä-Lapin ammatti-instituutti Lapin yliopisto Itä-Lappi sijaitsee Venäjän federaation länsirajalla. Asukastiheys on 1,18 asukasta/km 2, mikä on Euroopan alhaisimpia. Työttömyysaste vaihtelee Kemijärven 25 prosentista Sallan 33,9 prosenttiin. Työnhakijat etsivät paikkoja lähinnä rakennus- ja tehdasteollisuuden sekä maa- ja metsätalouden aloilta. Suurin rakenteellinen ongelma alueella on yksityisen sektorin kapeus. Nuorten, dynaamisimpien ja parhaiten koulutettujen henkilöiden poismuuton pysäyttäminen Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöverkoston perustaminen työllisyyden parantamiseen tähtäävän toimintakehyksen laatimiseksi Alihankintatoiminnan tukeminen Etätyön kehittäminen. Kunnan viranomaiset paikalliset työvoimatoimistot ammattiyhdistykset työttömien yhdistykset vapaaehtoisjärjestöt Lapin yliopisto ja ammattioppilaitokset tärkeimmät työnantajat. E räs tärkeimmistä toimintamuodoista on työttömien tulevaisuudennäkymien parantaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömälle rakennetaan sopimukseen osallistuvien erilaisten kumppanien avustuksella henkilökohtainen työllistymispolku kunkin omista lähtökohdista. Kemijärven yrityshautomon tuki on tässä merkittävää. Kehitteillä on myös muunlaisia työpaikkoja luovia aloitteita, ja sopimuksen osana on tarkoitus kokeilla uudenlaista osuustoiminnallisen yrityksen mallia. Alueen harvasta asutuksesta johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi metsäalalle laaditaan kausityöjärjestelmä. Sallan kunta ja Sallatunturi aikovat kehittää yhdessä ekomatkailuhanketta, ja joukko muita kumppanuusosapuolia keskittää voimavaransa ja taitotietonsa Pyhätunturin matkailualueen kehittämiseen. Kemijärven ammattiopisto osallistuu elintarvikealan kehityskeskuksen koulutusverkostoon. puu-, rakennus-, elektroniikka- ja matkailualan tärkeimmät työntekijät. Yhteystiedot: Markus Mustajärvi, projektipäällikkö Kuumaniemenkatu Kemijärvi Puhelin: Faksi: Sähköposti: 8 9

4 Sopimuksen vaikutusalueeseen kuuluvat Kemin kaupunki ja Keminmaan kunta, joissa on yhteensä asukasta. Kemissä on ollut ongelmana pieniin teollisuusyrityksiin painottuneen teollisuuden rakennemuutos. Alueen vahvuuksia ovat korkean teknologian yritykset, pitkät perinteet puuteollisuusalalla ja matkailu. Matkailuelinkeinon edistäminen osuustoiminnalliset yritykset pitkäaikaistyöttömien ja kolmannen sektorin työllistämismahdollisuudet kulttuuri työllisyyslähteenä metalli- ja puuteollisuuden alihankintatoiminta. Hallintoviranomaiset ja työvoimatoimistot, työttömien yhdistykset, suurimmat yritykset ja paikalliset pk-yritykset, yrittäjien yhdistykset, kehittämistyötä tekevät tahot, kauppakamarit, ammattiyhdistykset ja ammattioppilaitokset. K Kemi emin kumppanuusprojektissa on toteutettu muun muassa seuraavat kolme hanketta: Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kolmannen sektorin työllistämishankkeessa yksilöllistetyn koulutuksen avulla. Tavoitteena on tarjota peruskoulutus niillä aloilla, joilla on työllistymismahdollisuuksia. Monitarmohankkeessa esimerkiksi kunnostetaan ja myydään käytettyjä kodinkoneita. Tarkoituksena on luoda 20 henkilölle yksilöllinen koulutus- ja työllistymissuunnitelma, ja vähintään joka toisen osallistujan odotetaan työllistyvän tai jatkavan erityiskoulutusta kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Kalaisan Kemijoen alueella edistetään matkailua. Kemijoki on Kemin seudun ehtymätön luonnonvara, jonka hyödyntäminen matkailun alalla on vasta alullaan. Runsaiden istutusten ja kalaportaiden ansiosta Kemijokisuu vetää puoleensa paitsi monipuolista kalalajistoa, enenevässä määrin myös kauempaa saapuvia kalastusmatkailijoita. Koska kalastuksella on ollut perinteisesti suuri merkitys Kemijokisuun asukkaille, sen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi myös työllisyyteen. Tavoitteena on, että heti hankkeen alettua noin 30 henkilöä saa toimeentulonsa alueelle sijoittuvista alan yrityksistä. Hankkeen edetessä uusien yritysten on entistä helpompaa tulla mukaan alueen kehitykseen. Kulttuuria hyödynnetään Työllisty kädentaidoilla -hankkeessa. Lappi on tunnettu käsitöistään, ja Nykyaikaisen tietoverkon ja tehokkaiden toimien avulla Lappi-kuvaa voidaan hyödyntää yleisessä markkinoinnissa. Lapin käsityöläisperinnettä tukemalla voidaan luoda työpaikkoja työttömille ja työttömyysuhan alaisille käsityöläisille. Työllisyysohjelmaa laatiessaan kumppaneilla oli kolme perusajatusta. Ensinnäkin se, että työpaikkojen luomisessa onnistutaan parhaiten, jos siinä keskitytään Kemin seudun vahvoille aloille, eli puuteollisuuteen, matkailuun ja kolmanteen sektoriin sekä uuteen tieto- ja tietoliikenneteknologiaan. Seuraavassa vaiheessa pyrittiin varmistamaan, että aloitteet ovat työmarkkinoille soveltuvia. Työnhakijoita autetaan ylittämään pitkittyneestä työttömyydestä aiheutuvat henkilökohtaiset ja sosiaaliset esteet esimerkiksi tarjoamalla heille mahdollisuutta lyhytaikaiseen työsuhteeseen työnhakijan työllistymisedellytyksistä lähtevän monivaiheisen koulutusjakson osana. Kolmanneksi kiinnitettiin erityistä huomiota kolmanteen eli voittoa tavoittelemattomaan sektoriin, jonka merkitystä pidetään suurena työllistymismahdollisuuksien yksityissektorilla osoittauduttua odotettua vähäisemmiksi. Työllisyyssopimukseen liittyvien erilaisten palveluhankkeiden avulla työpaikkojen luominen ja paikallisväestön elämänlaadun parantaminen voidaan yhdistää. Tästä saatavaa hyötyä ei voida laskea pelkästään rahassa. Työllisyyssopimuksen soveltaminen Kemissä on mahdollistanut joissakin paikallishankkeissa jo käytetyn kumppanuuteen perustuvan toimintatavan laajentamisen ja sen tarkemman tutkimisen. projektissa on koottu työryhmiä, joissa tiettyyn erityisaiheeseen liittyvät eturyhmät vaikuttavat. Kemin sopimusosapuolet ovat myös kiinnittäneet erityistä huomiota 'hyvien käytäntöjen' vaihtoon niin paikallisella, alueellisella kuin Euroopan tasolla. Kemin kumppanuusprojektin päättävänä elimenä toimii ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavien tahojen edustajat: Kemin kaupunki, Kemin Seudun Työttömät ry, Keminmaan Työttömät ry, Kemin työvoimatoimisto, eri alojen yrittäjien yhdistykset, Kemin Kauppiaat ry sekä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus. Tämän tehokkaaseen yhteistyöhön tähtäävän ydinjoukon lisäksi kumppaneihin kuuluvat Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Kemi- Tornio Ammattikorkeakoulu, kauppakamari, suurimmat yritykset ja paikalliset pk-yritykset. Osallistujat on jaettu aihekohtaisiin työryhmiin, joihin työttömät osallistuvat. Seurannassa ja arviointityössä avustavat Helsingin yliopiston täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskukseen kuuluva maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelissä, työministeriön tutkijat ja paikallistasolla Kemi- Tornio ammattikorkeakoulu. Kemin kumppanuusprojekti Jouni Salmivirta Valtakatu Kemi Puhelin: GSM: Faksi: Sähköposti: käsityöläisille on luotu oma verkosto

5 Lahti projektissa taasen perustetaan kattava kotipalveluja ja perusterveydenhoitoa tarjoava keskus yli sadan asukkaan lähinnä vammaisia Työllisyyssopimuksen ohjausryhmä tai liikuntaesteisiä kerrostaloyhteisöön. perustettiin heinäkuussa Sen Tavoitteena on vähentää alueen sosiaalisia puheenjohtajana on nykyään Orimattilan ongelmia, sosiaalista syrjäytymistä ja kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana työttömyyttä. Kolmannessa hankkeessa Lahden kaupungin työvoima-asiamies. keskitytään Lahden kaupungin lähiöiden Ryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot: elvyttämiseen ja asukkaiden aktiivisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen. Alueilla on pitkäaikaistyöttömyydestä, alkoholin ja huumeiden väärinkäytöstä sekä kielellisistä ja Päijät-Hämeen liitto (hallintoviranomainen), työttömien yhdistykset, Lahden työvoimatoimisto, Hämeen TE-keskus, Lahden ev.lut. seurakunnat, Lahden kaupunki, Lahden kulttuurisista ennakkoluuloista johtuvasta Lahden alueellisen työllisyyssopimuksen kauppakamari sekä joukko maahanmuuttajien syrjäytymisestä aiheutuneita avulla on tarkoitus synnyttää laajaa yhteistyötä ammattiyhdistyksiä ja yrittäjien ja 3. sektorin ongelmia. ja verkottumista alueella. Eri toimijaryhmien yhdistyksiä. Lahden seudulla Päijät-Hämeessä on toivotaan aktivoituvan ja ottavan yhteisesti Kahdessa muussa hankkeessa pyritään asukkaita , joista suurin osa asuu Ohjausryhmän tehtävänä on seurata kehittämään ja vahvistamaan kolmatta sektoria. kaupunkialueilla. Eteläisen Suomen vastuun alueen laajasta työttömyysongelmasta. sopimuksen toteuttamista, mutta se antaa vauraisiin alueisiin kuuluneen Lahden Paikalliskumppanuuksissa on tärkeää laajaalainen, tasavertainen, avoin ja innovatiivinen Ensimmäinen hanke toteutetaan yksinomaan seudun talous romahti 1990-luvun alussa myös lausuntoja yksittäisistä hankeehdotuksista. perustuu Orimattilassa, ja toisessa keskitytään 3. sektorin pääasiassa Neuvostoliiton kaupan rajun sosiaali- ja terveydenhoitoalan palvelujen vähentymisen vuoksi. Teollisuudessa, yhteistyö. tuottamiseen. täydellisen tasavertaisuuden periaatteelle, ja etenkin metalli-, huonekalu-, elintarvike- ja tekstiilialalla, menetettiin yli projektissa kiinnitetään paljon siinä pyritään saamaan aikaan avointa työpaikkaa vain viidessä vuodessa. huomiota yksilöön ja työttömyyden vaikutuksiin. Lahden kumppanuusprojektin toimissa on keskustelua ja alhaalta ylöspäin lähteviä Työttömyysaste on nyt keskimäärin 18,4 %, keskitytty alueen tarpeista lähtevän aktiivisen mikä ylittää kansallisen keskiarvon neljällä Tavoitteena on auttaa yksilöitä säilyttämään innovatiivisia ratkaisuja alueen prosentilla. pätevyytensä ja omanarvontuntonsa ja saada paikalliskumppanuuden luomiseen Päijättyöttömyysongelmaan. heidät tuntemaan itsensä tarpeellisiksi Hämeen 12 kunnan välillä. Projektissa keskustelun ja yhteistyön synnyttäminen työttömyysjaksojen aikana sekä parantaa heidän kannustetaan paikallistoimijoita tuottamaan paikallisten kumppanuussopimusten avulla työttömille suunnattuja hankkeita ja autetaan yksilöllisten työllistymispolkujen yleistä elämänlaatuansa. Projektissa kehittäminen etenkin yli 40-vuotiaille kehitetäänkin räätälöityjä työllistymispolkuja erityisesti nuoria löytämään oppisopimus-, työttömien toimintakeskuksen ja sen koulutus- tai työpaikka. toimintojen kehittäminen etenkin yli 40-vuotiaille työttömille. työmarkkinoilta syrjäytymisen estäminen Lahden kumppanuudessa on yhteistyössä auttamalla työnhakijoita säilyttämään Työn jakaminen, osuuskunta- ja yhteisötoiminta, ammattitaitonsa, itseluottamuksensa ja oppisopimusjärjestelmät ja etätyö on monissa paikallisviranomaisten kanssa luotu itsekunnioituksensa ja kohentamalla innovatiivista toimintaa ja hyödynnetty Pähkyläprojektista, viiden sosiaali- ja heidän elämänlaatuaan yleisesti tapauksissa todettu erityisen innovatiivisiksi keskittyminen erityisesti työn ositukseen, tavoiksi. hoitamattomiin palveluihin, terveydenhuoltoalan hankkeen ryhmästä, oppisopimuskoulutukseen, etätyöhön, Sopimusta toteutetaan monilla hankkeilla. saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. nuoriin ja EU-hankkeisiin. Näihin kuuluu kolme lähiöhanketta, joissa Lahden seudun kumppanuus parannetaan asutusalueiden viihtyvyyttä sekä Eva Riihikorpi Alueviranomaiset, alueen kunnat ja työvoimatoimistot ympäristöä ja tietyillä alueilla heikommassa Vapaudenkatu 9 C 3 ammattiyhdistykset, työnantajajärjestöt, asemassa oleville ryhmille tarjottavia palveluja Lahti yrittäjien ja 3. sektorin yhdistykset ja Launeen lähiöprojektin tavoitteena on paikallinen kauppakamari Puhelin: paikalliset sosiaali- ja talouselämän asiakaslähtöisen palvelutuotannon kehittäminen Faksi: järjestöt. liikuntavammaisille ja heidän perheilleen sekä Sähköposti: muille vaikeassa tilanteessa oleville. Liipola

6 Erityishankkeisiin kerätään tukiryhmät, ja yrityskonsultit neuvovat uusien työpaikkojen Lohja luomisessa teollisuus- ja palvelualoilla ja tukevat yritysten välisten alihankintaverkostojen kehittämistä. Konsultit selvittävät myös alueen vientimahdollisuuksia ja auttavat pk-yrityksiä niiden hyödyntämisessä. projektissa viedään myös eteenpäin laajennetun kumppanuuden osana esitettyjä työkulttuurin muutokseen ja työn uudelleenorganisointiin tähtääviä ehdotuksia. Tätä toimintatapaa on tähän mennessä käytetty metsähakkeen käytön lisäämisessä projektia seuraa ja ohjaa Lohjan kaupungin elinkeinojaosto. Ohjausryhmään kuuluvat Lohjan kaupungin edustajat, työvoimatoimisto, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos, kauppakamarit ja ammattiyhdistykset. Lohjan seudun kumppanuussopimuksen on allekirjoittanut yli 40 yritystä ja organisaatiota: Lohjan työvoimatoimisto, yritysten järjestöt, Lohjan suurimmat teollisuusyritykset: Lohjan Paperi Oy, Metsä- Serla Oy Kirkniemen tehtaat, Partek Oy, Lohjan kaupungin väkiluku on ja työttömyysaste 11,3 %. Vuonna 1991 alkaneen rakennusteollisuuden taantumisen seurauksena menetettiin työpaikkaa kolmen vuoden aikana, ja tämän lisäksi työpaikkoja menetettiin välillisesti Vuoden 1990 ja vuoden 1994 lopun välisenä aikana työttömyysaste nousi huimasti yhdestä prosentista 20 prosenttiin, mikä johti alueen talousrakenteen heikkenemiseen ja yleisen ilmapiirin lamaantumiseen. Vuoden 1995 lopussa työllisyys jakautui eri alojen välillä seuraavasti: kauppa, kuljetus ja palvelut 55 %, teollisuus 34 %, rakennusala 6 %, maa- ja metsätalous 2% ja muut 3 %. pk-yritysten uudistaminen työllistämismahdollisuuksien luominen matalan tuottavuuden aloilla viennin lisääminen työkulttuurin muutoksen ja työn uudelleenorganisoinnin edistäminen. L ohjan alueellisen työllisyyssopimuksen yleistavoitteena on löytää uusia työllistymismahdollisuuksia alueella paikallisten yritysten, järjestöjen ja työttömien laajan yhteistyön avulla. ohjelma on laadittu teollisuuden kilpailukyvystä keväällä ja kesällä 1997 tehdyn tutkimuksen ja yritysten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Ohjelmaan on otettu vain sellaisia hankkeita, jotka tähtäävät samanaikaisesti yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen tai luomiseen. Tavoitteena on luoda Lohjalle 300 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen luomisessa keskitytään teollisuusja palvelualoille, joissa alueella on vahva taitotietopohja. Toimintasuunnitelmassa pyritään uudistamaan seudun pk-yrityksiä uusien työpaikkojen luomiseksi erityisesti viennin avulla ja keskittymällä paperi- ja metallialalle sekä sähkötekniseen ja puusepän teollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, palvelualalle, vähittäiskauppaan ja matkailuun. Joissakin toimissa pyritään myös kehittämään työllistymismahdollisuuksia matalan tuottavuuden aloilla kuten kotityö ja hoiva-ala, energianlähteenä, puuseppä- ja kalusteteollisuuden verkoston kehittämisessä ja metallialan kehittämishankkeessa. prosessin yhteydessä työttömistä muodostetaan samoista asioista kiinnostuneita tai muutoin yhteensopivia keskusteluryhmiä, joiden tarkoituksena on ottaa työttömät mukaan työttömyysongelmien ratkaisemiseen. Työttömien ideat ja näkemykset työllistymisen esteistä otetaan huomioon samalla kun painotetaan työllistymismahdollisuuksia ja osuuskuntatoiminnan edistämistä. Viisi yhdistystä ovat yhdessä perustaneet toimintakeskuksia, joissa annetaan aktivoivaa ohjausta, koulutusta ja kehitetään työttömien yhteistä toimintaa. Nuorisoprojektin tavoitteena on edistää työttömien, syrjäytymisvaarassa olevien, koulunsa keskeyttäneiden tai kouluttamattomien nuorten työllistymistä koulutuksen ja työharjoittelun avulla. Strategisen ajattelun, laajan kumppanuuden, ekologisiin hankkeisiin perustuvan kestävän Elcoteq Network Oy, NCC-Puolimatka Oy, Orthex Oy, mediayrityksiä, Lohjan pankit, yrityspalveluyksiköt sekä Lohjan tärkeimmät järjestöt, puolueiden, yrittäjien, työntekijöiden ja työttömien järjestöt, oppilaitoksia ja Lohjan seurakunta. Kaikki osallistuvat kumppanuuteen aktiivisesti, ja uusia kumppaneita liittyy yhteisöön jatkuvasti. Lohja TEP Kaupunginhallitus, Lohjan kaupungin elinkeinojaosto ja työvoimatoimisto, oppilaitokset, kauppakamarit sekä yksityisyritykset ja pankit, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistykset ja työttömät. korjausrakentaminen, ympäristön säilyttäminen, jätehuolto, kierrätys jne. paikalliskehityksen ja uusien ajatusten vaihtoehtoisten etsimistapojen edistäminen tekevät Lohjan seudun kumppanuusprojektista sekä innovatiivisen että kunnianhimoisen hankkeen. Pekka Linnapuomi, projektipäällikkö Kauppakatu Lohja Puhelin: Faksi: Sähköposti: 14 15

7 Tampere - Yritysten tarpeisiin perustuva kehitys- ja koulutustoiminta, jolla pyritään erityisesti kilpailukyvyn parantamiseen. Yhdessä hankkeessa pyritään kehittämään Tampereen seudun oppilaitosten ja paikallisen metalli- ja elektroniikkateollisuuden välistä yhteistyötä ja kannustamaan nuoria hakeutumaan näille aloille. Tampereen oppisopimustoimisto, Tampereen työvoimatoimisto ja paikalliset yritykset järjestävät lisäksi vuosittain Työelämään tutustuminen (TET) - harjoittelujaksoja. Julkishallinnon edustajien Tampereen kaupunki, Nokian kaupunki sekä Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven ja Kangasalan kunnat, työministeriö, työvoimaja oppisopimustoimistot, oppilaitokset sekä työvoima- ja elinkeinokeskus lisäksi kumppanuuteen osallistuvat mm. seuraavat tahot: yhteiskunnalliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt sekä erilaiset yhdistykset (etenkin työttömien yhdistykset), koulutuskeskukset, teollisuusyritykset T ampereen-pirkkalan kumppanuusprojektin tavoitteena on saada vuosittain työtöntä mukaan työllistymiseen johtaviin Työllisyyttä, teollisuutta ja kaupunkiyhteisön kehittämistä tukevat investoinnit. Tavoitteena on saada kumppanuusyhteisöön kuuluvat toimijatahot perehtymään kaupunkikehityksen (metalli- ja elektroniikkateollisuudesta), joiden työntekijät osallistuvat usein aktiivisesti hankkeisiin, kolmas sektori, korkeakouluasteen oppilaitokset, seurakunnat jne. projektilla on toimiin. Ensisijaisia toimintalinjoja on kolme: kannalta tärkeisiin kehittämis-, työllisyys- ja 15-jäseninen johtoryhmä, 55-jäseninen Tampereen kaupungin, Nokian kaupungin sekä neuvottelukunta, jossa on edustajat kaikista Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven ja - Helpottaa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien elinkeinopoliittisiin hankkeisiin sekä niihin allekirjoittajayhteisöistä, ja erityisesti varojen Kangasalan kuntien väestömäärä on yhteensä sijoittumista työelämään ja ehkäistä kuuluvan infrastruktuurin rakentamiseen ja Perinteinen työvoimavaltainen optimaalisesta käytöstä vastaava sosiaalista syrjäytymistä. Aiesopimukseen osallistumaan yhdessä keskusteluun teollisuus (tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuus) projektitoimisto. Seuranta- ja kuuluvia toimenpiteitä ovat nuorten on lähes hävinnyt, mistä syystä rakenteellinen erilaisista kansallisen tai EU:n tason arviointijärjestelmä kehitetään yhteistyössä työttömyys tammikuussa 1999 oli korkea: 16,7 tukityöllistäminen ja urasuunnitelman hankkeista, joissa Tampereen seudun Tampereen yliopiston kanssa. % Tampereella, 16,6 % Nokialla, 14,2 % laatiminen oppisopimustoimiston avulla, Pirkkalassa, 13,6 % Lempäälässä, 13 % vuorotteluvapaan ja osa-aikalisän käytön edunvalvonta työllisyysasioissa on tarpeen. Vesilahdella, 12,7 % Ylöjärvellä ja 12,6 % edistäminen, kesätyöpaikkojen järjestäminen, Kangasalla. Pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät Tampereen-Pirkkalan kumppanuusprojektissa työmarkkinatuki- ja etenkin vähän koulutetut vanhemmat henkilöt. harjaantumisharjoittelijoiden ottaminen, halutaan luoda avoin yhteistyön ja yhteisyyden vapaaehtoistyön yhteispalvelupisteen kulttuuri ja käyttää kaikkia mahdollisia helpottaa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien avaaminen Tampereella, sijoittumista työelämään ja ehkäistä foorumeja työllisyysaloitteiden sekä sosiaalista syrjäytymistä nuorisomusikaalihanke yhteistyössä tehokkaiden elinkeino- ja sosiaalipoliittisten yritysten tarpeisiin perustuva kehitys- ja Tampereen Teatterin kanssa, sosiaali- ja toimenpiteiden edistämiseksi. Tavoitteena on koulutustoiminta terveysalan yhdistysten toimien koordinointi työllisyyttä, teollisuutta ja sekä työ- ja koulutuspaikkojen järjestäminen edelleen synnyttää verkostoja, joiden kautta kaupunkiyhteisön kehittämistä tukevat Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n avulla. hyödynnetään optimaalisesti olemassa olevia investoinnit. Yhdistelmätukiprojektissa pyritään löytämään resursseja. Projektissa pyritään myös toimimaan uusia työnantajia kolmannella sektorilla ja Tampere-Pirkkala TEP Paikallis- ja alueviranomaiset (Tampereen yhteistyössä ja vaihtamaan kokemuksia muiden yksityisiä kotitalouksia, jotka ovat Matti Luukinen kaupunki, Nokian kaupunki sekä Pirkkalan, kumppanuusprojektien kanssa sekä Suomessa Kauppakatu 3 B, 5. krs Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven ja kiinnostuneita palkkaamaan yhdistelmätukeen että useilla muilla vastaavanlaisten rakenne- ja Kangasalan kunnat), paikalliset oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, ja annetaan Tampere työvoimatoimistot, yhteiskunnalliset järjestöt työttömille tietoa tuista. Jotkut hankkeet työllisyysongelmien kanssa kamppailevilla Puhelin: ja erilaiset yhdistykset, oppilaitokset, liittyvät työmarkkinoilta syrjäytyneille Euroopan alueilla. Faksi: työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat, sosiaaliryhmille suunnattuun Integraohjelmaan. Sähköposti: kauppakamarit jne

8 Turun seutu taitotiedon lisääminen, kulttuuristen vahvuuksien hyödyntäminen sekä teollisuuden ja kaupan kehittäminen. Lisäksi pyritään kehittämään osuuskuntatoimintaa ja kolmatta sektoria. Seuraavat ovat konkreettisia esimerkkejä sopimuksen osana tällä hetkellä toteutettavista hankkeista: SMEDEG (Turun seudun pk-yritysten kehittämisryhmä) SMEDEGin tavoitteena on yrityskäyntien avulla nopeuttaa pk-sektorin kehitystä osaamisalueittain ja luoda siten työpaikkoja. ARSNET ARSNET-hanke on päässyt vauhtiin vasta hiljattain. Siinä edistetään kulttuuriyrittäjyyttä ruohonjuuritasolla ja korostetaan toimijoiden monialaisen yhteistyön merkitystä sekä kulttuuriosaamisen tuotteistamista. Oleellinen osa hanketta on paikallisten yritysten mukaan saaminen. Yhteensä Turun toimintasuunnitelmalla on tarkoitus varmistaa noin 700 henkilön työpaikat ja tarjota koulutusmahdollisuus useille tuhansille. Turun seutuun kuuluvat Turun kaupunki, Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali. Niiden väestömäärä on yhteensä Palvelualan osuus elinkeinotoiminnasta on 68,4 % ja teollisuuden 27,9 %. Elinkeinoelämä kärsii rakennemuutoksesta, ja työttömyysaste on 17,6 % (näistä 20 % on pitkäaikaistyöttömiä). Räätälöidyt työllistymisratkaisut pkyrityksissä (esim. kulttuurin alalla) työllisyyden lisääminen teollisuuden ja kaupan kehittäminen. Paikallisviranomaiset, yhdistykset, yritykset, Turun seudun kehittämiskeskus, yliopisto, sponsoriorganisaatiot ja ammattiyhdistykset. Turun seudulle laaditussa työllisyyden toimintaohjelmassa korostetaan koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen mukauttamista yksilön tarpeisiin. Tällä pyritään estämään sosiaalinen syrjäytyminen ja tukemaan paluuta työmarkkinoille. Hankkeen tavoitteisiin kuuluukin ohjata oppilaitosten koulutustoimia ja erilaisia julkisia palveluja tähän suuntaan. T urun seudun työllisyyssopimushanketta koordinoi ABONET, Turun seudun alueellisten toimijoiden verkosto. ABONET syntyi kahden melko erilaisen yhteisön, syksyllä 1995 kahdeksasta työttömien omasta yhteisöstä syntyneen ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan laaja-alaisen työllistämisaloitteen, Masina-pilottihankkeen, ja TAD Centren, Turun alueen elinkeinopoliittisen palveluorganisaation, yhteistyön tuloksena. ABONET käynnistää ja toteuttaa todelliseen tarpeeseen perustuvia, toisiaan tukevia työllisyys- ja elinkeinohankkeita, jotka perustuvat julkisella, yksityisellä ja niin sanotulla kolmannella sektorilla (järjestöt, yhdistykset, säätiöt jne.) syntyneisiin ajatuksiin, joista muokataan sektorirajat ylittäviä innovatiivisia hankkeita. Turun seudun alueellisen työllisyyssopimuksen toimet on jaettu kahteen pääalueeseen: perushankkeisiin, jotka luovat perustan kaikille sopimushankkeille, ja kumppanuuden alahankkeisiin. Jälkimmäiset ovat aihekokonaisuuksia, joita seurataan pohjaselvityksistä toteutusvaiheeseen. Ne perustuvat joko Turun kumppanuushankkeiden erityistarpeisiin tai verkostoon osallistuvien ehdotuksiin. Turun seudun kumppanuushanke pyrkii laajaalaisen kumppanuuden avulla saavuttamaan strategian päätavoitteet: yritysten työllistämisedellytysten parantaminen, työnhakijoiden ammattitaidon parantaminen, Vuorovaikutteisissa yrityskäynneissä keskitytään oleellisiin johtamistaitoihin: atk, markkinointi ja johtaminen, tuotekehitys ja rahoitushallinto. Käynneillä pyritään kiihdyttämään näiden kilpailukyvyn kannalta merkittävien osaalueiden kehitystä. SMEDEG tarjoaa pk-yrityksille välitöntä neuvontapalvelua ja muille keskeisille toimijoille ehdotuksia työllistävistä ratkaisuista. Analyysin perusteella voidaan toteuttaa onnistuneita toimia. SMEDEG määrittää ja mallintaa työllistämisratkaisuja, joita voidaan soveltaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Projektiässät Projektiässät on korkeakouluihin suuntautuva kumppanuushanke. Siinä koulutetaan korkeakouluopiskelijoista EU-hankkeiden ja muiden alueellisten kehittämishankkeiden suunnittelussa tarvittavia osaajia Turun seudun järjestöjen ja yritysten käyttöön. Masina Masina-hankkeesta on tällä hetkellä meneillään 2-vaihe, jota rahoitetaan osittain ESR:sta tavoitteen 3 mukaisesti. Siinä on kuusi osiota: työnhakukeskus, terveyspiste, teatteri, käsityökeskus, kielikoulutuskeskus ja lounasruokala. Toimenpiteissä keskitytään yksilön kehittämiseen ja osallistujien työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen. Yhteistyötä toteutetaan käytännön tason hankevalmisteluissa, jotka kohdistuvat etenkin lähiöiden ongelmiin ja osittain SMEDEG-hankkeen tuloksiin (osuuskunnat, työmarkkinatiedotus). Hankkeen kumppanuusjärjestelyt perustuvat Turussa heinäkuussa 1997 perustettuihin kumppanuuksiin, joihin osallistuu laaja joukko elinkeinoelämän uudelleenjärjestelyyn ja työttömyyden vähentämiseen pyrkiviä paikallisia tahoja, kuten paikallisviranomaiset työvoimatoimistot yritykset (erityisesti pk-yritykset) oppilaitokset yliopisto TAD Centre sponsoriorganisaatiot ammattiyhdistysten järjestöt vapaaehtoisjärjestöt. Yleisen kumppanuussopimuksen laatiminen vei hanketta huimasti eteenpäin. Tämä sopimus perustuu asianomaisten kuntien ja työministeriön välisiin alkuperäisiin työllisyyssopimuksiin. Teknistä apua käytetään työttömyyttä ja työnantajia koskevan tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi jatkuvasti. Sopimuksen osana voidaan myös tehdä ehdotuksia innovatiivisista tavoista edistää kansainvälistä yhteistyötä. Yhteyshenkilö Turun kaupunki / ABONET Turun seudun TEP Antti Kirkkola Yliopistonkatu 24 A Turku Puhelin: / Faksi: Sähköposti: 18 19

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 1.10.2014 2014/2064(BUD) TARKISTUKSET 1-13 Mietintöluonnos Patricija Šulin (PE537.331v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot