Teiskon Museon museosuunnitelma

Transkriptio

1 Teiskon Museon museosuunnitelma Yleistä: museosuunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Teiskon Museo on erilaisten Teisko-Seura ry:n omistuksessa olevien rakennusten muodostama kotiseutuperinnettä esittelevä kokonaisuus, joka sijaitsee Tampereen kaupungin omistamalla 3,3 ha:n tontilla Teiskon Terälahdessa Koveron kylässä olevalla entisen Kauniston tilan alueella. Alueella on rakennuksia neljätoista ja niistä museokäytössä on yhdeksän. Yleisölle avoimia ovat museon päärakennus, vuonna 1796 rakennettu ja 1974 Teiskoon siirretty karoliininen vieraspytinki sekä kaksi piha-aittaa, Kalliovaarin pirtti, Ruotusotamiehen pirtti, seppä Ilmarisen paja, savusauna ja veteraanien lahjoittama näköisrakennus Teiskon komppanian sota-ajan korsusta. Toistaiseksi yleisölle avoinna eivät ole puimalato, sen sisällä oleva riihirakennus, sirkkelisaharakennus ja niittyladot (3 kpl). Varsinaisen museoalueen ulkopuolella Teisko-Seuran omistuksessa on Kalmakurjen mylly ja myllärin pirtti sekä Kirkkojärven rantaan rakennettu hirsinen nuottalato ja Tapulilahden rantaan, nuottaladon taakse sijoitettu vanha aitta sekä niiden läheisyydessä sijaitseva venetalas. Teiskon Museo on Tampereen kaupungin alueella ainoa kotiseutumuseo.. Museosuunnitelma on tehty museoalueen kunnossapitoa ja kehittämistä varten. Suunnitelmassa käsitellään museoalueen ja kokoelmien hoitoa ja arvioidaan lisätilan tarvetta. Lisäksi esitetään ideoita, joilla museon toimintaa voidaan kehittää. Suunnitelma sisältää myös vuosittain keväällä päivittyvän osion alueen tilanteesta. Teiskon Museon toiminta-ajatus Teiskon kunta lakkautettiin, kun se siirtyi 1972 osaksi Tampereen kaupunkia. Entisenä kuntana Teiskolla on kuitenkin enemmän kuin pelkkä kaupunginosastatus: se on laajempi kokonaisuus. Museotoiminnan tehtävänä on tallentaa paikkakunnan aineellista ja henkistä kulttuuria. Samalla jaetaan tietoa myös kulttuuriympäristöstä: kotipaikan ympäristön ja historian tuntemus vahvistaa paikallisidentiteettiä, joka on erityisen tärkeää uusien teiskolaisten paikkakunnalle kotiutumisessa ja uusien sukupolvien kasvatuksessa. Teiskon Museo on Tampereen kaupungin ainoa kotiseutumuseo. Museoalue muodostaa kokonaisuuden, jossa vierailijat pääsevät seuraamaan kotiseutu- ja yleishistoriallisia asuin- ja työympäristöjä luvuilta. Museoalue tarjoaa tilan myös teatteri-, kansantanssi- ja tanhuesityksille, markkinoille ja työnäytöksille. Näin museo palvelee monipuolisesti alueen asukkaita, kesämökkiläisiä ja matkailijoita.

2 Rakennusten ja piha-alueen hoito Tärkeintä rakennusten hoidossa on huolehtia kosteuden torjunnasta muun muassa pitämällä katot kunnossa ja raivaamalla kasvillisuutta rakennusten ympäriltä. Kattojen vuosihuoltoon kuuluu puhdistus lehdistä ja neulasista tarpeen mukaan. Useimmat museoalueen rakennusten katot on uusittu. Mikäli korjaustarvetta tulevaisuudessa ilmenee, katteena käytetään kolmiorimahuopaa. Kasvillisuuden leviämistä rakennusten ympärillä on jatkuvasti tarkkailtava ja liika kasvusto poistetaan tarpeen mukaan. Museon piha-alueen nurmikenttä siistitään kesän aikana säännöllisesti ja kukkamaa pidetään kunnossa. Kosteuden torjunnan lisäksi rakennusten kunnosta huolehditaan säännöllisellä siivouksella. Samalla tarkkaillaan, ettei tuhohyönteisiä ole päässyt leviämään esineisiin tai rakenteisiin. Mikäli tarvitaan torjuntatoimenpiteitä, on ensin tehtävä tarkka lajinmääritys ja oltava yhteydessä maakuntamuseoon. Kokoelmat Museossa on yli 2000 luetteloitua esinettä ja jonkin verran luetteloimatonta esineistöä. Luetteloidut esineet on numeroitu punaisella maalilla. Luettelotietoja täydennetään ja pyritään siihen, että kaikki museoesineet tulevat luetteloiduiksi. teisko-seura on aloittanut kokoelmien sähköisen luetteloinnin ja valokuvauksen Sähköiset tiedot siirretään Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteiseen Siiritietokantaan. Esineiden historiasta kertovat tiedot lisäävät esineen museaalista arvoa, joten niitä liitetään luettelotietoihin mahdollisuuksien mukaan. Museon perusesineistö sisältää maataloudessa käytettäviä työkaluja, keittiövälineistöä, huonekaluja, vaatteita sekä muita tekstiilejä. Myös kirjoja on runsaasti. Päärakennuksessa on esillä asumiseen liittyvää esineistöä ja piharakennuksissa rakennuksen luonteeseen liittyvä perusnäyttely. Ulkorakennuksissa on myös rekiä ja kärryjä ym. joiden kunto pitäisi tarkastaa. Käyttökelpoiset esineet tulisi kunnostaa näyttelykäyttöön. Museoesineistä ei ole tehty keruusuunnitelmaa, mutta mikäli luettelotiedoissa ilmenee puutteita joidenkin esineiden osalta, keruusuunnitelma olisi tehtävä. Esineiden hoidon kannalta tärkeintä on puhtaus ja sopivien säilytysolosuhteiden takaaminen. Varasto- ja muut yleiset tilat Museoalueella ei ole varsinaista varastotilaa. Museoesineitä, jotka eivät ole näytteillä, säilytetään pääasiassa päärakennuksen ullakolla ja niissä rakennuksissa, jotka eivät ole yleisölle avoinna. Puutarhatyökaluja, kuten ruohonleikkuria ja kottikärryjä säilytetään pihavajassa, joka on pystytetty keväällä Ihanteellista olisi, jos museoalueelle tulevaisuudessa saataisiin isompi varastorakennus, jossa olisi lämmintä tilaa ensisijaisesti tekstiilien, paperin ja metallin säilytystä varten ja kylmää (5-10 C asteen

3 talvilämpö) tilaa suuria esineitä varten. Resurssit huomioon ottaen tämä ei kuitenkaan liene mahdollista ainakaan lähivuosina, ainoastaan ullakolle pystytään rakentamaan tarpeellista hyllytilaa. Museoalueella ei ole varsinaista työ- tai toimistotilaa. Museorakennusten uudistuvat näyttelyt Museorakennukset on sisustettu niin, että ne kuvaavat aikakausiensa asukkaiden elämää. Lisäksi rakennuksiin voidaan rakentaa työmenetelmien ja muiden historiaan liittyvien osa-alueiden teemanäyttelyitä. Päärakennuksessa on pysyväksi näyttelyksi rakennettu kolme kamaria, jotka on nimetty asukkaiden mukaan vanhan emännän kamariksi, nuoren emännän kamariksi ja isännän huoneeksi. Kalliovaarin pirtti kuvaa oman ajankohtansa suurperheen asuinsijaa ja sepän paja on sisustettu ammatin harjoittajan asunnoksi, jossa on mahdollista esitellä myös sepän työmenetelmiä, pikkuaitassa on kangaspuut ja kutomiseen liittyvää esineistöä, isossa aitassa leipomiseen liittyvää esineistöä. Museoalueella näytteillä oleva korsu on rekonstruointi sota-ajan korsusta, eikä ole tilana museotyyppinen, mutta sinne voisi kerätä sotahistoriasta kertovaa esineistöä ja tietoa, mikäli tilan kosteuseristys saataisiin toimivaksi. Näyttelyiden yhteyteen voidaan sijoittaa toimintapisteitä, joissa voi tutustua esineisiin ja työmenetelmiin konkreettisesti kokeilemalla. Museon päärakennuksen salissa olevan flyygelin ympärille on rakennettu pienimuotoinen rikkaamman väen nurkka, koska flyygeliä ei ole mahdollista varastoida muualle. Alueen elävöittäminen Museota elävöitetään esimerkiksi työnäytöksin ja lisäksi alueella järjestetään teatteri- ja musiikkiesityksiä, koulutusta, markkinoita ja muita tapahtumia. Museon piha-alueelle on kolme pöytää penkkeineen ja vastakkain istuttava keinu. Hyötykasvipuutarha perustetaan ja hankitaan tarpeen mukaan marjapensaita takapihalla olevien lisäksi. Pihan koristekukkamaata hoidetaan ja laajennetaan. Istutuksissa käytetään perinnekasveja. Suunnitelmissa on myös ollut hevospatsaan hankkiminen/rakentaminen auran tms. työkoneen eteen puimaladon läheisyyteen. Tulevaisuudessa ehkä myös lasten museo Mahdolliseen tulevaisuudessa perustettavaan lasten museon toimintaan kuuluisivat lasten teemapäivät, jolloin museolla on ohjattua toimintaa ja tarinakierroksia lapsille. Tarinat olisivat kuvitteellisia, mutta ne pohjautuisivat Teiskon menneisyyteen. Lapsille varattaisiin myös omaa tilaa, jossa he voisivat leikin ja luovan toiminnan avulla miettiä kokemaansa. Sopivaan tilaan sisustettaisiin lasten leikkimuseo, jossa kaikkiin esineisiin

4 saa koskea. Lapsille voitaisiin järjestää myös puuhatilaa, jossa askarrellaan, tunnistetaan esineitä tai kirjoitetaan ja piirretään. Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa kehitetään ja museon näyttelyistä laaditaan opetuspaketteja vanhempien oppilaiden materiaaliksi. Kulttuuriperinnön opetuksessa tehdään yhteistyöstä esimerkiksi paikallisten päiväkotien ja koulujen kanssa. Asiaa viivyttää henkilökunnan ja tilan puute. Tiedotus ja markkinointi Markkinointi suunnataan sekä paikalliselle väestölle että kesäasukkaille ja -vieraille paikallisten tiedotuskanavien avulla. Toiminnan mukaan tiedotusta voidaan laajentaa maakuntaan. Teisko-Seuralla ja museolla on internetsivut, joilla kerrotaan toiminnasta, ja Teisko-Seura näkyy myös Pirkanmaan Museokompassi -portaalissa, kaupunkikierros-sivustolla sekä Go Tampere - esitteessä. Tiedotusta suunnataan eri tapahtumien kohdeyleisölle, ja myös kouluille ja päiväkodeille. Suhdetoimintaan kuuluu myös henkilökohtainen yhteydenpito seuran jäseniin, päättäjiin, lahjoittajiin ja yhteistyökumppaneihin. Työvoima Aikataulu Museon hoito tapahtuu pääosin vapaaehtoistyövoiman avulla. Museovastaava on hankkinut tarvittaessa talkootyövoimaa eri työkohteisiin. Kesäajaksi museolla on ollut palkattuna museo-opas. Rakennus- ja kunnostustöihin tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa, jota palkataan tapauskohtaisesti. Museon kehittämisessä jatkuvasti ajankohtaisia ovat hoito- ja kunnostustyöt. Rakennusten ympäriltä raivataan kasvillisuutta ja tilannetta tarkkaillaan vuosittain. Korjaus- ja kunnostustarpeet rakennuksien ja esineistön osalta tarkistetaan myös vuosittain. Muut toimenpiteet: katso kohdat: Rakennusten ja piha-alueen hoito, Museoalueen elävöittäminen ja lasten museo, Tilannetiedot. Luettelointia täydennetään ja tiedot tallennetaan sähköisesti. Tarvittaessa tehdään keruu- ja näyttelysuunnitelma jo olemassa olevia museorakennuksia varten. Kustannukset ja tulonlähteet Museotoiminnan ensisijainen rahoittaja on kunta. Lisäksi voidaan saada avustusta museovirastolta perusteltuihin hankkeisiin, jotka edistävät museotoimintaa. Lisätuloja voidaan saada pääsymaksuista, tilatuista opastuskierroksista ja myyntituloista. Suhdetoiminnan avulla on mahdollista kehittää sponsori- ja lahjoitusrahoitusta. Eniten rahavaroja vaativat museoalueen ja esineistön ylläpito, korjausrakentaminen ja työvoiman palkkaaminen.

5 Tilanne keväällä 2015 (Työlista sisältää havainnot keväällä 2014 sekä aiempien vuosien toistaiseksi toteutumattomat listaukset) Vuosittaiset työt: päärakennuksen edessä olevia ruusupensaita on karsittava, jotta talon seinustojen edustat säilyvät vapaina piha-alueen ympärille kasvavia vesakoita on karsittava ja raivattava piha-alueen kukkamaata hoidetaan ja lisää perinnekasveja hankitaan tarpeen mukaan nurmi on leikattava tarpeen mukaan rakennusten ja kalusteiden kunto tarkastettava ja raportoitava toimenpiteitä varten Kertaluonteiset työt elokuussa 2012 alkanutta museoesineiden luettelointia ja kuvaamista Siiri-tietokantaan jatketaan mikäli siihen saadaan rahoitusta museoesineiden lajittelua varastointipakkausta jatketaan museolle laaditaan kokoelmaohje museolle tehdään keruusuunnitelma museon ullakolle rakennetaan lisää säilytystilaa museoesineitä puhdistetaan ja laaditaan konservointilista museon puolen hehtaarin alueen puuston kunnostus- ja raivaustyöhön on kaupunki luvannut kaksi metsuria kesälle Ei ole toteutunut. porakaivon kaivonrenkaan laitto sekä kaivon maisemointi museon porttipuomin suoristus ja uudelleen valu pihalle on suunniteltu hyötypuutarhaa, jota täydennetään mahdollisuuksien mukaan, työ aloitettu kesäkuussa 2013 museoesittelyn kieliversiot olisi uusittava ja esittelyä varten olisi tehtävä sanasto myös esineistä ja niiden käytöstä useammalla kielellä museolla olevien kirjojen kunnostusta jatketaan mahdollisuuksien mukaan. puimalatoa, sen sisällä olevaa riihtä toivotaan näyttelykäyttöön. Ladossa on säilytyksessä mm. rekiä, rattaita ym. tavaraa, joille pitäisi keksiä uusi sijoituspaikka päärakennuksen vuoteiden patjaoljet vaihdettava piha-aittojen raput uusittava/korjattava Kalmakurjen myllärinpirtin korjaus jatkuu. Työ aloitettu kesällä Kalmakurjen myllyn kunnostukseen ei taloudellisia mahdollisuuksia tänäkään vuonna museon ikkunoiden kiinnitykset olisi tarkistettava, ja paikallaan pysymättömät korjattava tai merkittävä Ei avausta -tekstillä puimaladon lähistöllä maastossa sijaitsevien hevosvetoisten maatyökalujen eteen voisi suunnitella puusta, risuista, pellistä tms. tehtyä reaalikokoista hevosta