2010 Vuosikertomus 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 TAKK Vuosikertomus 2010 Toimitus: Ficte Tanja dolupta Verho ssimus ja Reetta dolor Keränen aut acia / Kolmas derunt Persoona aliquam veria Kuvat: quam Ville sedisi Salminen num sinvelignati Ulkoasu: KarpaloGroup aut doluptatur, Paino: quiatis Kirjapaino volorporerci Hermes Oy

3 Sisällysluettelo Rehtorin terveiset Paljonvartijana Sairaalaturvallisuus on oma taiteenlajinsa Putkessa! Asiantuntijat hyödyntävät verkkoa Rinnallakulkija Työelämävalmennuksella uuteen alkuun Läsnä Päivi Myllykangas Erilaisuus on timanttia Kisällipoolin kautta raksahommiin Terveiset ytimestä Highlights 2010 Hyvää henkilöstölle Talousluvut 2010 Vuosikertomus 3

4 Jos kulku varma on tai vaaraisa, oon tähystyksen tarkoin hoitava. Kun vaara kääntymistä sallivan ei näytä, ma hiljennan tai seison, annan taaspäin käydä. Kaikk kolme tulta milloin ma keulan eessä nään, käännyn oikealle ma silloin ja käyn punaa näyttämään. Kun vihree vastaa vihreeseen tai puna punaseen, ei vaaraa; silloin kuljen siis ma vauhdilla suuntaan oikeeseen. Otteita Thomas Grayn peränpito-ohjeista teoksessa Meriteiden säännöt, Arvi Karisto, 1939 Rehtorin TERVEISET

5 kuva VILLE SALMINEN SUOMEN TALOUSELÄMÄ ALKOI elpyä taantumasta kasvuun toimintavuoden 2010 aikana. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi työhallinto mahdollisti yhteishankintakoulutukset, joissa työhallinto osallistuu merkittävällä tavalla yritysten koulutuskustannuksiin. Päätimme TAKKissa reagoida täysin purjein näiden Täsmä-, Rekry- ja Muutoskoulutusten toteuttamiseen. Joustava ja monialainen organisaatiomme tarjoaa tähän loistavat edellytykset. Tavoitteemme on onnistuneiden yhteishankintakoulutusten toteutusten avulla laajentaa asiakasverkostoamme siten, että vilkas koulutusyhteistyö jatkuisi hyvässäkin taloustilanteessa ja ilman yhteiskunnallisia tukia. Alkuvuodesta 2010 hiljentynyt, työsuhteeseen perustuva oppisopimuskoulutus lähti myös syksyllä 2010 vilkkaaseen nousuun. Oppisopimuskoulutustahan toteutamme seitsemän pirkanmaalaisen koulutuksen järjestäjän välisenä yhteistyönä. Opintososiaalisten etuuksien kohentuminen vaikutti myös aikuisopiskelun suosion kasvuun. Aikuisopintotuki parani, ja lainsäädännöllisesti mahdollistettiin työttömien henkilöiden osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen työttömyysetuuksilla. Niinpä vuodesta 2010 tuli useimmilla mittareilla mitaten ensi vuonna 50 vuotta täyttävän oppilaitoksemme vilkkain vuosi. Opiskelijoiden yhteismäärä vuoden aikana oli , mikä on 12 % edellisvuotta enemmän. Opiskelijatyöpäivien määrä kasvoi 8 %:lla ollen yhteensä Opiskelijat suorittivat vuoden aikana ammatillista kokotutkintoa ja 645 osatutkintoa. TAKKin päätoiminen henkilöstö kasvoi vastaavasti 8,8 %:lla ja oli vuoden aikana keskimäärin 334 henkeä. Alkuvuodesta 2010 julkaistiin kyselyyn perustuva henkilöstöraportti, jonka mukaan mm. henkilöstön työtyytyväisyys oli edelleen korkeaa tasoa. Uusia tuotteita tai koulutusaloja olivat muun muassa energiatehokkuus ja ilmastonmuutos, ympäristöala, maarakennus ja veneala, Uusille vesille. Myös isännöinnin ammattitutkinto ja fi nanssialaan liittyvä merkonomikoulutus olivat mielenkiinnolla vastaanotettuja uutuuksia. Käytämme niin opiskelijoiden kuin henkilöstön turvallisuutta korostavassa työssämme sanontaa TAKK as a safe education center. Turvallisuusalan uusina koulutustuotteina käynnistimme muun muassa sairaalaturvallisuuteen, rakennusalan työturvallisuuteen ja korkean paikan työskentelyyn liittyviä koulutuksia ja hankkeita. Maahanmuuttajakoulutus oli 20 koulutusalastamme suurin yli opiskelijatyöpäivän volyymilla. Olimme mukana yhteensä 36:ssa eri työelämän kehittämishankkeessa, ESR-hankkeessa ja kansainvälisessä hankkeessa. Kuluneena vuonna yritykset ja työyhteisöt näkivät palveluosaamisen olevan osaamisen merkittävä osatekijä. Saimme idean Palveluosaajapassista. Se on konkreettinen dokumentti siitä, että henkilö on sisäistänyt hyvän palvelun merkityksen ja mahdollisuudet. Palvelupassin suorittaneella on osaamista ja hyvä palveluasenne. Järjestimme valtakunnalliset Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto AKKL ry:n ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n neuvottelupäivät Tampere-talossa. Päivät järjestettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen Ammattiopiston ja Pirkanmaan Koulutuskonsernin kanssa. Tampereella tehdään aikuiskoulutusselvitystä, jonka avulla etsitään aikuiskoulutuksen järjestämisen tulevaisuutta Pirkanmaalla. TAKKin tahtotila on vahvistua edelleen yhteistyöverkostojen avulla ja säilyä itsenäisenä ja joustavana elinkeinoelämän kouluttajana, kuten Tampereen Kauppakamarin Vaikuttamissuunnitelmassakin on mainittu. Tahtotilaan päästäksemme toivomme myös valtiovallan myönteisiä ratkaisuja muun muassa hankintapäätösten ja valtionosuuskiintiöiden kasvun avulla. Kiitokset laivamme matkustajille, miehistölle ja satamahenkilökunnalle onnistuneesta vuodesta 2010! Tampereella Martti Santasalo Martti Santasalo, saaristolaivuri, TAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja TAKK Vuosikertomus

6 Paljonvartijana Sairaalaturvallisuus on oma taiteenlajinsa Vartijalla oli tapana seistä oven pielessä tuiman näköisenä levittäen ympärilleen kurin ja järjestyksen ilmapiiriä. Vaan ei enää. Tänään vartijoiden tehtävänä on palvella asiakkaita vastaamalla turvallisuudesta mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Sairaalat asettavat vartijoille omat erityisvaatimuksensa. Securitas ja TAKK selvittivät STOP-kehityshankkeessa, mitä nämä vaatimukset ovat. SAIRAALATURVALLISUUDESTA VASTAAVIEN VARTI- JOIDEN tärkeimmäksi osaamisalueeksi nousi toimintaprosessin ja kokonaisuuden ymmärtäminen. Vartija on palveleva henkilö. Hänen tehtävänsä on omalta osaltaan varmistaa, että kokonaisuus toimii. Kaikkiaan vartijaan liittyviä osaamisalueita löydettiin noin 40. Tavoitteenamme on kehittää henkilöstömme toimintaa ja näin varmistaa hoitohenkilökunnan, potilaiden sekä saattajien turvallisuus kohteissa. Halusimme selvittää, mitkä ovat asiakkaiden toiveet ja tarpeet palveluamme kohtaan, Ville Salonen Securitas Oy:stä kiteyttää. Salonen vastaa Securitaksen terveydenhuollon turvallisuusratkaisuista. Turvallisuuspalveluiden laadun merkitys kasvaa entisestään ja laatuun kiinnitetään huomiota entistä enemmän jo palveluiden kilpailutusvaiheessa.

7 teksti REETTA KERÄNEN kuva JARNO HÄMÄLÄINEN TYÖKIRJA LAADUN PARANTAMISEEN TAKK auttoi Securitasta selvittämään, mitä sairaalaturvallisuuteen liittyvät asiakastarpeet ovat, mitä vartijoilta odotetaan sekä mitä vartijat osaavat. Selvitykset toteutettiin haastatteluin ja sairaalakäynnein. Työtä tehtiin myös asiantuntijaryhmässä, jonka jäsenet koostuivat sairaalaturvallisuudesta vastaavista henkilöistä. Kehityshankkeen tuloksena syntyy työkirja turvallisuuspalveluiden tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Työkirja tulee hyödyttämään laajasti koko turvallisuusalaa, TAKKin palvelualan toimialajohtaja Merja Talkio-Vilanen kertoo. Hankkeessa tuotettu materiaali antaa työkaluja myös turvallisuuspalveluiden kilpailuttamiseen ja auttaa näin varmistamaan hyvän palvelun toteutumisen. Materiaali voi siis toimia eräänlaisena tarkistuslistana myös turvallisuuspalveluiden ostajille. Securitaksen Ville Salonen on tyytyväinen STOP-hankkeen onnistumiseen, tuloksiin ja TAKKin rooliin. Asiakkailta saatu palaute on vain tukenut hänen käsitystään onnistumisesta. Hanke toteutettiin vuoden 2010 aikana ja se jatkuu kevääseen Hanke on ollut Securitaksen, TAKKin ja TYKESin yhteishanke. TAKKissa opittua STOP-kehityshanke = sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalveluiden kehittämishanke Hankkeessa hyödynnettiin erilaisia työtapoja ja menetelmiä. Kaikkea ei voida ennakoida. Oivalluksille on hyvä antaa tilaa. Tekeminen lähtee asiakkaasta ja kaiken ytimessä on palvelu. Käytännössä mitattavat tavoitteet ovat hyvä rakennusalusta. Onnistuminen innostaa tavoittelemaan vieläkin enemmän. Vastaavat hankkeet ovat TAKKille elintärkeitä läheisen yhteyden säilyttämiseksi työelämään. TAKK Vuosikertomus

8 Tähän hauska kuva Harrista sormet viemäriputkissa tai Harri kokonaan putken sisällä

9 teksti TANJA VERHO kuva VILLE SALMINEN Putkessa! ASENTAJAT HYÖDYNTÄVÄT VERKKOA Paperiton putkiasentajakoulutus kuulostaa hauskalta. Se on kunniakkaat perinteet omaavan alan uranuurtaja, virtuaaliseen opetusalustaan asettunut koulutus. Ajassa elävä ja tekniikan mahdollisuuksia hyödyntävä opetus on kouluttajansa Harri Frimanin taidonnäyte. Friman on esitellyt verkkokoulua TAKKin sisällä myös teknologia- ja rakennusalalle. AJATUS TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ putkiasentajakoulutuksessa iti jo 90-luvun puolessavälissä, kun Harri Friman suoritti opettajan pedagogista pätevyyttä. Kun sopiva työkalu rantautui TAKKiin pari vuotta sitten, Friman kääri hihansa. Alussa meni muutamia kuukausia, kun sorvasin koulutuksen kokonaisuudessaan sähköiseen alustaan. Se vaati melkeinpä 100 % vapaa-ajasta. Sen jälkeen on menty eteenpäin päivittämällä olemassa olevia tietoja ja lisäämällä uusia tiedostoja. Kertaalleen kunnolla tehty koulutus on helppo ylläpidettävä. Opettajan rooli on toimia suodattajana, joka päivittää alan viimeisimmän tiedon verkkoon. Aikuisille sopiva opiskelumalli mahdollistaa kokonaisuuden hahmottamisen ja opiskelun ennakoinnin. TIKKU TUKKII TIETOAUKOT Paperiton koulutus rakentuu laajahkosta teoriaosuudesta, tehtävistä ja harjoitustöistä. Sähköinen alusta mahdollistaa perinteisten pdf-nivaskojen lisäksi videot ja animaatiot. Opiskelijat ovat ottaneet paperittomuuden hyvin vastaan. Alkuun tulosteltiin likipitäen kaikki, nykyisellään vain harjoitustyöt. Harjoituksissa on tehtäviä, joissa pyydetään tekemään kuvan mukainen kytkentä. Samalla tavalla paperi on mukana oikeassakin elämässä työn äärellä. Muu tieto kulkee tikulla, jos tarvetta on. Opiskelijat kun pääsevät verkkokouluun tunnuksillaan myös kotoa tai älypuhelimella, Friman summaa. Virtuaalikoulun fyysiseksi sanansaattajaksi tituleerattu Friman nauraa jalustalle nostamiselle: Enhän minä tätä yksin tehnyt, hän tyrmää. Mukana olivat myös Lotta Aukee ja Sakari Rönkkö, jotka jakoivat omia kokemuksiaan ja vinkkejään. Yhteistyöllä on päästy näinkin pitkälle, sillä keräsin vaikutteita monelta eri toimijalta. NYKYAIKAISTA PYSYY ELÄMÄ MIELENKIINTOISENA Kouluttaja Friman myhäilee tyytyväisenä. Teknologian hyödyntäminen on tuonut omaan opettajuuteen uutta potkua. Kokonaisuus on hallussa ja päivitettävissä. Pitkän linjan kouluttaja kertoo, että elämä pysyy mielenkiintoisena, kun tulee uutta ja yllättävää. Lopuksi hän vielä hörähtää: Tekniikka tulee ja modernisoi monia asioita. Yksikin kaveri totesi, että on vanhanaikaista mennä vessaan sanomalehti kainalossa. Nykyään sinne otetaan läppäri! TAKK Vuosikertomus

10 Ilkka Keskinukarin polku onnistumiseen 1Ilkan työelämävalmennus aloitettiin kartoittamalla työllistymistä vaikeuttavia asioita. Esteiksi löydettiin esimerkiksi kielitaidon ja atk-taitojen puute. 2 Ilkalle järjestettiin atk-opetusta ja häntä autettiin hankkimaan tietokone. Ilkka sai paikan englannin kielen kurssilta. 3 Tehtiin 4 voimavarakartoitus, harjoiteltiin omien vahvuuksien ja voimavarojen löytämistä sekä niiden hyödyntämistä arjessa ja työnhaussa. Kartoitettiin omaa osaamista ja pohdittiin laajasti kiinnostavia ammattialoja. Opeteltiin työnhakua ja työhaastattelutilanteita. 5 Ilkalle järjestettiin työelämävalmennuspaikka korjausrakentamisen ja kiinteistönhuollon alalta Pirkan Kylät ry:stä Hämeenkyröstä. 6 Ilkka jatkoi Pirkan Kylät ry:llä palkkatue tussa työssä työelämävalmennuksen jälkeen. 7 Ilkka haki opiskelemaan korjausrakentajan koulutukseen TAKKiin ja tuli valituksi opintoihin. Matka jatkuu Nimi: Ilkka Keskinukari Ikä: 39 vuotta Asuu: Hämeenkyrössä Koulutus: Mekaanikko Aikaisempaa työkokemusta: Työskentelyä omalla maatilalla ja metsänistutustöissä Tausta: Ilkka on ollut pitkittyneitä jaksoja työttömänä erilaisista syistä johtuen Nykyinen tilanne: Opiskelijana korjaus- rakentajan koulutuksessa TAKKissa

11 teksti REETTA KERÄNEN kuvat VILLE SALMINEN, ISTOCKPHOTO Rinnallakulkija Työelämävalmennuksella uuteen alkuun PIIA TUOMINEN ON yksi kolmesta työelämävalmentajasta, jotka ovat luoneet aivan uudenlaisen palvelumallin työllisyyden hoitoon. Pätkät Pitkiksi -palvelun tavoitteena on auttaa Ilkan kaltaisia takaisin elämän polulle. Meille valmentajille ei annettu valmiita työtapoja, sääntöjä tai rajoja. Olemme saaneet käyttää aidosti aikaa ihmisen kohtaamiseen, tutustumiseen ja yhdessä suunnitteluun, työelämävalmentaja Piia Tuominen pohtii. Valmentajat ovat rinnallakulkijoita. He ovat henkilöitä, jotka auttavat löytämään ja poistamaan työllistymisen ja syrjäytymisen esteet. Palvelu on tarkoitettu vaikeasti työllistyville ja sen piiriin ohjataan TEtoimistojen ja työpajatoiminnan kautta. Olen saanut olla monelle asiakkaalleni ensimmäinen ihminen, joka konkreettisesti auttaa eteenpäin, Piia kuvailee. Parasta on ollut se, ettei tarvitse sanoa tämä ei kuulu minulle. Tapa, jolla teemme työtä, mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaisen huomioimisen, tukemisen ja auttamisen. ONNISTUMISIA YLI ODOTUSTEN Palvelu on kehitetty TAKKissa ESR-rahoitteisen Pätkät pitkiksi -projektin aikana. Varsinainen asiakastyö aloitettiin vuoden 2010 alussa. Tuolloin työelämävalmentajat Piia Tuominen, Irmeli Rekola-Hynninen ja Timo Keränen aloittivat uraauurtavan työnsä. Tarkoituksena on tukea työllistymistä, edistää työmarkkinoilla pysymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Vuoden 2010 aikana palvelua käyttäneistä pitkäaikaistyöttömistä peräti 91 % on poluttunut pois työttömyydestä, hankkeen projektipäällikkö ja ManSetin opinto-ohjaaja Anna-Maija Lehtelä kertoo. Asiakkaissa on tapahtunut merkittävää kohennusta. Hankkeessa varauduttiin muun muassa mielenterveyspalveluiden käyttöön, mutta niiden tarve on poistunut lähes kokonaan. Projekti on ollut myös osa kehittämisohjelma Valtavaa, jonka tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen. Asiakkaita kannustetaan työllistymään myös epätyypillisille aloille. Painopiste on asiakkaan kyvyissä ja osaamisessa. Lehtelän mielestä yllättävää on ollut se, miten yritykset ovat aktivoituneet ja halunneet tehdä yhteistyötä. Valmentajiin ollaan yhteydessä ja kysytään löytyisikö teiltä tyyppiä tällaiseen hommaan. Asenne on kiiteltävää, sillä kysymys on vaikeasti työllistyvistä henkilöistä. MONIAMMATILLINEN TIIMI LAAJA NÄKÖKULMA Pätkät Pitkiksi -palvelun työelämävalmentajat toimivat moniammatillisessa tiimissä, mikä mahdollistaa asiakkaiden monipuolisen palvelemisen. Tiimissä on kaupallista osaamista, työvoimapalveluihin liittyvää tietoa, puheeksiottamisen taitoa ja vahvaa sosiaalialan asiantuntijaosaamista. Valmentajat ovat luoneet yhdessä uusia työkaluja ja menetelmiä, joilla asiakas pääsee eteenpäin. Piia Tuominen näkee, että valmentajan tulee olla ennakkoluuloton, rohkea, avoin ja aidosti kiinnostunut ihmisistä. Paras kiitos työstä on se, kun näkee ihmisen voimaantuvan, saavan itseluottamusta ja varmuutta. Ihmisestä tulee omatoiminen ja aloitekykyinen. Joillakin Piian asiakkaista on ongelmia useilla elämänalueilla. Nämä kaikki huomioidaan työvalmennusta ja asiakkaan polkua suunniteltaessa. Valmentajan on heittäydyttävä jokaisen ihmisen tilanteeseen ja elämään, jotta voi löytää parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Piia muistuttaa, että kokemus oman paikan löytämisestä yhteiskunnassa on monelle käänteentekevä muutos. Hän kokee arvokkaaksi sen, että asiakkaat osoittavat luottamusta ja kokevat tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi. Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus sekä hersyvä huumori ovatkin työelämävalmentajan työssä avainasemassa. TAKK Vuosikertomus

12 Ne, jotka kiteyttävät ja jakavat tietoa, pärjäävät.

13 teksti TANJA VERHO kuva VILLE SALMINEN Läsnä Edessäni istuu nainen, joka tietää mitä tahtoo. Hän on tottunut olemaan esillä, kertomaan mitä haluaa, pyytämään ihmisiä tekemään asioita. Päivi Myllykangas on TAKKin hallituksen puheenjohtaja, ollut jo viisi vuotta. Hänestä huokuu avoimuus, rohkeus, tahto ja lämpö. Minulla on tunti aikaa tutustua. En ole huolissani. Tämä nainen on läsnä, hän haluaa kuulla kysymyksiä ja vastata. PÄIVI MYLLYKANGAS LUONNEHTII itseään selkeäksi. Hän haluaa, että asioita viedään eteenpäin. Lisäksi hän seuraa asioiden etenemistä. Oletus on, että ihmiset johtavat itse itseään. TAKKin hallitustyöskentelyssä keskusteleva kulttuuri on hänelle itsestäänselvyys: Keskityn enemmän kuunteluun. Kuuntelu ja kuuleminen ovat tärkeitä asioita, eivätkä minulle luontaisia olen opetellut niitä, koska haluan kuulla, mitä ihmiset tahtovat. Toivon, että olen kuullut oikeita asioita. KUUNNELLA JA KUULLA Hallitustyöskentelyssä kuunteleminen on viety teoiksi. TAKKin hallitus on pureutunut paitsi numeroihin, myös osaamiseen ja sen johtamiseen. Viime vuoden teemoja ovat olleet kansainvälistyminen ja sen määrittely, avoimet oppimisympäristöt ja sitä myötä opettajuuden muuttuminen sekä osaamisen johtaminen. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön johtaminen on keskiössä. Tosiasia on, että jos otat henkilöstön pois, meillä on tase miinuksella. Meidän omaisuutemme on kouluttajiemme korvien välissä. TAKK on eräänlainen palvelutalo, joka huolehtii siitä, että kouluttajillamme on hyvät oltavat ja mahdollisuudet kehittyä työssään. Näin varmistamme sen, että opiskelijamme saavat kuranttia koulutusta ja yritykset osaavaa työvoimaa, Myllykangas toteaa. Suuri osa aikuiskouluttautujista on nuoria, sosiaalista mediaa ja sähköisiä työkaluja käyttäviä henkilöitä. Pelkästään tämä riittää siihen, että opettajuus ja opetusmenetelmät muuttuvat. Myös ajatus oppimisesta on kääntynyt eri vinkkeliin. Aiemmin tieto oli valtaa. Se, joka säilöi tietoa, oli vallan kahvassa. Nyt se on toisinpäin. Ihminen, joka kiteyttää ja jakaa tietoa, on kunkku. Tämä muuttaa opettajuutta ihan yhtä lailla enää ei mennä kateederille heittelemään tiedon jyväsiä. Nyt jaetaan informaatiota ja osallistetaan opiskelijaa, Myllykangas pohtii. KUUNTELE ASIAKASTASI JA MENESTY Päivi Myllykangas toimii päivätyössään EK:n aluepäällikkönä. Hänen työmaataan on liki koko eteläinen Suomi. Hän työskentelee yritysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa, rakentaa yhteistyömalleja ja edistää elinkeinoelämää. TAKKin hallituksen puheenjohtajana hän luotsaa asiantuntijaorganisaatiota kohti kehittymistä ja monipuolisempaa osaamista. Hän on korkeasti koulutettu, johtavassa asemassa ja nainen. Myllykankaan puheessa välähtää teräs, kun hän pohtii sukupuolien rooleja ja odotuksia. Hän toteaa, etteivät nämä asiat ole joko-tai. Samalla hän kokoaa toiveensa johtamisesta: Parasta on, että mukana on erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Johtamiseen kasvetaan, ei siihen niin vain hypätä. Johtamisajatustaan hän linjaa suhteessa asiakkaaseen ja aiemmin mainitsemaansa kuunteluun. Myllykangas toteaa, että tulevaisuudessa voittajia ovat ne, jotka ovat kuunnelleet ja sitoutuneet asiakkaaseensa. Tämä näkyy missä tahansa liiketoiminnassa, myös aikuiskoulutuksessa. On tehtävä jalkatyötä, mentävä syvälle yrityksen prosesseihin, rakennettava luottamusta ja pysyttävä kiinni asiakkaassa. Se ei ole helppoa, mutta tekee työstä mielenkiintoista. PAKETTI KASASSA Työ on työtä, eikä hallituspesti ole hänelle vapaa-aikaa. Vapaan täyttävät perhe ja harrastukset. Liikunta on lähellä sydäntä. Liikkumisen ilo ja mahdollisuus vievät mukanaan: Monet liikkuvat suorittaen. Minä hiihdän ja juoksen, koska se on minusta kivaa ja voin sen tehdä. Ikä tuo mukanaan hienoja asioita sitä ei enää mene minne vaan. Oman aikansa haluaa käyttää sellaisiin asioihin, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Myllykangas laittaa peukalon keskelle kämmentä ja vetää sormet peukalon ympärille, suojaksi. Hän kertoo kuvaavansa aivoja. Peukalo on limbinen järjestelmä ja sormet etuotsalohko. Kun paketti on kasassa, nyrkki pysyy suljettuna. Kun kuori alkaa raottua, hän lähtee lenkille tai vähintäänkin ulos. Kun tilanne on tällainen, että sormet sojottavat kattoon, ihminen ei pysty kuulemaan ja vastaanottamaan mitään. Haluan välttää sellaista, Myllykangas toteaa ja katsoo silmiin. Minä kiitän haastattelusta. Tunnissa ehtii, kun on läsnä ja paketti kasassa. TAKK Vuosikertomus

14 Erilaisuus on timanttia Timanttisten Veera Räikkä hioi taitojaan erilaisuuden johtamisessa uusin menetelmin.

15 teksti REETTA KERÄNEN kuva VILLE SALMINEN Erilaisten ihmisten kohtaaminen on usein esimiehille sekä työn suola että suurin haaste. Timanttisten Veera Räikkä pureutui teemaan erilaisella ja hyvin käytännönläheisellä tavalla TAKKin johtamisen erikoisammattitutkinnossa (JET). MONIMUOTOISUUDEN YMMÄRTÄMINEN KOROSTUU erityisesti henkilöstöjohtamisessa, kun jokaista työntekijää käsitellään yksilönä. Meillä Timanttisilla henkilökunnan ikähaitari on suuri. Työntekijät ovat vuotiaita. Elämäntilanteet vaihtelevat, ihmisten taustat ovat erilaisia ja jokaisella on oma persoonallisuutensa, Timanttiset Oy:n myymälävastaava Veera Räikkä pohtii. Monesti erilaisuudella käsitetään ulkoinen erilaisuus tai kulttuurierot. Eroja syntyy kuitenkin ihan saman kulttuurin tai uskonnonkin sisällä. Myös esimiehet ovat erilaisia. Veera aloitti johtamisen erikoisammattitutkinnon TAKKissa syksyllä Hän pitää opintoja lottovoittona: Sain koulutuksen avulla rakennettua omaa työnkuvaani ja ratkaistua käytännön ongelmia työpaikalla. Koulutuksen avulla pystyin kehittämään työtäni tehokkaasti. ONGELMIIN HIOTAAN RATKAISUJA Veeran JET-opiskeluryhmä oli poikkeuksellinen, sillä koulutukseen kuuluva monimuotoisuuden opintojakso toteutettiin ensimmäistä kertaa ongelmaperusteisen oppimisen menetelmällä (Problem Based Learning). Menetelmässä opiskelu perustuu käytännönläheisten ongelmien ratkaisemiseen ja tiedon soveltamiseen. JET-ryhmä määritteli monimuotoisuuden johtamisen alueelta yhteisen ongelman, josta haluttiin oppia lisää. Opintojakson aikana ongelmaan haettiin ratkaisua itsenäisesti sekä ryhmän ja kouluttajan tuella. Jakso huipentui opintomatkaan Espanjan Valenciaan. Keskusteleva opiskelutapa ja opintomatka lähensivät meitä opiskelijoita hurjasti. Jaoimme avoimesti tietoa ja kehityimme myös vapaa-ajan keskusteluissamme. Opiskeluryhmän vertaistuki osoittautui erittäin tärkeäksi. Opiskelutapa ja matka Valenciaan lähensi meitä opiskelijoita. Opintomatkan ohjelma koostui sekä yritys- ja organisaatiovierailuista että monimuotoisuuden opinnoista. Opintomatkan suunnittelussa hyödynnettiin TAKKin kansainvälisten projektien, kuten Tools for Diversity ja Valorisation of Diversity, myötä rakennettuja kontaktiverkostoja. ERILAISUUTTA ARVOSTAVIA TIMANTTEJA TAKKissa haluttiin ottaa ongelmaperusteisen oppimisen -menetelmä käyttöön johtamisen opettamisessa, sillä se korostaa opiskelijan omia oppimistavoitteita. Haluamme tehostaa oppimisprosessia ja tuoda laajempaa näkökulmaa henkilöstöjohtamiseen, TAKKin johtamisen ja yrittäjyyden kouluttaja Sari Sirén kuvailee. Menetelmän avulla synnytetään vahva kytkös oppimisen ja käytännön välillä. Johtamisen kouluttamisella ja JET-tutkinnolla on TAKKissa pitkät perinteet ja opiskelumenetelmiä kehitetään jatkuvasti työelämälähtöisyyttä korostaen. Uudet menetelmät vaativat myös kouluttajilta jatkuvaa kehittymistä ja osaamisen päivittämistä. Koulutuksella halutaan kehittää myös jatkossa esimiehistä erilaisuutta arvostavia ja hyödyntäviä timantteja. TAKK Vuosikertomus

16 KISÄLLIPOOLIN kautta raksahommiin Ilkka Saloniemi valmistui rakennustekniikan insinööriksi 2009 ja teki valmistumisensa jälkeen maanrakennushommia. Toiveissa oli kuitenkin löytää omaa koulutusta vastaavaa työtä. Ratkaisuksi löytyi TAKKin Kisällipooli-koulutus. ILKKA KUULI KAVERILTAAN Jaakko Rautiolta TAKKin Kisällipooli-koulutuksesta. Se oli auttanut Jaakkoa työllistymisessä ja Ilkka päätti tehdä saman tempun perässä. Ilkan Kisällipooli-koulutus alkoi syksyllä 2010 ja jo muutama kuukausi myöhemmin mies oli vakituisessa työssä Lemminkäisellä. Työmaamestarin ja työnjohtajan paikka aukesi työharjoittelun kautta. Kisällipooli-koulutus sopi hyvin vanhan koulutuksen jatkeeksi. Teoria oli hyvää mieleenpalauttelua, mutta suurin arvo oli käytännön tekemisellä ja harjoittelulla, Ilkka Saloniemi kuvailee kokemuksiaan. Suurin motiivi oli löytää työpaikka omalta alalta. Lyhytkestoinen koulutus sopi tähän tarkoitukseen. KÄTEVÄ POLKU RAKSALLE Kisällipooli on uudentyyppinen rakennusalan koulutus TAKKissa. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo koulutusta, tutkinto tai työkokemusta, mutta ei sopivaa työpaikkaa. Tavoite on yksinkertainen: työllistyminen. Ensimmäisestä ryhmästä tähän tavoitteeseen pääsi yli 80 prosenttia opiskelijoista. Tämä on loistava ponnahduslauta niille opiskelijoille, jotka ovat aktiivisia ja haluavat töihin. Koulutuksesta valtaosa, eli 80 prosenttia on käytäntöä, TAKKin kouluttaja ja insinööri Marko Hautala toteaa. Koulutuksen erikoisuus on siinä, että lopputuloksena ei tule tutkintoa. Monilla koulutukseen osallistuneista on esimerkiksi insinöörin koulutus ja he tähtäävät työnjohtotehtäviin. Tai opiskelijalla saattaa olla timpurin koulutus, mutta työkokemus tai työelämäyhteydet puuttuvat. Me kouluttajat toimimme opiskelijoille ovien avaajina, jotta opiskelija saa jalkaa oven rakoon. Hyödynnämme omia kontaktejamme ja etsimme tyypeille harjoittelupaikkoja verkostoistamme. Työllistyminen harjoittelupaikan kautta on sitten opiskelijan omaa ansiota, Hautala pohtii. Koulutukseen osallistuvat ovat työllistyneet joko harjoittelujaksoille tai vakituisesti kymmeneen eri rakennusalan fi r- maan. Mukana on sekä pieniä että suuria rakennusliikkeitä. Kisällipooli- koulutus toteutettiin TAKKissa ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa ja vielä uudemman kerran saman vuoden lopulla. Kokemukset ovat olleet positiivisia, joten kouluttaja Hautala vakuuttaa, että jatkoa seuraa.

17 teksti REETTA KERÄNEN kuva VILLE SALMINEN Insinöörit Ilkka Saloniemi ja Jaakko Rautio työllistyivät Lemminkäiselle vakituisiin työsuhteisiin lyhyen Kisällipooli-koulutuksen kautta. TAKK Vuosikertomus

18 TERVEISET YTIMESTÄ Rakennusala POSITIIVINEN POHJAVIRE Rakennusalan toimintaa sävytti positiivisuus vuoden 2010 aikana. Rakennusalalla ollaan paljon tekemisissä työvoimakoulutuksen kanssa. Opiskelijamme työllistyivät hyvin ja erilaiset hankkeet onnistuivat mainiosti. Pätkät pitkiksi ja Kisällipooli tuottivat erinomaisia tuloksia. Molemmat hankkeet jatkuvat seuraavanakin vuonna. Maarakennuksen saralla parin vuoden pohjatyö tuotti tulosta. Koulutus saatiin täysipainoisena käyntiin, mikä tiesi opiskelijamäärien kasvua. Työsaleissa kiinnitimme huomiota työturvallisuuteen ja otimme käyttöön vastaavat käytänteet kuin aidolla työmaalla. Opiskelijoilla on suojavaatteet, kypärät ja henkilökohtaiset suojaimet aina, kun he ovat työsalissa. Olemme saaneet yrityksiltä hyvää palautetta, sillä tämä helpottaa opiskelijoiden perehdyttämistä harjoitusjaksoilla. Aika on tehnyt rakennusalallakin tehtävänsä ja suuri osa koulutuksistamme alkaa olla verkossa. Verkkoa hyödynnetään opiskelujen osana koko ajan enemmän. Rakennusalan koulutusten yhteistyöryhmästä olemme saaneet oikeutusta koulutuksillemme. Työelämän kuunteleminen on auttanut suunnittelemaan koulutusta erilaisiin tarpeisiin. Valtakunnallinen yhteiskoulutus Työtehoseuran kanssa on antanut uutta näkökulmaa ja tuonut vertailua eri alueiden väliseen toimintaan. Kaikkiaan vuosi piti sisällään paljon hyvää. Irlannissa, Dublinissa, kouluttajavaihdossa käyneet neljä kouluttajaamme toivat mukanaan ajatuksia hyvin systemaattisesta oppisopimuskoulutuksesta. Mikäli saamme vastavieraita, he vienevät tuliaisiksi ideoita työvoimakoulutuksestamme. Risto Björn Toimialajohtaja Rakennusala

19 kuva VILLE SALMINEN Teknologia-ala TEKNOLOGISIA TUULAHDUKSIA Teknologia-alan vuotta 2010 voisi kuvata tapahtumarikkaaksi. Koulutukset, projektit ja hankkeet etenivät mallikkaasti. Henkilöstöpuolella kohdattiin koneenasennusalan YT-neuvottelut, kun parilla muulla alalla rekrytoitiin uutta verta muun muassa eläkkeelle jääneiden tilalle. Logistiikan uutta koulutusympäristöä alettiin rakentaa Nirvaan. Halli valmistui vuodenvaihteessa Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos näkyivät vuoden aikana erilaisissa hankkeissa. Energiatehokas Pirkanmaa -hankkeessa oli tavoitteena kehittää energia-alan oppimisympäristö yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Toinen hanke keskittyi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja osaamisen tarpeen kartoittamiseen talotekniikka-aloilla. Venealan osaamista kehitettiin niin hyvin, että jatkokehittämishanke pyörähti käyntiin välittömästi. Uusille vesille! -hanke starttasi keväällä Tavoitteena on palveluinnovaatio- ja liiketoiminnan kehittämismallin luominen venealalle yhteistyössä Finnboat ry:n ja viiden pilottiyrityksen kanssa. Kaksivuotinen rakennusautomaation oppimisympäristön Stingin yhdistäminen verkkoympäristöksi alkoi olla loppusuoralla. Syksyn aikana testaukset jatkuivat, joten seuraavaksi siirrymme käyttämään järjestelmää tositoimissa. Kaikkiaan vuosi näytti jälleen kerran, miten tärkeässä roolissa yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on. Koulutuksen kehittämisessä ja laadun parantamisessa TAKK on teknologia-alallakin kärjessä monipuolisen osaamisensa ansiosta. Olli-Pekka Tuomi Toimialajohtaja Teknologia-ala TAKK Vuosikertomus

20 Palveluala KIITETTÄVÄN VILKASTA PALVELUA Palvelualan vuosi 2010 oli ennätyksellisen vilkas. Vuoden aikana erilaisia tutkintoihin ja osatutkintoihin valmistavia koulutuksia sekä täydennyskoulutuksia toteutui tavallista enemmän. Vuosi jäi mieleen myös lukuisista tutkintouudistuksista, jotka aiheuttivat paljon opetussuunnitelmatyötä. Kuluneena vuonna päätimme keskittyä palveluun. Näimme palveluosaamisen olevan merkittävä tekijä niin opiskelijoiden työurien kuin yritysten ja työyhteisöjen menestymisen kannalta. Saimme idean Palveluosaajapassista. Se on konkreettinen dokumentti siitä, että henkilö on sisäistänyt hyvän palvelun merkityksen ja mahdollisuudet. Palvelupassin suorittaneella on osaamista ja hyvä palveluasenne. Toteutimme hankkeita yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Teimme yhteistyötä valtakunnallisen asiakasyrityksemme kanssa kehittääksemme sairaalaturvallisuutta. Viranomaisten ja yritysten kanssa ideoimme korkeilla paikoilla tapahtuvan työskentelyn turvallisuuskoulutuksen. Valtakunnallinen TESO-Akatemia-hanke eteni vuoden 2010 aikana hyvää vauhtia. Terveys- ja sosiaalialan asiakkaille suunnatussa valtakunnallisessa Akatemia-palvelussa on mukana jo 11 aikuisoppilaitosta. Syksyllä 2010 käynnistyi työelämän palvelutehtävähanke, jossa kartoitetaan pirkanmaalaisten kotityö- ja siivousalan pk-yritysten henkilöstön osaamistarpeita ja nykytilaa. TAKK toimi myös muualla Suomessa toimivien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettajien kouluttajana. Merja Talkio-Vilanen Toimialajohtaja Palveluala

21 kuva ISTOCKPHOTO Liiketoimintaja tietopalvelut TASAISEN TEKEMISEN VUOSI Muutaman vahvan kasvuvuoden jälkeen Liiketoiminta- ja tietopalveluiden vuosi 2010 oli volyymeiltään edellisen vuoden kaltainen. Suuria nousuja tai laskuja ei tullut, mutta töitä riitti edelleen. Opintorilla koettiin muutoksia niin fyysisesti kuin palveluvalikoimassakin. Opintorin tiloissa tehtiin remonttia ja uudistettiin kalusteita. Lisäksi laajensimme palveluvalikoimaa yhteistyössä Ohjauspalvelujen kanssa. Nykyisellään torilla toimii myös opintoneuvoja ja siellä järjestetään erilaisia opiskelun käytänteisiin liittyviä toritunteja. Kouluttajamme perehtyivät Problem Based Learning -opetusmenetelmään, joka korostaa ratkaisukeskeisyyttä ja opiskelijan aktiivista roolia opetuksessa. Menetelmää sovellettiin Kaupan esimiehen ja Johtamisen erikoisammattitutkinnoissa. Opiskelijapalaute on ollut positiivista. Lisäksi meillä on sovellettu muun muassa coaching- eli valmennusmenetelmää pienryhmätyöskentelyssä. Vuoteen 2010 mahtui myös uusia koulutuksia. Isännöinnin ammattitutkinto otettiin alalla vastaan kiinnostuneesti. Finanssialaan keskittyvä merkonomikoulutus oli myös uutukainen. Lyhytkestoiset lisäkoulutukset, jotka eivät tähdänneet tutkintoon, lisääntyivät selvästi. Vastasimme kysyntään ja tarjosimme koulutuksia oppisopimusmuotoisena. Kysyntä jopa hieman yllätti toisaalta kaikki eivät halua tai tarvitse tutkintoa, vaan haluavat täydentää osaamistaan tiiviimmässä muodossa ja kapeammalla osaamissektorilla. Uuteen vuoteen vilahdimme vilkkaasti. Tulossa on muutoksia useiden tutkintojen perusteisiin, joten vuosi lienee muutossävytteinen. Jari Raivo Toimialajohtaja Liiketoiminta- ja tietopalvelut TAKK Vuosikertomus

22 Kokka kohti kehitt TURKULAISET KATSASTIVAT TAKKIN TURUN KATSASTUS CENTER Oy järjesti katsastusinsinöörien täydennyskoulutuspäivät TAKKissa vuoden 2010 lopussa. Koulutuksessa käsiteltiin lainsäädännön muutoksia, kolariajoneuvojen katsastamista ja raskaan kaluston ajoneuvotekniikkaa. Osaamistaan päivitti liki 40 insinööriä usealta katsastusasemalta. Tarkoitus on jatkaa koulutuksia samaan tapaan. Koulutamme omat inssimme ja kutsumme mukaan katsastajia muiltakin asemilta, Turun Katsastus Centerin Marko Järveläinen kertoo. Laki edellyttää katsastusmiehiltä osallistumista täydennyskoulutukseen kerran vuodessa. Koulutuksella katsastajat päivittävät osaamistaan tekniikan ja lainsäädännön kehittyessä. TAKKissa pohditaan jo tulevaa: Tällä hetkellä täydennyskoulutuksissa ennakoidaan esimerkiksi tulevaisuudessa alkavaa moottoripyörien katsastusta, autoalan koulutuspäällikkö Hannu Hykkönen kertoo. VENEALALLA KULJETAAN KEHITTÄMISEN aalloilla. Venealan keskusliitto Finnboat ry:n johtohenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätettiin aloittaa kehittämishanke, jonka keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin osaamisen kehittäminen venealalla. Hankkeen aikana on perustettu TAKKin ja Finnboat ry:n yhteinen Finnboat Akatemia, joka tarjoaa venealan yrittäjille ja henkilöstölle koulutuksia esimerkiksi venetekniikkaan ja liiketoimintaan sekä kehittää niihin liittyvää opiskelumateriaalia. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä esimerkiksi moottorien ja veneiden maahantuojien kanssa, joilta olemme saaneet asiantuntija-apua sekä kattavaa opiskelumateriaalia opetuskäyttöön muokattavaksi, koulutuspäällikkö Kari Kaikkonen toteaa. Akatemian tarjoama monipuolinen koulutus kehittää yksilön osaamisen lisäksi myös yritystoimintaa ja vie kehittämisajatuksia venealan yrityksiin. Hankkeen myötä luotu laaja asiantuntijaverkosto mahdollistaa monipuolisten, spesifienkin koulutusten järjestämisen.

23 2010 mistä UUSILLE VESILLE! Venealan liiketoiminnan kehittämistä sivuava Uusille vesille! -hanke kehittää TAKKin omaa osaamista ja laajentaa tarjontaa. Tavoitteena on luoda sellaisia yrityksen kehittämisen palvelutuotteita, joille on yrityksissä kysyntää ja jotka auttavat kannattavaan ja kilpailukykyiseen yritystoimintaan. Koulutuspäällikkö Kari Kaikkonen kertoo, että yrityksiltä on tullut kehittämistoiveita esimerkiksi toiminnan suunnitteluun ja taloushallintoon sekä strategiaan ja hallitustoimintaan. Usein heiltä puuttuu koulutus yritystoiminnan pyörittämiseen, joten näille taidoille ja tällaisille palveluille on kysyntää, Kaikkonen tiivistää. Uusille vesille! on pilottihanke, jonka aikana kehitetään, suunnitellaan ja testataan erilaisia uusia palvelutuotteita. Pilotin jälkeen on tarkoitus siirtää osaamista myös muille TAKKin toimialoille. TIEKARTTA VIE PERILLE IT:N MAAILMAAN teksti TANJA VERHO kuvat VILLE SALMINEN, KARI WILÉN, ISTOCKPHOTO TIETOPALVELUIDEN NIVOMINEN TAKKIN organisaation liiketoimintasuunnitelmaan ja strategiaan ei ole yksinkertainen tehtävä. Vuoden vaatinut kehitystyö sai päätepisteensä 2010 tammikuussa, kun ICT-Roadmap näki päivänvalon. Kyseessä on sisäisen kehittämisen työkalu, joka selkiyttää tietopalveluiden toimintaa ja kehittämistä. Työkalu on tuonut IT-ajattelua lähemmäksi TAKKin palvelutoiminnan arkipäivää, tietopalvelupäällikkö Jouko Mäkelä kertoo Roadmapin hyödyistä. Roadmap on tuonut tietopalveluiden toimintaan ja kehittämiseen ryhtiä. Asioihin on pureuduttu, eivätkä ne jää lojumaan. Vuoden 2010 aikana linjattiin esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä, aloitettiin opiskelijahallintojärjestelmä Studentan jatkokehitys, aloitettiin projektit palvelimien ylläpidon ulkoistamiseksi ja dokumentinhallintajärjestelmän toteuttamiseksi, kuvattiin tietopalvelun prosessit ja määriteltiin palvelut sekä palvelutasot. TAKK Vuosikertomus

24 Hyvää henkilöstölle TAKK Henkilökuntayhdistys ry perustettiin lisäämään henkilöstön yhteenkuuluvuutta ja mielen virkistystä sekä kannustamaan liikkumiseen. Vireästi toimivan yhdistyksen toimintaperiaate on pätevä tänäkin päivänä. HENKILÖKUNTAYHDISTYS TARJOAA jokaiselle takkilaiselle tilaisuuksia kulttuurin nälän tyydyttämiseen ja liikunnalliseen virkistäytymiseen vapaa-ajalla. Lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia, esimerkiksi pikkujouluajan pirskeitä, joissa kokoonnumme eri toimipisteistä yhteen pitämään hauskaa, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Autero listaa. Sirpa Autero helisee iloa ja tekemisen meininkiä. Hän kertoo yhdistyksen hallituksesta, joka on toimintaan tottunut ja hyvähenkinen porukka. Hallituksen kokoukset ovat ideointitilaisuuksia, joissa mietitään kuluvan vuoden tapahtumia. Hallitus valitaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti aina syyskokouksen yhteydessä. Vaihtuvuutta ei pahemmin ole. Itse asiassa, en minäkään muista, milloin minusta tuli puheenjohtaja Olisiko ollut viitisen vuotta sitten? Kyllä, vuonna En koe, että olisin erillinen vetäjä, koska hallitus toimii niin aktiivisesti ja omatoimisesti, Autero nauraa. KUUTAMOLLA JA MUITA TAPAHTUMIA Jokainen takkilainen kuuluu automaattisesti Henkilökuntayhdistykseen. Kunkin osallistuminen yhdistyksen toimintaan on vapaaehtoista. Autero kertoo, että liikunta- ja kulttuurietuudet ovat suosittuja, samoin vuosittaiset tapahtumat. Esimerkiksi Ystävänpäivää osataan jo odottaa: Olemme jakaneet ruusuja, suklaapusuja, tarjonneet kahvit ja käyneet halaamassa ihmisiä. Se on ihana tapa muistaa henkilöstöä. Itselle tämä ei ole rasite, vaan positiivinen lisä on hienoa, miten meidät otetaan vastaan ja miten tekemisestä jaksetaan kiittää, Autero hymyilee. Vuonna 2010 yhdistys vei takkilaisia tutustumaan Pyhän Olavin kirkkoon, golfi n talviharjoitusmahdollisuuksiin ja perinteeksi muodostuneelle kuutamoristeilylle Näsijärvelle. Uusi perinne, TAKK Open golf -kisa järjestettiin yleisön toivomuksesta. Vuoden lopussa vietettiin pikkujouluajan pirskeitä 70-luvun hengessä. HENKILÖSTÖPALVELUISTA TUKEA TYÖHÖN Henkilökuntayhdistys keskittyy työyhteisön tukemiseen vapaa-ajalla. TAKKin henkilöstöpäällikkö Maria-Liisa Korolainen puolestaan luotaa työyhteisöä ammatillisesta näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana henkilöstöpalvelutoiminta on purettu prosesseiksi, jotka avaavat henkilöstöpalvelut jokaisen takkilaisen näkyville. TAKK on monialainen toimija, joten erilaisia käytänteitä riittää. Prosessointi selkiyttää ja tehostaa toimintaa sekä toimii laadun varmistajana niin esimiehille kuin kouluttajillekin, Korolainen kertoo. Henkilöstöpäällikkö on esimiestyön tuki. Lisäksi Korolainen on jokaisen takkilaisen työuralla mukana rekrytoinnista eläköitymiseen. Ihmiset ovat eri vaiheissa ja tarvitsevat eri asioita. Minun tehtäväni on olla mukana ja tukena tuon matkan ajan, Maria-Liisa Korolainen kertoo. 70-luvun bileiden tanssikilpailun voittajan Jussi Mattilan tyylinäyte.

25 teksti TANJA VERHO kuvat RIIKKA KUNINGAS, ISTOCKPHOTO, TAKKin HENKILÖKUNTAYHDISTYKSEN ARKISTO HENKILÖKUNTAYHDISTYKSEN HALLITUKSEN KOKOONPANO VUONNA 2010 Sirpa Autero, pj Riitta Kangas, vpj Sirpa Erkkilä, sihteeri Jaana Palmu, rahastonhoitaja Sanna Valkama Anita Martin Terhi Lehtolainen Minna Myllykangas Eeva-Kaisa Mäkinen Harri Huhdanpää Sirpa Kuusela Seija Koskinen, kirjanpitäjä, ei hallituksen jäsen TAKK Vuosikertomus

26 Talousluvut Tutkintosuoritukset vuosina Osatutkinnot Kokoo tutkinnot Henkilöstömäärät Muut toimihenkilöt Sivutoimiset tuntiopettajat Osa-aikaiset opettajat Kokoaikaiset opettajat

27 Liikevaihdon jakauma 2010 Projektit 4 % Muu toiminta 2,5 % Oppisopimuskoulutus 12 % Henkilöstökoulutus 3,5 % Työvoimakoulutus 62 % Omaehtoinen koulutus 16 % Liikevaihto ,1 milj Opiskelijamäärät Oppisopimuskoulutus Henkilöstökoulutus Omaehtoinen koulutus Työvoimakoulutus TAKK Vuosikertomus

28 TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15, Tampere,