Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä"

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Yhteenveto kevätseminaarista Kuva: Jonas Malmberg Aura Kivilaakso

2 SISÄLTÖ Rakennettu hyvinvointi -hanke... 1 Kevätseminaarin tarkoitus... 2 Puheenvuorot: Anonyymi arkkitehtuuri ajan ja kehitysuskon ristipaineessa... 3 Teemahankkeet... 6 Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt... 6 Rakennettu hyvinvointi kaupunginarkkitehtien työnä... 8 Muutoksen kampukset... 9 Työryhmätyöskentelyn yhteenveto Inventointi ja dokumentointi Arvottaminen Tiivistäminen ja eheyttäminen Korjausrakentamisen kipukohdat Hankepaja Loppukeskustelu ja päätökset Työryhmän yhteystiedot Museovirastossa... 21

3 1 RAKENNETTU HYVINVOINTI -HANKE Rakennetun ympäristön uudemmat kerrostumat nousevat yhä useammin esille kulttuuriympäristön viranomaistoiminnassa. Nuorten rakennettujen ympäristöjen erityispiirteet ja tarpeet tulevat esiin muun muassa eriasteisia kaavoja, suojeluesityksiä ja korjaushankkeita koskevissa asiantuntija- ja viranomaistehtävissä. Toistaiseksi aihealuetta käsittelevää vertailuaineistoa on ollut kulttuuriympäristötyön tukena vain vähän. Yksittäisten kohteiden suojelua, vaalimista ja hoitoa ratkaistaessa tarvittaisiin kokonaisvaltaista näkemystä ja kulttuuriympäristöalan yhteisiä linjauksia. Rakennettu hyvinvointi on Museoviraston käynnistämä, 1900-luvun jälkipuolen rakennettujen ympäristöjen erityistarpeisiin keskittyvä sateenvarjohanke. Hankkeen puitteissa toteutetaan erilaisia teemakokonaisuuksia, joiden sisältö, tavoitteet, resurssit ja aikataulut sekä konkreettiset tulokset määräytyvät kunkin hankkeen lähtökohtien pohjalta. Yhteisellä tasolla Rakennettu hyvinvointi -hankkeen tavoitteita ovat: Toisen maailmansodan jälkeisinten rakennettujen ympäristöjen keskeisten ominaispiirteiden, ilmiöiden ja aikalaisarvojen tunnistaminen. Toisen maailmansodan jälkeisen rakentamisen kulttuurihistoriallisten nykyarvojen ja nykymerkityksien määritteleminen. Edellä todettujen tunnistettujen piirteiden ja arvojen turvaaminen kehittämällä kulttuuriympäristön suojelua, maankäytön suunnittelua ja korjausrakentamista huomioiden kohteiden arkkitehtoniset, rakennusfysikaaliset ja toiminnalliset näkökulmat. Museoviraston, maakuntamuseoiden, valtakunnallisten erikoismuseoiden ja ammatillisten paikallismuseoiden yleisten edellytysten ja konkreettisten ammatillisten valmiuksien kehittäminen selviytyä sotien jälkeisen kulttuuriympäristön vaalimisesta ja kohteiden tunnistamisesta. 1 Hanketta taustoitettiin huhti-toukokuussa 2010 yhteensä 29 museolle lähetetyllä kyselyllä: 1900-luvun jälkipuolen rakennettu ympäristö museotyössä. Kyselyvastauksissa esitettiin toive 1900-luvun jälkipuolen ympäristöjen suojeluun ja 1 Museovirasto: Rakennettu hyvinvointi -hankesuunnitelma

4 2 kartoitukseen keskittyvän museoalan valtakunnallisen yhteistyöverkoston perustamisesta. Vastanneiden joukosta koottiin museoiden yhteyshenkilöverkosto. KEVÄTSEMINAARIN TARKOITUS Lahden konserttitalossa järjestetyn kevätseminaarin Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä tarkoituksena oli verkoston yhteistoiminnan käynnistäminen. Tarkoituksena oli virittää museoalan yhteistä keskustelua vuoden 1945 jälkeisen ajan ympäristöjen vaalimisesta ja säilyttämisestä. Seminaarin osallistujilla oli mahdollisuus tuoda esille nuorten ympäristöjen arvojen tunnistamiseen, inventointiin ja tutkimukseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja kriittisiä kipukohtia. Käytännön tavoitteina oli sopia seminaarissa museoalan yhteistyöstä, sen tavoitteista ja organisoinnista sekä tuoda esille jo olemassa olevia ja uusia hankeideoita sekä löytää kumppaneita hankkeisiin. Tarve seminaarin järjestämiselle oli mitä ilmeisin tapahtumaan osallistui yli kuusikymmentä kulttuuriympäristöalan asiantuntijaa. Seminaarilaisia Lahden konserttitalon Sirpo-salissa. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/ Tiina Rekola 2011.

5 3 PUHEENVUOROT: ANONYYMI ARKKITEHTUURI AJAN JA KEHITYSUSKON RISTIPAINEESSA Seminaarin alustuspuheissa lähestyttiin nuoren rakennusperinnön problematiikkaa eri näkökulmista. Puheenvuoroissa nostettiin esiin kysymyksiä vuoden 1945 jälkeen rakennettujen ympäristöjen suojelemisesta, vaalimisesta ja hoidosta iltapäivän työryhmätyöskentelyn pohjaksi. Vantaan kaupunginmuseon tutkija, arkkitehti Amanda Eskola lähestyi aihetta omien nuoren rakennusperinnön arvottamisen kokemustensa pohjalta ja nosti esiin kysymyksen anonymiteetin vaikutuksesta rakennusperinnön suojelemiseen. Nuorempien ympäristöjen säilymistä haittaa, kun suojelun arvoisena nähdään ainoastaan omaleimainen tai kanonisoitu, usein nimekkään arkkitehdin suunnittelema arkkitehtuuri. Vähäeleisempi ja riisutumpi kohde saa sen sijaan monesti väistyä kehityksen tieltä, vaikka se rakennustekniikaltaan ja materiaaleiltaan olisi korkealaatuinenkin. Esimerkkinä kohteesta, jonka arkkitehtoniset arvot ovat runsaita ja helposti tunnistettavia, hän käytti Hämeenkylän kartanoon 1960-luvulla rakennettua TUKO:n koulutuskeskusta. Purettavaksi esitetty rakennus on Eskolan mukaan japanilaisvaikutteinen, moderni kokonaistaideteos. Suuri osa toisen maailmansodan jälkeisestä rakennuskannasta edustaa nk. anonyymiä arkkitehtuuria. Kuvassa kaupunginarkkitehti Martti Heikuran Ouluun suunnittelemia asuintaloja. Kuva: Jonas Malmberg Samaa tematiikkaa jatkoi puheessaan Varsinais-Suomen maakuntamuseon tutkija Kaarin Kurri. Turun alueella nuoriin ympäristöihin liittyvien kysymysten ratkominen esittäytyi hänen puheenvuorossaan yhä kompleksisempana. Turussa kaupunkikuva muuttuu usein nopeammin kuin rakennussuojeluviranomainen ehtii reagoidakaan. Tieto kaikista purkamis- ja korjausrakentamistapauksista ei toisinaan koskaan saavuta rakennussuojeluviranomaisia, ja vaikka saavuttaisikin, ei asiantuntijoita välttämättä kuunnella.

6 4 Kurrin esimerkkikohteet, joissa alkuperäisiä materiaaleja oli muutettu uusiin, alustivat osin korjausrakentamiseen liittyvää työryhmätyöskentelyä. Puheenvuorossaan hän käsitteli esimerkiksi ongelmaa alkuperäisten materiaalien korvaamisesta toisella. Kun alkuperäisarkkitehtuuri katoaa, on suojelun argumentointi ja vaalimistavoitteiden määritteleminen entistä vaikeampaa. Toisaalta Kurri esitti, että historiallisen kerroksisuuden arvo tulisi ymmärtää myös kaavoittajien ja rakennusviranomaisten keskuudessa. Museoviranomainen ei yksin riitä varmistamaan rakennettujen historiakerrosten säilymistä tuleville sukupolville. Lahden kaupunginmuseosta puheenvuoron käytti tutkija Riitta Niskanen. Niskasen mukaan nuorten kulttuuriympäristöjen suojelun kynnyskysymykset ovat Lahden kaupungissa liittyneet nopeisiin kaupunkirakenteen muutoksiin etenkin keskustaalueella, jossa vanha rakennuskanta on kehityksen nimissä saanut väistyä uudiskohteiden tieltä. Lahden kaupungin leimallisia piirteitä toisen maailmansodan jälkeen ovat olleet vahva kehitysusko, panostus liike-elämän ja taloudellisen kasvun tarpeisiin sekä ajatus siitä, ettei kaupunkikehityksen varmistamiseksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta ole kannattavaa säilyttää rakennukset ja asemakaava vanhenevat siinä missä toiminnot muuttuvat. Hämeenkylän kartanon TUKO:n koulutuskeskus, arkkitehti Pentti Ahola, Kuva: Jonas Malmberg Niskasen alustuksen jälkeen kommenttipuheenvuoron piti Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen Jussilainen, joka toi keskusteluun kaivatun kaavoittajan näkökulman. Kaavoittajan näkemys ei ole ehkä nuorten ympäristöjen säilyttämisen suhteen yhtä ehdoton kuin museoviranomaisen, mutta puheenvuoron perusteella kaavoittajat työskentelevät rakennustutkijoiden tavoin samojen ongelmien parissa niiden ratkaisua aktiivisesti miettien. Kaupunkirakennetta kehitettäessä keskeiseen rooliin nousee siis kaavoittajien ja rakennustutkijoiden välinen yhteistyö. Inventoinnit, lausunnot ja määritellyt arvot otetaan kaavoituksessa huomioon, vaikkakaan niiden sovittaminen

7 5 elävään ja nykyaikaiseen yhdyskuntarakenteeseen ei välttämättä aina ole mahdollista. Kommenttipuheenvuoro sävytti seminaaripäivän alustuksia realiteeteilla, joiden tiedostaminen on myös museoviranomaisille tärkeää. POHDITTAVAKSI: Arkkitehtoniset arvot vai aikaan liittyvä ilmiö? Onko nuorten ympäristöjen arvottamisessa kyse ensisijassa arkkitehtonisen laadun arvioinnista vai ilmiöiden analysoinnista? Lähiöt: kokonaisuus vai rakennusten autenttisuus arvojen pohjana? Miten otetaan huomioon lähiö- ja aluerakentamisen ympäristöarvot ja mittakaava? Miten mitataan alueiden muutosherkkyyttä? Miten tehdään arvot näkyviksi? Miten lisätä jo tehdyn työn ja tiedon näkyvyyttä? Kenen arvot? Keiden näkemykset otetaan huomioon kun määritellään mikä lähimenneisyyden muovaamassa ympäristössämme on arvokasta? Millä keinoilla mahdollistetaan laajempi osallisuus? Kuinka nuorten ympäristöjen suojelu määritellään? Mitä tarkoittaa modernin suojelu kaavamerkintänä?

8 6 TEEMAHANKKEET Alustuspuheenvuorojen jälkeen kevätseminaarissa esiteltiin Rakennettu hyvinvointi - hankkeen teemahankkeet, joita on toistaiseksi kolme kappaletta. Tarkoituksena on, että vuoden 1945 jälkeisen ajan ympäristöjen vaalimista ja säilyttämistä sekä niiden erityistarpeiden tunnistamista edistäviä teemakokonaisuuksia käynnistetään jatkossa lisää. Vireillä olevat teemahankkeet esittelivät hankkeiden vastuuhenkilöt. HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT Hankkeen projektipäällikkö: Hilkka Högström, tutkija, Museovirasto Teemahanke on Liikuntatieteellisen seuran ja Museoviraston yhteinen. Toteuttamiseen osallistuu myös Urheilumuseo. Hankkeen tarkoituksena on verkostoitua ja yhdessä eri toimijoiden asiantuntemuksella luoda kokonaiskuvaa maan liikuntaympäristöistä. Teemahankkeen työllistävin tavoite on toteuttaa ja julkaista valtakunnallinen selvitys sotien jälkeen (1945 ) rakennetuista liikuntaympäristöistä. Ensimmäisessä vaiheessa Liikuntatieteen seura ja Museovirasto testaavat laajan työn metodeja ja aikatauluja. Jatkovaiheessa työtapoja kehitetään ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta. Kokemusten pohjalta laaditaan myös ohjeistus paikallisille ja alueellisille toimijoille, jotka jatkossa kartuttavat liikuntaympäristöjä koskevaa tietoaineistoa. Valtakunnallisessa selvityksessä lähestytään laajaa tutkimusaineistoa kolmesta eri näkökulmasta, joita toteutetaan samanaikaisesti. Näkökulma 1: Edustavat kunnat Valitaan eri puolilta Suomea edustavia, erikokoisia, elinkeinorakenteeltaan ja sijainniltaan vaihtelevia kuntia, joiden liikuntaympäristöt selvitetään paitsi ilmiön ja historian tutkimisen avulla myös paikan päällä dokumentoimalla ja arvioimalla. Ympäristöjä koskevat tiedot tallennetaan verkkopohjaiseen tietokantaan, Hyvinvointipakkiin, jonne kuvaus-, historia- ja lähdetietojen lisäksi tallennetaan kartta ja valokuvia.

9 7 Näkökulma 2: Temaattiset merkkikohteet Kartoitetaan yhdessä hankkeen asiantuntijaverkoston ja Suomen Urheilumuseon kanssa liikuntaympäristöjä teemoittain tai lajeittain, jotta voidaan kuvata milloin ja mihin eri liikunta- ja urheilulajit ja ilmiöt ovat ensimmäiseksi tulleet ja miten ne ovat levinneet koko maahan. Näkökulma 3: Tunnistetut ja tunnustetut kohteet Sisällytetään inventointiin Suomi Rakentaa -näyttelyihin eri vuosikymmeninä valikoidut liikuntarakentamisen arkkitehtuurikohteet, samoin Kari Kuosman toimittaman Suomen liikuntapaikat -julkaisun kohteet (julkaisija Opetusministeriö ja Rakennustieto Oy, 2000) sekä muut "arkkitehtuuriltaan ja ympäristöarvoiltaan tunnustetut ja tunnetut" kohteet, kuten maakuntamuseoiden ja kaupunkien museoiden inventointikohteet. Lisäksi arvioidaan viime vuosikymmeninä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustuksia saaneita kohteita. 2 Liikuntaympäristöjä Helsingin Töölössä. Kuva: Ulla Salmela Teksti: Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt. Liikuntatieteen seuran, Museoviraston ja Urheilumuseon työsuunnitelma /2012. Hilkka Högström

10 8 RAKENNETTU HYVINVOINTI KAUPUNGINARKKITEHTIEN TYÖNÄ Hankkeen vastuuhenkilöt Museovirastossa: yli-intendentti Ulla Salmela, arkkitehti Jonas Malmberg ja tutkija Aura Kivilaakso Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa yksittäisen arkkitehdin rooli saattoi muodostua hyvinkin merkittäväksi kaupungin rakentumisessa. Kaupunginarkkitehtien työtä ja asemaa ammattikunnassa ja kaupunkien virkamiehinä on tutkittu kuitenkin toistaiseksi vain vähän. Tutkimus kohdistuu kaupunkeihin hyvinvointi-suomen rakentajina ja erityisesti kaupunginarkkitehteihin osana kaupungin virkamiehistöä. Hankkeessa tarkastellaan kaupunginarkkitehtien kautta maantieteellisesti laajaa suomalaisten kaupunkien kirjoa. Sen kautta voidaan tunnistaa kaupunkilaisten jokapäiväisen rakennetun ympäristön muutoksia tutkimusajankohtana. Hankkeen tavoitteet: Tunnistaa, tuoda esille ja tarkentaa kaupunginarkkitehtien merkitystä suomalaisten kaupunkien rakentamisessa 1900-luvun jälkipuolella. Kaupunginarkkitehtien työtä koskevan tutkimustiedon tuottamisen ja leviämisen edistäminen yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen, museoiden sekä kuntien kanssa. Tuotetun tiedon hyödyntäminen Rakennettu hyvinvointi -hankkeessa ja nuorten ympäristöjen suojelupolitiikan määrittelyssä. Kaupunkirakentamisesta ja -suunnittelusta tuotetun tiedon välittäminen maankäytön suunnitteluun ja korjaushankkeiden taustatiedoksi. Hankkeen vaikutukset: Lisätä tietoa ja sitä myöten arkisissa kaupunkiympäristöissä sijaitsevien kohteiden arvostusta sekä helpottaa niiden arvottamista. Edistää kaupunginarkkitehtien työn arvojen huomioon ottamista maankäytönsuunnittelussa ja korjausrakentamisessa. 3 3 Museovirasto: Ulla Salmela ja Jonas Malmberg, Rakennettu hyvinvointi kaupunginarkkitehtien työnä. Hankeluonnos

11 9 MUUTOKSEN KAMPUKSET Hankkeen vastuuhenkilö: Juha Vuorinen, rakennustutkija, Porvoon museo Muutoksen kampukset -teemahanke käsittelee uudempia, toisen maailmansodan jälkeen muotoutuneita suomalaisia yliopistokampuksia valtakunnan laajuisina arkkitehtuurissa vaikuttaneina ilmiöinä. Tutkimus on kokonaisvaltainen analyysi kampusten historiallisesta muotoutumisesta ja se lähestyy kampusrakennuksia niiden taustalla vaikuttaneen yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Analyysi taustoittaa, ohjaa ja ohjeistaa yksittäisiä rakennushistoriaselvityksiä. Hankkeen ensisijaiset tavoitteet ovat: Kampusten kulttuurihistoriallisen merkityksen tunnistaminen, kokonaisuuksien keskeisten arvojen eritteleminen sekä suuntaviivojen antaminen tuleville rakennushistoriaselvityksille. Kaavoituksellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen huomion kiinnittäminen sellaisiin ominaisuuksiin ja kohtiin, että kokonaisuuksien historiallisesti merkityksellinen luonne siirtyy huomioonotettavaksi korjausrakentamisessa. Kampusten muutosjoustavuuden muutosherkkyyteen analyysin kautta kantaa ottaminen koskien sekä kampuskokonaisuuksien sisäisiä muutoksia että ulkoista joustavuutta (laajentumista). Käsitteistön kehittäminen kuvaamaan ja erittelemään yliopistokokonaisuuksien eri ominaisuuksia. 4 Oulun yliopisto. Kuva: Hannu Vallas Museovirasto: Juha Vuorinen, Suomalainen kampus -tutkimusprojekti. Työsuunnitelman luonnos

12 10 TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN YHTEENVETO Seminaaripäivän jälkimmäinen puolisko oli varattu työryhmätyöskentelylle. Nuoriin rakennettuihin ympäristöihin liittyviä ryhmäkohtaisesti käsiteltäviä aiheita oli yhteensä viisi: inventointi ja dokumentointi, arvottaminen, tiivistäminen ja eheyttäminen, korjausrakentamisen kipukohdat sekä hankepaja. Työryhmiin oli ennakkoilmoittautuminen. Seuraavassa esitellään työryhmätyöskentelyn tulokset tiivistetysti puheenjohtajien seminaarin yhteydessä pitämien yhteenvetojen pohjalta. INVENTOINTI JA DOKUMENTOINTI Ryhmän puheenjohtaja: Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo Modernin rakennusperinnön inventointia ja dokumentointia käsitellyt ryhmä paneutui nuorten ympäristöjen inventoinnin erityistarpeisiin ja eroihin suhteessa muuhun inventointi- ja dokumentointityöhön. Keskustelussa käsiteltiin sekä konkreettisen inventointityön avainkysymyksiä että inventoijien kouluttamisen tarvetta. Todettiin, että inventointien tilaukset tulevat usein ulkopuolisilta tahoilta kuten kaavoittajilta. Museoiden rooli inventointeja tehtäessä on monesti ohjaava, kun taas varsinaisen inventointityön tekevät konsultit. Inventoinneissa on siten huomattaviakin eroja. Modernin inventointi nähtiin niin kutsuttuna perusinventointina, joskaan uudempaa rakennusperintöä inventoitaessa ei tavallisesti mennä rakennuskohtaisesti yhtä pitkälle kuin vanhempia kohteita inventoitaessa. Nuorten ympäristöjen inventoinnissa keskitytään mieluummin aluekokonaisuuksiin. Inventoinnin ominaisuuksiin nähtiin liittyvän myös tiedon runsaus. Mitä lähempänä nykyaikaa operoidaan, sitä enemmän kohteista on tietoa saatavilla. Uudemmat rakennukset löytyvät erilaisista rekistereistä, ja niihin liittyvää arkistomateriaalia on runsaasti, mikä saattaa tiedon pirstaleisuuden takia kuitenkin olla myös ongelma. Ongelmallisina pidettiin myös kulttuurisia muutoksia, jotka kulttuuriympäristössä vaikuttavat nykyhetkeä lähestyttäessä yhä nopeammin. Kulttuuriympäristöön vaikuttaneet ilmiöt ja muutokset tulisi osata tunnistaa inventointeja tehtäessä. Samoja aiheita kannattaisi tutkia samanaikaisesti sekä rakennusten että yhteiskuntahistorian näkökulmista. Samaa aikakautta tai ilmiötä kahdesta suunnasta lähestyvä tutkimustyö tuottaisi kokonaisvaltaisempia ja paremmin ymmärrettäviä tutkimustuloksia.

13 11 Työryhmässä esitettiin, ettei löydetyn tiedon määrä itsessään riitä tuottamaan laadukkaita inventointeja. Aineiston sisällöllinen ja analyyttinen käsittely nähtiin tärkeänä. Olennaiseen rooliin nostettiin inventoijan perehtyneisyys uudempaan rakentamiseen. Inventoijan tulisi pystyä poimimaan saatavilla olevasta tiedosta oleellisin, jotta inventoinneista ei muotoudu liian polveilevia. Työryhmässä keskusteltiin myös Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimuksista (SALAVA), jotka tähtäävät arkeologisten tutkimusten laadun takaamiseen ja yhteismitallisuuteen. Esitettiin, että myös rakennusinventointeja varten voisi kehittää erilaisia kriteereitä ja ohjeita inventointien tuloksien saattamiseksi entistä vertailukelpoisimmiksi. Inventoinneille tulisi asettaa myös yhteisesti määritellyt tasot eli määritellä se mitä ja miten tutkitaan. Esimerkiksi analyyttiset inventoinnit tarjoaisivat aineksia myös korjausrakentamiseen. Työryhmä pohti inventoinneissa syntyneiden laajojen kuva- ja muiden aineistojen säilyttämistä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen museossa on kehitteillä uusi tietokanta, inventointiportaali, jossa kaikki paikkatieto, tekstitiedot, kuvat ja liitetiedostot saadaan talletettua samaan paikkaan. Myös Museovirasto on kehittämässä inventointitietokantaa. Aineiston tallentamisessa ilmeni museoiden välillä kuitenkin variaatioita. Esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseossa/keski-uudenmaan maakuntamuseossa ei käytetä tietokantoja, vaan inventoinnit yleensä julkaistaan raportteina tai julkaisuina. Myös Varsinais-Suomen museossa aineisto analysoidaan ja arvotetaan valmiiksi kaavoittajien saavutettavaan muotoon. Keski-Suomen museossa tieto talletetaan KIOSKI-tietokantaan kohde- ja aluekohtaisesti, ja analyysiä varten kootaan erillinen raportti. Kuvien ja muiden aineistojen säilyttäminen koettiin yleisesti ottaen haasteellisena. Työryhmä kaipasi siihen yhdenmukaisuutta. Keskustelun lopputuloksena oli, että rakennustutkijoiden moderniin rakennusperintöön liittyvää tietoa pitäisi lisätä. Rakennustutkijoiden tulisi tietää paitsi enemmän, myös syvällisemmin. Nuorten ympäristöjen kohdalla tietoa tulisi lisätä esimerkiksi rakennustekniikoista. Todettiin, että Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella onkin aloitettu aiheeseen liittyvä opintokokonaisuus. Inventointityössä rakennustekniikoiden ja - materiaalien tunnistaminen on tärkeää. Kuva Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelemasta Lahden konserttitalosta. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/ Tiina Rekola 2011.

14 12 Esimerkkejä eri museoissa tehtävistä inventoinneista Mobilia: Teiden ja siltojen inventoinnit. Suomessa ei ole juurikaan tehty silta- ja tieinventointeja. Inventointi tarkoittaa vähimmillään kirjallisuusselvitystä, mutta myös kenttäkäyntejä tehdään. Inventointikohteet etupäässä juuri sotien jälkeistä rakentamista Inventoinnin ja dokumentoinnin ohella hoidon ohjaus. Usein inventoinnin lähtökohtana on, että kohteeseen kohdistuu uhka kuten omistajan tarve purkaa tai muuttaa kohdetta. Inventointi voi myös liittyä tarpeeseen suojella kohdetta omistajaltaan. Kun inventointikohteeseen kohdistuu uhka kuten korjaukset, muutokset tai purku-uhka, tehdään inventointeja usein hyvin kiireisellä aikataululla. Helsingin kaupunginmuseo: Ympäristöhistorialliset selvitykset, joissa tarkastellaan jotakin olemassa olevaa historiallista kokonaisuutta kuten puistoa, sairaalakokonaisuutta tai muuta vastaavaa. Museo ei yleensä itse tee inventointeja, vaan konsultit tekevät ja museo ohjaa. Varsinais-Suomen museo: Selvityksiä tehdään kaavoituksen taustaksi. Varsinais-Suomessa on pyritty inventoimaan rakennusajankohdasta riippumatta kaupunkirakenteen kannalta keskeiset rakennukset. Modernin inventointia laajasti ja systemaattisesti ei kuitenkaan ole pystytty tekemään. Keski-Suomen museo: Kunnat ostavat inventointeja kaavan taustaselvitykseksi. Rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys tehdään samalla kertaa. Inventointeja ja selvityksiä tekevät pääasiassa museon omat projektitutkijat. Joskus tilaus saadaan kilpailutuksen kautta. Toisinaan projekti on niin pieni, ettei kilpailutusta edes tarvita. Etelä-Karjalan museo: Konsultit tekevät rakennusinventointeja ja rakennushistoriallisia selvityksiä. Aiemmissa inventoinneissa sotien jälkeinen rakentaminen on inventoitu vain satunnaisesti, teemainventointityyppisesti. Teemoina ovat olleet esim. teollisuusympäristöt, sairaalat ja kunnantalot. POHDITTAVAKSI: Onko inventointi oikea tapa lähestyä nuoria ympäristöjä? Havainnoivasta inventoinnista ilmiöiden ja teemojen kautta kartoittamiseen? Millaisia työvälineitä tarvitaan aluekokonaisuuksien haltuunottoon? Missä tulevat vastaan nykyisten tietojärjestelmien rajat?

15 13 ARVOTTAMINEN Puheenjohtaja Sari Saresto, Helsingin kaupunginmuseo Nuorten kulttuuriympäristöjen arvottamisesta keskustellut työryhmä lähestyi aihetta lähinnä alustuspuheessa esiin nostetun anonyymin arkkitehtuurin kautta. Työryhmän keskustelu painottui rakennusperinnön historiallisiin arvoihin osana suurempaa yhteiskunnallista tarinaa. Samaten modernin suojelun perustelussa käytettävä kieli puhutti työryhmän jäseniä. Todettiin, ettei viranomaiskieli aina vaikeaselkoisuutensa johdosta palvele tarkoitusta parhaimmalla tavalla. Sanat kuten moderni, ominaisluonne ja erityispiirteet, eivät välttämättä lisää ymmärrystä uudempaa rakennusperintöä kohtaan, vaan päinvastoin lisäävät siihen liitettäviä ennakkoasenteita. Viranomaistahojen ja käyttäjien keskinäistä kommunikaatiota pidettiin tärkeänä kehittää toimivammaksi. Kommunikaatiolta toivottiin sekä säännöllisyyttä että kaksisuuntaisuutta. Kommunikaation tehostamiseksi ehdotettiin kansalaisten osallistamista ja nuoren rakennusperinnön julkisuuskuvan laajentamista. Asiaa kohtaan voisi herätä enemmän kiinnostusta, mikäli nuoriin kulttuuriympäristöihin liittyvä tieto olisi helposti saatavilla ja myös median ulottuvilla. Tiedon laajetessa julkisuuden ajateltiin lisäävän rakennusperinnön arvostusta. Esitettiin myös, että tehdyistä inventoinneista voisi laatia lyhyitä inventointikatsauksia, joita jaettaisiin asianomaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Osallistamisen rinnalla uskottiin kohteiden käyttöarvon ja juurevuusarvon voimaan kulttuuriympäristöistä pitäisi työryhmän mukaan puhua enemmän toiminnan ja paikallisidentiteetin konteksteissa käyttäjien näkökulmasta. Arvottamista voisi tehdä asiantuntijatyön rinnalla ruohonjuuritasolta kuulemalla rakennusten käyttäjiä inventointien yhteydessä. Arvotyöryhmän keskustelu sivusi välillä inventointityöryhmän aihepiiriä. Käyttöarvokeskustelun jälkeen ei nähty tarkoituksenmukaisena toteuttaa inventointeja perinteisesti rakennustypologisesta näkökulmasta, vaan ryhmässä toivottiin mukaan myös sosiologista ajattelua kulttuuriympäristön koko kerroksellisuuden esiin saamiseksi. Rakennustypologioiden rinnalle nostettiin aluetypologiat, joissa rakennettuja ympäristöjä tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa mm. lokaliteetin näkökulmasta.

16 14 Inventointeja toivottiin kehitettävän ymmärrettävämpään muotoon myös arvojen perustelun osalta. Työryhmässä ei nähty tarkoituksenmukaisena ainoastaan nuorten ympäristöjen arvojen nimeämistä, vaan toivottiin, että inventoinneissa käytettäisiin analyyttisempää otetta ja nimeämisen rinnalla myös perusteltaisiin suojeluarvojen syyt. Pelkät termit eivät siis työryhmän näkemyksen mukaan riitä argumenteiksi, vaan inventointeihin kaivattiin konkreettisia vastauksia kysymykseen: miksi kohde on suojelun arvoinen? Raskainakin koettujen inventointien lisäksi toivottiin edelleen koottavan, jos ei inventointikatsauksia, niin ainakin lyhyitä, esimerkiksi yhden tai kahden sivun pituisia tiivistelmiä, joissa tuodaan esiin inventointien olennaisimman arvot. Tällaisen lyhyen ja tiiviin lausunnon lukeminen olisi helpompaa sekä kansalaisille että myös muille arvottamiseen osallistuville viranomaistahoille. Työryhmässä keskusteltiin siitäkin millaisia kohteita on mahdollista arvottaa. Kun voimavarat ovat rajalliset ja nuoria ympäristöjä on paljon, on pakko priorisoida se, mitä arvotetaan. Viranomaiset ovat suojelleet perinteisesti vain yli vuotta vanhoja kohteita. Ryhmä keskusteli uudemman arkkitehtuurin suojelemisesta ja siitä voisiko uusinta arkkitehtuuria vaalia tietynlaisena tentatiivina, jonka varsinainen suojelustatus määritellään vasta myöhemmin, ajan kuluessa ja iän karttuessa. Kohteen alkuperäisyysasteen tunnistaminen nähtiin tärkeänä rakennuksen arvoja määriteltäessä, joskin on tärkeää arvostaa myös kerroksellisuutta. Kuvassa vuonna 1954 valmistuneen Lahden konserttitalon sisäovi. Kuva: Ulla Salmela POHDITTAVAKSI: Ovatko arvot kaikkien asia? Kuinka arvottamisessa huomioidaan kohteen käyttö- ja juurevuusarvot? Voiko arvottaminen kääntyä kulttuuriympäristön suojelua vastaan? Millaista kieltä nuorten ympäristöjen arvottamisessa tulisi välttää/käyttää?

17 15 TIIVISTÄMINEN JA EHEYTTÄMINEN Puheenjohtaja Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo Täydennysrakentamisen vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja eheyttämisen toteuttamista käsitellyt työryhmä käytti keskustelussaan esimerkkinä Tampereen Peltolammin kaupunginosaa. Peltolammi on mukana Tampereen kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen tähtäävässä EHYT -hankkeessa. Keskustelussa nostettiin esiin kysymys täydennysrakentamisen laadun määrittelystä. Esimerkiksi Tampereella työtä laadun varmistamiseksi tekee kaupunkikuvatoimikunta. Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen näkökulmista olisi kuitenkin tärkeää, että myös museoviranomaiset osallistuisivat laadunvalvontaan esimerkiksi vaikuttamalla suunnittelijoiden valintaan suunnittelijoiksi olisi tärkeä saada tekijöitä, jotka ymmärtävät paikan luonnetta myös sen rakennus- ja kulttuurihistorian osalta. Toisaalta näkyvyys ja julkisuus nähtiin tiivistämisen ja kaupunkirakenteen eheyttämisen laatua lisäävinä tekijöinä. Lähiöiden osalta keskusteltiin täydennysrakentamisen vaikutuksista paikallisten elämään. Aluerakenteen tulisi kestää eheyttäminen. Kaupunginosien kyvyssä kestää tiivistämistä on kuitenkin aluekohtaisia eroja. Esitettiin, että osan lähiöistä voisi säilyttää esimerkkeinä, kun taas toisissa voisi sallia täydennysrakentamisen aina alueen luonteen salliessa. Keskusteltiin myös täydennysrakentamisen vaikutuksista kaupunkilaisten luontosuhteeseen. Esimerkiksi piha-alueiden katoaminen vaikuttaa ihmisten toimintaan väistämättä. Täydennysrakentamisen seuraamuksia pitäisi näin ollen miettiä laajemmin kuin ainoastaan arkkitehtuurin näkökulmasta. Arkkitehtuuri luo puitteet ihmisten toiminnalle ja päinvastoin. Sosiaalisen toiminnan osalta esiin nostettiin kysymys ostoskeskuksista ja niiden merkityksestä paikallisille. Ostoskeskukset ovat ihmisten kokoontumispaikkoja, ja niitä on rakennettu osaksi toiminnallisia kokonaisuuksia. Ostoskeskuksia ei siis tulisi eheyttämisen nimissä, muttei myöskään niiden suojelusta keskusteltaessa, lähestyä ainoastaan arkkitehtuurikohteina. Käyttäjille ostoskeskukset luovat tilan sosiaaliselle toiminnalle. Ostoskeskuksien tulevaisuutta miettiessä pitäisi keskustelun osaksi liittää siis yhtä lailla kohteen käyttöarvo. Työryhmässä pohdittiin myös sitä, onko tyhjää rakennuspaikkaa enää olemassakaan vai onko kaikki rakentaminen nykyään jo oleville alueille kohdentuvaa täydennysrakentamista. Koska uudisrakennuskohteiden käyttäjät ovat yhä enemmissä määrin tiedossa jo etukäteen, voitaisiin myös tiivistämisessä, eheyttämisessä ja

18 16 korjausrakentamisessa soveltaa asukasorientoitunutta otetta, osallistamista. Yhteisen keskustelun kautta ajateltiin voitavan kirvoittaa entistä tehokkaammin myös rakennussuojelukysymyksiä. Keskustelu osallistamisesta herätti kuitenkin kysymyksiä museoviranomaisen asemasta rakennussuojelukeskusteluissa. Voiko museoviranomainen olla tasavertainen osa keskustelua, mikäli keskusteluun osallistuvat myös käyttäjät? Vahvistaako vai huonontaako paikallisten osallistaminen museoviranomaisen asiantuntija-asemaa, mikäli tämä osallistuu keskusteluun tasavertaisena keskustelijana? Tiivistä, eheää ja kulttuurihistoriallisesti rikasta kaupunkirakennetta? Näkymä Lahden konserttitalon tornista. Kuva: Ulla Salmela POHDITTAVAKSI: Miten kootaan hyviä esimerkkejä onnistuneista hankkeista? Voiko museoviranomainen olla mukana suojelukeskustelussa tasa-arvoisena osallistujana?

19 17 KORJAUSRAKENTAMISEN KIPUKOHDAT Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Jetsonen, Museovirasto Korjausrakentamiskeskustelun kysymykset liittyivät niin kuntotutkimuksiin, korjausmenetelmiin kuin korjaushankkeiden suunnittelijoihin. Ryhmä tarkoituksena oli keskustella nuorten rakennusten eroista verrattaessa perinteisiin korjausrakentamiskohteisiin. Keskusteluun liittyivät myös uudempien rakennusten korjaustapaohjeet ja niiden soveltaminen rakennusperinnön hoidossa. Korjausrakentamisesta keskusteleminen sai seminaarilaiset mietteliääksi. Kuva: Ulla Salmela Käytön osalta todettiin, että korjausrakentamiseen liittyviä haasteita ovat muun muassa uusiutuvat standardit ja enenevät määräykset. Tilojen käytön tehostaminen asettaa paineita suunnittelijalle, ja valitettavan usein työ joudutaan toteuttamaan alkuperäisarkkitehtuuria muuttamalla korjausrakentamisen kustannuksien noustessa odotettua suuremmiksi. Esimerkkeinä keskustelussa käytettiin kouluja ja urheiluhalleja. Todettiin, että myös ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on vaikutussuhteessa rakennusten muuttuviin käyttötarkoituksiin. Keskusteltaessa talotekniikasta ja siihen kohdistuvista toimenpiteistä, todettiin, että tekniikka tulisi huomioida myös inventoinneissa. Pelkän arkkitehtuurin kuvaileminen ei vielä riitä rakennuksen vaalimiseen kokonaisuudessaan. Inventoijien tulisi kyetä tunnistamaan olemassa olevat tekniset järjestelmät. Talotekniikkaan liittyvän informaation pitäisi ulottua myös käyttäjille kuten taloyhtiöiden hallituksille. Tiedon lisääntyminen vähentäisi turhia tai väärin toteutettuja korjaustoimenpiteitä. Olennaiseen rooliin keskustelussa nostettiin myös suunnittelijoiden pätevyys. Tiedon osalta todettiin, että tiedon jakamisen rinnalla tulisi muistaa yhtälailla tiedon päivittämisen tärkeys muita seuraamalla. Samanlaisten nuorten kohteiden

20 18 korjausrakentamisen kipukohtiin liittyvien kysymysten äärellä työskentelevät myös esimerkiksi ruotsalaiset. Työryhmä keskusteli niin ikään korjausrakentajien koulutuksen määrästä ja tasosta. Nuorten kulttuuriympäristöjen hoidon kannalta tärkeää olisi saattaa hyviksi koetut toimenpiteet kaikkien alalla toimivien tietoon. Modernin rakennuskannan korjaajien koulutusta tulisi lisätä, ja aihealueen taitajista olisi hyvä koota rekisteri, jota myös ylläpidetään. Olisi tärkeää samaten koota tietoa yrityksistä, jotka tarjoavat modernin korjaukseen soveltuvia teollisia rakennusmateriaaleja. Todettiin kuitenkin, että rekistereiden ongelmana on viranomaisten velvollisuus pysyä puolueettomina. Lahden konserttitalon ala-aulan pintamateriaalit ovat kestäneet hyvin vuosikymmenten kovaa käyttöä. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/ Tiina Rekola POHDITTAVAKSI: Miten lisätään rakennusten toiminnallisten periaatteiden tunnistettavuutta korjauksen lähtökohtana, vaikka tiukentuvat määräykset ja käytön tehostaminen asettavat suunnittelulle yhä enemmän vaatimuksia? Kuinka lisätään rakennuskannan korjaajien koulutustasoa? Mitä ja millaisia kansainvälisiä malleja voidaan hyödyntää modernien rakennusmateriaalien korjaamisessa?

21 19 HANKEPAJA Puheenjohtaja Hilkka Högström, Museovirasto Hankepajassa mietittiin millaisia nuoria ympäristöjä käsitteleviä tutkimus- ja teemahankkeita tarvittaisiin ja voitaisiin toteuttaa Rakennettu hyvinvointi -hankkeen puitteissa. Keskustelussa korostui, että teemahankkeiden toivottaisiin olevan analyyttisiä, soveltavia ja lähestyvän rakennettua ympäristöä, ei ainoastaan arkkitehtuurin näkökulmasta, vaan myös esimerkiksi yhteiskuntapoliittiselta kannalta. Sopiviksi teemahankkeiden aiheiksi esitettiin muun muassa sairaalarakentamista, tieja liikenneympäristöjä, maaseudun rakennemuutosta sekä korjausrakentamisen erityiskysymyksiä. Myös tietona tietoa tiedosta, jo olemassa olevista tutkimuksista, toivottiin koottavaksi yhteen. Työryhmän mielestä teemahankkeita ja tutkimustuloksia tarvittaisiin välittömästi tutkimusten aika on nyt heti. Keskusteltaessa yhteistyöstä kävi selväksi, että Museoviraston toivottiin koordinoivan teemahankkeita. Sopivina vuorovaikutteisten hankkeiden yhteistyökumppaneina pidettiin erityisesti koko museokenttää, oppilaitoksia, etenkin yliopistoja ja korkeakouluja, maakuntien liittoja, ELY-keskuksia ja muita rakennettujen ympäristöjen parissa toimivia tahoja. Rahoituskanavina nähtiin muun muassa ministeriöt ja perinteiset apurahat. Hankepajassa keskusteltiin myös kulttuuriympäristötyöntekijöiden yhteisen portaalin ja vapaasti täydennettävien Open Access -tietojärjestelmien tarpeesta. Internetissä rakennetun ympäristön tiedon julkistaminen ja yleisön kommentointimahdollisuus nähtiin tärkeänä samaan tapaan kuin kuntien sivustoilla jo olevat opasaineistot kuten kevyen liikenteen reittioppaat. Hyvinä olemassa olevina välineinä mainittiin Wikipedia ja Rakennusperintö.fi. POHDITTAVAKSI: Kuinka lisätä hankkeiden näkyvyyttä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa? Millä tavoilla hyviä hanke-esimerkkejä voidaan kerätä? Millaisia haasteita lisääntyvä tiedonhallinta asettaa?

22 20 LOPPUKESKUSTELU JA PÄÄTÖKSET Loppukeskustelussa todettiin, että päivän osallistujaluettelon perusteella kiinnostus sotien jälkeisen kulttuuriympäristön suojelemiseen, vaalimiseen ja hoitoon on suuri. Seminaaria pidettiin onnistuneena ja tarpeellisena. Vapaa ilmoittautuminen palveli tarkoitusta hyvin. Keskusteltiin kaksisuuntaisesta tiedonvaihdosta museoiden ja Rakennettu hyvinvointi - työryhmän välillä sekä eduuni -työryhmäpalvelun soveltamisesta verkoston työkaluna. Sähköisen foorumin kautta voisi jakaa kokemuksia, näkemyksiä ja neuvoja. Yhteinen foorumi voisi korvata osan tapaamisista ja lisätä yhteydenpitoa. Toivottiin kuitenkin seminaarimuotoisten tapaamisten jatkamista myös tulevaisuudessa. Aihepiireiksi toivottiin ajankohtaisia, rajattuja teemoja. Esillä olivat muun muassa sairaalat, julkinen rakentaminen sekä Jyväskylän maakuntakaavaan liittyvä modernin inventointi. Keskusteltiin mahdollisista teemahankkeista. Esitettiin, että teemat liittyisivät kokonaisuuksiin kuten Mobilian ehdottamaan liikenneympäristöaiheeseen. Todettiin, että teemat voisivat liittyä myös ajankohtaisiin nuorten ympäristöjen suojelussa kohdattaviin ongelmiin. Päätökset Museovirasto toimii hankkeen koordinoijana, koollekutsujana ja verkoston ylläpitäjänä edelleen. Työkaluna kokeillaan eduuni -työryhmäpalvelua. Erikoismuseot käynnistävät omilla erityisaloillaan teemahankkeita, jotka toteutetaan yhteistyössä. Seuraavaksi tapaamispaikaksi ehdotettiin Hämeenkylän kartanoa Vantaalla. Tapaamisen järjestää Vantaan kaupunginmuseo yhteistyössä Museoviraston kanssa. Seminaareja ja tapaamisia järjestetään jatkossa säännöllisesti.

23 21 RAKENNETTU HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄN YHTEYSTIEDOT MUSEOVIRASTOSSA Elisa El Harouny, tutkija Hilkka Högström, tutkija Sirkkaliisa Jetsonen, yli-intendentti Aura Kivilaakso, tutkija Jonas Malmberg, arkkitehti Ulla Salmela, yli-intendentti Kuva: Lahden kaupunginmuseo/ Tiina Rekola 2011

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Rakennusperinnön vaaliminen

Rakennusperinnön vaaliminen Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen

Lisätiedot

Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013

Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013 Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö Juha Vuorinen 18.4.2013 Laki Museovirastosta Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Museoviraston, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon ja Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoiden yhteistyö ja työnjako kulttuuriympäristön vaalimisessa

Museoviraston, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon ja Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoiden yhteistyö ja työnjako kulttuuriympäristön vaalimisessa Museoviraston, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon ja Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoiden yhteistyö ja työnjako kulttuuriympäristön vaalimisessa Museovirasto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo sekä Espoon ja Vantaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristö kunniaan, Pori 23. 4. 2012 Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö Satakunnan Museo gsm 044 701 8511 niina.uusi-seppa@pori.fi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Rakennustutkija Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo, seminaarialustus 24.11.2006 Pispalan kaupunginosa on yksi kansallisesti

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2014 NAANTALIN KAUPUNKI Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan muutos I Muutosalue koskee tiloja: Kummeli 529-409-5-3, Kaukoranta 529-409-4-2 Tamminiemi I 529-402-1-40, Tamminiemi II 529-412-1-36,

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

RAKENNETTU HYVINVOINTI

RAKENNETTU HYVINVOINTI kuva: Ulla Salmela 2010 RAKENNETTU HYVINVOINTI 1900-luvun jälkipuolen rakennetut ympäristöt museotyössä Museokyselyn raportti 24.8.2010 Museovirasto Ulla Salmela 2 Sisällys Nuorten rakennettujen ympäristöjen

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA

SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA Sopijapuolet: Museovirasto ja Helsingin kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa. Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin

Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa. Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin Ville Roslakka 21.1.2014 Varsinais-Suomen rahoitusviranomaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri Yhteenveto syysseminaarista 15.11.2011 Kuva:.MV/ Volker von Bonin. Aura Kivilaakso 15.12.2011 SISÄLTÖ Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA

SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA Diaarinumero: XXX/005/2011 Sopijapuolet: Sopimuksen tausta ja tarkoitus: Museovirasto ja

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot