KALAJOEN KAUPUNKI 2009

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI 00 Kuva: Pohjanmaan Puhelin Oy - Virtuaalipohjanmaa KIRKONSEUTU, ETELÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS SIIPOLANRINTEEN ALUEELLE KORTTELI 0 KAAVASELOSTUS Kaavanlaatija: Kalajoen kaupungin kaavoitustoimi Yhteystiedot: Kalajoentie, 00 Kalajoki puh: 0- Vireilletulo:..00 Hyväksymispäivämäärät: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus..00 Valtuusto

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Kunta: Kalajoki Kunnanosa: Etelänkylä Kaavan nimi: Siipolanrinne Kaava-alueen koko:, ha Kaavanlaatija: Kalajoen kaupunki Nähtävilläolot: - OAS Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymispäivänmäärät: - Elinkeino- ja maankäyttölautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee Kalajoen keskustassa Kalajoen eteläpuolella, Saarisillan tuntumassa Etelänkyläntien varrella. Kaavamuutos koskee korttelia 0 ja pientä osaa korttelista 0. Kalajoen kaupunki on tehnyt Rahkola-Yhtymän kanssa maankäyttösopimuksen..00 alueen kaavoittamisesta. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen keskeisiä tavoitteita ovat: ) korttelin kaavamerkinnän muuttaminen asumisen mahdollistavaksi, ) kaupunkirakenteen tiivistäminen, ) kaupunkikuvan parantaminen ja ) liikennejärjestelyjen selkeyttäminen.

3 . Sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. TUNNISTETIEDOT.... KAAVA-ALUEEN SIJAINTI.... KAAVAN TARKOITUS.... SISÄLLYSLUETTELO.... LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.... SUUNNITTELUTILANNE... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET.... OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.... ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET... ASEMAKAAVAN KUVAUS. KAAVAN RAKENNE.... YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN.... ALUEVARAUKSET.... KAAVAN VAIKUTUKSET.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.... NIMISTÖ... 0 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 0. TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Seuranta- ja tilastolomake Kunnallistekniikka Maanomistus Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennustapaohjeet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen nähtävilläolon lausunnot, mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet Kaavoitussopimus Viranomaisneuvottelun muistio 0 Kaavaehdotuksen nähtävilläolon lausunnot, muistutukset ja kaavanlaatijan vastineet

4 TIIVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Kaava on tullut vireille..00 kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaavoituksesta on laadittu sopimus Rahkola Yhtymän ja Kalajoen kaupungin välillä..00. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnosta on työstetty toukokuussa ja se on ollut nähtävillä Kaavaehdotusta on työstetty syyskuussa 00. Kaavaehdotus on ollut nähtäville. Asemakaava Korttelin kaavamerkintä on muutettu asumisen mahdollistavaksi. Kaupunkirakennetta on tiivistetty ja liikennejärjestelyjä selkeytetty. Kaavamuutoksessa on esitetty erillispientalojen korttelialueen lisäksi asuinkerros- tai asuinrivitalojen korttelialue. Tontin pohjoisosa on osoitettu rakentamisen ja eteläosa pysäköinnin alueeksi. Erillispientalojen korttelissa on yksi tontti, jossa on olemassa olevaa rakentamista. Pääosa korttelista on osoitettu asuinkerros- tai asuinrivitalojen korttelialueeksi. Kaava mahdollistaa kortteliin toteutettavan Iu½- II- kerroksisia rakennuksia. -tontin tehokkuus on e=0, ja AKR-tontin e=0,. Autopaikkojen mitoitukseen ei ole annettu määräyksiä kaavakartalla. Korttelin tehokkaampi käyttöönotto tiivistää keskustarakennetta. Keskustan kaikki palvelut sijaitsevat kävelyetäisyyden päässä kaava-alueesta. Seuranta- ja tilastolomake on liitteenä.. Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttamisesta asuin- ja piharakentamisen osalta vastaa yksityinen taho. Kaupunki vastaa kunnallistekniikan suunnittelemisesta ja toteutuksesta. Korttelin toteuttaminen voidaan käynnistää asemakaavamuutoksen valmistumisen jälkeen kunnallisteknisten edellytysten täytyttyä. Aksonometria Siipolanrinteen korttelista (Kuva: Arkkitehtiylioppilas Veli-Pekka Ranta).

5 LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista Alue sijaitsee Kalajoen keskustan välittömässä läheisyydessä joen eteläpuolella. Korttelissa on aikaisemmin harjoitettu maataloutta, mutta toiminta on loppunut vuosia sitten. Suunnittelualueella maanpinta nousee korkeammalle kuin lähiympäristössä niin, että korttelista muodostuu hyviä näkymiä joelle. Vilkasliikenteinen Etelänkyläntie sijoittuu korttelin ja joen väliin. Siipolanrinteen kohdalla liikennemäärä on keskimäärin 0 henkilöautoa/vuorokausi. Liikenne Saarisillalla on sitäkin tiheämpää. Etelänkyläntien nopeusrajoitus Siipolanrinteen kohdalla on 0 km/h. Vuoden 00 aikana Etelänkyläntielle on rakennettu kaksi hidastetöyssyä, jotka sijaitsevat hieman etäämpänä Saarisillasta. Tieliikennemääriä Kalajoella.. Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisesti. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue sijaitsee loivassa rinteessä. Osa korttelia on ollut aikaisemmin peltona. Tiehallinto, Oulun tiepiirin liikennemääräkartta 00. Ote.0.00.

6 Vuonna alue oli osa Kalajoen ydinkeskustaa, koska Kalajoen ylitti ainoastaan Saarisilta. Tarkempi ortokuva vuoden tilanteesta.

7 Ortokuva vuoden 00 tilanteesta... Rakennettu ympäristö Kalajoen eteläpuolella Etelänkylällä, keskustan tuntumassa, on rakentaminen painottunut vahvasti asuinrakentamiseen. Osa rakentamisesta on vielä maatalousrakentamista. Muutamat yleiset rakennukset Etelänkylällä sijoittuvat Saarisillan ja valtatien välille Etelänkyläntien varrelle. Yhdyskuntarakenne on suhteellisen väljää vanhojen maatilojen johdosta. Korttelissa 0 on sijainnut rakennus jo vuonna. Päärakennus on sijoittunut muiden tienvarren rakennusten mukaisesti tiensuuntaisesti. Vuoden kuvan pihapiirissä näkyy vanha navettarakennus, joka näkyy myös myöhemmässä ilmakuvassa. Navetta on purettu todennäköisesti vuonna 00. Päärakennus on vuodelta ja se on peruskorjattu vuonna 00. Kunnallistekniikka on esitetty liitteessä. Etelänkyläntiellä tyypillistä ovat korkeat ja pitkät vanhat rakennukset, jotka sijoittuvat lähes kiinni Etelänkyläntiehen sen suuntaisesti. Merkittävimpinä voidaan mainita Hietalan pappila, Siipola, Ojala-Siipola ja Vanha-Ylänkö. Sari Alajoki on arvottanut Hietalan pappilan ja Ojala-Siipolan rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi sekä Siipolan rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi. Copyright Maanmittauslaitos 00. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

8 Kuvasta näkyy vanha navettarakennus sekä vasemmassa laidassa uuden rakenteilla olevan omakotitalon rakennustyömaa. Saarisillan päätepisteessä Siipola (sininen rak.). Kuvan oikeassa ylälaidassa Etelänkyläntien varrella Ojala-Siipola. Kuvassa laitimmaisena oikealla Vanha-Ylänkö (keltainen rak. ja rusehtava katto). Arto Halttunen Virtuaali-Pohjanmaa PPO,..00

9 Vanhojen rakennusten sijainnit kartalla. Hietalan pappila Hietalan tilan historia ulottuu keskiajalle, jolloin se on todennäköisesti jo perustettu. V. kymmenysluettelossa Hietalan taloja oli Etelänkylässä kaksi. Pietari Arctophilacius hankki Kalajoelle tultuaan kaksi taloa; 0 hän omisti Siipolan ja Hietalan toisen talon, jonka yhdisti Siipolaan. Toinen Hietala siirtyi kappalainen Jaakko Teudschoviukselle ja hänen perillisilleen v.. Häntä kutsuttiin Hietalan ruhtinaaksi. Isonvihan jälkeen Hietalan aution krununtilan maat liitettiin Ellilään, josta oli tullut kappalaisenpuustelli, Calamniuksen aikana. Nykyinen rakennus on v. ja sen rakensi Niilo Koskela. Hietalassa 00-luvulla asunut pastori Jaakko Hemming oli vaatimaton mies ja korjauksia puustellissa tehtiin vain vähän. 0 tehtiin vähäisiä korjauksia, viisi vuotta myöhemmin otettiin lattiat ylös. Perusteellisempi korjaus tehtiin, mm. päärakennuksessa kaikki ikkunat korjattiin ja maalattiin. Päärakennukseen on myöhemmin, joko 00-lopulla tai 00-luvun alussa tehty nykyinen komea lasiveranta. Myös nykyinen vuoraus ja ikkunoiden kehyslistat koristeineen ovat myöhempää perua. Sodan aikana Hietalaan sijoittui vuokralle Sortavalan naisten kotiteollisuuskoulu v. 0 lähtien, joka oli alkuna Kalajoen pysyvälle naiskotiteollisuuskoululle. Pappilan päärakennuksen nykyinen asu on seurausta tehdystä remontista, jossa vanha luonnonkivijalka korvattiin betonikellarilla autotalleineen ja harrastustiloineen. Samalla julkisivu muuttui uuden aukotuksen seurauksena. Myös toiseen päähän varustettu uusi kuisti on muuttanut ulkoasua. Kuisti on säilyttänyt hienosti alkuperäisen asunsa, myös muut ikkunat ovat pääosin uusimatta. Julkisivujen hirsienpäitä peittävät pilasterit rytmittävät keskeissalipohjakaavan käsittävää rakennusta. Räystäät on muotoiltu profiloiduista hirsistä. Sisätilat on modernisoitu, ullakolla on vielä näkyvillä talon alkuperäistä hahmoa. Ullakon haukkaikkunat ovat vanhan valokuvat perusteella olleet alkuaan pyöreät. Pihan vanha koivukuja on kaadettu. Hietalan pappila (Kuvat: Sari Alajoki). Siipola Talo on siirretty viereisestä Ojala-Siipolan pihapiiristä, alkuaan se omistajan mukaan olisi tuotu Rautiosta. Talon siirsi nykyiselle paikalle omistajan isä, autoilija K. A. Siipola. Hän hankki Vanhat rakennukset projekti Sari Alajoki. Inventointikortti K00 Hietalan Pappila

10 ensimmäisen auton ja aloitti kiinteistössä autokoulun, joka toimii yhä Kalajoella. Oy Esso Ab:n huoltoasematoiminta ja autokorjaamo on aloitettu myös tällä paikalla. Väinö Siipolan omistuksessa on sillan kupeessa sijainneen myllyn pienoismalli. Myllyn toiminta loppui koskenperkausten johdosta. Siipolan talo kuuluu Kalajoen vanhimpien joukkoon, nimi mainitaan jo 00-luvulla. Siipolasta erotettu nykyinen Siipola, on säilyttänyt kohtalaisen hyvin alkuperäisen asunsa, profiilipeltikatetta ja sinistä väriä lukuun ottamatta. Myös vaaka-/pystyvuoraus on todennäköisesti myöhempää perua. Päädyt on laudoitettu peiterimavuorauksella. Kuisti on 00-luvun puolelta. Myös sisältä uudistuksista, mm. lastulevytyksistä huolimatta talo on säilyttänyt alkuperäistä luonnettaan. Pihapiirissä on aitta, joka on siirretty tänne Hietalan pappilasta, jossa se on toiminut mm. kanalana. Vastapäätä päärakennusta on komea, betonitiili/rankorakenteinen, säterikattoinen navetta. Navetan on omistajan mukaan suunnitellut helsinkiläinen Veikko Siipola. Betonilattia on toteutettu erittäin taitavasti siten, että kosteus ei ole päässyt kulkeutumaan lattian läpi. Siipola (..00). Ojala-Siipola Ojala-Siipolan (Siipola, juontaa nimestä Sigfrid)) talo kuuluu Kalajoen vanhimpiin kantataloihin. Siipolan talo kuuluu todennäköisesti myös niihin tiloihin, jotka ovat syntyneet jo keskiajalla, lähteissä talo mainitaan ensi kerran. Calamnius-suvun kantaisä kirkkoherra Pietari Arctophilaciuksen tiedetään omistaneen Kalajoella kaksi yksityistä taloa 0, Siipolan ja siihen yhdistetyn Hietalan talon. Talon peri sitten hänen poikansa Kaarle Kalling nuor. ja hänen poikansa Kaarle Kalling vanhempi antautui kokonaan kotitilan viljelemiselle; talon tuotto oli, tynnyriä enemmän kuin parhaimman sadon saaneilla talonpojilla. 00-luvulla talossa pidettiin myös usein käräjiä ja muita kokouksia. 00-luvun alussa Siipolassa asui maanmittari Fredrik Johan Lundström. Myös maanmittari Fineman asui Siipolassa Suomen sodan aikana sattuneeseen kuolemaansa saakka. 00-luvun alussa Siipolan omistajaksi mainitaan nimismies Stårck. 0 osa vanhasta Siipolasta joutui maanmittari Stenrothille. Siipola mainitaan yhdeksi Kalajokivarren majataloista. Pietari Siipolan ja eräiden muiden omistama Kirkkokosken mylly Etelänkylässä mainitaan 00-luvun alun suurimmiksi kotitarvemyllyiksi. Siipola on siirtynyt sittemmin Ojala-suvulle avioliiton kautta; nykyisen omistajan isoisänisä Kalle Ojala avioitui Siipolan tyttären kanssa. Kuntakokouksia on pidetty Siipolassa 0-luvun puolivälissä. Siipolassa on naapurin Kärjen tavoin pidetty karajiä aina 0-luvulle saakka. Talo toimi myös vankien ja kuljettajien levähdyspaikkana; talossa, kuin myös kotiseutumuseossa on jäljellä vielä vanhoja käsirautoja ja ketjuja, joilla vangit olivat kahlittuina Siipolan seinään lepoajaksi. Pihalla on tiettävästi ollut myös piiskauspaikka, jossa rikollisia rangaistiin pieksämällä. Rangaistut riensivät sen jälkeen jokirantaan ihoansa vilvoittelemaan. Viimeisenä Kalajoen kihlakunnan pieksäjänä oli Siipolan isäntä Matti Naatus ( 0). Hän oli kirkkotyömaalla rampautunut, mutta piiskurina häntä pidettiin täsmällisenä ja peräänantamattomana. Vanhat rakennukset projekti Sari Alajoki. Inventointikortti K Siipola

11 00-luvun lopulla talon itäpäätyyn on lisätty kaksi kamaria. Talon vanhat luonnonkiviperustukset on korvattu betonikellarilla, samoin sisätiloja kunnostettiin tuolloin. Talossa on kuitenkin säilynyt vanhaa kiinteää sisustusta, mm. peliovia 00-luvun tyylisine saranoineen sekä erikoisia messinkikahvoja. Kuisti pihanpuolella on uusi, vanhan mallin mukaan tehty. Pihalla on säilynyt vanha aitta. Väinö Siipolan omistama Siipola sillankupeessa on peräisin tästä pihapiiristä. Talolle on myönnetty Suomen talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi. 0 Vasemmalla Ojala-Siipola (..00) ja oikea Vanha-Ylänkö. Vanha-Ylänkö Vanha-Ylänkö on myös ollut Siipolan-suvun omistuksessa; Kalle ja Jussi Siipolan omistuksessa viimeiseksi. Marjan äidin vanhemmat, Juho ja Jenni Annala ostivat talon. Talo on tiettävästi siirretty paikalle muualta. Sitä on peruskorjattu ensin ja sittemmin saneerattu perusteellisemmin, mm. varustettu parvekkeellisella kuistilla. Pihalla on jäljellä vanha leipomotupa ja aitta, jonka omistaa naapurissa asuva veli Reijo Pitkänen. Tulotietä reunustaa sotien jälkeen rakennettu betonitiilinavetta. Betoninavetta on purettu todennäköisesti vuonna 00. Suunnittelualueen lounaispuolella 0 metrin päässä sijaitsee Ojalan toimiva maatila, jossa on hevostalli ja navetta. Eläinmäärä yksikköinä on vuonna 00 ollut. Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan suoja-alueiden ulkopuolella. Ojalan hevostalli ja navetta Kuvassa on esitetty eläinsuojien sijainnit suojaetäisyysympyröineen. Vanhat rakennukset projekti Sari Alajoki. Inventointikortti K Ojala-Siipola ja K Vanha- Ylänkö

12 .. Maanomistus Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Pääosa alueesta on siirtynyt nykyiseen omistukseen vuonna 00. Maanomistus on osoitettu liitteessä.. Suunnittelutilanne Pappilan- ja Saarisillan väliin vahvistettiin asemakaava vuonna. Asemakaavaalueen eteläosassa on ollut muutostarpeita tämän jälkeen vuonna Kappalaisentien tuntumassa ja vuonna Siipolanpuiston tuntumassa. Vuoden asemakaava. Vuoden (vas.) ja (oik.) asemakaavan muutokset. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on..00 vahvistanut maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Ojala-Siipola ja Hietalan pappila ovat maakuntakaavan kulttuurihistoriallisten kohteiden luettelossa. Kalajoen keskusta on lisäksi matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta sekä maaseudun kehittämisen kohdealuetta.

13 Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on oikeusvaikutukseton vuonna valtuuston hyväksymä osayleiskaava. Yleiskaava on vanhentunut ja sen muutostyöhön liittyviä esiselvityksiä laaditaan. Yleiskaavassa suunnittelualueen vieritse on osoitettu kokoojatieluonteinen liikenneyhteys Etelänkyläntieltä eteläpuolisille asunto- ja viljelysalueille. Tieyhteyttä ei ole toteutettu. Keskustan osayleiskaavan laadinta on aloitettu ja Etelänkyläntien osalta liikennejärjestelyjä on hahmoteltu liikennesuunnittelijan ja tiehallinnon kanssa. Yleiskaavasuunnittelun edetessä tarkastellaan liikenneverkon muutos- ja kehittämistarpeita yksityiskohtaisesti. Maanmittauslaitos, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Infokartta...00

14 Vuoden yleiskaavassa suunnittelualue on esitetty maatilojen talouskeskusten alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue (AM/s). Voimassa oleva asemakaava Ajantasa-asemakaavassa kortteli on esitetty maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi, jonka rakennuspaikalla saa olla enintään kaksiasuntoisen päärakennuksen lisäksi yksi asunto erillisessä rakennuksessa. Asemakaava on vahvistettu.. ja se on osa laajaa Etelänkylällä vahvistettua asemakaavaa. Asemakaava on suunnittelualueen osalta vanhentunut. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on liitteenä. Asemakaavojen vahvistumisajankohdat Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Kalajoen valtuustossa Rakennuskiellot Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta Numeerinen pohjakartta on vuoden 00 ilmakuvauksen perusteella laadittu. Osalla aluetta on vuoden kuvauksesta tehtyä rasterikarttaa. Rasterikarttaa on päivitetty vuonna 00.

15 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa..00. Kaavamuutoksesta on päätetty..00 kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutos on tullut vireille lehti-ilmoituksella..00. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja viranomaisneuvottelu on järjestetty..00. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö.. Osalliset.. Vireilletulo Osallisia ovat kaikki, jotka tuntevat itsensä osallisiksi muun muassa kaupunkilaiset ja maanomistajat. Viranomaisia ovat Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Asemakaavan muutos on tullut vireille lehti-ilmoituksella..00. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kirjeellä, kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoituksella paikallislehdissä... Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosta on työstetty vuoropuhelussa maanomistajan kanssa. Kalajoen kaupunki on tehnyt kaavoitussopimuksen Rahkola Yhtymän/Matti Rahkola kanssa. Kaavoitussopimus on liitteenä. Kaavamuutoksen käynnistämisen jälkeen viereisten alueiden maanomistajat Reijo Pitkänen (korttelin 0 maatilojen talouskeskusten alue) sekä Eila Saari, Rauni Kippola ja Kaija Jaakola (korttelin 00 Siipolanpuisto ym. alueet) ovat esittäneet kaavamuutoksen laajentamista koskemaan myös heidän maanomistustaan. Asiaa on käsitelty elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa..00 (Reijo Pitkäsen asemakaavan muutos) ja (Siipolanmäen asemakaavan muutos). Hakijoille kuitenkin esitettiin, että kaavanmuutosesitys siirretään otettavaksi huomioon myöhemmin, laajemman alueen kaavatarkastelun yhteydessä. Tämän perusteluna ovat pääasiallisesti yleiskaavallisen tarkastelun tarve. Tämän lisäksi on käyty useita muita neuvotteluja ja keskusteluja kaava-alueesta kiinnostuneiden kanssa. Kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Kaavaluonnokseen jätettiin viisi lausuntoa ja kolme mielipidettä. Yhteenvetona palautteesta voidaan todeta, että kaavaluonnos on kiinnostanut erityisesti kaava-alueen läheisyydessä asuvia. Mielipiteissä oli otettu kantaa Siipolantien osoittamiseen ja kaavamuutoskorttelin kerroslukuihin ja tehokkuuteen. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon lausunnot, mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet ovat liitteenä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on järjestetty viranomaisneuvottelu..00. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä. Viranomaisten näkemysten mukaan kaavan perusratkaisu on perusteltavissa ja ympäristön vanha rakennuskantaa on huomioitu riittävästi. Viranomaiset pyysivät tarkentamaan kaavaselostusta. Neuvottelussa todettiin, että toista viranomaisneuvottelua ei ole tarve järjestää.

16 Kaavaehdotuksen on ollut nähtävillä Nähtävillä olon aikana on jätetty viisi lausuntoa ja kolme muistutusta. Viranomaistahoilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Teknisen lautakunnan lausunnossa otettiin kantaa Siipolantien ja Etelänkyläntien turvallisuusnäkökulman huomioimiseen toteutusvaiheessa. Muistutukset koskivat alueen liikennejärjestelyjä ja erityisesti Siipolantien tarvetta sekä kerroslukua. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon lausunnot, muistutukset ja kaavanlaatijan vastineet ovat liitteenä 0.. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen keskeisiä tavoitteita ovat: - korttelin kaavamerkinnän muuttaminen asumisen mahdollistavaksi, - kaupunkirakenteen tiivistäminen, - kaupunkikuvan parantaminen ja - liikennejärjestelyjen selkeyttäminen. Kaavassa arvioidaan erityisesti vaikutuksia kaupunkikuvaan. Kuvan rakentaminen sopii Siipolanrinteelle. Yksinkertaiset, pelkistetyt massat jatkavat Etelänkyläntien varren rakentamista luontevasti. Yksinkertaiset pelkistettyjen massojen julkisivut voidaan toteuttaa rapattuinakin. Jon Guttu, Petter Næss & Inger-Lise Saglie,. s..

17 Umpinainen pihapiiri on perinteinen. Siipolanrinteellä pihapiiri antaa suojaa navakalta, peltoja pitkin puhaltavalta, tuulelta. Pihapiiri suojaa lisäksi Etelänkyläntien melulta.. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Maanomistaja on tilannut arkkitehti Raija Mikkolalta kolme luonnosta korttelin maankäytöstä. Kalajoen kaupungin toimesta on tehty vaihtoehto Mikkolan vaihtoehtojen pohjalta. Kaupungin vaihtoehdossa on maanomistajan vaihtoehtoja tehokkaampi ratkaisu, jossa rakennukset ovat II-kerroksisia. Vaihtoehdossa on esitetty pientaloratkaisua. Ve:ssa on esitetty pien- ja rivitaloratkaisua. Ve:ssa on esitetty myös pientaloratkaisua niin, Kalajoen kaupungin laatima vaihtoehto. että uudet rakennukset ovat Iu½- kerroksisia.

18 Pientalototeutus I-kerroksisena ei vastaa alueen sijainnista johtuvia yhdyskuntarakenteen tehostamistarpeita. Toteutuksen on oltava pääosin II-kerroksista riittävän tehokkuuden saavuttamiseksi. Kaksikerroksisuus mahdollistaa useita erityyppisiä toteutusmahdollisuuksia. Aksonometria korttelista. Tässä hahmotelmassa olevien rakennusten lisäksi tontille sijoitetaan kaksi IIkerroksista ja yksi I½- kerroksinen rakennus. Rakennukset on sijoitettu niin, että muodostetaan tiivis sisäpiha ja maisemaan aukeavat rakennukset. Kuva arkkitehtiylioppilas: Veli-Pekka Ranta. Aksonometria korttelista. Tässä hahmotelmassa on osoitettu edellistä hieman vähemmän rakentamista. Rakennukset on sijoitettu niin, että pihapiiri muodostuu rakennusten eteläpuolelle. Tässäkin hahmotelmassa rakennukset aukeavat jokimaisemaan. Kuva: arkkitehtiylioppilas Veli-Pekka Ranta.

19 Nähtävillä ollut kaavaluonnos Nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa esitettiin kortteliin Iu½-II- kerroksista rakentamista. Rakennusten sijoittelu esitettiin ohjeellisena, mutta kerrosluku osittain määräävänä. Saarisillalta muodostuvan maiseman kannalta keskeisenä pidettiin pientä puistoaluetta korttelin kulmassa. Siipolantie esitettiin metriä leveänä kokoojakatuna. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavaratkaisu on pitkälti kaavaluonnoksen kaltainen. Tarkennuksia ja muutoksia on tehty viranomaisneuvottelun ja luonnosvaiheen palautteen pohjalta.. Kaavan rakenne Kaavaratkaisussa on esitetty erillispientalojen korttelialueen lisäksi asuinkerros- tai asuinrivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelissa on yksi suuri tontti, jossa on olemassa olevaa rakentamista. Tontin läpi menee maanalainen vesijohto. Pääosa korttelista on osoitettu asuinkerros- tai asuinrivitalojen korttelialueeksi. Tontin pohjoisosa on osoitettu rakentamisen ja eteläosa pysäköinnin alueeksi. Korttelin tontille voidaan rakentaa Iu½- kerroksinen erillispientalo. Tontin tehokkuus on e=0,. Tämä tarkoittaa k-m² rakennusoikeutta. Tontille voidaan rakentaa sekä Iu½- että II- kerroksisia kerros- tai rivitaloja. Kerrosluvut ovat määrääviä. Iu½-kerroksinen rakentaminen nivoo yhteen korttelin sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. Tonttitehokkuus on e=0,. Tämä mahdollistaa k-m² toteuttamisen. Riippuen asuntojen koosta tontille on mahdollista toteuttaa 0 asuntoa.

20 Autopaikkojen mitoitukseen ei ole annettu määräyksiä kaavakartalla. Korttelin tehokkaampi käyttöönotto tiivistää keskustarakennetta. Keskustan kaikki palvelut sijaitsevat kävelyetäisyyden päässä.. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaprosessin alkuvaiheessa asetettujen tavoitteiden voidaan arvioida toteutuneen kaavaratkaisussa hyvin. Asemakaava tiivistää keskustan rakennetta. Kaavamuutos täydentää alueen vanhaa rakennuskantaa ja muodostaa uusia mielenkiintoisia rakennusten ja sisäpihojen sarjoja. Kaavalla kehitetään keskustaan tukeutuvien alueiden rakentumista. Kaavamuutos on jo prosessin aikana johtanut Etelänkylän maanomistajien aktivoitumiseen ja kiinnostumiseen alueen kehittämisestä. Luonnonympäristön väheneminen suunnittelualueella ei ole merkittävää. Liikennejärjestelyjen selkeyttämisen tavoitteet toteutuvat vasta uusien tiejärjestelyjen toteuttamisen myötä ja mahdollisesti yleiskaavallisen tarkastelun valmistuttua.. Aluevaraukset AKR Erillispientalojen korttelialue on osoitettu olevan tilanteen mukaisesti. Tonttitehokkuus ja kerrosluku mahdollistavat rakentamisen tehostamisen. Asuinkerros- tai asuinrivitalojen korttelialue mahdollistaa toteutuksen useammalla tavalla. Huoneistot voivat olla kaksikerroksisia tai sijaita yhdessä tasossa. Siipolantie on linjattu niin, että pääosa kaavamuutoskorttelin liikenteestä hyödyntää sitä. Siipolantien leveys mahdollistaa kevyen liikenteen kulun Siipolantien eteläreunaa korotettuna ratkaisuna. Kaavaratkaisussa ei ole otettu kantaa Siipolantien uudelleenlinjauksesta aina Ylivieskantielle saakka. Tämä ratkaistaan yleiskaavan yhteydessä.. Kaavan vaikutukset Asemakaava tiivistää keskustarakennetta ja tehostaa rakentamista Siipolanrinteellä. Kaupunkikuvallisesti erityisesti näkymä Saarisillalta kaava-alueelle muuttuu peltomaiseman poistuessa ja korvautuessa rakentamisella. Samoin näkymät kaavaalueelta keskustaan rajautuvat. Rakentaminen tiivistyy ja tehostuu. Vuonna 00 puretut rakennukset kaava-alueella ja sen läheisyydessä ovat vähentäneet aluetehokkuutta. Rakennuskanta uudistuu. Kaavan seurauksena Etelänkylän asuntotarjonta monipuolistuu. Kaupunkikuva tiivistyy ja ryhdittyy. Sosiaalinen ympäristö monipuolistuu. Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonympäristöön.. Ympäristön häiriötekijät Etelänkyläntien vilkas liikenne todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Ojalan hevostalli ja navetta sijaitsevat riittävän etäisyyden päässä kaava-alueesta. Haittoja ei liikenteestä tai maataloudesta kaava-alueelle arvioida aiheutuvan.

21 . Nimistö Nykyinen Siipolantie on muutettu Siipolanrinteeksi. Uusi tielinjaus Etelänkyläntieltä on nimetty Siipolantieksi. Kalajoki-Himanka- kuntaliitoksesta johtuen yhtenevät tiennimet tulee poistaa ennen vuotta 00. On tiedossa, että Himangan kunnassa on myös Siipolantie, joka sijaitsee kaava-alueella. Kuntaliitoksesta johtuvat nimenmuutokset käsitellään omana työnään. Siipolantietä ei vielä tässä vaiheessa muuteta, koska tästä seuraisi kaavahankkeen hidastuminen, kaava-aluerajauksen muuttuminen ja osallisten määrän lisääntyminen. 0 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kortteliin on laadittu rakennustapaohjeet, joissa on yleisten ohjeiden lisäksi esitetty ohjeita rakennusten muotokielestä ja koosta, katoista ja julkisivuista sekä sijoittamisesta tontille ja pihan rakentamisesta. Rakennustapaohjeet ovat liitteenä. Esimerkki siitä, miltä näkymä Siipolanrinteelle voi tulevaisuudessa näyttää Etelänkyläntien ja Siipolantien risteyksestä.. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen taho. Toteuttaminen voidaan aloittaa, kaavan vahvistumisen ja kunnallistekniikan toteuttamisen jälkeen. Alueen kunnallistekniikan toteuttavat Kalajoen kaupunki, Osuuskunta Valkeavesi ja Vattenfall Verkko Oy sekä Pohjanmaan PPO Oy. Kalajoella.0.00 kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki

22 Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ja täydennykset..00 Kaavaselostukseen tehdyt muutokset: Sivu 0 (sivun oikea ylälaita) Korjattu vuosiluku 00 Sivu (kohta., Tunnistetiedot) Lisätty hyväksymispäivämäärät Sivu (kohta.. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista) Lisätty liite 0 Kaavaehdotuksen nähtävillä olon lausunnot, muistutukset ja kaavanlaatijan vastineet Sivu (kohta. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset) Lisätty kappaleen loppuun lause Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Sivu (kohta.. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö) Lisätty sivun ensimmäinen kappale, jossa kerrotaan tiivistetysti kaavaehdotuksen nähtävillä olon palautteesta. Sivu (kohta. Aluevaraukset) Lisätty viimeiseen kappaleeseen lause Siipolantien leveys mahdollistaa kevyen liikenteen kulun Siipolantien eteläreunaa korotettuna ratkaisuna. Sisällysluetteloa on tarkistettu. Kaavakartalle tehty muutos: Kaavamerkintöihin on korvattu merkintä e=0, merkinnällä e=0, kaavakartan mukaisesti. Merkinnän selitys on säilynyt samana.

23

24

25 .... P AR I 00 B00P= e=0. MAN- ISTO ALAN- O..0. V M-. I / e=0. I / LANTIE NTIE.. J 00 M e= J 00 PVC/M.. e=0. 0 I e= I / e= as e=0. TAKKUSENTIE I/ I KAPPALAISENTIE nä 0 I / e=0.0 a AK II ar e=0. as pp/t J 00 PVC/M V M- 0 VP t nä. I / e= V 0 M- 0.. V 0 M EV VL LYT sr- I/ e=0.0 VANHASILLANTIE VL 0.. VL 0 t AM- 0 I / LAIDUNTI e=0. V M- t.0 J 0 PEH/M 00.. J 00 PVC/M..0 pp/t I / e=0.. AHMANTIE sr-.. I e=0. 0 YM.... J 00 PVC/M AM- I e=0. SIIPOLANTIE I / e=0... nä B. L DN? T 00 s SAARISILTA. 0.. nä. 0 PASTORINTIE w L DN? T 00.0 J 00 PVC/M w L DN? T LYT nä. VP. PI Z AM- I / e=0.0 e=0. V M- J 00 PVC/M.0 SIIPOLAN- PUISTO LUUVA- PUISTO.00 V M- J 00 M 00 J 0 PVC/M... V 0 Valur- J B e= J 00 PVC/M I nä I w J 00 PVC/M J 00 M 00 V 0 M-. J B S 00 B V 0 M-. Liite KUNNALLISTEKNIIKKAK II. e=0.0 ap/0k-m. sr- I / 0 e=0. KALAJOENTIE S 00 B LP I / LANKILAN- PUISTO LEHTO- PUISTO z kr. 0 kv.0 - V M-. sr J 00 PVC/M nä.... YK e= nä 0. e=0.0 Z. AL - I / e=0.. V 0 M J B.0. 0 I e=0.0 TYNGÄNTIE I J 0 PVC/M J B I / V M- HÄRKÖSENTIE e=0..0 J 00 M 00.0 nä.0 I. J B. nä A. 0. AP I / e e=0.0 e MYLLYR PUISTO J 00 PVC/M. L DNX/0 J B -. V M-.. V

26 Z Z ar 0 kv kr rp rp rp 0 rp x rp rp rp rp0 rp rp rpx rp rpa rp rp rp0 0 rp0 rp 0 rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp0 rp rp rp rp 0 0 : : ::0 ::0 :0:0 : : : : : ::0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 0 0:00 ::0 : :0 : 0: : : : :0 : : : : : : : : : :0 : : :0 : : : : : : : : : : : : :0 : : :0 : : : : : :: : ::0 ::0 :0 :0 : : : : : 0: : : : KAAVAHANKKEEN RAJAUS LIITE MAANOMISTUS: : RAHKOLA-YHTYMÄ : KALAJOEN KAUPUNKI :0 MEHTÄLÄ MARJA : OJALA VESA MATTI : SIIPOLA PEKKA PRK : KIPPOLA RAUNI, SAARI EILA, JAAKOLA KAIJA : SIIPOLA MAURI

27 Z ar kr rp rp rp 0 rp x 0 rp rpx rp rp rp rp0 0 rp0 rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp0 rp rp rp rp :0 : : : :00 :0 : : ::0 ::0 : :0:0 : : : : : : : : : : : : : : : : ::0 ::0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : ::0 : : : :0 : : : : : : : : : :0 : : :0 : : : : : : :0 0 : :: : ::0 ::0 :0 :0 : : : : : 0: : : ap/0k-m nä- sr- sr- a nä nä nä nä nä nä- - w VANHASILLANTIE 0%.ap/as nä sr- nä nä w.ap/as ap/0k-m sr- 0% 0% ap/0k-m as as t t t % s PI AM- LYT VP AK AR VL VL LYT AM- AM- M VP - AL Y O LP AL - YK K K EV VL YM AL W e=0. e=0.0 e=0. e=0. e=0.0 e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0..0 e=0.0 e=0. e=0. e=0.0.0 e=0 e=0.0 e=0. e=0. e=0.0 e=0. e=0.0 e=0.0 e=0.0 I / II I/ I/ II I I I / I / I I / I / I I / I / I / / I / I / II / / I I I / I / I / I II / I II III SAARISILTA VANHASILLANTIE PUISTO SIIPOLAN- TAKKUSENTIE PUISTO PAHKALAN- PASTORINTIE KAPPAL AHMANTIE SIIPOLANTIE SIIPOLANTIE KALAJOENTIE PUISTO LEHTO- HÄRKÖSENTIE TYNGÄNTIE PUO pp/t pp/t KAAVAHANKKEEN RAJAUS OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA :000 Liite

28 LIITE / Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi..00 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä rakennustapaohjeet koskevat keskustan korttelia 0. Rakennustapa on määritelty yksityiskohtaisemmin, koska kortteli sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista rakennustarkastajan kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakennustapaohjeet ja muut mahdolliset huomioitavat seikat. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE Siipolanrinteen kortteli 0 täydentää Etelänkyläntien varren vanhaa ja perinteistä rakentamista. Rakennuksille tyypillistä on pitkät ja suhteellisen kapeat massat, lautaverhoilu ja selkeä aukotus. Uudisrakentamisessa on tärkeää huomioida olevien rakennusten muotokieli. Uudisrakennuksiin voidaan ottaa julkisivuaiheita vanhoista rakennuksista. Siipolanrinteen viereisten korttelien rakentamista Etelänkyläntien varrella. Alueen yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi, asemakaavan ohjeellista ja aksonometriassa esitettyä, rakennusten sijoittelua tulee pääpiirteissään noudattaa. Rakennusten sijoittumista, aukeamissuuntia, kaupunkikuvan rakentumista ja piha-alueita on tutkittu kaavasuunnittelun yhteydessä tarkasti. Sekundääristen rakennusten tulee olla selvästi alisteisia päärakennuksille. Runkosyvyyden on oltava pienempi ja harjakorkeuden matalampi kuin päärakennuksilla.

29 LIITE / Osa parvekkeista voi olla upotettuna rakennusmassaan. Piha-alueiden jäsentäminen on tärkeää. (Porvoon Länsiranta. Karjalainen, Patokoski, Kotina puinen kaupunkikylä, 00. s..) Aksonometria Siipolanrinteesta (Kuva: Arkkitehtiylioppilas Veli-Pekka Ranta). Piha-alueet aukeavat pääosin etelään ja länteen. Näkymiä joelle on pyritty muodostamaan mahdollisimman paljon.

30 LIITE / Julkisivut voivat olla pelkistettyjä. Aukotuksella ja parvekkeilla voidaan elävöittää julkisivuja. (Vantaan Puu-Ylästö. Karjalainen, Patokoski, Kotina puinen kaupunkikylä, 00. s..) Siipolanrinteen rakennusmassoja voidaan jakaa lävistämällä niitä erilaisilla terassi- ja sisääntuloratkaisuilla. Vasemmalla Helsingin Kannelniitty (Karjalainen, Patokoski, Kotina puinen kaupunkikylä, 00. s. 0) ja oikealla Tammisaaren Bromarv (Arkkitehti /00 s.)

31 LIITE / KATTO Kattomuotona on harjakatto, jonka kaltevuudeksi suositellaan Iu½- kerroksisilla rakennuksilla :½ ja II-kerroksisilla rakennuksilla :. Piharakennusten kattokulma voi olla loivempi. Tasakattoja ei alueella sallita. Kattomateriaaliksi suositellaan tummanharmaata konesaumattua peltikatetta. JULKISIVUT Rakennusten massoittelussa ja julkisivujen suunnittelussa pitää pyrkiä selkeyteen. Julkisivumateriaalien tulee olla peittomaalattua puuta. Osa julkisivuista voidaan toteuttaa betoni- tai harkkorakenteisena rapattuna julkisivuna. Rapattuja julkisivuja voidaan pehmentää esimerkiksi terasseilla tai parvekkeilla. Rakennuksella tulee olla selkeä pääväri. Piharakennuksissa noudatetaan päärakennusten julkisivuväritystä. Väreiksi suositellaan aksonometrian mukaisesti okrankeltaista (puujulkisivut: Tikkurila 0x/ Teknos ja rapattu julkisivu: Tikkurila / Teknos S00-Y0R) ja tummanpunaista (puujulkisivut: Tikkurila x/ Teknos ja rapattu julkisivu: Tikkurila / Teknos S00- Y0R). Etelänkyläntielle keskeisesti näkyvät julkisivut on toteuttava puuverhoiltuina. Kuvassa on esitetty korttelin 0 sekä lähimpien kortteleiden rakentamista. Puujulkisivuina toteutettavat julkisivut on esitetty punaisella viivalla. (Kuva: arkkitehtiylioppilas Veli-Pekka Ranta)

32 LIITE / Vasemmalla Espoon Nöykkiö (Karjalainen, Patokoski, Kotina puinen kaupunkikylä, 00. s..) ja oikealla Tammisaaren Bromarv (Arkkitehti /00 s.) TONTIN JA PIHAN RAKENTAMINEN Tontilla on suoritettava riittävät pohjatutkimukset rakennuksien perustamistavan määrittämiseksi. Pohjatutkimuksen yhteydessä suositellaan tontin pintakorkeusasemien vaaitsemista. Rakennusten lattia tulee tehdä riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle. Sadevesiä ei saa johtaa naapureiden pihalle. Tontin kuivatus on esitettävä asemapiirroksessa rakennuslupaa haettaessa. Pihat on pyritty sijoittamaan etelään ja länteen avautuviksi. Rakennusten sijoittelulla on pyrittävä muodostamaan tontille suojaista pihapiiriä aksonometrian mukaisesti. Piha-alueiden suunnittelussa voidaan lähtökohtana käyttää aksonometriaa. Alueella ei sallita väliaikaisia pressurakennelmia katoksiksi autoille. Puistoalueita ei saa käyttää varastointiin.

33 KALAJOEN KAUPUNKI LIITE () SIIPOLANRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA..00, päivitetty..00, päivitetty.0.00 YHTEYSTIEDOT: Vs. kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki 0- Kaavoitusteknikko Terho Männistö

34 KAAVOITETTAVA ALUE JA SITÄ OH- JAAVAT SUUNNITELMAT LIITE () Kaavanmuutosalue sijaitsee Kalajoen keskustassa Kalajoen eteläpuolella, Saarisillan tuntumassa Etelänkyläntien varrella. Kaavoitettavan alueen omistaa Rahkola-Yhtymä. Ympäristöministeriö on..00 vahvistanut maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojen aluemerkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Ote maakuntakaavakartasta. Kalajoen keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton keskustaajaman osayleiskaava, jonka Kalajoen valtuusto on hyväksynyt vuonna. Yleiskaavan tarkistaminen on ajankohtaista. Yleiskaavassa suunnittelualueen vieritse on osoitettu kokoojatieluonteinen liikenneyhteys Etelänkyläntieltä eteläpuolisille asunto- ja viljelysalueille. Tieyhteyttä ei ole toteutettu. Keskustan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkistetaan liikenneverkon muutos- ja kehittämistarpeet. Kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa kulttuuriympäristöltään arvokkaiksi lueteltujen kohteiden Ojala-Siipola ja Hietalan pappila läheisyyteen. Kalajoen keskusta on lisäksi matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta sekä maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava (valtuuston hyväksymä.. ) Pohjois-Pohjanmaan liitto/infokartta Oy..00

35 Asemakaava Ajantasa-asemakaavassa kortteli on esitetty maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi. Asemakaava on vahvistettu.. ja se on osa laajaa Etelänkylällä vahvistettua asemakaavaa. Asemakaava on suunnittelualueen osalta vanhentunut. LIITE (). Kaavoitussopimus ja vireilletulo IV/00. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo V/00. Kaavaluonnos nähtävillä VI-VIII/00. Viranomaisneuvottelu VIII/00. Kaavaehdotus nähtävillä XI/00. Kaavan hyväksyminen XIII/00 OSALLISET JA VIRANOMAISTAHOT Osallisia ovat kaikki, jotka tuntevat itsensä osallisiksi muun muassa kaupunkilaiset ja maanomistajat. Viranomaisia ovat Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri, Pohjois-Pohjanmaan museo, Kalajoen kaupungin tekninen- ja ympäristölautakunta. Meneillä olevista kaavahankkeista saa tietoa kaavoitustoimen lisäksi Kalajoen kaupungin nettisivuilta Ajantasa-asemakaava ja kaava-alueen rajaus KAAVA-ALUE Asemakaavamuutos laaditaan kortteliin 0 ja sitä ympäröivään lähivirkistysalueeseen ja liikenneväyliin. KAAVASUUNNITTELUSTA ON TEHTY KAAVOITUSSOPIMUS Kalajoen kaupunki on tehnyt Rahkola-Yhtymän kanssa kaavoitussopimuksen alueen kaavoittamisesta. KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen keskeisiä tavoitteita ovat: ) korttelin kaavamerkinnän muuttaminen asumisen mahdollistavaksi, ) kaupunkirakenteen tiivistäminen ) kaupunkikuvan parantaminen ) liikennejärjestelyjen selkeyttäminen Kaavassa arvioidaan erityisesti vaikutuksia kaupunkikuvaan. KAAVAN LAATIJA JA AIKATAULU Asemakaavan laatiminen tehdään Kalajoen kaupungilla omana työnä. Asemakaavamuutos valmistuu tavoitteellisesti kesällä 00. KAAVOITUSPROSESSI KALAJOELLA PÄHKINÄNKUORESSA Kaavoitusta säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja asetus (MRA). Kalajoen valtuuston päätöksen..00 mukaan maankäyttösopimuksista ja asemakaavan laatimisesta päättää kaupunginhallitus ellei ole kysymyksessä yhdyskuntakehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista, jolloin päättäjä on valtuusto. KAAVAN VIREILLETULO MRL, MRA 0 Vireilletulosta ilmoitetaan tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL Suunnitelmasta ilmoitetaan paikallislehdissä ja kirjeitse. Osalliset voivat esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavahankkeesta järjestetään viranomaisneuvottlu. KAAVAN VALMISTELU- ELI LUONNOSVAIHE MRL, MRA 0 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville palautteen saamiseksi osallisilta ja siitä pyydetään lausunnot. Huomautuksen jättäneille tiedotetaan huomautuksen käsittelystä. KAAVAEHDOTUS MRL, MRA Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävänä vähintään 0 päivää. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kaavasta kirjallinen muistutus kaavan nähtävillä olo-

36 aikana. Muistutuksen tekijälle tiedotetaan kaavavaiheista jos hän niin haluaa (MRL ). Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa lausunnot. LIITE () KAAVAN HYVÄKSYMINEN MRL Kaupunginhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy kaavan. Kaavan hyväksymisestä voi valittaa hallinto-oikeudelle. Alueellinen ympäristökeskus voi tehdä kaupungille oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. KAAVAN VOIMAANTULO MRA Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi, jos hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu tai jos valitukset on hylätty. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnallisten ilmoitusten yhteydessä paikallislehdissä.

37 Kalajoen kaupunki LIITE / KALAJOEN SIIPOLANRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaluonnoksen mielipiteet, lausunnot ja kaavanlaatijan vastineet Luonnosvaiheen MRL:n mukainen kuuleminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana jätettiin seuraavat mielipiteet ja lausunnot:. Vattenfall Verkko Oy. Pohjanmaan Puhelin Oy. Mauri ja Pirkko Siipola. Jokilaaksojen pelastuslaitos. Pohjois-Pohjanmaan museo. Mikko Siipola. Vesa ja Esko Ojala. Kalajoen kaupunki/ ympäristölautakunta Yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet Lausunto : Vattenfall Verkko Oy Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Lausunto : Pohjanmaan Puhelin Oy Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Mielipide : Mauri ja Pirkko Siipola Mauri ja Pirkko Siipolan mielestä kortteliin 0 tulisi osoittaa kerrosluvuksi I u ½ ympäröivän rakennuskannan mukaisesti. Heidän mielestään kulku kortteliin 0 tulee osoittaa kaavaluonnoksen Siipolantieltä. Siipolantie mahdollistaa tulevaisuudessa asemakaavan laajentamisen mielipiteen jättäjien omistamalle maalle. Siipolanrinne-kadun ja kevyen liikenteen sekä tontille ajon salliva kaavallinen ratkaisu rauhoittaa Siipoloiden mukaan läpikulkuliikenteen. Vastine: Kalajoen kaupunki tavoittelee tiivistä ja tehokasta yhdyskuntarakennetta keskustan alueella. Mauri ja Pirkko Siipolan tontin eteen, osalle korttelia 0, on osoitettu I u ½-kerroksista rakentamista. Tämä korttelin osa sijaitsee myös lähinnä olevaa vanhaa rakennuskantaa Vanhaa-Ylänköä ja Ojala-Siipolaa. Tehokkuuslukuna 0, on keskustan alueen tyypillisin tehokkuus AKR-kortteleissa. Siipolanrinne on mielipiteen jättäneiden tontin pohjoispuolella osoitettu kaavamerkinnällä pp/t, joka sallii kevyen liikenteen sekä ajon tonteille. Kulku korttelin tontille on rakennustapaohjeiden aksonometriassa osoitettu Siipolantien kautta.

38 LIITE / Lausunto : Jokilaaksojen pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos toteaa lausunnossaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida Suomen rakentamismääräyskokoelma. Suunnittelussa on syytä huomioida tarpeelliset pelastustiet. Riittävästä Kaavamuutosalueella on yksi paloposti. Pelastuslaitoksen luokituksessa alue on tällä hetkellä riskialuetta. Kaavamuutoksen seurauksena alue voi nousta riskialueeksi. Vastine: Pelastuslaitoksen lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Rakentamismääräyskokoelman määräysten toteuttamista kontrolloidaan lupamenettelyn yhteydessä. Pelastustiet esitetään rakennuslupakuvien yhteydessä korttelisuunnitelmassa. Kaavaluonnoksessa esitetty rakennusten sijoittelu on ohjeellinen. Lausunto : Pohjois-Pohjanmaan museo Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Museon mukaan rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu tekemällä kattavat rakennusinventoinnit ja laatimalla kaavamuutosalueelle rakennustapaohjeet. Mielipide : Mikko Siipola Siipolan mukaan Siipolantien linjausta tulee pohtia uudestaan, koska tievaraus pirstoisi nykyaikaistetut viljelylohkot. Siipolantien sijoittamista kaavaluonnoksen Siipolanrinne- kadun kohtaan voi tarkastella. Tämä voisi palvella kaavamuutosalueen eteläpuolella olevia kaavamuutostarpeita. Mielipiteen esittäjän mukaan korttelin 0 kerrosluvun tulisi olla korkeintaan I ½. Vastine: Keskustan osayleiskaavatarkastelu on käynnistynyt. Tässä yhteydessä on ilmennyt tarpeelliseksi osoittaa kokoojatieyhteys Etelänkyläntieltä Savontielle. Yleiskaavatarkastelun yhteydessä pohditaan kokoojatien sijaintivaihtoehtoja. Vaihtoehtotarkastelussa pyritään huomioimaan Etelänkylän maatalous ja muut suunnittelun reunaehdot mahdollisimman hyvin. Siipolantien sijainnista kaavaluonnoksen mukaisella paikalla on keskusteltu Oulun tiepiirin asiantuntijoiden ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Kokoojatien osoittaminen luonnoksessa esitetylle paikalle on neuvottelujen perusteella mahdollista. Etelänkyläntien ja Siipolantien risteysalue voidaan toteuttaa liikenneturvallisesti. Siipolanrinteen kaavaluonnoksessa kokoojatie on osoitettu 0 metriä pitkänä. Kokoojatien jatkuminen Savontielle tutkitaan tulevaisuuden maankäytönsuunnittelussa. Siipolantien leveyttä tarkastellaan jatkosuunnittelussa ja pyritään mahdollisuuksien mukaan kaventamaan. Kerroslukuasiassa viittaan mielipiteen vastineeseen. Mielipide : Vesa ja Esko Ojala Mielipiteen esittäjien mukaan ajantasakaavan mukainen kaavallinen tilanne Siipolantien osalta voi säilyä edellyttäen Siipolantien kunnostamista. Mielipiteen esittäjien mukaan uusi tieyhteys pilkkoisi uusjaossa muodostuneet viljelys- ja laidunmaat. Korttelin 0 uudisrakentamisen määrää ja soveltuvuutta ympäröivään vanhaan rakennuskantaan ja ympäristöön tulee pohtia. Mielipiteen esittäjät pohtivat

39 LIITE / sitä, vaikuttaako kaavamuutos maanviljelyyn, lehmien laiduntamiseen ja työkoneilla liikkumiseen. Vastine: Siipolantien osoittamiseen liittyen viittaan mielipiteen vastineeseen. Uudisrakentamisen tehokkuuteen liittyen viittaan mielipiteen vastineeseen. Kaavamuutoksen vaikutuksia on esitetty kaavaselostuksen kappaleissa. ja.. Kaavaselostuksen luvussa.. on esitetty eläinsuojien sijainnit suojaetäisyysympyröineen. Kaava alue sijaitsee suoja-alueiden ulkopuolella. Kaava ei vaikuta kaavamuutosalueen ulkopuolella maatalouden toimintoihin. Siipolanrinne-kadun jatkuminen pp/t- kaavamerkinnällä ei mahdollista läpikulkua, vaan ajoneuvoliikenne ohjautuu Siipolantien kautta sen toteutumisen jälkeen. Lausunto : Kalajoen kaupunki/ ympäristölautakunta Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Kalajoella Aleksiina Paakki vs. kaavoituspäällikkö Kalajoen kaupunki

40

41

42

43

44 Kalajoen kaupunki LIITE 0 KALAJOEN SIIPOLANRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaehdotuksen muistutukset, lausunnot ja kaavanlaatijan vastineet Ehdotusvaiheen MRL:n mukainen kuuleminen on ollut Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana jätettiin seuraavat muistutukset ja lausunnot:. Kalajoen kaupunki/ tekninen lautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Pohjois-Pohjanmaan museo. Tiehallinto/ Oulun tiepiiri. Vattenfall Verkko Oy. Mauri ja Pirkko Siipola. Mikko Siipola. Vesa ja Esko Ojala Yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet Lausunto : Kalajoen kaupunki/ tekninen lautakunta Tekninen lautakunta esittää lausunnossaan, että Siipolantien liittäminen kaavaehdotuksen mukaisesti Etelänkyläntiehen vaatii tiesuunnittelussa ja toteutuksessa erityistarkastelua muun muassa liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Vastine: Siipolantien ja Etelänkyläntien risteyksestä on keskusteltu työpalavereissa tiehallinnon Oulun tiepiirin ja liikennesuunnittelijan kanssa aikaisemmissa kaavavaiheissa. Molempien tahojen näkemys on ollut se, että risteyksen tarkemmassa suunnittelussa voidaan huomioida liikenneturvallisuusnäkökulma. Detaljitason katusuunnitelma liittyy kaavan toteuttamiseen ja käynnistynee erillisen aikataulun mukaisesti. Kaavassa on huomioitu riittävä tilavaraus näkemäalueineen. Lausunto : Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Asemakaavan muutosalue sijoittuu ympäristökeskuksen mukaan merkittävälle paikalle kaupunkikuvan ja jokimaiseman kannalta. Kaava-alueen ympäristössä on kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa. Kaavaehdotuksessa on ympäristökeskuksen mukaan otettu huomioon alueen ympäristön arvot ja huolellisesti selvitetty alueen ominaispiirteisiin soveltuvia rakennustyyppejä ja materiaaleja sekä rakennusten sijoittamista tonteille. Tämän lisäksi ympäristökeskuksen mukaan selvityksiä on hyödynnetty asemakaavamerkinnöissä ja rakennustapaohjeissa. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Lausunto : Pohjois-Pohjanmaan museo Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.