Kotitilalta5/2011. HKScan toimii Itämeren ympärillä. Ukkosille uusi navetta s. 16. Ohrien laatu vaihtelee s. 18. s. 4 6

Transkriptio

1 Kotitilalta5/2011 Ukkosille uusi navetta s. 16 Ohrien laatu vaihtelee s. 18 HKScan toimii Itämeren ympärillä s. 4 6

2 PÄÄKIRJOITUS Menestys on omissa käsissä Elintarvikeketjun alkulähteet, alkutuotanto ja jalostus voivat huonosti Suomessa. Heikosti kannattava tai suorastaan kannattamaton tuotanto ei voi jatkua pitkään. Olisi helppoa alistua vallitseviin oloihin ja vain todeta heikkouksia. Viisaampaa on haastaa olosuhteet ja hakea ratkaisut omaa toimintaansa kehittämällä. HK Agri ottaa merkittävän askeleen siirtyessään sikaketjussa ohjatumpaan sopimustuotantoon. Uudella, pitkäjänteisemmällä sopimuspolitiikalla pyrimme sopeuttamaan sikaketjun tuotantoa kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi sekä tasapainottamaan ketjun porsasmäärän lihasikapaikkoja vastaavaksi. Porsasvälitys on perustettu Suomeen 50-luvun lopussa. Runsaan puolen vuosisadan aikana rakenteet sianlihantuotannossa ovat merkittävästi muuttuneet. Sikaketjussa on haettava esimerkkiä luvulla perustetusta broilerituotannosta, jonka ohjattavuus on kohdallaan jokaisessa ketjun osassa. HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta. Kun ketjun ohjattavuus paranee, tilojen välisten eläinvirtojen ohjaus porsaista uudiseläimiin tulee hallittavammaksi ja sitä kautta kustannustehokkaammaksi. HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta, alkutuotannosta jalostukseen. Lisäämällä kaikkien ketjun osapuolien osaamista, uusia innovaatioita ja ymmärtämystä kaikilla osa-alueilla, ja tekemällä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä kannattavuuden parantamiseksi luomme suomalaiselle ruoalle yhteisen polun suomalaisten pöytiin. On pakko ryhtyä hyökkäykseen ja uskoa, että on parempi kuin muut. Vuoden vaihteen lähestyessä on aika kiittää lämpimästi kaikkia sopimustuottajiamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012! SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Kansainvälinen HKScan 4 Ekseko panostaa tehokkaaseen siantuotantoon Jyllanti on Tanskan broilerialue 10 Charolais on hallitseva pihvirotu Ruotsissa 12 Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa 15 Pyöräkän investoinnilla on tarkat askelmerkit 16 Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa 18 Korkeapainesumutus varmistaa broilerin kasvun kesällä 20 Naudanlihantuotantoa Alppien juurella 22 Parhaat ohjeet siantuotantoon 23 Rypsiporsas Juhlakinkku on joulupöydän kunkku 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Tee teurasilmoitus Sinetissä 27 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 KANNEN KUVA: PASI LEINO 7 KANNEN KUVA: MERJA OJALA Terveisin, Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh , paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 7. 2 Kotitilalta 5/2011

3 MARKKINAKATSAUS Sikamarkkinat seestymässä Sianlihankulutus on ilahduttavasti ollut kasvussa. Tammi syyskuussa kulutus on kasvanut viisi prosenttia viime vuodesta, edellisen kerran kulutus kasvoi näin paljon vuonna Sianlihan vuosikulutus henkeä kohti noussee tänä vuonna 700 grammalla 35,6 kiloon. Uskallamme väittää Rypsipossulla olleen merkittävä vaikutus kulutuksen kasvuun. Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan possunlihan. Rypsipossu on ainutlaatuinen innovaatio, johon on tarvittu koko ketjun saumatonta yhteistyötä ja ennen kaikkea sitoutuneita ja osaavia lihantuottajia. Suuri kiitos tuottajillemme erinomaisesti tehdystä työstä! Näkymät tästä eteenpäin ovat pitkästä aikaa hieman valoisammat. Tilanne on helpottunut vientimarkkinoilla, jotka alkuvuonna olivat täysin tukossa. Ennusteiden mukaan sianlihantuotanto Euroopassa vähenee ensi vuonna. Tämä mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman tasapainon, ja sitä kautta markkinoiden tervehtymisen. Rehujen raaka-ainemarkkinoilla korkeimmat hintapiikit ovat ainakin toistaiseksi ohi. Lihan tuottamiseen liittyvien raaka-aineiden kuten soijan, rapsirouheen ja viljan hinnat ovat olleet laskussa viime aikoina. Ulf Jahnsson KUVA: KATJA TOIVANEN Vasikoille lisää kasvatuspaikkoja Investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin. Nautamarkkinoilla on kuluvana vuonna hintakehitys ollut myönteinen ja tämä on mahdollistanut naudanlihan tuottajahinnan nousun. Näköpiirissä on, että kotimaisen naudanlihan kysyntä säilyy hyvänä, mikä tukee tuottajahintatasoa myös jatkossa. HK Agrin vasikkamäärä kasvaa ja tarvitsemme vasikoille lisää kasvatuspaikkoja. Kasvattamoiden investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin ennen rahoituskauden vaihtumista. Kehitysohjelmatilojen tulosten perusteella kasvatuksen osaaminen on hyvällä tasolla, mikä on tärkeä lähtökohta investoinnin toteuttamisen osalta. HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon ja samaan aikaan yhteistyön laajeneminen uusitun Paimion teurastamon kanssa antaa HK Agrille tukevan alustan kasvattaa hankintamäärää ja tuottaa entistä parempaa palvelua sopimustuottajille. Sami-Jussi Talpila Broilerin toimitusvarmuus kohenee Broileriketju on parantanut toimitusvarmuuttaan. Nuorikkoparvet ovat aiempaa tasaisempia ja haudontatulokset ovat parantuneet. Haudontamunamäärä sen si- Kulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. jaan on laskenut. Untuvikkolaatu on parantunut ja poistuma on lähellä 0,8 prosentin tavoitetta. Lämmin syksy näkyy broilerien hyvänä kasvuna. Kasvattamoita lämmittämällä on saatu pohjat pysymään kuivina ja sitä kautta lintujen jalkapohjat terveinä. Oikean teuraspainon saavuttamisessa ei kaikin ajoin ole täysin onnistuttu. Teurastamo ja kuluttajatuotteet vaativat kuitenkin tasakokoista lintua tuotantoon joka päivä. Nyt marraskuussa päivittäinen teurasmäärä on lintua. Suuri tuo- tantomäärä vaatii koko ketjulta varsin täsmällistä toimintaa. Ennusteen mukaan broilerinkulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. Kysyntä painottuu edelleen fileeseen. Koipireiden tuotteistaminen on suuri haaste, jotta koko ruho voidaan myydä kotimaassa. Mynämäen hautomon saama uusi ympäristölupa sallii tuotantomäärän kaksinkertaistamisen, mikä turvaa tulevien vuosien kehityksen broilerin tuotannossa. Jarmo Seikola Kotitilalta 5/2011 3

4 KANSAINVÄLINEN HKSCAN HKScan nousi muutama vuosi sitten Suomen suurimmaksi elintarvikealan yritykseksi ohi ykköspaikkaa kauan pitäneen meijeriyhtiö Valion. Kärkisijalle konser nin nosti voimakas kansainvälistyminen erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana. Kari Suistoranta Tiedottaja, HKScan Liiketoiminta on laajentunut yhdeksään Pohjois-Euroopan maahan. Sen myötä konsernin 2,1 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tuli Suomen ulkopuolelta viime vuonna. Vuoden 2011 aikana kotimaan osuus on edelleen hivenen laskenut ja on nyt alle kolmanneksen. Laajemmassakin kansainvälisessä vertailussa HKScan-konserni sijoittuu näkyvästi. Se on eurooppalaisista liha-alan yrityksistä viidenneksi suurin. Sen palveluksessa on suoraan työntekijää ja toimihenkilöä, ja yhteisyrityksen kautta Puolassa vielä yli 6000 henkeä lisää. Suomen osuutta HKScan-konsernissa edustavat HK Ruokatalo, HK Agri ja Järvi-Suomen Portti. Ne kuuluvat kaikki HKScan Finlandille, jota johtaa toimitusjohtaja Jari Leija. Kotimaan liikevaihto vuonna 2010 oli 718,5 miljoonaa euroa ja se tarjoaa työtä keskimäärin runsaalle henkilölle. RUOTSI Ruotsissa liiketoiminnasta vastaa maan suurin ja tunnetuin liha-alan yritys, Scan AB tytäryhtiöineen. Scan-konsernin liikevaihdoksi vuonna 2010 muodostui noin 1 miljardi euroa, ja se tarjoaa työtä keskimäärin henkilölle. TANSKA HKScanista tuli Pohjois-Euroopan johtava siipikarjayritys syksyllä 2010, kun se osti Tanskan suurimman siipikarjanlihaa jalostavan yhtiön, Rose Poultry A/S:n. Markkinaykkösen asema konsernilla oli ennestään Suomessa ja Virossa. 4 Kotitilalta 5/2011

5 PIIRROS: KATI KELO Pian sata vuotta lihan vientiä Kansainvälisistä markkinoista tuottajat olivat kiinnostuneita jo 1913, kun he perustivat Lounais-Suomen Osuusteurastamon. He suunnittelivat vientiä. Lihan vienti alkoi 1919 ja se laajeni nopeasti luvun puolivälissä ulkomaille meni jopa 40 prosenttia kaikesta LSO:n hankkimasta lihasta. Ennätys aikanaan ja on voimassa vieläkin luvulla vietiin suolattua pekonia Englantiin, Ruotsiin meni pääasiassa nautaa, ja Saksa osti sekä sikaa että nautaa. Neljännes LSO:n hankkimasta lihasta päätyi silloin ulkomaille. Osuuskunta oli Suomen suurin lihanvientiliike. Toisen maailmansodan jälkeen edellytykset muuttuivat, ja vienti väheni olennaisesti. Maataloustulolain myötä 1956 viennistä tuli yksi väline tavoitehintojen toteuttamisessa ja ylituotannon purkamisessa luvun alussa LSO:ssa haluttiin lisätä ulkomaista laskutusta, mutta vientiä kasvattamalla se ei onnistu. On siis mentävä ulkomaille itse. Ensimmäinen askel oli 1998, kun ostettiin Rakvere Lihakombinaat Virosta ja Rigas Miesnieks Latviasta. Sitten seurasivat Tallegg 2001 ja Sokolów Scanin vuoro oli 2007, ja 2010 ostettiin Tanskasta Rose Poultry. BALTIA HKScanin Baltia-ryhmä on selvästi suurin liha-alan yritys ja kiistaton markkinajohtaja Baltiassa. Ryhmän liikevaihto vuonna 2010 oli 160,4 miljoonaa euroa. Palveluksessaan sillä on keskimäärin henkilöä. Ruotsin osuus suurin HKScan-konsernin liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain vuoden 2011 tammi syyskuussa. Tanska 9,2% Baltia 6,8% Ruotsi 40,7% Puola 11,9% PUOLA Lihayhtiö Sokolów S.A. on Puolan toiseksi suurin. Sen omistavat puoliksi HKScan ja tanskalainen lihajätti Danish Crown. Niiden strateginen yhteisomistajuus alkoi vuonna Sokolów teki vuonna 2010 liikevaihtoa 558,6 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä sillä on keskimäärin vajaat henkilöä. Suomi 31,4% Kotitilalta 5/2011 5

6 Scan AB Toimitusjohtaja Denis Mattssonin johtama Scan käy parhaillaan läpi monivaiheisia kehittämisohjelmia, joiden odotetaan toteutuessaan nostavan yhtiön tehokkuutta ja parantavan kannattavuutta merkittävästi. Rakenteet muutoksessa Kehittämiseen sisältyy myös toimipaikkajärjestelyjä ja tuotannon siirtoja. Toimintaa on enenevästi keskitetty Linköpingiin, missä Scanilla on iso tuotantolaitos ja uusi valtakunnallinen jakelukeskus. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä arvoketjussa eteenpäin. Tuotannon jalostusastetta nostetaan ja myyntiä tehostetaan. Se tarkoittaa enemmän pidemmälle jalostettuja tuotteita ja kuluttajapakattua lihaa markkinoille. Johtavat tuotemerkit Scanin tuotemerkki on Ruotsin tunnetuimpia. Esimerkiksi lihapullat ovat osa kansallista identiteettiä, vähän niin kuin HK Sininen Lenkki on Suomessa. Mamma Scanin lihapullat valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin vuonna 1970, kun tuote lanseerattiin. Scan on myös merkittävä nakkien ja muiden ruokamakkaroiden valmistaja, ja se panostaa vahvasti leivänpäällisiin. Scanin itsensä lisäksi leivänpäällisiä tekee sen tytäryhtiö Pärsons AB, jonka leikkeleet kuuluvat Ruotsin ehdottomaan kärkikaartiin. Rose Poultry A/S Rose Poultryllä on kaksi modernia tuotantolaitosta. Kolmas, pienempi, lopetti teurastukset suunnitelmien mukaisesti keväällä. Yhtiöllä on keskimäärin 900 työntekijää ja sen liikevaihto viimeisimmältä kokonaiselta tilikaudelta oli 218,3 miljoonaa euroa. Rose Poultryn läpi kulkee vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. Se on enemmän kuin koko Suomessa tuotettu määrä yhteensä (96 milj. kg). Rosen päämarkkinat ovat Tanskan lisäksi Ruotsi ja Englanti. Se myös vie paljon Lähi-Itään ja Kaakkois-Aasiaan, mutta myös EU:n alueelle. Pakastettua ja tuoretta Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa siipikarjatuotteista myydään pakasteina. Siksi Rose Poultryn pitkän aikavälin tavoitteena on totuttaa tanskalaisia kuluttajia tuoretuotteiden käyttäjiksi suomalaisten tapaan. Pakastebroileri eri muodoissaan pysyy silti vielä kauan päätuotteena. Sen markkinat ovat maailmanlaajuiset ja erittäin kilpaillut, joten yhtiön on pidettävä itsensä iskukunnossa jatkuvasti. HKScan Baltia Virossa konsernia edustaa yli 120 vuotta vanha AS Rakvere Lihakombinaat ja sen omistama sikalayhtiö AS Ekseko sekä AS Tallegg. Latviassa ovat A/s Rigas Miesnieks ja A/s Jelgavas Galas Kombinats. Liettuassa toimii markkinointiyhtiö UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai. Toimitusjohtaja Anne Meren luotsaamalla Rakvere Lihakombinaatilla tytäryhtiöineen on vajaat työntekijää. Yhtiö on ennen kaikkea lihavalmiste- ja lihatalo, ja alallaan Viron suurin. Päätuotemerkin Rakveren rinnalla on hinnaltaan edullisempien tuotteiden Valla-sarja. Kummankin alla on tarjolla laaja valikoima lihavalmisteita ja kuluttajapakattuja lihoja. Valmisruokia Rakvere tekee vähän: lähinnä kypsiä lihapullia ja jauhelihapihvejä sekä pelmenejä. Broilereita ja kananmunia AS Tallegg on Viron suurin siipikarjanlihan ja kananmunien tuottaja. Se on samalla myös maansa tärkein tuoreen broilerinlihan toimittaja. Muut yritykset käyttävät pitkälti pakastettua tuontibroileria. Talleggia johtaa toimitusjohtaja Teet Soorm ja se tarjoaa työpaikan vajaalle 500 henkilölle. Talleggilla on laaja ja monipuolinen tuotevalikoima. Kaikki sen tuotteet myös kananmunat markkinoidaan Talleggin tuotemerkillä, joka on vahva brändi Virossa. Sokolów S.A. Sokolów on toimitusjohtaja Boguslaw Miszczukin johdolla kehittynyt odotusten mukaisesti. Yhtiö on osoittanut hyviä lukuja myös niinä aikoina, kun taantuma on koetellut Eurooppaa. Sokołówilla on seitsemän tuotantolaitosta, joista tuotannoltaan suurin sijaitsee Sokolów Podlaskin kaupungissa. Se teurastaa ja leikkaa. Siellä on myös lihavalmistetehdas, jonka huippumodernin viipalointiosaston ansiosta Sokolów Podlaski on Puolan ykkönen viipaletuotteissa. Päätuotemerkki Sokolów on tunnettu ja arvostettu kautta Puolan. Sen alamerkkejä ovat mm. perinteisten reseptien Babuni sekä Gold, jolla valmistuvat pitkää kypsytystä vaativat lihatuotteet. 6 Kotitilalta 5/2011

7 Kaikki Eksekon lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. KUVA: EKSEKO HK Ruokatalo osti virolaisen AS Rakvere Lihakombinaatin osakeenemmistön kesällä Kauppaan kuului myös Eksekon emakkosikala. Nykyään yritys tuottaa noin puolet Viron lihasioista. EKSEKO panostaa tehokkaaseen siantuotantoon Ulla Ketola Team leader Ekseko on reilussa vuosikymmenessä kasvanut 3000 emakosta emakon tuotantoyksiköksi. Viime vuosina yrityksessä on panostettu omien lihasikalayksiköiden perustamiseen. Sen kahdeksan lihasikalaa tuottavat nykyisin kukin teurassikaa vuodessa. Eksekon lihasikaloiden tuotantopäällikkö Andero Tank kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä omien lihasikaloiden tehokkuuteen. Yritys tekee yhteistyötä myös sopimustuottajien kanssa, joista osa kasvattaa pelkästään vieroitettuja porsaita välitysikään. Vajaat kymmenen tilaa ovat erikoistuneet lihasikojen kasvatukseen. Yhdessä nämä kaikki yksiköt tuottavat noin teurassikaa vuodessa. Kaikki lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. Aikaisemmin yhdestä sikalasta myytiin eläviä sikoja Venäjälle, mutta suuren tautiriskin takia sitä ei enää tehdä. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Ainoastaan Nursken välikasvattamo on uudisrakennus. Kotitilalta 5/2011 7

8 KUVAT: ULLA KETOLA Uusin yksikkö aloitti toimintansa Lustussa vuosi sitten. Entisen maidontuotantokolhoosin navetassa on nyt neljä tuhannen paikan lihasikaosastoa. Siat näyttävät tasakokoisilta ja Andero Tank kertookin jokaisen osaston tyhjentyvän kolmessa viikossa. Taudit pysäytetään portille Yksiköiden ulkopuolelta näkee, että sikaloiden bioturvallisuuteen on panostettu. Kaikissa lihasikaloissa on tautisulku ennen siirtymistä sikalaan, eli suihkun kautta sisään ja sikalan puhtaat vaatteet ja jalkineet päälle. Jokaisen sikalan ympärillä on vahva aitaus, joka estää niin eläinten kuin ihmistenkin pääsyn alueelle ilman lupaa. Ruohot sekä vesakot pidetään kurissa sikalan ja rehusiilojen ympärillä. Tuholaisille ei ole jätetty mitään syötävää. Porteille on rakennettu desinfiointialtailta, joilla voidaan estää ajoneuvojen renkaissa mahdollisesti kulkeutuvat taudit. Hygieniaan panostamiseen yhtenä syynä on viime vuonna Eksekossa puhjennut viruksen aiheuttama ripuliepidemia. Taudin epäillään tulleen sikalaan rakennusmiesten työvälineiden mukana. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousi lähes 30 prosenttiin muutamana viikkona ja aiheutti satojen tuhansien eurojen menetykset. Pahimmillaan pieniä porsaita jouduttiin ruokkimaan yksitellen. Dramaattisten viikkojen jälkeen tuotanto lähti jälleen nousuun, mutta tuloksissa ei ole vieläkään saavutettu PEDepidemiaa edeltänyttä tasoa. Tauti opetti paljon ja sitä ei soisi kenenkään sikalaan, tiivistää Eksekon tuotantojohtaja Mati Tuvi. Yhdenmukainen rehustus Tällä haavaa lähes kaikki lihasikalat käyttävät samalta rehuntoimittajalta tulevia täysrehuja. Yhden lihasikalan eläimet ruokitaan tuoreviljalla sekä tiivisteellä. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä rakentaa lisää tuoreviljasäiliöitä ja siirtyä vilja-tiivisteruokintaan muissakin yksiköissä. Uusimpiin sikaloihin onkin jo suunnitteluvaiheessa varattu tilat tätä ruokintamallia varten. Porsaiden hyvä laatu vieroituksessa on ehdoton edellytys hyvälle tuotannolle. Tuotantopäällikkö Andero Tank (vas.) esittelee sikalaa Elias Jukolalle. Tuotannon tunnusluvut Eksekolla ja HK Agrilla Nursken lihasikalan uuteen 600 lihasikapaikan osastoon tulevat porsaat seuraavana päivänä. Ekseko tavoite 2011 Ekseko 2010 HK Agri 2010 Porsimisprosentti 85,5 83,7 84,7 Vieroitettuja/pahnue 11,7 11,2 11,7 Pahnueita/emakko/vuosi 2,32 2,32 2,35 Vieroitettuja/emakko/vuosi 27, ,1 Lihasikojen päiväkasvu, g RHS kg 2,9 2,99 2,8 Lihaprosentti ,7 Tuotantolukuja 2010 Viro Suomi Sianlihan tuotanto, milj. kg 31,9 202,9 Sikoja, kpl Teurastettu sikoja, kpl Elävien sikojen vienti Venäjälle, kpl STRATEGISET PÄÄLINJAT EKSEKOSSA VUOTEEN 2015 tuotantomäärä ja biologinen tuotantokyky kuntoon tuoreviljasäilöntä käyttöön lihasikaloissa lihasikaloiden perusremontit sopimustuottajien tehokkuuden parantaminen välikasvatuspaikkojen määrän lisääminen. Lähde Eurostat, TNS 8 Kotitilalta 5/2011

9 Lustussa vuosi sitten käyttöön otettu lihasikala on remontoitu entiseen kolhoosin navettaan. Sikalassa on liemiruokinta ja kokoritilälattiaiset karsinat. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Mati Tuvi seuraa tarkkaan jokaisen lihasikalan tuotantotuloksia. Tämän vuoden tavoitteena on nostaa sikojen päiväkasvu 820 grammaan ja päästä rehunhyötysuhteessa 2,9 rehuyksikköön/kg. Seurantatiedot ovat pohjana, kun rehutehtaan konsulentti ja Tuvi suunnittelevat rehustuksen ja rehuoptimoinnin lihasioille. Työvoima- ja lääkehuolia Kaikkiaan Ekseko työllistää noin 205 henkilöä. Näistä 38 työskentelee lihasikaloissa. Työvoiman vaihtuvuus on ongelma. Tällä hetkellä työntekijöiden saatavuudessa suurin uhka on suomalainen rakennusteollisuus, toteaa tuotantopäällikkö Andero Tank. Hänen mukaansa virolainen palkkataso ei pysty kilpailemaan suomalaisen kanssa. Toinen haaste on löytää eläinlääkäreitä, jotka ovat todella kiinnostuneita sioista. Ongelmatilanteissa, kuten PED- epidemian hoidossa, Eksekolla oli käytössä alan erikoiseläinlääkäri Belgiasta. Lisäksi huolta aiheuttavat Viron lääkemarkkinat. Suuret lääkefirmat eivät ole kiinnostuneita tuomaan uusia lääkkeitä pienille markkina-alueille, kertoo Tank. Sikaloiden ympäristön paineet ovat Tankin mukaan tuttuja myös Virossa ja niistä kirjoitetaan lehdissä. Sikaloiden rakentamista vastustetaan mm. hajuhaittojen takia. Tämän takia Eksekon sikaloissa on panostettu mm. lietelannan lämmön talteen ottamiseen sekä lietteiden levittämiseen hajuhaitat minimoivalla tekniikalla. Lietteelle on tänä päivänä Virossa kysyntää, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet, kertoo Andero Tank. ISO standardilla varmistetaan, että lietteiden käsittelyssä kaikki on kunnossa. Perustana hyvä porsas Eksekossa on käytössä sama genetiikka kuin HK Agrilla. Emakot ovat ruotsinyorkshiren ja norjanmaatiaisen risteytyksiä. Päättökarjuna on risteytyskarju (norjanmaatiainen x duroc). Karjut tulevat Norjasta karanteenin kautta Kuuden keinosiemennysasemalle, jossa on tuotannossa 56 karjua. Tulevaisuudessa päättökarjut tulevat olemaan puhdasrotuisia duroc-karjuja. Tuotantojohtaja Mati Tuvi seuraa tuloksia viikoittain. Sikaloiden toiminta ja seuranta perustuvat ISO 9001 ja sekä OHSAS standardeihin. Yksiköille on asetettu selkeät vuositavoitteet ja toimenpiteet, joilla niihin päästään. Nämä asiat käydään lävitse työntekijöiden kanssa ja kannustimena on tavoitteiden täytyttyä maksettava bonus. Kaikki alkaa hyvästä porsaasta, painottaa Mati Tuvi. Haasteena on saada tuotanto kuntoon ja tulokset paremmiksi. Tähän päästään parantamalla mm. sikaloiden terveysstatusta. Kotitilalta 5/2011 9

10 JYLLANTI on Tanskan broilerialue Rose Poultryn pääkonttori. Tanskan broilerinlihan kokonaistuotanto oli viime vuonna 175 miljoonaa kiloa. Broileria tuottavia tiloja on 210, ja ne sijaitsevat pääosin Jyllannissa. Suurin osa on perheviljelmänä hoidettuja tiloja. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja T iloilla on teurastamon kanssa yleisesti kaksivuotinen tuotantosopimus. Teurastamon tuotannonohjaus sopii tuottajan kanssa tuotannon rytmityksen. Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. Untuvikot toimittaa DanHatch A/Sniminen hautomoyritys, jolla on Tanskassa kaksi hautomoa. Haudontamunia tuottaa 46 sopimustilaa. Hautomolla on 16 nuorikkoja ja kukkoja kasvattavaa sopimustilaa. Teräsrunkohallit yleisimpiä Lähes kaikki tanskalaiset broilerihallit ovat teräsrunkoisia. Tyypillinen kasvatushalli on 20 metriä leveä ja 100 metriä pitkä. Sivuseinän korkeus on 2,5 2,8 metriä ja hallin korkeus on keskeltä 5 5,5 metriä. Lähes kaikissa kasvatushalleissa on betonilattia, neljä ruokintalinjaa ja viisi vesilinjaa. Yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on alipainejärjestelmä. Raitis ilma tulee sisään seinäluukuista ja poistokoneet ovat kasvattamon katossa. Halleissa on ilman- vaihto-ohjauskoneen ohjaama korkeapainesumutuslaitteisto tilan viilentämistä varten. Broilerihallin lattialle levitetään kuiviketta noin kilo neliömetriä kohti. Kuivikkeena käytetään turpeen ja kutterilastun sekoitusta. Lämmitystä tarvitaan erityisesti kasvattamon kosteuden hallintaan talviaikana. Useilla tiloilla lämpöenergia tuotetaan polttamalla olkea. Binadan on suurin kasvattaja Rose Poultryn sopimustuottaja Binadan A/S on Tanskan suurin broileritila. Tilalla on 15 kasvatushallia, joissa kussakin kerralla lintua. Tuotantorakennukset on rakennettu pääosin 20 vuotta sitten, mutta vanhin halli on ollut käytössä 30 vuotta. Tänä vuonna tilalla kasvatetaan 7,5 broilerierää. Viimeisin merkittävä korjausinvestointi on parhaillaan käynnissä: kasvattamoissa uusitaan ilmanvaihtolaitteet ja ilmanvaihdon ohjaustekniikka. Ilmanvaihdon peruskorjauksella varmistetaan linnuille hyvät kasvatusolosuhteet. Tilan omistaa hautomoyritys DanHatch. Tilanhoitajana toimivan Johannes Kudskin lisäksi eläinten hoitotyötä tekee kaksi työntekijää. Kasvatushallien tyhjennys broilerierän jälkeen ja hallien peseminen on ulkoistettu urakoitsijalle. Keskeltä korkea kasvattamo varmistaa tasaisen ilmanvaihdon myös talvella. 10 Kotitilalta 5/2011

11 Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. KUVA: STT-LEHTIKUVA, SARI GUSTAFSSON KUVA: KIMMO HAAPANEN Binadan-tila käyttää ruokinnassa neljää eri tehdasrehua ja vehnää. Vehnän syöttö aloitetaan poikasten ollessa 10 vuorokauden iässä. Vehnää on viidennes kokonaisrehumäärästä. Teho tanskalaista keskiarvoa Tilan keskimääräinen kasvatusjakso on 38 vuorokautta. Teuraspaino on grammaa elopainoa, joka vastaa ruhopainona grammaa. Rehunhyötysuhteeksi Binadan ilmoittaa 1,73 kg rehua elopainokiloa kohti. Suomalaisen laskentatavan mukaan tämä vastaa 2,42 rehukiloa teuraskiloa kohti. Kokonaiskuolleisuus kasvatuksen aikana on 3,2 prosenttia, josta 7 vrk kuolleisuus on 0,7 prosenttiyksikköä. Binadanin kasvatustehokkuutta kuvaavat luvut ovat lähellä tanskalaisia keskiarvoja. Tanskan suurin broileritalo Rose Poultry -yrityksen juuret ulottuvat 1940-luvullle. Useiden vaiheiden ja yrityskauppojen jälkeen on muodostunut nykyinen HKScan Oyj:n omistama broilerinlihan jalostus- ja myyntiyritys. Rose Poultryn päätuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Vinderupissa, Itä-Jyllannissa. Tämän lisäksi yrityksellä on tuotantolaitokset Skovgaardissa ja Padborgissa. Rose Poultry on Tanskan suurin broilerinlihayritys. Viime vuoden hankinta oli 63 miljoonaa lintua, yhteensä noin 130 miljoonaa kiloa lihaa. Rose Poultryllä on 89 sopimustuottajaa koko Tanskan alueella. Yrityksen päämarkkina-alueet ovat Tanska ja Ruotsi. Merkittäviä markkina-alueita ovat myös Saksa, Iso-Britannia, Lähi-Itä ja Malesia. Päämarkkina-alueella jalostusasteen nostaminen on lähiajan tärkein kehityskohde. Erityisesti halutaan lisätä lihan myyntiä tuoreena pakastetun sijasta. Kotitilalta 5/

12 CHAROLAIS on hallitseva pihvirotu Ruotsissa Naudanlihantuotanto ei Ruotsissa poikkea periaatteiltaan paljoakaan meillä harjoitetusta tuotannosta. Pääosa tuotannosta tulee maitorotuisista eläimistä ja pihvieläimillä on oma täydentävä roolinsa. Harri Jalli Team leader Naudanlihan alituotanto on kasvanut Ruotsissa selvästi. Vuosituhannen vaihteessa omavaraisuusaste oli prosenttia, nyt se on enää alle 50 prosenttia. Jatkuva niukkuus ja tuontilihan suuri osuus asettavat painetta paikallisen lihan hintaan. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikuttaa myös lihamarkkinoilla. Kun kruunu vahvistuu, oman tuotannon kilpailukyky suhteessa tuontiin heikkenee. Asia on toisinpäin, kun ajatellaan jalostuseläinten tuontia Ruotsista Suomeen. Jalostuseläimeksi ostettavan pihvilehmävasikan hinta on Ruotsissa kruunua. Kun muutama vuosi sitten kruunun kurssi oli heikko, vasikan hinta oli euroissa Nykyisellä kurssilla hinta on suomalaisostajalle jo euroa. Pihvilihantuotantoa Skånessa Etelä-Ruotsissa Skånen ja Blekingenin lääneissä toimiva Scan Ab:n kenttätoimihenkilö Christer Carlberg kertoo maassa olevan noin emolehmää. Määrä on kasvanut pitkään ja pysynyt tällä tasolla muutaman vuoden. Lypsylehmien määrä on laskenut samoin kuin Suomessa. Pihviroduista yleisin on charolais noin 50 prosentin osuudella. Hereford on toiseksi yleisin rotu ja simmental, limousin ja angus selvästi pienempiä. Christer on työskennellyt Scanin palveluksessa neljännesvuosisadan. Hänen toimenkuvansa vastaa yhdistettyä neu- 12 Kotitilalta 5/2011

13 Emot odottelevat marraskuisella laitumella. Poikimakausi on Keskija Etelä-Ruotsissa pari kuukautta meikäläistä edellä. KUVAT: HARRI JALLI vojan ja kenttäedustajan tehtävää emolehmätiloilla. Jalostus on ollut hänen töissään keskeisenä jo pitkään. Christer kertoo nupojen charolaiseläinten tuonnin vuonna 1990 olleen hänen ideansa. Nupous onkin vallannut markkinoita niin että kymmeneen vuoteen hän ei ole välittänyt sarvellista chsonnia. Ranskasta löytyy varmasti lihakkaampia ja paremmin kasvavia sonneja, Christer myöntää. Ne sopivat hyvin Ranskaan, mutta Ruotsiin sopivat parhaiten omat sonnimme. Liian suuri koko ja lihakkuus heikentävät hedelmällisyyttä ja maidontuotantoa. Ruotsiin on löytynyt hyvä nupo, sopivan kokoinen ja lihakas eläinaines. Tuontia on lähinnä Kanadasta. Harrastajia ja ammattilaisia Emolehmäkarjojen keskikoko Ruotsissa on noin 30 lehmää. Tilat ovat jakautunet kokonsa mukaan vahvasti kahteen ryhmään. Päätoimisilla karjankasvattajilla on tyypillisesti emoa. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, lehmän karjojen suuri määrä. Näillä tiloilla karjaa pidetään harrastuksena muun työn ohessa. Kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, miten lihaa tuotetaan. Christer pitää tärkeänä, että kuluttajat voisivat minä päivänä tahansa käydä tutustumassa Lippujen meri lihatiskillä Vierailu paikallisessa ICA-marketissa on antoisa. Lihatiskillä pitää erikseen hakea löytääkseen ruotsalaista lihaa. Etsiminen on tehty helpoksi. Tuontilihan alkuperää ei mitenkään peitellä, päinvastoin. Irlannin, Hollannin tai Brasilian liput ovat näyttävästi pakkauksen kulmassa. Lihatiskillä on paljon tuotteita, joita Suomesta ei löydä. Pihvejä on montaa erityyppistä ja meillä vähemmän käytettyjä ruhonosia, kuten elimiä, on tarjolla runsaasti. Löytyipä makkarahyllystä HK:n Aito Nakkikin. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, lehmän karjojen suuri määrä. Svartsjö Herefordin laitumella kivennäisruokinta on järjestetty kätevästi. Kjell-Åke Jönsson ja Juhani Numminen tutkivat sonnien sukuja. Sekä suvut että sonnit ovat lupaavia. Kotitilalta 5/

14 Kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Viljavat pellot laitumena eläinten kasvatusolosuhteisiin. Esimerkiksi Belgian siniseen Scanilla on kriittinen asenne. Miksi kerätä ongelmia kun tavallisessakin tuotannossa niitä on ihan riittävästi, Christer kysyy. Råby Charolais panostaa jalostukseen Kjell-Åke Jönssonilla on 55 charolaislehmän jalostuskarja Hörbyn kunnassa Etelä-Skånessa. Nurmen lisäksi sadalla peltohehtaarilla viljellään mallasohraa, syysvehnää ja sokerijuurikasta. Syysvehnän keskisato on kiloa ja sokerijuurikkaan kiloa hehtaarilta. Karjan jalostuksessa Kjell-Åke on täysin samoilla linjoilla Christerin kanssa. Tärkein asia emolehmätuotannossa on talous. Ja miten talouteen voidaan vaikuttaa? Helpot poikimiset ja elinvoimaiset vasikat ovat hyvän tuloksen perustana. Tilan emot poikivat helposti, vain virheasentoja pitää auttaa. Vasikkatuotos on hyvä: vasikkaprosentti vaihtelee 98- Svartsjö Herefordin tilanhoitaja Anders Nordin ja Juhani Numminen katsastavat yhtä tilan sonneista. Tämän haluan Suomeen, Juhani toteaa. 100 välillä. Tilan emot ovat tasakokoisia, kokoluokaltaan 7 8, elopainoltaan 900 kilon luokkaa. Vasikoitten syntymäpainot ovat kilon välillä. Kjell-Åke pitää kiloa ehdottomana kattona syntymäpainoille. Noin viidennes emoista siemennetään ja alkioita, pääasiassa Kanadasta, siirretään 4 5 kappaletta vuodessa. Jalostukseen panostaminen on kannattanut. Tanskalainen huippuluokan keinosiemennyssonni Rasmus P on lähtöisin Råbystä. Christer toteaa, että kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Neljännes tilan sonneista myydään astutuskäyttöön. Hiehoja myydään myös jalostukseen, toisina vuosina enemmän ja toisina vähemmän. Tilalta on myyty hiehoja myös Suomeen. Tilan teurassonnien keskipaino on 400 kiloa, keskiluokka U+ ja rasva 2 3. Sonnit teurastetaan kuukauden iässä, siis melko nuorina. Suurempien sonnien arvo-osat tulisivat muuten liian suuriksi, Christer selittää. Lihan hinta keskusteluttaa täälläkin. Tilan sonnien keskihinta on 36 kruunua kilolta, nykyisellä kurssilla hieman alle neljä euroa. Pihvilihantuotanto lähti Ruotsissa liikkeelle vuonna 1953, kun maahan tuotiin ensimmäiset hereford-eläimet. Vierailu parilla tilalla vakuutti siitä, että hyviä eläimiä löytyy Ruotsista niin maan keskiosassa kuin etelässä. Tuotannon painopiste on kuitenkin siirtynyt alueellisesti Keski-Ruotsista kohti etelää. Skånessa on pitkät perinteet lihantuotannossa. Suomalaisesta tuntuu hieman oudolta, että kymmenentuhannen viljakilon hehtaarisatoja tuottavia peltoja pidetään laitumina ja sonnit teurastetaan jo 400-kiloisina. Mutta paikallisilla siihenkin löytyy selitys: ei niitä kymppitonnin peltoja laitumina pidetäkään, vaan seitsemän tonnin sadon peltoja siinä vieressä. Se tuntuukin jo järkevältä. Eläinaines ruotsalaisilla huippujalostajilla on hyvää, mutta yhtä hyviä eläimiä löytyy meiltä Suomesta. Tuontia kuitenkin harrastetaan. Näin haetaan uusia sukuja meidän melko pieniin kantoihimme. Aina se ei ole helppoa, koska samoja huippukeinosiemennyssonneja käytetään molemmissa maissa. 14 Kotitilalta 5/2011

15 Denis Mattsson (oik.) esitteli rapsiporsaskonseptin Britannian maatalousministeri Jim Baselle. Kuuluisa ruotsalaiskokki Gert Klözke valmisti lounaan korkean tason vieraalle. HKScanin kehittämää tuotantomenetelmää terveellisemmän rasvahappokoostumuksen omaavalle porsaanlihalle testataan parhaillaan Ruotsissa. Pilottisikalassa on kasvamassa toinen erä rapsiporsaita. Kasvattaja Claes Fribergin kokemukset uudesta rehustuskonseptista ovat hyvät: lihasiat kasvoivat nopeammin ja käyttivät vähemmän rehua kasvukiloa kohti kuin samassa sikalassa aikaisemmin kasvatetut siat. Hyvästä terveydestä kertoo pieni kuolleisuus, 0,6 prosenttia. Ensimmäinen kasvatuserä ruokittiin suomalaisissakin sikaloissa käytetyllä Raision erikoisrehulla, jatkossa konseptirehu saadaan ruotsalaisilta rehunvalmistajilta. Kauppoihin syyskuussa Eläinaineksena käytetään Scanin Pigghamia. Piggham-porsaiden emät ovat maatiaisen ja yorkshiren risteytyksiä ja isäkarjun rotu on hampshire tai duroc. Tavoitteemme on saada tuottajiksi keskikokoista sikatilaa. Rapsiporsas lanseerataan kauppoihin syyskuussa, ja ensimmäisenä vuonna tuotantomäärä on noin porsasta, kertoo Scanin toimitusjohtaja Denis Mattsson. Mattsson uskoo, että kuluttajat ovat halukkaita maksamaan tavanomaista korkeamman hinnan merkkituotteesta, joka on terveydelle hyödyllinen ja joka myös maistuu erilaiselta kuin tavallinen possunliha. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien käyttöön. Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa Ensimmäiset ruotsalaiset pääsevät Scanin rapsiporsaan makuun muutamissa ravintoloissa ensi keväänä. Kodeissa terveellisempää porsaanlihaa aletaan nauttia ensi syksynä. Scan saa ainutlaatuisen merkkituotteen, jonka kate kaupallekin on parempi kuin perussianlihan. Tuottaja puolestaan hyötyy sikalan paremmasta kiertonopeudesta ja eläinten paremmasta rehuhyötysuhteesta. KUVA: SCAN AB Maatalousministeri mieltyi Pilottivaiheessa lihaa on maisteltu mm. Scanin henkilöstöravintolassa. Elokuussa sitä tarjottiin yrityksessä vierailleelle Iso-Britannian maatalousministerille Jim Baselle. Ruotsin kokkimaajoukkueen valmentaja Gert Klözke valmisti lounaalle viisi pientä ruokalajia, joissa maukas ja murea uutuusliha pääsi oikeuksiinsa. Mattsson uskoo tuotteen saavan hyvän vastaanoton myös laajemmin, sillä se on saanut kuluttajatesteissä erinomaiset arvosanat. Rapsgris-lanseeraus tulee vahvistamaan Scanin Piggham-tavaramerkkiä, joka on saavuttanut kuluttajien varauksettoman suosion mm. Scanin joulutuotteissa. Lanseerauksessa luotetaan Mattssonin mukaan myös TV:n kokkiohjelmien tehoon. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien raaka-aineiden joukkoon heti alkuvuonna. Kevätkaudella uutuuslihaa tarjotaan jo lukuisissa ravintoloissa. Ensimmäiset kokeilut ravintoloissa tehdään jo syksyn mittaan, kertoo Mattsson. Kasvatus laajenee vuoden lopulla, jotta keväällä saadaan riittävästi rapsipossua ravintoloiden kokeiltavaksi. Ensimmäiset porsaat syksyn vähittäiskauppalanseerausta varten tulevat lihasikaloihin toukokuussa. Parhaillaan Scanissa tehdään laskelmia, viilataan tiloille tuotantosopimusmalleja ja suunnitellaan rapsiporsaille oma logistiikka. Raila Aaltonen Kotitilalta 5/

16 Sonnit ovat kasvaneet tulevassa rehuvarastossa tilapäismajoituksessa. Uuteen kasvattamoon ne siirrettiin 16. lokakuuta. KUVAT: HARRI JALLI Pyöräkän investoinnilla on TARKAT ASKELMERKIT Tuotantosuunnan muuttaminen ja investoinnit ovat aina suuria askelia tilan kehittämisessä. Kari ja Tanja Ukkonen jakoivat merkittävät investoinnit monelle vuodelle ja saivat uuden nautakasvattamonsa täyteen tuotantoon heti sen valmistuttua. Harri Jalli Team leader Kari ja Tanja Ukkonen tutkivat työkirjanpitoa. Omaa työtä on tehty paljon. 16 Kotitilalta 5/2011

17 Ukkoset ostivat Pyöräkän tilan Juankosken Västinniemeltä vuonna Entinen sikatila oli ollut muutaman vuoden viljelemättä ja rakennukset ja pellot olivat sen mukaiset. Kari ja Tanja aloittivat tilan määrätietoisen kehittämisen. Uudeksi tuotantosuunnaksi sianlihan rinnalle he valitsivat naudanlihantuotannon. Tilan 200-paikkainen lihasikala peruskorjattiin ja rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Vuonna 2008 rakennettiin uusi päärakennus. Samalla Ukkoset alkoivat suunnitella naudanlihantuotannon laajentamista. Sianlihantuotanto päätettiin lopettaa. Seuraavana vuonna sikala muutettiin kahdeksi juotto-osastoksi, joihin mahtuu 40 vasikkaa neljän kuukauden ikään. Vasikoilla on reilunkokoinen turpeella kuivitettu makuualue ja ruokinta-alueella ritiläpohja. Ruokinta on yksinkertainen. Juotto tapahtuu Jauhe-Piian ja Vasikka-Masterin avulla. Väkirehua ja heinää vasikat saavat vapaasti, ja juoton lopussa niille tuodaan apetta maistiaisiksi. Juoton päätyttyä vasikoilla on appeen lisäksi väkirehutäydennys viiden kuukauden ikään. Vasikoita myytiin teineinä välitykseen, mutta 2009 jätettiin ympäristölupahakemus naudanlihantuotannon laajentamiseksi. Rakennussuunnitelmat tehtiin yhdessä Marko Lappalaisen ja Rakennusinsinööritoimisto Tiimin kanssa. Investointitukihakemukset jätettiin vuonna Samana syksynä rakennettiin omana työnä laakasiilot, jotka täytettiin säilörehulla tänä vuonna. Ilmava kasvattamo Uuden, 160-paikkaisen loppukasvattamon rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa Jo talvella tontille oli tuotu 11 rekkakuormaa elementtejä. Kasvattamo on yksinkertainen ja ilmava. Ryhmäkoko on 20 sonnia. Karsina on hyvin tyypillinen, syvä, kahdella 2,8 metrin ritiläpalkilla tehty kokoritiläkarsina. Ruokintapöydän molemmilla reunoilla on tolpparivi, johon ruokintaesteen niskapuomi saadaan tukevasti kiinni. Tolpan päältä lähtevät liimapuupalkit räystäille. Vesikatteena on Termater Oy:n eristetyt kattoelementit. Katto asennettiin kolmessa päivässä elokuun lopussa, jolloin sisäpuolen valut Tila keräilee itse vasikat lähialueen lypsykarja tiloilta. Vasikat ruokitaan luukkujen kautta. Näin vasikkaosastoilla ei ole ilmayhteyttä. Henkilönosturi on työmailla yksi tärkeimmistä työlaitteista. oli lähes tehty. Ruokintapöytä valettiin vasta rakennustöitten loppuvaiheessa, jotta se pysyisi mahdollisimman hyväkuntoisena. Rakennustyöt on tehty kahden timpurin voimin. Omaa työtä on käytetty paljon ja siitä on olemassa seikkaperäinen kirjanpito. Rakennusaikataulussa on pysytty mukavasti, vaikka lietesäiliön alta jouduttiin louhimaan 400 kuutiometriä. Täyttömaat saatiin omista kuopista ja samalla voitiin hyödyntää omia maansiirtokoneita. Teiniryhmät kasvatettiin kesän ajan komponenttivarastoiksi suunnitelluissa tiloissa. Kun kasvattamoon siirretään myös vanhassa navetassa olevat sonnit, uudet tilat ovat saman tien täynnä. Tämän jälkeen vanha kasvattamo peruskorjataan teiniosastoksi. Yhtenäiset juottoryhmät Tila keräilee itse vasikat noin kymmeneltä lähialueen lypsykarjatilalta. Kun vasikka tulee tilalle, on se ensin muutaman päivän omassa karsinassaan. Siinä se oppii juomaan tutilta ja muutenkin talon tavoille. Näin totutetut vasikat pärjäävät hyvin ryhmäkarsinassa. Juottoryhmää täytetään, kunnes siinä on neljäkymmentä vasikkaa. Sen jälkeen vasikoita kerätään taas tulokarsinaan, kunnes toinen juotto-osasto on vapaa. Näin Kari ja Tanja pystyvät vastaanottamaan vasikoita käytännössä jatkuvasti, mutta juotto-osastosta eteenpäin siirtyy kuitenkin yhtenäisiä ryhmiä. Neljänkymmenen eläimen ryhmiä on kymmenen. Ruokinta tapahtuu itsekulkevalla kolmipyöräisellä apevaunulla. Vaunun kokoa ei kasvateta suurentuvan karjakoon myötä. Vanhan navetan teineille saadaan sopivasti oma seoksensa ja sonneille omansa. Tilan peltoala on käytännössä kokonaan korsirehun tuotannossa. Säilörehun Ukkoset tekevät yhdessä Tanjan veljen kanssa, jolla on lypsykarjatila. Säilörehussa laadun merkitys on tärkeä. Kyllä jatkossakin on tarkoitus pysyä yli kuudensadan gramman päiväkasvuissa, Kari toteaa. Kotitilalta 5/

18 KUVA: TUIJA TÄHTINEN Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa Uuden kauden viljat ovat varastoissa ja valtaosasta analyysit tehtynä. Kesän korkea lämpötilasumma ja runsaat sateet antoivat odottaa huippusatoa ja laadukasta viljaa syksyksi. Toisin kävi. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö K uten monesti aiemminkin saimme jälleen huomata, että satospekulointi kasvukauden aikana on turhaa metsään mentiin arvioissa jälleen kerran. Kasvustojen rehevä ulkonäkö hämäsi ja erilaiset kasvitaudit jylläsivät viljoissa. Puintien alettua Sampojen tankit eivät täyttyneetkään odotettua vauhtia pulleista jyvistä. Satotasot vaihtelivat suuresti ja laatu vielä enemmän. Keskisadot jäivät normaalivuosien tasolle, paikoin allekin. HK Agrille tulleiden vilja-analyysitulosten perusteella ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on noin 60,5 ja raakavalkuainen 10,5 prosenttia. Ohra on siis energiaköyhää ja valkuainen edellisten kahden vuoden tapaan alhaisella tasolla. Vaihtelua on eritoten hehtolitrapainoissa kevyimpien ohrien painaessa 40 ja painavimpien yli 70 kiloa. Viljaerien valkuaispitoisuudet ovat painoista riippumatta pääosin hyvin tasaisia. Kaura ja vehnä ovat selvinneet viime kesän olosuhteista paremmin ja niiden painot sekä valkuaispitoisuudet ovat lähempänä viime vuosien keskiarvoja. Parempilaatuiset viljaerät kannattaakin kohdistaa porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Kevyet ja alhaisen valkuaispitoisuuden viljat asettavat ruokinnalle haasteita. Valkuaislisäys on helpohko tehdä joko 18 Kotitilalta 5/2011

19 Jos ohra on kevyttä, lisäenergiaa saadaan vehnästä tai rypsiöljystä. tiivisteitä vaihtamalla tai lisävalkuaisella, joissa parhaita valkuaislähteitä ovat soijarouhe, härkäpapu, herne ja rypsirouhe. Lisääntynyt härkäpavun viljely on tuonut kotimaisen valkuaisen mukaan ruokintaan. Härkäpapu sopii hyvin kaikkiin ruokintamuotoihin ja on siis hyvä vaihtoehto soijarouheen tilalle. Energian nostaminen rehuseoksiin onnistuu lisäämällä ruokintaan lisäämällä ruokintaan vehnää, rypsiöljyä tai molempia. Vehnän energiapitoisuus on jopa 10 prosenttia ohraa korkeampi. Rehuvehnän ollessa lähes samanhintaista ohran kanssa kannattaa vehnää käyttää runsaasti etenkin porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Viljoista saatava energialisäys on kuitenkin hyvin rajallista. Merkittävää lisäenergiaa on haettava rypsiöljystä, jossa energiamäärä on noin 3,7 ry/kg. Rypsiöljyä käyttämällä saadaan kevyemmistäkin viljoista tehtyä energiapitoinen rehuseos. Öljyn käyttömäärät ovat sen runsaan energiapitoisuuden takia hyvin pieniä, joten annostelutarkkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Rypsiöljy on liian arvokas tuote haaskattavaksi huonon annostelutarkkuuden takia. Viljojen analysoinnin tärkeys korostuu tänä satokautena. Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Analyysitulokset saadaan jo muutamassa päivässä. HK Agrin optimointipalvelu tekee vilja-analyysien pohjalta ruokintareseptit ja ehdottaa samalla sopivimmat täydennysrehut viljoillesi. Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Rauhoita rahasi - Rahoita rehusi! HK Agrin asiakkaana sinulla on nyt mahdollisuus hyödyntää joustavaa Rehurahoitustamme. Edullisella rahoituksella tasaat menojasi eikä raha sitoudu kerralla yhteen hankintaan. Rehulasku on verotuksessa vähennyskelpoinen heti korollisen maksuajan alkaessa. HK Agrin rahoituskumppanina toimii Pohjola Pankki Oyj Kysy lisää ja tilaa! Edullista maksuaikaa rehuostoillesi - HELPPOA & NOPEAA koroton 14 vrk:n maksuaika 180 vrk:n korollinen maksuaika ilman vakuuksia laskun voi maksaa myös 180 vrk:n sisällä alhaiset korkokustannukset (Euribor 3kk + 1,85%) Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö naudanrehut, puh Pirjo Leva, myyntipäällikkö sianrehut, puh Jouni Saarinen, myyntipäällikkö sianrehut, puh Mirva Heikkilä, hankintatoimihenkilö, puh HK Agri Oy PL 50 (Kaivokatu 18), Turku Vaihde Kotitilalta 5/

20 KORKEAPAINESUMUTUS varmistaa broilerin kasvun kesällä Kasvattamon olosuhdehallinta on hoitajan tärkeä työtehtävä, kun tavoitteena on hyvälaatuinen ja oikean kokoinen broileri. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Broilerin kasvatus alle 50 gramman painoisesta untuvikosta lähes 2,5 kilon elopainoon edellyttää hyviä ja tasaisia kasvattamoolosuhteita. Tipujen saapuessa kasvattamoon suositeltava huonelämpötila on astetta lattian tasolla, untuvikon koosta ja kasvattamon kosteudesta riippuen. Loppukasvatuksen lämpötilasuositus on noin 20 astetta. Ilmanvaihdon ohjaustietokoneelle tehty lämpötilan ohjauskäyrä säätää lämpötilan kullekin päivälle oikeaksi. Olosuhteiden hallinta kesällä ja talvella on erilaista. Talvella on erityisen tärkeätä huolehtia riittävästä minimi-ilmanvaihdosta ja riittävästä alipaineesta kasvattamossa, jotta linnuilla on aina puhdasta ja raitista ilmaa riittävästi ja tasaisesti. Minimi-ilmanvaihdon tärkein tehtävä on viedä ulos hiilidioksidia ja kosteutta. Minimi-ilmanvaihtomäärä kasvaa lintujen kasvaessa. Lämpö ja kosteus kohdalleen Minimi-ilmanvaihtokäyrä tehdään ohjauskoneen perusasetuksiin. On huomioitava, että kesällä ilmastointia pitää säätää eri tavalla kuin talvella. Oikean lämpötilan ja kosteuden ylläpitämiseksi kaikki- KUVAT: KIMMO HAAPANEN Korkeapainesumutuksen peruskone on painepesuri tai erillinen pumppu sekä sähkökaapissa olevat ohjauslaitteet. Vesi on hyvä suodattaa, etteivät suuttimet tukkeudu. na vuodenaikoina kasvatusosastolla tarvitaan lämmitys. Lämmitystehon tarve on 100 wattia lattianeliömetriä kohti. Suositeltava ilmankosteus on untuvikkojen saapuessa noin 55 prosenttia ja kasvatuskauden lopussa noin 70 prosenttia. Isot broilerit tarvitsevat lämpiminä päivinä tehokkaan ilmanvaihdon. Maksimiilmanvaihtotarve on 150 kuutiometriä tunnissa lattianeliötä kohti. Ilmanvaihdon maksimipoistoteho edellyttää myös riittävästi raittiin ilman sisääntulolaitteita tasaisesti koko kasvatushalliin. Ilman tulee liikkua riittävästi myös lintujen tasolla. Sumutus suojaa hellekuolemilta Lämpiminä kesäpäivinä broilerikasvattamoa kannattaa viilentää sumuttamalla sisätiloja. Korkeapainesumutuksen avulla kasvattamon sisälämpötilaa viilennetään 2 4 asteella. Lämpötilan alentaminen hellepäivinä varmistaa lintujen hyvän kasvun myös kesällä. Ellei viilennysmahdollisuutta ole, linnut saattavat helteellä syödä normaalia vähemmän, jolloin ne kasvavat hitaammin. Lisäksi kuumina kesäpäivinä vaanii lämpöhalvausten vaara. Korkeapainesumutusta kannattaa käyttää myös lastauksen aikana. Tällä vähennetään lintujen stressiä, helpotetaan lastaamista ja kohennetaan lastaajien työoloja. Linnun kasvattajalle on tärkeätä seurata päivittäin broilerin kasvua lintuvaa an avulla. Rehun tasainen syönti varmistaa hyvän päiväkasvun koko kasvatuskauden ajan. Hyvä, tasainen kasvu mahdollistaa tasakokoisen ja riittävän ison teuraslinnun ympäri vuoden. HK Ruokatalon toimitusvarmuuden kannalta on erittäin tärkeä- 20 Kotitilalta 5/2011

21 Ari Mahlamäki tekee kasvattamon ilmanvaihdon ja kostutuksen hienosäätöjä tarvittaessa. Sumutus helpottaa kasvatushallin desinfiointia. Sumutusventtiilit suuntaavat sumun sisään tulevaan ilmavirtaan. Kuvassa venttiilit ovat alimmaisessa putkessa raitisilmaluukkujen alapuolella. tä saada riittävä määrä oikean kokoisia teuraslintuja kesän vilkkaimpana linnunlihan kulutussesonkina. Usean asteen viilennys Ari ja Päivi Mahlamäen broileritilalla on korkeapainesumutuksesta usean vuoden kokemukset. Meillä on kaikissa kasvatushalleissa ilmanvaihdon ohjaukseen yhdistetty korkeapainesumutusjärjestelmä. Sumutuksella saamme alennettua broilerihallin lämpötilaa 2 4 asteella, Ari Mahlamäki sanoo. Raitisilmaluukkujen alapuolella on korkeapaineputkisto, jossa on sumutussuuttimet. Putkistot ja suuttimet ovat ruostumatonta terästä. Painepesurilla nostamme veden paineen 150 baariin, jolloin vesi tulee suuttimista hienojakoisena sumuna. Vesisumuun sitoutuu lämpöä, jonka ilmanvaihto vie ulos ja ilma jäähtyy. Sumutus on jaksottaista. Mahlamäen mukaan laitteiston säätö on tärkeää, jotta kuiviketurve ei pääse kastumaan. Logiikka ohjaa sumutusta, joka taas saa käynnistyskäskynsä ilmastoinnin tietokoneelta. Hallin huoneanturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa. Desinfiointikin onnistuu Mahlamäet käyttävät sumutuslaitteistoa myös talvella. Nostamme tarvittaessa hallin kosteutta ennen ja jälkeen tipujen saapumisen. Näin saamme oikean, noin 60 prosentin suhteellisen kosteuden untuvikoille. Hallin kosteus- ja lämpöolosuhteiden tulisi olla aluksi samanlaiset kuin hautomon kuorijassa. Ari Mahlamäen mukaan parempi keino välttää kuivikkeen liiallista kuivumista on tuoda kuivike valmiiksi lämmitettyyn halliin jo päivää ennen untuvikkojen tuloa. Tämä ei aina välttämättä onnistu. Aika loppuu, jos samana päivänä untuvikot tulevat useampaan osastoon. Kasvatushallin desinfiointi korkeapainesumutuslaitteen avulla on tehokasta ja turvallista, sillä ihmisen ei tarvitse olla hallissa aineen levityksen aikana. Desinfiointiaine lisätään laitteistoon nesteannostelijalla pesurin matalapainepuolelle. Kotitilalta 5/

22 Itävallan nautapörssin edustajan kanssa tutustuimme Robert ja Maria Windauerin lihanautatilaan. Simmental-vasikat tulevat tilalle 4 5 viikon ikäisenä ja juottoa jatketaan 50 päivää, seitsemän litran päiväannoksin. Karsinan kokoritilä on päällystetty kumimatolla. Tilan reilut sata sonnia ovat 2009 valmistuneessa kasvattamossa. Koko karsina on kumipäällysteistä ritilää. Tilan mukaan sorkkaongelmia ei ole. Maissisäilörehun lisäksi sukkula jakaa ohra-vehnäsekoitusta 1,3 2,7 ja soijaa 0,7 0,8 kg päivässä. Sonnit teurastetaan kk ikäisinä ja keskiteuraspaino on 420 kg. Naudanlihantuotantoa ALPPIEN JUURELLA HK Agrin nautakehitysohjelmien opintomatka suuntautui lokakuussa Itävaltaan. Nelisenkymmentä tuottajaa tutustui monipuolisesti maan naudanlihan- ja maidontuotantoon. Itävalta on perinteisesti vienyt niin lihaa kuin maitoakin, nyt omavaraisuus on molemmissa noin 120 prosenttia. Tilarakenne poikkeaa suuresti suomalaisesta. Lypsykarjatiloilla tyypillinen tilakoko on 8 12 lehmää ja 80 prosenttia maidosta tuotetaan simmental-lehmillä. Tilat, joilla ryhmä vieraili, edustivat kooltaan maan suurimpia. Harri Jalli Team leader Saksan puolella tutustuimme Schlickenriederin-perheen Arkki-tilaan. Tilalla on nelisenkymmentä eri alkuperäisrotuja olevaa lypsylehmää, muutama emolehmä, kanoja ja possuja. Myös Saksassa hyvä sonni on etupäässä kiinnostunut takapäästä. KUVAT: HARRI JALLI Lähellä Kitzbühelin kylää Oberndorfissa Linderin perheellä on monipuolinen maaseutuyritys: hotelli, osakkuus hiihtohissiin, snapsitehdas, juustola ja 30-päinen Pinzgauer-rotuinen lypsykarja. Tilan navetta on aivan hiihtohissin ala-aseman vieressä. Hanna ei saanut yhteyttä vasikkaan, kielimuuri oli liian korkea. 22 Kotitilalta 5/2011