Kotitilalta5/2011. HKScan toimii Itämeren ympärillä. Ukkosille uusi navetta s. 16. Ohrien laatu vaihtelee s. 18. s. 4 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta5/2011. HKScan toimii Itämeren ympärillä. Ukkosille uusi navetta s. 16. Ohrien laatu vaihtelee s. 18. s. 4 6"

Transkriptio

1 Kotitilalta5/2011 Ukkosille uusi navetta s. 16 Ohrien laatu vaihtelee s. 18 HKScan toimii Itämeren ympärillä s. 4 6

2 PÄÄKIRJOITUS Menestys on omissa käsissä Elintarvikeketjun alkulähteet, alkutuotanto ja jalostus voivat huonosti Suomessa. Heikosti kannattava tai suorastaan kannattamaton tuotanto ei voi jatkua pitkään. Olisi helppoa alistua vallitseviin oloihin ja vain todeta heikkouksia. Viisaampaa on haastaa olosuhteet ja hakea ratkaisut omaa toimintaansa kehittämällä. HK Agri ottaa merkittävän askeleen siirtyessään sikaketjussa ohjatumpaan sopimustuotantoon. Uudella, pitkäjänteisemmällä sopimuspolitiikalla pyrimme sopeuttamaan sikaketjun tuotantoa kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi sekä tasapainottamaan ketjun porsasmäärän lihasikapaikkoja vastaavaksi. Porsasvälitys on perustettu Suomeen 50-luvun lopussa. Runsaan puolen vuosisadan aikana rakenteet sianlihantuotannossa ovat merkittävästi muuttuneet. Sikaketjussa on haettava esimerkkiä luvulla perustetusta broilerituotannosta, jonka ohjattavuus on kohdallaan jokaisessa ketjun osassa. HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta. Kun ketjun ohjattavuus paranee, tilojen välisten eläinvirtojen ohjaus porsaista uudiseläimiin tulee hallittavammaksi ja sitä kautta kustannustehokkaammaksi. HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta, alkutuotannosta jalostukseen. Lisäämällä kaikkien ketjun osapuolien osaamista, uusia innovaatioita ja ymmärtämystä kaikilla osa-alueilla, ja tekemällä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä kannattavuuden parantamiseksi luomme suomalaiselle ruoalle yhteisen polun suomalaisten pöytiin. On pakko ryhtyä hyökkäykseen ja uskoa, että on parempi kuin muut. Vuoden vaihteen lähestyessä on aika kiittää lämpimästi kaikkia sopimustuottajiamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012! SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Kansainvälinen HKScan 4 Ekseko panostaa tehokkaaseen siantuotantoon Jyllanti on Tanskan broilerialue 10 Charolais on hallitseva pihvirotu Ruotsissa 12 Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa 15 Pyöräkän investoinnilla on tarkat askelmerkit 16 Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa 18 Korkeapainesumutus varmistaa broilerin kasvun kesällä 20 Naudanlihantuotantoa Alppien juurella 22 Parhaat ohjeet siantuotantoon 23 Rypsiporsas Juhlakinkku on joulupöydän kunkku 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Tee teurasilmoitus Sinetissä 27 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 KANNEN KUVA: PASI LEINO 7 KANNEN KUVA: MERJA OJALA Terveisin, Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 7. 2 Kotitilalta 5/2011

3 MARKKINAKATSAUS Sikamarkkinat seestymässä Sianlihankulutus on ilahduttavasti ollut kasvussa. Tammi syyskuussa kulutus on kasvanut viisi prosenttia viime vuodesta, edellisen kerran kulutus kasvoi näin paljon vuonna Sianlihan vuosikulutus henkeä kohti noussee tänä vuonna 700 grammalla 35,6 kiloon. Uskallamme väittää Rypsipossulla olleen merkittävä vaikutus kulutuksen kasvuun. Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan possunlihan. Rypsipossu on ainutlaatuinen innovaatio, johon on tarvittu koko ketjun saumatonta yhteistyötä ja ennen kaikkea sitoutuneita ja osaavia lihantuottajia. Suuri kiitos tuottajillemme erinomaisesti tehdystä työstä! Näkymät tästä eteenpäin ovat pitkästä aikaa hieman valoisammat. Tilanne on helpottunut vientimarkkinoilla, jotka alkuvuonna olivat täysin tukossa. Ennusteiden mukaan sianlihantuotanto Euroopassa vähenee ensi vuonna. Tämä mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman tasapainon, ja sitä kautta markkinoiden tervehtymisen. Rehujen raaka-ainemarkkinoilla korkeimmat hintapiikit ovat ainakin toistaiseksi ohi. Lihan tuottamiseen liittyvien raaka-aineiden kuten soijan, rapsirouheen ja viljan hinnat ovat olleet laskussa viime aikoina. Ulf Jahnsson KUVA: KATJA TOIVANEN Vasikoille lisää kasvatuspaikkoja Investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin. Nautamarkkinoilla on kuluvana vuonna hintakehitys ollut myönteinen ja tämä on mahdollistanut naudanlihan tuottajahinnan nousun. Näköpiirissä on, että kotimaisen naudanlihan kysyntä säilyy hyvänä, mikä tukee tuottajahintatasoa myös jatkossa. HK Agrin vasikkamäärä kasvaa ja tarvitsemme vasikoille lisää kasvatuspaikkoja. Kasvattamoiden investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin ennen rahoituskauden vaihtumista. Kehitysohjelmatilojen tulosten perusteella kasvatuksen osaaminen on hyvällä tasolla, mikä on tärkeä lähtökohta investoinnin toteuttamisen osalta. HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon ja samaan aikaan yhteistyön laajeneminen uusitun Paimion teurastamon kanssa antaa HK Agrille tukevan alustan kasvattaa hankintamäärää ja tuottaa entistä parempaa palvelua sopimustuottajille. Sami-Jussi Talpila Broilerin toimitusvarmuus kohenee Broileriketju on parantanut toimitusvarmuuttaan. Nuorikkoparvet ovat aiempaa tasaisempia ja haudontatulokset ovat parantuneet. Haudontamunamäärä sen si- Kulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. jaan on laskenut. Untuvikkolaatu on parantunut ja poistuma on lähellä 0,8 prosentin tavoitetta. Lämmin syksy näkyy broilerien hyvänä kasvuna. Kasvattamoita lämmittämällä on saatu pohjat pysymään kuivina ja sitä kautta lintujen jalkapohjat terveinä. Oikean teuraspainon saavuttamisessa ei kaikin ajoin ole täysin onnistuttu. Teurastamo ja kuluttajatuotteet vaativat kuitenkin tasakokoista lintua tuotantoon joka päivä. Nyt marraskuussa päivittäinen teurasmäärä on lintua. Suuri tuo- tantomäärä vaatii koko ketjulta varsin täsmällistä toimintaa. Ennusteen mukaan broilerinkulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. Kysyntä painottuu edelleen fileeseen. Koipireiden tuotteistaminen on suuri haaste, jotta koko ruho voidaan myydä kotimaassa. Mynämäen hautomon saama uusi ympäristölupa sallii tuotantomäärän kaksinkertaistamisen, mikä turvaa tulevien vuosien kehityksen broilerin tuotannossa. Jarmo Seikola Kotitilalta 5/2011 3

4 KANSAINVÄLINEN HKSCAN HKScan nousi muutama vuosi sitten Suomen suurimmaksi elintarvikealan yritykseksi ohi ykköspaikkaa kauan pitäneen meijeriyhtiö Valion. Kärkisijalle konser nin nosti voimakas kansainvälistyminen erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana. Kari Suistoranta Tiedottaja, HKScan Liiketoiminta on laajentunut yhdeksään Pohjois-Euroopan maahan. Sen myötä konsernin 2,1 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tuli Suomen ulkopuolelta viime vuonna. Vuoden 2011 aikana kotimaan osuus on edelleen hivenen laskenut ja on nyt alle kolmanneksen. Laajemmassakin kansainvälisessä vertailussa HKScan-konserni sijoittuu näkyvästi. Se on eurooppalaisista liha-alan yrityksistä viidenneksi suurin. Sen palveluksessa on suoraan työntekijää ja toimihenkilöä, ja yhteisyrityksen kautta Puolassa vielä yli 6000 henkeä lisää. Suomen osuutta HKScan-konsernissa edustavat HK Ruokatalo, HK Agri ja Järvi-Suomen Portti. Ne kuuluvat kaikki HKScan Finlandille, jota johtaa toimitusjohtaja Jari Leija. Kotimaan liikevaihto vuonna 2010 oli 718,5 miljoonaa euroa ja se tarjoaa työtä keskimäärin runsaalle henkilölle. RUOTSI Ruotsissa liiketoiminnasta vastaa maan suurin ja tunnetuin liha-alan yritys, Scan AB tytäryhtiöineen. Scan-konsernin liikevaihdoksi vuonna 2010 muodostui noin 1 miljardi euroa, ja se tarjoaa työtä keskimäärin henkilölle. TANSKA HKScanista tuli Pohjois-Euroopan johtava siipikarjayritys syksyllä 2010, kun se osti Tanskan suurimman siipikarjanlihaa jalostavan yhtiön, Rose Poultry A/S:n. Markkinaykkösen asema konsernilla oli ennestään Suomessa ja Virossa. 4 Kotitilalta 5/2011

5 PIIRROS: KATI KELO Pian sata vuotta lihan vientiä Kansainvälisistä markkinoista tuottajat olivat kiinnostuneita jo 1913, kun he perustivat Lounais-Suomen Osuusteurastamon. He suunnittelivat vientiä. Lihan vienti alkoi 1919 ja se laajeni nopeasti luvun puolivälissä ulkomaille meni jopa 40 prosenttia kaikesta LSO:n hankkimasta lihasta. Ennätys aikanaan ja on voimassa vieläkin luvulla vietiin suolattua pekonia Englantiin, Ruotsiin meni pääasiassa nautaa, ja Saksa osti sekä sikaa että nautaa. Neljännes LSO:n hankkimasta lihasta päätyi silloin ulkomaille. Osuuskunta oli Suomen suurin lihanvientiliike. Toisen maailmansodan jälkeen edellytykset muuttuivat, ja vienti väheni olennaisesti. Maataloustulolain myötä 1956 viennistä tuli yksi väline tavoitehintojen toteuttamisessa ja ylituotannon purkamisessa luvun alussa LSO:ssa haluttiin lisätä ulkomaista laskutusta, mutta vientiä kasvattamalla se ei onnistu. On siis mentävä ulkomaille itse. Ensimmäinen askel oli 1998, kun ostettiin Rakvere Lihakombinaat Virosta ja Rigas Miesnieks Latviasta. Sitten seurasivat Tallegg 2001 ja Sokolów Scanin vuoro oli 2007, ja 2010 ostettiin Tanskasta Rose Poultry. BALTIA HKScanin Baltia-ryhmä on selvästi suurin liha-alan yritys ja kiistaton markkinajohtaja Baltiassa. Ryhmän liikevaihto vuonna 2010 oli 160,4 miljoonaa euroa. Palveluksessaan sillä on keskimäärin henkilöä. Ruotsin osuus suurin HKScan-konsernin liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain vuoden 2011 tammi syyskuussa. Tanska 9,2% Baltia 6,8% Ruotsi 40,7% Puola 11,9% PUOLA Lihayhtiö Sokolów S.A. on Puolan toiseksi suurin. Sen omistavat puoliksi HKScan ja tanskalainen lihajätti Danish Crown. Niiden strateginen yhteisomistajuus alkoi vuonna Sokolów teki vuonna 2010 liikevaihtoa 558,6 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä sillä on keskimäärin vajaat henkilöä. Suomi 31,4% Kotitilalta 5/2011 5

6 Scan AB Toimitusjohtaja Denis Mattssonin johtama Scan käy parhaillaan läpi monivaiheisia kehittämisohjelmia, joiden odotetaan toteutuessaan nostavan yhtiön tehokkuutta ja parantavan kannattavuutta merkittävästi. Rakenteet muutoksessa Kehittämiseen sisältyy myös toimipaikkajärjestelyjä ja tuotannon siirtoja. Toimintaa on enenevästi keskitetty Linköpingiin, missä Scanilla on iso tuotantolaitos ja uusi valtakunnallinen jakelukeskus. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä arvoketjussa eteenpäin. Tuotannon jalostusastetta nostetaan ja myyntiä tehostetaan. Se tarkoittaa enemmän pidemmälle jalostettuja tuotteita ja kuluttajapakattua lihaa markkinoille. Johtavat tuotemerkit Scanin tuotemerkki on Ruotsin tunnetuimpia. Esimerkiksi lihapullat ovat osa kansallista identiteettiä, vähän niin kuin HK Sininen Lenkki on Suomessa. Mamma Scanin lihapullat valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin vuonna 1970, kun tuote lanseerattiin. Scan on myös merkittävä nakkien ja muiden ruokamakkaroiden valmistaja, ja se panostaa vahvasti leivänpäällisiin. Scanin itsensä lisäksi leivänpäällisiä tekee sen tytäryhtiö Pärsons AB, jonka leikkeleet kuuluvat Ruotsin ehdottomaan kärkikaartiin. Rose Poultry A/S Rose Poultryllä on kaksi modernia tuotantolaitosta. Kolmas, pienempi, lopetti teurastukset suunnitelmien mukaisesti keväällä. Yhtiöllä on keskimäärin 900 työntekijää ja sen liikevaihto viimeisimmältä kokonaiselta tilikaudelta oli 218,3 miljoonaa euroa. Rose Poultryn läpi kulkee vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. Se on enemmän kuin koko Suomessa tuotettu määrä yhteensä (96 milj. kg). Rosen päämarkkinat ovat Tanskan lisäksi Ruotsi ja Englanti. Se myös vie paljon Lähi-Itään ja Kaakkois-Aasiaan, mutta myös EU:n alueelle. Pakastettua ja tuoretta Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa siipikarjatuotteista myydään pakasteina. Siksi Rose Poultryn pitkän aikavälin tavoitteena on totuttaa tanskalaisia kuluttajia tuoretuotteiden käyttäjiksi suomalaisten tapaan. Pakastebroileri eri muodoissaan pysyy silti vielä kauan päätuotteena. Sen markkinat ovat maailmanlaajuiset ja erittäin kilpaillut, joten yhtiön on pidettävä itsensä iskukunnossa jatkuvasti. HKScan Baltia Virossa konsernia edustaa yli 120 vuotta vanha AS Rakvere Lihakombinaat ja sen omistama sikalayhtiö AS Ekseko sekä AS Tallegg. Latviassa ovat A/s Rigas Miesnieks ja A/s Jelgavas Galas Kombinats. Liettuassa toimii markkinointiyhtiö UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai. Toimitusjohtaja Anne Meren luotsaamalla Rakvere Lihakombinaatilla tytäryhtiöineen on vajaat työntekijää. Yhtiö on ennen kaikkea lihavalmiste- ja lihatalo, ja alallaan Viron suurin. Päätuotemerkin Rakveren rinnalla on hinnaltaan edullisempien tuotteiden Valla-sarja. Kummankin alla on tarjolla laaja valikoima lihavalmisteita ja kuluttajapakattuja lihoja. Valmisruokia Rakvere tekee vähän: lähinnä kypsiä lihapullia ja jauhelihapihvejä sekä pelmenejä. Broilereita ja kananmunia AS Tallegg on Viron suurin siipikarjanlihan ja kananmunien tuottaja. Se on samalla myös maansa tärkein tuoreen broilerinlihan toimittaja. Muut yritykset käyttävät pitkälti pakastettua tuontibroileria. Talleggia johtaa toimitusjohtaja Teet Soorm ja se tarjoaa työpaikan vajaalle 500 henkilölle. Talleggilla on laaja ja monipuolinen tuotevalikoima. Kaikki sen tuotteet myös kananmunat markkinoidaan Talleggin tuotemerkillä, joka on vahva brändi Virossa. Sokolów S.A. Sokolów on toimitusjohtaja Boguslaw Miszczukin johdolla kehittynyt odotusten mukaisesti. Yhtiö on osoittanut hyviä lukuja myös niinä aikoina, kun taantuma on koetellut Eurooppaa. Sokołówilla on seitsemän tuotantolaitosta, joista tuotannoltaan suurin sijaitsee Sokolów Podlaskin kaupungissa. Se teurastaa ja leikkaa. Siellä on myös lihavalmistetehdas, jonka huippumodernin viipalointiosaston ansiosta Sokolów Podlaski on Puolan ykkönen viipaletuotteissa. Päätuotemerkki Sokolów on tunnettu ja arvostettu kautta Puolan. Sen alamerkkejä ovat mm. perinteisten reseptien Babuni sekä Gold, jolla valmistuvat pitkää kypsytystä vaativat lihatuotteet. 6 Kotitilalta 5/2011

7 Kaikki Eksekon lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. KUVA: EKSEKO HK Ruokatalo osti virolaisen AS Rakvere Lihakombinaatin osakeenemmistön kesällä Kauppaan kuului myös Eksekon emakkosikala. Nykyään yritys tuottaa noin puolet Viron lihasioista. EKSEKO panostaa tehokkaaseen siantuotantoon Ulla Ketola Team leader Ekseko on reilussa vuosikymmenessä kasvanut 3000 emakosta emakon tuotantoyksiköksi. Viime vuosina yrityksessä on panostettu omien lihasikalayksiköiden perustamiseen. Sen kahdeksan lihasikalaa tuottavat nykyisin kukin teurassikaa vuodessa. Eksekon lihasikaloiden tuotantopäällikkö Andero Tank kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä omien lihasikaloiden tehokkuuteen. Yritys tekee yhteistyötä myös sopimustuottajien kanssa, joista osa kasvattaa pelkästään vieroitettuja porsaita välitysikään. Vajaat kymmenen tilaa ovat erikoistuneet lihasikojen kasvatukseen. Yhdessä nämä kaikki yksiköt tuottavat noin teurassikaa vuodessa. Kaikki lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. Aikaisemmin yhdestä sikalasta myytiin eläviä sikoja Venäjälle, mutta suuren tautiriskin takia sitä ei enää tehdä. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Ainoastaan Nursken välikasvattamo on uudisrakennus. Kotitilalta 5/2011 7

8 KUVAT: ULLA KETOLA Uusin yksikkö aloitti toimintansa Lustussa vuosi sitten. Entisen maidontuotantokolhoosin navetassa on nyt neljä tuhannen paikan lihasikaosastoa. Siat näyttävät tasakokoisilta ja Andero Tank kertookin jokaisen osaston tyhjentyvän kolmessa viikossa. Taudit pysäytetään portille Yksiköiden ulkopuolelta näkee, että sikaloiden bioturvallisuuteen on panostettu. Kaikissa lihasikaloissa on tautisulku ennen siirtymistä sikalaan, eli suihkun kautta sisään ja sikalan puhtaat vaatteet ja jalkineet päälle. Jokaisen sikalan ympärillä on vahva aitaus, joka estää niin eläinten kuin ihmistenkin pääsyn alueelle ilman lupaa. Ruohot sekä vesakot pidetään kurissa sikalan ja rehusiilojen ympärillä. Tuholaisille ei ole jätetty mitään syötävää. Porteille on rakennettu desinfiointialtailta, joilla voidaan estää ajoneuvojen renkaissa mahdollisesti kulkeutuvat taudit. Hygieniaan panostamiseen yhtenä syynä on viime vuonna Eksekossa puhjennut viruksen aiheuttama ripuliepidemia. Taudin epäillään tulleen sikalaan rakennusmiesten työvälineiden mukana. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousi lähes 30 prosenttiin muutamana viikkona ja aiheutti satojen tuhansien eurojen menetykset. Pahimmillaan pieniä porsaita jouduttiin ruokkimaan yksitellen. Dramaattisten viikkojen jälkeen tuotanto lähti jälleen nousuun, mutta tuloksissa ei ole vieläkään saavutettu PEDepidemiaa edeltänyttä tasoa. Tauti opetti paljon ja sitä ei soisi kenenkään sikalaan, tiivistää Eksekon tuotantojohtaja Mati Tuvi. Yhdenmukainen rehustus Tällä haavaa lähes kaikki lihasikalat käyttävät samalta rehuntoimittajalta tulevia täysrehuja. Yhden lihasikalan eläimet ruokitaan tuoreviljalla sekä tiivisteellä. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä rakentaa lisää tuoreviljasäiliöitä ja siirtyä vilja-tiivisteruokintaan muissakin yksiköissä. Uusimpiin sikaloihin onkin jo suunnitteluvaiheessa varattu tilat tätä ruokintamallia varten. Porsaiden hyvä laatu vieroituksessa on ehdoton edellytys hyvälle tuotannolle. Tuotantopäällikkö Andero Tank (vas.) esittelee sikalaa Elias Jukolalle. Tuotannon tunnusluvut Eksekolla ja HK Agrilla Nursken lihasikalan uuteen 600 lihasikapaikan osastoon tulevat porsaat seuraavana päivänä. Ekseko tavoite 2011 Ekseko 2010 HK Agri 2010 Porsimisprosentti 85,5 83,7 84,7 Vieroitettuja/pahnue 11,7 11,2 11,7 Pahnueita/emakko/vuosi 2,32 2,32 2,35 Vieroitettuja/emakko/vuosi 27, ,1 Lihasikojen päiväkasvu, g RHS kg 2,9 2,99 2,8 Lihaprosentti ,7 Tuotantolukuja 2010 Viro Suomi Sianlihan tuotanto, milj. kg 31,9 202,9 Sikoja, kpl Teurastettu sikoja, kpl Elävien sikojen vienti Venäjälle, kpl STRATEGISET PÄÄLINJAT EKSEKOSSA VUOTEEN 2015 tuotantomäärä ja biologinen tuotantokyky kuntoon tuoreviljasäilöntä käyttöön lihasikaloissa lihasikaloiden perusremontit sopimustuottajien tehokkuuden parantaminen välikasvatuspaikkojen määrän lisääminen. Lähde Eurostat, TNS 8 Kotitilalta 5/2011

9 Lustussa vuosi sitten käyttöön otettu lihasikala on remontoitu entiseen kolhoosin navettaan. Sikalassa on liemiruokinta ja kokoritilälattiaiset karsinat. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Mati Tuvi seuraa tarkkaan jokaisen lihasikalan tuotantotuloksia. Tämän vuoden tavoitteena on nostaa sikojen päiväkasvu 820 grammaan ja päästä rehunhyötysuhteessa 2,9 rehuyksikköön/kg. Seurantatiedot ovat pohjana, kun rehutehtaan konsulentti ja Tuvi suunnittelevat rehustuksen ja rehuoptimoinnin lihasioille. Työvoima- ja lääkehuolia Kaikkiaan Ekseko työllistää noin 205 henkilöä. Näistä 38 työskentelee lihasikaloissa. Työvoiman vaihtuvuus on ongelma. Tällä hetkellä työntekijöiden saatavuudessa suurin uhka on suomalainen rakennusteollisuus, toteaa tuotantopäällikkö Andero Tank. Hänen mukaansa virolainen palkkataso ei pysty kilpailemaan suomalaisen kanssa. Toinen haaste on löytää eläinlääkäreitä, jotka ovat todella kiinnostuneita sioista. Ongelmatilanteissa, kuten PED- epidemian hoidossa, Eksekolla oli käytössä alan erikoiseläinlääkäri Belgiasta. Lisäksi huolta aiheuttavat Viron lääkemarkkinat. Suuret lääkefirmat eivät ole kiinnostuneita tuomaan uusia lääkkeitä pienille markkina-alueille, kertoo Tank. Sikaloiden ympäristön paineet ovat Tankin mukaan tuttuja myös Virossa ja niistä kirjoitetaan lehdissä. Sikaloiden rakentamista vastustetaan mm. hajuhaittojen takia. Tämän takia Eksekon sikaloissa on panostettu mm. lietelannan lämmön talteen ottamiseen sekä lietteiden levittämiseen hajuhaitat minimoivalla tekniikalla. Lietteelle on tänä päivänä Virossa kysyntää, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet, kertoo Andero Tank. ISO standardilla varmistetaan, että lietteiden käsittelyssä kaikki on kunnossa. Perustana hyvä porsas Eksekossa on käytössä sama genetiikka kuin HK Agrilla. Emakot ovat ruotsinyorkshiren ja norjanmaatiaisen risteytyksiä. Päättökarjuna on risteytyskarju (norjanmaatiainen x duroc). Karjut tulevat Norjasta karanteenin kautta Kuuden keinosiemennysasemalle, jossa on tuotannossa 56 karjua. Tulevaisuudessa päättökarjut tulevat olemaan puhdasrotuisia duroc-karjuja. Tuotantojohtaja Mati Tuvi seuraa tuloksia viikoittain. Sikaloiden toiminta ja seuranta perustuvat ISO 9001 ja sekä OHSAS standardeihin. Yksiköille on asetettu selkeät vuositavoitteet ja toimenpiteet, joilla niihin päästään. Nämä asiat käydään lävitse työntekijöiden kanssa ja kannustimena on tavoitteiden täytyttyä maksettava bonus. Kaikki alkaa hyvästä porsaasta, painottaa Mati Tuvi. Haasteena on saada tuotanto kuntoon ja tulokset paremmiksi. Tähän päästään parantamalla mm. sikaloiden terveysstatusta. Kotitilalta 5/2011 9

10 JYLLANTI on Tanskan broilerialue Rose Poultryn pääkonttori. Tanskan broilerinlihan kokonaistuotanto oli viime vuonna 175 miljoonaa kiloa. Broileria tuottavia tiloja on 210, ja ne sijaitsevat pääosin Jyllannissa. Suurin osa on perheviljelmänä hoidettuja tiloja. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja T iloilla on teurastamon kanssa yleisesti kaksivuotinen tuotantosopimus. Teurastamon tuotannonohjaus sopii tuottajan kanssa tuotannon rytmityksen. Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. Untuvikot toimittaa DanHatch A/Sniminen hautomoyritys, jolla on Tanskassa kaksi hautomoa. Haudontamunia tuottaa 46 sopimustilaa. Hautomolla on 16 nuorikkoja ja kukkoja kasvattavaa sopimustilaa. Teräsrunkohallit yleisimpiä Lähes kaikki tanskalaiset broilerihallit ovat teräsrunkoisia. Tyypillinen kasvatushalli on 20 metriä leveä ja 100 metriä pitkä. Sivuseinän korkeus on 2,5 2,8 metriä ja hallin korkeus on keskeltä 5 5,5 metriä. Lähes kaikissa kasvatushalleissa on betonilattia, neljä ruokintalinjaa ja viisi vesilinjaa. Yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on alipainejärjestelmä. Raitis ilma tulee sisään seinäluukuista ja poistokoneet ovat kasvattamon katossa. Halleissa on ilman- vaihto-ohjauskoneen ohjaama korkeapainesumutuslaitteisto tilan viilentämistä varten. Broilerihallin lattialle levitetään kuiviketta noin kilo neliömetriä kohti. Kuivikkeena käytetään turpeen ja kutterilastun sekoitusta. Lämmitystä tarvitaan erityisesti kasvattamon kosteuden hallintaan talviaikana. Useilla tiloilla lämpöenergia tuotetaan polttamalla olkea. Binadan on suurin kasvattaja Rose Poultryn sopimustuottaja Binadan A/S on Tanskan suurin broileritila. Tilalla on 15 kasvatushallia, joissa kussakin kerralla lintua. Tuotantorakennukset on rakennettu pääosin 20 vuotta sitten, mutta vanhin halli on ollut käytössä 30 vuotta. Tänä vuonna tilalla kasvatetaan 7,5 broilerierää. Viimeisin merkittävä korjausinvestointi on parhaillaan käynnissä: kasvattamoissa uusitaan ilmanvaihtolaitteet ja ilmanvaihdon ohjaustekniikka. Ilmanvaihdon peruskorjauksella varmistetaan linnuille hyvät kasvatusolosuhteet. Tilan omistaa hautomoyritys DanHatch. Tilanhoitajana toimivan Johannes Kudskin lisäksi eläinten hoitotyötä tekee kaksi työntekijää. Kasvatushallien tyhjennys broilerierän jälkeen ja hallien peseminen on ulkoistettu urakoitsijalle. Keskeltä korkea kasvattamo varmistaa tasaisen ilmanvaihdon myös talvella. 10 Kotitilalta 5/2011

11 Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. KUVA: STT-LEHTIKUVA, SARI GUSTAFSSON KUVA: KIMMO HAAPANEN Binadan-tila käyttää ruokinnassa neljää eri tehdasrehua ja vehnää. Vehnän syöttö aloitetaan poikasten ollessa 10 vuorokauden iässä. Vehnää on viidennes kokonaisrehumäärästä. Teho tanskalaista keskiarvoa Tilan keskimääräinen kasvatusjakso on 38 vuorokautta. Teuraspaino on grammaa elopainoa, joka vastaa ruhopainona grammaa. Rehunhyötysuhteeksi Binadan ilmoittaa 1,73 kg rehua elopainokiloa kohti. Suomalaisen laskentatavan mukaan tämä vastaa 2,42 rehukiloa teuraskiloa kohti. Kokonaiskuolleisuus kasvatuksen aikana on 3,2 prosenttia, josta 7 vrk kuolleisuus on 0,7 prosenttiyksikköä. Binadanin kasvatustehokkuutta kuvaavat luvut ovat lähellä tanskalaisia keskiarvoja. Tanskan suurin broileritalo Rose Poultry -yrityksen juuret ulottuvat 1940-luvullle. Useiden vaiheiden ja yrityskauppojen jälkeen on muodostunut nykyinen HKScan Oyj:n omistama broilerinlihan jalostus- ja myyntiyritys. Rose Poultryn päätuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Vinderupissa, Itä-Jyllannissa. Tämän lisäksi yrityksellä on tuotantolaitokset Skovgaardissa ja Padborgissa. Rose Poultry on Tanskan suurin broilerinlihayritys. Viime vuoden hankinta oli 63 miljoonaa lintua, yhteensä noin 130 miljoonaa kiloa lihaa. Rose Poultryllä on 89 sopimustuottajaa koko Tanskan alueella. Yrityksen päämarkkina-alueet ovat Tanska ja Ruotsi. Merkittäviä markkina-alueita ovat myös Saksa, Iso-Britannia, Lähi-Itä ja Malesia. Päämarkkina-alueella jalostusasteen nostaminen on lähiajan tärkein kehityskohde. Erityisesti halutaan lisätä lihan myyntiä tuoreena pakastetun sijasta. Kotitilalta 5/

12 CHAROLAIS on hallitseva pihvirotu Ruotsissa Naudanlihantuotanto ei Ruotsissa poikkea periaatteiltaan paljoakaan meillä harjoitetusta tuotannosta. Pääosa tuotannosta tulee maitorotuisista eläimistä ja pihvieläimillä on oma täydentävä roolinsa. Harri Jalli Team leader Naudanlihan alituotanto on kasvanut Ruotsissa selvästi. Vuosituhannen vaihteessa omavaraisuusaste oli prosenttia, nyt se on enää alle 50 prosenttia. Jatkuva niukkuus ja tuontilihan suuri osuus asettavat painetta paikallisen lihan hintaan. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikuttaa myös lihamarkkinoilla. Kun kruunu vahvistuu, oman tuotannon kilpailukyky suhteessa tuontiin heikkenee. Asia on toisinpäin, kun ajatellaan jalostuseläinten tuontia Ruotsista Suomeen. Jalostuseläimeksi ostettavan pihvilehmävasikan hinta on Ruotsissa kruunua. Kun muutama vuosi sitten kruunun kurssi oli heikko, vasikan hinta oli euroissa Nykyisellä kurssilla hinta on suomalaisostajalle jo euroa. Pihvilihantuotantoa Skånessa Etelä-Ruotsissa Skånen ja Blekingenin lääneissä toimiva Scan Ab:n kenttätoimihenkilö Christer Carlberg kertoo maassa olevan noin emolehmää. Määrä on kasvanut pitkään ja pysynyt tällä tasolla muutaman vuoden. Lypsylehmien määrä on laskenut samoin kuin Suomessa. Pihviroduista yleisin on charolais noin 50 prosentin osuudella. Hereford on toiseksi yleisin rotu ja simmental, limousin ja angus selvästi pienempiä. Christer on työskennellyt Scanin palveluksessa neljännesvuosisadan. Hänen toimenkuvansa vastaa yhdistettyä neu- 12 Kotitilalta 5/2011

13 Emot odottelevat marraskuisella laitumella. Poikimakausi on Keskija Etelä-Ruotsissa pari kuukautta meikäläistä edellä. KUVAT: HARRI JALLI vojan ja kenttäedustajan tehtävää emolehmätiloilla. Jalostus on ollut hänen töissään keskeisenä jo pitkään. Christer kertoo nupojen charolaiseläinten tuonnin vuonna 1990 olleen hänen ideansa. Nupous onkin vallannut markkinoita niin että kymmeneen vuoteen hän ei ole välittänyt sarvellista chsonnia. Ranskasta löytyy varmasti lihakkaampia ja paremmin kasvavia sonneja, Christer myöntää. Ne sopivat hyvin Ranskaan, mutta Ruotsiin sopivat parhaiten omat sonnimme. Liian suuri koko ja lihakkuus heikentävät hedelmällisyyttä ja maidontuotantoa. Ruotsiin on löytynyt hyvä nupo, sopivan kokoinen ja lihakas eläinaines. Tuontia on lähinnä Kanadasta. Harrastajia ja ammattilaisia Emolehmäkarjojen keskikoko Ruotsissa on noin 30 lehmää. Tilat ovat jakautunet kokonsa mukaan vahvasti kahteen ryhmään. Päätoimisilla karjankasvattajilla on tyypillisesti emoa. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, lehmän karjojen suuri määrä. Näillä tiloilla karjaa pidetään harrastuksena muun työn ohessa. Kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, miten lihaa tuotetaan. Christer pitää tärkeänä, että kuluttajat voisivat minä päivänä tahansa käydä tutustumassa Lippujen meri lihatiskillä Vierailu paikallisessa ICA-marketissa on antoisa. Lihatiskillä pitää erikseen hakea löytääkseen ruotsalaista lihaa. Etsiminen on tehty helpoksi. Tuontilihan alkuperää ei mitenkään peitellä, päinvastoin. Irlannin, Hollannin tai Brasilian liput ovat näyttävästi pakkauksen kulmassa. Lihatiskillä on paljon tuotteita, joita Suomesta ei löydä. Pihvejä on montaa erityyppistä ja meillä vähemmän käytettyjä ruhonosia, kuten elimiä, on tarjolla runsaasti. Löytyipä makkarahyllystä HK:n Aito Nakkikin. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, lehmän karjojen suuri määrä. Svartsjö Herefordin laitumella kivennäisruokinta on järjestetty kätevästi. Kjell-Åke Jönsson ja Juhani Numminen tutkivat sonnien sukuja. Sekä suvut että sonnit ovat lupaavia. Kotitilalta 5/

14 Kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Viljavat pellot laitumena eläinten kasvatusolosuhteisiin. Esimerkiksi Belgian siniseen Scanilla on kriittinen asenne. Miksi kerätä ongelmia kun tavallisessakin tuotannossa niitä on ihan riittävästi, Christer kysyy. Råby Charolais panostaa jalostukseen Kjell-Åke Jönssonilla on 55 charolaislehmän jalostuskarja Hörbyn kunnassa Etelä-Skånessa. Nurmen lisäksi sadalla peltohehtaarilla viljellään mallasohraa, syysvehnää ja sokerijuurikasta. Syysvehnän keskisato on kiloa ja sokerijuurikkaan kiloa hehtaarilta. Karjan jalostuksessa Kjell-Åke on täysin samoilla linjoilla Christerin kanssa. Tärkein asia emolehmätuotannossa on talous. Ja miten talouteen voidaan vaikuttaa? Helpot poikimiset ja elinvoimaiset vasikat ovat hyvän tuloksen perustana. Tilan emot poikivat helposti, vain virheasentoja pitää auttaa. Vasikkatuotos on hyvä: vasikkaprosentti vaihtelee 98- Svartsjö Herefordin tilanhoitaja Anders Nordin ja Juhani Numminen katsastavat yhtä tilan sonneista. Tämän haluan Suomeen, Juhani toteaa. 100 välillä. Tilan emot ovat tasakokoisia, kokoluokaltaan 7 8, elopainoltaan 900 kilon luokkaa. Vasikoitten syntymäpainot ovat kilon välillä. Kjell-Åke pitää kiloa ehdottomana kattona syntymäpainoille. Noin viidennes emoista siemennetään ja alkioita, pääasiassa Kanadasta, siirretään 4 5 kappaletta vuodessa. Jalostukseen panostaminen on kannattanut. Tanskalainen huippuluokan keinosiemennyssonni Rasmus P on lähtöisin Råbystä. Christer toteaa, että kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Neljännes tilan sonneista myydään astutuskäyttöön. Hiehoja myydään myös jalostukseen, toisina vuosina enemmän ja toisina vähemmän. Tilalta on myyty hiehoja myös Suomeen. Tilan teurassonnien keskipaino on 400 kiloa, keskiluokka U+ ja rasva 2 3. Sonnit teurastetaan kuukauden iässä, siis melko nuorina. Suurempien sonnien arvo-osat tulisivat muuten liian suuriksi, Christer selittää. Lihan hinta keskusteluttaa täälläkin. Tilan sonnien keskihinta on 36 kruunua kilolta, nykyisellä kurssilla hieman alle neljä euroa. Pihvilihantuotanto lähti Ruotsissa liikkeelle vuonna 1953, kun maahan tuotiin ensimmäiset hereford-eläimet. Vierailu parilla tilalla vakuutti siitä, että hyviä eläimiä löytyy Ruotsista niin maan keskiosassa kuin etelässä. Tuotannon painopiste on kuitenkin siirtynyt alueellisesti Keski-Ruotsista kohti etelää. Skånessa on pitkät perinteet lihantuotannossa. Suomalaisesta tuntuu hieman oudolta, että kymmenentuhannen viljakilon hehtaarisatoja tuottavia peltoja pidetään laitumina ja sonnit teurastetaan jo 400-kiloisina. Mutta paikallisilla siihenkin löytyy selitys: ei niitä kymppitonnin peltoja laitumina pidetäkään, vaan seitsemän tonnin sadon peltoja siinä vieressä. Se tuntuukin jo järkevältä. Eläinaines ruotsalaisilla huippujalostajilla on hyvää, mutta yhtä hyviä eläimiä löytyy meiltä Suomesta. Tuontia kuitenkin harrastetaan. Näin haetaan uusia sukuja meidän melko pieniin kantoihimme. Aina se ei ole helppoa, koska samoja huippukeinosiemennyssonneja käytetään molemmissa maissa. 14 Kotitilalta 5/2011

15 Denis Mattsson (oik.) esitteli rapsiporsaskonseptin Britannian maatalousministeri Jim Baselle. Kuuluisa ruotsalaiskokki Gert Klözke valmisti lounaan korkean tason vieraalle. HKScanin kehittämää tuotantomenetelmää terveellisemmän rasvahappokoostumuksen omaavalle porsaanlihalle testataan parhaillaan Ruotsissa. Pilottisikalassa on kasvamassa toinen erä rapsiporsaita. Kasvattaja Claes Fribergin kokemukset uudesta rehustuskonseptista ovat hyvät: lihasiat kasvoivat nopeammin ja käyttivät vähemmän rehua kasvukiloa kohti kuin samassa sikalassa aikaisemmin kasvatetut siat. Hyvästä terveydestä kertoo pieni kuolleisuus, 0,6 prosenttia. Ensimmäinen kasvatuserä ruokittiin suomalaisissakin sikaloissa käytetyllä Raision erikoisrehulla, jatkossa konseptirehu saadaan ruotsalaisilta rehunvalmistajilta. Kauppoihin syyskuussa Eläinaineksena käytetään Scanin Pigghamia. Piggham-porsaiden emät ovat maatiaisen ja yorkshiren risteytyksiä ja isäkarjun rotu on hampshire tai duroc. Tavoitteemme on saada tuottajiksi keskikokoista sikatilaa. Rapsiporsas lanseerataan kauppoihin syyskuussa, ja ensimmäisenä vuonna tuotantomäärä on noin porsasta, kertoo Scanin toimitusjohtaja Denis Mattsson. Mattsson uskoo, että kuluttajat ovat halukkaita maksamaan tavanomaista korkeamman hinnan merkkituotteesta, joka on terveydelle hyödyllinen ja joka myös maistuu erilaiselta kuin tavallinen possunliha. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien käyttöön. Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa Ensimmäiset ruotsalaiset pääsevät Scanin rapsiporsaan makuun muutamissa ravintoloissa ensi keväänä. Kodeissa terveellisempää porsaanlihaa aletaan nauttia ensi syksynä. Scan saa ainutlaatuisen merkkituotteen, jonka kate kaupallekin on parempi kuin perussianlihan. Tuottaja puolestaan hyötyy sikalan paremmasta kiertonopeudesta ja eläinten paremmasta rehuhyötysuhteesta. KUVA: SCAN AB Maatalousministeri mieltyi Pilottivaiheessa lihaa on maisteltu mm. Scanin henkilöstöravintolassa. Elokuussa sitä tarjottiin yrityksessä vierailleelle Iso-Britannian maatalousministerille Jim Baselle. Ruotsin kokkimaajoukkueen valmentaja Gert Klözke valmisti lounaalle viisi pientä ruokalajia, joissa maukas ja murea uutuusliha pääsi oikeuksiinsa. Mattsson uskoo tuotteen saavan hyvän vastaanoton myös laajemmin, sillä se on saanut kuluttajatesteissä erinomaiset arvosanat. Rapsgris-lanseeraus tulee vahvistamaan Scanin Piggham-tavaramerkkiä, joka on saavuttanut kuluttajien varauksettoman suosion mm. Scanin joulutuotteissa. Lanseerauksessa luotetaan Mattssonin mukaan myös TV:n kokkiohjelmien tehoon. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien raaka-aineiden joukkoon heti alkuvuonna. Kevätkaudella uutuuslihaa tarjotaan jo lukuisissa ravintoloissa. Ensimmäiset kokeilut ravintoloissa tehdään jo syksyn mittaan, kertoo Mattsson. Kasvatus laajenee vuoden lopulla, jotta keväällä saadaan riittävästi rapsipossua ravintoloiden kokeiltavaksi. Ensimmäiset porsaat syksyn vähittäiskauppalanseerausta varten tulevat lihasikaloihin toukokuussa. Parhaillaan Scanissa tehdään laskelmia, viilataan tiloille tuotantosopimusmalleja ja suunnitellaan rapsiporsaille oma logistiikka. Raila Aaltonen Kotitilalta 5/

16 Sonnit ovat kasvaneet tulevassa rehuvarastossa tilapäismajoituksessa. Uuteen kasvattamoon ne siirrettiin 16. lokakuuta. KUVAT: HARRI JALLI Pyöräkän investoinnilla on TARKAT ASKELMERKIT Tuotantosuunnan muuttaminen ja investoinnit ovat aina suuria askelia tilan kehittämisessä. Kari ja Tanja Ukkonen jakoivat merkittävät investoinnit monelle vuodelle ja saivat uuden nautakasvattamonsa täyteen tuotantoon heti sen valmistuttua. Harri Jalli Team leader Kari ja Tanja Ukkonen tutkivat työkirjanpitoa. Omaa työtä on tehty paljon. 16 Kotitilalta 5/2011

17 Ukkoset ostivat Pyöräkän tilan Juankosken Västinniemeltä vuonna Entinen sikatila oli ollut muutaman vuoden viljelemättä ja rakennukset ja pellot olivat sen mukaiset. Kari ja Tanja aloittivat tilan määrätietoisen kehittämisen. Uudeksi tuotantosuunnaksi sianlihan rinnalle he valitsivat naudanlihantuotannon. Tilan 200-paikkainen lihasikala peruskorjattiin ja rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Vuonna 2008 rakennettiin uusi päärakennus. Samalla Ukkoset alkoivat suunnitella naudanlihantuotannon laajentamista. Sianlihantuotanto päätettiin lopettaa. Seuraavana vuonna sikala muutettiin kahdeksi juotto-osastoksi, joihin mahtuu 40 vasikkaa neljän kuukauden ikään. Vasikoilla on reilunkokoinen turpeella kuivitettu makuualue ja ruokinta-alueella ritiläpohja. Ruokinta on yksinkertainen. Juotto tapahtuu Jauhe-Piian ja Vasikka-Masterin avulla. Väkirehua ja heinää vasikat saavat vapaasti, ja juoton lopussa niille tuodaan apetta maistiaisiksi. Juoton päätyttyä vasikoilla on appeen lisäksi väkirehutäydennys viiden kuukauden ikään. Vasikoita myytiin teineinä välitykseen, mutta 2009 jätettiin ympäristölupahakemus naudanlihantuotannon laajentamiseksi. Rakennussuunnitelmat tehtiin yhdessä Marko Lappalaisen ja Rakennusinsinööritoimisto Tiimin kanssa. Investointitukihakemukset jätettiin vuonna Samana syksynä rakennettiin omana työnä laakasiilot, jotka täytettiin säilörehulla tänä vuonna. Ilmava kasvattamo Uuden, 160-paikkaisen loppukasvattamon rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa Jo talvella tontille oli tuotu 11 rekkakuormaa elementtejä. Kasvattamo on yksinkertainen ja ilmava. Ryhmäkoko on 20 sonnia. Karsina on hyvin tyypillinen, syvä, kahdella 2,8 metrin ritiläpalkilla tehty kokoritiläkarsina. Ruokintapöydän molemmilla reunoilla on tolpparivi, johon ruokintaesteen niskapuomi saadaan tukevasti kiinni. Tolpan päältä lähtevät liimapuupalkit räystäille. Vesikatteena on Termater Oy:n eristetyt kattoelementit. Katto asennettiin kolmessa päivässä elokuun lopussa, jolloin sisäpuolen valut Tila keräilee itse vasikat lähialueen lypsykarja tiloilta. Vasikat ruokitaan luukkujen kautta. Näin vasikkaosastoilla ei ole ilmayhteyttä. Henkilönosturi on työmailla yksi tärkeimmistä työlaitteista. oli lähes tehty. Ruokintapöytä valettiin vasta rakennustöitten loppuvaiheessa, jotta se pysyisi mahdollisimman hyväkuntoisena. Rakennustyöt on tehty kahden timpurin voimin. Omaa työtä on käytetty paljon ja siitä on olemassa seikkaperäinen kirjanpito. Rakennusaikataulussa on pysytty mukavasti, vaikka lietesäiliön alta jouduttiin louhimaan 400 kuutiometriä. Täyttömaat saatiin omista kuopista ja samalla voitiin hyödyntää omia maansiirtokoneita. Teiniryhmät kasvatettiin kesän ajan komponenttivarastoiksi suunnitelluissa tiloissa. Kun kasvattamoon siirretään myös vanhassa navetassa olevat sonnit, uudet tilat ovat saman tien täynnä. Tämän jälkeen vanha kasvattamo peruskorjataan teiniosastoksi. Yhtenäiset juottoryhmät Tila keräilee itse vasikat noin kymmeneltä lähialueen lypsykarjatilalta. Kun vasikka tulee tilalle, on se ensin muutaman päivän omassa karsinassaan. Siinä se oppii juomaan tutilta ja muutenkin talon tavoille. Näin totutetut vasikat pärjäävät hyvin ryhmäkarsinassa. Juottoryhmää täytetään, kunnes siinä on neljäkymmentä vasikkaa. Sen jälkeen vasikoita kerätään taas tulokarsinaan, kunnes toinen juotto-osasto on vapaa. Näin Kari ja Tanja pystyvät vastaanottamaan vasikoita käytännössä jatkuvasti, mutta juotto-osastosta eteenpäin siirtyy kuitenkin yhtenäisiä ryhmiä. Neljänkymmenen eläimen ryhmiä on kymmenen. Ruokinta tapahtuu itsekulkevalla kolmipyöräisellä apevaunulla. Vaunun kokoa ei kasvateta suurentuvan karjakoon myötä. Vanhan navetan teineille saadaan sopivasti oma seoksensa ja sonneille omansa. Tilan peltoala on käytännössä kokonaan korsirehun tuotannossa. Säilörehun Ukkoset tekevät yhdessä Tanjan veljen kanssa, jolla on lypsykarjatila. Säilörehussa laadun merkitys on tärkeä. Kyllä jatkossakin on tarkoitus pysyä yli kuudensadan gramman päiväkasvuissa, Kari toteaa. Kotitilalta 5/

18 KUVA: TUIJA TÄHTINEN Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa Uuden kauden viljat ovat varastoissa ja valtaosasta analyysit tehtynä. Kesän korkea lämpötilasumma ja runsaat sateet antoivat odottaa huippusatoa ja laadukasta viljaa syksyksi. Toisin kävi. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö K uten monesti aiemminkin saimme jälleen huomata, että satospekulointi kasvukauden aikana on turhaa metsään mentiin arvioissa jälleen kerran. Kasvustojen rehevä ulkonäkö hämäsi ja erilaiset kasvitaudit jylläsivät viljoissa. Puintien alettua Sampojen tankit eivät täyttyneetkään odotettua vauhtia pulleista jyvistä. Satotasot vaihtelivat suuresti ja laatu vielä enemmän. Keskisadot jäivät normaalivuosien tasolle, paikoin allekin. HK Agrille tulleiden vilja-analyysitulosten perusteella ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on noin 60,5 ja raakavalkuainen 10,5 prosenttia. Ohra on siis energiaköyhää ja valkuainen edellisten kahden vuoden tapaan alhaisella tasolla. Vaihtelua on eritoten hehtolitrapainoissa kevyimpien ohrien painaessa 40 ja painavimpien yli 70 kiloa. Viljaerien valkuaispitoisuudet ovat painoista riippumatta pääosin hyvin tasaisia. Kaura ja vehnä ovat selvinneet viime kesän olosuhteista paremmin ja niiden painot sekä valkuaispitoisuudet ovat lähempänä viime vuosien keskiarvoja. Parempilaatuiset viljaerät kannattaakin kohdistaa porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Kevyet ja alhaisen valkuaispitoisuuden viljat asettavat ruokinnalle haasteita. Valkuaislisäys on helpohko tehdä joko 18 Kotitilalta 5/2011

19 Jos ohra on kevyttä, lisäenergiaa saadaan vehnästä tai rypsiöljystä. tiivisteitä vaihtamalla tai lisävalkuaisella, joissa parhaita valkuaislähteitä ovat soijarouhe, härkäpapu, herne ja rypsirouhe. Lisääntynyt härkäpavun viljely on tuonut kotimaisen valkuaisen mukaan ruokintaan. Härkäpapu sopii hyvin kaikkiin ruokintamuotoihin ja on siis hyvä vaihtoehto soijarouheen tilalle. Energian nostaminen rehuseoksiin onnistuu lisäämällä ruokintaan lisäämällä ruokintaan vehnää, rypsiöljyä tai molempia. Vehnän energiapitoisuus on jopa 10 prosenttia ohraa korkeampi. Rehuvehnän ollessa lähes samanhintaista ohran kanssa kannattaa vehnää käyttää runsaasti etenkin porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Viljoista saatava energialisäys on kuitenkin hyvin rajallista. Merkittävää lisäenergiaa on haettava rypsiöljystä, jossa energiamäärä on noin 3,7 ry/kg. Rypsiöljyä käyttämällä saadaan kevyemmistäkin viljoista tehtyä energiapitoinen rehuseos. Öljyn käyttömäärät ovat sen runsaan energiapitoisuuden takia hyvin pieniä, joten annostelutarkkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Rypsiöljy on liian arvokas tuote haaskattavaksi huonon annostelutarkkuuden takia. Viljojen analysoinnin tärkeys korostuu tänä satokautena. Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Analyysitulokset saadaan jo muutamassa päivässä. HK Agrin optimointipalvelu tekee vilja-analyysien pohjalta ruokintareseptit ja ehdottaa samalla sopivimmat täydennysrehut viljoillesi. Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Rauhoita rahasi - Rahoita rehusi! HK Agrin asiakkaana sinulla on nyt mahdollisuus hyödyntää joustavaa Rehurahoitustamme. Edullisella rahoituksella tasaat menojasi eikä raha sitoudu kerralla yhteen hankintaan. Rehulasku on verotuksessa vähennyskelpoinen heti korollisen maksuajan alkaessa. HK Agrin rahoituskumppanina toimii Pohjola Pankki Oyj Kysy lisää ja tilaa! Edullista maksuaikaa rehuostoillesi - HELPPOA & NOPEAA koroton 14 vrk:n maksuaika 180 vrk:n korollinen maksuaika ilman vakuuksia laskun voi maksaa myös 180 vrk:n sisällä alhaiset korkokustannukset (Euribor 3kk + 1,85%) Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö naudanrehut, puh Pirjo Leva, myyntipäällikkö sianrehut, puh Jouni Saarinen, myyntipäällikkö sianrehut, puh Mirva Heikkilä, hankintatoimihenkilö, puh HK Agri Oy PL 50 (Kaivokatu 18), Turku Vaihde Kotitilalta 5/

20 KORKEAPAINESUMUTUS varmistaa broilerin kasvun kesällä Kasvattamon olosuhdehallinta on hoitajan tärkeä työtehtävä, kun tavoitteena on hyvälaatuinen ja oikean kokoinen broileri. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Broilerin kasvatus alle 50 gramman painoisesta untuvikosta lähes 2,5 kilon elopainoon edellyttää hyviä ja tasaisia kasvattamoolosuhteita. Tipujen saapuessa kasvattamoon suositeltava huonelämpötila on astetta lattian tasolla, untuvikon koosta ja kasvattamon kosteudesta riippuen. Loppukasvatuksen lämpötilasuositus on noin 20 astetta. Ilmanvaihdon ohjaustietokoneelle tehty lämpötilan ohjauskäyrä säätää lämpötilan kullekin päivälle oikeaksi. Olosuhteiden hallinta kesällä ja talvella on erilaista. Talvella on erityisen tärkeätä huolehtia riittävästä minimi-ilmanvaihdosta ja riittävästä alipaineesta kasvattamossa, jotta linnuilla on aina puhdasta ja raitista ilmaa riittävästi ja tasaisesti. Minimi-ilmanvaihdon tärkein tehtävä on viedä ulos hiilidioksidia ja kosteutta. Minimi-ilmanvaihtomäärä kasvaa lintujen kasvaessa. Lämpö ja kosteus kohdalleen Minimi-ilmanvaihtokäyrä tehdään ohjauskoneen perusasetuksiin. On huomioitava, että kesällä ilmastointia pitää säätää eri tavalla kuin talvella. Oikean lämpötilan ja kosteuden ylläpitämiseksi kaikki- KUVAT: KIMMO HAAPANEN Korkeapainesumutuksen peruskone on painepesuri tai erillinen pumppu sekä sähkökaapissa olevat ohjauslaitteet. Vesi on hyvä suodattaa, etteivät suuttimet tukkeudu. na vuodenaikoina kasvatusosastolla tarvitaan lämmitys. Lämmitystehon tarve on 100 wattia lattianeliömetriä kohti. Suositeltava ilmankosteus on untuvikkojen saapuessa noin 55 prosenttia ja kasvatuskauden lopussa noin 70 prosenttia. Isot broilerit tarvitsevat lämpiminä päivinä tehokkaan ilmanvaihdon. Maksimiilmanvaihtotarve on 150 kuutiometriä tunnissa lattianeliötä kohti. Ilmanvaihdon maksimipoistoteho edellyttää myös riittävästi raittiin ilman sisääntulolaitteita tasaisesti koko kasvatushalliin. Ilman tulee liikkua riittävästi myös lintujen tasolla. Sumutus suojaa hellekuolemilta Lämpiminä kesäpäivinä broilerikasvattamoa kannattaa viilentää sumuttamalla sisätiloja. Korkeapainesumutuksen avulla kasvattamon sisälämpötilaa viilennetään 2 4 asteella. Lämpötilan alentaminen hellepäivinä varmistaa lintujen hyvän kasvun myös kesällä. Ellei viilennysmahdollisuutta ole, linnut saattavat helteellä syödä normaalia vähemmän, jolloin ne kasvavat hitaammin. Lisäksi kuumina kesäpäivinä vaanii lämpöhalvausten vaara. Korkeapainesumutusta kannattaa käyttää myös lastauksen aikana. Tällä vähennetään lintujen stressiä, helpotetaan lastaamista ja kohennetaan lastaajien työoloja. Linnun kasvattajalle on tärkeätä seurata päivittäin broilerin kasvua lintuvaa an avulla. Rehun tasainen syönti varmistaa hyvän päiväkasvun koko kasvatuskauden ajan. Hyvä, tasainen kasvu mahdollistaa tasakokoisen ja riittävän ison teuraslinnun ympäri vuoden. HK Ruokatalon toimitusvarmuuden kannalta on erittäin tärkeä- 20 Kotitilalta 5/2011

21 Ari Mahlamäki tekee kasvattamon ilmanvaihdon ja kostutuksen hienosäätöjä tarvittaessa. Sumutus helpottaa kasvatushallin desinfiointia. Sumutusventtiilit suuntaavat sumun sisään tulevaan ilmavirtaan. Kuvassa venttiilit ovat alimmaisessa putkessa raitisilmaluukkujen alapuolella. tä saada riittävä määrä oikean kokoisia teuraslintuja kesän vilkkaimpana linnunlihan kulutussesonkina. Usean asteen viilennys Ari ja Päivi Mahlamäen broileritilalla on korkeapainesumutuksesta usean vuoden kokemukset. Meillä on kaikissa kasvatushalleissa ilmanvaihdon ohjaukseen yhdistetty korkeapainesumutusjärjestelmä. Sumutuksella saamme alennettua broilerihallin lämpötilaa 2 4 asteella, Ari Mahlamäki sanoo. Raitisilmaluukkujen alapuolella on korkeapaineputkisto, jossa on sumutussuuttimet. Putkistot ja suuttimet ovat ruostumatonta terästä. Painepesurilla nostamme veden paineen 150 baariin, jolloin vesi tulee suuttimista hienojakoisena sumuna. Vesisumuun sitoutuu lämpöä, jonka ilmanvaihto vie ulos ja ilma jäähtyy. Sumutus on jaksottaista. Mahlamäen mukaan laitteiston säätö on tärkeää, jotta kuiviketurve ei pääse kastumaan. Logiikka ohjaa sumutusta, joka taas saa käynnistyskäskynsä ilmastoinnin tietokoneelta. Hallin huoneanturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa. Desinfiointikin onnistuu Mahlamäet käyttävät sumutuslaitteistoa myös talvella. Nostamme tarvittaessa hallin kosteutta ennen ja jälkeen tipujen saapumisen. Näin saamme oikean, noin 60 prosentin suhteellisen kosteuden untuvikoille. Hallin kosteus- ja lämpöolosuhteiden tulisi olla aluksi samanlaiset kuin hautomon kuorijassa. Ari Mahlamäen mukaan parempi keino välttää kuivikkeen liiallista kuivumista on tuoda kuivike valmiiksi lämmitettyyn halliin jo päivää ennen untuvikkojen tuloa. Tämä ei aina välttämättä onnistu. Aika loppuu, jos samana päivänä untuvikot tulevat useampaan osastoon. Kasvatushallin desinfiointi korkeapainesumutuslaitteen avulla on tehokasta ja turvallista, sillä ihmisen ei tarvitse olla hallissa aineen levityksen aikana. Desinfiointiaine lisätään laitteistoon nesteannostelijalla pesurin matalapainepuolelle. Kotitilalta 5/

22 Itävallan nautapörssin edustajan kanssa tutustuimme Robert ja Maria Windauerin lihanautatilaan. Simmental-vasikat tulevat tilalle 4 5 viikon ikäisenä ja juottoa jatketaan 50 päivää, seitsemän litran päiväannoksin. Karsinan kokoritilä on päällystetty kumimatolla. Tilan reilut sata sonnia ovat 2009 valmistuneessa kasvattamossa. Koko karsina on kumipäällysteistä ritilää. Tilan mukaan sorkkaongelmia ei ole. Maissisäilörehun lisäksi sukkula jakaa ohra-vehnäsekoitusta 1,3 2,7 ja soijaa 0,7 0,8 kg päivässä. Sonnit teurastetaan kk ikäisinä ja keskiteuraspaino on 420 kg. Naudanlihantuotantoa ALPPIEN JUURELLA HK Agrin nautakehitysohjelmien opintomatka suuntautui lokakuussa Itävaltaan. Nelisenkymmentä tuottajaa tutustui monipuolisesti maan naudanlihan- ja maidontuotantoon. Itävalta on perinteisesti vienyt niin lihaa kuin maitoakin, nyt omavaraisuus on molemmissa noin 120 prosenttia. Tilarakenne poikkeaa suuresti suomalaisesta. Lypsykarjatiloilla tyypillinen tilakoko on 8 12 lehmää ja 80 prosenttia maidosta tuotetaan simmental-lehmillä. Tilat, joilla ryhmä vieraili, edustivat kooltaan maan suurimpia. Harri Jalli Team leader Saksan puolella tutustuimme Schlickenriederin-perheen Arkki-tilaan. Tilalla on nelisenkymmentä eri alkuperäisrotuja olevaa lypsylehmää, muutama emolehmä, kanoja ja possuja. Myös Saksassa hyvä sonni on etupäässä kiinnostunut takapäästä. KUVAT: HARRI JALLI Lähellä Kitzbühelin kylää Oberndorfissa Linderin perheellä on monipuolinen maaseutuyritys: hotelli, osakkuus hiihtohissiin, snapsitehdas, juustola ja 30-päinen Pinzgauer-rotuinen lypsykarja. Tilan navetta on aivan hiihtohissin ala-aseman vieressä. Hanna ei saanut yhteyttä vasikkaan, kielimuuri oli liian korkea. 22 Kotitilalta 5/2011

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11. HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä sta Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.00 Konsernin rakenne HKScan Oyj Liikevaihto 2008: 2 294,6 Meur, toimitusjohtaja

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

HKScan Oyj Q2-osavuosikatsaus 2011. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus 10.8.2011

HKScan Oyj Q2-osavuosikatsaus 2011. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus 10.8.2011 HKScan Oyj Q2-osavuosikatsaus 2011 Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus 10.8.2011 HKScan on merkittävä pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö Liikevaihto (2010) 2 113,9 milj. euroa Henkilöstöä keskimäärin

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.

HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11. HKScan-konserni Osavuosikatsaus Q1-Q3/2013 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtaja Hannu Kottonen Tiedotustilaisuus 6.11.2013 HKScan-konserni *) *) Myönteinen kehitys Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

HKScan Oyj Q3 osavuosikatsaus 2010. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 5.11.2010

HKScan Oyj Q3 osavuosikatsaus 2010. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 5.11.2010 HKScan Oyj Q3 osavuosikatsaus 2010 Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 5.11.2010 HKScanin missio ja visio HKScanin missio: ENEMMÄN KUIN LIHAA HKScan on vastuullinen ruokayhtiö,

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

HKScan Oyj Q2 osavuosikatsaus 2010. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 10.8.2010

HKScan Oyj Q2 osavuosikatsaus 2010. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 10.8.2010 HKScan Oyj Q2 osavuosikatsaus 2010 Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Lehdistö- ja sijoittajainfo 10.8.2010 HKScanin missio ja visio HKScanin missio: ENEMMÄN KUIN LIHAA HKScan on vastuullinen ruokayhtiö,

Lisätiedot

HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan

HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan Kai Seikku, toimitusjohtaja HK Ruokatalo Group Oyj 10. marraskuuta 2006

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja,

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla Matkalla mukana: Kalkkunatuottajat Seppo Heikkilä, Juhani Viljakainen ja Fredrik Ström Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka Länsi-Kalkkuna

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot