Sosiaalialan kehittämishanke. Alueellinen toimintaohjelma Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta - alueen hankkeet ja niiden valmisteluprosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalialan kehittämishanke. Alueellinen toimintaohjelma 2006. Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta - alueen hankkeet ja niiden valmisteluprosessit"

Transkriptio

1 Sosiaalialan kehittämishanke Alueellinen toimintaohjelma 2006 Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta - alueen hankkeet ja niiden valmisteluprosessit

2 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN ALUEELLINEN ORGANISOINTI... 3 TOIMINTAOHJELMAN RAKENNE JA TEHTÄVÄT... 4 I OSA: ALUEELLINEN TIEDONTUOTANTO STRATEGISEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ... 5 ALUEELLISEN TIEDONTUOTANNON MAHDOLLISUUKSIA YLIOPISTON JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMASTA... 8 MAAKUNNALLISET JAOSTOT JA ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT TIEDONTUOTTAJINA II OSA: ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT, KEHITTÄMISTARPEET JA HANKEVALMISTELUT AIKUISSOSIAALITYÖ KÄYTÄNNÖN OPETUS LASTENSUOJELU MAAHANMUUTTAJATYÖ PÄIHDETYÖ VAMMAISPALVELU VANHUSTYÖ VARHAISKASVATUS KUNTIEN OMA HANKEVALMISTELU LOPUKSI

3 LUKIJALLE Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi asetti sosiaalialan osaamiskeskuksille tehtäväksi neuvotella alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä sekä laatia vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja rahoituksesta kansallisen Sosiaalialan kehittämishankkeen aikana. Tässä on sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kokoama toimintaohjelma vuodelle Pikassoksen toimialue muodostuu suhteellisen isosta maantieteellisestä alueesta, jonka väestöpohja on noin asukasta, ja se sijoittuu sekä Etelä- että Länsi-Suomen läänien alueelle. Seutukuntia on 12 ja kuntia 75. Alueella on lukuisa määrä toimijoita, joita Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteet koskevat tai joiden rooli aluekehityksen subjekteina on merkittävä. Näistä keskeisimpinä voidaan mainita Tampereen yliopisto ja sen Porin yksikkö, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen yksikkö, Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan ammattikorkeakoulut sekä DIAK:n Porin yksikkö sekä kolme maakuntaliittoa. Aluekeskusohjelman mukaisia organisaatioita on useita, samoin TE- keskuksia. Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen organisointi Sosiaalialan kehittämishankkeen organisoimiseksi asetettiin sosiaalialan osaamiskeskusten alueellista jakoa noudattavat alueelliset johtoryhmät. Asettamispäätöksessä alueellisten johtoryhmien tehtäväksi on todettu vastata alueellaan, että Sosiaalialan kehittämishanke käynnistyy ja etenee alueellisesti kattavasti vastata Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellisesta tiedottamisesta toimia yhteistyössä kansallisen terveydenhuollon hankkeen alueellisten työryhmien ja tukihenkilöiden kanssa välittää tietoa ja tehdä aloitteita valtakunnalliselle koordinaatioryhmälle käsitellä sosiaalialan osaamiskeskusten vuosittain laatima toimintaohjelma alueella tarvittavista hankkeista ja rahoituksesta Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille muodostettiin kuntien, lääninhallitusten ja sosiaalialan osaamiskeskuksen käymien neuvottelujen perusteella maakunnalliset jaostot. Jaostojen työtä tukemaan on lisäksi perustettu sektorikohtaiset asiantuntijatyöryhmät. Jaostojen ja asiantuntijatyöryhmien toimintaa esitellään tarkemmin osassa II. Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen organisointi on kuvattu seuraavalla sivulla. On syytä korostaa, että kyse ei ole ensisijaisesti muodollisesta organisoinnista vaan siitä, että tämä struktuuri merkitsee noin kahdelle sadalle sosiaalialan ammattilaiselle mahdollisuutta olla vaikuttamassa varsin suuren alueen kehittämistehtäviin ja niiden resurssointiin. 3

4 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE Alueellinen johtoryhmä Satakunnan jaosto Kanta-Hämeen jaosto Pirkanmaan jaosto Satakunnan asiantuntijatyöryhmät varhaiskasvatus lastensuojelu vammaispalvelu aikuissosiaalityö vanhustyö päihdetyö Lisäksi kolmen maakunnan yhteinen käytännön opetuksen/harjoittelun asiantuntijatyöryhmä Kanta-Hämeen asiantuntijatyöryhmät varhaiskasvatus lastensuojelu vammaispalvelu aikuissosiaalityö vanhustyö päihdetyö Pirkanmaan asiantuntijatyöryhmät varhaiskasvatus lastensuojelu vammaispalvelu aikuissosiaalityö vanhustyö mielenterveys- & päihdetyö maahanmuuttajatyö Lisäksi seudullisia ryhmiä esim. Ylä-Pirkanmaalla ja Etelä-Pirkanmaalla Toimintaohjelman rakenne ja tehtävät Tämä toimintaohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäiseen osaan on pyydetty alueelliseen kehittämiseen ja siihen olennaisesti liittyvään alueelliseen tiedontuotantoon liittyviä puheenvuoroja. Pyyntöön vastasi Tampereen yliopiston Porin yliopiston yksikkö, josta luettavissa on sosiaalipolitiikan professori Satu Kalliolan, sosiologian professori Antti Saloniemen ja hyvinvointipalvelujen professori Ilmari Rostilan teksti sekä alueen kolme ammattikorkeakoulua, joiden tekstin tuottivat koulutusjohtaja Ulla-Maija Koivula, koulutusohjelma-johtaja Anna Riitta Myllärinen sekä koulutusjohtaja Tuula Rouhiainen-Valo. Toisessa osassa on koottu hankehakemusten ja niiden valmistelun taustatyönä syntynyttä tietoa kolmen maakunnan alueella esiin nousseista kehittämistarpeista. Toisen osan lopussa on kuvattu tiiviisti ne hankkeet, joilla haasteisiin pyritään vastaamaan. Nämä hankkeet ovat olleet käsittelyssä jäljempänä kuvatuissa asiantuntijaryhmissä ja/tai maakunnallisissa jaostoissa. Lisäksi on lyhyesti lueteltu ne kuntien hankkeet, joista sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos on saanut tiedon esimerkiksi sosiaalijohtajien välityksellä. Varsinaisia hankekuvauksia toimintaohjelmaan ei ole sisällytetty päällekkäiskäsittelyn välttämiseksi. Olemme hyvin tiiviisti esitelleet hankkeiden perustiedot, joiden perusteella jokainen voi halutessaan hankkia lisätietoja hakijoilta. 4

5 I OSA: ALUEELLINEN TIEDONTUOTANTO STRATEGISEN KE- HITTÄMISEN VÄLINEENÄ Hyvinvointipolitiikassa alueiden merkitys on korostunut. Samalla alueellisen kehityksen ennustettavuus on heikentynyt ja alueiden toimintaedellytykset erilaistuneet voimakkaasti. Paikallinen, seudullinen ja maakunnallinen hyvinvointipolitiikka on joutunut suurten haasteiden eteen. 1 Alueellisen johtoryhmän kokouksissa on puhuttu paljon siitä, kuinka toimintaohjelman tulisi kehittyä alueellisen tiedontuotannon ja kehittämistyön yhteen nivovaksi asiakirjaksi. Tähän suuntaan kehittyessään se voisi tulla osaksi maakuntaliittojen strategisia asiakirjoja sekä muuta alueellista suunnittelua. Tämä edellyttää maakuntien yhteistä tahtoa ja yhteistä resurssointia. Alueellisen tiedontuotannon järjestäminen on sekä välttämätöntä että haasteellista. Sen piiriin kuuluvat sekä valtakunnallinen tiedontuotanto (tutkimukset, selvitykset ja barometrit, SotkaNet:n kaltaiset tietoa kokoavat apuvälineet) että alueellinen tiedontuotanto (esim. erilaiset hyvinvointitaseet ja - tilinpidot, arjen työssä kasaantuva hiljainen tieto jne.). Ennen muuta suurin haaste on erilaisen tietoaineksen analyysi ja johtopäätösten teko. Hyvinvointitilinpito on ongelmallinen käsite kaksijakoisuutensa vuoksi. Kun vaikeasti määriteltävä hyvinvointi yhdistetään tarkkarajaiseen ja eksaktiin tilinpitoon, voi syntyä mielikuva eksaktista kokonaisilmiöstä, jollainen hyvinvointitilinpito ei kuitenkaan ole. Eksaktiusharha vain korostuu, kun hyvinvointitilinpidon tulokset esitetään numeerisessa muodossa. Toinen tilinpidollinen ongelma liittyy aikaan. Mikäli hyvinvointitilinpito tavoittelee vain jälkikäteisseurantaa ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointia, jää osa analyyseilla saatavista hyödyistä saavuttamatta. Tämän vuoksi hyvinvointitilinpidon sijaan olisi aiheellista harkita kolmiosaisen arviointimallin luomista, jossa hyvinvointia ja sen puutteita kuvaavia tietoja käytetään sekä ennakointiin, ohjaukseen että seurantaan. 2 Alueellisen tiedontuotannon haasteita ja erityisyyttä voidaan myös lähestyä toisesta näkökulmasta. Paikallisen tiedontuotannon kysymyksiin liittyvät paitsi kysymys tiedon käytettävyydestä myös keskeisesti kysymys tiedon tuottamisen tavoista. 1 Alueelliset hyvinvointistrategiat. Petri Kinnunen ja Kaisa Kostamo-Pääkkö (toim.) Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 5. Oulu Ks. myös Elina Kinnunen, Sanna Lähteinen ja Jorma Kurvinen Kolme näkökulmaa hyvinvointistrategiseen työhön. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 14. Oulu Jukka Ohtonen: Rauman ja Porin aluekeskusohjelmille laadittu Hyvinvointitilinpitohankkeen sisältömäärittelyvaiheen loppuraportti. Ks. esim. (hankkeet, raportit) 5

6 Virallinen tieto katsoo kohteitaan kaukaa, etäisyyden päästä. Silloinkin kun se haluaa kuulla kohteidensa vastauksia, kuten kyselyissä ja haastatteluissa on tapana, virallinen tieto luottaa vakiintuneisiin kysymyksiin. 3 Kun huono-osaisuudeksi luettavia tai oletettuja ilmiöitä kartoitetaan, lopputulos voi riippua olennaisesti siitä, kenen antamiin vastauksiin päättelyssä nojataan: minkä ammattiryhmän tai hallintokunnan, ovatko vastaajina johtavat viranhaltijat vai kenttätyöntekijät, julkisen vai yksityisen sektorin työntekijät, vai kolmannen sektorin toimijat, palkkatyöläiset vai vapaaehtoistyöntekijät, tai mahdollisesti asianosaiset. 4 Vuoden 2006 toimintaohjelmaa kootessa olemme yrittäneet edellistä vuotta enemmän saada mukaan keskustelua ja alueellista toimintaympäristön analyysiä. Tavoitteena on kehittää toimintaohjelmaa sellaiseksi, että se voisi esitellä haasteita, joihin kehittämishankkeilla kulloinkin pyritään vastaamaan ja haasteita, joihin vastaaminen vaatii vielä valmistelua, mutta joihin ollaan seuraavaksi suuntaamassa resursseja. Näin olisi mahdollista luoda nykyistä pitkäjänteisempää kehittämistyötä, johon eri toimijat voisivat sitoutua ja antaa panoksensa. Tällä tavoin hankkeet kokoamalla voidaan myös havaita ne katvealueet, joihin ei näytä tulevan kehittämispanosta nykyisellä hankerahoituksella. Näyttää selvästi siltä, että alueellisen tiedontuotannon (tutkimuspanos kehittämistyössä) resurssoiminen on hyvin vaikeaa nykymuotoisella hankerahoituksella. Kehittymässä olevat asiakastyön kehittämisyksiköt on nähty tässä suhteessa varovaisen toiveikkaassa valossa. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos on omana työnään käynnistämässä osaamiskeskuksen rooliin soveltuvan tutkimusohjelman työstämisen. Tavoitteena on nostaa esiin sellaisia kuntien, järjestöjen ja muiden asiakastyötä tekevien tahojen tarpeita, joihin tulisi saada resurssoitua myös selkeästi tutkimuksellista panostusta. Se on jotain sellaista tutkimusta, jota nykyisissä rakenteissa ei kukaan tee. Tähän kokonaisuuteen voidaan myös liittää käytännön opetuksen sekä työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksen kysymyksiä, jos niin halutaan. Kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös tutkimuksen asemaan. Paras -hankkeen sihteeristön taustamateriaalissa asiaa luonnehditaan seuraavasti: Kunta- ja palvelurakennehankkeella tavoiteltu laajempi alue- ja väestöpohja tarjoaa mahdollisuuden järjestää myös tuke-toiminta selvästi nykyistä jäntevämmin osana uusia alueellisia rakenteita. Oleellista on organisoida tutkimus- ja kehittämistoiminta niin, että taataan kytkentä suoraan perustyöhön kiinteät yhteydet yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin 3 Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta s.3 Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen, Tuukka Lahti (toim.). Stakes, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Gummerus kirjapaino, Saarijärvi Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta s.3 Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen, Tuukka Lahti (toim.). Stakes, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Gummerus kirjapaino, Saarijärvi

7 yhteydet kansallisen tason tutkimus- ja kehittämislaitoksiin ja yksiköihin yhteys yritystoimintaan (teknologia, palveluinnovaatiot) pysyvät mutta samalla muuntautumiskykyiset rakenteet, joilla yllämainittujen toiminnan perusedellytysten toteutuminen turvataan Hyvin järjestettyä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tarvitaan, jotta voidaan turvata korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla maassa pitää ala vireänä ja kehittyvänä turvata alan innovatiivisuus, vetovoimaisuus ja samalla osaavan työvoiman saanti saada aikaan rakenteet hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja ajanmukaisen tiedon tuottamiseksi päästä eroon päällekkäisestä kehittämistyöstä ja toisaalta kattaa nykyiset katvealueet saada valtavirta kääntymään yksittäisiin hankkeisiin perustuvasta kehittämisestä pitkäjänteiseen kumuloituvaan pysyviin rakenteisiin tukeutuvaan kehittämiseen parantaa palveluiden tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta ja edelleen Eräs mahdollisuus tukea tätä kehitystä on siirtää pääosa nykyisestä kehittämishankkeiden valtionavustuksista suoraan alueiden käyttöön. Kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden sekä käytäntöyhteyden ja perustyöhön kytkeytymisen varmistamiseksi avustus voitaisiin ohjata tukemaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyviä rakenteita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalveluja tuottaviin toimipisteisiin perustettavia kehittämisyksiköitä. Sosiaalihuollossa tämä samalla vahvistaisi sosiaalialan osaamiskeskusten edellytyksiä toimia kehittämistoiminnan koordinoijina, kokoajina ja hyvien käytäntöjen levittäjinä. Vaihtoehtoja on luonnollisesti useita, eikä varmaan ole saatavissa yhtä koko maahan sopivaa mallia tutkimus- ja kehittämistoiminnankaan osalta. Selvää on, että mahdollisesti kuntien palvelurakennehankkeen myötä tai muutoin syntyvät nykyistä suuremmat kunnat joutuvat jollakin tavalla ratkaisemaan alueellisen tiedontuotannon ja tutkimuksen kysymyksen. Muutoin kehittämistyössä ei voida välttää kritisoitua hankepohjaisen kehittämisen mukanaan tuomaa projektiväsymystä, sirpalemaisuutta ja vaikeutta juurruttaa kehitettyjä hyviä käytäntöjä jokapäiväiseen toimintaan. 7

8 Alueellisen tiedontuotannon mahdollisuuksia yliopiston ja ammattikorkeakoulujen näkökulmasta Tampereen yliopiston Porin yksikkö Tampereen yliopiston Porin yksikön tavoitteena on yksikön kolmen oppiaineen sosiaalipolitiikan, sosiaalityön ja sosiologian yhteistyötä hyödyntävä kansainvälisesti korkeatasoinen, mutta myös alueellisesti vaikuttava tutkimus. Sisällöllisesti yksikön aktiviteetti suuntautuu ennen muuta sen kahdelle painopistealueelle, hyvinvointipalveluihin ja työelämään. Lähivuosien konkreettisen toiminnan kehityslinjoja ovat: 1) alueellisuus, 2) oppiaineet ja opiskelijat integroiva tutkimusryhmätoiminta ja 3) yhteistyö yliopistokeskuksen muiden yksiköiden ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. 1) Rakennemuutoksen käsitteellistäminen on Porin yksikön toimintaympäristössä tutkimustyön keskeinen ja luonteva kohde. Kysymykset rakennemuutoksesta seurauksineen ovat alueen läsnä olevaa arkitodellisuutta. Murrokset ovat koskettaneet yhtä hyvin työelämää kuin hyvinvointipalveluja. Työyhteiskunnan tasolla muutokset näkyvät uudenlaisina työvoiman kvalifikaatiovaatimuksina, vaatimuksina työn uusista organisointimuodoista ja uusista tavoista jäsentää työn ja muun elämän suhdetta. Kaiken tämän rinnalla huomiota vaatii myös muutoksen kääntöpuoli, laaja ja osin sitkistynyt työttömyysongelma. Työssä jaksaminen, työelämän laatu, toimintatapojen uudistaminen kehittämisedellytyksineen ja lopulta osaavan työvoiman riittävyys ovat kysymyksiä, jotka rakennemuutoksen oloissa saavat aina uudenlaisia muotoja. Tämä pätee työhön yleensä ja uudella tavalla myös työhön hyvinvointipalveluissa. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tutkimuksen kysymykset jäsentyvät kahdesta suunnasta. Murroksessa hyvinvointipalvelutkin ovat joutuneet uudenlaisten haasteiden eteen. Vaatimukset uusien toimintatapojen etsimiseen nousevat yhtäältä palveluorganisaatioille asetetuista poliittis-hallinnollisista paineista ja toisaalta asiakaskunnan eriytymisestä. On myös huomattava, että palvelujen laadun ylläpidolla on huomattava merkitys alueen vetovoimaisuuden ylläpitämisessä samalla kun on edelleen huolehdittava myös kaikkein huono-osaisimmista. Kaikilla näillä alueilta tutkimuksellisesti perusteltujen tulkintojen ja jäsennysten kehittely on vaativa tehtävä paitsi tutkimusyhteisölle, niin myös haaste, joka konkretisoi yksikön ja sen alueellisen ympäristön välistä suhdetta. 2) Tulevina vuosina tutkimuksen oleellisena resurssina ja toiminnan suuntaajana ovat myös valmistuvat ja valmistuneet opiskelijat. Yksikön luonne antaa hyvät mahdollisuudet oppiainerajat ylittävään toimintaan, opetuksen tasolla tästä on jo ehtinyt kertyä kokemusta. Jatkossa periaate voidaan ulottaa monella tasolla myös tutkimukseen. Viimeistään syventävissä opinnoissa tavoitteena on muodostaa oppiainerajat ylittäviä tutkimusryhmiä, joissa opiskelijat voivat harjoitella tutkimuksen tekemistä ja tutkijaksi kasvamista yksikön temaattisten painopisteiden tiimoilta. Jatkokoulutuksen hankkeet voivat aikanaan hyödyntää tällaista, jo syventävissä opinnoissa omaksuttua 8

9 toimintatapaa, joka samalla edistää oppiaineiden yhteistyötä tutkimuksen saralla. 3) Tavoitteena on myös tutkimusyhteistyön suhteiden luominen ja tiivistäminen muiden samaa problematiikkaa käsittelevien yksiköiden kanssa. Tässäkin lähtökohtana ovat henkilökunnan jo olemassa olevat suhteet. Luontevia yhteistyökumppaneita tässä mielessä ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitokset ja Työelämän tutkimuskeskus, tämän lisäksi jo olemassa olevia yhteistyösuhteita on Turun, Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen kanssa. Uusina mahdollisuuksina yliopistokeskusympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön myös yliopistokeskuksen muiden yksiköiden ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Edellä todettujen toimintalinjojen pohjalta yksikkö muodostaa, yhteistyössä Pikassos Oy:n kanssa, alueellista hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tarvetta, laatua, sekä palvelujen korkeatasoisen työvoiman saatavuutta ja organisointia koskevan tiedon keräämiseen ja tulkintaan keskittyvän yhteistyöverkoston. Satu Kalliola Ilmari Rostila Antti Saloniemi 9

10 Hämeen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulut liittyvät alueelliseen tiedontuotantoon toteuttaessaan lainsäädännön määrittämää tehtävää. Ammattikorkeakoulut ovat rakentamassa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa toiminta-alueilleen työelämälähtöisiä, innovatiivisia oppimisympäristöjä, joiden kautta opiskelijat liittyvät saumattomasti työelämän kehittämistyöhön oman oppimisprosessinsa eri vaiheissa. Tällaisia oppimisympäristöjä ovat mm. asiakastyön kehittämisyksiköt, jotka tuottavat erityispalveluja ja joiden jatkuvassa kehittämistyössä tutkimuksella ja syvällisellä osaamisella on oleellinen rooli. Lisäksi hyvinvointipalveluja kehittävät innovaatioprosessit tarvitsevat suunnitelmallisesti toteutettuja ja verkostojen osaamista hyödyntäviä tutkimus- ja kehittämisvaiheita. Alueellisessa tiedontuotannossa verkostojen syvän osaamisen hyödyntäminen edellyttää eri asiantuntijatahojen koordinoimia yhteistyöelimiä ja niiden yhteistä tavoitteiden asettamista. 5 Asiakastyön kehittämisyksiköiden alueellisesti koordinoituun rakentamistyöhön ammattikorkeakoulut osallistuvat hankekohtaisten koulutus- tutkimus ja työelämän yhteistyöelinten avulla. Työryhmien jäsenet koostuvat alueella toimivista yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja muista ammatillisista oppilaitoksista, sosiaalialan hallinnollisista ja käytännön toimijoista sekä järjestöjen ja alan yritysten toimijoista. Kehittämistyötä koordinoivien yhteistyöelimien tavoite on voimavarojen ja osaamisen alueellinen yhdistäminen kehittämistyössä. Tämä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kiinnittymisen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja sitä tukevaan tiedonmuodostukseen. Asiakastyön kehittämisyksiköiden rakentuminen innovatiivisiksi oppimis-, tutkimus- ja kehittämisympäristöiksi edellyttää yhteistyöelimiltä maakunnallisesti verkottuvaa toimintaa. Silloin päästään hyödyntämään ammattikorkeakouluissa myös ylimaakunnallista tiedon tuotantoa. Ammattikorkeakoulun alueellinen tiedontuotanto käytännössä rakentuu usean toimijan yhteisistä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeista. Niiden tavoitteena on kehittää alan koulutusta ja hyvinvointipalveluja sekä tuottaa asiantuntijapalveluja koulutuksen ja työelämän tarpeisiin. Tiedonmuodostuksen käytännöt rakentuvat opiskelijoiden opinnäytteiden, oppimistehtävien, harjoittelujen ja projektien kautta. Niiden kiinnittäminen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön tapahtuu ammattikorkeakoulujen hyväksymien alueellisten tutkimus- ja kehittämisstrategioiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tiedonmuodostusta ohjaavat erilaiset alueelliset kehittämisohjelmat ja muut sopimukset. Tiedontuotannon rakenteiden vahvistaminen edellyttää myös sen selvittämistä, millaisia mahdollisuuksia on liittää ammattikorkeakoulun lehtoreita ja yliopettajia päätoimisesti ja määräaikaisesti tutkimus-, kokeilu- ja kehittä- 5 Kasvukeskusten keskiössä Metropoli ja maaseutu kohtaavat. Kanta-Hämeessä ja Etelä- Pirkanmaalla toimivien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteinen aluestrategia. Hämeenlinna

11 mistyöhön puuttumatta varsinaiseen työsuhteeseen ja millaista rakenteellista uudistamista se edellyttää. Ammattikorkeakoulujen lehtoreiden ja yliopettajien mahdollisuudet osallistua aktiivisesti tiedontuotantoon on rakenteiden kehittämisen yhteydessä ratkaistava. Ammattikorkeakoulun opetushenkilökunta on alueellaan merkittävä resurssi. Jatkuvat työelämäkontaktit tuottavat opetushenkilökunnalle runsaasti tiedontuotantoa hyödyntävää osaamista. Tätä osaamista voidaan hyödyntää alueella erilaisilla menetelmillä tuotettavilla selvityksillä ja analyyseillä sekä pienten askelten innovaatioprosesseilla, jotka tukevat työelämän kehittymistä käytäntöläheisen tiedontuotannon kautta. Ammattikorkeakoulun alueellinen tiedontuotanto edellyttää aktiivista rakenteiden luomista yhteistyössä alueen toimijoiden ja kehittämistyön rahoittajien kanssa. 6 Tulevaisuutta rakennetaan joustavuuden, yhteistyön ja innovatiivisten ratkaisujen varaan. Ammattikorkeakoulut osallistuvat alueen toimijoiden kanssa uuden tiedon tuottamiseen ja yhteistyöhön, jonka tavoite on turvata ammattikorkeakouluista valmistuvien uusien sosiaalialan työntekijöiden (sosionomi (AMK)) sijoittuminen alueille. Tämä edellyttää alueiden kehittämistä imagollisesti työntekijöitä innostaviksi ja työllistymiseen houkutteleviksi toimintaympäristöiksi. Koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä kehittämällä koulutusta voidaan suunnata paremmin alueen tarpeita vastaaviksi. Tavoitteena on alueella toimivien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehittämisyksiköiden entistä tiiviimpi yhteistyö ja sen kiinnittyminen alueen omaleimaisiin palvelurakenteisiin ja ihmisten elämänmuotoihin. Ammattikorkeakoulun sosiaalialaa koskeva tiedontuotanto alueella on osa hyvinvointipalveluja koskevaa tiedontuotantoa. Sosiaalialaa koskeva tieto rikastuu ja terävöityy hyvinvointipalvelujen osaamisella ja tiedontuotannolla. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen eri koulutusohjelmien rajapinnat tuottavat yhteistyössä uudenlaista yrittäjyyttä ja yrityshenkisyyttä julkisten palvelujen käyttöön. Tämä sinänsä haastaa ammattikorkeakouluja tuottamaan tutkimusta koulutuksensa ja kehittämistyönsä vaikuttavuudesta alueellaan. Ulla-Maija Koivula Anna Riitta Myllärinen Tuula Rouhiainen-Valo 6 Heikki Waris -instituutti, Ne-Rå, Matilda Wrede klinikka, Praksis aluetoimiston yhteydessä. Teoksessa Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki Yhteistyötä. työnjakoa ja profiloitumista. satakunnan korkeakoululaitos Pori

12 Maakunnalliset jaostot ja asiantuntijatyöryhmät tiedontuottajina Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan jaostot jatkoivat vuonna 2005 roolinsa määrittelyä osana Sosiaalialan kehittämishanketta. Jaoston rooli määrittyi hankevalmistelun ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta kokoavaksi foorumiksi, jonka tehtävänä on löytää eri kuntien ja toimijoiden välisiä synergiaetuja. Jaostot ovat nähneet tärkeänä asiantuntijatyöryhmien työskentelyn. Työryhmät on koettu tarpeellisina tarkoituksenmukaisten ja käytännönläheisten hankkeiden suunnittelussa. Kevään kokouksissa 2005 eri maakuntien jaostot paneutuivat tarkastelemaan rahoituksen saaneita hankkeita ja toisaalta analysoimaan niitä hankkeita, jotka eivät saaneet rahoitusta. Satakunnassa ja Pirkanmaalla jaoston kokoukseen oli kutsuttu myös Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja kertomaan näkökulmansa alueiden hankkeista. Syksyllä 2005 jaostoissa käsiteltiin vuoden lopussa haettavia hankkeita ja niiden painopistealueita mm. jaostojen asettamien asiantuntijatyöryhmien työskentelyn ja sosiaalijohdon työstämisen pohjalta. Kanta-Hämeessä vuoden 2006 toimintaa suunniteltaessa todettiin, että koska jaosto korvaa Pikassoksen Kanta-Hämeen neuvottelukunnan, ei jaostossa käsiteltäviä teemoja ole syytä rajata pelkästään Sosiaalialan kehittämishankkeeseen ( ). Jaoston tavoitteena on jatkossa ottaa rooli merkittävänä alueensa sosiaalipoliittiseen keskusteluun osallistujana. Syksyllä 2006 on mahdollista järjestää maakunnalliset Sosiaalialan kehittämishankkeen arviointiseminaarit Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on suunniteltu, että arviointiseminaariin kootaan maakunnallisesti kehittämistyön kokonaisuutta eli käydään läpi uudet valtionavustusta saaneet hankkeet ja tehdään yhteenveto asiantuntijaryhmien työskentelystä. Seminaariin voidaan kutsua laajalti sosiaalialan toimijoita, tutkijoita ja kouluttajia, ja samalla nostaa julkisuuteen alueen tärkeitä ja ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja. Asiantuntijatyöryhmät ovat pääosin maakunnallisesti toimivia kehittämisryhmiä. Ryhmiin on koottu edustajia kattavasti alueen eri toimijoista niin, että kuntien osallisuus on alueellisesti suhteellisen tasavertaista. Asiantuntijatyöryhmiä toimii eri sektoreilla: aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhustyö, päihdetyö, varhaiskasvatus, maahanmuuttajatyö ja käytännön opetus. Asiantuntijatyöryhmien kokoonpano ja tehtävät ovat hieman erilaisia eri ryhmissä ja eri maakunnissa. Ryhmät ovat aloittaneet työskentelyään eri aikaan eli Satakunnassa on toimittu vuodesta 2004 ja Pirkanmaalla sekä Kanta-Hämeessä on aloitettu vuonna Asiantuntijatyöryhmien työskentelyn ja kehittämisprosessin toimivuuden kannalta niissä on silti yhteisiä piirteitä, joita pyritään vahvistamaan työryhmien toiminnan vakiintuessa. 12

13 Dialogisuus asiantuntijaryhmien työtapana Asiantuntijatyöryhmiin on kutsuttu kuntien perustyöntekijöitä asiantuntijoiksi kehittämistyöhön ja työryhmien asema tunnustetaan seudullisena ja maakunnallisena asiantuntijuuden foorumina. Asiantuntijatyöryhmät ovat rakenteeltaan moniammatillisia ja moniorganisaatioisia kuntaedustajien lisäksi työryhmissä on mukana myös mm. oppilaitosten ja 3. sektorin edustajia. Työryhmien työskentelyssä pyritään yhteistoiminnallisuuteen ja työmuotoina voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi case työskentelyä. Asiantuntijatyöryhmien työskentelyn tavoitteena on tuottaa kehittämisprosesseja, vahvistaa toimijoiden omaa osaamista ja parantaa asiakkaiden asemaa. Asiantuntijatyöryhmissä pyritään alueen tarpeista nousevalla kehittämistyöllä löytämään, kehittämään, juurruttamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä. Asiantuntijatyöryhmien tavoite on aito, moniammatillinen dialogia. Työryhmien työskentelyssä on tärkeää osallisuuteen ja tasavertaisuuteen perustuva kehittäminen ja ryhmäprosessi. Osallistamalla jäsenet ryhmän työskentelyyn ja tavoitteisiin pyritään jaettuun vastuuseen kehittämisprosessissa sekä turvaamaan jäsenille tilaisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus vaikuttaa. Parhaimmillaan asiantuntijatyöryhmissä saavutetaan dialogin kautta aitoa oman työskentelyn refleksiivisyyttä; uskalletaan analysoida omaa ammatillisuutta, ammattiroolia ja käytännön perustyön tekemisen tapoja. Ryhmän dialogissa toimintaa ja työtapoja tarkastelemalla on mahdollista konstruoida uudelleen ja kehittää uusia toimintamalleja. Asiantuntijatyöryhmien työskentelyssä pyritään huomioimaan kehittämisprosessin kannalta kaikki olennaiset tasot: asiakas, työntekijä, keskijohto, sektorijohto ja poliittinen johto. Kehittämisinterventiossa toimitaan yleensä näillä kaikilla tasoilla, joten kaikkien roolit on tarpeen ottaa tarkastelun kohteiksi. Asiantuntijatyöryhmien toiminnan kannalta olennaista on myös se, että onnistutaan löytämään organisaatioista ne ihmiset, joilla on valmiuksia ja resursseja kehittää omaa työtään ja sektoriaan. On tärkeää, että ihmiset löytävät asiantuntijatyöryhmistä väylän kehittämistyöhön, eli luodaan oman työn jatkuvan kehittämisen kulttuuria. Kehittämiskulttuurin onnistunut siirtäminen organisaatiokulttuurin sisälle tarkoittaa sitä, että kehittämistyön tulokset vakiintuvat entistä paremmin organisaatioiden toimintakäytännöiksi ja pysyviksi osiksi kehittämisen kohteena olevaa palvelujärjestelmää. Kehittämistyön tulokset juurtuvat käytäntöön. Maakuntien asiantuntijatyöryhmät toteuttavat kehittämisprosessia eri tavoin. Ryhmät, joiden toiminta on vakiintunut, ovat luonnollisesti päässeet työskentelyssään konkreettisemmalle tasolle kuin lyhyemmän aikaa toimineet ryhmät. Ryhmien toiminnan vakiintuessa ryhmissä aletaan rakentaa tarpeiden pohjalta konkreettisia hankeideoita. Asiantuntijatyöryhmät ovat toimineet pisimpään Satakunnassa. Satakunnassa toimivat myös maakunnan ja seutujen sosiaalijohtajien kokoukset, jotka osaltaan tukevat kehittämisprosesseja. Pikassoksen alue- 13

14 suunnittelija osallistuu säännöllisesti sosiaalijohtajien kokouksiin, mikä on osoittautunut tärkeäksi foorumiksi vaihtaa informaatiota alueen kuntien tarpeista sekä kehittämisnäkymistä. Kanta-Hämeessä on käyty keskustelua asiantuntijatyöryhmien vastuusta ja valtuuksista seudullisten ja maakunnallisten kehittämistarpeiden kokoajina ja hankeaihioiden kehittäjinä. Seutukuntien yhteistapaamisessa sovittiin, että asiantuntijatyöryhmissä on jatkossa jokaiselta kolmelta seudulta esimiestason edustus. Jaosto on lisäksi päättänyt kutsua maakunnan sosiaalijohtajat yhteiseen työkokoukseen jolloin tavoitteena on tehdä sosiaalijohtajien työkokouksista pysyvä käytäntö. Pirkanmaalla jouduttaneen myös miettimään, sitä miten asiantuntijatyöryhmien ja sosiaalijohdon dialogille saataisiin rakennettua nykyistä toimivampi foorumi. 14

15 II OSA: ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT, KEHITTÄMISTARPEET JA HANKEVALMISTELUT Tässä luvussa Pikassoksen alueen asiantuntijatyöryhmien toimintaa esitellään kuvaamalla ryhmissä käytyjen keskustelujen teemoja, esille nousseita kehittämisideoita sekä tulevaisuuden haasteita. Niin ikään kuvataan lyhyesti niitä Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman mukaisia kehittämishankkeita, joihin haetaan valtionavustusta ja jotka ovat olleet vuonna 2005 asiantuntijatyöryhmissä esillä hankkeen suunnitteluvaiheessa tai joiden suunnittelu- ja valmisteluprosessiin Pikassoksen suunnittelijoita on pyydetty osallistumaan. Asiantuntijatyöryhmät esitellään aakkosjärjestyksessä. Asiantuntijatyöryhmien toimintaan liittyen on mainittu myös joitakin esimerkkejä tällä hetkellä käynnissä olevista Pikassoksen alueen valtionavustusta saaneista kehittämishankkeista. Tarkat tiedot ja listaus kaikista käynnissä olevista valtionavustusta saaneista hankkeista löytyy esimerkiksi internetistä 7. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiantuntijatyöryhmissä on pyritty määrittelemään asiakkaiden tämänhetkisiä palvelutarpeita sekä pohtimaan palvelujärjestelmän toimivuutta yli 18-vuotiaiden asiakkaiden näkökulmasta. Asiantuntijatyöryhmissä on keskusteltu aikuissosiaalityön tavoitteista ja pidetty tärkeänä aikuissosiaalityön aseman pohtimista suhteessa mahdollisesti tuleviin toimeentulotukikäytäntöjen muutoksiin sekä työmarkkinatukiuudistuksiin ja palvelurakenneuudistukseen. Aikuissosiaalityön asiantuntijatyöryhmien kokouksissa on käyty läpi kuntien aikuissosiaalityön tilannetta, tarpeita ja mahdollisuuksia aikuissosiaalityön kehittämisessä. Keskeisiä tavoitteita ovat verkostoitumisen lisääminen, vuoropuhelu toimijoiden välillä, hyvien kokemuksien ja käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen sekä aikuissosiaalityön profiilin nostaminen. Tällä hetkellä Pikassoksen alueella ei erityisiä aikuissosiaalityöhön kohdentuvia kehittämishankkeita juurikaan ole. Tilanne lienee samankaltainen muuallakin Suomessa. Tampereella on tällä hetkellä käynnissä toimeentulotuen kehittämistä koskeva hanke, joka osaltaan liittyy aikuissosiaalityön kehittämiseen. Satakunnassa on sekä Raumalla että Porissa aikuissosiaalityötä lähdetty kehittämään tavoitteellisen ja suunnitemallisen sosiaalityön suuntaan. Satakunnan pienemmissä kunnissa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä. Satakunnan asiantuntijatyöryhmässä on käyty kriittistä ja pohtivaa keskustelua suunnitelmallisen sosiaalityön tavoitteista ja erilaisten alkukartoitusmallien 7 Katso rahoitusta saaneet hankkeet esim. Sosiaalialan kehittämishanke. Katsaus etenemiseen 2005 (Monisteita 2005:6, pdf), joka löytyy linkistä 15

16 sopivuudesta aikuisten kanssa tehtävään työhön. Keskustelussa on voimakkaasti noussut esille viranomaisyhteistyön kehittämisen tarve. Suunnitelmia ja alkukartoituksia tehdään useissa eri organisaatioissa samoille asiakkaille, ja yhteistyössä suunnitelmien toteuttamisen suhteen on paljon toivomisen varaa. Viranomaisyhteistyön toimivuuden näkökulmasta tarkasteltuna myös jokaisen toimijan roolin määrittely koettiin tarpeellisena. Kuntien aikuissosiaalityön profiloituminen ja roolin määritteleminen palvelujärjestelmässä on koettu tarpeelliseksi, samoin työn menetelmällinen kehittäminen. Satakunnassa aikuissosiaalityön nykytilaa selvitettiin mm. Stakesissa kehitellyn BIKVA arviointiprosessin avulla. Prosessi toimi samalla Porin kaupungin aikuissosiaalityön tehtävä- ja ammattirakenneselvityksen taustatyönä. Seuraava kuvaus BIKVAn toteuttamisprosessista havainnollistaa hankevalmistelun taustatyötä sekä alueellisen tiedontuotannon erästä sovellusta. Pikassoksen suunnittelijoilla (erityisesti Satakunnan alueen suunnittelija Sanna Virolaisella) on ollut keskeinen rooli selvityksen toteuttamisessa. BIKVA tulee tanskan kielen sanoista "Brygerinddragelse i KVAlitetsvurdering" eli " asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana". BIKVA-mallin tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda siten yhteys asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja palvelun/intervention välille. Asiakkailla on BIKVA -mallissa keskeinen rooli: he määrittävät arviointikysymykset omien kriteeriensä perusteella. BIKVA- mallin tarkoituksena ei ole toiminnan vaikuttavuuden arviointi, vaan konkreettisten kehittämiskohteiden löytäminen. BIKVA-mallissa on neljä vaihetta. Ensin haastatellaan asiakkaat ryhmähaastattelussa, toisessa vaiheessa haastatellaan kenttätyöntekijät, kolmannessa vaiheessa haastatellaan johtohenkilöt, jotka yhdessä keskustelevat asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden antamasta palautteesta ja neljännessä vaiheessa kootaan kaikki tieto ja arvioidaan saatuja tuloksia. Tieto viedään lopulta poliittisille päättäjille ja ryhmäkeskustelussa pohditaan konkreettisia ehdotuksia palvelujen kehittämiselle 8. Arvioinnin kohteena oli Porin työvoiman palvelukeskuksen toiminta ja yhteistyö alueen muiden viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Toisena merkittävänä arvioinnin kohteena oli palvelukeskuksen verkostotyö ja siinä olevat hyvät käytännöt ja toisaalta kehittämisen tarpeet. Yhteistyötä tarkasteltiin aikuissosiaalityön näkökulmasta. Arvioinnilla pyrittiin saamaan käsitys aikuissosiaalityön kehittämisen tarpeista koko Satakunnan alueella. Arvioinnin avainryhmänä ja jatkohaastattelujen teemojen määrittäjinä olivat Porin työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Haastatteluissa asiakkaita rohkaistiin kertomaan kokemuksistaan asioinnistaan työvoiman palvelukeskuksessa sekä muissa elämäntilanteen jäsentämiseen ja parantamiseen liittyvissä organisaatioissa. Keskusteluissa tarkennettiin myös eri työryhmissä 8 Vrt. luvussa I esitetty haaste tiedontuottamisen tapaa kohtaan: kun ilmiöitä kartoitetaan, niin kenen antamiin vastauksiin tehdyissä päättelyissä nojataan? Kysymystä on Pikassoksessa kuluvan vuoden aikana pohdittu laajemmaltikin ja visioitu kokonaisuuden huomioonottavan työmenetelmän rakentamista. Tavoitteena olisi saada kuuluville asiakkaan ääni, työntekijän tason ääni, johdon ääni ja poliittisen tason ääni kehittämistyössä. 16

17 käytyä laajempaa aikuissosiaalityön kehittämiseen liittyvää keskustelua asiakasnäkökulmasta. Asiakashaastatteluun valikoitiin niitä asiakkaita, joiden osalta työllistyminen ja palveluihin ohjautuminen oli ollut vaikeaa, ja joilla oli ollut sosiaalityön tarvetta. Haastatteluihin pyrittiin saamaan edustus eri ikäryhmistä. Asiakkaiden haastattelujen jälkeen haastateltiin työntekijöitä Porin työvoiman palvelukeskuksesta, Porin työvoimatoimistosta, Porin kaupungin perusturvatoimistosta, Kriminaalihuoltolaitoksen Porin aluetoimistosta, Mielenterveyskeskuksesta ja Porin päihdepalveluista. Työntekijöiden haastattelutilanteeseen vietiin asiakkaan viesti ja käytiin läpi myös jokaisen organisaation asiakasprosessi, tehtävät, työmenetelmät ja kehittämisnäkemykset. Bikva-prosessin toteutus ja raportointi ovat vielä kesken, mutta yhteisen keskustelun ja kehittämistarpeiden määrittelijänä se on toiminut hyvin jo tähän mennessä. Prosessin alustavat keskeiset tulokset vahvistavat aikuissosiaalityön sektoriryhmän esille nostamia kehittämistarpeita. Kanta-Hämeen asiantuntijatyöryhmässä on kuluvan vuoden aikana käyty monipuolista keskustelua aikuissosiaalityöstä ja ryhmän tavoitteena on valmistella vuoden 2006 kevään aikana suunnitelma maakunnallista aikuissosiaalityön kehittämishanketta varten. Kehittämisen ja tutkimuksen yhteen nivominen on tärkeää, sillä aikuissosiaalityön kenttä on sirpaleinen ja osin myös vailla täsmällisiä määrityksiä. Keskustelua on käyty mm. aikuissosiaalityön monimuotoisuudesta: seudullisten työvoiman palvelukeskusten ja palvelupisteiden toiminnasta, maaseudun sosiaalityön ja kaupunkisosiaalityön eroavaisuuksista ja siitä, tarvitaanko erilaisia työskentelymenetelmiä eri-ikäisten asiakkaiden kanssa. Kehittämistarpeita on todettu olevan erityisesti kuntouttavien ja yhteisöllistävien työmenetelmien alueella. Teemallisesti kiinnostava on myös pitkäaikaistyöttömyys, joka halutaan nostaa esille yhteiskunnallisesti edelleen ajankohtaisena aiheena ja niin rakenteellisena kuin yksilötason kysymyksenä. Asiakastyössä näkökulmana tulisi olla voimaannuttava ja osallistava sosiaalityö. Esimerkiksi aktivointisuunnitelmiin ja työhön liittyen olisi hyödyllistä tehdä selvitystä; mitkä ovat ne toimenpiteet ja keinot, joilla tuetaan työllistymisprosessia. Pirkanmaalla asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa on noussut esille peruskysymykset aikuissosiaalityöstä eli mitä aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan, kuka sitä tekee ja mitä se on suhteessa esim. toimeentulotukityöhön kunnissa. Ryhmässä on todettu, että eri kunnissa panostetaan aikuissosiaalityöhön hyvin eri tavoin. Palveluohjaukselle on todettu olevan suuri tarve ja on keskusteltu siitä, miten esimerkiksi työhallinto ja sosiaalitoimi voisivat edelleen kehittää yhteistyötään. Asiantuntijatyöryhmässä on nostettu esiin myös huoli siitä, miten voidaan turvata tarkoituksenmukaiset palvelut kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja onko palveluja todella riittävästi tarjolla. Samoin kuin Kanta-Hämeessä, on myös Pirkanmaan työryhmässä pidetty yhteisösosiaalityön kehittämistä tärkeänä yksilötyön rinnalla. Asiantuntijatyöryhmä on ideoinut ESR-hanketta loppuvuonna Projektin kohderyhmänä tulevat olemaan työmarkkinatukiuudistuksen kautta sosiaa- 17

18 lityön piiriin tulevat asiakkaat sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuissosiaalityön edustajat. Maakuntien asiantuntijatyöryhmissä ovat keskusteluttaneet myös aikuissosiaalityön asiakkaiden mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä elämäntilanteiden monimutkaisuus, jotka vaikuttavat omalta osaltaan sosiaalityön kehittämistarpeisiin. Keskustelua on käyty esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden erikoistumistarpeesta, osaamisen lisäämisestä, työmotivaatiosta ja työolosuhteiden parantamisesta. Lisäksi esillä ovat olleet ammatti- ja tehtävärakenteeseen liittyvät kysymykset; sosiaalityöntekijöiden, sosionomien ja kanslistien työnjaon kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja henkilöstön osaamista vastaavaksi. Tärkeä tulevaisuuden haaste Pikassoksen alueella on aikuissosiaalityön perusrakenteiden luominen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen aikuissosiaalityön menetelmällisen kehittämisen pohjaksi. Tulevaisuudessa tarvitaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeita. Kehittämistarpeiden alueellinen kartoittaminen sekä hankesuunnitelmien formulointi tullee olemaan ensi vuonna aikuissosiaalityön asiantuntijatyöryhmien työskentelyssä huomion kohteena Pikassoksen alueella. Hanke, johon haetaan valtionavustusta aikuissosiaalityön kehittämiseksi: HANKKEEN NIMI Porin kaupungin aikuissosiaalityön Ammatti- ja tehtävärakennehanke (hakijana Porin kaupunki) TOTEUTUSAIKA KOKONAISBUDJETTI PÄÄTAVOITTEET 1. Porin kaupungin perusturvatoimiston ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja henkilöstön osaamista vastaavaksi; työprosessien järkeistäminen ja tehostaminen (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja toimistotyöntekijät) 2. Työntekijöiden työmotivaation ja työolosuhteiden parantaminen 3. Osaamisvajeiden ja täydennyskoulutustarpeiden kartoittaminen 4. Osaamisen lisääminen ja erikoistuminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi 5. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotukityön suhteen määrittäminen molempien osa-alueiden laadukkaan työprosessin varmistamiseksi 6. Perusrakenteiden luominen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen aikuissosiaalityön menetelmällisen kehittämisen pohjaksi Seutukehittäjähankkeet, joihin haetaan valtionavustusta STM:stä: HANKKEEN NIMI Seutukehittäjähanke (hakijana Porin kaupunki) TOTEUTUSAIKA KOKONAISBUDJETTI PÄÄTAVOITTEET Aikuissosiaalityön menetelmällinen kehittäminen ja roolin 18

19 jäsentäminen yhteistyö- ja viranomaisverkostoissa, päihdetyön kehittäminen ja sosiaalipäivystyksen kehittäminen HANKKEEN NIMI Maahanmuuttajatyön seudullisen tai ylimaakunnallisen kehittämisyksikköhankkeen valmistelu. Seutukehittäjähanke. (Hakijana Tampereen kaupunki) TOTEUTUSAIKA 5/2006-4/2007 KOKONAISBUDJETTI Hankevalmistelua jatketaan niin, että hakemus jätetään STM:öön 2/2006 PÄÄTAVOITTEET 1. Maahanmuuttajatyön vahvuuksien ja osaamisen kartoittaminen 2. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohderyhmien ja heille suunnattujen perus- ja erityispalvelujen tarkentava määrittely 3. Seudullisen ja/tai ylimaakunnallisen palvelukonseptin kehittäminen ja kuntien välisen yhteistyöverkoston muodostaminen Käytännön opetus Harjoittelun asiantuntijatyöryhmä on laajennettu ryhmä vuodesta 2003 toimineesta mentoroinnin asiantuntijatyöryhmästä. Harjoittelun asiantuntijatyöryhmässä on toiminut sosiaalialan eri koulutusasteiden oppilaitosten edustajia (ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto), kuntien edustajia sekä edustaja kolmannelta sektorilta. Teemat, jotka ovat nousseet selkeästi esille käytännön opetuksen ja harjoittelun kehittämistarpeina ovat olleet esimerkiksi harjoittelun satunnaisuus eli ei ole selkeitä ohjeita tai rakenteita harjoittelukäytännöistä. Esiin on myös nostettu se, että pienillä kunnilla on hankaluuksia harjoittelijoiden saamisessa, joka on samalla koettu rekrytointihaasteena. Harjoittelijoiden ohjaamisen suhteen on haasteita eri työyksiköissä ja erityisesti pienissä kunnissa, joissa on esimerkiksi vain yksi sosiaalityöntekijä. Ohjauskoulutuksen puute on nostettu ryhmän keskusteluissa esiin, niin ikään on keskusteltu eroista opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen tavoitteissa ja opiskelijoiden arvioinnin haasteista. Ryhmässä on ideoitu mm. työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöä ja sen yhdistämistä lisä- ja täydennyskoulutukseen. Ryhmän toimintaa sivuavaa kehittämistyötä on tehty Pikassoksessa kevään ja kesän aikana STM:n toimeksiannosta. Pikassos tuotti selvityksen sosiaalialalla toteutetusta käytännön harjoittelusta, hyvistä harjoittelukäytännöistä, harjoittelun ohjauksesta ja harjoitteluun liittyvistä ongelmista sekä rahoituksen kehittämistarpeista. Selvitys tuki STM:n ja OPM:n käytännön opetuksen valtakunnallisen vuodelle 2006 suunnatun hanke-esityksen suunnittelua ja kehittämistoiminnan tarkoituksenmukaista suuntaamista. Kyseinen raportti on julkaistu Pikassoksen www-sivuilla 9. 9 Raportti on luettavissa osoitteessa (hankkeet, raportit) 19

20 Käytännön opetuksen ohjauksen ja sen kehittämisen haasteena on, kuinka se liitetään lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja ennen muuta ns. asiakastyön kehittämisyksikköjen tai muiden laajojen hankkeiden toimintaan. Käytännön opetuksen kehittämiseksi STM ja OPM aloittavat vuonna 2006 osaamiskeskusalueittain toteutettavan valtakunnallisen käytännön opetuksen kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on mm. tukea työyhteisöjen ja oppilaitosten yhteistyötä, nostaa työelämän ääntä kuuluville, kehittää ohjausmenetelmiä ja laatia valtakunnallisia suosituksia käytännön opetuksen organisoimiseksi. Hankkeen aikana pyritään myös kartoittamaan käytännön opetuksen hyviä käytäntöjä ja levittämään niitä laajaan käyttöön. Lastensuojelu Kanta-Hämeen lastensuojelun asiantuntijatyöryhmässä on kesällä 2005 kartoitettu lastensuojelun kehittämistarpeita. Kehittämistarpeiksi kuntien toimijat arvioivat tärkeysjärjestyksessä seuraavia alueita: alkuarviointi, avohuollon tukitoimet, jälkihuolto. Vuodelle 2006 erityiseksi kehittämisen teemaksi on nostettu perheväkivaltatyön kehittäminen. Kanta-Hämeen asiantuntijatyöryhmässä on todettu, että maakunnassa on eri seuduilla kehitetty ja kehitetään lastensuojelua eri tavoin; alueella on ollut onnistuneita lastensuojelun hankkeita (esim. Virtaa -hanke : sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtäväjaon selkiinnyttäminen ja alkukartoituksen ja lapsen kuulemisen menetelmien kehittäminen) ja nuorten auttamiseen kohdentuneita ylisektorisia hankkeita (esim. Riihimäellä Potku hanke, ). Hämeenlinnan seudulla toimii myös kuukausittain kokoontuva lastensuojelun johtotiimi, joka on vastannut lastensuojelun kehittämisyksikköä valmistelevan seudullisen Lapsen polku laadukkaaksi -hankkeen (STM:n rahoituspäätös, 9/2004 2/2006) ohjauksesta ja seudulle on perustettu myös lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen neuvottelukunta. Riihimäen seudun ja Hyvinkään yhteisessä lastensuojelun palveluita koskevassa selvityksessä seudullinen virkamiestyöryhmä totesi kuntarajat ylittävän yhteistyön tarpeellisuuden ja teki konkreettisia ehdotuksia lastensuojelupalveluiden järjestämisen suhteen 10. Keskustelua seutujen välisistä yhteistyömahdollisuuksista esim. kunnallisten lastensuojelulaitospaikkojen lisäämisen, perhepankin, lastensuojelupalveluiden kilpailuttamisen ja sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen osalta jatketaan eri foorumeilla. Kanta- Hämeen lastensuojelun asiantuntijaryhmän kokoonpanoa on muokattu siten, että esimiestaso on riittävän vahvasti ryhmässä edustettuna, jotta neuvotteluja alueen yhteistyömahdollisuuksista olisi mahdollista ja realistista käydä myös asiantuntijaryhmässä. Satakunnan lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä on jatkanut kokoontumistaan Satakunnan alueen yleisten kehittämistarpeiden tiimoilta; teemoina esimerkiksi perheväkivalta sekä huolto- ja tapaamisoikeusproblematiikka. Kokouksissa on ollut myös esillä valtakunnallisen lastensuojeluhankkeen 10 Selvitys lastensuojelun palveluista Hyvinkään - Riihimäen seudulla,

21 eteneminen sekä Satakunnan alueella toimivat lastensuojelua koskevat hankkeet. Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kahdella sosiaalityöntekijällä täydennettynä toimii myös Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön projektiryhmänä. Projektiryhmän tarkoituksena on olla projektipäällikön ja koko kehittämisyksikön tukena sekä viestittää hankkeen ohjausryhmälle ideoita läheltä lastensuojelutyön käytäntöä. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on merkittävä Satakunnan alueen lastensuojelun kehittämistyön kokoaja. Tavoitteena on, että kehittämisyksikössä nivotaan yhteen aiemmin aloitettujen kehittämishankkeiden (Rauman seudun lastensuojeluhanke, Satakunnan sijaishuoltohanke) lastensuojelun kehittämistyö saman sateenvarjon alle kehittämisyksikkö -kontekstiin. Pirkanmaan asiantuntijatyöryhmässä teemoina ovat olleet ennaltaehkäisevän työn merkitys lastensuojelutyössä sekä perhetyön ja sosiaalityön yhteensovittaminen erityisesti huostaanottotilanteissa. Tärkeänä on nähty myös yhteistyön parantaminen lastensuojelutyössä seudullisesti ja maakunnallisesti. Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä -hankkeessa ( ) koottujen kehittämistarpeiden ja ratkaisumallien pohjalta on päädytty hakemaan valtionavustusta Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaan yhteisiin sijaishuollon ja sosiaalipäivystyksen kehittämishankkeisiin. Ylä- Pirkanmaan hyvinvointikehittäjähanke ( ) puolestaan nosti esille tarpeen kehittää Ylä-Pirkanmaan seutukunnan lastensuojelutyötä lastensuojelun erityisosaamisen ja lastensuojelupalvelujen laadun vahvistamiseksi. Seuraavassa on tiivistetty kuvaus näiden hankkeiden taustatyöstä ja hankesuunnitelmista. Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Tampereen seutukunnassa ja Etelä-Pirkanmaalla -hanke Lastensuojelun seudullisen yhteistyön ja kehittämisen tarpeet olivat esillä jo Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeessa. VEP-loppuraportissa (2004) nousi esille erityisesti sijaishuollon kehittäminen ja kuntarajat ylittävä yhteistyö. Vuonna 2003 käynnistyi kuuden kunnan Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Valkeakoski ja Ylöjärvi yhteinen Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä hanke. Hankkeessa kartoitettiin yhteisiä kehittämistarpeita ja kuntayhteistyön mahdollisuuksia lastensuojelun avohuollon tukitoimien, lastensuojelun sijaishuollon sekä päivystyksen järjestämisen osalta. Sijaishuoltoa koskevassa selvitystyössä tuotiin esille seuraavat kehittämistyön kohteet: perhehoito, tiedon tuottaminen ostopalveluista, sijaishuollon hankintaprosessi, sijoitusprosessien yhdenmukaistaminen ja kehittäminen lapsikohtaisissa sijoituksissa, kriisisijoitusjärjestelmän luominen sekä valtakunnallisen tiedon ja kehittämistyön hyödyntäminen. Etelä-Pirkanmaalla käynnistyi vuonna 2004 sosiaalipalveluiden seutusuunnittelijan työ puolitoistavuotisena hankkeena. Hankkeessa on toiminut mm. sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden ammattilaisryhmät, jotka molemmat ovat käsitelleet lastensuojelun prosesseja ja työprosesseja. Ryhmien 21

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Päivi Nurminen Tuukka Salkoaho sihteeri (x)

Päivi Nurminen Tuukka Salkoaho sihteeri (x) TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON ALATYÖRYHMÄ MUISTIO Aika 1.2.2008 klo 13.11 15.02 Paikka Tampereen keskusvirastotalo Ryhmähuone 2, viides kerros Päivi Sillanaukee

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2008 Ohjausryhmä 4.2.2008 TOIMINTASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kehittämis- ja tutkimustarpeiden kartoitus Kunta- ja tiimikierros,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:a ylläpitää sijaintikuntiensa omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014 Tutkimusperustainen sosiaalityö laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014 Horisontti 1: Tulevaisuuden sosiaalihuolto tietoon perustuvaa toimintaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot