Helsingin matkapalvelukeskus
|
|
- Jukka-Pekka Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 28:4 Helsingin matkapalvelukeskus Selvitys matkapalvelun käyttämättömyyden syistä Jenni Mölkänen
2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Tekijä(t) - Författare - Author(s) Jenni Mölkänen HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin matkapalvelukeskus. Selvitys matkapalvelun käyttämättömyyden syistä KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv Tiivistelmä - Referat - Abstract ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 28 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 26 s. Osanumero - Del nummer Part number 28:4 Kieli - Språk - Language suomi Vuosina 23, 25 ja 27 toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan Helsingin matkapalvelukeskuksen palvelujen käyttöön oikeutetuista asiakkaista 24,4-32,6 % tilasi matkansa harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan. Tässä selvityksessä etsitään vastausta siihen, miksi osa asiakkaista ei käytä heille myönnettyä kuljetuspalvelua. Kysely toteutettiin lomakekyselynä elokuussa 27. Otokseen valittiin 2 9 henkilöä, jotka eivät olleet käyttäneet palvelua vuoden 27 ensimmäisellä puoliskolla. Otoksesta kyselyyn valittiin edelleen 27 henkilöä satunnaisotannalla. Kyselyyn vastasi 167 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 62 %. Vastaukset painottuivat hyvin voimakkaasti yli 7-vuotiaisiin ja liikuntavammaisiin. Vanhuus ja sen mukana tullut fyysisen kunnon heikkeneminen näyttäisi olevan pääasiallisena syynä siihen, etteivät kuljetuspalvelupäätöksen saaneet henkilöt palvelua käytä. Vanhuudesta johtuvasta liikuntakyvyttömyydestä kärsivien henkilöiden liikkumista voidaan tukea esimerkiksi saattajapalvelulla. Tällä hetkellä kuljetuspalvelua käyttämättömät henkilöt liikkuvat pääasiassa tuttavien tai sukulaistensa kyydeillä. Syynä voi olla se, että he voivat toimittaa asiansa saattajan kanssa ja voivat sopia kuljetuksen joustavasti. Tulevaisuudessa tulisi paluumatkojen ongelmallisuuteen edelleen kiinnittää huomiota. Myös toimitustarkkuutta tulisi entisestään parantaa. Epävarmuus aikataulujen pitävyyttä kohtaan vähensi osaltaan kuljetuspalveluiden käyttöä ja luottamusta niihin. Selkeällä ja ajankohtaisella tiedottamisella matkapalvelu voidaan tehdä asiakkaille helpommaksi käyttää. Selvityksen perusteella palvelun käyttöön liittyvä epävarmuus selittyy pitkälti asiakkaiden omasta heikenneestä terveydentilasta ja kunnosta doc Avainsanat - Nyckelord - Key words Helsingin matkapalvelukeskus; matkapalvelu; kuljetuspalvelut; asiakastyytyväisyys; vammaisten palvelut. Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 71, 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 71, 99 HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 71, 99 Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv
3 Sisällysluettelo 1 KULJETUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISKUNNAN KORVAAMAT MATKAT KULJETUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAVAN MUUTOS HELSINGISSÄ HELSINGIN MATKAPALVELUN (HMP) TOIMINTAPERIAATTEET ASIAKKAAT, JOTKA EIVÄT KÄYTÄ PALVELUA ASIAKASKYSELYN TEKOTAPA KYSELYLOMAKE VASTAUSTEN JAKAUMAT JA NIIDEN TULKINTA IKÄJAKAUMA ASIAKASRYHMÄT ASIAKKUUDEN KESTO VAMMATYYPIT APUVÄLINEET JA NIIDEN KÄYTTÖ KYSELYYN VASTANNEIDEN MATKUSTUSTAVAT KAIKKI VASTAAJAT ASIAKASRYHMÄT IKÄRYHMÄT KUINKA USEIN VASTAAJAT MATKUSTAVAT ERI TAVOILLA? TUTTAVIEN TAI SUKULAISTEN KULJETUKSELLA TAVALLISELLA JOUKKOLIIKENTEELLÄ OMALLA AUTOLLA MUILLA TAVOILLA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ YTV-KORTIN KÄYTTÖ YTV-KORTTI PUOLELLA VASTAAJISTA ONKO MAKSUTON YTV-KORTTI LISÄNNYT JULKISEN JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÖÄ? MITÄ JULKISEN JOUKKOLIIKENTEEN VÄLINETTÄ VASTAAJAT KÄYTTÄVÄT? KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄMISTÄ VÄHENTÄNEET TEKIJÄT SYYT KULJETUSPALVELUN KÄYTÖN VÄHENEMISEEN ASIAKASRYHMITTÄIN SYYT KULJETUSPALVELUN KÄYTÖN VÄHENEMISEEN IKÄRYHMITTÄIN VASTAAJIEN ESITTÄMÄT MUUT SYYT KULJETUSPALVELUN KÄYTÖN VÄHENEMISEN KESKEISIMMÄT LUOKITUKSEN MUKAISET SYYT KULJETUSPALVELUIDEN KÄYTÖN VÄHENEMISEEN NÄKEMYKSET HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUKSEN KEHITTÄMISEKSI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAUSTEN JAKAUMA ERI MATKUSTUSTAVAT JA -MÄÄRÄT LIIKKUMINEN YTV-KORTILLA KÄYTETYT JOUKKOLIIKENNEVÄLINEET KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄMISTÄ VÄHENTÄNEET TEKIJÄT VASTAAJIEN ANTAMAT HMPK:N KEHITTÄMISEHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
4 1 Kuljetuspalvelujen järjestäminen 1.1 Yhteiskunnan korvaamat matkat Lainsäädäntö edellyttää, että kunta järjestää kohtuulliset kuljetuspalvelut niille vaikeavammaisille kuntalaisille, jotka eivät kykene käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttomia vaikeuksia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 37/ , Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/ ). Lisäksi Helsingin kaupunki järjestää sosiaalihuoltolakiin perustuvaa kuljetuspalvelua, joka on tarkoitettu erityisesti ikäihmisille. Palvelua myönnetään kunnan määrärahojen puitteissa. Niin sanotuilla yhteiskunnan korvaamilla matkoilla tarkoitetaan yleensä aikaisemmin mainittuja kunnan korvaamia kuljetuksia. Tässä yhteydessä mainitaan useimmiten myös Kansaneläkelaitoksen asiakkaan omavastuuosuuden ylittävältä osalta korvaamat sairaudenhoitoon liittyvät kuljetukset. Näiden matkojen yhdistelyn kokeilutoiminta käynnistyi 199-luvulla eri puolilla Suomea. Kokeilujen käynnistäjänä toimi liikenne- ja viestintäministeriö, jonka tavoitteena oli toteuttaa koko maahan noin 2 alueellista matkojen yhdistelyn keskuksena toimivaa matkapalvelukeskusta vuoteen 29 mennessä. Kokeilujen taustalla oli arvio siitä, että matkojen yhdistelyllä pystytään hillitsemään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua sekä saamaan säästöjä kuljetuskustannuksissa. Matkapalvelukeskukset välittävät toimialueellaan yhteiskunnan korvaamia matkoja. Matkustajat ohjataan ensisijaisesti avoimeen joukkoliikenteeseen. Toissijaisena, mutta yleisimmin käytössä olevana, vaihtoehtona on yhdistellä samaan suuntaan kulkevia matkustajia yhteisiin takseihin ja palveluautoihin. ( 2DC179888D7DC ?opendocument.) 1.2 Kuljetuspalvelujen järjestämistavan muutos Helsingissä Sosiaalivirasto ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) tutkivat yhteisessä kuljetuspalveluiden työryhmässä kuljetuspalveluiden järjestämisen vaihtoehtoja vuonna 2. Työryhmää varten oli tehty konsulttiselvitys, jonka perusteella päädyttiin esittämään matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) perustamista. Helsingin kaupunki pyrkii joukkoliikennettä kehittämällä pysäyttämään vammaispalvelulain 8 ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kustannusten jatkuvan kasvun. Kustannusten nousu liittyi voimakkaaseen palvelujen käyttäjien ja siten tehtyjen matkojen lukumäärien kasvuun. Vuoteen 22 saakka vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella palvelua saaneet henkilöt tekivät matkansa yksittäisillä takseilla. Sosiaalilautakunta päätti vuonna 2 kuljetuspalveluiden uudelleenjärjestelystä. Hankkeen tilaajana toimi sosiaalivirasto. Hanketta varten perustettiin sosiaaliviraston ja HKL:n yhteinen projektiorganisaatio, johon nimettiin vanhus- ja vammaisneuvoston 3
5 edustus. Edelleen lautakunnan päätöksellä läntisessä sosiaalikeskuksessa käynnistettiin lokakuussa 22 matkojen yhdistelykeskuksen kokeilu- ja kehittämisvaihe. Läntisen sosiaalikeskuksen alueella aloitettiin Helsingin kuljetuspalvelukeskusta (HKPK) koskeva pilottihanke Hanke koski noin 2 8 vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien mukaista kuljetuspalvelua saavaa asiakasta. Helsingin sosiaalivirasto oli palvelun tilaajana ja matkojen välityksestä huolehti Transmation Oy. Transmation Oy:n aikana kuljetuspalvelukeskuksen toiminta jatkui ja se laajeni koskemaan myös koillista, pohjoista ja itäistä aluetta. Kokeilun laajentaminen keskeytettiin vuoden 24 syksyllä palvelujen laadussa ilmenneiden merkittävien puutteiden takia. Sopimuskausi päättyi vuoden 25 lopussa. Vuoden 25 syksyllä sosiaalivirasto järjesti uuden kilpailutuksen matkojen välityksestä vastaavalle operaattorille ja liikennöitsijöille. Vuoden 26 alusta alkaen kuljetukset on järjestänyt Helsingin matkapalvelu. Osana matkapalvelua toimii Helsingin matkapalvelukeskus (HMPK), jonka tehtävänä on ottaa vastaan ja välittää matkojen tilaukset liikennöitsijöille. Palvelusta vastaa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Operaattorina toimii TDC Song Oy. Liikennöintisopimus on tehty yhteensä 16 eri liikennöintiyrityksen kanssa. Helsingin matkapalvelu laajeni koko kaupungin alueelle kesäkuussa Helsingin Matkapalvelun (HMP) toimintaperiaatteet Viranhaltija tekee asiakkaalle sosiaalityön yksilölliseen harkintaan pohjautuvan vammaispalvelulakiin tai sosiaalihuoltolakiin perustuvan kuljetuspalvelupäätöksen. Tämän jälkeen asiakas saa käyttöönsä henkilökohtaisen Kaupunkikortin. Kaupunkikortilla asiakas voi matkustaa Helsingissä, Helsingistä lähikuntiin ja lähikunnissa (Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Sipoo). Lisäksi näkövammaisilla on oikeus matkustaa Näkövammaisten loma- ja kurssikeskus Onnelaan Tuusulaan. Kaikista Helsingin Matkapalvelun asiakkaista on laadittu ns. asiakasprofiili, jonka avulla kuljetus toteutetaan. Asiakas tilaa matkansa Helsingin matkapalvelukeskuksesta joko puhelimitse, internetin kautta, tekstipuhelimella tai tekstiviestillä. Kaikki matkat pyritään yhdistelemään, mikäli asiakasprofiili sen sallii. Yhdistelyn mahdollistamiseksi asiakkaat tilaavat matkansa vähintään 4 minuuttia ennen toivottua lähtöaikaa. Matkapalvelukeskus voi ilmoittaa lähtöajaksi 2 minuuttia eteen- tai taaksepäin asiakkaan toivomasta ajasta. Invataksiasiakkailla poikkeama on 1 minuuttia eteen- tai taaksepäin heidän toivomastaan ajasta. Samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavat kulkevat yhteisellä autolla tai soveltuvalla julkisen joukkoliikenteen kuljetuksella. Asiakas voidaan ohjata käyttämään myös palvelulinjaa tai muuta julkisen joukkoliikenteen välinettä silloin, kun sen reitti ja aikataulu soveltuvat hänen matkaansa sekä hänen asiakasprofiiliinsa. Tätä varten ne Helsingin matkapalvelun asiakkaat, joille julkisen joukkoliikenteen käyttäminen on ajoittain mahdollista, saavat käyttöönsä sosiaaliviraston kustantaman, heille maksuttoman YTV -matkakortin. 4
6 1.4 Asiakkaat, jotka eivät käytä palvelua Helsingin kuljetuspalvelujen uudistuksen alusta alkaen on aika ajoin keskusteltu siitä, edistääkö nykyinen kuljetuspalvelujärjestelmä vammaispalvelulain tavoitteiden mukaisesti vaikeavammaisten henkilöiden ja ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia. Tässä yhteydessä on kiinnitetty huomiota siihen, että osa asiakkaista, joille palvelu on myönnetty, ei tosiasiallisesti käytä sitä. Tässä selvityksessä etsitään vastausta siihen, miksi näin on. Vuonna 23 tehtiin silloisen kuljetuspalvelukeskuksen asiakkaille ensimmäinen asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn vastanneista (N=246) yhteensä 24,4 % tilasi matkansa yhdistelykeskuksesta Ei-koskaan tai Harvemmin. Vuonna 25 toteutettiin seurantakysely, jolloin Ei-koskaan tai Harvemmin matkansa yhdistelykeskuksesta tilanneiden asiakkaiden osuus oli kasvanut 32,6 %:iin kaikista kyselyyn vastanneista asiakkaista (N= 279). Vuonna 27 sosiaalivirasto toteutti uudelleen asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyyn vastanneista (N=1 16) yhteensä 28 % tilasi matkansa yhdistelykeskuksesta Ei-koskaan tai Harvemmin. Yhteensä nämä kaksi ryhmää muodostivat lähes kolmanneksen kyselyyn vastanneista ja sosiaalivirasto päätti toteuttaa vuoden 27 elokuussa käsillä olevan erillisen kyselyn, jolla haluttiin etsiä syitä miksi kuljetuspalvelupäätöksen saaneet henkilöt eivät käytä palvelua. 1.5 Asiakaskyselyn tekotapa Kysely lähetettiin henkilöille joille oli tehty joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukainen päätös kuljetuspalvelusta, mutta jotka eivät sosiaaliviraston tietojen mukaan olleet tehneet yhtään matkaa Kaupunkikortilla vuoden 27 tammikuun alusta saman vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Otos seulottiin kahdesta sosiaaliviraston käyttämästä tietokannasta. Maksukorttia hallinnoivasta Kunta 25 -tietokannasta seulottiin ne asiakkaat, jotka eivät koskaan olleet tilanneet matkoja matkapalvelun kautta, mutta joilla oli kuljetuspalveluun oikeuttava, voimassa oleva päätös. Matkapalvelukeskuksen asiakastietokannasta taas valittiin ne asiakkaat, jotka olivat joskus tilanneet matkan matkapalvelukeskuksen kautta, mutta jotka eivät olleet käyttäneen palvelua vuoden 27 ensimmäisellä puoliskolla. Molemmista ryhmistä tehtiin otanta erikseen. Otanta suoritettiin siis ositettuna otantana. Yhteensä otokseen tuli valittua 2 9 henkilöä. Otoksesta poistettiin kuolleina 892 henkilöä (Väestötietojärjestelmän huhtikuun 27 tietojen perusteella) ja otoksesta jäi jäljelle henkilöä. Näistä seulottiin pois palvelusta irrotetut 52 henkilöä. Yhteensä otokseen jäi henkilöä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet palvelua tai olivat joskus käyttäneet, mutta eivät vuoden 27 alkupuoliskolla. Näistä valittiin arpomalla (satunnaistaminen) 14 % eli 161 henkilöä. Otoksen suhde perusjoukkoon on sama, kuin vuonna 27 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Niistä, jotka eivät koskaan olleet käyttäneet palvelua, valittiin satunnaisesti suhteellisesti samankokoinen (14 %) otos, kuin vuoden 27 asiakastyytyväisyyskyselyyn. Palvelua ei koskaan käyttäneiden perusjoukko koostui 777 henkilöstä, josta siis valittiin satunnaisesti 5
7 19 henkilöä. Yhteensä kyselyyn valittiin 27 henkilöä satunnaisotannalla (161 joskus matkan tilannutta henkilöä ja 19 jotka eivät koskaan ole matkaa tilanneet). Satunnaisotanta tarkoittaa, että otos poimitaan satunnaisesti, eli kuka tahansa koko otosaineistosta saattoi saada kyselyn. Satunnaisotoksen etuna on se, että siitä tehdyt johtopäätökset voidaan yleistää koko perusjoukkoon. Satunnaisotannan tekotavasta on konsultoitu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tietohallintoyksikköä. Näkövammaisille asiakkaille annettiin mahdollisuus täyttää kysely puhelimitse, avustajan tai tutkimuksen tekijän kanssa. Saatteessa mainittiin, että kaikilla kyselyn saaneilla oli mahdollisuus käyttää apua kyselyyn vastatessaan. Apua he saivat joko omaisilta, kotihoidon tai palvelutalon hoitohenkilökunnalta tai tietyiltä sosiaaliviraston kuljetuspalveluyksikön työntekijöiltä. Ensimmäiset kirjeet postitettiin Palautuspäivämäärä oli Asiakkaille lähetettiin muistutuskirje ja vastausaikaa pidennettiin viikolla. Muistutuskirjeitä lähetettiin yhteensä 145. Kaikkien kyselyiden viimeinen palautuspäivä oli Aineistosta laadittiin tilastolliseen analyysiin soveltuva tiedosto, tilastollisten aineistojen käsittelyyn erikoituneessa yrityksessä. Yhteensä vastauksia saapui 167 kappaletta1, joka on noin 62 % lähetetyistä kyselyistä. Vastauksista kolme täytettiin puhelimitse yhdessä tutkimuksentekijän kanssa. Yksi asiakas kävi täyttämässä kyselyn henkilökohtaisesti tutkimuksentekijän kanssa. Viisi kyselyn saajaa ilmoitti, etteivät he aio täyttää lomaketta. Yksi näistä kertoi, että ei halua vastata, koska on sairaalassa, toinen taas asui palvelutalossa eikä siksi halunnut osallistua tutkimukseen. Kaksi henkilöä kertoi, etteivät he vastaa kyselyyn, koska he eivät ole palvelua käyttäneet. Toinen heistä kertoi, että hän ei käytä palvelua, koska tarvitsisi saattajaa. Toinen painotti, että palvelussa on sattunut niin useita onnettomuuksia, ettei hän uskalla käyttää sitä. Palautuneiden kirjeiden joukossa oli viisi tyhjää2 Yhteensä 14 kyselykirjettä3 palautui postista avaamattomina. Näistä henkilöistä suurin osa oli sairaalassa tai palvelutalossa, joten he eivät palvelua käyttäneet. Vaikka HMPK-palvelusta irrotetut pyrittiin seulomaan otoksesta, ainakin yksi heistä oli joukossa. Kolme asiakasta palautti Kaupunkikorttinsa kyselyn mukana, sillä he eivät pysty palvelua enää käyttämään. Kaksi heistä mainitsi, että heidän kuntonsa on niin huono, etteivät he aio enää käyttää palvelua. Viimeisen palautuspäivämäärän jälkeen saapui vielä 11 vastausta, joita ei pystytty huomioimaan aineiston tilastollisessa analyysissä, mutta kyselyiden vapaat vastaukset on huomioitu tässä raportissa. 1 Yksi mainitsi, että äiti oli täyttänyt kyselyn hänen puolestaan, toisen kohdalla tytär oli täyttänyt kyselyn kuolleen äitinsä puolesta, erään asiakkaan äiti oli täyttänyt kyselyn lapsensa puolesta. 2 Yhden asiakkaan tytär ilmoitti, että asiakas on dementoitunut eikä näin ollen pysty kyselyyn vastaamaan, yksi asiakas oli siirtynyt pitkäaikaiseen laitoshoitoon eikä näin ollen pysty kyselyä täyttämään, yksi asiakas kertoi hävittäneensä matkustuskortin eikä siksi ole käyttänyt palvelua. 3 yksi asui laitoksessa, yksi Aksiisikodissa, kaksi oli kuollut, yksi asui vanhainkodissa, kaksi palvelutalossa, yksi oli muuttanut Lohjalle, yksi kertoi odottavansa laitospaikkaa, kolmesta ei saatu tietoa. 6
8 Raportissa asiakkaiden kommentit on kursivoitu ja erotettu lainausmerkeillä, jotta ne erottuvat muusta tekstistä. Pidemmät lainaukset on erotettu omiksi kappaleiksi. 1.6 Kyselylomake Kyselylomakkeessa oli 14 kohtaa, joissa kohdissa oli vaihtelevasti 2:sta 12:een numeroitua vastausvaihtoehtoa (ks. liite: kyselylomake). Kussakin kohdassa asiakkaan piti valita hänen mielipidettään lähimpänä oleva vastausvaihtoehto. Kohdissa asiakkaalla oli mahdollisuus valita useampia häntä koskevia vastausvaihtoehtoja. Lomakkeessa oli tilaa avoimille vastauksille ja kommenteille. Ruotsinkielisille asiakkaille toimitettiin kysely ruotsiksi. Kyselyn käänsi ruotsiksi sosiaaliviraston kääntäjä. Ongelmia kyselylomakkeessa tuotti sen kolmas kysymys: Mitä matkoja Teille on myönnetty?. Kysymyksen vastausvaihtoehtoina olivat 1) VpL, 2) ShL tai 3) työ ja opiskelumatkat. Osa asiakkaista ei ollut varma minkä lain nojalla heille oli myönnetty kuljetuspalveluja. Kyselyyn vastanneista henkilöistä 1 % oli jättänyt vastaamatta kolmanteen kysymykseen. Kolmannella kysymyksellä pyrittiin selvittämään, kuinka paljon vastaajissa oli vammaispalvelulain 8. tai sosiaalihuoltolain 21. mukaan kuljetuspalvelupäätöksen saaneita. Vastaajista 75 % oli vastannut, että heille on myönnetty kuljetuspalveluita vammaispalvelulain perusteella. Ikäjakauman perusteella (ks. myöhemmin) voidaan päätellä, että suurin osa niistä, jotka eivät käytä palveluita on iäkkäämpiä henkilöitä. Koska ikäihmisillä ei ole työ- ja opiskelumatkoja, ovat he todennäköisesti päätelleet, että heille myönnetyt matkat ovat vapaa-ajan matkoja. Kysymys kahdeksan, jossa kysyttiin: Kuinka usein matkustatte nykyään?, oli ilmeisesti hankala. Siihen vastattiin erittäin vähän. Jopa 48 % vastaajista oli jättänyt vastaamatta siihen. On mahdollista, että suuri vastaamatta jättäneiden määrä johtuu siitä, etteivät asiakkaat matkusta lainkaan. Myös kysymys numero 11 oli hankala. Kysymyksessä pyydettiin numeroimaan viidestä vastausvaihtoehdosta kolme asiakkaan eniten käyttämää julkisen joukkoliikenteen kulkuvälinettä. Usein asiakkaat olivat merkinneet yhden välineen, ja jättäneet kaksi muuta välinettä merkitsemättä. Tulevaisuudessa tämän kysymyksen voisi muotoilla niin, että asiakkaan tulisi valita vain yksi vastausvaihtoehto. Kysymykseen vastaamatta oli jättänyt 42 % (67 henkilöä). Kokonaisuudessa kuitenkin vaikutti siltä, että kyselylomake itsessään oli selkeä. Ainoastaan kohdan 3. kysymyksistä tuli sosiaalivirastoon muutama puhelintiedustelu. Voidaan olettaa, että asiakkaat, jotka eivät joihinkin kohtiin tienneet mitä vastata, eivät olleet niin kiinnostuneita palvelusta, että olisivat alkaneet selvittämään, mitä jokin tietty kohta kyselyssä tarkoittaa. Eräs asiakas kommentoikin, että: Olen sairastellut tällä hetkellä niin paljon etteivät matkustelut ole olleet mielessä. Toinen totesi, että: En ole palvelua käyttänyt enkä tule käyttämään enkä siksi pidä edes relevanttina vastata kysymyksiin, koska minulla ei ole kokemusta. Eräs syy vastaamatta jättämiseen vaikuttaisi olevan huonosta terveydentilasta johtuva palvelun käyttämättömyys. Osa vastaamatta jättäneistä taas ei ollut kiinnostunut palvelusta ja siitä syystä ei halunnut vastata kyselyyn. 7
9 2 Vastausten jakaumat ja niiden tulkinta Käsillä olevaan kyselyyn saapui yhteensä vastauksia 167 kappaletta. Saadut vastaukset muodostavat kyselyn N-luvun 167, johon vastausten prosenttiosuudet suhteutetaan. Kyselyn tulosten tulkinnan kannalta on välttämätöntä huomioida, että vastaukset painottuivat hyvin voimakkaasti tiettyihin ikä- ja asiakasryhmiin. 2.1 Ikäjakauma Vastaajista 8 % oli yli 7-vuotiaita (133 henkilöä). Seuraavaksi suurimman ikäryhmän muodostivat 5 64-vuotiaat, joita oli 9 % (15 henkilöä). Kolmanneksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli 6 % (1 henkilöä) aineistosta. Loput 5 % (8 henkilöä) olivat siis alle 5-vuotiaita. 8 HMPK:n palvelun ulkopuolisten kuljetuspalveluasiakkaidenkysely, ikäryhmät (%) Alle 18 v v 3-49 v 5-64 v 65-7 v Yli 7 v Kuvaajasta huomaamme, että eläkeikäisiä yli 65-vuotiaita on vastaajista 86 %, jolloin muiden ikäryhmien vastausten tulkinta on lähinnä suuntaa antavaa. 2.2 Asiakasryhmät Suurin osa kyselyyn vastanneista eli 74 % kertoi olevansa liikuntavammaisia (123 henkilöä). Toiseksi suurin ryhmä olivat näkövammaiset 11 % (19 henkilöä). Ryhmään muut4 katsoi kuuluvansa 11 % (18 henkilöä) vastaajista. Kehitysvammaiseksi itsensä määritteli kolme henkilöä ja kuulovammaiseksi kaksi henkilöä vastaajista. 4 Muita syitä: jalat eivät enää kanna, nivelrikko, polvivamma, dementia, autismiin liittyvä levottomuus, ei pysty odottamaan rauhallisena, vaikea diabetes, osteoporoosi, korkea ikä/vanhuuden heikkous/vanhuuteen liittyvä heikentyminen, josta liikkumis-, havainnointi-, ja muistamisvaikeuksia, keuhkosairaudet, psyykkinen sairaus, vaskulaarinen dementia, korkea ikä, vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi, monisairas, mielenterveysongelma, pelkotiloja, yleiskunto heikko leikkauksen jälkeen, liikun ainoastaan rollaattorilla, kaihi, heikko näkö, Alzheimer, Parkinson 8
10 HMPK:n asiakaskysely, asiakasryhmät Näkövamma Kuulovamma Liikuntavamma Kehitysvamma Muu Ver% N-luvut Kuvaajasta huomaamme, että kehitys- ja kuulovammaisten ryhmät ovat niin pieniä, että niiden osalta ei voida tehdä mitään yleisempiä johtopäätöksiä5. Ryhmä muu taas on puolestaan sisällöllisesti niin heterogeeninen, että se vaikeuttaa tulkintojen tekoa. Tämän vuoksi raportissa keskitytään tulkitsemaan vastauksia lähinnä niiden ryhmien osalta, joiden kohdalla se on tilastollisesti mielekästä. Tällöin ikäryhmiksi muodostuvat alle ja yli 65-vuotiaat ja asiakasryhmiksi liikuntavammaiset ja näkövammaiset. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että kyselyyn vastanneet kolme kehitysvammaista edustavat vuotiaiden ikäryhmää ja he kertoivat kulkevansa pääasiassa tuttavien ja sukulaisten kyydissä. Kehitysvammaisista kaksi matkusti myös julkisilla joukkoliikennevälineillä. Molemmat kyselyyn vastanneet kuulovammaiset kertoivat liikkuvansa julkisilla joukkoliikennevälineillä. 2.3 Asiakkuuden kesto Vastaajista 37 % (61 henkilöä) kertoi olleensa sosiaaliviraston kuljetuspalveluasiakas yli viisi vuotta. Tällä ryhmällä on ollut kuljetuspalvelupäätös jo ennen kuin matkoja on alettu yhdistelemään. Alle kaksi vuotta palvelussa mukana olleita oli 34 % (56 henkilöä) ja kahdesta viiteen vuotta mukana olleita oli 26 % (44 henkilöä). Jälkimmäisellä asiakasryhmällä on ollut mahdollisuus käyttää palvelua niin edellisen kuin nykyisenkin 5 Pienissä aineistoissa yksittäiset virhemerkinnät vaikuttavat tulosten luotettavuuteen huomattavasti. Virhemerkintöjä saattaa syntyä, jos asiakas ei ole ymmärtänyt kysymystä tai on vahingossa merkinnyt jotain väärin. Esimerkiksi, kohdassa: Miten matkustatte nykyään? kohtaan 1. omalla autolla suurin osa vastaajista oli näkövammaisia (11 %). Todennäköisesti kyse on siitä, että kysymykseen vastanneen henkilön perheessä on auto, jolla häntä kuljetetaan, ja tästä syystä hän on valinnut em. vaihtoehdon kyselylomakkeesta.. 9
11 palveluntarjoajan aikana. Yli kolmannes vastaajista on ollut asiakkaana vain nykyisen Helsingin matkapalvelun aikana. Kokonaisuudessaan vastaajat jakautuvat melko tasaisesti näihin kolmeen edellä mainittuun ryhmään, joten kyselyn perusteella oli mahdollista koota asiakkaiden erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miksi he eivät ole palvelua käyttäneet. 2.4 Vammatyypit Kun asiakkaita pyydettiin määrittelemään tarkemmin vammatyyppiään, 62 % (13 henkilöä) vastaajista vastasi, että heillä on tuki- ja liikuntaelinvamma. Aisti- ja kommunikointivamman mainitsi 15 % vastaajista (25 henkilöä) ja neurologisen vamman mainitsi 14 % vastaajista (24 henkilöä). Muun vamman6 mainitsi 5 % (9 henkilöä) ja sisäelinvamman 2 % (4 henkilöä) vastaajista. Muista syistä muistiin liittyvät sairaudet, kuten Alzheimerin tauti, dementia ja Parkinsonin tauti mainittiin usein. Lisäksi mielenterveysongelmat tai pelkotilat koettiin syiksi, ettei matkapalvelukeskuksen palveluja voitu käyttää. Tällaisia asiakkaita oli vastaajista kuitenkin hyvin pieni osa. Korkea ikä ja siihen liittyvät liikuntavaikeudet tulivat myös tässä muiden syiden listassa esille. Eräs kyselyyn vastannut totesikin, että: Korkea ikä ei ole vamma, mutta estää esimerkiksi bussiin/ratikkaan pääsyn. 2.5 Apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden määrällinen jakauma kertoo ikääntyneiden ja liikuntavammaisten apuvälinetarpeista. Rollaattoria mainitsi käyttävänsä 58 % vastaajista. Seuraavaksi mainituin apuväline oli keppi, 42 %, ja kolmanneksi mainituin oli pyörätuoli, 22 %. Muita apuvälineitä kertoi käyttävänsä viisi prosenttia7 vastaajista. Useilla asiakkailla oli useampia apuvälineitä. Näkövammaisten ryhmässä 32 % kertoi käyttävänsä keppiä ja valkoista keppiä. Kaiken kaikkiaan vastaajista 1 % mainitsi, ettei käytä apuvälineitä. Apuvälineiden käyttö lisääntyy iän kasvaessa. Mitä vanhemmista vastaajista on kyse, sitä varmemmin he käyttävät apuvälinettä. 3 Kyselyyn vastanneiden matkustustavat 3.1 Kaikki vastaajat Kyselyyn vastanneista 45 % kertoi matkustavansa tuttavien tai sukulaisten kyydeillä. Itse maksamaa taksia/invataksia käytti 35 % vastaajista. Satunnaisesti kuljetuksen sanoi tilaavansa HMPK:sta 31 %. Julkisilla joukkoliikennevälineillä kertoi matkustavansa 19 % 6 vanhuus ja huonontunut liikuntakyky, astma, sydämen vajaatoiminta, sydämen eteisvärinä, diabetes, paniikkihäiriö, syöpä, nivelreuma, aivoinfarkti, Parkinsonin tauti, levykappale-dementia, sepelvaltimot, aivoinfarktit, aivoverisuoniohitusleikkauksia, rintasyöpä, jonossa kaihileikkaukseen, ikä, aivovamma, ALSsairaus (täysin muiden avun varassa, ei pysty käyttämään lihaksia liikkumiseen sähköpyörätuolilla), harhaluuloisuutta. 7 Muita mainittuja apuvälineitä: kävelysauvat, kuulokoje, sähkömopo, jalkatuki, kiikari ja kuulolaite. 1
12 vastaajista. Muuta matkustustapaa käytti seitsemän prosenttia8: esimerkiksi taksi, ryhmäkuljetus ja ambulanssi saivat mainintoja. 3.2 Asiakasryhmät Näkövammaisista 42 % kertoi pääasiassa liikkuvansa tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla, 37 % kertoi tilaavansa satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta ja 26 % kertoi matkustavansa julkisilla joukkoliikennevälineillä. Itse maksamallaan taksilla tai invataksilla kertoi liikkuvansa 12 %. Vastaajista 11 % kertoi liikkuvansa omalla autollaan. Muulla välineellä tai useamman välineen yhdistelmällä kertoi liikkuvansa 5 %. Näkövammaisista 11 % ilmoitti, ettei matkusta ollenkaan. Liikuntavammaisista 45 % kertoi pääasiassa liikkuvansa tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla, 33 % totesi maksavansa itse taksi- tai invataksimatkansa ja 31 % tilaavansa satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta. Julkisilla joukkoliikennevälineillä liikkuu 15 %. Muulla matkustustavalla liikkuu 7 % ja 2 % liikkuu omalla autolla tai useamman välineen yhdistelmällä. Liikuntavammaisista 7 % kertoi, etteivät liiku ollenkaan. Asiakasryhmään muut kuuluvista vastaajista 5 % ilmoitti matkustavansa pääasiassa itse maksamillaan takseilla ja 44 % tuttavien tai sukulaisten kyydeillä. Satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta ilmoitti tilaavansa 33 % ja julkisilla joukkoliikennevälineillä liikkuvansa 17 %. Muulla matkustustavalla liikkuu 6 %. Ryhmään muut kuuluvista vastaajista 11 % kertoi, että he eivät liiku lainkaan. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että henkilöt, jotka eivät käytä Helsingin matkapalvelua lainkaan tai käyttävät sitä harvoin, matkustavat pääasiassa tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla. 8 palvelulinjan autolla; tyttären kyydissä, kun hänelle sopii; kimppakyyti Kontulan vanhainkodin päiväkerhoon; irrotettu; maksaa omavastuun ja on saattaja mukana; ambulanssisiirtoja ja lisähuomio, että tarvitsee aina saattajan ja kuljetuksen tilaajan; taksilla; Helsingin palveluauto Oy; YTV-kortti; invataksi. 11
13 Miten matkustaa nykyään, asiakasryhmittäin (%) Omalla autolla 2 11 Tuttavat/sukulaiset kuljettavat Matkustaa itse maksamalla taksilla/invataksilla Tilaamalla satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta Julkisilla joukkoliikennevälineillä Useamman välineen yhdistelmällä 5 2 Muu matkustustapa Ei matkusta ollenkaan Näkövamma Kuulovamma Liikuntavamma Kehitysvamma Muu 3.3 Ikäryhmät Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 65-vuotiaat liikkuvat eniten tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla, 48 %. Tilaamalla satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta liikkuu 39 % ja julkisilla joukkoliikennevälineillä 26 %. Muulla matkustustavalla liikkuu 26 %. Itse maksamallaan taksilla tai invataksilla liikkuu 17 %. Mainittakoon, että alle 5-vuotiaista ei ole kukaan valinnut vaihtoehtoa ei matkusta ollenkaan. Yli 65-vuotiaat liikkuvat myös eniten tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla 45 %. Tilaamalla satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta liikkuu 29 % ja julkisilla joukkoliikennevälineillä 17 %. Muulla matkustustavalla liikkuu 3 %. Itse maksamallaan taksilla tai invataksilla liikkuu 38 %. Mainittakoon, että yli 7-vuotiaista kahdeksan prosenttia ei matkusta ollenkaan. 12
14 Miten matkustaa nykyään, ikäryhmittäin Omalla autolla Tuttavat/sukulaiset kuljettavat Matkustaa itse maksamalla taksilla/invataksilla Tilaamalla satunnaisesti kuljetuksen HMPK:sta Julkisilla joukkoliikennevälineillä Useamman välineen yhdistelmällä Muu matkustustapa Ei matkusta ollenkaan Alle 5 v 5-64 v 65-7 v yli 7 v Ikäryhmittäisen tarkastelun perusteella voidaan päätellä, että nuoremmat erityisesti alle 5-vuotiaat matkustavat pääasiassa tuttavien tai sukulaisten kyydeillä. Seuraavaksi suosituimmat liikkumismuodot nuoremmilla ovat joukkoliikennevälineet ja satunnaiset tilaukset HMPK:sta. Vanhemmissa ikäryhmissä matkustaminen itse maksetulla taksilla nostaa suosiotaan ja vastaavasti joukkoliikennevälineiden suosio laskee. Myös vanhemmat ikäryhmät tilaavat satunnaisesti kuljetuksia HMPK:sta. Vastauslomakkeissa on erikseen todettu muun muassa, että: Koko systeemi on mahdoton huomattavan iäkkään ja osittain dementoituneen henkilön kannalta. Systeemi on aivan liian monimutkainen. Muutama päivä sitten kuljetuspalvelussa ei saanut sovittua kuljetusta takaisin edes 1,5 h soittamisen jälkeen. Ajatus hyvä, mutta käytäntö liian monimutkainen. Suunnittelua helppo tehdä, mutta käytäntö ei toimi 13
15 On mahdollista, että henkilöitä, jotka palvelua eivät käytä tai käyttävät harvoin, vaivaa epävarmuus kuljetusjärjestelmää, erityisesti reittien pituuksia, kohtaan. Erityisesti epäluottamus siihen, tuleeko kuljetus vai ei, esiintyi useissa vastauksissa: Henkilökohtainen taksiseteli käyttöön, näin voi valita kuljetusyhtiön itse, tietää varmasti mitä saa. Luottamus ja luotettavuus on kovin tärkeää henkilölle, jonka liikuntakyky ja terveys ovat vajavaiset. Julkisessa liikenteessä ihminen tietää reitit, mutta taksikyydissä ei, joten se ei mahdollista ennakointia, ja jos matka kestää liian kauan, osa asiakkaista on sen verran huonokuntoisia, että pidempi matkustaminen käy rankaksi. On myös todennäköistä, että ikääntyneemmät ihmiset tarvitsisivat saattajan liikkuessaan HMPK:n kuljetuksilla tai julkisilla joukkoliikennevälineillä. Esimerkiksi eräs asiakas totesi, että: tarvitsen aina niin kuljettajan kuin tyttäreni apua. Voi olla, että HMPK:n palvelu ei sovi esimerkiksi muistiongelmista kärsiville. Voidaan pohtia auttaisiko saattajapalvelu tässä suhteessa. Osa asiakkaista liikkuu pääasiassa lääkäriin tai sairaalaan, ja näihin ei HMPK:n kuljetuksia voi käyttää: Asiakas ei käy enää kuin lääkärissä ja laboratoriokokeissa ym. hoidoissa ja niihin matkoihin ei ole oikeutta. Näiden vastausten pohjalta kuljetuspalvelun käyttämättömyyteen voi olla muun muassa syynä epätietoisuus matkojen pituudesta ja reitityksestä sekä kuljetuksen saapumisesta. Olisikin hyvä pohtia, johtuuko asiakkaiden haluttomuus käyttää matkapalvelukeskuksen palveluita, palvelun laadusta sinänsä vai onko kyse asiakkaiden omasta terveydentilasta tai matkustustarpeista, jolloin he eivät matkustaisi kuitenkaan, oli tapa millainen tahansa? 4 Kuinka usein vastaajat matkustavat eri tavoilla? Seuraavassa on vammaisuus- ja ikäryhmittäin purettu auki vastaukset kysymykseen kuinka usein matkustatte tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella, tavallisella joukkoliikenteellä, omalla autolla tai muulla tavoin. 4.1 Tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella Kaikista vastaajista tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella liikkui päivittäin 3 %, viikoittain 21 %, kuukausittain 15 %, harvemmin 25 % ja ei koskaan 16 %. Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta 2 %. Liikuntavammaisista vastaajista liikkui tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella päivittäin vain 1 % ja ei koskaan 17 %. Heistä liikkui kuitenkin vähintään kuukausittain. 38 %. Näkövammaisista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain 42 % ja ei koskaan vain 5 %. Ryhmään muut kuuluvista vastaajista liikkui tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella vähintään kuukausittain 4 % ja ei koskaan 22 %. Alle 5-vuotiaista vastaajista tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella liikkui päivittäin 38 % ja viikoittain 38 % vuotiaista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain 4 % ja ei 14
16 koskaan 13 % vuotiaista vastaajista (1 henkeä) vain viisi oli vastannut ja heistä yksi matkusti tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella viikoittain ja neljä ei koskaan. Yli 7 vuotiaista vastaajista liikkui päivittäin 1 %, viikoittain 21 %, kuukausittain 17 %, harvemmin 29 % ja ei koskaan 15 %. 4.2 Tavallisella joukkoliikenteellä Kaikista vastaajista tavallisella joukkoliikenteellä liikkui päivittäin 6 %, viikoittain 1 %, kuukausittain 3 %, harvemmin 7 % ja ei koskaan 43 %. Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta 31 % kaikista vastaajista. Liikuntavammaisista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain tavallisella joukkoliikenteellä 13 % ja ei koskaan 46 %. Näkövammaisista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain 37 % ja ei koskaan 16 %. Ryhmään muut kuuluvista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain 22 % ja ei koskaan 56 %. Alle 5-vuotiaista vastaajista tavallisella joukkoliikenteellä liikkui vähintään kuukausittain 51 % ja ei koskaan 13 % vuotiaista vastaajista liikkui vähintään kuukausittain 21 % ja ei koskaan 27 % vuotiaista vastaajista (1 henkeä) vain viisi oli vastannut ja heitä liikkui päivittäin ja viikoittain yksi henkilö tavallisella joukkoliikenteellä ja ei koskaan kolme henkilöä. Yli 7-vuotiaista vastaajista liikkui tavallisella joukkoliikenteellä päivittäin 5 %, viikoittain 1 %, kuukausittain 2 %, harvemmin 7 % ja ei koskaan 48 %. 4.3 Omalla autolla Omalla autolla ei juuri matkusteta. Kaikista vastaajista 2 % kertoi matkustaneensa päivittäin omalla autolla. Kaikista vastaajista 4 % oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Liikuntavammaisista 5 %, näkövammaisista 47 % ja ryhmään muut kuuluvista vastaajista 72 % ei koskaan liikkunut omalla autolla. Oman auton käyttö painottui alle 5-vuotiaisiin. 4.4 Muilla tavoilla Kaikista vastaajista muilla tavoilla liikkui päivittäin 2 %, viikoittain 1 %, kuukausittain 4 %, harvemmin 14 % ja ei koskaan 21 %. Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta 48 % kaikista vastaajista. Taksi oli eniten mainittu muu kulkuväline. Muita mainintoja saivat invataksi, kävely, rattaat, palveluauto, pyörä, kimppakyyti, ambulanssi ja Kansaneläkelaitoksen korvaamat taksikuljetukset. 4.5 Johtopäätöksiä Kaikkien vastaajien osalta suosituin vähintään kuukausittain käytetty liikkumismuoto oli tuttavien ja sukulaisten kuljetuksella liikkuminen. Seuraavaksi suosituimmat liikkumismuodot olivat tavallinen joukkoliikenne ja muu kulkutapa. Oman auton käyttö oli hyvin vähäistä painottuen alle 5-vuotiaisiin. Muulla tavalla liikkuminen oli harvinaista painottuen alle 5-vuotiaisiin ja liikuntavammaisiin. Liikuntavammaiset, näkövammaiset ja ryhmään muut kuuluvat vammaiset suosivat yhtä paljon tuttavien ja sukulaisten kuljetuksella liikkumista. Liikuntavammaiset suosivat vähiten tavallista joukkoliikennettä. Yleisesti ottaen alle 5-vuotiaat liikkuivat eniten ja yli 7-vuotiaat vähiten. 15
17 Kyselyn vastaajista ylivoimaisesti suurin osuus on liikuntavammaisia ja yli 65-vuotiaita. Liikuntavammaiset liikkuvat vähiten päivittäin. Liikuntavammaiset liikkuivat mieluiten tuttavien tai sukulaisten kuljetuksilla ja vähemmän tavallisella joukkoliikenteellä. Myös muulla tavoin matkustaminen oli liikuntavammaisilla suositumpaa kuin tavallinen joukkoliikenne. Muulla tavoin matkustaminen tarkoittaa yleensä itse maksettavaa taksia. Voidaan olettaa, että tuttavien tai sukulaisten kuljetuksella tai taksilla liikkuessaan, kuljetusten aikataulut ovat matkustajalle joustavammat ja tuttavat tai sukulaiset ovat avustamassa hankalissa paikoissa. Muulla tavoin matkustamisessa itse maksettu taksi oli eniten mainittu vaihtoehto. Vuoden 23 kyselyraportissa oli todettu, että: Sosiaaliviraston yleisen strategian vastaista ei myöskään ole, että halutessaan tavanomaista palvelutasoa selvästi parempaa tai monimuotoisempaa palvelua asiakas maksaa kyseisen kuljetuspalvelun omista varoistaan. Tämä ajatus pätee edelleen. Yksi merkittävä syy, miksi kuljetusmuodoksi valitaan itse maksettu taksi, on se, että se koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi. Voidaan kysyä onko matkapalvelun järjestelyissä joitain epäluottamusta aiheuttavia piirteitä. Tämän kohdan vastauksista ja kommenteista se ei käy ilmi, mutta myöhemmissä vastauksissa ja kommenteissa voidaan saada kuva siitä, mikä aiheuttaa epävarmuutta. 5 YTV-kortin käyttö 5.1 YTV-kortti puolella vastaajista Kaikista kyselyyn vastanneista 5 % kertoi saaneensa sosiaalivirastolta maksuttoman YTV:n Helsingin seudun matkakortin. Sitä vastoin 39 % ei ollut kyseistä korttia saanut. Asiakas- ja ikäryhmien jakaumat noudattelivat pääasiassa tätä kaikkien vastanneiden jakaumaa. Merkittävin poikkeama löytyi 5 64-vuotiaiden ryhmästä, jossa 67 % vastasi, etteivät he ole maksutonta YTV-matkakorttia saaneet. 5.2 Onko maksuton YTV-kortti lisännyt julkisen joukkoliikenteen käyttöä? Kaikista vastaajista 7 % ilmoitti, että maksuton YTV-kortti oli lisännyt julkisen joukkoliikenteen käyttöä, 13 % ilmoitti, ettei se ollut lisännyt ja 56 % ilmoitti, että he eivät olleet pystyneet käyttämään julkista joukkoliikennettä. Liikuntavammaista 62 % ja ryhmään muut kuuluvista 67 % ilmoitti, etteivät he olleet pystyneet käyttämään julkista joukkoliikennettä. Muiden ryhmässä oli henkilöitä, joilla oli muistamiseen liittyviä vaikeuksia ja mielenterveydellisiä ongelmia, kuten pelkotiloja. Näkövammaiset eivät puolestaan olleet juurikaan lisänneet julkisen joukkoliikenteen käyttöä vaikka siihen ei ilmoitettu olevan ehdotonta estettä. Kukaan alle 5-vuotiaiden ryhmässä ei ilmoittanut kortin lisänneen julkisen joukkoliikenteen käyttöä vuotiaista 7 %, 65 7-vuotiaista 2 % ja yli 7-vuotiaista 6 % kertoi julkisen joukkoliikenteen käytön lisääntyneen. Todettakoon, että vuotiaiden ryhmässä oli 1 henkeä, joista 7 % kertoi, ettei pysty käyttämään julkista 16
18 joukkoliikennettä lainkaan. Kaikissa ikäryhmissä suurimman prosentuaalisen osuuden vastauksista sai vaihtoehto en pysty käyttämään julkista joukkoliikennettä. Vuoden 23 asiakaskyselystä laaditussa selvityksessä tarkasteltiin YTV:n raportteja, niistä matkoista, jotka oli tehty sosiaaliviraston jakamilla YTV:n matkakorteilla. Sosiaaliviraston selvityksen mukaan HKPK:n pilottialueella matkamäärät olivat vähentyneet keskimäärin seitsemän prosenttia. Vastaavasti kokeilualueen ulkopuolella matkat olivat vuoden 23 selvityksen mukaan vähentyneet 1 %. Näistä tuloksista päädyttiinkin johtopäätöksiin, että HKPK:lla ei ole ollut merkittävää matkamääriä vähentävää vaikutusta, vaan että osa kuljetuspalveluiden asiakkaista oli tuolloin siirtynyt käyttämään julkista joukkoliikennettä. (Selvitys 23, 1;8.) YTV-matkatilastojen mukaan vuonna 25 VpL- ja ShL -matkoja oli tehty yhteensä ja 26 vuonna Vuoden 27 kesäkuun loppuun mennessä matkoja oli tehty Vaikuttaa siltä, että matkoja julkisella joukkoliikenteellä tehdään ainakin yhtä paljon kuin vuonna 26. Näiden tilastojen perusteella voidaan arvioida, että julkisen joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Maksuttoman YTV:n Helsingin seudun matkakortin voidaan katsoa kannustaneen julkisen joukkoliikenteen käyttöön. Vaikuttaa siltä, että ne henkilöt, jotka eivät käytä Matkapalvelun kuljetuksia eivät myöskään käytä julkista joukkoliikennettä. Kuitenkin sosiaaliviraston myöntämällä YTVkortilla tehdyt matkat ovat lisääntyneet vuosien aikana, joten todennäköisesti ne henkilöt, jotka liikkuvat Matkapalvelukeskuksen kuljetuksilla, käyttävät silloin tällöin myös julkista joukkoliikennettä. 5.3 Mitä julkisen joukkoliikenteen välinettä vastaajat käyttävät? Julkisen joukkoliikenteen käyttäjiä aineistossa oli 76 henkilöä. Joukkoliikennevälineistä he kertoivat käyttävänsä linja-autoa, 26 %, raitiovaunua, 16 % ja palvelulinjaa, 14 %. Metroa käyttää 13 % ja junaa 1 %. Aineiston pienuudesta johtuen vastuksista ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Voidaan todeta, että liikuntavammaiset joukkoliikenteen käyttäjät (49 henkeä) suosivat linja-autoa (27 %) ja näkövammaiset (17 henkilöä) suosivat palvelulinjaa (29 %). Alle 5-vuotiaat suosivat linja-autoa ja yli 7-vuotiaat tasaisemmin linja-autoa, palvelulinjaa, metroa ja raitiovaunua. Edellä kerrotusta voidaan päätellä, että linja-auto ja raitiovaunu ovat suosituimpia julkisen joukkoliikenteen kulkuvälineitä. Palvelulinja palvelee ikääntyneempiä, mutta käyttäjämäärät ovat huomattavasti pienempiä, kuin edellä mainituissa joukkoliikennevälineissä. Asiakkaat kommentoivatkin, että: Palvelulinja ei sopinut, koska kulkee liian harvoin. Palvelulinjan tarkoituksenmukaisuutta ja reititystä olisikin hyvä miettiä uudelleen jos kerran julkisen joukkoliikenteen linja-auto, jota kuka tahansa voi käyttää, on suositumpi. 6 Kuljetuspalvelun käyttämistä vähentäneet tekijät Kysymykseen: Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuljetuspalvelun käyttämiseen vähentävästi, annettiin vastaajille seuraavat vaihtoehdot 1-1 ja lisäksi mahdollisuus mainita muu syy. 1. Matkan tilaaminen HMPK:sta on Teistä liian vaikeaa. 17
19 2. Puhelimella ei pääse läpi HMPK:een. 3. Ette omista matkapuhelinta, jolloin esimerkiksi paluumatkan tilaaminen on hankalaa tai ette voi tiedustella myöhästyneen kuljetuksen uutta saapumisaikaa. 4. Kuljetuspalveluohjeiden mukaiset tilausajat eivät sovi Teille. 5. Pelko aikataulujen pettämisestä kohdallanne, esim. ennakkoon tilattu auto ei tule sovitusti 6. Kuljetuksissa saattaa olla mukana muita matkustajia. 7. Haluatte käyttää vakiotaksia, mutta Teillä ei ole oikeutta käyttää vakiotaksia. 8. HMPK:n autojen laatu ja varustetaso eivät vastaa tarpeitanne. 9. HMPK:n kuljettajien antama apu ei riitä. 1. Aikaisempiin kokemuksiinne perustuen 11. Joku muu syy, mikä? Kaikista vastaajista mainitsi syynä kuljetuspalvelun käyttämisen vähentymiseen muun syyn (38 %), seuraavaksi mainittiin, että ei omista matkapuhelinta (33 %), pelko aikataulujen pettämisestä (32 %), matkan tilaaminen HMPK:sta vaikeaa (24 %), halu käyttää vakiotaksia (24 %), aikaisemmat kokemukset (15 %), tilausajat eivät sovi (1 %), HMPK:n kuljettajien apu ei riitä (1 %), puhelimella ei pääse läpi (9 %), HMPK:n autojen laatu ja varustetaso (5 %). Kysymykseen jätti vastaamatta 11 %. Muiden syiden painottuminen vastauksissa voi kertoa siitä, että vastaajat jäsentävät kuljetuspalvelun käytön vähenemisen syyt eri tavalla kuin kyselyn laatijat ja palvelun tuottaja ylipäätään. Muut syyt oli mainittu usein lomakkeen avoimissa kysymyksissä. Muita syitä käsitellään alla erillisessä kappaleessa. 6.1 Syyt kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen asiakasryhmittäin Liikuntavammaisista (123 henkeä) esitti kolmeksi tärkeimmäksi syyksi kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen muun syyn 36 %, ei omista matkapuhelinta 31 %, ja pelon aikataulujen pettämisestä 29 %. Näkövammaiset vastaajat (19 henkilöä) kertoivat kolmeksi tärkeimmäksi syyksi kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen seuraavat syyt: ei omista matkapuhelinta (47 %), pelkää aikataulujen pettämistä (42 %) ja haluaa käyttää vakiotaksia (42 %). Ryhmään muu (18 henkeä) kuuluvat esittivät neljäksi tärkeimmäksi syyksi kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen muun syyn 5 %, matkan tilaaminen HMPK:sta on vaikeaa 44 %, ei omista matkapuhelinta 39 % ja pelon aikataulujen pettämisestä 39 %. Vähiten liikuntavammaisia häiritsivät autojen laatu ja varustetaso, jonka mainitsi vain neljä prosenttia. Pitkät tilausajat haittasivat yhdeksää prosenttia ja kymmenen prosenttia liikuntavammaisista mainitsi ongelmaksi sen, että puhelimella ei saa yhteyttä matkapalvelukeskukseen. Yksikään näkövammainen ei maininnut puhelimella läpipääsyä HMPK:een ongelmalliseksi ja he pitivät myös HMPK:n kuljettajien antamaa apua riittävänä. 18
20 Vaikuttanut vähentävästi kulj.palvelun käyttöön, asiakasryhmittäin Matkan tilaaminen HMPK:sta on liian vaikeaa Puhelimella ei pääse läpi HMPK:een Ei omista matkapuhelinta Kulj.palv.ohjeiden mukaiset tilausajat eivät sovi Pelko aikataulujen pettämisestä Kuljetuksissa saattaa olla mukana muita matkustajia Haluaa käyttää vakiotaksia, mutta ei ole oikeutta HMPK:n autojen laatu ja varsutetaso eivät vastaa tarpeita HMPK:n kuljettajien antama apu ei riitä Aikaisempiin kokemuksiin perustuen Jokin muu syy Näkövamma Kuulo vamma Liikuntavamma Kehitysvamma M uu 6.2 Syyt kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen ikäryhmittäin Kaikissa ikäryhmissä mainittiin tärkeimmäksi syyksi kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen muu syy. Alle 5-vuotiailla (8 henkilöä) neljäksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin: muu syy, 63 %, aikaisemmat kokemukset, 38 %, pelko aikataulujen pettämisestä, 25 % ja halu käyttää vakiotaksia, 25 % vuotiailla (15 henkilöä) kolmeksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin: muu syy, 4 %, halu käyttää vakiotaksia, 4 % ja pelko aikataulujen pettämisestä, 4 % vuotiailla (1 henkilöä) kahdeksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin muu syy. 3 %, ja ei omista matkapuhelinta. 2 %. Yli 7-vuotiailla (133 henkeä) puolestaan kolmeksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin: muu syy 38 %, ei omista matkapuhelinta 38 % ja pelko aikataulujen pettämisestä 32 %. Lisäksi yli 7-vuotiaat mainitsivat syiksi kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen matkan tilaamisen vaikeuden 26 %, halun käyttää vakiotaksia 23 % ja kuljetuksissa olevat muut matkustajat 21 %. Alle 5-vuotiailla oli eniten kohtia, jotka heitä eivät häirinneet lainkaan. Matkapuhelinten puutetta, HMPK:n autojen laatua ja varustetasoa, kuljettajien antamaa apua ja muita matkustajia ei mainittu lainkaan syynä kuljetuspalvelujen käytön vähenemiseen. Yli 7-19
21 vuotiaat puolestaan pitivät vähiten tärkeinä syinä kuljetuspalvelun käytön vähenemiseen: HMPK:n autojen laatua ja varustetasoa, 5 %, ja HMPK:n kuljettajien avun riittävyyttä, 9 %, ja puhelimella HMPK:n keskukseen pääsyn vaikeutta, 9 %. 6.3 Vastaajien esittämät muut syyt kuljetuspalvelun käytön vähenemisen Muiksi syiksi, minkä vuoksi vastaajat eivät käytä Helsingin matkapalvelukeskuksen palveluita, mainittiin pääasiassa vanhuus ja sairastaminen. Saattajan tai auttajan tarpeen mainitsi usea vastaaja: Tarvitsen saattajan mukaani eikä sellaista ole aina saatavilla. En pysty liikkumaan yksin. En pääse ilman apua kotoa tai kotiin (portaat), en pysty pukemaan takkia ja kenkiä itse. Tarvitsen aina tyttäreni mukaan matkustaessani HMPKn autoilla, koskaan ei tiedä millainen kuljettaja sattuu. Vanhuus ja siitä seuraava fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen mainittiin myös useissa vastauksissa: Omat voimat eivät riitä/en ole jaksanut käydä missään. Huono kunto/en kykene. En pysty itse hoitamaan mitään matkoja. Huonontuneen yleiskunnon vuoksi saattajankin kanssa matkustaminen on huomattavasti vähentynyt. Terveydentila vaihtelee niin, että välillä en pitkään aikaan pysty liikkumaan.. Sairastaminen tai sairaudesta toipuminen mainittiin myös esteenä matkapalvelukeskuksen käyttämiselle: Nyt liian sairas., Sairaudesta toipuminen ja sairaalassa olo. Osa mainitsi myös, että: Matkustusaika on liian pitkä. Osalla vastaajista oli tarvetta vain lääkärikäynteihin, joihin Helsingin matkapalvelun kuljetuksia ei saa käyttää: Matkat eivät saa kohdistua terveyskeskuksiin tai lääkäriin, siksi en käytä. Muita syitä olivat myös turvattomuuden tunne, joka johtui kanssamatkustajien häiriökäyttäytymisestä. Osa vastaajista kertoi, ettei heillä ole tarvetta liikkua kaukana ja että sukulaiset kuljettavat tarvittaessa: Ei tarvetta liikkua, palvelut lähellä ja tytär/vanhemmat kuljetta/vat tarvittaessa. Jotkut kokivat tiedottamisen ja opastamisen puutteen syyksi käyttämättömyyteen: Ei ole kunnon ohjeita kuinka toimia. 2
HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS
HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisällysluettelo TILAUS... 2 HELSINGIN MATKAPALVELUN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita
LisätiedotPvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa
Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotHELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS
HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisältö TILAUS... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita asiakkaille 24h:... 4 Ruotsinkieliset palvelut asiakkaille
LisätiedotPARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN
LisätiedotSosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos
Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista
LisätiedotMikäli haluatte vastata kyselyyn netin kautta, kyselylomake löytyy osoitteesta: VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUKYSELY
ASIAKASPALAUTEKYSELY VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUISTA Hyvä taksin tai invataksin käyttäjä, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan ja Hattulan kunnat sekä Kanta-Hämeen Aluetaksi selvittävät asiakkaiden tyytyväisyyttä
LisätiedotKuljetuksesta liikkumiseen Riitta Hakoma
Kuljetuksesta liikkumiseen 26.8.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tulevaisuus Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen laajempi kehittäminen Alueelliset erot Sosiaalihuoltolain
LisätiedotVAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotVPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN
LisätiedotKaarinan kaupunki. Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle
1 Kaarinan kaupunki Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle 1 2 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LIIKKUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN TOIMINTAOHJE Tavoite Sosiaalihuoltolain (23 :n) mukaan esteetön ja toimiva joukkoliikenne
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotPostinumero ja -toimipaikka
SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotKULJETUSPALVELU HAKEMUS
1 Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisille: Sosiaalihuoltolain mukaan: Hakemuksen saapumispvm. / 200 vapaa-ajan matkat, enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk Kokkolan kaupungin ja lähikuntien alueilla,
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS
KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus
LisätiedotVaikeavammaisten kuljetuspalveluesite
Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa
LisätiedotKULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE
KULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu kuljetuspalveluasiakkaan tarpeiden mukaisten
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:
LisätiedotLOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI
LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET
1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
LisätiedotMatkatilauksen onnistumiseksi kertokaa tilatessa seuraavista Teitä koskevista asioista:
5. 1 1. 2 01 5 KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Hyvä kuljetuspalveluasiakas! Kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu kuljetuspalvelun asiakkaan tarpeiden mukaisten matkojen
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4
SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää
Lisätiedot1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT
1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT Julkisen liikenteen palvelut Kouvolan kaupunki kehittää joukkoliikenteen esteettömyyttä ja huomioi myös pysäkkien käytettävyyden.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotKuljetuspalvelujen mahdollinen yhteinen järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä
Kuljetuspalvelujen mahdollinen yhteinen järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä 14.11.2017 Tuomas Päivinen, kuljetuspalvelupäällikkö, Helsingin kaupunki 1 Kuljetuspalvelujen kokonaisuus Osa sosiaalihuoltoa.
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen
Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.3.2014 Taltionumero 878 Diaarinumero 3782/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotKuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006
Kuusikko 2007 LIITE 1 1(4) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien tiedonkeruu 2006 1 Vammaispalvelun asiakkaat vuonna 2006 Sisältää vammaispalvelulain (VpL) mukaisia palveluja
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotVaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016
www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.8.2014 Taltionumero 2556 Diaarinumero 1941/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotKuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen
Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää tämä hakemuslomake huolelli sesti ja vastatkaa jokaiseen kohtaan. Hakemuksessa tulee selvittää minkälaisia jokapäi väiseen
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotVaikeavammaisten ihmisten liikkumisen tuki ja kuljetuspalvelut
Aikuisväestön lautakunta 8.6.2017 70 Vaikeavammaisten ihmisten liikkumisen tuki ja kuljetuspalvelut Päivitetty 28.2.2018 Liikkumiseen on vaihtoehtoja JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUT Kouvolan kaupunki kehittää
LisätiedotKuljetuspalvelut Helsingissä
Kuljetuspalvelut Helsingissä 7.4.2017 Tuomas Päivinen, kuljetuspalvelupäällikkö, sosiaali- ja terveysvirasto Tuuli Nylander, palvelupäällikkö, Palvelukeskus Helsinki -liikelaitos 1 Kuljetuspalvelujen kokonaisuus
LisätiedotKuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveyskeskus- tai sairaalakäynteihin, jotka ovat korvattavissa sairausvakuutuslain nojalla.
1 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus on saapunut Kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveyskeskus- tai sairaalakäynteihin, jotka ovat korvattavissa sairausvakuutuslain nojalla. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi
LisätiedotSaapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?
1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu www.eksote.fi Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Toivakan kunnassa
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Toivakan kunnassa Perusturvalautakunta 13.2.2018 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. TAVOITE...3 3. KULJETUSPALVELUN LAAJUUS...3 4. MYÖNTÄMISEN PERUSTEET...4 5. HAKUMENETTELY...4
LisätiedotTilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Vammaispalvelulain mukaisten kuljetus- ja saattajapalvelujen myöntämisperusteet ja ohjeet 1.6.2013 alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Vammaispalvelulain mukaisten kuljetus- ja saattajapalvelujen myöntämisperusteet ja ohjeet 1.6.2013 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä 6 / 6 2013 63 2 (7) VAMMAISPALVELULAIN
LisätiedotKelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat
Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2012 Taltionumero 722 Diaarinumero 611/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Asiakaskysely, maaliskuu 2019 2 Esittäjän nimi 27.3.2019 Tiivistelmä Asiakaskyselyn mukaan ne, jotka käyttävät paljon joukkoliikennettä, kävelevät enemmän kuin ne, jotka kulkevat
LisätiedotIKAALISTEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vammaispalvelut PL 33 39501 Ikaalinen Saapumispäivämäärä:
IKAALISTEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vammaispalvelut PL 33 39501 Ikaalinen Saapumispäivämäärä: 1 (7) + liite VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MATKOJEN SIIRTÄMINEN MAAKUNTIEN KORVAUS- JA JÄRJESTÄMISVASTUULLE
TERVEYDENHUOLLON MATKOJEN SIIRTÄMINEN MAAKUNTIEN KORVAUS- JA JÄRJESTÄMISVASTUULLE Kari Paaso, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Reformiministeriryhmä päätti keväällä 2018, että Kelan korvaamien terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevan palvelun kuljetuspalvelun myöntämisen perusteet alkaen
Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevan palvelun kuljetuspalvelun myöntämisen perusteet 1.1.2018 alkaen Yhtymähallitus 12.12.2017 158 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevan
LisätiedotSosiaalilautakunta päättää hyväksyä 1.1.2014 alkaen seuraavat kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja laskutusohjeet.
Asia 5 67 Kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet 1.1.2014 alkaen Kuljetuspalvelut ovat osa vanhus- ja vammaispalvelua. Palvelun myöntäminen perustuu kullekin hakijalle tehtävään palveluntarpeen arviointiin.
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN
Liite nro Per 6.4.2016 43 Perusturvaosasto Yhteistoiminta-alue VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN ID 1412309 2 (8) SISÄLLYS 1. KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2016 Taltionumero 4420 Diaarinumero 3865/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Asiakastyytyväisyys kysely, maaliskuu 2019 2 Esittäjän nimi 25.3.2019 Tiivistelmä Tutkimuksen taustaa Kyselyn saajat (otos 250000) arvottiin asiakastietokannasta Kyselyyn vastasi
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.12.2015 Taltionumero 3739 Diaarinumero 219/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotKULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE
KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle
LisätiedotKyytineuvo puh. 015 194 6000
MIKKELIN KAUPUNGIN MATKOJENYHDISTELYKESKUS KYYTINEUVO KULJETUSPALVELUOHJE VAMMAISPALVELULAIN TAI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJÄLLE Kyytineuvo puh. 015 194 6000 2 Hyvä kuljetuspalveluasiakas!
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet
Lempäälän kunta 1 Vammaispalvelut Luonnos 1.4.2015 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat on myönnetty määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Asiointi-
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN OHJE ALKAEN
VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN OHJE 2.5.2017 ALKAEN Vammaispalveluasetuksen 5 :n mukaan kuljetuspalvelua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia
LisätiedotKULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä
Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.5.2018 Taltionumero 2551 Diaarinumero 1202/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.4.2013 Taltionumero 1494 Diaarinumero 2340/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus Hyvinvointikuntayhtymä
LisätiedotSOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖN- TÄMISPERUSTEET JA OHJEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.3.2014 ALKAEN
1 (7) Perusturvaosasto Vanhusten palvelut Liite nro PER 19.2.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖN- TÄMISPERUSTEET JA OHJEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.3.2014 ALKAEN id: 426700
LisätiedotVammaispalvelujen asiakasmaksut
Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu
LisätiedotKULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE
KULJETUSPALVELUOHJEET INVATAKSIEN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalveluiden käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu kuljetuspalveluasiakkaan tarpeiden mukaisten
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely
NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa
LisätiedotKalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin
Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotVAMMAISPALVELU- JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT
OHJEET KULJETUSPALVELUMATKOISTA 1(5) OHJEET TAKSIN KÄYTTÄJILLE VAMMAISPALVELU- JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalvelumatkat ovat tarkoitettu asiointi- ja virkistysmatkojen ja/tai
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet
Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet Yhtymähallitus 15.12.2017 122 Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. KULJETUSPALVELUN LAAJUUS... 2 3. MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 4.
LisätiedotPerusturvalautakunta 19.12.2013 220. KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa
1 Perusturvalautakunta 19.12.2013 220 KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa 2 SISÄLLYS 1. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELU 1.1. Kenelle? 1.2. Myönnettävät matkat
LisätiedotVAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE ALKAEN TAKSIKORTTIOHJEET. AURAN PERUSTURVALAUTAKUNTA Nikkarinkuja 8, Aura
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE 1.1.2019 ALKAEN TAKSIKORTTIOHJEET AURAN PERUSTURVALAUTAKUNTA Nikkarinkuja 8, 21380 Aura Auran kunnan perusturvalautakunnan myöntämän vammaispalvelulain mukaiseen
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotVammaisen henkilön erilaiset kuljetushaasteet
KULJETUKSESTA LIIKKUMISEEN 26.8.2016 THL VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEEN LIITTYVÄ TYÖKOKOUS Vammaisen henkilön erilaiset kuljetushaasteet Anne Giss Vastaava suunnittelija Kelan terveydenhuoltoetuuksien
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymähallitus Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 9/05.
Yhtymähallitus 96 12.12.2017 Yhtymähallitus 23 20.03.2018 Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 9/05.02/2018 Yhtymähallitus 12.12.2017 96 Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan
LisätiedotLiikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla
Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluohjeet taksin tai invataksin käyttäjille ja taksin kuljettajille 1.1.2018 alkaen Hyväksynyt: Yhtymähallitus 7.11.2017 128 Sisällysluettelo 1.
LisätiedotLiite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN
Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen
LisätiedotINFOTILAISUUS LIIKENNEPALVELULAIN VAIKUTUKSESTA VAMMAISPALVELULAIN MUKAISIIN KULJETUSPALVELUIHIN
INFOTILAISUUS LIIKENNEPALVELULAIN VAIKUTUKSESTA VAMMAISPALVELULAIN MUKAISIIN KULJETUSPALVELUIHIN Tampere 19.6.2018 1 OHJELMA - Tilaisuuden avaus - Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja liikennepalvelulain
LisätiedotHAKEMUS. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista.
HAKEMUS 1 TUUSULAN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA SAAPUNUT / 20 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut
1 Sosiaali ja terveyspalvelut Hoito ja hoivapalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut Soveltamisohje 1.12.2017 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.10.2017 2 SISÄLLYS 1. PALVELUN
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN ASIAKASOHJEET 2015
VAMMAISPALVELULAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN ASIAKASOHJEET 2015 Pertunmaan palvelutuotantoyksikön vammaispalvelu on ottanut 1.7.2015 alkaen käyttöön Tiketti 2 matkakortin vammaispalvelulain
LisätiedotVAMMAISPALVELU LAIN MUKAISTEN KULJETUS- JA SAATTAJAPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN
Perusturvaltk. 6.6.2019 Liite nro 12 VAMMAISPALVELU LAIN MUKAISTEN KULJETUS- JA SAATTAJAPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA SOVELTAMISOHJEET 1.9.2019 ALKAEN Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.9.2013 Taltionumero 3069 Diaarinumero 1312/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus
LisätiedotKuljetuspalvelu Hallstahammarissa
1 Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 2 Tervetuloa Hallstahammarin kunnan kuljetuspalvelulle Kuljetuspalvelu on osa meidän joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu on henkilöille jotka toimintarajoitteiden, sairauden
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet
Vammaispalvelut 1 1.1.2015 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat on myönnetty määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Asiointi- ja virkistysmatkoja
LisätiedotVammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus
Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai
LisätiedotKuljetuksesta liikkumiseen työkokous
Kuljetuksesta liikkumiseen 26.09.2016 työkokous Kuljetuspalvelut ja kuljetuspalveluiden muutokset ja muutosehdotukset Henkilöliikenteen tulevaisuuden näkymiä ja vammaispalvelun kuljetuspalveluiden mahdollisuudet
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotKokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita
Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 17. 18.1.2013, Helsinki, Elina Akaan-Penttilä,
LisätiedotHAKEMUS KULJETUSPALVELUSTA
HAKEMUS KULJETUSPALVELUSTA Saapumispäivä Ha sisijaisesti: SHL:n mukaista liikkumis tukea (sosiaalihuoltolain mukain liikkumis tuki) VPL:n mukaista kuljetuspalvelua (vammaispalvelulain mukain kuljetuspalvelu)
Lisätiedot