HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2007 Kaija Taipale Virpi Valkjärvi

2 Lahden ammattikorkeakoulu Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma TAIPALE KAIJA & VALKJÄRVI VIRPI: Hotelli Kumpelin pelastussuunnitelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä matkailun johtamisen opinnäytetyö, 43 sivua, 46 liitesivua Kevät 2007 TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona ja sen aiheena on päivittää Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelma. Hotelli Kumpeli sijaitsee Heinolassa ja on yksityisen pariskunnan omistama hotelli. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Hotelli Kumpeliin kohdistuvia riskejä, ohjeistaa henkilökuntaa niiden ennaltaehkäisyssä sekä antaa ohjeita vaaratilanteissa toimimiseen. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu avuksi hotellin henkilökunnalle jokapäiväiseen toimintaan turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Opinnäytetyö koostuu Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelmasta sekä raportista, jossa käsitellään yritysturvallisuutta yleisesti, turvallisuuteen liittyviä asioita hotelli- ja ravintola-alalla sekä Hotelli Kumpelin näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla hotellinjohtajaa ja henkilökuntaa sekä pelastusviranomaisia ja perehtymällä yritysturvallisuuden kirjallisuuteen sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön julkaisemiin oppaisiin. Avainsanat: turvallisuus, vaara- ja uhkatilanteet, ennaltaehkäisy

3 Lahti University of Applied Sciencies Faculty of Tourism and Hospitality TAIPALE KAIJA & VALKJÄRVI VIRPI: A Safety Manual for the Hotel Kumpeli Scholarly thesis of hotel, restaurant and tourism management, 43 pages, 46 appendices Spring 2007 ABSTRACT This thesis is done as an assignment for Hotel Kumpeli and is to update the safety manual of Hotel Kumpeli. The Hotel Kumpeli is located in Heinola and is owned by a private couple. The purpose of the survey is to outline the risks related to hotel Kumpeli, and to guide the personnel in taking preventing measures and in dealing with dangerous situations. The goal of the safety manual is to help hotel personnel in their everyday activities and to maintain and improve the hotel s safety. The research consists of a safety manual and a report, which deals with corporate security generally, common risks and threat situations in hotel- and restaurant business and also the needs for safety from Hotel Kumpeli s point of view. The data for the research have been collected by interviewing both the manager and the personnel of the hotel Kumpeli and the local rescue authorities. We also got acquainted with the literature of corporate security and the guide books published by the Finnish National Rescue Association. Keywords: safety, emergencies, prevention

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Työn tarkoitus ja tavoite Aiheen rajaus 4 3 HOTELLI KUMPELI OY:N KUVAUS 5 4 LAIT JA ASETUKSET Pelastuslaki Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Alkoholilaki ja elintarvikelaki Muut lait ja asetukset 10 5 YRITYSTURVALLISUUS Henkilöturvallisuus Toiminnan turvallisuus Yritysturvallisuuden käsite Yritysturvallisuuden osa-alueet Matkailun turvallisuus Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alalla Turvallisuus Hotelli Kumpelissa 19 6 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN Vastuu turvallisuudesta Työsuojelu Paloturvallisuus Vastaanotto Ravintola Keittiö Poistumisturvallisuus Vesivahingot ja sähkökatkokset Omaisuusrikokset Uhka- ja vaaratilanteet Sairauskohtaukset sekä tapaturmat 32

5 6.9 Tietoturvallisuus Väestönsuoja Ympäristön suojelu 34 7 TYÖN TOTEUTUS Riskikartoitus Pelastusorganisaatio Pelastussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus 37 8 PROSESSIN ARVIOINTI Aiheen valinta ja toteutus Tavoitteiden toteutuminen Oma oppiminen Palautetta opinnäytetyöstä 40 LÄHTEET 41 LIITTEET 43

6 1 JOHDANTO Työnantajan ja työntekijän tulee yhteistoiminnassa ylläpitää ja parantaa turvallisuuskulttuuria työpaikalla. Yhteiset sovitut säännöt ja toimintatavat helpottavat koko työyhteisön toimintaa. Tietämättömyys lisää perusturvattomuuden tunnetta sekä saattaa myös näkyä henkilöstön välinpitämättömänä asenteena. Turvallinen työympäristö kehittyy, kun turvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan sekä turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin puututaan heti, kun ne on havaittu. Henkilökunnan aktiivinen ympäristön seuraaminen sekä kiinnostus turvallisuuteen liittyvistä asioista auttavat huomattavasti turvallisuuskulttuurin parantamisessa. Turvallisuusasiat tulee nähdä kokonaisuutena, joka lisää henkilöstön työhyvinvointia, varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta ja säilyttää asiakkaiden luottamuksen yritystä kohtaan. Opinnäytetyömme aihe on Hotelli Kumpeli Oy:n pelastussuunnitelman päivittäminen sekä toimintaohjeiden laatiminen henkilökunnalle osastoittain. Tämä opinnäytetyö on toimeksianto Hotelli Kumpeli Oy:n omistajalta Pekka Lerkkaselta. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu yrityksen henkilökunnalle ohjeeksi päivittäiseen toimintaan riskien minimoimiseksi sekä avuksi toimintaan vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelman laatimisessa on yhdessä hotellin henkilökunnan kanssa kartoitettu eri osastojen suurimpia riskitekijöitä ja pyritty löytämään parhaimmat keinot näiden riskien ennaltaehkäisyyn sekä laadittu toimintaohjeet mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Opinnäytetyö rakentuu kahdesta eri osiosta: laaditusta pelastussuunnitelmasta sekä raportista, joka käsittelee yritysturvallisuutta yleisesti, turvallisuuteen liittyviä asioita hotelli- ja ravintola-alalla sekä Hotelli Kumpelin näkökulmasta. Tavoitteenamme on, että tätä pelastussuunnitelmaa osataan hyödyntää käytännössä ja että se lisää työntekijöiden palvelutyön laatua ja toiminnan turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta.

7 2 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Meille molemmille opinnäytetyön tekijöille Hotelli Kumpeli Oy on tuttu työpaikkana. Toinen meistä on työskennellyt yrityksessä opintojen ohella ravintolatyöntekijänä vuosia sitten ja toinen yli 12 vuotta vastaanotossa, ravintolassa sekä ohjelmapalvelujen vetäjänä ja työskentelee siellä opintojensa ohella edelleen. Mielestämme turvallisuutta ei voi koskaan liikaa painottaa ja koska nykyinen pelastussuunnitelma on melko suppea, halusimme lähteä laajentamaan sitä erityisesti työntekijän turvallisuuden kannalta. Työntekijä osaa paremmin varautua vaaratilanteisiin eikä koe niitä niin uhkaavina, kun tietää heti tilanteen sattuessa miten toimia. Selkeät toimintaohjeet luovat perusturvallisuutta. Pelastussuunnitelma on ollut lakisääteinen vuodesta 2003 lähtien, ja näin ollen sen pitää olla laadittuna myös hotelleissa. Suunnitelma tulee tehdä jokaisen yrityksen omien tarpeiden pohjalta. Liite 1 esittää Hotelli Kumpelin pohjapiirustusta ja Hotelli Kumpelin ulkokuva on liite 2. Hotelli on pitkänmallinen, kolmikerroksinen rakennus, jossa on useita kokoustiloja sekä hotellihuoneita katutasossa ja paljon lasipinta-alaa. Ravintolassa on 450 asiakaspaikkaa ja hotelli on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Pelastussuunnitelman tulee sisältää yrityksen riittävän turvallisuuden ylläpitämiseen vaadittavat tiedot, kuten riskien kartoitus, riskien minimointi ja ennaltaehkäisy, mahdolliset vaaratilanteet, niiden aiheuttajat sekä ohjeet vaaratilanteessa toimimiseen, henkilökunnan toimintaohjeet sekä perehdyttäminen niihin. Mahdolliset muutokset, jotka vaikuttavat senhetkiseen pelastussuunnitelmaan, tulee käydä läpi henkilökunnan kanssa ja merkitä suunnitelmaan. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003, 10.) Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta määrittävät pelastussuunnitelman vähimmäisvaatimukset. Suunnitelma tulee olla hotelleissa ja muissa vas-

8 3 taavissa majoitustiloissa, joissa on yli 10 majoituspaikkaa, sekä yli 50 asiakaspaikan ravintoloissa. (Pelastuslaki 8 ja 9 ; Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 9 ja 10.) 2.1 Työn tarkoitus ja tavoite Työmme tarkoitus on auttaa Hotelli Kumpelin henkilökuntaa sekä hotellin asiakkaita tiedostamaan ja hallitsemaan mahdolliset toimintaan liittyvät riskit. Haluamme muistuttaa, että turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan turvallisuuden ylläpitämiseksi täytyy myös osata toimia. Omaksumalla oikeat toimintamallit henkilökunta varmistaa myös asiakkaiden turvallisuuden. Tavoitteenamme on tehdä Hotelli Kumpelin henkilökunnalle toimiva ja mahdollisimman selkeä pelastussuunnitelma, jota he voivat käyttää työvälineenä päivittäisessä toiminnassaan. Olemme laatineet suunnitelmaan sisällysluettelon, josta nopeasti löytää oikean toimintaohjeen kulloiseenkin vaaratilanteeseen sekä tarvittavat, tärkeät puhelinnumerot, joista saa nopeasti ammattiapua. Suunnitelman eri osiot on selkeästi eroteltu isoin, lihavoiduin kirjaimin kirjoitetuilla otsikoilla ja tekstien tärkeimmät kohdat on lihavoitu ja alleviivattu. Käytämme kuvissa ja tekstissä myös värejä. Riviväli tekstissä vaihtelee osioiden mukaan ja fonttina on Arial, jotta tekstin lukeminen on mahdollisimman sujuvaa ja helppoa. Hotellin turvallisuusvastaavien tulee huolehtia, että uudet työntekijät, myös sijaiset ja harjoittelijat, perehdytetään pelastussuunnitelmaan heti heidän taloon tullessaan. Jokaisen työntekijän vastuulla on ylläpitää työpaikan turvallisuutta parhaansa mukaan ja näin ennaltaehkäistä omalla toiminnallaan vaaratilanteiden syntymistä. Mitä paremmin henkilökunta ymmärtää riskit ja osaa toimia hätätilanteessa oikein, sitä parempi on yrityksen turvallisuuskulttuuri. ( Seppä 2006, 7.)

9 4 2.2 Aiheen rajaus Opinnäytetyötä aloittaessamme mietimme aiheen rajausta hotellinjohtajan Pekka Lerkkasen kanssa. Päädyimme siihen, että meidän työmme tärkein painopiste olisi laatia selkeät toimintaohjeet hotellin eri osastoille: vastaanottoon, ravintolaan ja keittiöön. Tavoitteena on kartoittaa toimintaan kohdistuvat riskit ja laatia toimintaohjeet niiden varalle sekä antaa riskien minimoimiseksi toimenpide- ehdotuksia yritysturvallisuuden parantamiseksi. Hotellin turvallisuuskulttuurin parantaminen haluttiin aloittaa lisäämällä työntekijöiden riskitietoisuutta. Mitä enemmän henkilökunta saadaan tiedostamaan ja tunnistamaan työympäristönsä riskejä, sitä paremmin he osaavat niihin varautua tai jopa poistaa niitä. (Seppä 2006, 9.) Rajasimme aiheen vastaanottoon, ravintolaan ja keittiöön, koska niissä liikkuu eniten ihmisiä ja tapahtuu vaaratilanteita. Esimerkiksi vastaanotto on auki kellon ympäri ja vastaanottovirkailija joutuu työskentelemään usein yksin, ravintolan puolella tarjoilija käsittelee helposti syttyvää ainetta, alkoholia, kohtaa työssään päihtyneitä sekä käsittelee rahaa ja keittiössä työskennellään aina huolellisuutta vaativien kaasulieden, uunien ja rasvakeittimien kanssa. Yritysturvallisuutta käsiteltäessä käytimme pääasiassa Miettisen laatimaa yritysturvallisuuden opaskarttaa (liite 3). Olemme valinneet kartan osa-alueista ne, jotka ovat tämän työn kannalta oleellisia. Ne ovat: yritysturvallisuuden johtaminen, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus, paloturvallisuus ja pelastustoiminta, ympäristön suojelu, rikosturvallisuus ja työsuojelu. Hotelli Kumpelissa on 120 hotellihuonetta, 24 kokoustilaa eri puolilla hotellia sekä sauna- ja allasosasto, joiden osalta voidaan jatkossa pelastussuunnitelmaa laajentaa ja tarkentaa. Hotellin ohjelmapalveluiden osalta turvallisuusasiakirja on tekeillä.

10 5 2.3 Tutkimusongelma ja kysymykset Opinnäytetyömme tutkimusongelmana on selvittää mitkä ovat Hotelli Kumpelin suurimmat riskitekijät, miten niitä voidaan ehkäistä ja miten vaaratilanteessa tulee toimia. Tutkimuskysymyksiksi nousivat seuraavat: 1. Mitä huomioitavia riskejä Hotelli Kumpelissa on? 2. Miten riskejä voidaan minimoida ja ehkäistä? 3. Miten mahdollisessa hätätilanteessa tulee toimia? Pelastuslaki määrittelee pitkälti, mitkä asiat tulee sisältyä pelastussuunnitelmaan. Meidän tutkimusongelmamme sekä tutkimuskysymyksemme antavat vastaukset lainmukaisen suunnitelman tekemiseen sekä sen oikeaoppiseen sisältöön. 3 HOTELLI KUMPELI OY:N KUVAUS Työn toimeksiantaja on Hotelli Kumpeli Oy, joka sijaitsee Heinolassa, Niemelän kaupunginosassa, järven rannalla noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Vuodesta 1993 lähtien Hotelli Kumpeli on ollut yksityisessä omistuksessa. Omistajat ovat Pekka ja Eira Lerkkanen. Hotelli Kumpeli on sekä kokous- että vapaaajanhotelli. Hotelli on rakennettu vuonna 1986 ja lisäosa (hotellihuoneita ja kokoustiloja) vuonna Hotellihuoneita on kolmessa eri kerroksessa, yhteensä 120 huonetta. Kokoustiloja on sekä uudella että vanhalla puolella ja kaikki yhteensä 24 kokoustilaa sijaitsevat katutasossa. Sauna- ja allasosasto sijaitsee hotellin vanhalla puolella. Osastolla on yhteensä 4 saunaa, höyrysauna ja yksi uima-allas. Hotellissa ei ole asiakaskäytössä olevaa hissiä vaan vain huoltohissi henkilökunnan apuna. Hotelli Kumpelin asiakaskunta koostuu kokous- ja yritysasiakkaista, erityyppisistä vapaa-ajanryhmistä, niin kotimaisista kuin ulkomaisista yksityisistä asiakkaista

11 6 ja perheistä. Hotelli Kumpeli järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia, tilausruokailuja sekä juhlatilaisuuksia. Ravintola- ja majoituspalveluiden lisäksi hotelli järjestää asiakkailleen ohjelmapalveluita. Hotellin vastaanotto, ravintola, aulan WC-tilat, kaksi kokoustilaa sekä 48 hotellihuonetta sijaitsevat katutasossa. Liikuntarajoitteisten, joilla on pyörätuoli tai lapsiperheet, joilla on lastenvaunut mukana, liikkuminen on helppoa, kun kaikki peruspalvelut ovat samassa tasossa. Hotellin piha- ja parkkialueet ovat tilavia ja asfaltoituja sekä tarvittaessa autolla pääsee suoraan ulko-oven eteen. Ulko-ovet reagoivat liikkeeseen ja aukeavat automaattisesti sivullepäin. Sisäänkäynnin luona ei ole kulkua hankaloittavia kynnyksiä. Hotelli on auki 24 tuntia vuorokaudessa eli vastaanotto päivystää aina. Hotelli on pääsääntöisesti auki läpi vuoden. Tilauskannasta riippuen jotkut juhlapyhät esimerkiksi joulun aika ja pääsiäinen ovat niin hiljaisia, että hotelli suljetaan kokonaan. Hotellin ollessa suljettuna vartioinnista vastaa Securitas Oy ja hälytykset menevät aluehälytyskeskukseen. Ravintolasali sijaitsee vastaanoton kanssa samassa tasossa. Ravintolan takaosassa on baari sekä tanssilattian yläpuolella ns. parvibaari, joka on auki vain erikoisiltoina. Hotelliaulan yhteydessä on myös aulabaari. Yhteensä näissä tiloissa on 450 asiakaspaikkaa. Näiden lisäksi ravintolasalin yhteydessä on ulkoterassi. Anniskelualueiksi luetaan ravintolasali, aulatilat, kaikki kokoustilat sekä saunaosasto. Hotellin keittiö sijaitsee ravintolasalin oikealla puolella. Keittiössä on kaasulla toimiva hella sekä savustusuuni, kaksi sähköuunia, rasvakeitin, yksi pakastin, kolme kylmävarastoa, yksi kuivavarasto sekä oma tiskinurkkaus. Hotellin tiloissa sijaitsee yhteensä kuusi väestönsuojaa. Vanhalla puolella, 1. kerroksessa väestönsuojina toimivat naisten- ja miesten pukuhuoneet ja uudella puolella kokouskäytävän neljä ensimmäistä, ikkunatonta ryhmätyötilaa.

12 7 Henkilökunnan kokonaismäärä on noin 20 henkeä. Hotellin ollessa auki vastaanotossa on aina henkilökuntaa, ja ravintolasalin ollessa auki on paikalla vastaanoton lisäksi keittiö- ja ravintolahenkilökuntaa. Vastaanotossa on pääsääntöisesti yksi joka työvuorossa, ja arkisin vastaanoton yhteydessä toimivassa myyntipalvelussa työskentelee klo 8 16 myyntisihteeri. Ravintolan aamuvuoron hoitaa yleensä yksi henkilö, ja keittiössä tilauksista riippuen on yksi tai kaksi työntekijää. Ravintolan iltavuorossa työskentelee tilauskannan mukaan yhdestä kuuteen henkeä ja keittiössä yhdestä kolmeen henkeä. Ravintolassa tarjoillaan aamiainen seisovasta pöydästä arkisin klo 7 10 ja viikonloppuisin klo Pääsääntöisesti ravintola on aamiaisesta lähtien auki iltaan n. klo 24.00:een asti. Tanssi- sekä erikoisiltoina, kuten tähtiesiintyjäiltoina ja pikkujouluina ravintola on auki pisimmillään klo 03.30:een. Ravintolassa on mahdollista saada lounasta, päivällistä tai tilata ruokaa à la carte -listalta. Ravintolassa on A-oikeudet. 4 LAIT JA ASETUKSET Tietoperustana työssämme ovat lait ja asetukset sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemat oppaat, joissa annetaan ohjeita pelastussuunnitelman laatimiseen. Teokset, joissa palo- ja pelastussuunnitelmaa on käsitelty, on laadittu pääasiassa yritysturvallisuuden näkökulmasta. Viranomaiset valvovat yritysten toimintaa palotarkastusten avulla (Seppä, 2006, 10). Palotarkastustapahtuman tulisi olla Sepän mukaan vuorovaikutteinen tilanne, jotta yrityksen henkilökuntakin saisi lisätietoa yrityksen turvallisuuden kehittämiseen. Rakennusluvan alaiset muutostyöt ravintolassa tai hotellissa vaativat myös palotarkastuksen suorittamista. Hotelleissa sekä yli 50 asiakaspaikan ravintoloissa palotarkastus suoritetaan kerran vuodessa.

13 8 4.1 Pelastuslaki Pelastuslain(468/2003) 8 :n ja 9 :n pykälän mukaan yrityksen pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava kaikille työntekijöille. Yrityksen omistaja ja/tai haltija on toiminnassaan myös velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä sekä varautumaan vaaratilanteissa henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen. Pelastussuunnitelma tulee laatia sellaiseen kohteeseen tai rakennukseen, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan vakavat. Pelastuslain 468/ velvoittaa rakennuksen omistajaa ja haltijaa huolehtimaan myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta. Viranomaisten määräämien tai säädöksissä vaadittujen sammutus-, pelastus- ja torjuntakaluston sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavien laitteiden tulee olla huollettu ja toimintakunnossa. Lisäksi palohälyttimien, poistumisreittien opasteiden ja turvamerkintöjen tulee olla tarkistettu asianmukaisesti. Omistajan tulee huolehtia myös tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta sekä ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistuksesta ja huolloista. 4.2 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Pelastuslain (468/2003) 9 edellyttää, että yrityksen tai laitoksen tulee tehdä lakisääteinen pelastussuunnitelma hotelleihin tai muihin vastaaviin majoitustiloihin, joissa on yli 10 majoituspaikkaa. Pelastussuunnitelma tulee laatia myös ravintoloihin, joissa on yli 50 asiakaspaikkaa sekä yrityksiin, joissa samaan aikaan on paikalla yleensä vähintään 30 ihmistä. Lisäksi pelastussuunnitelma tulee laatia kaikkiin yleisötapahtumiin, joissa ihmisten suuri määrä tai muu erityinen syy saattaa aiheuttaa vaaraa henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle sekä vaaran voidaan arvioida olevan vakava.

14 9 Pelastussuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi henkilökunnalle turvallisuuden varmistamiseksi päivittäisessä toiminnassa. Pelastusasetuksessa määritellään, mitä asioita pelastussuunnitelman tulee sisältää. Näitä ovat - ennakoitavat vaaratilanteet, niiden vaikutukset sekä keinot niiden ehkäisemiseksi - ohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten - poistumis- ja suojautumismahdollisuudet - turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen - tarvittava materiaali kuten alkusammutuskalusto ja ensiaputarvikkeet - laaditun suunnitelman saattaminen asianomaisten tietoon (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003, 10 ). 4.3 Alkoholilaki ja elintarvikelaki Ravintola- ja keittiöhenkilökunnan toimintaa säätelevät sekä anniskelulainsäädäntö että hygienialainsäädäntö. Anniskelupaikkaa ja anniskelualuetta koskevat vaatimukset on myös määritelty alkoholilaissa. Säännökset anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa edellytyksistä toimia vastaavana hoitajana ovat tulleet voimaan kaikissa anniskelupaikoissa alkaen. Alkoholilain ( /1143) 21 b :n mukaan anniskelupaikassa tulee olla vastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia, jotka anniskeluluvan haltija määrää. Vastaavalla hoitajalla sekä hänen sijaisillaan tulee olla riittävä koulutus tai työkokemuksella hankittu ammattitaito. Anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön. Anniskelupaikan tiloineen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka niiden käytölle ravitsemisliiketarkoitukseen on lainsäädännössä asetettu (21 c ). Anniskelupaikan tulee olla yksinomaan hakijan tosiasiallisessa hallinnassa ja viranomaisten valvottavissa. Alkoholilaki velvoittaa myös, että anniskelupaikassa tulee olla riittävästi henkilökuntaa, toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen, jotta tehokas valvonta ja järjestyksenpi-

15 10 to on mahdollista. Lupaviranomaiselle tulee esittää henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma. Elintarvikehygieenisestä osaamisesta säädetään yleisessä elintarvikehygieniaasetuksessa (852/2004/EU) sekä voimaantulleessa elintarvikelaissa (23/2006). Lain 27 :n mukaan elintarvikealan toimija on velvollinen kouluttamaan ja ohjaamaan työntekijöitään käsittelemään elintarvikkeita heidän työtehtäviensä edellyttämällä tavalla sekä huolehtimaan siitä, että heillä on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus. Elintarvikehygieeninen osaaminen tarkoittaa jatkuvaa taitojen ja tietojen päivittämistä sekä alaa koskevien muutosten huomioimista yrityksen omavalvontasuunnitelmassa. Hyvällä elintarvikehygienialla voidaan pienentää yrityksen hävikkiä ja ennen kaikkea vähentää elintarvikkeiden terveysriskejä. 4.4 Muut lait ja asetukset Lähtökohtaisesti kaikki rakennukset rakennetaan aina turvallisiksi. Lait ja asetukset velvoittavat niin rakentajat kuin suunnittelijatkin huomioimaan etenkin turvallisuusnäkökohdat työssään. Käyttäjien vastuulle jää rakennusten turvallisena pitäminen ja toimiminen lainsäädännön puitteissa. (Seppä 2006, 10.) Rakenteellista paloturvallisuutta koskevia lakeja ovat esimerkiksi Suomen Rakentamismääräyskokoelma: E1 Rakennusten paloturvallisuus, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) sekä nestekaasuasetus (711/1993) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997).

16 11 5 YRITYSTURVALLISUUS Karkeasti jaoteltuna yritysturvallisuus voidaan jakaa henkilöturvallisuuteen ja toiminnan turvallisuuteen. Yritys pyrkii huolehtimaan asiakkaistaan ja henkilökunnastaan ja turvaamaan häiriöttömän toiminnan. Nämä asiat vaikuttavat voimakkaasti myös siihen millaisen mielikuvan asiakkaat yrityksestä saavat. Asiallisesti ja hyvin hoidetut turvallisuusjärjestelyt antavat luotettavan kuvan yrityksen toimintakulttuurista. Asiakas huomaa, että hänestä pidetään huolta ja kokee olonsa turvalliseksi yrityksessä oleskelunsa ajan. Puutteelliset turvajärjestelyt ja välinpitämättömyys niiden toimivuudesta antavat yrityksen toiminnasta huolettoman ja välinpitämättömän yrityskuvan. 5.1 Henkilöturvallisuus Yritys on vastuussa asiakkaidensa turvallisuudesta heidän oleskellessa yrityksen tiloissa ja yrityksen tulee huolehtia siitä, etteivät asiakkaat joudu hengenvaaraan tai heidän terveytensä tule vaarannetuksi. Lisäksi tulee huolehtia asiakkaiden omaisuudesta, että se on turvassa. Hotelliin kirjauduttaessa on tärkeää tietää montako ihmistä ja minkä nimisiä missäkin huoneessa majoittuu, jotta esimerkiksi tulipalon sattuessa saadaan kaikki hotelliasukkaat varmasti turvaan. Jokainen työntekijä on tärkeä ja jokaisen työpanosta tarvitaan yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Yrityksen sisältä löytyy usein myös niin sanottuja avainhenkilöitä, joilla on yritykseen ja alaan liittyen sellaista osaamista ja asiantuntemusta, joka vaikuttaa yrityksen toimintaan (Leppänen 2006, 206). Asiantuntemus voi liittyä esimerkiksi johtamiseen, asiakassuhteisiin tai laitteiden käyttöön. Ravintolapäällikkö tuntee hyvin asiakaskunnan ja osaa ottaa kanta-asiakkaiden tar-

17 12 peet huomioon sekä tuntee ravintolan kassajärjestelmän ja osaa huoltaa sitä. Hänen sairastuessa tai vaihtaessa työpaikkaa on yrityksen turvattava osaaminen sijaisjärjestelyillä, jotta toiminta saadaan jatkumaan häiriöttä. Leppäsen (2006, 207) mukaan sijaisjärjestelyjen suunnittelu onkin oleellinen osa henkilöturvallisuutta ja edesauttaa toiminnan tehokasta ylläpitämistä sekä toipumista ongelmatilanteista. 5.2 Toiminnan turvallisuus Yritystoiminnan turvaamisesta puhuttaessa siihen liitetään kaikki sellaiset toiminnot, joilla on suuri merkitys yrityksen menestymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Hotelli pyrkii saamaan taloudellista voittoa, jotta voi jatkaa toimintaansa ja turvallisuusajattelu kuuluu osana tähän prosessiin. Ydintoiminnoiksi luetaan kaikki sellaiset toiminnot, jotka ovat välillisesti tai suoraan yhteydessä asiakkaisiin. (Leppänen 2006, 69.) Ydintoimintoja ovat Leppäsen (2006, 69) mukaan mm. asiakaspalvelutoiminnot ja asiakaskannan hallinta sekä uusien tuotteiden ideointi. Ydintoimintojen vahingoittuminen vaikuttaa suoraan asiakkaisiin ja vähentää heti yrityksen palvelutasoa. Hotellin on tärkeä säilyttää ihmisten yksityisyyden suoja ja henkilökunta on aina asiakkaistaan vaitiolovelvollinen. Ravintolan puolella esimerkiksi asiakkaan väkivaltainen käytös tulee hoitaa maltillisesti ja rauhoittaa tilanne mahdollisimman nopeasti, jotta muille asiakkaille ei koidu vahinkoa. Tukitoiminnoilla luodaan edellytykset ydintoimintojen onnistumiselle. Ne ovat asiakkaalle lisäarvo sekä tukevat yritystä kokonaisuutena. Tärkeimpiä tukitoimintoja ovat yrityksen turvallisuusasioista huolehtiminen sekä henkilöstön ja heidän ammattitaitonsa kehittäminen. (Leppänen 2006, 69.) Muita yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat yrityksen ulkopuoliset toiminnot. Näihin voidaan lukea esimerkiksi ympäristö, yrityksen sijainti, alueen

18 13 kilpailevat yritykset ja heidän toimintansa sekä myös lainsäädäntö, joka määrää mm. ravintolan aukioloajoista. Nämä ovat asioita joihin yritys ei voi itse vaikuttaa. (Leppänen 2006, 69.) 5.3 Yritysturvallisuuden käsite Yritysturvallisuus tarkoittaa Miettisen (2002, 11) mukaan turvallisuuden eri osaalueiden kokonaisvaltaista hallintaa. Suojaamalla henkilöstöä, asiakkaita, muita mahdollisia sidosryhmiä, tietoja, omaisuutta sekä toimintaympäristöä väärinkäytöltä, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta yritys pyrkii varmistamaan liiketoimintansa häiriöttömän päivittäisen jatkumisen. Yritysturvallisuus on osa yrityksen toimintaa, ja se tukee omalla tavallaan yrityksen liiketoiminnan tulostavoitteita. Sillä pyritään myös vaikuttamaan palveluiden ja tuotteiden laatuun ja yrityskuvaan. Miettinen (2002, 26) korostaa yritysturvallisuutta myös osana yrityksen riskienhallintaa. Kerkon (2001, 21) mukaan yritysturvallisuudella pyritään varmistamaan yrityksen lailliset toimintaedellytykset, suojaamaan tuotannon ja toiminnan häiriöttömyys sekä yrityksen henkilöstö, omaisuus, tiedot ja ympäristö. Käytännössä yritysturvallisuus on ennalta ehkäisevää toimintaa onnettomuus- ja vaaratilanteiden sekä vahinkojen torjumiseksi. Sillä luodaan myös toimintavalmiuksia näiden tilanteiden varalle. Yritysturvallisuus on terminä varsin nuori eikä ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa yleisessä kielenkäytössä (Miettinen 2002, 11). Liite 3 esittää yritysturvallisuuden peruskäsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan, mistä yritysturvallisuudessa on kyse. Peruskäsitteitä ovat Miettisen mukaan yritysturvallisuuden johtaminen, yritysturvallisuuden osa-alueet, yritysturvallisuusriskit ja -uhkat, suojauskeinot, suojattavat kohteet sekä liiketoiminnan ydin. Miettinen korostaa, että yritysturvallisuus voidaan jakaa osa-alueisiin monella tavalla, eikä mikään ole toista parempi. Hänen jaottelunsa noudattaa pääpiirteissään Teollisuuden ja työn-

19 14 antajain keskusliitto ry:n, Palvelutyönantajat Ry:n ja Yritysturvallisuuden neuvottelukunnan määrittelemää jaottelua. (Miettinen 2002, 12, 14.) Yritysturvallisuuden johtaminen on sijoitettu opaskartan (liite 3) uloimmalle kehälle, koska se liittää yhteen kaikki muut yritysturvallisuuden osa-alueet yhdeksi johdettavaksi kokonaisuudeksi. Näillä yritysturvallisuuden osa-alueilla tarkoitetaan toisella kehällä olevia osa-alueita, joita on kaksitoista. Kolmannen kehän muodostavat yritysturvallisuusriskit ja -uhkat. Yritysturvallisuusriskillä tarkoitetaan yrityksen toimintaan kohdistuvia ei-toivottuja tapahtumia. Yritysturvallisuusriskin toteutuminen johtaa puolestaan yritysturvallisuusuhkaan, joka aiheuttaa potentiaalisen vaaratilanteen yritykselle. (Miettinen 2002,12 13.) Neljännellä kehällä ovat suojauskeinot. Niillä tarkoitetaan teknisiä ja ei-teknisiä toteutustapoja, joilla pyritään suojaamaan yksittäinen kohde tai sen tarkasti rajattu osa. Suojattava kohde voi olla esimerkiksi asia, esine tai ihminen, jota halutaan suojata mahdollisilta uhilta. (Miettinen 2002,13.) Se, millaisin keinoin ja laittein yritys haluaa suojata kiinteistöä ja siinä olevia ihmisiä ja omaisuutta, voi vaihdella suurestikin yrityksittäin. Suojauskeinoja valittaessa on otettava huomioon kiinteistö ja rakenneratkaisut ja varmistettava, että suojauskeinot vastaavat yrityksen tarpeita. Liiketoiminnan ydin on opaskartan keskellä ja se on perimmäinen syy, minkä takia yritys järjestelmällisesti pitää yllä ja kehittää yritysturvallisuuttaan. (Miettinen 2002, 13.) 5.4 Yritysturvallisuuden osa-alueet Miettisen (2002, 14 17) määrittelemistä osa-alueista työssämme esiintyvät seuraavat: yritysturvallisuuden johtaminen, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus, paloturvallisuus ja pelastustoiminta, ympäristönsuojelu, rikosturvallisuus ja työsuojelu. Alla olevassa kuviossa 1 on kirjoitettu lyhyt kuvaus kustakin yritysturvallisuuden osa-alueesta, joita olemme tässä työssä käyttäneet.

20 15 Yritysturvallisuuden osa-alueet Yritysturvallisuuden johtaminen Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Henkilöturvallisuus Tietoturvallisuus Paloturvallisuus ja pelastustoiminta Ympäristönsuojelu Rikosturvallisuus Työsuojelu Osa-alueiden kuvaus Kokoaa turvallisuuden eri osa-alueet yhtenäiseksi, hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tarkastelee yrityksen käytössä olevien tuotanto- ja toimitilojen fyysiseen suojaamiseen liittyviä asioita voidaan jakaa rakenteelliseen turvallisuuteen ja turvallisuusvalvontaan. Pyritään vähentämään ihmisten aiheuttamia tahattomia ja tahallisia riskejä yritykselle. Esimerkkinä henkilön taustatietojen tarkastus, työ- ja yhteistyösopimuksiin liittyvät salassapito- ja vaitiolosopimukset, oman henkilöstön vierailijoiden ja yhteistyökumppanien fyysisen koskemattomuuden suojaaminen. Tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron luottamuksellisuus, eheys sekä saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Sisältää yrityksen palosuojelun ja pelastustoiminnan. Kattavat toimenpiteet, joilla yritys pyrkii estämään vahingot, jotka yrityksen toiminta mahdollisesti aiheuttaa luonnolle. Tarkastellaan yrityksen tietoihin, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvan rikollisen toiminnan ennalta estämiseen liittyviä asioita. Ensisijaisena tavoitteena henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työtapaturmien ennalta ehkäisy. (KUVIO 1. Yritysturvallisuuden osa-alueet (Miettinen 2002, 14 17)

21 Matkailun turvallisuus Matkailu on ihmisille keino ylläpitää luonnollisia yhteyksiä toisiinsa, saada uusia ystäviä, tutustua vieraisiin kulttuureihin ja kokea unohtumattomia elämyksiä. Tällä hetkellä matkailu on maailman tärkein elinkeino (World Tourism Organization 2007). Matkailun turvallisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Suomi mielletään turvalliseksi kohteeksi matkustaa, koska maamme on sekä taloudellisesti että poliittisesti vakaa eikä meillä ole monen muun maan tavoin terrorismia (Verhelä 2000, 19). Suomi ei myöskään kärsi suurista luonnonkatastrofeista. Matkailun näkökulmasta niin terrorismia kuin luonnonkatastrofeja on vaikea käsitellä ja niihin on myös vaikea etukäteen varautua. Kuten Wanhill, (2005, 518) kirjassaan toteaa, terrorismi liitetään poliittisesti tai uskonnollisesti fanaattisiin järjestöihin tai terrorismitekojen syynä saattaa olla köyhän ja rikkaan väestön yhteydenotot palkkatulojen ja elinolojen saamiseksi tasavertaisiksi. Yksi matkailuelinkeinoon suuresti vaikuttanut terrorismi teko oli isku New Yorkin World Trade Centeriin Sen vaikutukset näkyivät ympäri maailmaa ja matkailuelinkeinolta vei useita kuukausia saada ihmiset luottamaan matkustamisen turvallisuuteen uudelleen. Vuonna 2004 tapaninpäivänä Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa ravisteli poikkeuksellisen raju luonnonkatastrofi. Maanjäristyksiin ja niitä seuranneisiin hyökyaaltoihin kuoli yli ihmistä. Kriisi kosketti voimakkaasti myös Suomea. (Tsunami 2004.)

22 17 World Trade Centerin tuho paljasti Wanhillin (2005, 518) mukaan, että vain muutamissa turisti kohteissa oli olemassa kriisinhallinta suunnitelma miten vaaratilanteissa toimitaan. Myös Tsunamin tapahtumien jälkeen on kiinnitetty enemmän huomiota varoitusjärjestelmiin, joiden avulla saataisiin ihmiset ajoissa turvaan. 5.6 Turvallisuus hotelli- ja ravintola-alalla Huhtala (1997, 20 21) muistuttaa, ettei hotellia tai ravintolaa tee turvalliseksi se, ettei siellä vielä koskaan ole tapahtunut mitään. Silloin voi vain sanoa yrityksellä olleen hyvä onni. Vasta kun, osataan kriisitilanteen yllättäessä toimia oikein, voidaan puhua todellisesta turvallisuudesta. Tämä vaatii yritykseltä panostusta tilanteiden ennakointiin, koulutukseen ja käytännön harjoituksiin. Näillä toimilla luodaan yritykseen positiivinen asenne ja motivoituneisuus mahdollisten kriisitilanteiden kohtaamiseen ja hallintaan. (Huhtala 1997, ) Huhtala (1997, 22) korostaa yritysten vastuuta turvallisuusasioissa. Hänen mielestään riskien myöntämisestä alkaa kaikkien turvallisuuden ja viihtyvyyden parantuminen suomalaisissa hotelleissa ja ravintoloissa niin omistajien, johdon, asiakkaiden kuin henkilökunnankin kohdalla. Yritys on vastuussa asiakkaidensa turvallisuudesta koko näiden siellä oleskelun ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakas joudu missään vaiheessa uhatuksi henkensä tai terveytensä puolesta. Asiakkaan intimiteettisuojaa tai omaisuutta kohtaan ei myöskään saa aiheutua uhkatekijöitä. (Huhtala 1997, 39.) Työsuojeluministeriö on määrittänyt hotelli- ja ravintola-alan riskialaksi, joka tuo velvoitteita niin työnantajalle kuin henkilökunnallekin. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu toimenpiteet rikosten ennaltaehkäisemiseksi, ohjeistaa henkilökunta väkivaltatilanteiden hallintaan ja opastaa kriisien jälkihoitoon toimenpiteet. Henkilökunnan velvollisuuksia yritysturvallisuuden lisäämiseksi ovat aktiivisuus turvallisuuskysymyksissä, asiakasliikenteen ja -liikehdinnän valvonta, tiedotta-

23 18 misvastuu, lojaalius työnantajaa kohtaan ja heidän tulee käyttää turvallisuustietoista palveluasennetta. (Huhtala 1997, 94-95, 149.) Aktiivisuus tarkoittaa, että työntekijä osallistuu yrityksen turvallisuutta parantavien toimien parantamiseen sekä antaa ehdotuksia turvallisuutta edistävistä työmenetelmistä ja tavoista. Henkilökunnan tulee aina valvoa asiakasliikennettä ja sen liikehdintää riippumatta siitä, kuinka paljon yritys on investoinut turvallisuustekniikkaan. Tulee muistaa, ettei tekniikka koskaan täysin korvaa ihmisen suorittamaa valvontaa. Tiedottamisvastuu uhkaavista tilanteista on kaikilla ja niistä tulee ilmoittaa viipymättä esimiehelle. Ei ole väliä kuuluuko henkilö vakinaiseen henkilökuntaan vai onko ekstra-työvoimaa. Jotta voitaisiin edellyttää turvallisuustietoista palveluasennetta, tulee henkilökunnalle järjestää turvallisuuskoulutusta. Tulee kuitenkin muistaa, ettei pelkkä turvallisuuskoulutus takaa sitä, että jokainen henkilö tuntisi vastuunsa ja toimisi sen mukaisesti. On hyvä muistaa koulutuksen ja käytännön harjoitusten jatkuvuus ja sitä kautta henkilökunnan sitouttaminen turvallisuusasioihin. Lojaalius työnantajaa kohtaan koskee kaikkia niitä yrityksen sisäisiä asioita, joista ulkopuolisille ihmisille ei tule puhua. (Huhtala 1997, ) Ruohon artikkelissa (Turvallisuus 5/2005, 50) Yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen korostaa erityistilanteiden olevan uusi haaste yrityksille. Vielä jokin aika sitten yritysten johtohenkilöiden mielestä vaara- ja uhkatilanteiden hallinta on toimintaa, jota vain viranomaiset tekevät. Tänä päivänä tilanne on muuttunut ja henkilökunnan on kyettävä hoitamaan tällaiset tilanteet itse. Viranomaisapu ei yksin riitä, eikä sitä välttämättä aina ole edes saatavilla. (Turvallisuus 5/2005, 50.) Esimerkiksi Hotelli Kumpelissa vastaanottovirkailijaa uhattiin puukolla, virkailija sai tilanteen rauhoittumaan ja ohjattua uhkailijan ulos rauhallisella käytöksellään. Työntekijän toiminta tilanteessa esti pahempaa tapahtumasta. Tässäkin tilanteessa viranomaisavun saapuminen kesti yli puoli tuntia

24 Turvallisuus Hotelli Kumpelissa Vapaamuotoinen kyselymme Hotelli Kumpelin henkilökunnalle selvitti mitä lisätietoja he kaipasivat turvallisuudesta ja turvallisuuskoulutukselta. Paloturvallisuusasiat ja ensiapukoulutus nousivat kyselyssä tärkeimmiksi. Paloturvallisuusasioiden puolesta kaivattiin selkeää koulutusta ja harjoitusta, miten toimia tulipalotilanteessa sekä opastusta alkusammutusvälineiden käytössä. Ensiapukoulutus oli monella käytynä useita vuosia sitten ja esimerkiksi uudet painelu-puhallus elvytysohjeet eivät olleet tiedossa. Muutama kuukausi sitten asiakkaalle sattunut sydänkohtaus ja henkilökunnan epävarmuus kuinka toimia, toivat tämän aiheen esille. Alalle tyypillisiä tapaturmia ovat haavat ja palovammat ja myös niiden oikeaoppiseen hoitoon kaivattiin selkeitä ohjeita. Asiakaspalvelutilanteissa mietittiin kuinka tunnistaa esimerkiksi sekakäyttäjä ja kuinka hänen kanssaan tulisi toimia. Tähän liittyen kaivattiin koulutusta kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoihin. Lisäksi henkilökunnan vastuujako vaaratilanteen sattuessa ei ollut selvää. Tämän asian parantamiseksi mietimme yhdessä toimivaa järjestelmää. 6 HOTELLI KUMPELIN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN Vaikka pelastustoimilaki sisältää määräyksiä vain paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta, olisi suunnitelman hyvä olla mahdollisimman laaja ja käsittää kaikki yrityksen tarvitsemat turvajärjestelyt. Suunnitelman laajuus ja eri turvallisuusosa-alueiden painottaminen vaihtelevat yrityksen koon ja toimialan mukaan. Jotta pelastussuunnitelmasta saataisiin juuri oman yrityksen toimintaa tukeva, olisi siitä hyvä keskustella esimerkiksi palotarkastajan tai vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Laatiessamme pelastussuunnitelmaa teimme yhteistyötä Hotelli Kumpelin johtajan ja henkilökunnan sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Jari Vornasen kanssa. Lisäksi turvallisuusjohtamisen opintojaksolla teimme turvallisuus-

25 20 alan asiantuntijayritys 4Ks Finland Oy:n riskipiste ohjelmalla turvallisuusriskianalyysin (liite 4), jolla etsitään kohteita, joihin turvallisuustoimenpiteitä tulisi kohdistaa. Analyysi on suunniteltu toimimaan organisaation koosta ja toiminnasta riippumatta. (Turvallisuutta toimintaan 2007.) 6.1 Vastuu turvallisuudesta Yrityksen johdolla ja työntekijöillä on vastuu turvallisuudesta. Yhteistyö on avain toimivan yrityskulttuurin rakentamiseksi. Yrityksen johto viimekädessä kantaa vastuun kaikesta turvallisuudesta sekä luo perusteet yrityksen turvallisuuskulttuurille. (Seppä 2006, 6.) Johdon tulee ohjata ja olla esimerkkinä turvallisuusasioissa sekä valvoa ja ylläpitää turvallisuutta. Käytännössä valvontaa voi suorittaa tekemällä säännöllisiä tarkastuksia, mm. huolehtimalla poistumisreittien siisteydestä ja alkusammutusvälineiden hyvästä kunnosta, varmistamalla palo-ovien kiinniolo sekä opasteiden riittävyys. Näiden asioiden huolehtimisessa auttaa henkilökunnalle annettu riittävä koulutus. (Seppä 2006,6.) Jokaisen työntekijän on tutustuttava ja tunnettava pelastussuunnitelman sisältö. Työntekijän tulee noudattaa turvallisia työtapoja ja ilmoittaa esimiehelleen heti havaitsemistaan riskitekijöistä. Työntekijän on osattava tehdä hätäilmoitus sekä vaara- tai vahinkotilanteen sattuessa osattava toimia annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämä edellyttää, että työntekijä tietää lähimpien alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainnin sekä osaa myös käyttää niitä. Työntekijän on tunnettava poistumistiet sekä kokoontumispaikka. (Seppä 2006, 7.) 6.2 Työsuojelu Työturvallisuuslaissa säädellään työturvallisuustoimenpiteitä sekä vastuita ja velvollisuuksia (738/ 2002). Sen lähtökohtana on työntekijöiden suojeleminen työhön liittyviltä vaara- ja uhkatekijöiltä. Lain tarkoituksena on parantaa työolosuh-

26 21 teita ja työympäristöä työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain soveltamisessa ensisijaista on ennaltaehkäisevä toiminta, toiminnan jatkuva parantaminen sekä ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen. Työnantajalla on siis yleinen velvollisuus huolehtia työhön liittyvien vaaratekijöiden ja niiden vaikutusten poistamisesta (Leppänen 2006, 219). Huolehtimisvelvoite tarkoittaa, että työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät riskitekijät ja ennaltaehkäistä niitä tarpeellisilla toimenpiteillä. Työnantaja on myös velvollinen tarkkailemaan jatkuvasti työtapojen turvallisuutta, työympäristön sekä työyhteisön tilaa. (Leppänen 2006, 219.) 6.3 Paloturvallisuus Vaikka valtaosa tulipaloista ja muista tapaturmista sattuu kotona, on runsasriskisissä kohteissa, joissa kokoontuu tai majoittuu paljon ihmisiä, kiinnitettävä paloturvallisuuteen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn erityistä huomiota (Seppä 2006, 12). Hotellipaloja oli vuosina Sisäasiainministeriön julkaisun 22/2003 mukaan 75. Palot jäivät pieniksi aikaisen havaitsemisen johdosta ja kaikki majoitustiloista alkaneet palot rajoittuivat syttymishuoneeseen. Yleisimmät syttymissyyt liittyivät sähkölaitteisiin ja tupakointiin. Julkaisun lähteenä on käytetty pelastustoimen onnettomuustietokantaa. Käsisammuttimet tulee sijoittaa yrityksen tiloissa näkyvälle paikalle, jotta ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Siinä vaiheessa, kun alkusammutuskalustoa tarvitaan, ei ole aikaa etsiä oikeaa sammutusvälinettä, vaan se tulee olla lähellä. Alkusammutuskaluston sijaintipaikka tulee merkitä opastein ja sisätiloissa olevat käsisammuttimet on tarkastutettava hyväksytyssä sammutinhuoltoliikkeessä kahden vuoden välein.(seppä 2006, 29.) Hotellin ja ravintolan paloturvallisuutta parannetaan ottamalla huomioon sisustusmateriaalien paloturvallisuus eli käytetään vaikeasti syttyviä (SL1) sisustusmateriaaleja, kuten palosuojattua puuvillaa, villaa, viskoosia ja polyesteria. Somistei-

27 22 ta hankittaessa ja tekstiilejä uusittaessa, on niiden paloturvallisuus huomioitava. (Seppä 2006, 20.) Hotelli Kumpelissa käytetään vaikeasti syttyviä materiaaleja hotellihuoneissa ja ravintolan sisustuksessa Vastaanotto Kynttilöiden polttaminen hotellihuoneissa on kielletty. Vastaanottoaulan pöydillä sekä vastaanottotiskillä poltetaan Venetsia kynttilöitä pikkujoulu aikaan. Tupakointi sallitaan kesäkuun alkuun asti hotellin aulabaarin takana olevassa tupakkatilassa sekä aulabaarin tiskillä. Baaritiskiin on asennettu vuonna 2001 ilmastointijärjestelmä, joka vie tupakansavun suoraan ylös kattoon eikä tiskin toiselle puolelle päin tarjoilijaa. Hotellipuolella tupakanpoltto on sallittu 3. kerroksen huoneiden parvekkeilla. Hotellin aulaan on vuoden 2001 remontin yhteydessä rakennettu takka. Takka toimii kaasulla. Kaasu tulee takkaan keittiön kaasusäiliöstä, joka sijaitsee maan alla ulkona. Kaasuhana sijaitsee keittiön seinällä ja sen avaamisesta sekä sulkemisesta huolehtii keittiöhenkilökunta työvuorojensa mukaan. Hotellihuoneiden televisioissa on aina virta päällä, koska niissä on herätys- ja palohälytystoiminto. Tästä syystä televisioiden kuntoa seurataan tarkasti. Televisioiden ympärillä tulee olla riittävästi tilaa eikä laitteita saa sijoittaa esimerkiksi kiinni verhoihin. Tämä on tärkeää, jotta ilma pääsee vapaasti kiertämään ja liika lämpö poistumaan. Televisioiden päällä ei myöskään tule säilyttää mitään. Hotelli Kumpelissa televisiot on sijoitettu kiinteälle tasolle, jossa niillä on hyvin tilaa ympärillä. Hotellihuoneissa on ikkunan yläpuolella ja WC:ssä loisteputkivalaisimet ja yövalossa sekä pöytä- ja jalkavalaisimissa hehkulamput. Valaisimissa käytetään eniten 40 W lamppuja, vaikka materiaalit kestävät myös 60 W tehoisen lampun.

28 Ravintola Kynttilät ovat tunnelmanluojia ravintolassa, mutta niiden käyttö ei ole riskitöntä. Pari vuotta sitten pikkujoulujen aikaan Kumpeli-kabinetissa oli tulipalon alku, kun tuikkukynttilät jäivät palaamaan kabinettiin ja asiakkaat siirtyivät ravintolasaliin. Henkilökunnan ripeän toiminnan avulla vahingot jäivät onneksi pieniksi. Pöydän pintaan tuli musta, palanut jälki ja pöytäliinaan paloi reikä. Kynttilöiden polttaminen on suositeltavaa ainoastaan ruokailuun katetuissa pöydissä ja helposti valvotuissa tiloissa. Kynttilänjalkojen käyttöä kannattaa harkita ja Hotelli Kumpelissa onkin päädytty käyttämään ainoastaan Venetsia pöytäkynttilöitä. Salissa liekitettäessä on huolehdittava siitä, ettei yläpuolella ole paloilmaisimia tai sammutusjärjestelmien suuttimia. Niissä hotellin ja ravintolan tiloissa, joissa tupakointi on sallittua, tulee olla kannellinen ja palamaton tuhkakuppien tyhjennysastia. Tänä päivänä on saatavilla sisä- ja ulkotiloihin soveltuvia paloturvallisia tuhkakuppeja, joissa tupakan tumppi sammuu itsestään. (Seppä 2006, 20.)Hotelli Kumpelissa on erillinen tupakointitila ja terassilla tupakointi on sallittua toukokuun 2007 loppuun asti. Uuden tupakkalain astuessa voimaan kesäkuun ensimmäinen päivä tupakointi ravintolan tiloissa päättyy Keittiö Kylmälaitteita tulee käyttää oikein. Niitä ei saa laittaa liian täyteen, koska tällöin laite ei toimi kunnolla ja kuormittuu liikaa. Laitteen sisälämpötila muuttuu ja tällöin elintarvikkeet eivät ole oikeassa säilytys lämpötilassa. Myös sähkönkulutus kasvaa moninkertaiseksi väärin käytetyssä kylmälaitteessa. Sama ilmiö seuraa, jos ei laitetta puhdisteta ja huolleta säännöllisin väliajoin. Tulee muistaa, että kuumana käyvä kylmälaite muodostaa vakavan paloturvallisuus- ja hygieniariskin. (Seppä 2006, 18.) Tukesin tekemän tutkimuksen mukaan kylmälaitteet ovat aiheuttaneet ravintola- ja majoitusliikkeissä useita onnettomuuksia, joista olisi voinut seurata henkilöva-

29 24 hinkoja. Onnettomuuksien syynä oli ollut useissa tapauksissa puutteellinen valvonta käytön aikana ja kunnossapidossa. (Seppä 2006, 18.) Keittiössä olevista sähköliesistä ja uuneista tulee aina katkaista virta, jos laite on pois käytöstä pidempään tai keittiössä ei ole henkilökuntaa. Laitteiden puhtaudesta tulee huolehtia ja käytönaikainen puhtaus vähentää onnettomuusriskiä. Lämpöhauteita käytettäessä tulee muistaa, että hauteessa on riittävä määrä vettä, muutoin vastukset ylikuumenevat ja siitä voi seurata paloturvallisuusriski. Laitteen tulee olla jäähtynyt ennen kuin vesi tyhjennetään hauteesta pois. Astianpesukoneiden käyttö ja toiminta on turvallista, kun ne huolletaan ammattitaitoisesti riittävän usein. (Seppä 2006, ) Kuuma rasva on erittäin herkkä syttymään, joten rasvakeittimien öljyn lämpötila ei saa nousta yli 180 C. Veden pääsy rasvakeittimeen on estettävä. Öljyyn joutunut vesi aiheuttaa roiskumista ja sitä kautta palovammoja ja liukastumisia. Kuumalle liedelle roiskunut öljy voi aiheuttaa tulipalon. (Seppä 2006, 19.) Rasvapalon sammuttamiseen käytetään sammutuspeitettä, jolla tuli voidaan helposti tukahduttaa. Erityisen tärkeää on muistaa, ettei rasvapalon sammutukseen saa koskaan käyttää vettä. Veden käyttäminen aiheuttaa lähes räjähdyksenomaisen palon yltymisen, jolloin myös sammuttaja on vaarassa. (Seppä 2006, 29.) Jos paloa ei saada tukahdutettua sammutuspeitteellä, ilmastointi on sammutettava välittömästi. Hotelli Kumpelin keittiössä nämä asiat on otettu huomioon ja uusia työntekijöitä ja harjoittelijoita opastetaan turvallisiin työskentelytapoihin. Keittiöstä löytyvät myös lain velvoittamat alkusammutusvälineet eli jauhesammutin ja sammutuspeite. Nestekaasua saa säilyttää ravintolan sisätiloissa enintään 25 kilogrammaa, myös tyhjät pullot lasketaan tähän määrään. Käyttökohteena tulee olla ravintolalaitteet ja käyttäjien tulee valvoa laitteiden kuntoa päivittäin. Itse tehdyt laitteiden tarkastukset ja korjaukset eivät kuulu ammattikeittiöön. Jokaisen käyttökerran jälkeen kaasuliesi sammutetaan, koska kaasuliesi luovuttaa täyden lämpötilan heti sytyttämisen jälkeen. Silloin, kun laite on pidempään käyttämättä, tulee kaasun pää-

30 25 venttiili sulkea. Pullot tulee sijoittaa niin, etteivät ne pääse kuumenemaan tai alttiiksi mekaaniselle kulutukselle. Myöskään poistumisreiteille niitä ei saa sijoittaa. Nestekaasun säilytys maanalaisissa tiloissa ja kellareissa on kielletty. (Seppä 2006, 19.) Yrityksen oma henkilökunta pesee rasvasuodattimet ja pesutiheys määräytyy keittiön toiminnan mukaan. Ohjeistus tulee olla omavalvontasuunnitelmassa. Keittiön rasvahormit puolestaan puhdistutetaan valtuutetulla yrityksellä vähintään kerran vuodessa ja muut poistoilmahormit viiden vuoden välein. Suoritetusta puhdistuksesta tulee olla todistus ja se on säilytettävä ravintolassa. Pelastusviranomainen voi vaatia hormit puhdistettavaksi, jos todistusta viimeisestä puhdistuksesta ei ole esittää. Ravintoloiden palotarkastuksissa rasvahormien puhdistamattomuus on yksi yleisimmistä huomautuskohteista.(seppä 2006, 19.) 6.4 Poistumisturvallisuus Tärkein rakenteellinen turvallisuustekijä tulipalotilanteessa yksilön kannalta on mahdollisuus esteettömään poistumiseen. Käyttökelpoiset poistumisreitit ovat tärkeä osa henkilöturvallisuutta. Tilasta on päästävä hätätilanteessa poistumaan helposti. Hotelleissa ja ravintoloissa henkilökunnan toimenpiteiden merkitys korostuu tulipalotilanteissa. Kaikkien tiloissa työskentelevien on tunnettava poistumissuunnitelmat sekä osattava toimia niiden mukaisesti. (Seppä 2006, 21.) Ihmiset, jotka majoittuvat hotelleissa ja asioivat ravintoloissa ovat aina vieraassa paikassa. Tulee muistaa, etteivät he tunne rakennusta ja sen poistumisteitä. Onnettomuustilanteiden tutkimuksissa on tullut selkeästi esille, että ihmiset pyrkivät poistumaan samaa reittiä kuin ovat tilaan tulleet. Tulipalon estäessä poistumisen kyseiseen suuntaan, riittävä ja toimiva poistumisopastus jää ainoaksi mahdollisuudeksi pelastautumiseen. (Seppä 2006, 21.) Ihmisten, jotka tiloissa oleskelevat toimintakyky saattaa olla alentunut alkoholin nauttimisen tai unen vuoksi. Alkoholi vaikuttaa ihmisten arviointikykyyn ja nuk-

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta. Piia Manninen HELPE

Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta. Piia Manninen HELPE Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta Piia Manninen HELPE 22.9.2016 Sisältö Helsingin alueen keikkatilastoja Onnettomuuksien ehkäisy Rakenteellinen paloturvallisuus Palo-osastointi asuinkiinteistössä

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

PIENTALOJEN OMAVALVONTA

PIENTALOJEN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos

Lisätiedot

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 15.12.2009 Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt

Lisätiedot

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä)

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä) 2 TIETOA LEIRIKESKUKSESTA Alue on tarkoitettu alle 100 henkilön majoittumiseen päärakennuksessa, 6 majoitusmökissä ja asuntovaunuissa / asuntoautoissa. Alueella järjestetään satunnaisesti muutaman tunnin

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu 16.11.2016 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Palotarkastaja Pasi Nyman Oulu-Koillismaan p: 044-703 8682 pelastuslaitos pasi.nyman@ouka.fi

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA Liite 8 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä poistumissuunnitelmasta... 3 2. Toiminta onnettomuus- ja uhkatilanteissa...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista. Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS. Käytännön esimerkkejä ja toimintatapoja kampuksen paloturvallisuuden parantamiseksi sekä onnettomuuden sattuessa.

PALOTURVALLISUUS. Käytännön esimerkkejä ja toimintatapoja kampuksen paloturvallisuuden parantamiseksi sekä onnettomuuden sattuessa. PALOTURVALLISUUS Käytännön esimerkkejä ja toimintatapoja kampuksen paloturvallisuuden parantamiseksi sekä onnettomuuden sattuessa. Porin yliopistokeskus 22.10.2015 TH Mitä on paloturvallisuus ja pelastustoiminta?

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN. Raine Dahlqvist Safetymaster Oy

TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN. Raine Dahlqvist Safetymaster Oy TURVALLISUUSKÄVELYN ORGANISOIMINEN Raine Dahlqvist Safetymaster Oy 9.1.2017 Turvallisuuskävelyn organisoiminen Poistumisturvallisuus (koko kiinteistö) Turvallisuusvastaavien rooli Poistumisturvallisuuteen

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA VPS-JUNIORIT ry TURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Turvallisuussuunnitelma. 1.1 Turvallisuussuunnitelman kohteet. 1.1.1 Pelaajat. 1.1.2 Ottelun toimihenkilöt, tuomarit, ym.. 1.1.3 Katsojat 1.1.4

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Perustuslaki 20 Kulttuuriomaisuuden

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot