Ilmailulaitos. lähellä ihmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmailulaitos. lähellä ihmistä"

Transkriptio

1 Ilmailulaitos lähellä ihmistä Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001

2 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus 2 Ilmailulaitos palvelee 10 Ilmailulaitoksen arvot 10 Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 11 Ilmailulaitos vuonna 2001: Lentoliikenteen kehitys 12 Matkustaja-ja kaupalliset palvelut 17 Liikennealuepalvelut 22 Lennonvarmistuspalvelut 26 Ilmailulaitos ja ympäristö 30 Henkilöstö 33 Kansainväliset asiat 38 Hallituksen toimintakertomus: Vuoden tavoitteet 40 Tavoitteiden toteutuminen 43 Lentoliikenteen kehitys ja muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 45 Taloudellinen tulos Investoinnit 49 Rahoitus 49 Henkilöstö 51 Vuoden 2002 näkymät 51 Tuloslaskelma 52 Tase 53 Rahoituslaskelma 54 Tilinpäätöksen liitetiedot 55 Esitys voiton käyttämisestä 64 Tilintarkastuskertomus 64 Lentoturvallisuushallinto vuonna Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001 Vastaava toimittaja: Irmeli Paavola Ilmailulaitos Toimittaja: Marja Hakola Huckleberry Communication Graafinen suunnittelu: Päivi Vainionpää Linea Nera Valokuvat: Marja Helander ja Jyrki Komulainen Painopaikka: Erweko Painotuote Oy

3 Ilmailulaitos lähellä ihmistä Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2001 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 1

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 2

5 Kohtalokas vuosi 2001 VUOSI 2001 oli maailman lentoliikenne-elinkeinolle dramaattinen. Syyskuun 11. päivän terroriteot pysäyttivät maailman. Yhdysvaltojen ilmatila suljettiin neljäksi päiväksi, ja lentoliikenteen säätely uudella mantereella muistutti usean päivän ajan lähes sotatilaa. Ilmatilan avaamisen jälkeen Yhdysvaltojen sisäinen sekä sinne suuntautuva lentoliikenne väheni yli kolmanneksella. Käsittämätön, kauhua, tuhoa ja kärsimystä tuottamaan tarkoitettu, siviililentoliikennettä aseena käyttänyt hirmuterrori vaikuttaa pitkään kansainväliseen kanssakäymiseen ja erityisesti lentoliikenne-elinkeinoon. Kaikkialla näkyviä seurauksia ovat lisääntyvä valvonta, ihmisten profilointi ja seuranta, tarkastukset, turvajärjestelyt ja jokapäiväisen elämän monimutkaistuminen. Lentoliikennemarkkinoiden tilanne Terrorismin dramaattisuuden vuoksi lentoliikenne-elinkeino näyttää joutuneen äkkiarvaamatta vakavaan taloudelliseen kriisiin. Kaksi suurta, arvostettua eurooppalaista lentoyhtiötä ajautui väistämättömästi konkurssiin, ja usean muun uskotaan olevan suurissa vaikeuksissa. Yleinen käsitys on, että alan vaikeuksien syynä on hirmuterrori ja sen seuraukset. Lentoliikenteen kysynnän maailmanlaajuinen lasku ei kuitenkaan alkanut syyskuun 11. päivänä. Seitsemän vuotta jatkunut, Euroopan liberalisoitujen lentomarkkinoiden yhtäjaksoinen 8-10 %:n kasvu alkoi itse asiassa hidastua jyrkästi jo noin puoli vuotta aikaisemmin, talouskasvun hiipumisen myötä. Jo elokuun lopulla oli vuotuinen kysynnän muutostrendi painunut nollaan Euroopan lentoliikennemarkkinoilla. Tähän jyrkästi alenevaan kysyntäkehitykseen lisättynä olivat syyskuun ta- pahtumat seurauksineen liikaa lentoyhtiöiden normaalille suhdannevaihteluiden sietokyvylle. Usko markkinoiden pikaiseen toipumiseen loppui. Kuilusta on tullut liian leveä ja joillekin yhtiöille ilmeisesti ylipääsemätön. Lentoliikenteen toipuminen on tosin alkanut, mutta toipilaskaudesta näyttää monien eri syiden takia tulevan hidas ja kivulias. Tilanne Suomessa Suomen lentoliikenteen kehitys on poikennut hieman yleiseurooppalaisesta kehityksestä. Kasvu hidastui meillä muuta Eurooppaa paljon aikaisemmin, jo vuoden 2000 kevättalvella. Hidastuminen jatkui tasaisesti vuonna 2001, mutta loivempana kuin alalla yleisesti. Syyskuun alussa kehitystrendi oli Suomessa vielä noin 2 % plussan puolella. Viimeisen vuosineljänneksen 10 %:n kysynnän alenema painoi vuositason muutoksen Suomessa nollaan. Lentoliikenteen kysynnässä tapahtunut kehitys heijasti, noin puolen vuoden ennakolla, kansantaloudessa vasta vuoden 2001 keväällä havaittua käännöstä huonompaan. Seuraavassa taulukossa näkyvät lentoliikenteen eri markkinasektoreiden muutokset vuoden viimeisellä neljänneksellä ja koko vuonna: Koko Suomi Eurooppa Koko vuosi % 8 % 2001 viimeinen neljännes Kotimaa -11 % -12 % Eurooppa kansainvälinen - 7 % -13 % Pohjois-Atlantti -32 % -30 % Kaukoitä -1 % -18 % Yhteensä 4. neljännes - 9 % -18 % Koko vuosi % -5 % TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

6 Vaikeudet kertautuneet tukien sallimiseen. Linjan todellinen pitävyys tes- Lentoliikenne on suorassa kytköksessä maailman kauppaan, ja siten vaikeudet Yhdysvalloissa ovat taan kuitenkin vasta silloin, jos jonkun ison jäsenmaan kansallinen lentoyhtiö ajautuu kriisiin. kertautuneet myös muuhun lentoliikenteeseen. Pohjois-Atlantin liikenne merkitsee monelle eurooppalaiselle lentoyhtiölle noin kolmannesta niiden kokonaismarkkinoista. Erityisesti suurille lentoyhtiöille Atlantin liikenteen merkitys on huomattava, kun taas pienille yhtiöille mm. suomalaisille suhteellisen vähäinen. Lentoyhtiöiden talouden äkilliseen heikkenemiseen vaikuttavat kysynnän vähenemisen ohella myös kalliimpien lipputyyppien vielä suurempi vähenemä sekä terrorismista seuranneet lisäkustannukset. Kansainväliset vakuutusyhtiöt sanoivat irti viikon varoitusajalla ns. sotariskivakuutusosan lentoyhtiöiden vakuutusturvasta kolmatta osapuolta kohtaan ja nostivat samalla tuntuvasti vakuutusmaksujaan. Entisestään tarkentuneet turvatoimet lentoasemilla ja lentokoneissa aiheuttavat nekin lentoyhtiöille ja lentomatkustukseen ylimääräisiä kustannuksia. Liiallista optimismia? Syyllisiä lentoyhtiöiden talousahdinkoon on jokseenkin hyödytöntä lähteä etsimään. Kuitenkin voidaan kysyä, olivatko eurooppalaisten lentoyhtiöiden toimenpiteet alkuvuonna 2001 tilanteen mukaisia ja toisaalta, oliko kansantalouksien ennustajien talousoptimismi ja kulman takana siintäneen nousun povaaminen pelkkää toiveajattelua. Optimismia on ollut myös virallisilla tahoilla. Suomen valtion talousarviossa vuodelle 2001 ennustettiin neljän prosentin talouskasvua; nyt saamme olla tyytyväisiä, jos lopulliset luvut aikanaan päätyvät edes plussan puolelle. Teollisuustuotanto painui jyrkällä kulmalla yhden prosentin miinukselle. Suomi ei kuitenkaan ollut näissä virhearvioissaan yksin. Ennustuslaitokset analysoivatkin yleensä tilanteita vain jälkikäteen ja tekevät sen silloin hyvin. Muistissa on, miten yllättäen vuosisadan lama alkoi Suomessa vuonna Yritystoi- Tukea vai ei? minnan kysyntäarvioista ja markkinoihin sopeutu- Alasta riippumattomien tulomenetyksien ja terro- misesta vastaa kuitenkin kukin yritys itse. rismin torjumisesta aiheutuvien lisäkustannuksien vuoksi lentoyhtiöt Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat esittäneet valtioille tukipyyntöjä. Asia on ol- Ilmailulaitoksen taloudellinen ja toiminnallinen tulos lut esillä Euroopan Yhteisössä useaan otteeseen, Ilmailulaitos saavutti valtioneuvoston asettaman mutta valtioiden tilapäistä sotariskitakuuta lukuun 10,4 miljoonan euron tulostavoitteen. Toteutunut- ottamatta suhtautuminen lentoyhtiöiden tukiin on ta 12,2 miljoonan euron tulosta voidaan olosuhteet ollut pidättyväistä. Tosin Yhdysvaltojen ilmatilan huomion ottaen pitää hyvänä. Huomionarvoista on neljän päivän sulkemisesta aiheutuneiden tappioi- kuitenkin se, että tulos syntyi vuoden kolmella en- den korvaamista on pidetty sallittavana tukimuo- simmäisellä neljänneksellä. Viimeisen neljännek- tona, ja jotkut valtiot ovat tätä tukea maksaneet- sen tulos oli voimakkaasti alenneiden kysyntälu- kin. Hyväksyttävänä tukimuotona on pidetty myös kujen vuoksi lievästi tappiollinen. tarkentuneiden turvatoimien aiheuttamien kus- Lentoasemien ja lennonvarmistuksen yritystoi- tannusten korvaamista. minnassa voimakkaasti aleneva kysyntä on talou- Suomen valtio ei ole lämmennyt yhdellekään dellisessa mielessä hankala. Ilmailulaitoksen kapa- tukimuodolle. Ilmailulaitos on pyrkinyt auttamaan siteetti ei ole liikuteltavissa, ja asemien ylläpito- lentoyhtiöitä mm. siten, että se ( kustannuksia on vaikea sopeuttaa, jos niiden auki välisenä aikana) jättää siirtämättä koti- oloaikoihin ei kosketa. Lentoliikenteen ehdoton TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 maanliikenteen lisääntyneitä turvakustannuksia maksuihin, joita lentoyhtiöiltä peritään kenttien käytöstä. EU:n tiukka linja tukien suhteen on toistaiseksi pitänyt, eivätkä koetut konkurssitkaan johtaneet turvallisuusvaatimus edellyttää huonoinakin aikoina turvallisuuden varmistavia investointeja, eikä kiitoteiden kunnosta, lennonvarmistuspalveluista tai palo- ja pelastuspalvelusta voida tinkiä, vaikka lentoja on hieman vähemmän. 4

7 Kannattava kokonaisuus Ilmailulaitos ylläpitää 25 lentoasemaansa verkostoperiaatteella, kokonaisuutena kannattavasti. Palveluajat on sopeutettu säännöllisen reittiliikenteen tarpeisiin. Osa pienimmistä lentoasemista on syöttövaikutuksenkin jälkeen alikatteellisia. Verkostossamme on viisi sellaista asemaa, joiden ylläpidossa on kysymys yhteiskunnallisen peruspalvelun tarjoamisesta, ei liiketoiminnasta. Ilmailulaitoksen kaikki palvelutavoitteet on voitu toistaiseksi hoitaa hyvin ja eurooppalaisittain edullisella hintatasolla. Kenttäpalvelut ovat Ilmailulaitoksen mielestä perusteltuja pienilläkin kentillä niin kauan, kun lentoyhtiöt näkevät lentotoiminnan niille taloudellisesti kiinnostavana. Ilmailulaitoksen mielestä alikatteelliset lentoasemat tulisi nähdä osana laitoksen voitontuloutusta omistajalle. Hyvä turvallisuustaso Ilmailulaitoksen liiketoiminnan tärkein tavoite on ylläpitää hyvä turvallisuustaso lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa. Vuonna 2001 lentoturvallisuus säilyi Suomessa hyvänä. Lentoturvallisuushallinnolle raportoituja poikkeamatilanteita oli tavanomainen määrä, 509 kpl, joista liikenneilmailua koskevia raportteja oli 250. Näistä todella vakavia vaaratilanteita ei ollut yksikään. Ilmailulaitoksen omaa toimintaa, lennonvarmistusta tai kenttätoimintoja, koskevia tapauksia raportoitiin 42, joka on noin 8 % kaikista poikkeamista. Raportoidut tapaukset olivat poikkeavia menettelyjä tai lieviä vaaratilanteita. Vakavammaksi vaaratilanteeksi luokiteltiin tapauksista tiukan kriteeristön mukaan kaksi. Tiettyä riskiä sisältäviksi, vaaratilanteiksi luokiteltuja lennonvarmistustapahtumia on Suomessa ollut vuosittain keskimäärin 1-2, mikä suhteutettuna vastaa muiden kehittyneiden ilmailumaiden kokemuksia. Kansainväliset vertailut ovat kuitenkin edelleen hataria. Täsmällisyystavoite saavutettiin kolmasosaa kaikista lentoliikenteen viiveistä. Ilmailulaitoksen tavoite on, että säävarauksella Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä myöhästyviä lentoja olisi Helsinki-Vantaalla korkeintaan 2 % ja yli 15 minuuttia myöhästyviä lentoja korkeintaan 1 %. Muilla Suomen lentoasemilla kapasiteettiongelmia ei ole. Vuonna 2001 Ilmailulaitoksen täsmällisyystavoitteet saavutettiin selkeästi. Lennonjohdollisista syistä aiheutuneet viiveet vähenivät edelleen siten, että vuonna 2001 Suomessa myöhästyi näistä syistä keskimäärin 6 % lennoista. Tästä määrästä vain 0,7 prosenttiyksikköä johtui Ilmailulaitoksen omasta toiminnasta, lopuissa tapauksissa syyt olivat Suomen rajojen ulkopuolella. Kohti yhdenmukaisia hintoja Ilmailulaitoksen peruspalvelujen lentoasemien ja lennonvarmistuspalvelujen hintoja nostettiin lentomatkaa kohti laskettuna keskimäärin 3,6 %. Hinnoittelussa toteutettiin, eurooppalaisen politiikan edellyttämällä tavalla, eri palvelujen kustannusvastaavuuteen tähtäävää rakennemuutosta. Tästä syystä kotimaan liikenteen lentoasemamaksuja jouduttiin korottamaan noin 9 %:lla (1,3 euroa/matka). Kansainvälisen liikenteen maksut pidettiin kokonaisuutena ennallaan. Kotimaan liikenteen perinteisesti alhaisia reittimaksuja nostettiin peräti 50 % (0,57 euroa/lentomatka), sillä tavoitteena on saattaa myös nämä maksut, Eurocontrol- järjestön periaatteiden mukaisesti, yhdenmukaisiksi kansainvälisen liikenteen kanssa vuonna Suomen maksutaso niin lentoasemilla kuin lennonvarmistuksessa on edullinen. Reittimaksut Eurocontrol-alueella ovat keskimäärin 36 % korkeammat kuin Suomessa, ja myös lentoasemaksut ovat Euroopan päälentoasemilla noin 20 % Suomen maksuja korkeammat. Terrorismin vastaisen taistelun kustannukset lentoliikenteelle Lentoliikenteen täsmällisyys on keskeinen palvelutasotekijä. Euroopan kaikista lennoista noin 17 % myöhästyy lennonvarmistuksen tai lentoasemien kapasiteettipuutteiden takia. Tämä edustaa noin Välittömästi syyskuun 11. päivän iltana Ilmailulaitos otti käyttöön matkustajien ja käsimatkatavaroiden sataprosenttiset turvatarkastukset myös kotimaan liikenteessä aikaisemman otantaan perus- TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5

8 tuvien tarkastusten asemasta. Sama 100 %:n periaate ulotetaan EU:n päätöksellä myös kaikkeen ruumaan menevään matkatavaraan vuoden 2003 alusta lähtien. Silloin ei kotimaan ja ulkomaan liikenteen välillä enää tehdä eroa, eikä tapauskohtaista otantaan ja harkintaan perustuvaa tarkastusta enää hyväksytä. Lisääntyvistä tarkastuksista aiheutuu Ilmailulaitokselle vuositasolla noin 10 miljoonan euron lisäkustannukset. Suuruusluokkaa kuvaa vertailu Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien vuosikustannuksiin: lisääntyvät turvatarkastuskustannukset ovat niihin verrattuna kaksinkertaiset. Suomalaisten lentoyhtiöiden vakuutuskustannukset ovat vuositasolla nousseet kymmenkertaisiksi, yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Tämä vielä vuonna, joka maailmanlaajuisesti on elinkeinon omien onnettomuuksien perusteella ollut paradoksaalisesti historian turvallisin. Lisäksi lentoyhtiöille aiheutuu muita lisäkustannuksia. Kokonaisuutena terrorismin torjunta merkitsee Suomen lentoliikenteelle noin 50 miljooonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Absurdi tilanne Lentoliikenteen näkymät 2002 Edellytyksenä liikenteen ja elinkeinon kannattavuuden nopealle toipumiselle on, paitsi matkustajien luottamuksen lisääntyminen tehostettujen turvatoimien avulla, ennen muuta myönteinen talouskehitys. Ilmailulaitos arvioi, että Suomen talouskehitys kääntyy positiiviseksi vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä. Ei ole todennäköistä, että lentoliikenteen kysyntä nousisi entiselleen tätä ennen. Matkustajamäärien elpymiseen lento- TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 Voidaan perustellusti olla sitäkin mieltä, että lentoliikennettä aseenaan käyttävästä terrorismista kolmannelle osapuolelle aiheutuvat kustannukset (osa vakuutusmaksuista) eivät ole lentoliikenneelinkeinon kustannuksia, ja että myös terrorismin torjuntakustannukset kuuluisivat nyky-yhteiskunnassa yleisestä turvallisuudesta muutoinkin vastaavien valtioiden kannettaviksi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lentoliikenne-elinkeino saa vakuutusmaksuissaan kantaa myös lähinnä kolmannen osapuolen sotatuhoiksi luonnehdittavat kustannukset. Tilanne on lähes absurdi, koska edes tuhoaseita valmistava sotateollisuus ei joudu taloudelliseen vastuuseen siviileille ja siviilikohteille aiheuttamistaan tuhoista. Mikäli WTC:n olisi tuhonnut ohjusisku, niin sotateollisuuden vahinkovakuutukset eivät olisi maailmanlaajuisesti moninkertaistuneet. Sen sijaan rauhanomainen lentoliikenneelinkeino, myös Suomen pienimuotoista sisäistä lentoliikennettä hoitavat yhtiöt, on kansainvälisen terrorismin vastaisen taistelun ja terrorismin tuhojen maksumies. tarjonnan lisääntymisen kautta vaikuttaa myös lentoyhtiöiden tuloskehitys. Syvältä ei nousta nopeasti, ja riskien ottoa jo kerran supistetussa tarjonnassa vältetään. Arviointia vaikeuttaa oleellisesti myös maailmantalouden labiili tila. Ilmailulaitoksen arvio Suomen kansainvälisen ja kotimaan liikenteen kehityksestä perustuu näkemykseen, että kansantalous ja vienti alkavat elpyä vasta toisella vuosipuoliskolla. Siten vuoden alkupuoliskolla liikennemäärät laskevat viime vuodesta edelleen 8-9 %. Toisella vuosineljänneksellä aleneman arvioidaan olevan noin 4 %. Loppuvuonna, kun vertailutasona on vuoden 2001 lopun alhaiset matkustajamäärät, lähestytään nollatasoa ja päädytään lievään 3-4 prosentin kasvuun aivan vuoden lopussa. Koko vuoden alenema olisi tällöin 4 %. Myös pessimistisemmät arviot ovat mahdollisia, mikäli kansantalouden kasvu antaa odottaa itseään. Vaikeiden aikojen yli Mikäli lentoliikenteen kysyntä ei alene vuositasolla 4-5 prosenttia enempää, on Ilmailulaitoksella mahdollisuudet niukasti positiiviseen tulokseen 6

9 kuluvana vuonna, mutta alkuvuosi tullee olemaan tappiollinen. Tuloksen oleellisen heikkenemisen taustalla on vähenevä liikenne sekä vasta toteutettavat, alan kustannustasokehityksen alittavat, 1,7 %:n hintojen korotukset. Lisäksi kotimaan lisääntyneitä turvakustannuksia siirretään hintoihin vain noin 60 %. Maltillisten hintamuutosten taustalla on osaltaan halu auttaa lentoyhtiöitä vaikean ajan yli. Korotukset joudutaan kansainvälisten periaatteiden vuoksi sekä kustannussyistä kohdistamaan pääosin kotimaan liikenteeseen. Ulkomaan liikenteen maksut eivät vuonna 2002 juurikaan nouse. Alalla vallitsevien, täydelliseen omarahoitteisuuteen perustuvien toimintaperiaatteiden vuoksi on lisääntyneistä turvatarkastuksista syntynyt vuodelle 2003 voimakas matkustajamaksujen korotuspaine, mikä ilmeisesti sopii edelleen huonosti lentoyhtiöiden tilanteeseen. Toisaalta 100 %:n turvatarkastukset edistävät matkustajien luottamuksen palautumista. Lentoliikenne-elinkeinon rakenteiden muutospaineet EU:ssa EU:n liikennekomissaari on todennut lentoyhtiöiden talousahdingon keskellä mm. sen, ettei syntynyt tilanne saa estää alan tarpeellisten rakennemuutosten toteuttamista. Hän on arvioinut, että Euroopassa on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta liian monia ja liian pieniä, ja liiaksi kansallisesti orientoituneita, lentoyhtiöitä; neljä tai viisi lentoyhtiötä riittäisi. EU:n viisi suurinta lentoyhtiötä ovat British Airways, Lufthansa, Air France, KLM ja Alitalia. Näiden viiden yhtiön eurooppalainen markkinaosuus on nyt noin 67 %, kymmenen muun lentoyhtiön yhteinen markkinaosuus on 33 %. Kotoisen Finnair Oyj:n eurooppalainen markkinaosuus on 1,5 % eli sama kuin meidän suomalaisten osuus EU:n väestöstä. Se ei ole siis suuren suuri, mutta jos kansa ja sen omistama firma reiluilla pelisäännöillä toimien pärjää, niin mieleni tekee sanoa rohkaisuksi erään kenraalin ajatuksia mukaillen: Suomen elinkeinoelämää tukee ja puolustaa vain rehti suomalainen. Osa toivotuista/pelätyistä rakennemuutoksista voi tapahtua konkurssien kautta, osa tapahtunee allianssi-rakenteissa toiminnan kiinteytymisen kautta. Rakennemuutoksia hillitsevät edelleen yhtiöiden kansallista ja EU-omistusta koskevat vaatimukset. Mahdollisilla rakennemuutoksilla saattaa olla vaikutusta palvelutason säilymiseen erityisesti reuna- ja vähäisen kysynnän alueilla. Erityisen tärkeä ja harkintaa vaativa kysymys onkin, miten turvata suomalaisille nykyinen hyvä lentoliikenteen palvelutaso erilaisissa kehitysvaiheissa. Entä miten turvata yhtiöiden kansallinen enemmistöomistus ja toisaalta, miten turvata kansallinen intressi liikenneoikeuksissa? Lentoyhtiöille vain osa kotimaan liikenteestä on kannattavaa. Vähäisen kysynnän reiteillä on lentoyhtiöille merkitystä niiden muiden reittien syöttövaikutuksen takia. Syöttövaikutuksen jälkeenkin osa yhteyksistä on ilmeisen pysyvästi kannattamattomia. Tämä ongelma korostuu lentoliikenteen kriisitilanteessa, jossa yhtiöillä on tarve sopeuttaa kustannuksiaan. Kansallinen lentoyhtiö on keventänyt kotimaan kustannusrakennettaan luopumalla osasta lyhyitä reittejä. Näitä reittejä on kuitenkin toistaiseksi kyennyt kannattavasti lentämään commuter-yhtiö, jolla on kyseiseen toimintaan paremmin sopiva kustannusrakenne. Viisas tasapaino Mikä on viisasta politiikkaa ohuiden reittien kohdalla? Vaikka valtiot eivät kantaisi vastuuta lentoyhtiöistä sen enempää kuin muustakaan yritystoiminnasta, ei voida täysin kylmästi sivuuttaa lentoliikenneyhteyksien merkitystä elinkeinoelämälle. Hyvin hoidetulla lentoliikenteellä ja monipuolisilla lentoyhteyksillä on muulle elinkeinoelämälle mahdollisuuksia antava merkitys. Suomen kaltaisen maan oloissa tämä lentoliikenteen stakeholder value korostuu. Toisaalta jonkin yritystoiminnan keskeinen merkitys ei ole peruste sen tukemiseen, vaan lentoliikennettä, kuten muutakin yritysmuotoista liikennettä, on pystyttävä ainakin normaalioloissa harjoittamaan kiinnostavasti ja kannattavasti. Yhtiöt perustetaan ajamaan omistajiensa taloudellista intressiä. Valtion liikelaitoksena Ilmailulaitos pyrkii yhteiskunnalliseen asiakashyötyyn ja vain kohtuulliseen kannattavuuteen. Osakkeenomistajan hyödyn (shareholder value) ja asiakas/ sidosryhmähyödyn (stakeholder value) välille pyritään jatkossakin löytämään viisas tasapaino. Mikko Talvitie Pääjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7

10 Huolenpitäjä Annikki Laurikainen pitää huolta siitä, että matkustajat viihtyvät Kemi-Tornion lentoasemalla: terminaaliesimiehenä hän vastaa niin tilojen siisteydestä, ravintolan toiminnasta kuin pysäköinnin sujuvuudesta. Tämän lisäksi Annikki tekee vuorollaan matkustajien turvatarkastuksia. Ilmailulaitoksen omaa väkeä on koulutettu tehtävään vuodesta 1994 lähtien. New Yorkin terrori-iskujen jälkeen kaikilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla nostettiin turvatasoa, ja myös kotimaan matkustajien kohdalla siirryttiin sataprosenttiseen turvatarkastukseen. Kiireisen alkuvaiheen jälkeen toiminta on nyt tasaantunut. Matkustajat ovat suhtautuneet myönteisesti muutokseen; he ovat ymmärtäneet, että tarkastukset ovat tarpeellisia ja varmistavat meidän kaikkien turvallisuutta. Tarkastus on tehtävä niin, ettei siitä jää matkustajalle kielteistä kuvaa. Tarvittaessa on osattava kertoa, miksi tarkastuksia tehdään ja miksi ne tehdään niin perusteellisesti. Ihmiset myös soittavat meille selvästi enemmän kuin ennen ja kyselevät etukäteen, mitä koneeseen saa tuoda ja mitä ei. Turvatarkastuksista on tullut tärkeä osa lentämisen turvallisuutta. Turvallisuuden käsite on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi, ja turvallisuuskysymykset nousevat matkustettaessa esiin yhä varhaisemmassa vaiheessa jo paljon ennen lentoa. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 8 8 Annikki Laurikainen, terminaaliesimies, Kemi-Tornion lentoasema. 28 vuotta Ilmailulaitoksen palveluksessa.

11 9 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

12 Ilmailulaitos palvelee Ilmailulaitoksen arvot Ilmailulaitos on palvelulaitos, joka työskentelee lentoliikenteen monipuolistamisen, palvelutason edistämisen sekä ilmailualan markkinoiden kehittämisen puolesta lentomatkustajien parhaaksi. TURVALLISUUS Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. Ilmailulaitos ylläpitää ja kehittää Suomen lentoasemaverkostoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Ilmailulaitos tuottaa ja kehittää turvallisia, kilpailukykyisiä ja kansainvälisesti korkealaatuisia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja sekä niitä tukevia liiketoimintoja. Asiakkaitamme ovat kaikki lentoliikenteen toimijat sekä lentomatkustajat. Ilmailulaitos on toiminut valtion liikelaitoksena vuodesta Valtioneuvosto asettaa laitokselle yleiset toiminta- ja tulostavoitteet, mutta käyttäjien rahoittama Ilmailulaitos päättää itsenäisesti taloudestaan ja investoinneistaan. ASIAKASHYÖTY Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. TEHOKKUUS JA UUDISTUMISKYKY Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. YHTEISTYÖ Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. Ilmailulaitos vastaa Suomen ilmailuviranomaisena maan lentoturvallisuustyöstä ja lentoliikennepolitiikasta yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa. 10 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Ilmailulaitoksen perusorganisaation muodostavat pääkonttori, lentoasemat ja lennonvarmistuskeskukset sekä erillinen Lentoturvallisuushallinto.

13 Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti muutos % Liikevaihto % Toimintakulut % Liikevoitto % Tilikauden tulos % Investoinnit yhteensä % Maa-alueet % Koneet ja laitteet % Lentokenttien rakentaminen % Talonrakennus % Muut investoinnit % kpl kpl muutos Matkustajia (lentomatkoja) yhteensä % Kotimaan reittiliikenne (lähtevät+vaihtavat) % Kansainvälinen reittiliikenne (läht+saap+v) % Kansainvälinen tilausliikenne (läht+saap+v) % Kansainvälinen liikenne yhteensä % Muut matkustajat % Lennot yhteensä % Kotimaan reittilennot % Kansainväliset lennot (reitti ja charter) % Ylilennot % Kansainvälinen liikenne yhteensä % Muu siviili-ilmailu % Sotilasilmailu % Henkilötyökertymä vuoden aikana % Lentoasemat % Lennonvarmistuskeskukset % Pääkonttorin yksiköt % Sisäiset palveluyksiköt % TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 11

14 Vuoden 2001 lentomatkustus edellisen vuoden tasoa Vuosi 2001 oli liikenteen kehittymisen kannalta kaksijakoinen: alkuvuonna matkustajamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas loppuvuonna matkustajamäärä väheni reippaasti. Elokuun lopussa matkustajamäärä oli vielä 3,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Syyskuun 11. päivän terrori-isku New Yorkissa, yhdessä taloudellisen taantuman kanssa, käänsi kehityksen negatiiviseksi. Loppuvuoden laskusta huolimatta koko vuoden matkustajamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Liikenneilmailun matkustajia Suomen lentoasemilla oli yhteensä Luku sisältää saapuvien ja lähtevien matkustajien lisäksi myös vaihtomatkustajat. Liikenneilmailun matkustajamäärä väheni kokonaisuudessaan 0,1 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä kuitenkin kasvoi 2,7 %. Kansainvälinen tilausliikenne sen sijaan väheni 5,1 %. Kansainvälisessä liikenteessä eniten matkustajia menettivät Israel, USA ja Sveitsi. Paremmin menestyivät hyvien jatkoyhteyksiensä ansiosta Tanskan Kööpenhamina, Norja sekä lomailijoiden suosikki Turkki. Kotimaan lentoliikenne väheni 2,0 %. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 0,2 %; lentoaseman kautta kulki yli 10 miljoonaa matkustajaa vuonna Toiseksi suurimmalla lentoasemalla Oulussa matkustajamäärä väheni 2,1 %. Kolmanneksi suurimman lentoaseman tittelistä kisailevat Rovaniemi ja Turku. Rovaniemen matkustajamäärä kasvoi 2,4 %, kun taas Turussa se väheni 3,9 %. Suhteellisesti parhaiten menestyivät pieni Enontekiö (+13,1 %), Kittilä (+6,6 %) ja Kuusamo (+6,3 %). Yli kolmen prosentin kasvuun pääsivät Kruunupyy (+3,9 %) ja Tampere-Pirkkala (+3,6 %). Matkustajamäärät vähenivät eniten Maarianhaminan (-10,6 %), Kemi-Tornion (-6,8 %) ja Jyväskylän (-6,5 %) lentoasemilla. Lentokoneita laskeutui Ilmailulaitoksen lentoasemille (+0,6 %). Näistä liikenneilmailuun luettavia oli (-0,9 %). Ylilentoja Suomen ilmatilassa lennettiin , mikä merkitsi 6,2 %:n kasvua edellisvuoteen. Muut (13 kpl) 17% Helsinki-Vantaa 49% Joensuu 3% Turku 3% Jyväskylä 3% Vaasa 4% Kuopio 5% Rovaniemi 5% Oulu 11% KOTIMAAN LIIKENTEEN KOHTEET 2001 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET 2001 Muut 7% Lähi-itä 1% USA ja Kanada 2% Baltia 4% Kaukoitä 4% Muut 27% Skandinavia 36% Muu Eurooppa 35% EU 73% KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET

15 3,5 KOTIMAAN LIIKENNE milj. matkustajaa (läht+vaihto) 10 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MATKUSTAJAT milj. matkustajaa (läht+saap+vaihto) 16 YLILENNOT TAMPERE FIR 1000 lentoa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, % -10% 2% 6% 9% 14% 13% -3% 8% -2% % -7% 7% 9% 8% 10% 11% 2% 5% 0% % -55% 30% -1% 7% 36% 31% -21% 6% 7% MATKUSTAJAT LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT LENNOT milj. lentomatkaa % 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) lentoa % -7% 6% 10% 8% 10% 10% 2% 5% 1% Kotimaan liikenne (läht+vaihto) Kansainv reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Kansainv tilausliikenne (läht+saap+vaihto) Oulu -4% Turku 2% -4% 1% 4% -6% 7% Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere-Pirkkala Jyväskylä Kittilä % -7% -6% -6% -1% 2% 8% -2% 2% 1% Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Yleisilmailu Sotilasilmailu Ylilennot (EFES) KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAT milj. lentomatkaa % LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT % 3% 2% -7% 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) 6% -11% TAVARALIIKENNE tonnia % -6% 8% 11% 8% 9% 9% 5% 4% 2% Reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Tilausliikenne (läht+saap+vaihto) Joensuu Kruunupyy Ivalo Kajaani Kemi-Tornio Kuusamo Maarianhamina 2% -3% Pori Lappeenranta Savonlinna Varkaus 0% -2% 13% Enontekiö % 8% 18% 7% 7% 5% -1% -5% 4% -13% Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 13

16 Soihdunkantaja Maailman kaunein lentoasema, luonnehtii Heikki Jouppila Kuopion lentoasemaa. Kirkasvetisten järvien ympäröimänä, puhtaan luonnon keskellä, hän jatkaa runollista kuvailuaan, onnistuen vakuuttamaan kuulijan siitä, että Kuopiossa on potentiaalia, niin matkailulentämisen kuin muun lentoliikenteen saralla. Lentoaseman päällikön tärkeimpiä tehtäviä on pitää lentoaseman lippua korkealla erilaisiin sidosryhmiin päin. Koen olevani soihdunkantaja, joka muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa ilmaliikenteen merkityksestä elinkeinoelämälle, matkailulle, kaupungille, kunnille, korkeakouluille, lääninhallinnolle listaa voisi jatkaa loputtomiin. Lentoasema on ihmisistä muodostuva organisaatio siinä mielessä se on samanlainen kuin mikä tahansa yritys. Lentoaseman päällikön on yritettävä toimia niin, että henkilöstö pysyy motivoituneena ja innostuneena, muutostenkin keskellä. Kuopion lentoasemalla on hyvä henki mittaustenkin mukaan, ja itse koen olevani todella onnekas saadessani täällä yhdistää työn ja harrastuksen: olen harrastanut ilmailua pikkupojasta lähtien ja lennän edelleen. Pelkkä lentokoneitten näkeminen sytyttää yhä. Ilmailulaitoksen arvoista turvallisuus on itsestään selvästi tärkein, se on kaiken perusta. Muista arvoista nousee esiin yhteistyö: sen merkitys näkyy vuorovaikutuksessa lentoaseman henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja erityisesti käynnissä olevan, lentoasemien alueellisen yhteistoiminnan rakentamisessa. Luonteeni mukaisesti pyrin yhteistyöhön enemmän luovimalla ja sovittelemalla kuin käskemällä. 14 Heikki Jouppila, Kuopion lentoaseman päällikkö vuodesta 1999.

17 15

18 LENTOASEMAT 2001 MATKUSTAJAT LASKEUTUMISET Kotimaa Kansainv. Liikenneilm. Yleisilm. Sotilasilm. Muut Helsinki-Vantaa Oulu Turku Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere-Pirkkala Jyväskylä Kittilä Joensuu Kruunupyy Ivalo Kajaani Kemi-Tornio Kuusamo Maarianhamina Pori Lappeenranta Savonlinna Varkaus Enontekiö Helsinki-Malmi Kauhava Utti Halli Yhteensä LENNONVARMISTUSKESKUKSET 2001 IFR- LENNOT YLILENNOT Etelä-Suomi (Tampere) Pohjois-Suomi (Rovaniemi)

19 Matkustaja- ja kaupalliset palvelut Schengen-sopimus astui voimaan Matkustajien vapaata liikkumista edistävä, viidentoista Euroopan maan välinen Schengen-sopimus astui voimaan Suomen ja muiden pohjoismaiden osalta maaliskuussa Sopimuksella poistuivat passintarkastukset maiden välisiltä rajoilta. Kohdistamalla voimavaroja yhteisen ulkorajan valvontaan Schengen-maat pyrkivät torjumaan rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta alueellaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla sopimuksen voimaantulo aiheutti toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia ulkomaanterminaalissa. Rajatarkastus eli entinen passintarkastus siirtyi uuteen paikkaan, ja uusi raja jakoi ulkomaanterminaalin transit-puolen kahteen alueeseen, joista toinen on tarkoitettu Schengenin sisäiselle ja toinen Schengenin ulkoiselle liikenteelle. Samalla otettiin vanha tuloaula uudellen käyttöön ei-schengen-maista saapuville matkustajille. Myös muutamia uusia palvelupisteitä avattiin Schengen-maiden ulkopuolelle matkustavia ja sieltä saapuvia varten. Uuteen käytäntöön siirtyminen sujui Helsinki- Vantaan lentoasemalla hyvin. Matkustajien ei tarvitse huolehtia oikean alueen löytämisestä, sillä lähtöportit on jaettu lennon kohdemaan mukaan, ja matkustaja ohjautuu automaattisesti oikeaan paikkaan. Myös Suomeen saavuttaessa matkustajat ohjautuvat joustavasti oikeaan tuloaulaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisestä matkustajaliikenteestä noin 59 prosenttia suuntautuu Schengen-maihin. Schengen-sopimuksen voimaantulo aiheutti muutostöitä niillä lentoasemilla, joilla on sekä Schengenin sisä- että ulkopuolisia matkustajia kuten pohjoisen Suomen matkailulentoasemilla varsinkin joulun aikaan. Ongelmia tilajärjestelyissä saattaa syntyä silloin, kun matkustajia saapuu yhtäaikaa Schengen- ja ei-schengen-maista. Helsinki-Vantaan lisäksi laajoja terminaalijärjestelyjä sopimuksen voimaantulon vuoksi tehtiin Rovaniemen lentoasemalla. Kittilässä laajennettiin Kittilän lentoaseman asemarakennusta laajennettiin niin ikään Schengen-järjestelyjen mahdollistamiseksi. Työt aloitettiin kesäkuussa ja valmistuivat sopivasti joululiikenteeseen. Laajennuksen kokonaisala oli 421 m 2 ja kustannukset noin euroa. Uudet tilat on tarkoitettu palvelemaan lähtevää liikennettä, joka suuntautuu Schengen-alueen ulkopuolelle. Sesonkiajan jälkeen tiloja käyttävät myös kotimaan lähtevät matkustajat. Vuonna 2001 Kittilän lentoaseman matkustajamäärä oli noin , heistä lähes oli kansainväliseen liikenteen matkustajia. Lentoasemien turvatasoa nostettiin Ilmailulaitos reagoi nopeasti Yhdysvalloissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin ja nosti välittömästi lentoasemiensa turvatasoa aloittamalla matkustajien ja käsimatkatavaran sataprosentti- 17

20 tavaran käsittelyauloja 3 ja 4 laajennetaan ja niiden matkatavaran kuljetin- ja turvatarkastusjärjestelmät täydennetään joutuisan tarkastustoiminnan mahdollistamiseksi. Samalla rakennetaan matkatavaroiden luovutusaulassa 3 sijaitsevalle tullille uudet tilat. Muutostyöt jatkuvat vuoden 2002 loppuun ja pyritään tekemään niin, että matkustajille koituisi niistä mahdollisimman vähän haittaa. Ulkomaanterminaalin muutostöiden rakennus- ja laiteinvestoinnit ovat yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaan kotimaanterminaalissa tehtävät laite- ja rakennustekniset työt toteutuvat myös vuoden 2002 aikana. Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. Muutostyöt muilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla toteutetaan vuoden 2002 aikana. set turvatarkastukset myös kotimaan liikenteessä. Myöhemmin samassa kuussa käytäntö muutettiin pysyväksi. Ulkomaan liikenteessä sataprosenttinen tarkastuskäytäntö on ollut voimassa jo noin 30 vuotta. Ilmailulaitos on vastannut matkustajien turvatarkastuksista vuodesta 1994 lähtien. Suurimmalla osalla Ilmailulaitoksen lentoasemista tarkastukset suorittavat laitoksen omat, tehtävään koulutetut työntekijät, joillakin lentoasemilla palvelu ostetaan ulkopuoliselta yrittäjältä. Helsinki-Vantaalla käytännön turvatarkastukset on koko ajan hoitanut yksityinen turvayritys Ilmailulaitoksen tilaamana. Matkatavaroiden 100-prosenttiset turvatarkastukset tulossa ECAC-valtioiden (European Civil Aviation Conference) ilmailujohtajien päätöksen mukaisesti Ilmailulaitos oli jo ennen terrori-iskuja ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan toteuttaa ruumaan menevän matkatavaran sataprosenttiset tarkastukset kansainväliseen liikenteen osalta vuoden 2003 alusta lähtien. Syyskuun tapahtumien jälkeen Ilmailulaitos on valmistellut siirtymistä matkatavaran, postin ja rahdin sataprosenttiseen turvatarkastukseen myös kotimaan liikenteessä, ennakoiden näin EU-komission valmistelemaa asiaa koskevaa asetusta. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin matka- Aviapolis Lentoasemien ympärille rakennetut yrityspuistot, jotka tarjoavat siellä sijaitseville yrityksille niin näkyvyyttää kuin hyviä liikenneyhteyksiä, ovat tuttu näky maailmalla. Kansainvälisen mallin mukaan on Suomessakin alettu kiinnostua mahdollisuuksista ja eduista, joita lentoaseman läheisyys tuo yrityksen toiminnalle. Helsinki-Vantaan ympärille nouseva yrityspuisto, Aviapolis, on alueen osittain omistavan Ilmailulaitoksen ja Vantaan kaupungin yhteinen, vuonna 1997 käynnistetty kehittämishanke. Aviapolisalue sijaitsee lentoasemalle johtavan tulotien molemmin puolin ja on noin 60 hehtaarin laajuinen. Pitkän toteuttamisaikataulun mukaisesti alueelle tullaan rakentamaan toimistoja, työtiloja ja hotelleja. Alueelle sopivia toimintoja ovat mm. kansainvälisiä yhteyksiä tarvitsevat yritykset sekä logistiikka- ja varastointipalveluja tarjoavat yritykset. Ensimmäisiä Aviapolikseen tulijoita on oululainen Technopolis Oy, joka aloittaa rakennustoiminnan alueella vuoden 2002 alkupuolella. Ilmailulaitos on mukana myös Aviapolista laajemmassa, ns. Airport City -alueen, markkinointiprojektissa. Vantaan kaupunki toteuttaa hanketta yhteistyössä alueen maanomistajien ja kehittäjien kanssa. Yhteismarkkinointihankkeita on suunnitteilla myös muilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Maanomistajana Ilmailulaitos osallistuu yhteistyö- 18

21 hön kuntien edustajien ja kaavoituasiantuntijoiden kanssa mm. Turun, Tampere-Pirkkalan, Vaasan, Kruunupyyn ja Oulun lentoasemilla. Yksittäisiä, yleiseen käyttöön tarkoitettuja tontteja on jo kaavoitettu Jyväskylän ja Lappeenrannan lentoasemien läheisyydessä. Lisää toimistotiloja Helsinki-Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkomaanterminaalin vieressä sijaitsevan toimistorakennuksen laajennus valmistui lokakuussa Vuonna 1994 valmistunut, viisikerroksinen Toimintakeskus sai lähes kem 2 uutta kerrosalaa; laajennusosa on samalla kaksi kerrosta vanhaa osaa korkeampi. Uusiin tiloihin muutti noin 350 henkilöä, heistä ilmailulaitoslaisia kolmasosa. Laajennetussa toimistotalossa työskentelee yhteensä noin 900 henkilöä, talon pääkäyttäjä on Finnair-konserni Toimintakeskus-rakennuksen ja maapohjan omistaa Ilmailulaitoksen ja Finnairin vuonna 1992 perustama tytäryhtiö Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, joka myös vastasi laajennuksen toteuttamisesta. Hankkeen rakennuskustannukset olivat noin 18 miljoonaa euroa. Vilkasta rakennustoimintaa niin lentoasemien matkustajille kuin yrityksille. Yhtiön osaamisaluetta ovat mm. lentokoneiden ground handling - eli maapalvelut, matkustajien bussikuljetukset terminaaleihin sekä matkatavarakärrytoiminta, turvatarkastukset ja matkailupalvelut. Helsinki-Vantaan, Turun ja Oulun lentoasemien lisäksi Airprolla on toimintaa Savonlinnassa ja Varkaudessa. Yhtiö on vastannut Savonlinnan lentoaseman maahuolintapalveluista huhtikuusta 2001 lähtien. Vuoden lopulla myös Varkauden lentoaseman kunnossapito sekä suuri osa muista lentoasemalla tarvittavista palveluista siirtyivät Airprolle; lennontiedotuksesta sekä hallinnollisista tehtävistä Varkaudessa vastaa edelleen Ilmailulaitos. Kesällä 2001 Airpro avasi Helsinki-Vantaan kotimaanterminaalissa matkailun ja liikenteen asiakaspalvelupisteen. Palvelupisteessä voi mm. ostaa lentolippuja ja vaihtaa valuuttaa, varata hotellihuoneen tai hankkia matkapaketin. Vastaavanlainen toimipiste avattiin myös Turun lentoasemalla. Airpron palveluksessa on noin 100 henkeä eri puolilla Suomea. Yhtiön tavoitteena on kehittää jatkossa erityisesti handlingiin ja matkailuun liittyviä palveluitaan. Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj rakennuttaa ja omistaa toimitiloja Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Vuonna 2001 yhtiön kiinteistökanta kasvoi sekä ostojen että uusien rakennuskohteiden myötä. Yhtiön DHL:lle rakennuttama toimistorakennus ja rahtiterminaali valmistui Helsinki-Vantaan lentoasemalla keväällä Joulukuussa valmistui Helsinki-Vantaalle, kotimaanterminaalin ja Finnairin rahtiterminaalin väliselle alueelle, seitsemänkerroksinen toimistorakennus. Air Side Center -nimisen talon uusia käyttäjiä ovat mm. SAS ja Airbotnia. Kiinteistöyhtiön seuraava hanke on Ilmailulaitoksen ja Vantaan kaupungin yhteinen pelastusasema Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle. Lentoasemapalveluja laajalla kirjolla Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Airpro Suomen lentoasemapalvelut Oy on liikenteen ja matkailun monialainen palveluyritys. Vuonna 1994 perustetun yhtiön liikeideana on kehittää ja tuottaa palveluja 19

22 Ystävä Minulla on kaunis työpaikka, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelevä Päivi Puljujärvi. Katsopa vaikka ulkomaanterminaalin ostoskatua iltavalaistuksessa, tai öistä kiitotietä! Päivin työnä on auttaa ja opastaa matkustajia lentoasemalla, jonka kautta kulkee kymmenisen miljoonaa matkustajaa vuodessa, keskimäärin noin vuorokaudessa. Hän ohjaa lähteviä matkustajia oikeisiin lähtöselvityspisteisiin ja oikeille porteille, hän neuvoo missä voi vaihtaa rahaa tai ostaa matkavakuutuksen, hän rauhoittaa passinsa kadottanutta ja antaa tarvittaessa ensiapua. Kokemuksen kautta olen oppinut näkemään aika hyvin, kuka tarvitsee apua. Menen ihmisten luo ja kysyn, miten voin auttaa. Tässä työssä tarvitaan empatiaa mutta myös napakkuutta, jonka avulla selvittää hankalat tilanteet. Opastuskierroksilla koululaisille sanon usein, ettei tämä työ ole mitään virkapuvussa liihottelemista vaan oikeaa työtä! Ja kävellä täytyy jaksaa! Yhteistyö ja tiedonkulku lentoasemalla työskentelevien ihmisten kanssa on tärkeää. Meidän on osattava kertoa matkustajille, miksi jokin lento on myöhässä tai mihin portille lento on siirretty. Lentoaseman toiminnoissa tai tiloissa tapahtuu usein muutoksia, joista meidän tiedettävä voidaksemme palvella matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla. 20 Päivi Puljujärvi, asiakaspalveluvirkailija, Helsinki-Vantaan lentoasema. 4 vuotta Ilmailulaitoksessa.

23 21

24 Liikennealuepalvelut Kiitotieurakka loppusuoralla Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien työt ovat edenneet aikataulussa. Vuoden 2002 marraskuussa käyttöön otettava kiitotie on jo kokonaisuudessaan päällystetty, ja kiitotievaloista huomattava osa on asennettu. Kiitotiehankkeen työläin jakso on nyt takanapäin. Vuoden 2001 loppuun mennessä projektin toteuttamiseksi oli solmittu kaiken kaikkiaan 79 osaurakka- ja hankintasopimusta, joista suurin osa on jo valmiina ja vastaanotettu. Kolmannen kiitotien rakentaminen aloitettiin vuoden 1997 alussa, jolloin projekti sijoituslupahakemuksineen ja suunnittelutöineen oli ollut käynnissä jo lähes kymmenen vuotta. Kalliolouhintatyöt, joita rakennusprojektiin sisältyi yli viisi miljoonaa kuutiometriä, saatiin valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Samoin maaleikkaustyöt sekä pehmeän perusmaan poisto, yhteensä noin 4 miljoonaa kuutiometriä, saatiin valmiiksi vuoden 2001 aikana. Pohjaveden suojausalueet rakennettin pääosin valmiiksi kertomusvuoden aikana. Kiitotien alla kulkeva Päijännetunneli on suojattu erityisen hyvin pintavesiltä ja niiden mukanaan tuomilta epäpuhtauksilta juuri lentokentän kohdalla. Sadevesiviemäreitä ja salaojia on liikennealueiden alle rakennettu yli 44 km. Myös nykyisen kiitotien ja rullaustien sekä asematason alitse kulkevat kaapeliputki-, vesijohto- ja viemäriyhteydet ovat valmistuneet. Kiitotiealueen pelastus- ja huoltotieverkostosta oli vuoden 2001 lopussa valmiina noin kolmannes eli 7,5 km. Rullaustieverkoston loppuosa rakennetaan valmiiksi vuoden 2002 alkupuolella. Myös kiitotien mittarilähestymislaitteiden (ILS) sekä lähestymisvalojen asentamiseen päästään heti vuoden 2002 alkupuolella. Liikennealueet ovat valmiina elokuussa 2002, jolloin aloitetaan laitteiden koekäyttö ja testaus. Kaikki tulee olemaan valmista kiitotien avaamiselle Porin lentoaseman kiitotietä jatkettiin Porin lentoaseman pääkiitotien pidennys valmistui vuonna Nyt lentoasemalta on mahdollisuus lentää suoria charter-lentoja aina Välimerelle saakka. Mukana hankkeen rahoituksessa oli Porin talousalue. Jotta liikenne lentoasemalla ei häiriintyisi, tehtiin rakennustyöt tarkkojen ennakkosuunnitelmien ja tiukan aikataulun mukaisesti. 350 metriä pitkän jatkeen rakentaminen raskaita liikennekoneita varten oli haastava tehtävä myös hankalien pohjaolosuhteiden takia. Työssä onnistuttiin kuitenkin hyvin: Lentoturvallisuushallinto hyväksyi kiitotien jatkeen käyttöönotettavaksi alkaen, ja ensimmäinen tilauslento Porin lentoasemalta Kreetalle lähti seuraavana päivänä. Lentoasemien sertifiointijärjestelmä Ilmailulaitos on vuoden aikana kehittänyt kenttiensä rakentamista, ylläpitoa ja kunnossapitoa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn 22

25 asettamien vaatimusten mukaisesti. Kansainvälisen liikenteen lentoasemien sertifiointijärjestelmä edellyttää, että lentoasema täyttää yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka liittyvät mm. kenttien fyysisiin ominaisuuksiin, maalaitteisiin, turvallisuuden hallintaan, pelastustoimintaan ja maaliikenteen ohjaukseen. Suomen osalta vaaditut toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Sopimusuudistus Suomessa siivili- ja sotilasilmailua käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Käytössä on ollut mm. yhteinen lennonvarmistusjärjestelmä 1960-luvulta lähtien. Yhteistyöstä on sovittu myös lentoasemilla ja lennonvarmistuskeskuksissa. Ilmailulaitoksen ja Ilmavoimien välinen yhteistoimintasopimus uudistettiin vuonna Uudistuksen myötä sekä perussopimus että toimintakohtaiset, mm. ilmaliikenteen hoitoa, kenttien ylläpitoa ja koulutusta käsittelevät liitesopimukset päivitettiin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Omaisuuden siirto Vuoden 2001 aikana valmisteltiin lentoasemilla olevan puolustushallinnon kiinteän omaisuuden siirtymistä Ilmailulaitokselle. Lentoasemien läheisyydessä olevat maa-alueet ja rakennukset siirtyvät Ilmailulaitokselle näillä näkymin vuodenvaihteessa 2002/2003, minkä jälkeen Ilmailulaitos omistajana ja vuokranantajana vastaa niiden uudistamisesta, rakentamisesta ja kehittämisestä. 23

26 24

27 Orkesterinjohtaja Kun Helsinki-Vantaalla sataa lunta ja olosuhteet kiitotiellä huononevat, komentaa kunnossapidon työnjohtaja Matti Lukkarinen orkesterinsa töihin: liikkeelle lähtee harjakalustoa ja tarvittaessa pari lumilinkoa. Nuotistona on harjausohjelma, jonka mukaan kiitotiet ja rullaustiet puhdistetaan tietyssä järjestyksessä ja tietyssä ajassa. Ylikapellimestarina toimii lennonjohto, jonka kanssa sovitaan liikenteen turvallisuuden kannalta paras ajankohta puhdistukselle. Tässä työssä kokemus ja asiantuntemus auttavat, tai ainakin ne vähentävät tuskanhikeä silloin, kun on nopeasti päätettävä tarvittavista toimenpiteistä! Kun sataa märkää lunta ja lämpötila laskee äkkiä nollan alapuolelle, on osattava arvioida juuri se oikea hetki, jolloin liukkaudenestokemikaalit on levitettävä kiitotielle. Helsinki-Vantaan vilkas liikenne asettaa kunnossapidolle omat haasteensa. Kun maaseutukentillä on aikaa tehdä toimenpiteitä kaikessa rauhassa ennen koneen saapumista, meidän täytyy yrittää ehtiä toimia mahdollisimman nopeasti liikenteen keskellä. Helsinki-Vantaan kolmas kiitotie tuo aikanaan mukanaan lisähaasteita, uutta työtä ja uutta opittavaa. Työni on vaativaa mutta samalla palkitsevaa varmaankin siksi olen viihtynyt täällä näin kauan! Kun tiedän, että lentoliikenne sujuu turvallisesti ja aikataulun mukaisesti talvisissakin olosuhteissa, voin nukkua yöni hyvin. Matti Lukkarinen, työnjohtaja, Helsinki-Vantaan lentoasema. 35 vuotta Ilmailulaitoksessa. 25

28 Lennonvarmistuspalvelut Helsinki-Vantaan uudet lähestymisreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmatilaa on viime vuosina uudistettu vuoden 2002 lopulla käyttöön otettavaa kolmatta kiitotietä varten. Ilmatilan huolellinen suunnittelu sekä lento- ja lennonjohtomenetelmien uudistaminen varmistavat sen, että lentoliikennettä voidaan hoitaa joustavasti ja turvallisesti lentoaseman muuttuneessa toimintaympäristössä niin vuoden kuin kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua. Kesällä 2001 lentoasemalla otettiin käyttöön uudet, aluenavigointiin perustuvat lähestymisreitit, jotka helpottavat niin lennonjohtajan kuin lentäjän työtä lentokoneen lähestyessä lentoasemaa ja valmistautuessa laskuun. Matkustajille uudistus merkitsee entistä täsmällisempiä lentoja. Uusissa tuloreiteissä käytetään hyväksi jo useimmissa koneissa olevaa teknologiaa, joka mahdollistaa koneen suunnistamisen ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti, entistä suoremmin ja tarkemmin. Samalla voidaan lentokoneen suoritusarvoja hyödyntää optimaalisesti lennon eri vaiheissa. Näin menetellen säästetään huomattavasti polttoainetta ja vähennetään päästöjä. Lennonjohtajan ei enää tarvitse johtaa lentoa aktiivisesti tutkan avulla, vaan hän voi seurata lentoa esitysjärjestelmällä ja puuttua asioiden kulkuun vasta tarvittaessa. Lennonjohdossa vapautuu näin kapasiteettia sen varmistamiseen, että liikenne kokonaisuudessaan sujuu turvallisesti. Ilmailulaitoksen suunnitteluryhmä on yhteistyössä laitoksen ympäristöasiantuntijoiden kanssa pyrkinyt löytämään sellaiset lähestymisreitit, joiden meluvaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Ennen kolmannen kiitotien valmistumista otetaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön myös koneiden uudet lähtöreitit. Ilmailutiedotusyksikön laatujärjestelmä sertifitoitu Ilmailulaitoksen ilmailutiedotusyksikön toiminnoille myönnettiin ISO 9000-standardiin perustuva sertifikaatti huhtikuussa Yksikön vastuulla on ilmailutiedotus- eli AIS-palvelu, ilmailukarttatuotanto, lentomenetelmäsuunnittelu sekä lentoesteiden käsittely. AIS (Aeronautical Information Services) tuottaa tiedot, joita ilmatilan ja lentoasemien käyttäjät tarvitsevat lentoliikenteen suunnittelussa ja päivittäisessä operatiivisessa lentotoiminnassa. Laatujärjestelmä on rakennettu ICAOn (International Civil Aviation Organisation) asettamien vaatimusten mukaisesti. Myös lennonvarmistusalan Eurocontrol-järjestö tähtää siihen, että kaikilla ECAC-järjestöön (European Civil Aviation Conference) kuuluvilla mailla on ISO 9000-pohjainen laatujärjestelmä vuoden 2003 puoleenväliin mennessä. Suomi oli neljäs valtio Euroopassa, jolle laatusertifikaatti myönnettiin. 26

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus : Kansainvälinen lentoliikenne edelleen kasvussa, kotimaan liikenne 5 % alle viime vuoden

Finavian osavuosikatsaus : Kansainvälinen lentoliikenne edelleen kasvussa, kotimaan liikenne 5 % alle viime vuoden Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.9.: Kansainvälinen lentoliikenne edelleen kasvussa, kotimaan liikenne 5 % alle viime vuoden Lentoliikenteen kehitys Matkustajat kohteittain Q3/ (Q3/) EU, 56% (56%) Kotimaa,

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI Ilmatilan kokonaisuudistus 9.10.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI - Taustaa Projekti käynnistettiin Trafi-joryssä 9.8.2013 Projektin tarkoituksena oli ja on tunnistaa ja toteuttaa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS: MARKKU VIRTANEN VUODEN 2015 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Tammi Helmi Huhti Touko Kesä Tivoli- ja Apollo -yökerhot, Oulu Cabaret-yökerho, Pori

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus

Finavian osavuosikatsaus Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2008 Lentoliikenteen kehitys Lentoliikenteen kasvu hidastui vuoden alkupuoliskolla. Matkustajamäärä kasvoi Finavian lentoasemilla tammi-kesäkuussa 2,5 %, kun viime vuoden

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot