Pohjoisen ja Etelän kohtaaminen -opas Suomen kunnille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoisen ja Etelän kohtaaminen -opas Suomen kunnille"

Transkriptio

1 The North-South Local Government Co-operation Programme THE ASSOCIATION OF FINNISH LOCAL AND REGIONAL AUTHORITIES Pohjoisen ja Etelän kohtaaminen -opas Suomen kunnille Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa Julia Jänis

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Ensimmäinen osa: Kulttuuri käsitteenä 1. Mitä on kulttuuri? 1.1. Yksilöllinen kulttuuri 1.2. Yhteisöllinen kulttuuri 2. Kulttuurien kohtaaminen Toinen osa: Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa 1. Tervehtiminen 2. Kohteliaisuus 3. Kokouskäytännöt 4. Työmatkat 5. Yhteydenpito 6. Sosiaalisuus ja vieraanvaraisuus 7. Lahjat 8. Aikataulut 9. Pukeutuminen 10. Ruoka- ja juomakulttuuri 11. Asioita jotka kannattaa selvittää ja huomioida ennen työmatkaa Tansaniaan 2

3 Johdanto Kun suomalaiset ja tansanialaiset kunnat tekevät yhteistyötä ja kuntien edustajat vierailevat toistensa luona, tapahtuu kulttuurien kohtaamista. Kummatkin osapuolet joutuvat tekemisiin erilaisen kulttuurin kanssa, mikä voi johtaa moniin ennalta arvaamattomiin ja yllättäviin tilanteisiin. Uuden ja erilaisen kulttuurin kohtaaminen on hauskaa ja jännittävää, mutta siinä voi olla myös paljon hämmentäviäkin tekijöitä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa suomalaisten kuntien edustajia ymmärtämään merkittävimpiä kulttuurieroja ja niiden syitä kun harjoitetaan yhteistyötä tansanialaisten kuntien kanssa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kulttuurin käsitettä ja muotoja sekä kulttuurisen kohtaamisen olemusta. Toisessa osassa esitellään keskeisimpiä kulttuurikäytäntöjä, joiden ymmärtäminen voi edesauttaa suomalaisten sopeutumista ja viihtymistä heidän vieraillessaan Tansaniassa. Vastaavasti tansanialaisten vieraiden viihtymistä Suomessa voi edesauttaa tiettyjen kulttuuritapojen ja odotusten huomioiminen. Kulttuuriset tavat vaikuttavat yhteistyöhön myös monella muulla tavalla ja ilmenevät esimerkiksi erilaisina odotuksina, kommunikaatiossa ja yhteistyön toteuttamistavoissa. Tämän oppaan toivotaan helpottavan kaikinpuolista kulttuurien kohtaamista, jotta kuntien pohjoinenetelä yhteistyö voi olla hedelmällistä, monipuolista ja antoisaa. Kuntaliitolla on myös vastaava opas etelän yhteistyökunnille, jossa kerrotaan suomalaisesta kulttuurista ja niistä asioista, joita kannattaa ottaa huomioon jos on yhteistyössä suomalaisten kuntien kanssa. Samoin kuin suomalaista kulttuuria ei voi suoraan yleistää eurooppalaiseen kulttuuriin, ei myöskään tansanialaisesta kulttuurista voi puhua afrikkalaisena kulttuurina. Vastaavasti, siinä missä suomalainen arvomaailma, käsitykset ja toimintatavat kuitenkin heijastavat yleiseurooppalaista kulttuuria, on tansanialaisessa kulttuurissa havaittavissa monia piirteitä muista Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista. Kulttuurisia käytäntöjä käsittelevässä osassa on pääotsikoiden alla kaksi alaotsikkoa Tansaniassa ja Suomessa. Ensin mainittu käsittelee niitä asioita, joita suomalaisen kunnan edustajan kannattaa ottaa huomioon mennessään vierailulle Tansaniaan. Jälkimmäisessä käsitellään sellaisia kysymyksiä, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun tansanialaisia vieraita tulee Suomeen sekä kuntien väliseen yhteydenpitoon Suomesta käsin vaikuttavia asioita. Oppaan avulla voi yrittää ennen kaikkea ymmärtää toista kulttuuria ja uusia kokemuksia toisen kulttuurin kohtaamisessa. Tapojen ymmärtäminen puolestaan helpottaa kulttuurienvälistä sopeutumista ja kommunikaatiota. Ensimmäinen osa: Kulttuuri käsitteenä 1. Mitä on kulttuuri? Laajasti määriteltynä kulttuurilla tarkoitetaan samaa kieltä puhuvien ja samassa paikassa olevien ihmisten elämäntapaa, vuorovaikutussuhteita, arvoja ja normeja sekä tieteen ja taiteen saavutuksia 1. Kulttuuri ei ole pysyvää, vaan muuttuu ja sopeutuu erilaisten prosessien ja ilmiöiden seurauksena. Kiihtyvä globalisaatio on yksi tänä päivänä kulttuuria eniten muuttavista tekijöistä 2. Kulttuurien sekoittumisesta on tullut pysyvää ja länsimaisen kulttuurin vaikutteita on havaittavissa kaikkialla maapallolla. Vastaavasti Euroopan maissa voi nauttia esimerkiksi afrikkalaisesta musiikista ja ruoasta tai sisustaa kotinsa afrikkalaisin materiaalein. 3

4 Suomestakin on ryhdytty puhumaan monikulttuurisena yhteiskuntana, jossa eri kulttuurit elävät rinta rinnan suomalaisen kulttuurin kanssa ja samalla siihen sekoittuen 3. Sekoittumisesta huolimatta kulttuureja voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin niiden tiettyjen erityispiirteiden avulla. Eri maiden kulttuurit eroavat olennaisesti esimerkiksi sen suhteen, painotetaanko niissä enemmän yksilöllisyyttä vai yhteisöllisyyttä 4. Karkeasti jaettuna yksilöllisiä kulttuureita on ennen kaikkea Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa sekä yhteisöllisiä mm. Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Jaot eivät kuitenkaan ole selkeitä ja yksittäisten maiden sisällä on kumpiakin piirteitä. Esimerkiksi Euroopan eri maissa on yhteisöllistä kulttuuria ihannoivia ja yhteisöllisyyteen pyrkiviä pieniä vaihtoehtoyhteisöjä ja etelän suurkaupungeissa, varsinkin vauraan väestönosan parissa, on paljon yksilöllisen kulttuurin piirteitä. Myös nuoret ympäri maailmaa saattavat ottaa paljon mallia länsimaisesta ja yksilökeskeisestä kulttuurista. 1.1 Yksilöllinen kulttuuri Yksilöllisessä kulttuurissa jokainen yksittäinen ihminen on oma kokonaisuutensa, jonka elämä muovautuu pitkälti omien toiveiden ja suunnitelmien mukaan. Yksilö päättää itse omista teoistaan ja tavoitteistaan sekä on itse vastuussa niistä. Yksilö myös pitää huolta, että ennen kaikkea hänen omat, henkilökohtaiset tarpeensa tulevat tyydytetyiksi. Keskeisiä arvoja ovat riippumattomuus, itsenäisyys, itseluottamus ja omien, henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttaminen. Henkilökohtainen mukavuus ja nautinnonhaku ovat yksilökulttuurille ominaisia piirteitä. 5 Yksilöllisyyttä painottavassa kulttuurissa yksittäisten ihmisten välinen kilpailu on voimakasta ja työpaikoilla yksilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia arvostetaan suuresti. Keskeinen sosiaalinen yksikkö on ydinperhe, jolla voi olla laajat ja tiiviit yhteydet muihin sukulaisiin tai sitten ei välttämättä juuri minkäänlaisia yhteyksiä. Perheen jäsenet ovat monessa suhteessa tasa-arvoisia ja yleensä kaikilla on päätösvaltaa yhteisiin asioihin. Yksilökulttuurissa nuoruus ja nuorekkuus ovat ihailtavia ja tavoiteltavan arvoisia asioita. 6 Yksilöllisessä kulttuurissa yhteiskunnalla on merkittävä rooli erilaisten sosiaalisten palvelujen ja tukien takaajana. Yhteiskunta huolehtii niin sairaista ja vanhuksista kuin köyhistä ja kodittomistakin. Yhteiskunta antaa erityistä apua ja tukea lapsiperheille, työttömille ja työkyvyttömille. Perheen rooli sosiaaliturvaverkkona on puolestaan oleellisesti vähentynyt. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tässä mielessä ääriesimerkki kun taas jo eteläisessä ja itäisessä Euroopassa yhteisölliset verkostot ovat paljon tärkeämpiä, koska yhteiskunnalliset palvelut eivät toimi kuten Pohjoismaissa. 1.2 Yhteisöllinen kulttuuri Yhteisöllisessä kulttuurissa jokainen yksittäinen ihminen on olennainen osa suurempaa kokonaisuutta, yhteisöä, ja ihmisen elämään vaikuttavat monet yhteisön yhdessä tekemät suunnitelmat ja päätökset. Tärkein on oma perhe ja suku sekä etninen ryhmä, joiden kanssa yksilö ei voi elää ristiriidassa. Muita voivat olla esimerkiksi kylä, naapurusto ja sama uskontokunta. 4

5 Koko yhteisön päämäärät, tavoitteet ja tarpeet ovat tärkeämpiä kuin yksittäisen ihmisen. Monia päätöksiä tehdään yhdessä, yhteisön etuja ajaen ja yksittäisen ihmisen aiheuttama kunnia tai häpeä koetaan helposti koko yhteisöä koskettaviksi. Yhteisö velvoittaa jäseniään toimimaan tietyllä tavalla ja voi rangaista jos normeja ja sääntöjä rikotaan. Tämä perustuu siihen, että yhteisö antaa jäsenilleen monenlaista suojaa ja turvaa erilaisissa tilanteissa. Yksittäisen ihmisen hätä koskettaa koko yhteisöä ja toistensa auttaminen sekä vastavuoroisuus kuuluvat asiaan. Sosiaaliturvana toimii oma perhe ja suku. 7 Keskeisiä arvoja ovat yhteisön sisäinen harmonia, auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten tarpeiden huomioon ottaminen. Sosiaalisena yksikkönä toimii suurperhe, jonka sisällä on selkeät roolijaot ja päätöksenteko on perheen vanhimpien jäsenten vastuulla. Miesten rooli on perinteisesti ollut perheen elättäminen ja taloudellisesti merkittävistä asioista päättäminen. Nykyisin miesten ja naisten väliset roolijaot eivät ole varsinkaan kaupungeissa enää niin selkeitä ja molempien sukupuolten työssäkäynti on varsin yleistä. Vanhuuteen liittyy suurta kunnioitusta ja arvostusta, minkä vuoksi vanhenemista ei yritetä jarruttaa tai peitellä Kulttuurien kohtaaminen Kun tietyn kulttuurin edustaja menee erilaiseen kulttuuriympäristöön, voi moni asia aiheuttaa hämmästystä ja kummastusta. Erilainen fyysinen ympäristö, yhteiskunta ja kieli sekä erilainen käsitys sosiaalisesta tilasta tuntuvat oudoilta ja vierailta, sillä ihminen vaistoamattaan heijastaa niitä hänelle tuttuun ja omaan kulttuuriin 9. Erilaista kulttuuria voi ymmärtää ja eroavaisuuksille on yleensä olemassa rationaaliset syyt. Avoin, ennakkoluuloton asenne ja hyvä perustietämys erilaisesta kulttuurista helpottavat kulttuurien kohtaamista ja auttavat yksilöitä sopeutumaan kulloiseenkin ympäristöön 10. Tänä päivänä suomalaisten ei tarvitse välttämättä matkustaa mihinkään kohdatakseen eri kulttuureja. Suomalainen yhteiskunta on jo siinä määrin monikulttuurinen, että kaikki ikäluokat ovat ainakin tietoisia muiden kansallisuuksien olemassaolosta maassamme. Riippuu paljon asuinpaikasta ja ihmisen elämäntilanteesta sekä omista asenteista, kuinka henkilökohtaista ja syvällistä muiden kulttuurien kohtaaminen on. Kulttuurien kohtaamisesta onkin tullut Suomessa ja muualla jo täysin arkipäiväinen asia. Ihmisiä kannustetaan tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin, jotta eri kansallisuuksien yhteiselo olisi sujuvaa ja ihmiset voisivat oppia toisiltaan. Sen vuoksi on ryhdytty harjoittamaan kulttuurienvälistä kasvatusta, joka ohjaa ihmisiä elämään ja toimimaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia kulttuurienväliseen kasvatukseen Suomen kunnissa. Toinen osa: Kulttuuriset käytännöt Suomessa ja Tansaniassa 1. Tervehtiminen Tansaniassa Tansaniassa ihmiset tervehtivät toisiaan lähes kaikissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Naapureiden ja muiden tuttujen päivittäinen tervehtiminen on itsestäänselvyys, mutta usein 5

6 tervehditään myös ennalta tuntemattomia kaupan kassalla, linja-autopysäkillä, toriostoksilla - missä tahansa kaksi ihmistä kohtaa toisensa. Tervehdittäessä kätteleminen on erittäin tärkeää. Tervehdittäessä varsinkin tuttuja on kyseessä yleinen small talk, jonka lomassa kysellään erilaisia kuulumisia, kuten mitä kotiin, töihin, perheelle ja lapsille kuuluu. Vastaukseksi riittää hyvää eikä kysyjä odotakaan toisen kertovan kaikkia yksityiskohtaisia kuulumisia pitkän kaavan mukaan. Siinä missä suomalaiset tervehtivät toisiaan virallisten tilaisuuksien alussa nopeasti, saatetaan Tansaniassa käyttää aikaa perusteelliseen kuulumisten vaihtoon eri osapuolten kesken. Tervehdittäessä tulee kätellä, mutta tavattaessa erityisen tärkeitä ihmisiä vaikkapa pitkän ajan jälkeen voidaan myös tuttavallisesti halata. Yksittäiset kättelytavat vaihtelevat tilanteesta ja suhteesta riippuen. Oikein läheisen tai tärkeän ihmisen kädestä voidaan pitää kiinni koko tervehdyskeskustelun ajan. Jos suomalaisen kunnan edustajat ovat vieraana Tansaniassa ja heidät viedään vierailulle vaikkapa paikalliseen kunnanvirastoon tai oppilaitokseen, heidän voidaan haluta ja odottaa kättelevän jokaista paikalla olevaa aikuista 11. Suomalaisittain sellainen voi tuntua tarpeettomalta ja liian paljon aikaa vievältä, mutta paikallisesta näkökulmasta se osoittaa suomalaisen kunnioitusta ja kiinnostusta vierailupaikkaa kohtaan. Kättelemisen lisäksi tai sen yhteydessä voidaan myös haluta jokaisen suomalaisen esittelevän itsensä kertomalla ainakin nimi ja toimenkuva. Tämän jälkeen myös paikalliset isännät voivat mielellään esitellä itsensä yksi kerrallaan. Molemminpuolisille esittelyille tulee varata riittävästi aikaa. 12 Tansaniassa on oma suahilinkielinen tervehdys Shikamoo, jolla tervehditään itseään vanhempia ihmisiä. Siihen on myös oma vastauksensa Marahaba. Tätä tervehdystä käyttävät eniten lapset ja nuoret tervehtiessään aikuisia, mutta myös aikuiset jos he tervehtivät itseään huomattavasti vanhempia, esimerkiksi vanhuksia. Suomessa Tansanialaisia vieraita tulee Suomessa aina kätellä. Pelkän tervehdyksen lisäksi voi kysellä muutamalla sanalla vaikkapa matkan sujumisesta. On kohteliasta tervehtiä kättelemällä jokaista vierasta erikseen eikä kaikkia yhtenä ryhmänä. Käteltäessä ja esiteltäessä ryhmää tulisi aina aloittaa asemaltaan korkea-arvoisemmista henkilöistä. Etelän vieraille voi myös olla tärkeää, että pidettäessä virallisia kokouksia tai neuvotteluita, ensin kätellään kaikkia henkilökohtaisesti ja esittäydytään 13. Erilaisilla vierailuilla kunnan elimissä tansanialainen voi pitää itsestään selvyytenä sitä, että tervehtii jokaista vastaanottajaa. Jos Suomesta käsin soitetaan puhelimella Tansaniaan, on epäkohteliasta mennä esittäytymisen jälkeen suoraan asiaan. Lyhytkin voinnin kyseleminen kuuluu asiaan (esimerkiksi: How are you? ). Myös kirjeissä ja sähköposteissa on kohteliasta kysyä ensin muutamalla sanalla, mitä vastapuolelle kuuluu. Kirjeenvaihdossa tulee käyttää hyvin kohteliaita ilmaisuja (esimerkiksi Dear Sir/Madam, please ja Sincerely Yours ) sekä osoittaa erikseen kiinnostusta ja kiitollisuutta aina kun niihin on aihetta (esimerkiksi We would appreciate ja We would be 6

7 thankful ). Jos pyydetään jotain tulisi asia ilmaista kohteliaasti (esimerkiksi Could you kindly..? ). 2. Kohteliaisuus Tansaniassa Englantia puhuttaessa tansanialaiset käyttävät jatkuvasti ilmaisua welcome. Esimerkiksi suomalaisen vieraan ollessa kierroksella kunnanvirastossa paikallinen isäntä saattaa sanoa welcome joka kerta kun astutaan uuteen huoneeseen. Yhteisellä aterialla sanan voi niin ikään kuulla monta kertaa: aterian aluksi, ruokaa ja juomaa ojennettaessa, aterian lopuksi jne. Tansaniassa käytetään ylipäätään erilaisia kohteliaita sanoja ja ilmauksia kuten tervetuloa, kiitos ja ole hyvä paljon enemmän ja useammin kuin Suomessa. Niihin kuuluu aina myös vastata ja reagoida. Tansaniassa kuulee myös jatkuvasti sanan karibu, joka tarkoittaa mm. tervetuloa ja ole hyvä. Siihen voi vastata sanomalla kiitos ( asante ). Siinä missä suomalainen näyttää helposti kielteiset tunteensa ja menee suoraan asiaan, Tansaniassa negatiivisten tunteiden avoin näyttäminen julkisesti ja suorapuheisuus ovat epäkohteliasta käytöstä 14. Esimerkiksi suomalainen vieras voi olla hänen kunniakseen järjestetyn illanvieton lopussa niin väsynyt, että haluaisi mennä vain hotelliin nukkumaan, jotta jaksaisi herätä aikaisin aamulla paluulennolle. Oma-aloitteisen hyvän yön toivotuksen ja poistumisen sijaan olisi kohteliasta ottaa asia puheeksi illan isännän kanssa, kiittämällä aluksi illasta ja sen yksityiskohdista (ruoka, ohjelma jne.) sekä koko vierailusta, jos kyseessä on viimeinen ilta. Sen jälkeen tulisi selittää, kuinka pitkä ja raskas lentomatka seuraavana aamuna on tiedossa ja kuinka pakkaaminenkin täytyisi vielä suorittaa loppuun. Vasta lopuksi tulisi mennä itse asiaan ja kysyä hienovaraisesti, olisiko mitenkään mahdollista, että vieras lähtisi hotelliin. Virallisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa kohteliaisuus ja kohteliaat ilmaisut ovat tärkeitä 15. Suomalaiset voivat arvostaa rentoutta ja tuttavallisuutta, kun taas Tansaniassa tietyissä, vähänkin virallisemmissa tilaisuuksissa hierarkia ja kunnioittava käyttäytyminen kuuluvat asiaan. Mikäli suomalaisen vierailuryhmän sisällä yhden tai useamman tiedetään olevan johtavassa asemassa, saatetaan häntä kohdella erityisellä kunnioituksella ja häneltä voidaan myös odottaa asemansa mukaista käyttäytymistä. Tällaista henkilöä voidaan myös pyytää pitämään puhe eri tilaisuuksissa. Puheen ei tarvitse olla pitkä eikä valmisteltu, vaan olennaista on osoittaa puheessa kiitollisuutta koko ryhmän puolesta isäntiä ja vierailun järjestelyjä kohtaan 16. Suomessa Etelän vieraille voi osoittaa erityistä kohteliaisuutta yleisillä englanninkielisillä sanoilla welcome, please, thank you, excuse me, joiden suomenkielisiä vastineita käytetään Suomessa paljon harvemmin kuin monissa muissa maissa. On myös kohteliasta osoittaa avointa kiinnostusta vieraita kohtaan kyselemällä säännöllisesti heidän mielipiteitään ja viihtymistään. Suomeen tulevan vierailuryhmän sisällä voi olla selkeä hierarkia. Todennäköisesti ainakin joku on asemansa tai muun syyn vuoksi jonkinlainen ryhmänjohtaja. Tällaista henkilöä on 7

8 kohteliasta tervehtiä aina ensin ja antaa muutenkin painoarvoa esimerkiksi pyytämällä häntä istumaan merkittävässä asemassa olevan suomalaisen viereen ruokailutilanteessa. Mikäli vieraiden kanssa syntyy Suomessa jotain erimielisyyksiä, väärinkäsityksiä tai vastoinkäymisiä, on kohteliasta puuttua niihin hienotunteisesti. Asia tulee ottaa ensin puheeksi yhden, esimerkiksi johtavammassa asemassa olevan ryhmän jäsenen kanssa. Tämän tulee tapahtua yksityisesti, ei koko ryhmän kuullen. 3. Kokouskäytännöt Tansaniassa Periaatteessa kokouskäytännöt ovat Tansaniassa samat kuin Suomessakin. Asiat käydään läpi esityslistan mukaisesti ja puheenjohtaja on vastuussa kokouksen kulusta. Puheenjohtajaa kunnioitetaan ja häneltä pyydetään kohteliaasti puheenvuoroa nostamalla käsi ylös. Puheenjohtajalla on sikäli auktoriteettia, että hän voi itse käyttää hyvinkin pitkiä puheenvuoroja, joiden kestoon muut paikalla olijat eivät voi puuttua 17. Ylipäätään tansanialaiset ovat hyviä keskustelemaan ja perustelevat mielellään näkemyksiään sekä mielipiteitään. Tämän vuoksi puheet voivat olla suomalaisittain hyvinkin pitkiä. Siinä missä suomalaiseen tapaan kuuluu kertoa vain olennainen ja asiaan välittömästi liittyvä, saatetaan Tansaniassa kertoa myös paljon välillisesti asiaan liittyvää. Tällaiset asiat eivät ehkä ole suomalaisesta näkökulmasta olennaisia, mutta tansanialaisen puhujan mielestä niiden kertominen on tärkeää. Tansaniassa saatetaan kokouksia ja muita virallisia tilaisuuksia varten laatia hyvinkin tarkka aikataulu, johon kellonajat on merkitty jopa viidentoista minuutin tarkkuudella. Käytännössä voi kuitenkin varautua siihen, että aikataulut saattavat venyä. Kokouksen alkukin voi myöhästyä pelkästään huonojen liikenneyhteyksien ja muiden ennalta arvaamattomien ongelmien takia. Suomalaisessa keskustelutilaisuudessa viimeisinä puheenvuoroa pyytäneet eivät välttämättä ehdi saada lainkaan suunvuoroa aikapulan vuoksi. Tansaniassa puolestaan kaikilla on oikeus kertoa ja perustella mielipiteensä, vaikka aikataulusta jouduttaisiinkin tinkimään. Pohjoisen ja etelän kunnan edustajien kannattaa työmatkojen aikana pitää yhteisiä kokouksia, joissa käydään läpi osapuolten tehtäviä ja aikatauluja (deadlinet). Kokouksissa tulee pitää pöytäkirjaa, joihin merkitään kaikki päätökset. Osallistujien kannattaa tehdä omat muistiinpanot kokouksen asioista, jotta pöytäkirjat voidaan tarkistaa. On tärkeää, että kaikki pöytäkirjat hyväksytään yhdessä vierailun aikana. Suomessa Kun tansanialaisten vieraiden kanssa pidetään Suomessa kokouksia ja neuvotteluita, kannattaa ennen kaikkea varata riittävästi aikaa monipuoliselle keskustelulle. Tansanialaista voi loukata sellainen, että hänet on kutsuttu Suomeen asti kertomaan näkemyksiään yhteistyöstä, mutta aikataulurajoitusten vuoksi hän ei saa tai ehdi kertoa kaikkea, mitä haluaisi 18. Mitä suurempi ryhmä vieraita on, sitä enemmän aikaa kannattaa varata, sillä jokainen voi haluta käyttää yhtä 8

9 pitkän ja perusteellisen puheenvuoron. Vieraat saattavat myös odottaa, että heiltä erikseen pyydetään puheenvuoroja. Jos aikataulu aiheuttaa suuria ongelmia, kannattaa jo etukäteen rajata keskusteltavia aiheita eri tilaisuuksia varten. Tällöin puheiden venyessä voi vieraille kohteliaasti ilmoittaa, että siitä ja siitä aiheesta on tarkoitus jatkaa keskustelua seuraavana päivänä tietyssä tilaisuudessa. Tansanialaiset pitävät keskustelusta ja vuoropuhelusta. He ovat myös kiinnostuneita kuulemaan vastapuolen mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioista. Suomalaisten vastaanottajien ja muiden keskusteluihin osallistuvien ihmisten kannattaakin rohkeasti kertoa mielipiteitään, joiden ei tarvitse olla aina samanlaisia kuin vieraiden. Tansanialaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu myös kaikenlainen väittely asioista eri mieltä olevien ihmisten välillä 19. Suomen kielen käyttämistä tulee välttää kaikissa sellaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa, joissa on tansanialaisia vieraita koolla. Jos jonkun asian selvittäminen vaatii suomalaisten keskinäistä keskustelua suomeksi, kannattaa vieraille selittää, miksi se on tarpeellista. Yhteistyötä koskevissa tiedotustilaisuuksissa tulisi käyttää englantia tai järjestää tansanialaisille vieraille tulkki, joka kääntää tilaisuudessa käsiteltävät asiat suomesta englanniksi. Näin kaikki yhteistyön osapuolet tietävät, mitä tiedotustilaisuudessa käsitellään ja voivat halutessaan tehdä lisäyksiä. 4. Työmatkat Tansaniassa Kuntayhteistyössä pyritään molemminpuoliseen oppimiseen. Työmatkat ovat keskeinen keino saada omakohtaista tietoa etelän kuntajärjestelmästä, kunnan resursseista, päätöksenteosta, organisaatiosta, tehtävistä ja hyvästä hallinnosta 20. Työmatkat kannattaa ajoittaa siten, että ne tukevat raportointiajankohtia ja hankesuunnitelman kirjoittamisprosessia. Ohjelman suunnittelu etukäteen on ensiarvoisen tärkeää. Ulkomaisia vieraita pidetään Tansaniassa kunnia-asiana ja heille esitellään mielellään monia paikkoja ja merkittäviä henkilöitä sekä kuntayhteistyön puitteissa mahdollisesti avustettavia kohteita. Jo Suomen päässä kannattaa siksi miettiä, mikä on vierailun tavoite ja mitä kaikkea ohjelmaan voi pyytää sisällytettäväksi. Ohjelmasta kannattaa neuvotella yhteistyössä paikallisten isäntien kanssa jo paljon ennen matkaa, jotta lopputulos tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Työmatkojen onnistumista lisätään sillä, että valmistellaan etukäteen lista kysymyksistä, joihin työmatkalla halutaan vastauksia. Kysymykset tulee antaa etukäteen etelän osapuolille. Tällainen etukäteisvalmistelu lisää molemminpuolista oppimista. Työmatkoihin osallistuville kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tulee tehdä matkaohjelmat, jotta matkasta saadaan irti yhteistyölle tarvittava hyöty. Tansaniassa miehet saattavat olla virallisissa tilaisuuksissa aktiivisempia puhujia kuin naiset. Tämä ei tarkoita sitä, että naisten mielipiteet eivät tulisi lainkaan esiin, vaan kyse on sukupuoliroolien ja keskustelukulttuurin luonteesta. Ihmisen sosiaalinen asema on usein sukupuolta merkittävämpi tekijä sen suhteen, kuka kokee voivansa olla enemmän äänessä. 9

10 Mikäli suomalaiset kunnan edustajat haluavat keskustella erikseen naisten kanssa, tulisi siihen olla erityinen syy, jonka voi perustella myös miehille. Naisia voi myös rohkaista kertomaan mielipiteitään, jos ne eivät suomalaisen osapuolen mielestä tule muuten riittävästi esille. Työmatkojen suunnittelussa kannattaa miettiä tarkkaan mm. vierailun kestoa ja aikatauluja. Pitkä lentomatka, talvella kuuma ilmasto ja ylipäätään uusi kulttuuri voivat uuvuttaa siten, että välttämättä heti ensimmäiseksi aamuksi paikan päällä ei kannata varata kovin tiukkaa ja raskasta ohjelmaa. Tansaniassa asiat sujuvat harvoin juuri niin kuin on suunniteltu. Vierailun vastaanottajille saattaa tulla eteen hautajaiset tai kokoustilassa voi esiintyä sähkökatkos. Liikenneruuhkat voivat aiheuttaa huomattavia viivytyksiä tai maan sisäinen lentomatka voidaan peruuttaa teknisen vian vuoksi. Tansanialaisille tällaiset yllätykset ovat jokapäiväisiä, mutta ennalta sovittuihin suunnitelmiin ja infrastruktuurin toimivuuteen tottuneille suomalaisille ne voivat olla häiritseviä. Onkin tärkeää valmistautua jo etukäteen siihen, että suunnitelmiin ja ohjelmaan voi tulla yllättäviä muutoksia sekä viivytyksiä. Rento suhtautuminen ja kärsivällisyys auttavat asioiden järjestymistä, kun taas ärtymyksen avoin osoittaminen on tansanialaisten mielestä epäkohteliasta ja epäsoveliasta. Tansaniassa suomalaisia kuntia voidaan pitää ennen kaikkea avun antajina ja auttajina. Niinpä suomalaisia vieraita voidaan pitää helposti pelkästään avunantajien asemassa, joille toisaalta osoitetaan suurta kiitollisuutta ja toisaalta esitellään erilaisia ongelmia, joiden ratkaisuun toivotaan yhteistyön panosta. Jotta yhteistyön muutkin ulottuvuudet kuten dialogi ja molemminpuolinen oppiminen olisivat yhtä suuri osa vierailua ja tapaamisia, kannattaa niiden esilläoloon kiinnittää huomiota jo ohjelmaa suunniteltaessa. Molemminpuolista oppimista kannattaa painottaa myös keskusteluissa yhteistyökunnan kanssa. Kuntayhteistyössä suositellaan, että osapuolet tekevät suunnitelmien ja raporttien yhteistä kirjoittamisprosessia, johon etelä osallistuu aktiivisesti. Tällainen etelän tekemä konkreettinen kirjoittamistyö lisää etelän osallisuutta yhteistyöhön 21. Työmatkoja kannattaa hyödyntää kirjoittamisprosessissa. Suomessa Kun Tansaniasta kutsutaan vieraita Suomeen, on vierailun ohjelman ja keston suunnittelu yhtä tärkeää kuin suomalaisten vieraillessa Tansaniassa. Ohjelman suunnittelu on hedelmällisintä, jos se toteutetaan yhteistyössä vieraiden kanssa ja heidän toiveensa otetaan huomioon. Työmatkojen suhteen oleellisinta on pohtia hyvin etukäteen, mikä on vierailun tavoite ja mitä sen aikana halutaan saavuttaa. Ohjelman suunnittelu yhteistyössä auttaa kumpiakin osapuolia valmistautumaan mahdollisimman hyvin ja ottamaan huomioon toistensa tarpeet ja odotukset. Etelän osapuolilta tulee myös kysyä, millaisiin kysymyksiin he haluavat vastauksia työmatkansa aikana. Kun kysymyslista laaditaan ennen matkaa, saadaan työmatkasta irti kaikki mahdollinen hyöty. Lähes kaikki Afrikasta Suomeen tulevat tarvitsevat viisumin ja mahdollisesti jonkinlaisen virallisen kutsun, jossa vierailun isäntä lupaa vastata kustannuksista. Tansanialaisilta 10

11 vaaditaan kumpiakin. Näiden asiapapereiden ja lupien hoitamiseen ja järjestymiseen kannattaa varata aikaa. Lisäksi on huomioitava, että kaikilla vierailulle tulevilla ei välttämättä ole voimassa olevaa passia ja esimerkiksi Tansaniassa passin saaminen voi kestää jopa useita kuukausia 22. Mikäli vierailun ajankohta on keskellä kylmintä talvea, vieraita varten voi varata joitakin ylimääräisiä ulkovaatteita (tutuilta, kirpputorilta jne) kuten takkeja, villavaatteita ja päähineitä. Monen tansanialaisen käsitys ja omakohtainen kokemus kylmästä voi rajoittua noin +5 ja +15 asteen välille. Vieras voi siten olla varautunut -20 asteen pakkaseen pelkällä vuorettomalla ulkotakilla ja ohuella huivilla. Suomalaiset isännät voivatkin ystävällisesti tiedustella vieraidensa ulkovaatetuksen riittävyyttä ja kertoa suomalaisesta kerrospukeutumisesta sekä varautumisesta kylmään säähän. Monilla tansanialaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta matkustaa Suomeen tai Eurooppaan. Niinpä Suomeen tulevilta tansanialaisilta odotetaan ystävien, sukulaisten ja tuttavien piirissä erilaisia lahjoja ja tuliaisia 23. Käytännössä tuliaistoiveet liittyvät tavallisiin kulutustavaroihin vaatteista ja kengistä kodin elektroniikkaan. Tansanialaisille vieraille on siten tärkeää, että vierailun puitteissa heillä on mahdollisuus ja aikaa päästä ostoksille. Vieraille voi toki näyttää suomalaista designia, käsitöitä ja matkamuistoja myyviä liikkeitä, mutta tuliaisten ostoon joku iso ja edullinen tavaratalo tai marketti voi olla paras. Neuvottelemalla asiasta suoraan vieraiden kanssa toiveet voidaan täyttää parhaiten. 5. Yhteydenpito Tansaniassa Tietoliikennelaitteet ja -yhteydet ovat Suomessa huippuluokkaa, mutta Tansaniassa tietokoneet ja sähköpostit ovat vasta pikku hiljaa yleistymässä. Sen sijaan kirjoituskoneita ja faksi-laitteita käytetään vielä yleisesti ja niitäkin saattaa olla vain muutama kunnan virastossa, kun taas tietokoneita ei välttämättä lainkaan. Tämän vuoksi yhteydenpito Tansaniasta käsin vaatii ennen kaikkea aikaa, mutta myös teknisiä valmiuksia ja rahaa. Sähköpostin lähettäminen tai tulostaminen tapahtuu yleensä internet-kahvilassa, jotka ovat yksityisiä ja siten maksullisia. Joskus niissäkin voi olla koko päivän mittainen katkos ja yhteydet ovat erittäin hitaita verrattuna suomalaisiin. Yhteydenpidon hitautta voivat joskus lisätä byrokratia ja hierarkia 24. Kuka tahansa ei voi avata Suomesta saapunutta kirjettä, saati vastata siihen. Jos asiaan oikeutettu on matkoilla tai muuten poissa, kirje tai sähköpostiviesti saattaa odottaa kyseisen henkilön paluuta. Joskus suomalaisen yhteistyökunnan tiedusteluun tarvitaan Tansanian päässä kokousta tai neuvottelua isommalla kokoonpanolla. Asia voi silloin venyä, koska kuntayhteistyön edelle voi mennä muita ja akuutimpia toimenpiteitä vaativia asioita. Kokouksen tai muun yhteisen päätöksentekoelimen kokoon kutsuminen voi myös viedä oman aikansa. Suomessa Suomesta käsin yhteydenpito on teknisesti helpompaa ja nopeampaa sekä usein myös hierarkian kannalta keveämpää. Tärkeää onkin ymmärtää vastapuolen hitautta ja suhtautua 11

12 siihen kärsivällisesti. Toisaalta asiasta voi myös muistuttaa, jos vastausta ei ala kuulua. Tämän voi tehdä tarvittaessa useampaankin kertaan, mutta ehdottomasti kohteliaita ilmaisuja käyttäen. Joskus faksi tai tulostettu sähköposti ovat toisessa päässä voineet hävitä tai informaatio ei ole syystä tai toisesta kulkenut eri osapuolten välillä. Mitä selkeämmin ja kohteliaammin asiat ja ehdotukset on ilmaistu Suomen päässä, sitä helpompaa niiden käsittely on Tansaniassa. Otettaessa yhteyttä yhteistyökuntaan on tärkeää ymmärtää paikallista hierarkiaa 25. Yhteydenotot tulee aina tehdä johtavassa ja päättävässä asemassa olevalle henkilölle. Kirjeeseen voi laittaa cc:nä henkilön tai henkilöt, joille se myös halutaan lähetettävän. Vasta myöhemmin, jos muussa asemassa oleva henkilö yhdessä päättävän henkilön kanssa sovitaan yhteydenpidon vastuuhenkilöksi, voidaan yhteydenotot osoittaa tälle. 6. Sosiaalisuus ja vieraanvaraisuus Tansaniassa Tansaniassa vallitsee yhteisöllinen kulttuuri, jossa asioiden hoitaminen ja niistä vastuun ottaminen toteutetaan pääasiassa yhdessä 26. Ihmiset ovat erittäin sosiaalisia päivittäisessä kanssakäymisessään ja toisten tervehtimiseen sekä keskusteluun käytetään suomalaisittain paljon aikaa. Perhe ja suku ovat tärkeimpiä sosiaalisia suhteita, joista pidetään huolta ja joista ollaan ylpeitä. Tämä kaikki voi näkyä monin tavoin myös kuntayhteistyössä. Tansanialaiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja vieraanvaraisuuden osoittaminen on jokaiselle suuri kunnia. Työmatkalle tulevista suomalaisista huolehditaan 24h ja mikäli suomalaiset haluavat olla välillä yksin tai omissa oloissaan, sitä voi joutua erikseen pyytämään. Tansanialaisesta näkökulmasta vieraan jättäminen yksin on epäkohteliasta ja siksi vierasta kohdellaan suomalaisittain ehkä liiankin huolehtivaisesti 27. Yksinäisyys ja yksinolo saattavat kuitenkin olla monille suomalaisille tärkeitä hetkiä rauhoittumiseen ja omien asioiden miettimiseen. Tällaiset hetket voi parhaiten perustella paikallisille osapuolille jos syyksi mainitaan lepääminen. Muutaman vastuuhenkilön sijaan suomalaisista vieraista saattaa huolehtia iso ryhmä paikallisia kuntayhteistyöhön osallistuvia ihmisiä. Koska suomalaiset kuntavieraat ovat tärkeitä ja toivottuja, heidät saatetaan haluta esitellä mahdollisimman monille ihmisille ja tahoille. Suomalaiselle voisi riittää yhteistyön kannalta olennaiset henkilöt ja tahot, mutta Tansaniassa on kunnia esitellä vieras myös perheelle, sukulaisille, ystäville ja naapureille. Monet voivat myös esittää vilpittömän pyynnön vierailla kodissaan päivällisellä. Pyyntöihin ja kutsuihin on epäkohteliasta vastata kielteisesti, varsinkaan ilman pätevää syytä. Sen sijaan on normaalia vastata, että mahdollisesti myöhemmin tai kenties toisena päivänä, huolimatta vierailun oikeista toteutumismahdollisuuksista 28. Tansaniassa suomalaisten kuntien edustajat voivat normaalin vieraanvaraisuuden lisäksi kokea olevansa erityisen kunnioitettuja vieraita. Tämä liittyy tansanialaisten äärimmäiseen vieraanvaraisuuteen. Kunnioituksen osoituksia ei tarvitse vaatimattomuuden nimissä vähätellä, vaan niihin voi suhtautua kiitollisuudella ja osoittamalla kiinnostusta sekä kunnioitusta myös vastapuolta kohtaan. 12

13 Suomessa Tansanialaisille on luonnollista tervehtiä kaikkia ja jutella kaikkien, lyhyestikin tapaamiensa ihmisten kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen voi välillä haitata suomalaisen aikataulun noudattamista, mutta tansanialaisille on vaikeaa olla epäsosiaalinen. Aikataulussa pysymisestä voikin tarvittaessa kohteliaasti huomauttaa, jos se tuntuu venyvän liikaa. Suomalainen hiljaisuus ja vähäpuheisuus voivat ihmetyttää tansanialaisia, joille on luontevaa keskustella koko ajan toistensa ja muiden kanssa 29. Vierailun suomalainen osapuoli voi kuitenkin yrittää parhaansa mukaan olla sosiaalinen vieraiden suhteen ja rohkaista kaikkia juttelemaan vieraiden kanssa. Monet suomalaiset arastelevat vieraiden kielten puhumista, mutta eivät kaikki tansanialaisetkaan puhu täydellistä englantia. Jos vieraita viedään tutustumaan esimerkiksi paikalliseen jätehuoltolaitokseen, laitoksen henkilökuntaa voi pyytää etukäteen valmistelemaan vieraille esitettäviä kysymyksiä. Tansanialaiset vieraat voivat odottaa samankaltaista vieraanvaraisuutta Suomessa kuin mihin ovat itse tottuneet omassa maassaan. Vaikka suomalaisten ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mikä ei ole Suomessa tapana, itse vieraanvaraisuuden osoittaminen on kuitenkin tärkeää ja joitakin tiettyjä asioita kannattaa ottaa huomioon. Tansanialaisilta vierailta ei voi odottaa sellaista itsenäisyyttä kuin esimerkiksi suomalaisilta. Tansanialaisittain vierailta vaadittava täysin itsenäinen toiminta osoittaa välinpitämättömyyttä vieraita kohtaan. On tärkeää, että joku vastaanottaa heidät lentokentällä, saattaa majoituspaikkaan ja katsoo, että kaikki on järjestyksessä. Vieraiden olisi myös hyvä tietää heti vierailun alkaessa yksi henkilö, jonka puoleen he voivat kääntyä aina kun heillä on jotain kysyttävää tai ongelmia. Tansanialaisittain on epäkohteliasta ja epävieraanvaraista antaa vieraille linja-autoaikataulut ja kartta sekä pyytää heitä tulemaan itse tiettyyn paikkaan sovittuna aikana 30. Jonkun suomalaisen tulisi liikkua heidän kanssaan, mutta sen ei tarvitse olla aina sama henkilö. Jos vieraat täytyy jättää yksin ajan tai henkilöresurssien puutteessa, heiltä tulisi kysyä ja varmistaa, että kaikki on hyvin. Kun tansanialaiset vieraat lähtevät jostain vierailukohteesta, heidät tulisi aina saattaa ulko-ovelle, pysäkille jne., sillä saattaminen on Tansaniassa yleinen ja kohtelias tapa. Mikäli tansanialaisten vieraiden odotetaan maksavan jostakin kulkuneuvosta, ateriasta tai muista kustannuksista, siitä on hyvä kertoa heille etukäteen 31. Vieraat voivat odottaa vierailun vastaanottajan maksavan kaikki kustannukset ja moni voisi vaihtaa tansanialaisittain kalliin ravintola-aterian edullisempaan, jos tietäisi etukäteen sen olevan itse kustannettava. Talven kylmimpänä aikana kannattaa miettiä vieraiden kuljetuksia. Pitkät kävelymatkat tai julkisella liikenteellä kuljettaessa pitkät odottelut kylmässä ulkoilmassa voivat olla erittäin epämiellyttäviä kokemuksia kylmään tottumattomille tansanialaisille. Vieraanvaraisuutta voi osoittaa kyselemällä ja varmistamalla, että vierailla on kaikki hyvin. 13

14 7. Lahjat Tansaniassa Mentäessä työmatkalle Tansaniaan on kohteliasta viedä paikallisille isännille jotain tuliaisia. Pienet henkilökohtaiset lahjat ovat parempia kuin yksi iso, yhteiseksi tarkoitettu lahja. Suomessa yhteinen lahja voidaan asettaa julkisiin kunnan tiloihin kaikkien ihailtavaksi, mutta Tansaniassa julkiset tilat ovat karumpia ja lahjojen turvallisuus on kyseenalainen. Hierarkian vuoksi on hyvä varata muutama isompi tai näyttävämpi lahja korkeassa asemassa oleville ja kuntayhteistyön kannalta olennaisimmille henkilöille. Hyviä lahjoja ovat esimerkiksi suomalaisena käsityönä valmistetut käyttöesineet. Koriste- ja taide-esineitä voi myös viedä lahjaksi. Suomea ja omaa kuntaa esittelevät kirjat, seinäkalenterit, liput ja viirit ovat hyviä tuliaisia. Niin ikään voi viedä perinteistä matkamuistotavaraakin kuten Suomiaiheisia t-paitoja, mukeja tai lippalakkeja. Lahjat voi antaa missä tahansa sopivassa tilaisuudessa. Lahjojen anto sopii hyvin viralliseen tilaisuuteen ja jos lahjoja ei ole annettavaksi kaikille läsnäolijoille, voidaan ojentaa päätuliaiset tärkeimmille henkilöille. Virallisessa tilaisuudessa lahjan antamisen yhteydessä on soveliasta pitää vapaamuotoinen puhe, jossa mm. kiitetään tansanialaisia osapuolia vierailukutsusta ja järjestelyistä 32. Jos lahja on suomalaista käsityötä ja liittyy johonkin suomalaiseen perinteeseen, sellaisesta kannattaa kertoa, koska perinteiden erilaisuus ja samankaltaisuus ovat aina kiinnostavia. Lisäksi kannattaa varata pieniä, spontaanisti annettavia lahjoja kuten kyniä, avaimenperiä yms. joita voi antaa lahjaksi erilaisissa vierailukohteissa tavattaville ihmisille tai hyvin työnsä tehneelle auton kuljettajalle. Tällaisten lahjojen antamisesta ei tarvitse tehdä sen suurempaa numeroa. Lahjat on eri asia kuin lahjus ja juomaraha, jotka nekin ovat yleisiä Tansaniassa. Lahjuksilla tarkoitetaan rahaa tai muuta lahjaa, joka annetaan jollekin ihmiselle siinä toivossa, että tämä hoitaisi pyydetyn asian (ylipäätään, nopeammin tai paremmin). Usein lahjuksia käytetään monissa byrokratiaa vaativissa asioissa. Esimerkiksi nopeasti Suomen vierailulle passin tarvitseva tansanialaisen kunnan edustaja voi joutua lahjomaan passivirkailijan, jotta saa passinsa ajoissa valmiiksi 33. Työmatkalla olevien suomalaisten kuntavieraiden tulee välttää kaikkien lahjusten käyttöä. Juomarahaa jätetään yleensä maksujen yhteydessä esimerkiksi ravintolaan tai taksin kuljettajalle. Juomarahan suuruus voi vaihdella, mutta noin 10 % kokonaissummasta on suositeltavaa. Tansaniassa taksien hinnat sovitaan kuljettajan kanssa etukäteen ja paikallisilta isänniltä kannattaa tiedustella kunkin matkan keskimääräinen hinta. Monet turistimatkailijat antavat Tansaniassa vastaan tuleville lapsille mielellään rahaa, makeisia ja muita lahjoja. Sellainen ei ole kuitenkaan suositeltavaa, koska se korostaa eriarvoisuutta ja saa lapset pyytämään yhä enemmän. Onnistunut kuntayhteistyö voi omalta osaltaan vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa mm. lasten asemaa yhteistyökunnassa

15 Suomessa Tansanialaiset vieraat tuovat todennäköisesti suomalaisille tuliaisia kotimaastaan. Vierasta voi ilahduttaa, jos suomalainen osapuoli kyselee tarkemmin lahjan käyttötarkoituksesta Tansaniassa kuten mihin sitä käytetään (esim. kangasvaate) tai mistä materiaalista se on valmistettu (esim. puinen veistos). Jos lahja on tarkoitettu yhteiseksi, sen voi asettaa vieraiden iloksi jollekin näkyvälle paikalle kaikkien nähtäväksi. Kun yhteistyö on pidemmällä ja yhteydenpitoa harjoitetaan tuttavallisesti eri tahojen kanssa, voi Tansaniasta tulla joskus yksittäisten ihmisten pyyntöjä tiettyjen lahjojen suhteen. Monet olettavat, että esimerkiksi kengät ja kodin elektroniikka ovat Suomessa paljon tasokkaampia ja edullisempia kuin Tansaniassa. Niinpä joku voi toivoa lahjaksi TV:tä, videonauhuria tai Adidaksen lenkkitossuja. Tällaisiin pyyntöihin voi vastata rehellisesti ja asiallisesti, että yhteistyö on kuntien välistä eikä siten yksittäisten ihmisten henkilökohtaisia toiveita voida täyttää. Lahjojen pyytäminen ulkomailta on Tansaniassa aivan normaalia eikä pyytäjä yleensä loukkaannu, mikäli hänen pyyntöään ei täytetä Aikataulut Tansaniassa Yhteisöllisessä kulttuurissa jotkut asiat ovat toisia tärkeämpiä, vaikka suunnitellut deadlinet menisivätkin uusiksi. Esimerkiksi työpaikan tärkeä kokous voidaan siirtää, jos kokouksen kannalta välttämättömän johtajan lähisukulainen on kuollut ja hänen on lähdettävä toisessa päässä maata pidettäviin hautajaisiin 36. Tämä voi hankaloittaa asioiden etenemistä sovitussa aikataulussa työpaikalla, mutta kaikki ovat yksimielisiä hautajaisiin osallistumisen tärkeydestä. Toisaalta juuri yhteisöllisten tapahtumien suhteen sovitut aikataulut ovat tärkeitä ja niiden deadlineista pidetään kiinni. Vastaavasti monia muita yllättäviä tapahtumia ja tilanteita voi esiintyä milloin vain ja ne vaikuttavat siihen, että suunnitelmista ja aikatauluista ei voida pitää kirjaimellisesti kiinni. Nykyisin kun kännykät ovat varsin yleisiä, viivästyksistä ja yllättävistä tilanteista voidaan kuitenkin informoida melko tehokkaasti. Suomessa aikataulujen tehokasta noudattamista edesauttavat toimiva infrastruktuuri, tehokkaat palvelut ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Tansaniassa kaikki ei välttämättä toimi aina niin hyvin. Jos joku lähtee kunnan virastosta ottamaan muutaman valokopion ja lähettämään yhden faksin, hänellä voi mennä siihen puoli päivää. Yhdessä konttoriliikkeessä sähköt ovat poikki, toisessa kopiokone on rikki, kolmannessa toimii vain kopiokone jne. Kyseinen henkilö voi haluta tulla takaisin taksilla ehtiäkseen ajoissa, mutta taksiin voikin tulla matkalla vika tai yksi liikenneonnettomuus on voinut tukkia koko liikenteen useiksi tunneiksi. Kun osaa orientoitua aikataulumuutoksiin jo etukäteen ja pyrkii suhtautumaan niihin rauhallisesti sekä kärsivällisesti, eroon voi tottua nopeastikin. Eri asioiden priorisointi ei tarkoita sitä, etteikö asioita kuitenkin hoidettaisi sovitulla tavalla. Ne saatetaan vain hoitaa eri järjestyksessä ja erilaisessa aikataulussa kuin on sovittu. 15

16 Suomessa Vieraillessaan Suomessa tansanialaiset saattavat kummastella suomalaista kiirettä. Tansanialainen voi esimerkiksi ihmetellä sitä, että joku juoksee ehtiäkseen linja-autoon tai ei tervehdi tuttavaansa, koska hänellä on niin kiire jonnekin. Kun suomalaiset kunnat ovat yhteydessä yhteistyökuntiin Tansaniassa, aikataulut voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Jos suomalainen lähettää sähköpostiviestin Suomessa ja sanoo toivovansa mahdollisimman pikaista vastausta siihen, hän voi odottaa saavansa vastauksen muutaman minuutin tai muutaman tunnin kuluttua. Tansanialaiselle mahdollisimman pian tarkoittaa sitä, että hän hoitaa asian heti kun hänellä on sen asian hoitamiseen aikaa ja mahdollisuus. Hän ei siis ole tahallaan laiska tai tehoton, vaan joutuu jatkuvasti asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja on riippuvainen asioista, joihin hän ei itse voi vaikuttaa (esim. tietoliikenneyhteyksien toimivuus, asian sopiminen esimiehen kanssa jne.). Kuntayhteistyössä selkeät deadlinet (tiettyyn päivämäärään mennessä tai tietyn ajan kuluessa) ovat avuksi. Kiireellisten asioiden hoitoon puhelin on paras väline ja nykyisin kännyköiden ansiosta oikean ihmisen tavoittaminenkin on helppoa. 9. Pukeutuminen Tansaniassa Kun suomalainen menee Tansaniaan ja paikan päällä on erityisen lämmin, voi ilmaston takia ja ruskettumisen toivossa tehdä mieli käyttää koko ajan vaikkapa shortseja ja hihatonta paitaa. Suomalaisten kuntien edustajat ovat kuitenkin arvovaltaisia vieraita, joiden odotetaan pukeutuvan oman arvonsa edellyttämällä tavalla. Tansaniassa se tarkoittaa, että miehillä pitäisi olla pitkät housut ja paita, naisilla vähintään polvien alle ulottuva tai pitkä hame ja olkapäät peittävä paita. Pitkiä housujakin voivat suomalaiset naiset käyttää, vaikka tansanialaiset naiset käyttävätkin enemmän hameita ja mekkoja. Rannikolla on aina kuumaa ja kosteaa, joten hengittävät, ohuet ja puuvillaiset vaatteet ovat parhaita. Sisämaassa ilmasto voi kuitenkin vaihdella ja olla korkeammilla alueilla tiettyinä aikoina jopa suomalaisellekin viileää. Kannattaa selvittää etukäteen eri kohteiden ilmasto, jotta voi varautua asianmukaisella tavalla. Aina kannattaa varata mukaan myös juhlavampaa vaatetta. Tansaniassa juhliin pukeudutaan erityisen näyttävästi sekä värikkäästi ja pukeutumiseen kiinnitetään paljon huomiota. Vaikka paikallinen osapuoli veisikin suomalaisia vieraitaan vain ns. turvallisiin paikkoihin, kannattaa taskuvarkailta suojautua maalaisjärjellä. Tansania on periaatteessa hyvin turvallinen maa, mutta lisääntyvä matkailu on tehnyt taskuvarkaudesta yleisempää ja houkuttelevampaa. Näyttävät, kultaiset korut voi jättää Suomeen ja lompakoita on turvallisempaa säilyttää suljettavassa laukussa. Kallista digikameraa ei kannata pitää kaulalla vaan laukussa aina kun sillä ei ota kuvia. Ennen kuvien ottamista siihen tulee pyytää lupa joko kuvattavalta kohteelta tai mukana kulkevilta kunnan edustajilta. 16

17 Suomessa Tansanialaisten vieraiden suurin ongelma pukeutumisen suhteen Suomessa lienee se, että se ei ole vuodenaikoihin nähden riittävää. Jos vieraalle on kerrottu, että Suomessa on kylmä, hän voi varata mukaansa takin. Harvalle kuitenkaan tulee mieleen, että sen lisäksi pitäisi olla normaalia lämpimämmät kengät, käsineet, kaulahuivi tai lämmintä puettavaa housujen ja hameen alle. Tällaisia vaatteita ei välttämättä edes kovin helposti löydä Tansaniasta. Kannattaa myös muistaa suuret lämpötilaerot. Syksy tai kevät ei ole suomalaisen mielestä erityisen kylmä ajankohta, mutta +10 asteen lämpötila voi tuntua jäätävältä, jos tulee +35 asteesta. Lämpimien vaatteiden lainaaminen itseltä ja tuttavilta tansanialaisille vieraille lyhyeksi ajaksi on täysin hyväksyttävää. Vieraille kelpaavat myös kirpputorilta edullisesti ostettavat käytetyt vaatteet. Ennen vieraiden kotiinpaluuta kannattaa kuitenkin muistuttaa, jos jotkut vaatteista oli tarkoitettu vain lainaksi. Tansanialaisille voi olla myös outoa jatkuva ulkovaatteiden ja jopa kenkienkin riisuminen kun tullaan ulkoa sisätiloihin. Heille voikin ystävällisesti muistuttaa, että ulkovaatteet voi jättää tiettyyn paikkaan ja vakuuttaa, että sisällä lämmitys toimii. Toisinaan joku voi olla sisälle tultuaankin niin kylmissään, että haluaa pitää ulkovaatteet päällä ainakin jonkin aikaa. Siinä missä suomalaisten miesten kuuluu riisua hattu päästä varsinkin virallisissa sisätilaisuuksissa, Tansaniassa miehillä on tapana pitää jotain päähinettä koko päivän ajan 37. Jos tansanialaisilla vierailla on ulkona päähineet, he saattavat sisään tullessa riisua kehotuksesta muut ulkovaatteet, mutta pitää päähineen pääsään. Sen voi kehottaa ystävällisesti riisumaan. Saunominen on olennainen osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria, josta voi kertoa tansanialaisille vieraille. Alastomuus on tansanialaisille hyvin henkilökohtainen asia ja suomalainen saunakulttuuri voi vaikuttaa kummalliselta 38. Saunan kokeileminen käytännössä täytyy olla vapaaehtoista ja rohkeimmat kokeilijatkin voivat haluta mennä saunaan alusvaatteissa, minkä voi hyväksyä tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. 10. Ruoka- ja juomakulttuuri Tansaniassa Tansaniassa ruokaa on yleensä runsaasti ja se on erittäin maukasta. Ateriat ovat periaatteessa samat kuin Suomessa, mutta ruokailuajankohdat vähän myöhemmin. Aamiainen saatetaan syödä hyvinkin aikaisin, esimerkiksi kello kuudelta. Monet pitävät teetauon klo10-11 ja teen kanssa saatetaan syödä joku suolainen leivonnainen. Lounasta syödään yleensä klo ja illallinen noin klo Välipalaksi ja aterioiden yhteydessä syödään erilaisia hedelmiä. Suomalaisten vieraiden kannattaa pitää mukanaan aina puhdasta juomavettä (jota kuumassa ilmastossa voi kulua useita litroja päivän aikana) sekä helposti kuorittavia hedelmiä kuten banaaneja tai mandariineja välipalaksi, jos nälkä yllättää. Tansaniassa syödään yleensä paljon ja isäntiä voi ihmetyttää ja jopa loukatakin se, jos suomalaiset vieraat syövät tansanialaisten mielestä liian vähän. Ravintola-annokset voivat olla suomalaisittain runsaita ja juhlaoloissa ruokaa tarjotaan vieraille jatkuvasti lisää. 17

18 Tansanialaisilta voi tiedustella, mitä joku ruokalaji ravintolan ruokalistassa tai muualla pitää sisällään ja mitkä ovat perinteisiä tansanialaisia ruokia. Vierailun järjestäjät voivat olla myös ilahtuneita, jos suomalaiset kertovat haluavansa maistaa juuri paikallisia ruokia. Tansaniassa ruoka kypsennetään hyvin ja sen syöminen on siten turvallista melkein missä vain. Raakoja salaatteja voi välttää. Tansaniassa vieraille tarjotaan usein juotavaksi virvoitusjuomia. Jos sen sijaan haluaa ruokailun yhteydessä vaikka vettä, niin asiasta voi kohteliaasti ilmoittaa. Kahvia saa aterioiden päätteeksi joissakin ruokapaikoissa ja monissa ulkomaisille suunnatuissa hotelleissa ja kahviloissa. Vierailtaessa eri paikoissa vieraille voidaan tarjota limonadipullot, joka on tärkeä vieraanvaraisuuden ele aivan samalla tavalla kuin Suomessa kahvin tarjoaminen. Jos suomalaiset kutsuvat tansanialaiset isäntänsä omaan hotelliinsa iltaa istumaan, kuuluu suomalaisten tarjota heille virvoitusjuomia. Alkoholeista Tansaniassa juodaan eniten olutta ja sitä voidaan tarjota vieraillekin esimerkiksi illallisen tai iltatapahtuman yhteydessä. Isoista kaupungeista saa myös erilaisia viinejä. Alkoholijuomat ovat kuitenkin paikallisittain aika kalliita, jonka vuoksi tansanialaiset eivät välttämättä tarjoa niitä. Humalahakuista juomista suomalaisittain esiintyy paljon vähemmän Tansaniassa kuin Suomessa. Sitä saattavat harjoittaa lähinnä aikuiset miehet baarimaisessa ympäristössä. Suomalaisia kuntavieraita tuskin viedään sellaisiin paikkoihin ja hillitty alkoholinkäyttö pitää paremmin yllä suomalaisten vieraiden arvokkuutta. Suomessa Tansanialaiset ovat tottuneet syömään paljon kerralla ja vähän välipaloja. Olennaista tansanialaisella aterialla on, että pääruoka koostuu esimerkiksi riisistä (Suomessa myös perunasta) ja sen lisäksi on yksi tai useampi kastike. Suomalainen, pelkästä keitosta koostuva ateria, jossa lisukkeena on vain leipää voi siten ihmetyttää tansanialaisia eikä ole suositeltava. Keittoja tosin syödään Tansaniassakin yhtenä osana ateriakokonaisuutta. Tansanialaiselle on myös olennaista, että syödään lämmin ateria. Pelkkä kylmä voileipä- ja salaattipöytä voi jättää vieraan nälkäiseksi. Lisäksi tansanialaiset arvostavat, jos aterialla on jotain lihaa tai kalaa tarjolla, sillä Tansaniassa kasvisruokaa syövät usein ne, joilla ei ole varaa ostaa lihaa 39. Moni tansanialainen pitää esimerkiksi sieniä kotimaassaan köyhien ruokana ja voi hämmästyä kuullessaan, että tietyt sienet ovat Suomessa kulinaarista herkkua. Kannattaa varmistaa vierailta etukäteen, mikäli joukossa on erityisruokavaliota noudattavia. Esimerkiksi noin kolmannes tansanialaisista on muslimeja, joista useimmat eivät voi syödä sianlihaa. Vaikka Tansaniassa kasvatetaan kahvia, ovat tansanialaiset enemmänkin teen juojia. Niinpä erilaisissa kahvitilaisuuksissa kannattaakin varata myös teetä tarjolle. Tansaniassa ei perinteisesti ole juurikaan syöty makeita leivonnaisia tai muuta makeaa. Kahvitilaisuuksissa voisikin olla mahdollisuuksien mukaan tarjolla vaihtoehtoisesti myös jotain suolaista pikkupurtavaa. Jos tansanialaisten vieraiden ateria-ajat noudattavat suomalaisia aikatauluja ja esimerkiksi illallinen syödään jo klo aikaan, voi vieraille tarjota mahdollisuutta riittävään iltapalaan 18

19 vielä myöhemmin illalla. Suomalaisten erikoisuuksien ja perinneruokien tarjoaminen vieraille on aina suositeltavaa. 11. Asioita jotka kannattaa selvittää ja huomioida ennen työmatkaa Tansaniaan Työasiat - Vierailun kesto suhteessa suunniteltuun ohjelmaan (onko realistinen) - Paikallisten osapuolten yhteystiedot, etenkin kännykkänumerot - Maan sisäiset matkat, niihin tarvittava aika ja lippujen varaukset - Viisumeiden hankkiminen etukäteen Tukholman suurlähetystöstä tai käteisellä lentokentältä (onnistuu helposti) - Matkavakuutukset - Kannettavan tietokoneen tai kännykän lataamiseen pistokeadapteri, joka sopii paikallisiin pistokkeisiin (saa sähkökaupoista) Henkilökohtaiset asiat - Malarianestolääkitys - Tarvittavat rokotukset - Ilmasto ja vaatetus - Paikallinen valuuttakurssi ja luottokorttien käyttömahdollisuudet maksuvälineenä ja automaattinostoissa eri puolilla maata (saa selville Suomen pankeista) 19

20 VIITTEET 1 Talib et.al 2004:14 2 Hall 2002:57 3 Kaikkonen 2004:42 4 Virtanen Kanervo & Saarinen 6 ibid. 7 ibid. 8 ibid. 9 Kaikkonen Liebkind Liikkanen Jänis ibid. 14 Ogola Jänis Liikkanen Jänis Chachage Ogola Liikkanen ibid. 22 Ogola ibid. 24 ibid. 25 Liikkanen Ogola ibid. 28 ibid. 29 Chachage ibid. 31 Ogola Jänis Ogola Liikkanen Ogola Jänis ibid. 38 Chachage Ogola 2005 LÄHTEET: Hall, Stuart (2002). Identiteetti. Vastapaino, Tampere. Kaikkonen Pauli (2004). Vierauden keskellä. Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, Jyväskylä. Kanervo Sari & Saarinen Tiina. Kulttuurit keskuudessamme. Turun kulttuurikeskuksen kansainvälisen kohtauspaikan tuottama www-materiaali. www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit 20

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurinen vuorovaikutus Kulttuuri tarkoittaa laajasti määriteltynä samaa kieltä puhuvien ja samassa paikassa asuvien ihmisten elämäntapaa, vuorovaikutussuhteita,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Hyvä tietää. Etelä-Afrikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Etelä-Afrikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Etelä-Afrikka Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Etelä-Afrikasta Pääkaupunki Kielet Asukasluku Pretoria Kristinusko ja erilaisia afrikkalaisia uskontoja 11 virallista kieltä esimerkiksi:

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Hyvä tietää. Japani. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Japani. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Japani Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Japanista Pääkaupunki Kielet Asukasluku Tokio Japani 130 milj. Uskonto Valuutta Pinta-ala Shintolaisuus ja buddhalaisuus Yen Tällä sivulla

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Menetelmä ihmisten kohtaamiseen Toimii samalla tavalla

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot