ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme"

Transkriptio

1 1 ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma

2

3 ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma

4 Julkaisija Taitto Kirjapaino Kannen kuva Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Keltainen toukokuu / Ben Rydman Suomen Printman Oy Hyvinkää 2004 Keltainen toukokuu / Ben Rydman

5 1 JULKAISIJA Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR SARJA / N:O JULKAISUN NIMI ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ILMESTYMISAJANKOHTA 10/2004 Joulukuu 2004 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) (nid.) (pdf) TEKIJÄT Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä JULKAISUN KUVAUS AVAINSANAT KOKONAIS- SIVUMÄÄRÄ Maaseutupolitiikka, kokonaisohjelma, maaseutu, YTR, teemaryhmä, toimintaryhmätyö, kylätoiminta, maaseututyyppi, maakuntaohjelma Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on Suomessa käyttöön otettu menettely kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Useiden sektoripolitiikan alojen päätökset ovat vaikuttavinta alue- ja maaseutupolitiikkaa, eikä niiden yhteydessä aina pystytä toimimaan alueiden kannalta myönteisesti. Siksi kokonaisohjelma etsii kielteisiä vaikutuksia vähentäviä keinoja ja toisaalta se rakentaa ja vahvistaa aitoa poikkihallinnollista toimintaa. Monissa kysymyksissä kokonaisohjelma tukee ja täydentää hallinnonalojen ratkaisuja, mutta ohjelma tarjoaa päättäjille myös sektorihallintojen korostuksiin nähden vaihtoehtoja. Edelliset kokonaisohjelmat ovat vuosilta 1991, 1996 ja Niiden valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä hankitut kokemukset on hyödynnetty neljännen ohjelman valmistelussa. Tällä kertaa liikkeelle lähdettiin maakuntaseminaareista ja -neuvotteluista. Maaseutupolitiikan käytännöissä verkostomainen työ on hyvin olennaista. Myös kokonaisohjelman laadinta perustui pääosin alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen työhön. Samat tahot muuttuvat vuosien aikana ohjelman 133 ehdotuksen toteuttajiksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kokonaisohjelman laatija. Se toimii maan hallituksen apuna myös kokonaisohjelman esitysten toteuttamisessa. Ohjelman poliittisen prosessin olennainen osa on samanniminen erityisohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksynee vuoden 2004 aikana. Sen linjaukset kantavat etenkin vuosille 2005 ja Monilta osin ne tukevat kehitystyötä, jota laajan kokonaisohjelman verrattain yksityiskohtaiset esitykset edellyttävät. Laaja versio on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma.

6 2

7 3 ESIPUHE 7 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 9 OHJELMAN TARKOITUS JA ELINVOIMAISEN MAASEUDUN VISIO SUUREN MAASEUDUN MAA Maaseudun aluerakenteen muutos Suomen aluerakenteen maaseutupolii inen tulkinta Maaseutujen moninaisuus Maaseutupolitiikan maaseudut Maaseutujen kehitysprosesseja LAAJAN MAASEUTUPOLITIIKAN MAA Maaseutupolitiikan lähtökohdat Suomen maaseutupolitiikan ensimmäiset 15 vuo a Suomalainen maaseutupolitiikka kansainvälisessä toimintaympäristössä IHMISTEN JA YHTEISÖJEN MAASEUTU Toimivat yhteisöt Maaseutu asuin- ja elinympäristönä Maaseudulle oma kul uuriohjelma Maaseutututkimus syvenee Koulutus ja neuvonta aluekehi äjinä Maaseudun työ monipuolistuu Teollisuu a paljon, palveluita vähän Tietoverkot ka aviksi Vastuuta koko liikennejärjestelmästä Liikkuminen ja logistiikka Maatalous osana toimivaa maaseutua 102

8 4 OSA II MAASEUTUPOLITIIKKAA TEEMOITTAIN MAASEUDUN TOIMINTARAKENTEIDEN 108 VAHVISTAMINEN Naisten voima käy öön yri äjyydessä Nuorille juuret maaseutuun Kylät palvelemaan asukkaita Toimintaryhmätyö laajenee ja voimistuu Kuntayhteistyön muodot kehi yvät, talous pysyy kireänä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus - käy ämätön voimavara ELINKEINOJEN JA TYÖN UUDISTAMINEN Elinkeinopolitiikan maaseututoimet Yri äjyyden menestystekijät maaseudulla Maatalouden muu uva rooli maaseudulla Metsät maaseudun vihreä oksa Kulu ajalähtöinen pk-elintarvikejalostus Matkailu kasvava elinkeino Luonnontuoteala on mahdollisuuksien kirjo Kala-, riista- ja porotalous maaseudun elinkeinoina Uusiutuvien energiamuotojen ja turpeen hyödyntäminen Etätyö joustava tapa alueellistaa työtä Pienet mu a runsaat työmahdollisuudet käy öön PERUSPALVELUJEN KUNNOSSAPITO JA RAKENTAMINEN Laajakaistat maaseudulle Maaseudun tiestö Toimiva taksiverkko Hyvinvointi mi aa elinvoiman Puhdas vesi ja kierrätys Kyläkauppojen tuesta monitoimipalvelujen tukijärjestelmäksi OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Maaseutututkimukselle ohjelma opetukselle koulutusohjelma Valtakunnalliset tutkimus- ja kehi ämishankkeet Koulutusasteiden maaseututoimet Teknologia käy öön Kul uurista työtä ja elämänlaatua Kaksikielisten alueiden erityiskysymykset 226

9 5 OSA III SUOMEN MAASEUTUPOLITIIKKA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN KOKONAISOHJELMAN ROOLI KEHITTÄMISOHJELMIEN KOKONAISUUDESSA Aluekehityslaki ja erityisohjelmat Maaseutupolitiikka ja maakuntaohjelmat Maaseutupolitiikka ja EU-osarahoi einen ohjelmatyö Maaseutupolitiikka ja politiikkaohjelmat MAASEUTUPOLITIIKKA, MAATALOUSPOLITIIKKA JA ALUEPOLITIIKKA Maatalouspolitiikan ja maaseutupolitiikan suhde Suomessa ja Euroopan unionissa Maaseutupolitiikan vuorovaikutus alue- ja kaupunkipolitiikan kanssa Ohjelman ehdotukset maaseututyypei äin EU-OHJELMAKAUDEN MAASEUTUPOLITIIKKA Komission ehdotuksen vaikutukset maaseutupolitiikkaan EU:n maaseutuohjelma KOKONAISOHJELMAN TOTEUTUS JA TARVITTAVAT VARAT Maaseutupolii isten strategioiden ja kehi ämistoimenpiteiden yhteys Valtioneuvosto pää ää, ministeriryhmä seuraa, YTR avustaa toteutuksessa Alue- ja keskushallinnon yhteiset toimintalinjat Uusia varoja tarvitsevat toimenpiteet 264 LÄHDELUETTELO 268 LIITTEET 281 LIITE 1. Kokonaisohjelman valmisteluprosessi 282 LIITE 2. Kokonaisohjelman ympäristö- ja sukupuolivaikutukset 286 LIITE 3. Kokonaisohjelman ehdotukset maaseututyypei äin 289 LIITE 4. Ehdotusten vaiku avuuden mi aaminen 310

10 6

11 7 ESIPUHE "ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme" on järjestyksessä neljäs integroivaan o eeseen ja valmisteluun perustuva, koko maata koskeva ja sektorialojen myönteisiin maaseutuvaikutuksiin pyrkivä maaseutupolii inen kokonaisohjelma. Ohjelma on sisällöllisesti monipuolinen ja tähtää useiden toimijoiden yhdensuuntaisiin tavoi eisiin ja työhön yhteiskunnan eri foorumeilla. Valmistelussa oli olennaista tietojen ja esitysten tulo alhaalta ylöspäin ja niiden käsi ely sekä sektorei ain e ä yhdessä poikkihallinnollisesti. Maaseutupolitiikka ei ole eri elinkeinoalojen ja hallinnonalojen tavoi eiden ja keinojen summa, vaan näiden täydentäjä ja joissakin tapauksissa vaihtoehto. Maaseudun kehitystyö on olennaisesti vaikeutunut tilanteessa, jossa elinkeinoalat ja organisaatiot kehi ävät toimintaansa vähentämällä työpaikkoja, suurentamalla yksiköitään tai siirtämällä toimintojaan keskuksiin. Vastalääke näihin usein väistämä ömiin ratkaisuihin on eri alojen, organisaatioiden ja ryhmien yhteisten tavoi eiden vahvistaminen. Paikallisesti ja alueellisesti voimia kokoavat työmuodot ovat maaseutupolitiikan ydintä. Ohjelman valmistelu alkoi toukokuussa 2003 seminaari- ja neuvo elusarjalla maakuntien aluetoimijoiden kanssa. Prosessi (ks. liite 1) jatkui neuvo eluilla keskushallinnon, järjestöjen ja puolueiden kanssa. Syksyllä valmisteluun tuli mukaan maaseutuprofessoreista koo u strategiaryhmä. Aivan joulun alla 2003 työnsä aloi i YTR:n nimi ämä koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä oli koota eri suunnilta tulevat esitykset, niiden perustelut ja muu informaatio kokonaisohjelmaksi. Olennainen osa valmistelua oli YTR:n teema- ja työryhmien ja vastaavien panos oman alansa esitysten ja niiden perustelujen tekemisessä. Talvella 2004 prosessin johtoon astui ministerityöryhmä, joka pää i soveltaa uu a aluekehityslakia siten, e ä laaditaan aiempien käytäntöjen mukainen laaja ja verraten yksityiskohtainen kokonaisohjelma, jonka perustalta kirjoitetaan aluekehityslain edelly ämä maaseutupolii inen erityisohjelma maaseutupolitiikan polii iseksi linjaukseksi. Siten kokonaisohjelmasta laaditaan kaksi versiota, laajempi ja suppeampi, jotka olennaisilta ja yhteisiltä osiltaan ja asioiltaan ovat yhteneväiset. Strategiaryhmän anti näkyy lähinnä ohjelman osassa I, teemaryhmien osassa II ja YTR:n sihteeristön osassa III. Neuvo eluosapuolilta ja koordinaatioryhmän jäseniltä tuli tärkeää täydennystä moniin kohtiin. Kaikkiaan kokonaisohjelman valmistelu on ollut laajapohjainen ja avoin prosessi. On perusteltua luo aa myös esitysten toteutumiseen. Tämä maaseutupolii isen kokonaisohjelman laaja versio on toisaalta maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma vuosille , toisaalta se on perusta valtioneuvoston hyväksymälle maaseutupolii iselle erityisohjelmalle, mikä osoi aa tulevien vuosien kehitystyön päälinjat. Myös erityisohjelma valmistuu syksyllä Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2004 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ Ilkka Ruska ylijohtaja, osastopäällikkö puheenjohtaja Eero Uusitalo maaseutuneuvos, pääsihteeri

12 8

13 9 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT

14 10 OHJELMAN TARKOITUS JA ELINVOIMAISEN MAASEUDUN VISIO Maaseudun lukuisten määritelmien mukaisesti myös elinvoiman ainekset ovat kirjavat ja vaihtelevat. Visio Suomen maaseudun elinvoimasta sisältää sekä ajassa omalakisesti toteutuvia asioita e ä polii isesti ohja avia tekijöitä. Maaseutu on pysyvä, mu a maaseutupolitiikka vielä nuori politiikan ala. Maaseutu on pitkien etäisyyksien kyliä, metsiä ja peltoa, määritelmästä riippuen joka toisen tai joka viidennen suomalaisen asuinpaikka. Suomi on suurine, harvaanasu uine maaseutuineen ja pohjoisine sijainteineen hyvin poikkeuksellinen maa Euroopassa. Ehkä siksi Euroopan unionista ei tule rii ävää ymmärrystä maataloudellemme, eikä myöskään maaseutumme peruspiirteille. Suomessa on erityinen tarve kehi ää maaseudun olosuhteisiin purevaa politiikkaa, joka samalla o aa huomioon maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamat mahdollisuudet. Vaikka elinvoimaisen maaseudun ehdot ovat kovat, kaikkiin elinvoimaisen maaseudun osatekijöihin voidaan vaiku aa useiden politiikanalojen keinoilla ja maaseutupolitiikalla. Maaseutupolitiikan strategisena tavoi eena on maaseudun pitäminen nykyistä vahvemmin mukana kansallisessa kehi ämisessä. Aluekehi ämisen lähtökohtana tulee olla vahva maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä niitä yhdistävä vuorovaikutuspolitiikka. Tällainen aluepolitiikan asetelma takaa myös parhaat aluerakenteelliset edellytykset Suomen menestyksen välineille etenevän globalisaation maailmassa. Suuret väestön, amma ien ja teknologian muutokset vaiku avat rajusti maaseutuun. Rakennemuutos ei sinänsä edellytä, e ä maaseutu on aina ja kaikkialla mene äjä. Uusilla tavoi eilla, ratkaisuilla, järjestelyillä ja organisoitumisilla saadaan aikaan sekä vastaiskua e ä uusia toimintamahdollisuuksia. Miten se kussakin tapauksessa tehdään, on maaseutupolitiikan ydinkysymyksiä. Yksi väl ämätön, vaikkakaan ei rii ävä, ehto on maaseudun asukkaiden lisääntyvä vastuuno o alueensa kehi ymisestä, mihin sisältyy suuri vaiku amismahdollisuus. Kun olosuhteet ovat ratkaisevasti muu uneet, eivät myöskään entiset organisaatiot ja toimintatavat enää päde. Uusien, voimia kokoavien mekanismien aikaan saaminen on maaseudun kehi ymisen ehto. Tällä hetkellä valtion ja kuntien tukivarat hajaantuvat monille vanhoille mu a osin rii ämä ö- Elinvoimainen maaseutu on väestö-, elinkeino- ja ammattirakenteeltaan monipuolinen tahtovien ja vastuuta kantavien asukkaiden alue osaamiseltaan ja teknologialtaan kilpailukykyinen alue asuinympäristönä houkutteleva ja yrittäjyyttä suosiva kulttuuriympäristöä vaaliva alue verkostoituva ja vuorovaikutteinen kaupunkien kanssa useita erityyppisiä alueita voimakkaiden paikallisyhteisöjen alue alue, joka tuottaa useita välttämättömyyshyödykkeitä: ruokaa, puuta ja teollisuustuotteita kulkukelpoisten teiden ja kilpailukykyisten tietoliikenneyhteyksien alue hyvinvointipalveluiltaan toimiva alue kaikille kansalaisille luontoyhteyden, elämyspalveluja ja rauhaa tarjoava alue.

15 11 mästi toimiville organisaatioille. Myös toimintatilojen omistus- ja kunnostusvastuissa on muutospaineita olosuhteiden muu uessa. Maaseudun toiminnallisten ja organisatoristen rakenteiden uusiminen on väl ämätöntä. Pääministeri Ma i Vanhasen hallitus sitoutui ohjelmassaan päivi ämään maaseutupolii isen kokonaisohjelman. Edellinen eli 3. kokonaisohjelma on toteutuksensa loppusuoralla. Lähes kaikki sen esitykset on toteute u. Tarvitaan uusi ohjelma suuntaamaan maaseudun kehi ämistoimia. Tässä tilanteessa päivitys tarkoi aa sitä, e ä pääosa edellisen ohjelman linjauksista säilyy, mu a ehdotukset lähivuosien käytännön toimenpiteistä uudistuvat. Myös hallituksen päätös valtakunnallisista alueiden kehi ämisen tavoi eista antaa selustatukea useille kokonaisohjelman linjauksille ja ehdotuksille. Kun toisen kokonaisohjelman yhteydessä vuonna 1995 ote iin käy öön sana kokonaisohjelma, siihen oli useita syitä. Halu iin osoi aa, e ä tasapainoinen aluekehitys vaatii ehdo omasti monia muitakin toimenpiteitä kuin vain EU:n ohjelma- ja rakennepolitiikan keinojen käy öä. Toinen syy oli maaseutuohjelman rakentaminen niin, e ä siihen sisältyy linjauksia ja ehdotuksia niin valtiolle, kunnille, yliopistoille, järjestöille kuin yrityksillekin. Kokonaisohjelma on siten pyrkimys löytää yhdensuuntaisia tavoi eita ja vahvistaa niitä. "Kokonais" -sanaan lii yy vielä tavoite käsitellä lähivuosien väl ämättömiä kehi ämistoimia kaikilla toiminnan tasoilla. Maaseutupolitiikkaa on tehtävä niin EU:ssa, OECD:ssä kuin maakunnissa, seutukunnissa, kunnissa ja kylissä. Kokonaisohjelma ja sen pohjalta laadi u erityisohjelma keski yvät laajan maaseutupolitiikan kysymyksiin ja maaseutupolitiikan järjestelmän kehi ämiseen. Uudistetun aluekehityslain mukaan valtioneuvosto hyväksyy nk. erityisohjelmat, joista yksi on maaseutupolii inen kokonaisohjelma. Kokonaisohjelma sisältää kuitenkin luonteensa mukaisesti paljon linjauksia ja ehdotuksia myös muille kuin valtionhallinnolle. Näistä valtioneuvosto ei voi tehdä päätöstä. Siksi laaditaan kokonaisohjelmaan perustuva maaseutupolii inen erityisohjelma, joka sisältää valtionhallinnon linjaukset ja päätökset maaseudun kehitystyössä. Ohjelmien yhteisten asioiden linjaukset ovat yhteneväiset. Selvyyden vuoksi puhutaan maaseutupolii isesta kokonaisohjelmasta, joka on käytännössä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma. Maaseutupolii inen erityisohjelma on kokonaisohjelman polii inen osa eli valtioneuvoston maaseutupolitiikan lähivuosien linjaus. Maaseutu ei ole takamaa tai vain keskusten myönteisten veturivaikutusten tai kielteisten imurivaikutusten kohde. Se on kaupunkimaisuudelle vaihtoehtoinen alue, jonka olemassaolo ja saavute avuus ovat yhteiskunnallinen arvo sinänsä - useista syistä. Se on myös alue, jolla on oma tahto ja visio kehi yäkseen, mu a se tarvitsee aivan samoin kuin keskuksetkin julkisen vallan aktiivisia kehi ämistoimenpiteitä. Maaseutupolitiikan tavoi eena on taata elinvoimainen ja toimiva maaseutu. Suomen maaseutu koostuu yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti hyvin erilaisista alueista. Väestö- ja amma irakenteen monipuolistuminen on jatkunut jo pitkän aikaa ja jatkuu edelleen. Myös maaseutu muu uu monikul uuriseksi. Kaikki muut vision kohdat sen sijaan ovat pääosin polii isen tahdon ja ymmärryksen kysymyksiä. Maaseudulla on edellytykset olla fyysisesti ja sosiaalisesti vetovoimainen asuin-, kulutus- ja yri ämisympäristö, mu a myönteisiä olosuhteita ei saavuteta itsestään. Kaikki vision osat edelly ävät tahtoa ja uskoa tulevaisuuteen.

16 12 Olennaista on määri ää elinvoimainen maaseutu ihmisten kau a. Maaseudun ongelmien suuruusluokka estää rii ävien myönteisten tulosten saavu amisen pelkästään hallinnon toimenpiteiden avulla. Kunnan ja valtion on maaseudun olosuhteissa luote ava asukkaisiin entistä enemmän ja yhdessä heidän kanssaan rakenne ava edellytykset yritystoiminnalle ja asumiselle. Elinvoimaansa lisäävä maaseutu ei ole mahdo omuus. Silti maaseudun monipuolisuuteen kuuluu myös prosessi, jossa toiset alueet mene ävät, toiset kehi yvät. Vahva maaseutupolitiikka luo aa paikallisiin, alueella toimiviin ihmisiin sekä viranomaisten alueherkkään toimeenpanon koordinointiin. Se yli ää hallinnonalojen rajoja ja rakentaa aitoa yhteistyötä sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön vaiku aakseen ja saadakseen oppia. Maaseutu on ongelmien ja mahdollisuuksien kirjo. Maaseutupolitiikka on mahdollisuuksien taide a ja useiden asioiden liike ä. Kokonaisohjelma on strategialtaan tiivis ja tavoi eellinen. Ehdotukset on mitoite u niin, e ä ne ovat toteute avissa tai saate avissa ratkaisevasti liikkeelle lähimmän neljän vuoden aikana.

17 Koulutus, osaaminen ja kulttuuri Työllisyyspolitiikka Liikenne- ja viestintäpolitiikka Ympäristö, yhdyskuntasuunnittelu ja asuntopolitiikka Maakunta-, seutukunta- ja kuntapolitiikka Veropolitiikka ja talousarvio Elinkeino- ja energiapolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikka Maatalous-, metsä ja luonnonvarapolitiikka EU, OECD, WTO 13 Valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia ja ministeriryhmät Valtio MMM STM KTM VM SM YM LVM TM OPM Alue- ja maaseutupolitiikka Aluehallinto ja asiantuntijaorganisaatiot Laaja Suppea Toimintaryhmät ja seutukunnat Kunnat Kylät ja yhdistykset Yritykset, maatilat ja asukkaat Kylätoiminta Toimintaryhmätyö Politiikkaohjelmat ml. YTR:n työmuodot Erityisohjelmat ml.maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maakuntaohjelmat EU-ohjelmavälineet Maaseututyypit Harvaan asuttu maaseutu - Ydinmaaseutu - Kaupunginläheinen maaseutu - Kaupungit Kuva 1. Suomen maaseutupoliittinen järjestelmä

18 14 1. SUUREN MAASEUDUN MAA 1.1 Maaseudun aluerakenteen muutos Vuoden 2002 lopussa maaseudulla asui noin 42 prosen ia suomalaisista. Työpaikoista vain 32 prosen ia sijaitsi maaseudulla vuoden 2001 tilanteen mukaan. Väestö- ja työpaikkaosuuksien iso ero kuvaa keskuksissa työssäkäynnin voimakkuu a. Tarkastelu perustuu kuntien nelijakoon: kolme maaseututyyppiä tai kaupunki (lähemmin luvussa 1.4). Taulukko 1. Väestö ja työpaikat aluetyypeittäin Väestö 2002 Koko maa Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupungit ,9 % Ydinmaaseutu Maaseutu ,1 % Harvaan asuttu maaseutu Työpaikat 2001 Koko maa Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupungit ,9 % Ydinmaaseutu Maaseutu ,1 % Harvaan asuttu maaseutu Väestön muutos ja Maaseutualueita ja niiden kehitystä tarkastellaan usein liian yleisellä tasolla. Autioituminen koskee vain pientä osaa maaseutua. Väestö vähenee maaseutualueilla, mu ei läheskään kaikilla alueilla, suuressa osassa ei tapahdu mitään muutosta. Osassa maaseutua väestömäärä kasvaa ja syntyy uu a asutusta uusille alueille. Maaseudun aluerakenteen muutoksen mosaiikkimaisuus tulee esille, kun sitä tarkastellaan tarpeeksi pienin yksiköin. Maaseudun aluerakenteen muutosta neliökilometriruutuaineiston avulla arvioiva tutkimus luoki elee maaseutualueiden neliökilometriruudut väestön muutoksen suhteen viiteen eri tyyppiin: 1. Uusasutus 2. Väestö kasvanut 3. Väestö ennallaan 4. Autioitunut 5. Väestö vähentynyt Ben Rydman Maaseutualueiden määri elyn lähtökohtana työssä käyte iin maaseudun määri elyä, jossa maaseutua ovat kaikki tilastollisen taajaman ulkopuoliset alueet sekä alle 500 asukkaan taajamat. (Keränen 2004.)

19 15 Taulukko 2. Väestön muutos muutostyypeittäin Väestö kasvanut Väestö ennallaan Muutostyyppi Uusasutus Autioitunut Ruutuja Väestö 1990 Väestö 1996 Muutos Väestön kasvualueet keski yivät 1990-luvun alkupuoliskolla maakuntakeskuksia ympäröivien kuntien lisäksi myös laajemmin maakuntien maaseutualueille, kuten Keski- Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin, Lappiin, Keski-Suomeen, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Vuosina väestön kas- Väestönkasvu suhteessa koko maan väestöön kpl % hlöä hlöä hlöä % % Väestö vähentynyt Yhteensä Lähde: Keränen Uusasutus-ruutuja eli sellaisia ruutuja, joissa ei ollut asukkaita vuonna 1990 mu a oli 1996, oli kaikkiaan yli kpl. Ne muodostivat 4,8 prosen ia kaikista asutuista ruuduista. Näissä väestö lisääntyi yli henkilöllä. Väestön kasvu-ruutuja oli noin kappale a; yli neljännes asutuista ruuduista. Näillä alueilla väestö kasvoi henkilöllä, mikä koko maan maaseutuväestöön suhteute una oli 9,5 prosen ia. Väestö säilyi ennallaan hieman yli viidesosassa asu uja ruutuja. Autioituneiden ruutujen osuus oli samansuuruinen kuin uusasutus-ruutujen (4,8 %). Väestö vähentyi lähes ruudussa, mikä oli 42 prosen ia asutuista ruuduista ja koko maan maaseutuväestöön suhteute una -10,4 prosen ia. Vuosina maaseutualueiden väestö vähentyi henkilöllä, mikä koko maaseutuväestöön suhteute una tarkoi i -1,7 prosen ia. Uu a asutusta syntyi 3,9 prosentilla ruuduista ja vastaavasti 4,7 prosen ia ruuduista autioitui. Väestö kasvoi neljänneksellä maaseutualueista, ennallaan väestö pysyi lähes samansuuruisella alueella ja 43: ssa ruudussa sadasta väestö väheni. Verra aessa aikajaksojen välisiä eroja muutostyypei äin vuosina väestön kasvualueet olivat pienempiä ja vastaavasti väestön vähentyminen koske i laajempia maaseutualueita kuin 1990-luvun alkupuoliskolla.

20 16 Taulukko 3. Väestön muutos muutostyypeittäin Väestö kasvanut Väestö ennallaan Muutostyyppi Uusasutus Autioitunut Väestö vähentynyt Ruutuja Väestö 1996 Väestö 2002 Muutos Väestönkasvu suhteessa koko maan väestöön kpl % hlöä hlöä hlöä % % Yhteensä Lähde: Keränen vualueet ovat supistuneet maakuntakeskuksien ympärillä pienemmiksi ja maakuntien kasvualueet ovat lähes hävinneet lukuun o ama a Etelä-Suomea. Väestön kasvualueet ovat keski yneet Tampereen ja Turun ympäristöön sekä koko Uudenmaan alueelle. Väestön muutostyyppien tarkastelu maaseututyypei äin nostaa esille muutamia mielenkiintoisia tuloksia: Suhteellisesti laajimmat uusasutusalueet (vuosina ) olivat harvaan asutulla maaseudulla ja väestön kasvu näillä alueilla oli suhteellisesti suurinta. Toisaalta harvaan asu ua maaseutua koske ivat eniten autioituminen ja väestön vähentyminen. Väestön vähentyminen koske i kaikilla maaseututyypeillä suunnilleen yhtä laajoja alueita (40 % pinta-alasta), mu a väestön väheneminen näillä alueilla oli erisuuruista: eniten väki väheni harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla Työpaikkojen muutos ja Vuosina uusia työpaikkoja syntyi noin 8 prosentissa maaseutualueita, työpaikkamäärä kasvoi 14 prosentissa, säilyi ennallaan 28 prosentissa, työpaikat hävisivät 18 prosentissa ja vähentyivät 32 prosentissa maaseutualueita. Tarkasteluaikavälin voimakkaasta taloudellisesta lamasta huolima a työpaikkamäärä lisääntyi uustyöpaikka- ja työpaikkakasvualueilla yli työpaikalla. Työpaikkojen vähentymisalueiden

21 17 Kuva 2. Väestön muutos maaseutualueilla kunnittain ja , % Lähde: Keränen menetykset painoivat kuitenkin kokonaiskehityksen selvästi negatiiviseksi: maaseutualueiden työpaikat vähentyivät yhteensä noin (-16 %). Vuosien selvästi suotuisampi yleinen talouskehitys näkyy työpaikkojen kasvualueiden selvänä laajentumisena ja työpaikkojen vähentymisalueiden pienentymisenä 1990-luvun alkupuoliskoon nähden. Maaseutualueiden kokonaistyöpaikkamäärä säilyikin lähes ennallaan. Työpaikkakehityksen toimialoi ainen tarkastelu osoi aa 1990-luvun alkupuolella työpaikkojen vähentyneen muutamaa toimialaa lukuun o ama a lähes kaikilla toimialoilla. Eniten työpaikat vähenivät maa- ja metsätaloudessa ja seuraavaksi eniten teollisuudessa. Työpaikkakato oli suurin näillä samoilla toimialoilla myös 1990-luvun loppupuolella, mu a maa- ja metsätaloudessa vähennys oli yli kaksi kertaa pienempi kuin aikaisemmin. Sen sijaan monien palvelualojen ja rakentamisen työpaikat lisääntyivät, mikä tasapaino i työpaikkojen muutoksen lähelle nollakasvua (-728 kpl). Palvelualoista eniten kasvoivat kauppa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä muut palvelut. Työpaikkojen muutoksen alueellinen tarkastelu osoi aa tarkastelujaksojen kehityksen erilaisuuden (Kuva 4). Kun 1990-luvun alkupuoliskolla työpaikat lisääntyivät vain noin 40 kunnan maaseutualueilla, laajentuivat kasvualueet 1990-luvun jälkipuoliskolla ka amaan 216 kuntaa. Työpaikkakasvun kuntia oli tällöin kaikissa maakunnissa.

22 18 Taulukko 4. Työpaikkojen määrän muutos muutostyypeittäin Ruutuja Työpaikat Muutos Työpaikkamäärän muutos suhteutettuna koko maaseutuun Muutostyyppi Uusia työpaikkoja Työpaikkamäärä kasvanut Työpaikkamäärä ennallaan Työpaikat hävinneet Työpaikat vähentyneet kpl % kpl % % Yhteensä Lähde: Keränen Huomioita työpaikkamuutoksista maaseututyypei äin: kaikkien maaseututyyppien alueilla työpaikkakehitys on ollut suotuisampaa vuosina kuin : työpaikkojen kasvualueet ovat laajentuneet ja vähentymisalueet pienentyneet. Uusia työpaikkoja on syntynyt alueellisesti laajimmin kaupunkeihin ja kaupunkien läheiselle maaseudulle, mu a harvaan asutun maaseudun työpaikkakasvu oli suhteellisesti suurinta. Työpaikkojen vähentymisalueet olivat laajimpia ydinmaaseudulla (alkutuotannon työpaikat) ja pienimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Useimpien maakuntien maaseutualueilla työpaikkakehitys on ollut suotuisampaa vuosina kuin : työpaikkojen kasvualueet ovat laajentuneet ja vähentymisalueet pienentyneet. Uusia työpaikkoja on syntynyt laajimmin Ahvenanmaan, Lapin ja Uudenmaan maaseutualueille ja vastaavasti uusien työpaikka -alueiden laajuus oli pienin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla; maaseudun työpaikkakasvu oli kuitenkin suhteellisesti suurinta Etelä-Pohjanmaalla (vuodet ). Työpaikkojen kasvualueilla työpaikkamäärän suhteellinen kasvu on ollut useimmissa maakunnissa 2 3 kertaa suurempi 1990-luvun jälkipuoliskolla verra una 1990-luvun alkupuoliskoon.

23 19 Taulukko 5. Työpaikkojen määrän muutos muutostyypeittäin Työpaikkamäärän muutos suhteutettuna koko maaseutuun Muutostyyppi Uusia työpaikkoja Työpaikkamäärä kasvanut Työpaikkamäärä ennallaan Työpaikat hävinneet Työpaikat vähentyneet Ruutuja Työpaikat Muutos kpl % kpl % % Yhteensä Lähde: Keränen "Työpaikat hävinneet" -aluetyypin osuus vaihtelee suhteellisen paljon maakunnittain 9,4 27,8 prosen ia ja työpaikkojen suhteellinen muutos on eräissä maakunnissa (Lappi ja Satakunta) poikkeuksellisen suuri, -20 prosen ia. Työpaikkojen vähentyminen on koske anut laajimpia alueita Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla ja pienimpiä alueita Kainuussa ja Lapissa, mu a työpaikkojen vähentyminen on ollut suhteellisesti suurinta pääosin muilla alueilla (Pohjois-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Lappi) Aluerakenteen muutos väliarviointien valossa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-alueella kokonaistyöpaikkojen määrä väheni noin 0,7 prosen ia vuonna 2001 edellisestä vuodesta ja oli noin Alueen työ ömyysaste oli 19,1 prosen ia vuonna Pohjois-Suomessa on jatkuvasti menete y alueen omaa työvoimaa muille seuduille. Pohjois-Suomen tavoi eena olevaa väkiluvun pienenemistä ei ole saavute u, mu a poismuu o on saatu hidastumaan myös kaikkein syrjäisimmillä alueilla. Alueen kaupungeissa asuu edelleen enemmän naisia kuin miehiä. Ydinmaaseudulta sekä harvaan asutulta maaseudulta naisten poismuu o jatkuu edelleen.

24 20 Kuva 3. Työpaikkojen lukumäärän muutos maaseutualueilla ja , kpl Lähde: Keränen Kuva 4. Työpaikkojen muutos maaseutualueilla kunnittain ja Lähde: Keränen 2004.

25 21 Tavoiteohjelmaalueen myönteinen poikkeavuus on se, e ä lasten osuus väestöstä on edelleen keskimääräistä korkeampi, korkeimmillaan harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla lasten osuus on kuitenkin keskimääräistä pienempi. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on Pohjois-Suomessa selvästi koko maata alempi ja erityisen heikko tilanne on ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Eläkeikäisten osuus väestöstä on kasvanut ohjelmakaudella kaikilla maaseutualueilla, hitaimmin kuitenkin kaupunkien läheisellä maaseudulla. Ohjelma-alueella kuilu korkea-asteen tutkintojen suori amisessa koko maahan verrattuna syvenee koko ajan. Miesten ja naisten suori amien ylempien korkeakoulututkintojen osuuden ero koko maahan on suuri ja tämä ero on kasvanut tasaisesti vuosina Naiset ovat miehiä suhteellisesti korkeakoulutetumpia. Miehissä Keski-Suomi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa olivat vuonna 2001 yli nelinkertaisesti alieduste uja ylemmän korkeakoulututkinnon suori amisessa verra una koko maan tasoon. Pohjois-Suomen tavoite 1-alue on pääosin syrjäistä maaseutua. Positiivista on ollut harvaan asutun maaseudun työpaikkojen lisääntyminen vuosina 1999 ja Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet koko ohjelmakauden ajan kaikilla alueilla. Tavoite 1 -alueen harvaan asutulla maaseudulla alkutuotannon työpaikkojen vähentyminen on kiihtynyt vuosina Jalostuksen työpaikat ovat tarkasteltavalla alueella ensiksi lisääntyneet kaikilla maaseutualueilla vuosina , ja sen jälkeen alkaneet vähentyä samalla kun alueen kaupungeissa niiden määrä on hieman kasvanut. Palvelualojen työpaikat ovat lisääntyneet kaikilla alueilla. Merkille pantavaa on palvelujen lisääntyminen kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla samalla, kun alueen kaupungeissa niiden kasvu on vähentynyt. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma-alueella väestökehityksen negatiivinen trendi on jatkunut edelleen. Itä-Suomen sukupuolirakenne ei ole maini avasti muu unut ohjelmakauden alkuvuosina. Kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla on naisia enemmän kuin miehiä, ja muilla alueilla taas päinvastoin. Lasten osuus väestöstä ei Itä-Suomessa poikkea ratkaisevasti muun maan vastaavasta osuudesta. Huoma avaa on kuitenkin, e ä päinvastoin kuin Pohjois-Suomessa kuntatyypeistä eniten lapsia on kaupunkien läheisellä maaseudulla ja vähiten harvaan asutulla maaseudulla. Työikäisen väestön osuus on Itä-Suomen kaupungeissa korkeampi kuin koko maan keskiarvo, mu a ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun tilanne on todella huolestu ava. Alueen maakuntien huoltosuhteet ovat koko maan keskiarvoon (1,31) nähden heikot: Etelä-Savossa huoltosuhde on 1,63, Kainuussa 1,87, Pohjois-Karjalassa 1,75 ja Pohjois-Savossa 1,61 (vuonna 2001). Huoltosuhteella tarkoitetaan työ ömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summaa jae una työllisten määrällä (Tilastokeskus 2004a). Eläkeikäisten osuus väestöstä on Itä-Suomen alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Eläkeikäisten suhteellinen osuus on korkein harvaan asutulla maaseudulla ja hyvin korkea myös ydinmaaseudulla. Tämä vii aa palveluiden tarpeen kasvuun näillä alueilla. Kokonaistyö ömyysaste oli 18,3 prosen ia vuonna Työ ömyys on alentunut tavoiteohjelma-alueen kaikissa kuntatyypeissä ohjelmakaudella. Kaupunkien läheisen maaseudun työ ömyysaste on kehi ynyt hieman muita maaseutualueita edullisemmin. Koko maan keskiarvoon verra una Itä-Suomen harvaan asu u maaseutu kärsii edelleen pahimmasta työ ömyydestä. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet

26 22 kuluvalla ohjelmakaudella Itä-Suomessa samaa tahtia kuin muussa Suomessa. Erityisen painavana tällä alueella vaiku aa alkutuotannon työpaikkojen väheneminen harvaan asutulla maaseudulla. Jalostuksen työpaikat ovat lisääntyneet ohjelmakaudella tavoitealueella ja koko maassa lukuun o ama a Itä-Suomen kaupunkeja. Panostukset tähän suuntaan ovat olleet oikeita, ja niitä tulee vahvistaa edelleen. Palveluiden työpaikat ovat lisääntyneet koko maassa, myös Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaalueella väestön koulutustaso on koko maan tasoa alhaisempi. Miesten ero koko maan tasoon on naisia merki ävämpi. ALMA-alueella, joka ka aa maantieteellisesti Tavoite 1-ohjelman ulkopuolisen maaseudun, väestötappiot ovat yleisiä varsinkin jo ennestään eri äin harvaanasutuilla alueilla. Paitsi, e ä väkeä muu aa maaseudulta suuriin väestökeskuksiin, muu oliike ä tapahtuu myös paikallisesti maaseudulta kirkonkyliin ja muihin taajamiin. Maaseudun väestökehitystä leimaavat samat piirteet kuin kaupunkialueita: työelämästä pois siirtyvien lukumäärä kasvaa ja nuorten ikäluokkien koko pienenee. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla ikärakenne on muu umassa lähivuosikymmeninä yhä epätasaisemmaksi suuren vanhusväestön ja vähäisen lasten määrän vuoksi. Taajamiin ja suuriin väestökeskuksiin suuntautuva muu oliike osaltaan voimistaa tätä maaseudun autioitumista lisäävää kehitystä. Väestöstä 1,4 miljoonaa asuu ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Tästä maaseutuväestöstä viljelijäväestön osuus oli noin 9 prosen ia vuonna Syrjäisille harvaan asutuille maaseutualueille on tyypillistä elinkeinopohjan kapea-alaisuus, pitkät välimatkat ja taajama-alueita suurempi työ ömyys. 1.2 Suomen aluerakenteen maaseutupoliittinen tulkinta Suomi on pohjoinen maa, jonka yhdyskunta- ja aluerakenne eroaa merki ävästi Euroopan unionin keskiarvosta. Tämä on ote ava huomioon sovelle aessa Suomessa yleiseurooppalaisia aluekehityksen ajatusmalleja. Maaseutupolitiikan näkökulmasta ajankohtaisia ja haasteellisia käsi eitä ovat erityisesti ESDP (European Spatial Development Perspective) ja alueellinen kiinteys (territorial cohesion). Euroopan unionin piirissä on kehitelty jo useita vuosia ESDP-prosessia, jonka tavoi eet vahviste iin vuonna 1999 Potsdamissa järjestetyssä aluesuunni elusta ja -politiikasta vastaavien ministerien kokouksessa. Taustalla on yhteenkuuluvuuden vahvistaminen koko unionin alueella. Tärkeä osa tätä pyrkimystä on alueellisesti tasapainoinen kehitys. ESDP:n tavoi eena on määritellä sellaiset aluekehi ämisen periaa eet, jotka palvelevat komissiota, jäsenvaltioita, maakuntia ja paikallisyhteisöjä. ESDP perustuu kolmeen tavoitekokonaisuuteen: 1. Monikeskuksisen (polysentrisen) ja tasapainoisen kaupunkijärjestelmän kehi äminen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainase elusta on päästävä eroon. 2. Monikeskuksista kehitystä tukevien liikenne- ja viestintäjärjestelmien edistäminen. 3. Luonto- ja kul uuriperinnöstä huolehtiminen niiden harkitulla käytöllä ja hoidolla. Suomen aluepolitiikassa vuonna 2001 aloite u aluekeskusohjelma on ESDP:n sovellutus. Ohjelmaan on vali u 34 kaupunkiseutua. Ne nähdään aluekehityksen moo oreina,

27 23 joiden kau a myös maaseutualueet kytkeytyvät talouden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen verkostoihin. Aluekeskusohjelmaan lii yy maaseutupolitiikan näkökulmasta kolme ongelmaa. Ensinnäkin aluekeskusohjelma ote iin käy öön käymä ä rii ävää keskustelua sen seurauksista aluekehityksen tavoi eiden kannalta. Tällöin jäi pohtima a, miten turvataan maaseudun asema alue- ja yhdyskuntajärjestelmän osana. Toiseksi ESDP:n mukainen maaseutupolitiikan väline, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen vahvistaminen, on jäänyt toteutukseltaan vajaaksi ja sen toimintamuotoja vasta haetaan. Kolmanneksi harvaanasutussa Suomessa jää, vaikka toiminnallisia kaupunkiseutuja kuinka venytettäisiin, laajoja asu uja alueita niiden ulkopuolelle. Tässä asetelmassa on vaarana, e ä maaseutupolitiikka marginalisoituu aluekehi ämisen kokonaisuudessa. Sen tehtäväksi uhkaa jäädä niiden alueiden asioista huolehtiminen, joista muut eivät ole kiinnostuneita. Tällainen asetelma ei tee oikeu a Suomen aluerakenteelle, jota luonnehtii kaupunkiytimien ja laajojen maaseutualueiden monivivahteinen vaihtelu ja jossa tulisi toteu aa hyvin integroitua kehi ämispolitiikkaa. Alueellinen kiinteys (territorial cohesion) on saamassa yhä keskeisemmän merkityksen EU:n aluekehityskeskustelussa. Sen sisältöä ei ole toistaiseksi määritelty täsmällisesti EU:n aluepolitiikan yhteydessä. Yleisesti se vii aa jäsenvaltioiden tasapuoliseen kohteluun alueellisessa kehi ämisessä. Lisäksi korostuu alueyhteisöjen omien kehitysedellytysten vahvistaminen. Alueellisen kiinteyden tärkey ä on perusteltu seuraavasti: 1. Markkinaliberalismin vaikutusten torjuminen sekä palvelujen tarjonta myös syrjäisillä ja hätää kärsivillä alueilla. 2. EU-politiikan alueellisen ulo uvuuden vahvistaminen o amalla huomioon politiikkasektorien koordinaation tarve eri aluetasoilla tasapainoisen ja kestävän kehityksen saavu amiseksi. 3. EU:n aluepolitiikan ohjaaminen vuoden 2006 jälkeen siten, e ä hätää kärsivien ja syrjäisten alueiden tukemisen ohella kiinnitetään huomiota kaupunkien tehtävään aluekehityksen tärkeinä toimijoina. Näitä katsantoja voidaan tulkita maaseutupolitiikan näkökulmasta seuraavaan tapaan: Ensimmäinen ase aa tiukkenevia vaatimuksia palvelujen yhtäläiselle tarjonnalle. Tämä on periaa eellisesti tärkeä maaseudun kehi ämisen kannalta vaikkapa pääte äessä tiedonsiirtoverkkojen rakentamisesta. Alueellisen kiinteyden tavoi een mukaisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, e ä laajakaistayhteyksiä rakentavien operaa oreiden edellyte äisiin ka avan toimilupaalueensa, esimerkiksi tietyn valtion, kokonaisuudessaan. Ellei tämä ole mahdollista, on keskus- ja aluehallinon sekä kuntien yhteistyöllä taa ava laajakaistayhteydet myös markkinoiden ulo uma omiin jäävillä asutuilla maaseutualueilla. Toinen alueellisen kiinteyden ulo uvuus tuo lisäpainoa vaatimukselle sektoripolitiikkojen alueellisten vaikutusten yhteensovi amisesta. Tämä vastaa maaseutupolitiikan pyrkimyksiä. Se on tähdellinen ylikansalliselta paikalliselle tasolle asti. Kolmas alueellisen kiinteyden näkökulma koskee aluepolitiikkamallin uudistamista monikeskuksisuuden perustalta. Mikä on tämän mallin sanoma maaseutupolitiikalle?

28 24 Millä tavoin alue- ja yhdyskuntarakenne a ja niihin perustuvaa toimintamallia koskevat tavoi eet olisi asete ava? ESDP:n mukaan lähtökohta on monikeskuksinen kaupunkirakenne ja siihen kytkeytyvä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus/kumppanuus. Mu a miten menetellään, jos politiikan kohdealueella ei ole ka avaa kaupunkiverkkoa? Tällainen tilanne on suuressa osassa Suomea. Globalisoituvan talouden kilpailu- ja tehokkuuspaineet koskevat tasapuolisesti Suomen erikokoisia kaupunkeja ja erilaisia maaseutuja. Aluekehi ämisen ken ää ei voida jakaa siten, e ä kaupungit vastaavat kilpailukyvystä ja maaseutu hoidetaan, jos siihen on varaa, aluepolitiikkaan perinteisesti kuuluvan tasaisuustavoi een nimissä. Tässä tilanteessa on aluekehityksen tasapainon kannalta perusteltua määritellä kaupunkiverkko siten, e ä siihen kuuluvia keskuksia on kaikissa maakunnissa. Toisaalta toiminnalliset kaupunkiseudut eivät kata likimainkaan koko maata. Erilaiset maaseudut on tunnuste ava niille ominaisista lähtökohdista kehi ämiskohteeksi, omana aluetyyppinään. Tällainen aluepolii inen asetelma tunnustaisi sen, e ä Suomen eurooppalaisi ain pienillä kaupungeilla on oikeus kehi ymiseen omilla ehdoillaan. Toisaalta tunnuste aisiin, e ä Suomen aluerakenne a ei pystytä muu amaan, vaikka aluekeskuksia maantieteellisesti kuinka laajenne aisiin. Suomi kanna aisi tulkita pienten kaupunkien ja suuren maaseudun maaksi. Maaseudut ja kaupungit tulee tunnustaa omista lähtökohdistaan vahvistumista ansaitseviksi tasaveroisiksi aluetyypeiksi. Usein käyte y vertaus kaupunkien roolista vetureina" ja maaseutualueiden roolista vaunuina" ei vastaa todellisen elämän tilanne a. Menestys perustuu tasaveroiseen yhteistyöhön, kumppanuuteen. Aidossa kumppanuudessa ei aluekehitystä voi määritellä tapahtuvaksi keskusten kau a, vaan menestys perustuu ihmisten ja organisaatioiden välisiin tietovirtoihin. Tietovirtojen monipuolisuus edelly ää monenlaisia asuin- ja työskentely-ympäristöjä. Vuoden 2004 alussa julkaistussa EU:n komission kolmannessa koheesioraportissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä. Raportissa todetaan, e ä jatkossa koheesiopolitiikka kytketään entistä läheisemmin Lissabonin strategiaan, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous vuoteen 2010 mennessä. Suomen alueellisessa kehi ämisessä Lissabonin strategia tarkoi aa sellaisen asetelman synny ämistä, jossa maaseudut ja kaupungit saavat mahdollisuuden kehi yä omista lähtökohdistaan. Tällä tavoin Suomi tukee parhaiten Lissabonin strategian päämääriä osana EU:n kokonaisuu a. Valtioneuvosto teki päätöksen alueiden kehi ämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehi ämisen tavoi eista. Tavoi eissa korostetaan alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. Laajan maaseutupolitiikan näkökulmasta tämän tavoi een saavu aminen edelly ää kaupunki- ja maaseutupolitiikan samanaikaista edistämistä sekä erityisen huomion kiinni ämistä maaseutujen ja kaupunkien vuorovaikutusta tukeviin toimiin. Kansalaisten hyvää elämää edistää maaseuduilla ja kaupungeissa läheisyyden ekonomia. Käsite ei ole peräsin EU:lta vaan se on paikallisten toimintaryhmien työssä syntynyt innovaatio. Läheisyyden ekonomia on paikallisyhteisöjen kansalaislähtöistä suunni elua palveleva käsite. Se korostaa arkielämän sujuvuuden huomioon o amista tärkeänä yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissa yhdyskunnissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman joustavasti saavu-

29 25 te avissa. Käsite läheisyys" ei vii aa pelkästään maantieteelliseen läheisyyteen, vaan esimerkiksi lyhyisiin jonotusaikoihin palveluja hanki aessa, pysäköinnin helppouteen ostoksilla käytäessä, palvelujen saamiseen yhdeltä luukulta" tai sosiaalisten verkostojen monipuolisuuteen. Läheisyyden ekonomiaa tulee pohtia eri tavoin kaupunki- ja maaseutuyhteisöissä. Maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomian toteutuminen edelly ää erityisen huomion kiinni ämistä palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synny ämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehi ämiseen, maankäytön suunni eluun sekä liikkumisen joustavuuteen. Maaseutupolitiikan linjana on sellainen kansallinen, maakunnallinen ja paikallinen päätöksentekojärjestelmä, jossa maaseutua koskevia päätöksiä arvioidaan läheisyyden ekonomian heikkenemisen tai vahvistumisen näkökulmasta. 1.3 Maaseutujen moninaisuus Luonnonolosuhteiden merkitys maaseudun alueellisessa erilaistumisessa on vähentynyt. Maaseudulle on tullut uusia toimintoja: monenlaista teollista ja muuta yri äjyy ä sekä yhteiskunnallisia palveluja. Lisäksi maaseudulla on yli vapaa-ajan asuntoa. Maaseudun suurin yksi äinen väestöryhmä on taajamissa työssäkäyvät. Maaseutu ei ole yhtenäinen alue, vaan sen kul uuriset, maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti jopa maantieteellisesti melko suppealla alueella. Mitä lähempää maaseutua katselee, sen vaihtelevampana sen näkee. Maaseutua on määritelty amma ien, kul uurin, organisaatioiden ja elämäntavan kau a. Näiden määreiden perusteella on kuitenkin vaikea tehdä enää eroja maaseutujen ja kaupunkien välillä: maaseudulla asuu monien amma ien harjoi ajia, kul uuriset vaiku eet leviävät maaseudulle ja kaupunkeihin samojen periaa eiden mukaisesti. Perinteinen yhteisöllisyys on muu unut ja loiventunut yhtä hyvin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Yhtenäisten ja erityisesti maaseutuun tai erityisesti kaupunkiin lii yvien elämäntapojen, kul uuri-ilmiöiden ja amma ien aika on ohi. Nykyistä yhteiskuntaa leimaa sirpaloituminen ja se ilmenee yhtä hyvin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Ihmisiä ero avat tai yhdistävät kul uuriset, elämäntapaan tai amma iin lii yvät piirteet eivät määräydy läheskään entisenlaisesti asuinpaikan perusteella, vaan taustalla on yhä enemmän koulutukseen, tulotasoon ja sukupolviidentitee iin lii yviä tekijöitä. Toisaalta maaseutujen ja kaupunkien välillä on edelleen myös eroja. Tärkeä ero tulee asutusmuotojen ja fyysisen ympäristön perusteella. Maaseutua leimaavat kaupunkeja avoimemmat maisemat sekä väljemmät asutusmuodot. Toisaalta rajapinnoilla on vaikea päätellä, mihin kaupunki pää yy ja mistä maaseutu alkaa. Maaseudut eroavat kaupungeista myös alueellisen työnjaon asetelmassa. Maaseutujen roolina on ollut ja on vieläkin raaka-aineiden, energian ja elintarvikkeiden tuo aminen sekä virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen. Suomelle tyypillinen maaseudun tehtävä alueellisessa työnjaossa on ollut raaka-aineen tuo aminen metsäteollisuudelle. Sitä se on edelleen, mu a paljon nykyistä enemmän on saatava irti jalostamalla. Metsien siirtyminen yhä laajemmin kaupungeissa asuvien omistukseen tuo uuden ulo uvuuden

30 26 maaseutujen ja kaupunkien vuorovaikutukseen. Luultavasti metsien käy öön lii yvät intressit myös tämän kau a monipuolistuvat. Maaseutua tarkastellaan myös tie ynä maantieteellisenä alueena ja maaseutuväestöksi määritellään ihmiset, jotka tuolla alueella asuvat. Ongelmana on maaseutualueiden määri ely. Eri maissa maaseutualueet käsitetään hyvin eri tavalla. Esimerkiksi USA:ssa maaseudun kehi ämisohjelmat suunnataan sellaisiin yhdyskuntiin, joiden asukasluku on alle asukasta. Käsite maaseutu vii aa eri maissa aivan erityyppisiin alueisiin. Tämän vuoksi maaseutuun lii yvät kansainväliset vertailut ovat vaikeita. Maaseutu on suhteellinen käsite, ja vahvasti kul uurisesti määräytynyt. Suomen sisäisessä tarkastelussa maaseutu rajataan toisinaan taajama -käsi een avulla. Tällöin maaseutu on taajamien takainen alue. Taajama on vähintään 200 asukkaan yhteisö, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen käy ö maaseudun määri elyperustana ei ole vailla ongelmia, sillä taajaman ja haja-asutusalueen välinen raja ei ole pysyvä: yleinen suunta on taajamien laajeneminen ja haja-asutusalueiden pienentyminen. Haja-asutusalueiden rajat ovat myös riippuvaisia kuntien kaavoituspolitiikasta. Maaseutu määritellään joskus myös kuntamuodon perusteella. Maaseuduksi nimetään tässä tapauksessa sellaiset kunnat, jotka eivät ole kaupunkeja. Aikoinaan näitä kuntia kutsu iinkin maalaiskunniksi. Kuntamuotoon perustuvat maaseutu- ja kaupunkikäsitteet ovat kuitenkin toimima omia, sillä Suomen 113 kaupungin joukossa on kuntia, jotka pienehkön keskustaajamansa ulkopuolisilta osin ovat asutukseltaan ja maisemiltaan maaseutua. Kaupungin käsite on Suomessa vesi ynyt. Tästä kärsivät oikeat kaupungit ja oikeat maaseudut. Eikä käsi eellä ole enää myöskään juridista tai hallinnollista sisältöä. Vauhdi uva kuntaliitostoiminta lisää käsi eiden sekavuu a. Yleisen ja yhteisen edun vuoksi Suomessa kanna aisi käy ää kunnista yksinomaan kuntakäsite ä. Maaseutu on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa; maaseutu heijastaa ulkopuolisen yhteiskunnan kehityskulkuja, mu a toisaalta myös vaiku aa niihin. Maaseutu on monimuotoinen; Suomi on monien maaseutujen maa. Maaseudulla korostuu ihmisten ja luonnon välinen suhde. Maaseutu on areaalisten elinkeinojen alue, mu a samalla se lähestyy koko maan elinkeinollista keskiarvoa. Maaseudun elinvoima määri yy ihmisten ja heidän hyvinvointinsa määrän ja muutosten kau a. Maaseutu on kaupunkien kanssa vuorovaikutuksessa oleva, kansallisiin ja kansainvälisiin kehityskulkuihin kytkeytyvä, monimuotoinen, osaavien ja tahtovien ihmisten sekä luonnon muodostama haja-, kylä- ja pikkukaupunkiasumisen ja yhä useampien ammattien yhteisö.

31 Maaseutupolitiikan maaseudut Aikoinaan käytiin kiivastakin keskustelua siitä, millä tavoin maaseutu tulisi suomalaisessa maaseutupolitiikassa hahmo aa. Esite iin näkemyksiä siitä, e ä kuntapohjainen tyypi ely jä ää huomioon o ama a monia suomalaisen maaseudun vivahteita, siksi tyypi ely tulisi tehdä kuntaa pienempien alueyksiköiden avulla. Samoin arvioitiin, e ä Suomessa omaksutussa tyypi elyssä maaseutu ryhmi yy liiaksi keskus-periferia -ulottuvuudelle, jolloin maaseudun mosaiikkimaisuus ei rii ävästi välity. Lopulta kuitenkin päädy iin kuntatyypi elyyn, jota seuraavassa luonnehditaan myös alueiden kehitysnäkymien kannalta: (i) Kaupunkien läheinen maaseutu. Tällä alueella on parhaat kehi ymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yri äjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoi uu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Näissä osissa maata ovat parhaat edellytykset maataloudelle ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Monet tämän alueen kunnista saavat muu ovoi oa. Etenkin lapsiperheet suosivat tätä alue a. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat, joukossa myös pieniä kaupunkeja, pystyvät monipuolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mu a säily ävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. (ii) Ydinmaaseutu. Alue on vahvaa alkutuotantoalue a. Paikka paikoin on myös maaseudulla sijaitsevia teollisuuden toimialakeski ymiä. Alkutuotantoon lii yy ydinmaaseudulla myös erikoistuneen alkutuotannon keski ymiä. Ne lii yvät esimerkiksi sikatalouteen, turkistarhaukseen, lasinalaisviljelyyn ja siipikarjatalouteen. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijoi uvat Etelä- ja Länsi-Suomeen. (iii) Harvaan asu u maaseutu. Tämän alueen uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muu avat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee, uudet työpaikat eivät riitä korvaamaan perinteisten työpaikkojen poistumaa, vanhusväestön määrä lisääntyy ja kuntien taloudellinen kantokyky on kovilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon ase amat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehi ymisedellytyksiä. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Harvaan asutun maaseudun pääosa on koko Suomen EU-jäsenyyden ajan ollut joko tavoite 6:n tai tavoite 1:n piirissä. Kaupunkeja ei ole tässä tyypitelty kaupungeiksi kuntamuodon mukaan, vaan asutusmuotojen, elinkeinorakenteen ja asukastiheyden perusteella. Suomen 44 kaupunkia ovat joko kaupunkisseutujen keskuksia (pääosa) tai paikallisia keskuksia. Kuvassa 5 on omana aluetyyppinään kaupunkien ja maaseutujen vuorovaikutusalue. Vuorovaikutusalue korvaa tällöin kaupunkien läheisen maaseudun, mu a siinä on mukana myös muutamia kymmeniä ydinmaaseudun kuntia. Vuorovaikutusalueen määri elyn kau a on halu u korostaa maaseutujen ja kaupunkien kumppanuu a sekä siitä viriäviä yhteistyöhankkeita. Erityisesti vuorovaikutusalue on maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan yhteistyön ken ä.

ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme

ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme 1 ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2008 Tiivistelmä 2 Julkaisija Taitto Kirjapaino Kannen kuva Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Keltainen toukokuu / Ben

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

erityisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006

erityisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006 Maa- ja metsätalousministeriö E Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006 Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002)

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing)

Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing) 3.11.2009 Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing) Suomi on luonteeltaan hyvin maaseutumainen maa. Valtaosa suomalaisista viettää maaseudulla aikaansa joko ympärivuotisesti tai kausittaisesti niin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

Paikallisesti eriytyvä maaseutu 27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Hanna-Mari Kuhmonen Esityksen sisältö Maaseutuvaikutusten arvioinnin lähtökohdat, tarkoitus

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot