ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme"

Transkriptio

1 1 ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma

2

3 ELINVOIMAINEN MAASEUTU - yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma

4 Julkaisija Taitto Kirjapaino Kannen kuva Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Keltainen toukokuu / Ben Rydman Suomen Printman Oy Hyvinkää 2004 Keltainen toukokuu / Ben Rydman

5 1 JULKAISIJA Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR SARJA / N:O JULKAISUN NIMI ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ILMESTYMISAJANKOHTA 10/2004 Joulukuu 2004 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) (nid.) (pdf) TEKIJÄT Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä JULKAISUN KUVAUS AVAINSANAT KOKONAIS- SIVUMÄÄRÄ Maaseutupolitiikka, kokonaisohjelma, maaseutu, YTR, teemaryhmä, toimintaryhmätyö, kylätoiminta, maaseututyyppi, maakuntaohjelma Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on Suomessa käyttöön otettu menettely kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Useiden sektoripolitiikan alojen päätökset ovat vaikuttavinta alue- ja maaseutupolitiikkaa, eikä niiden yhteydessä aina pystytä toimimaan alueiden kannalta myönteisesti. Siksi kokonaisohjelma etsii kielteisiä vaikutuksia vähentäviä keinoja ja toisaalta se rakentaa ja vahvistaa aitoa poikkihallinnollista toimintaa. Monissa kysymyksissä kokonaisohjelma tukee ja täydentää hallinnonalojen ratkaisuja, mutta ohjelma tarjoaa päättäjille myös sektorihallintojen korostuksiin nähden vaihtoehtoja. Edelliset kokonaisohjelmat ovat vuosilta 1991, 1996 ja Niiden valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä hankitut kokemukset on hyödynnetty neljännen ohjelman valmistelussa. Tällä kertaa liikkeelle lähdettiin maakuntaseminaareista ja -neuvotteluista. Maaseutupolitiikan käytännöissä verkostomainen työ on hyvin olennaista. Myös kokonaisohjelman laadinta perustui pääosin alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen työhön. Samat tahot muuttuvat vuosien aikana ohjelman 133 ehdotuksen toteuttajiksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kokonaisohjelman laatija. Se toimii maan hallituksen apuna myös kokonaisohjelman esitysten toteuttamisessa. Ohjelman poliittisen prosessin olennainen osa on samanniminen erityisohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksynee vuoden 2004 aikana. Sen linjaukset kantavat etenkin vuosille 2005 ja Monilta osin ne tukevat kehitystyötä, jota laajan kokonaisohjelman verrattain yksityiskohtaiset esitykset edellyttävät. Laaja versio on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma.

6 2

7 3 ESIPUHE 7 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 9 OHJELMAN TARKOITUS JA ELINVOIMAISEN MAASEUDUN VISIO SUUREN MAASEUDUN MAA Maaseudun aluerakenteen muutos Suomen aluerakenteen maaseutupolii inen tulkinta Maaseutujen moninaisuus Maaseutupolitiikan maaseudut Maaseutujen kehitysprosesseja LAAJAN MAASEUTUPOLITIIKAN MAA Maaseutupolitiikan lähtökohdat Suomen maaseutupolitiikan ensimmäiset 15 vuo a Suomalainen maaseutupolitiikka kansainvälisessä toimintaympäristössä IHMISTEN JA YHTEISÖJEN MAASEUTU Toimivat yhteisöt Maaseutu asuin- ja elinympäristönä Maaseudulle oma kul uuriohjelma Maaseutututkimus syvenee Koulutus ja neuvonta aluekehi äjinä Maaseudun työ monipuolistuu Teollisuu a paljon, palveluita vähän Tietoverkot ka aviksi Vastuuta koko liikennejärjestelmästä Liikkuminen ja logistiikka Maatalous osana toimivaa maaseutua 102

8 4 OSA II MAASEUTUPOLITIIKKAA TEEMOITTAIN MAASEUDUN TOIMINTARAKENTEIDEN 108 VAHVISTAMINEN Naisten voima käy öön yri äjyydessä Nuorille juuret maaseutuun Kylät palvelemaan asukkaita Toimintaryhmätyö laajenee ja voimistuu Kuntayhteistyön muodot kehi yvät, talous pysyy kireänä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus - käy ämätön voimavara ELINKEINOJEN JA TYÖN UUDISTAMINEN Elinkeinopolitiikan maaseututoimet Yri äjyyden menestystekijät maaseudulla Maatalouden muu uva rooli maaseudulla Metsät maaseudun vihreä oksa Kulu ajalähtöinen pk-elintarvikejalostus Matkailu kasvava elinkeino Luonnontuoteala on mahdollisuuksien kirjo Kala-, riista- ja porotalous maaseudun elinkeinoina Uusiutuvien energiamuotojen ja turpeen hyödyntäminen Etätyö joustava tapa alueellistaa työtä Pienet mu a runsaat työmahdollisuudet käy öön PERUSPALVELUJEN KUNNOSSAPITO JA RAKENTAMINEN Laajakaistat maaseudulle Maaseudun tiestö Toimiva taksiverkko Hyvinvointi mi aa elinvoiman Puhdas vesi ja kierrätys Kyläkauppojen tuesta monitoimipalvelujen tukijärjestelmäksi OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Maaseutututkimukselle ohjelma opetukselle koulutusohjelma Valtakunnalliset tutkimus- ja kehi ämishankkeet Koulutusasteiden maaseututoimet Teknologia käy öön Kul uurista työtä ja elämänlaatua Kaksikielisten alueiden erityiskysymykset 226

9 5 OSA III SUOMEN MAASEUTUPOLITIIKKA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN KOKONAISOHJELMAN ROOLI KEHITTÄMISOHJELMIEN KOKONAISUUDESSA Aluekehityslaki ja erityisohjelmat Maaseutupolitiikka ja maakuntaohjelmat Maaseutupolitiikka ja EU-osarahoi einen ohjelmatyö Maaseutupolitiikka ja politiikkaohjelmat MAASEUTUPOLITIIKKA, MAATALOUSPOLITIIKKA JA ALUEPOLITIIKKA Maatalouspolitiikan ja maaseutupolitiikan suhde Suomessa ja Euroopan unionissa Maaseutupolitiikan vuorovaikutus alue- ja kaupunkipolitiikan kanssa Ohjelman ehdotukset maaseututyypei äin EU-OHJELMAKAUDEN MAASEUTUPOLITIIKKA Komission ehdotuksen vaikutukset maaseutupolitiikkaan EU:n maaseutuohjelma KOKONAISOHJELMAN TOTEUTUS JA TARVITTAVAT VARAT Maaseutupolii isten strategioiden ja kehi ämistoimenpiteiden yhteys Valtioneuvosto pää ää, ministeriryhmä seuraa, YTR avustaa toteutuksessa Alue- ja keskushallinnon yhteiset toimintalinjat Uusia varoja tarvitsevat toimenpiteet 264 LÄHDELUETTELO 268 LIITTEET 281 LIITE 1. Kokonaisohjelman valmisteluprosessi 282 LIITE 2. Kokonaisohjelman ympäristö- ja sukupuolivaikutukset 286 LIITE 3. Kokonaisohjelman ehdotukset maaseututyypei äin 289 LIITE 4. Ehdotusten vaiku avuuden mi aaminen 310

10 6

11 7 ESIPUHE "ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme" on järjestyksessä neljäs integroivaan o eeseen ja valmisteluun perustuva, koko maata koskeva ja sektorialojen myönteisiin maaseutuvaikutuksiin pyrkivä maaseutupolii inen kokonaisohjelma. Ohjelma on sisällöllisesti monipuolinen ja tähtää useiden toimijoiden yhdensuuntaisiin tavoi eisiin ja työhön yhteiskunnan eri foorumeilla. Valmistelussa oli olennaista tietojen ja esitysten tulo alhaalta ylöspäin ja niiden käsi ely sekä sektorei ain e ä yhdessä poikkihallinnollisesti. Maaseutupolitiikka ei ole eri elinkeinoalojen ja hallinnonalojen tavoi eiden ja keinojen summa, vaan näiden täydentäjä ja joissakin tapauksissa vaihtoehto. Maaseudun kehitystyö on olennaisesti vaikeutunut tilanteessa, jossa elinkeinoalat ja organisaatiot kehi ävät toimintaansa vähentämällä työpaikkoja, suurentamalla yksiköitään tai siirtämällä toimintojaan keskuksiin. Vastalääke näihin usein väistämä ömiin ratkaisuihin on eri alojen, organisaatioiden ja ryhmien yhteisten tavoi eiden vahvistaminen. Paikallisesti ja alueellisesti voimia kokoavat työmuodot ovat maaseutupolitiikan ydintä. Ohjelman valmistelu alkoi toukokuussa 2003 seminaari- ja neuvo elusarjalla maakuntien aluetoimijoiden kanssa. Prosessi (ks. liite 1) jatkui neuvo eluilla keskushallinnon, järjestöjen ja puolueiden kanssa. Syksyllä valmisteluun tuli mukaan maaseutuprofessoreista koo u strategiaryhmä. Aivan joulun alla 2003 työnsä aloi i YTR:n nimi ämä koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä oli koota eri suunnilta tulevat esitykset, niiden perustelut ja muu informaatio kokonaisohjelmaksi. Olennainen osa valmistelua oli YTR:n teema- ja työryhmien ja vastaavien panos oman alansa esitysten ja niiden perustelujen tekemisessä. Talvella 2004 prosessin johtoon astui ministerityöryhmä, joka pää i soveltaa uu a aluekehityslakia siten, e ä laaditaan aiempien käytäntöjen mukainen laaja ja verraten yksityiskohtainen kokonaisohjelma, jonka perustalta kirjoitetaan aluekehityslain edelly ämä maaseutupolii inen erityisohjelma maaseutupolitiikan polii iseksi linjaukseksi. Siten kokonaisohjelmasta laaditaan kaksi versiota, laajempi ja suppeampi, jotka olennaisilta ja yhteisiltä osiltaan ja asioiltaan ovat yhteneväiset. Strategiaryhmän anti näkyy lähinnä ohjelman osassa I, teemaryhmien osassa II ja YTR:n sihteeristön osassa III. Neuvo eluosapuolilta ja koordinaatioryhmän jäseniltä tuli tärkeää täydennystä moniin kohtiin. Kaikkiaan kokonaisohjelman valmistelu on ollut laajapohjainen ja avoin prosessi. On perusteltua luo aa myös esitysten toteutumiseen. Tämä maaseutupolii isen kokonaisohjelman laaja versio on toisaalta maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma vuosille , toisaalta se on perusta valtioneuvoston hyväksymälle maaseutupolii iselle erityisohjelmalle, mikä osoi aa tulevien vuosien kehitystyön päälinjat. Myös erityisohjelma valmistuu syksyllä Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2004 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ Ilkka Ruska ylijohtaja, osastopäällikkö puheenjohtaja Eero Uusitalo maaseutuneuvos, pääsihteeri

12 8

13 9 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT

14 10 OHJELMAN TARKOITUS JA ELINVOIMAISEN MAASEUDUN VISIO Maaseudun lukuisten määritelmien mukaisesti myös elinvoiman ainekset ovat kirjavat ja vaihtelevat. Visio Suomen maaseudun elinvoimasta sisältää sekä ajassa omalakisesti toteutuvia asioita e ä polii isesti ohja avia tekijöitä. Maaseutu on pysyvä, mu a maaseutupolitiikka vielä nuori politiikan ala. Maaseutu on pitkien etäisyyksien kyliä, metsiä ja peltoa, määritelmästä riippuen joka toisen tai joka viidennen suomalaisen asuinpaikka. Suomi on suurine, harvaanasu uine maaseutuineen ja pohjoisine sijainteineen hyvin poikkeuksellinen maa Euroopassa. Ehkä siksi Euroopan unionista ei tule rii ävää ymmärrystä maataloudellemme, eikä myöskään maaseutumme peruspiirteille. Suomessa on erityinen tarve kehi ää maaseudun olosuhteisiin purevaa politiikkaa, joka samalla o aa huomioon maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamat mahdollisuudet. Vaikka elinvoimaisen maaseudun ehdot ovat kovat, kaikkiin elinvoimaisen maaseudun osatekijöihin voidaan vaiku aa useiden politiikanalojen keinoilla ja maaseutupolitiikalla. Maaseutupolitiikan strategisena tavoi eena on maaseudun pitäminen nykyistä vahvemmin mukana kansallisessa kehi ämisessä. Aluekehi ämisen lähtökohtana tulee olla vahva maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä niitä yhdistävä vuorovaikutuspolitiikka. Tällainen aluepolitiikan asetelma takaa myös parhaat aluerakenteelliset edellytykset Suomen menestyksen välineille etenevän globalisaation maailmassa. Suuret väestön, amma ien ja teknologian muutokset vaiku avat rajusti maaseutuun. Rakennemuutos ei sinänsä edellytä, e ä maaseutu on aina ja kaikkialla mene äjä. Uusilla tavoi eilla, ratkaisuilla, järjestelyillä ja organisoitumisilla saadaan aikaan sekä vastaiskua e ä uusia toimintamahdollisuuksia. Miten se kussakin tapauksessa tehdään, on maaseutupolitiikan ydinkysymyksiä. Yksi väl ämätön, vaikkakaan ei rii ävä, ehto on maaseudun asukkaiden lisääntyvä vastuuno o alueensa kehi ymisestä, mihin sisältyy suuri vaiku amismahdollisuus. Kun olosuhteet ovat ratkaisevasti muu uneet, eivät myöskään entiset organisaatiot ja toimintatavat enää päde. Uusien, voimia kokoavien mekanismien aikaan saaminen on maaseudun kehi ymisen ehto. Tällä hetkellä valtion ja kuntien tukivarat hajaantuvat monille vanhoille mu a osin rii ämä ö- Elinvoimainen maaseutu on väestö-, elinkeino- ja ammattirakenteeltaan monipuolinen tahtovien ja vastuuta kantavien asukkaiden alue osaamiseltaan ja teknologialtaan kilpailukykyinen alue asuinympäristönä houkutteleva ja yrittäjyyttä suosiva kulttuuriympäristöä vaaliva alue verkostoituva ja vuorovaikutteinen kaupunkien kanssa useita erityyppisiä alueita voimakkaiden paikallisyhteisöjen alue alue, joka tuottaa useita välttämättömyyshyödykkeitä: ruokaa, puuta ja teollisuustuotteita kulkukelpoisten teiden ja kilpailukykyisten tietoliikenneyhteyksien alue hyvinvointipalveluiltaan toimiva alue kaikille kansalaisille luontoyhteyden, elämyspalveluja ja rauhaa tarjoava alue.

15 11 mästi toimiville organisaatioille. Myös toimintatilojen omistus- ja kunnostusvastuissa on muutospaineita olosuhteiden muu uessa. Maaseudun toiminnallisten ja organisatoristen rakenteiden uusiminen on väl ämätöntä. Pääministeri Ma i Vanhasen hallitus sitoutui ohjelmassaan päivi ämään maaseutupolii isen kokonaisohjelman. Edellinen eli 3. kokonaisohjelma on toteutuksensa loppusuoralla. Lähes kaikki sen esitykset on toteute u. Tarvitaan uusi ohjelma suuntaamaan maaseudun kehi ämistoimia. Tässä tilanteessa päivitys tarkoi aa sitä, e ä pääosa edellisen ohjelman linjauksista säilyy, mu a ehdotukset lähivuosien käytännön toimenpiteistä uudistuvat. Myös hallituksen päätös valtakunnallisista alueiden kehi ämisen tavoi eista antaa selustatukea useille kokonaisohjelman linjauksille ja ehdotuksille. Kun toisen kokonaisohjelman yhteydessä vuonna 1995 ote iin käy öön sana kokonaisohjelma, siihen oli useita syitä. Halu iin osoi aa, e ä tasapainoinen aluekehitys vaatii ehdo omasti monia muitakin toimenpiteitä kuin vain EU:n ohjelma- ja rakennepolitiikan keinojen käy öä. Toinen syy oli maaseutuohjelman rakentaminen niin, e ä siihen sisältyy linjauksia ja ehdotuksia niin valtiolle, kunnille, yliopistoille, järjestöille kuin yrityksillekin. Kokonaisohjelma on siten pyrkimys löytää yhdensuuntaisia tavoi eita ja vahvistaa niitä. "Kokonais" -sanaan lii yy vielä tavoite käsitellä lähivuosien väl ämättömiä kehi ämistoimia kaikilla toiminnan tasoilla. Maaseutupolitiikkaa on tehtävä niin EU:ssa, OECD:ssä kuin maakunnissa, seutukunnissa, kunnissa ja kylissä. Kokonaisohjelma ja sen pohjalta laadi u erityisohjelma keski yvät laajan maaseutupolitiikan kysymyksiin ja maaseutupolitiikan järjestelmän kehi ämiseen. Uudistetun aluekehityslain mukaan valtioneuvosto hyväksyy nk. erityisohjelmat, joista yksi on maaseutupolii inen kokonaisohjelma. Kokonaisohjelma sisältää kuitenkin luonteensa mukaisesti paljon linjauksia ja ehdotuksia myös muille kuin valtionhallinnolle. Näistä valtioneuvosto ei voi tehdä päätöstä. Siksi laaditaan kokonaisohjelmaan perustuva maaseutupolii inen erityisohjelma, joka sisältää valtionhallinnon linjaukset ja päätökset maaseudun kehitystyössä. Ohjelmien yhteisten asioiden linjaukset ovat yhteneväiset. Selvyyden vuoksi puhutaan maaseutupolii isesta kokonaisohjelmasta, joka on käytännössä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma. Maaseutupolii inen erityisohjelma on kokonaisohjelman polii inen osa eli valtioneuvoston maaseutupolitiikan lähivuosien linjaus. Maaseutu ei ole takamaa tai vain keskusten myönteisten veturivaikutusten tai kielteisten imurivaikutusten kohde. Se on kaupunkimaisuudelle vaihtoehtoinen alue, jonka olemassaolo ja saavute avuus ovat yhteiskunnallinen arvo sinänsä - useista syistä. Se on myös alue, jolla on oma tahto ja visio kehi yäkseen, mu a se tarvitsee aivan samoin kuin keskuksetkin julkisen vallan aktiivisia kehi ämistoimenpiteitä. Maaseutupolitiikan tavoi eena on taata elinvoimainen ja toimiva maaseutu. Suomen maaseutu koostuu yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti hyvin erilaisista alueista. Väestö- ja amma irakenteen monipuolistuminen on jatkunut jo pitkän aikaa ja jatkuu edelleen. Myös maaseutu muu uu monikul uuriseksi. Kaikki muut vision kohdat sen sijaan ovat pääosin polii isen tahdon ja ymmärryksen kysymyksiä. Maaseudulla on edellytykset olla fyysisesti ja sosiaalisesti vetovoimainen asuin-, kulutus- ja yri ämisympäristö, mu a myönteisiä olosuhteita ei saavuteta itsestään. Kaikki vision osat edelly ävät tahtoa ja uskoa tulevaisuuteen.

16 12 Olennaista on määri ää elinvoimainen maaseutu ihmisten kau a. Maaseudun ongelmien suuruusluokka estää rii ävien myönteisten tulosten saavu amisen pelkästään hallinnon toimenpiteiden avulla. Kunnan ja valtion on maaseudun olosuhteissa luote ava asukkaisiin entistä enemmän ja yhdessä heidän kanssaan rakenne ava edellytykset yritystoiminnalle ja asumiselle. Elinvoimaansa lisäävä maaseutu ei ole mahdo omuus. Silti maaseudun monipuolisuuteen kuuluu myös prosessi, jossa toiset alueet mene ävät, toiset kehi yvät. Vahva maaseutupolitiikka luo aa paikallisiin, alueella toimiviin ihmisiin sekä viranomaisten alueherkkään toimeenpanon koordinointiin. Se yli ää hallinnonalojen rajoja ja rakentaa aitoa yhteistyötä sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön vaiku aakseen ja saadakseen oppia. Maaseutu on ongelmien ja mahdollisuuksien kirjo. Maaseutupolitiikka on mahdollisuuksien taide a ja useiden asioiden liike ä. Kokonaisohjelma on strategialtaan tiivis ja tavoi eellinen. Ehdotukset on mitoite u niin, e ä ne ovat toteute avissa tai saate avissa ratkaisevasti liikkeelle lähimmän neljän vuoden aikana.

17 Koulutus, osaaminen ja kulttuuri Työllisyyspolitiikka Liikenne- ja viestintäpolitiikka Ympäristö, yhdyskuntasuunnittelu ja asuntopolitiikka Maakunta-, seutukunta- ja kuntapolitiikka Veropolitiikka ja talousarvio Elinkeino- ja energiapolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikka Maatalous-, metsä ja luonnonvarapolitiikka EU, OECD, WTO 13 Valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia ja ministeriryhmät Valtio MMM STM KTM VM SM YM LVM TM OPM Alue- ja maaseutupolitiikka Aluehallinto ja asiantuntijaorganisaatiot Laaja Suppea Toimintaryhmät ja seutukunnat Kunnat Kylät ja yhdistykset Yritykset, maatilat ja asukkaat Kylätoiminta Toimintaryhmätyö Politiikkaohjelmat ml. YTR:n työmuodot Erityisohjelmat ml.maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maakuntaohjelmat EU-ohjelmavälineet Maaseututyypit Harvaan asuttu maaseutu - Ydinmaaseutu - Kaupunginläheinen maaseutu - Kaupungit Kuva 1. Suomen maaseutupoliittinen järjestelmä

18 14 1. SUUREN MAASEUDUN MAA 1.1 Maaseudun aluerakenteen muutos Vuoden 2002 lopussa maaseudulla asui noin 42 prosen ia suomalaisista. Työpaikoista vain 32 prosen ia sijaitsi maaseudulla vuoden 2001 tilanteen mukaan. Väestö- ja työpaikkaosuuksien iso ero kuvaa keskuksissa työssäkäynnin voimakkuu a. Tarkastelu perustuu kuntien nelijakoon: kolme maaseututyyppiä tai kaupunki (lähemmin luvussa 1.4). Taulukko 1. Väestö ja työpaikat aluetyypeittäin Väestö 2002 Koko maa Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupungit ,9 % Ydinmaaseutu Maaseutu ,1 % Harvaan asuttu maaseutu Työpaikat 2001 Koko maa Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupungit ,9 % Ydinmaaseutu Maaseutu ,1 % Harvaan asuttu maaseutu Väestön muutos ja Maaseutualueita ja niiden kehitystä tarkastellaan usein liian yleisellä tasolla. Autioituminen koskee vain pientä osaa maaseutua. Väestö vähenee maaseutualueilla, mu ei läheskään kaikilla alueilla, suuressa osassa ei tapahdu mitään muutosta. Osassa maaseutua väestömäärä kasvaa ja syntyy uu a asutusta uusille alueille. Maaseudun aluerakenteen muutoksen mosaiikkimaisuus tulee esille, kun sitä tarkastellaan tarpeeksi pienin yksiköin. Maaseudun aluerakenteen muutosta neliökilometriruutuaineiston avulla arvioiva tutkimus luoki elee maaseutualueiden neliökilometriruudut väestön muutoksen suhteen viiteen eri tyyppiin: 1. Uusasutus 2. Väestö kasvanut 3. Väestö ennallaan 4. Autioitunut 5. Väestö vähentynyt Ben Rydman Maaseutualueiden määri elyn lähtökohtana työssä käyte iin maaseudun määri elyä, jossa maaseutua ovat kaikki tilastollisen taajaman ulkopuoliset alueet sekä alle 500 asukkaan taajamat. (Keränen 2004.)

19 15 Taulukko 2. Väestön muutos muutostyypeittäin Väestö kasvanut Väestö ennallaan Muutostyyppi Uusasutus Autioitunut Ruutuja Väestö 1990 Väestö 1996 Muutos Väestön kasvualueet keski yivät 1990-luvun alkupuoliskolla maakuntakeskuksia ympäröivien kuntien lisäksi myös laajemmin maakuntien maaseutualueille, kuten Keski- Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin, Lappiin, Keski-Suomeen, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Vuosina väestön kas- Väestönkasvu suhteessa koko maan väestöön kpl % hlöä hlöä hlöä % % Väestö vähentynyt Yhteensä Lähde: Keränen Uusasutus-ruutuja eli sellaisia ruutuja, joissa ei ollut asukkaita vuonna 1990 mu a oli 1996, oli kaikkiaan yli kpl. Ne muodostivat 4,8 prosen ia kaikista asutuista ruuduista. Näissä väestö lisääntyi yli henkilöllä. Väestön kasvu-ruutuja oli noin kappale a; yli neljännes asutuista ruuduista. Näillä alueilla väestö kasvoi henkilöllä, mikä koko maan maaseutuväestöön suhteute una oli 9,5 prosen ia. Väestö säilyi ennallaan hieman yli viidesosassa asu uja ruutuja. Autioituneiden ruutujen osuus oli samansuuruinen kuin uusasutus-ruutujen (4,8 %). Väestö vähentyi lähes ruudussa, mikä oli 42 prosen ia asutuista ruuduista ja koko maan maaseutuväestöön suhteute una -10,4 prosen ia. Vuosina maaseutualueiden väestö vähentyi henkilöllä, mikä koko maaseutuväestöön suhteute una tarkoi i -1,7 prosen ia. Uu a asutusta syntyi 3,9 prosentilla ruuduista ja vastaavasti 4,7 prosen ia ruuduista autioitui. Väestö kasvoi neljänneksellä maaseutualueista, ennallaan väestö pysyi lähes samansuuruisella alueella ja 43: ssa ruudussa sadasta väestö väheni. Verra aessa aikajaksojen välisiä eroja muutostyypei äin vuosina väestön kasvualueet olivat pienempiä ja vastaavasti väestön vähentyminen koske i laajempia maaseutualueita kuin 1990-luvun alkupuoliskolla.

20 16 Taulukko 3. Väestön muutos muutostyypeittäin Väestö kasvanut Väestö ennallaan Muutostyyppi Uusasutus Autioitunut Väestö vähentynyt Ruutuja Väestö 1996 Väestö 2002 Muutos Väestönkasvu suhteessa koko maan väestöön kpl % hlöä hlöä hlöä % % Yhteensä Lähde: Keränen vualueet ovat supistuneet maakuntakeskuksien ympärillä pienemmiksi ja maakuntien kasvualueet ovat lähes hävinneet lukuun o ama a Etelä-Suomea. Väestön kasvualueet ovat keski yneet Tampereen ja Turun ympäristöön sekä koko Uudenmaan alueelle. Väestön muutostyyppien tarkastelu maaseututyypei äin nostaa esille muutamia mielenkiintoisia tuloksia: Suhteellisesti laajimmat uusasutusalueet (vuosina ) olivat harvaan asutulla maaseudulla ja väestön kasvu näillä alueilla oli suhteellisesti suurinta. Toisaalta harvaan asu ua maaseutua koske ivat eniten autioituminen ja väestön vähentyminen. Väestön vähentyminen koske i kaikilla maaseututyypeillä suunnilleen yhtä laajoja alueita (40 % pinta-alasta), mu a väestön väheneminen näillä alueilla oli erisuuruista: eniten väki väheni harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla Työpaikkojen muutos ja Vuosina uusia työpaikkoja syntyi noin 8 prosentissa maaseutualueita, työpaikkamäärä kasvoi 14 prosentissa, säilyi ennallaan 28 prosentissa, työpaikat hävisivät 18 prosentissa ja vähentyivät 32 prosentissa maaseutualueita. Tarkasteluaikavälin voimakkaasta taloudellisesta lamasta huolima a työpaikkamäärä lisääntyi uustyöpaikka- ja työpaikkakasvualueilla yli työpaikalla. Työpaikkojen vähentymisalueiden

21 17 Kuva 2. Väestön muutos maaseutualueilla kunnittain ja , % Lähde: Keränen menetykset painoivat kuitenkin kokonaiskehityksen selvästi negatiiviseksi: maaseutualueiden työpaikat vähentyivät yhteensä noin (-16 %). Vuosien selvästi suotuisampi yleinen talouskehitys näkyy työpaikkojen kasvualueiden selvänä laajentumisena ja työpaikkojen vähentymisalueiden pienentymisenä 1990-luvun alkupuoliskoon nähden. Maaseutualueiden kokonaistyöpaikkamäärä säilyikin lähes ennallaan. Työpaikkakehityksen toimialoi ainen tarkastelu osoi aa 1990-luvun alkupuolella työpaikkojen vähentyneen muutamaa toimialaa lukuun o ama a lähes kaikilla toimialoilla. Eniten työpaikat vähenivät maa- ja metsätaloudessa ja seuraavaksi eniten teollisuudessa. Työpaikkakato oli suurin näillä samoilla toimialoilla myös 1990-luvun loppupuolella, mu a maa- ja metsätaloudessa vähennys oli yli kaksi kertaa pienempi kuin aikaisemmin. Sen sijaan monien palvelualojen ja rakentamisen työpaikat lisääntyivät, mikä tasapaino i työpaikkojen muutoksen lähelle nollakasvua (-728 kpl). Palvelualoista eniten kasvoivat kauppa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä muut palvelut. Työpaikkojen muutoksen alueellinen tarkastelu osoi aa tarkastelujaksojen kehityksen erilaisuuden (Kuva 4). Kun 1990-luvun alkupuoliskolla työpaikat lisääntyivät vain noin 40 kunnan maaseutualueilla, laajentuivat kasvualueet 1990-luvun jälkipuoliskolla ka amaan 216 kuntaa. Työpaikkakasvun kuntia oli tällöin kaikissa maakunnissa.

22 18 Taulukko 4. Työpaikkojen määrän muutos muutostyypeittäin Ruutuja Työpaikat Muutos Työpaikkamäärän muutos suhteutettuna koko maaseutuun Muutostyyppi Uusia työpaikkoja Työpaikkamäärä kasvanut Työpaikkamäärä ennallaan Työpaikat hävinneet Työpaikat vähentyneet kpl % kpl % % Yhteensä Lähde: Keränen Huomioita työpaikkamuutoksista maaseututyypei äin: kaikkien maaseututyyppien alueilla työpaikkakehitys on ollut suotuisampaa vuosina kuin : työpaikkojen kasvualueet ovat laajentuneet ja vähentymisalueet pienentyneet. Uusia työpaikkoja on syntynyt alueellisesti laajimmin kaupunkeihin ja kaupunkien läheiselle maaseudulle, mu a harvaan asutun maaseudun työpaikkakasvu oli suhteellisesti suurinta. Työpaikkojen vähentymisalueet olivat laajimpia ydinmaaseudulla (alkutuotannon työpaikat) ja pienimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Useimpien maakuntien maaseutualueilla työpaikkakehitys on ollut suotuisampaa vuosina kuin : työpaikkojen kasvualueet ovat laajentuneet ja vähentymisalueet pienentyneet. Uusia työpaikkoja on syntynyt laajimmin Ahvenanmaan, Lapin ja Uudenmaan maaseutualueille ja vastaavasti uusien työpaikka -alueiden laajuus oli pienin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla; maaseudun työpaikkakasvu oli kuitenkin suhteellisesti suurinta Etelä-Pohjanmaalla (vuodet ). Työpaikkojen kasvualueilla työpaikkamäärän suhteellinen kasvu on ollut useimmissa maakunnissa 2 3 kertaa suurempi 1990-luvun jälkipuoliskolla verra una 1990-luvun alkupuoliskoon.

23 19 Taulukko 5. Työpaikkojen määrän muutos muutostyypeittäin Työpaikkamäärän muutos suhteutettuna koko maaseutuun Muutostyyppi Uusia työpaikkoja Työpaikkamäärä kasvanut Työpaikkamäärä ennallaan Työpaikat hävinneet Työpaikat vähentyneet Ruutuja Työpaikat Muutos kpl % kpl % % Yhteensä Lähde: Keränen "Työpaikat hävinneet" -aluetyypin osuus vaihtelee suhteellisen paljon maakunnittain 9,4 27,8 prosen ia ja työpaikkojen suhteellinen muutos on eräissä maakunnissa (Lappi ja Satakunta) poikkeuksellisen suuri, -20 prosen ia. Työpaikkojen vähentyminen on koske anut laajimpia alueita Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla ja pienimpiä alueita Kainuussa ja Lapissa, mu a työpaikkojen vähentyminen on ollut suhteellisesti suurinta pääosin muilla alueilla (Pohjois-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Lappi) Aluerakenteen muutos väliarviointien valossa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma-alueella kokonaistyöpaikkojen määrä väheni noin 0,7 prosen ia vuonna 2001 edellisestä vuodesta ja oli noin Alueen työ ömyysaste oli 19,1 prosen ia vuonna Pohjois-Suomessa on jatkuvasti menete y alueen omaa työvoimaa muille seuduille. Pohjois-Suomen tavoi eena olevaa väkiluvun pienenemistä ei ole saavute u, mu a poismuu o on saatu hidastumaan myös kaikkein syrjäisimmillä alueilla. Alueen kaupungeissa asuu edelleen enemmän naisia kuin miehiä. Ydinmaaseudulta sekä harvaan asutulta maaseudulta naisten poismuu o jatkuu edelleen.

24 20 Kuva 3. Työpaikkojen lukumäärän muutos maaseutualueilla ja , kpl Lähde: Keränen Kuva 4. Työpaikkojen muutos maaseutualueilla kunnittain ja Lähde: Keränen 2004.

25 21 Tavoiteohjelmaalueen myönteinen poikkeavuus on se, e ä lasten osuus väestöstä on edelleen keskimääräistä korkeampi, korkeimmillaan harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla lasten osuus on kuitenkin keskimääräistä pienempi. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on Pohjois-Suomessa selvästi koko maata alempi ja erityisen heikko tilanne on ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Eläkeikäisten osuus väestöstä on kasvanut ohjelmakaudella kaikilla maaseutualueilla, hitaimmin kuitenkin kaupunkien läheisellä maaseudulla. Ohjelma-alueella kuilu korkea-asteen tutkintojen suori amisessa koko maahan verrattuna syvenee koko ajan. Miesten ja naisten suori amien ylempien korkeakoulututkintojen osuuden ero koko maahan on suuri ja tämä ero on kasvanut tasaisesti vuosina Naiset ovat miehiä suhteellisesti korkeakoulutetumpia. Miehissä Keski-Suomi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa olivat vuonna 2001 yli nelinkertaisesti alieduste uja ylemmän korkeakoulututkinnon suori amisessa verra una koko maan tasoon. Pohjois-Suomen tavoite 1-alue on pääosin syrjäistä maaseutua. Positiivista on ollut harvaan asutun maaseudun työpaikkojen lisääntyminen vuosina 1999 ja Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet koko ohjelmakauden ajan kaikilla alueilla. Tavoite 1 -alueen harvaan asutulla maaseudulla alkutuotannon työpaikkojen vähentyminen on kiihtynyt vuosina Jalostuksen työpaikat ovat tarkasteltavalla alueella ensiksi lisääntyneet kaikilla maaseutualueilla vuosina , ja sen jälkeen alkaneet vähentyä samalla kun alueen kaupungeissa niiden määrä on hieman kasvanut. Palvelualojen työpaikat ovat lisääntyneet kaikilla alueilla. Merkille pantavaa on palvelujen lisääntyminen kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla samalla, kun alueen kaupungeissa niiden kasvu on vähentynyt. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma-alueella väestökehityksen negatiivinen trendi on jatkunut edelleen. Itä-Suomen sukupuolirakenne ei ole maini avasti muu unut ohjelmakauden alkuvuosina. Kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla on naisia enemmän kuin miehiä, ja muilla alueilla taas päinvastoin. Lasten osuus väestöstä ei Itä-Suomessa poikkea ratkaisevasti muun maan vastaavasta osuudesta. Huoma avaa on kuitenkin, e ä päinvastoin kuin Pohjois-Suomessa kuntatyypeistä eniten lapsia on kaupunkien läheisellä maaseudulla ja vähiten harvaan asutulla maaseudulla. Työikäisen väestön osuus on Itä-Suomen kaupungeissa korkeampi kuin koko maan keskiarvo, mu a ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun tilanne on todella huolestu ava. Alueen maakuntien huoltosuhteet ovat koko maan keskiarvoon (1,31) nähden heikot: Etelä-Savossa huoltosuhde on 1,63, Kainuussa 1,87, Pohjois-Karjalassa 1,75 ja Pohjois-Savossa 1,61 (vuonna 2001). Huoltosuhteella tarkoitetaan työ ömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summaa jae una työllisten määrällä (Tilastokeskus 2004a). Eläkeikäisten osuus väestöstä on Itä-Suomen alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Eläkeikäisten suhteellinen osuus on korkein harvaan asutulla maaseudulla ja hyvin korkea myös ydinmaaseudulla. Tämä vii aa palveluiden tarpeen kasvuun näillä alueilla. Kokonaistyö ömyysaste oli 18,3 prosen ia vuonna Työ ömyys on alentunut tavoiteohjelma-alueen kaikissa kuntatyypeissä ohjelmakaudella. Kaupunkien läheisen maaseudun työ ömyysaste on kehi ynyt hieman muita maaseutualueita edullisemmin. Koko maan keskiarvoon verra una Itä-Suomen harvaan asu u maaseutu kärsii edelleen pahimmasta työ ömyydestä. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet

26 22 kuluvalla ohjelmakaudella Itä-Suomessa samaa tahtia kuin muussa Suomessa. Erityisen painavana tällä alueella vaiku aa alkutuotannon työpaikkojen väheneminen harvaan asutulla maaseudulla. Jalostuksen työpaikat ovat lisääntyneet ohjelmakaudella tavoitealueella ja koko maassa lukuun o ama a Itä-Suomen kaupunkeja. Panostukset tähän suuntaan ovat olleet oikeita, ja niitä tulee vahvistaa edelleen. Palveluiden työpaikat ovat lisääntyneet koko maassa, myös Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaalueella väestön koulutustaso on koko maan tasoa alhaisempi. Miesten ero koko maan tasoon on naisia merki ävämpi. ALMA-alueella, joka ka aa maantieteellisesti Tavoite 1-ohjelman ulkopuolisen maaseudun, väestötappiot ovat yleisiä varsinkin jo ennestään eri äin harvaanasutuilla alueilla. Paitsi, e ä väkeä muu aa maaseudulta suuriin väestökeskuksiin, muu oliike ä tapahtuu myös paikallisesti maaseudulta kirkonkyliin ja muihin taajamiin. Maaseudun väestökehitystä leimaavat samat piirteet kuin kaupunkialueita: työelämästä pois siirtyvien lukumäärä kasvaa ja nuorten ikäluokkien koko pienenee. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla ikärakenne on muu umassa lähivuosikymmeninä yhä epätasaisemmaksi suuren vanhusväestön ja vähäisen lasten määrän vuoksi. Taajamiin ja suuriin väestökeskuksiin suuntautuva muu oliike osaltaan voimistaa tätä maaseudun autioitumista lisäävää kehitystä. Väestöstä 1,4 miljoonaa asuu ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Tästä maaseutuväestöstä viljelijäväestön osuus oli noin 9 prosen ia vuonna Syrjäisille harvaan asutuille maaseutualueille on tyypillistä elinkeinopohjan kapea-alaisuus, pitkät välimatkat ja taajama-alueita suurempi työ ömyys. 1.2 Suomen aluerakenteen maaseutupoliittinen tulkinta Suomi on pohjoinen maa, jonka yhdyskunta- ja aluerakenne eroaa merki ävästi Euroopan unionin keskiarvosta. Tämä on ote ava huomioon sovelle aessa Suomessa yleiseurooppalaisia aluekehityksen ajatusmalleja. Maaseutupolitiikan näkökulmasta ajankohtaisia ja haasteellisia käsi eitä ovat erityisesti ESDP (European Spatial Development Perspective) ja alueellinen kiinteys (territorial cohesion). Euroopan unionin piirissä on kehitelty jo useita vuosia ESDP-prosessia, jonka tavoi eet vahviste iin vuonna 1999 Potsdamissa järjestetyssä aluesuunni elusta ja -politiikasta vastaavien ministerien kokouksessa. Taustalla on yhteenkuuluvuuden vahvistaminen koko unionin alueella. Tärkeä osa tätä pyrkimystä on alueellisesti tasapainoinen kehitys. ESDP:n tavoi eena on määritellä sellaiset aluekehi ämisen periaa eet, jotka palvelevat komissiota, jäsenvaltioita, maakuntia ja paikallisyhteisöjä. ESDP perustuu kolmeen tavoitekokonaisuuteen: 1. Monikeskuksisen (polysentrisen) ja tasapainoisen kaupunkijärjestelmän kehi äminen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainase elusta on päästävä eroon. 2. Monikeskuksista kehitystä tukevien liikenne- ja viestintäjärjestelmien edistäminen. 3. Luonto- ja kul uuriperinnöstä huolehtiminen niiden harkitulla käytöllä ja hoidolla. Suomen aluepolitiikassa vuonna 2001 aloite u aluekeskusohjelma on ESDP:n sovellutus. Ohjelmaan on vali u 34 kaupunkiseutua. Ne nähdään aluekehityksen moo oreina,

27 23 joiden kau a myös maaseutualueet kytkeytyvät talouden ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen verkostoihin. Aluekeskusohjelmaan lii yy maaseutupolitiikan näkökulmasta kolme ongelmaa. Ensinnäkin aluekeskusohjelma ote iin käy öön käymä ä rii ävää keskustelua sen seurauksista aluekehityksen tavoi eiden kannalta. Tällöin jäi pohtima a, miten turvataan maaseudun asema alue- ja yhdyskuntajärjestelmän osana. Toiseksi ESDP:n mukainen maaseutupolitiikan väline, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen vahvistaminen, on jäänyt toteutukseltaan vajaaksi ja sen toimintamuotoja vasta haetaan. Kolmanneksi harvaanasutussa Suomessa jää, vaikka toiminnallisia kaupunkiseutuja kuinka venytettäisiin, laajoja asu uja alueita niiden ulkopuolelle. Tässä asetelmassa on vaarana, e ä maaseutupolitiikka marginalisoituu aluekehi ämisen kokonaisuudessa. Sen tehtäväksi uhkaa jäädä niiden alueiden asioista huolehtiminen, joista muut eivät ole kiinnostuneita. Tällainen asetelma ei tee oikeu a Suomen aluerakenteelle, jota luonnehtii kaupunkiytimien ja laajojen maaseutualueiden monivivahteinen vaihtelu ja jossa tulisi toteu aa hyvin integroitua kehi ämispolitiikkaa. Alueellinen kiinteys (territorial cohesion) on saamassa yhä keskeisemmän merkityksen EU:n aluekehityskeskustelussa. Sen sisältöä ei ole toistaiseksi määritelty täsmällisesti EU:n aluepolitiikan yhteydessä. Yleisesti se vii aa jäsenvaltioiden tasapuoliseen kohteluun alueellisessa kehi ämisessä. Lisäksi korostuu alueyhteisöjen omien kehitysedellytysten vahvistaminen. Alueellisen kiinteyden tärkey ä on perusteltu seuraavasti: 1. Markkinaliberalismin vaikutusten torjuminen sekä palvelujen tarjonta myös syrjäisillä ja hätää kärsivillä alueilla. 2. EU-politiikan alueellisen ulo uvuuden vahvistaminen o amalla huomioon politiikkasektorien koordinaation tarve eri aluetasoilla tasapainoisen ja kestävän kehityksen saavu amiseksi. 3. EU:n aluepolitiikan ohjaaminen vuoden 2006 jälkeen siten, e ä hätää kärsivien ja syrjäisten alueiden tukemisen ohella kiinnitetään huomiota kaupunkien tehtävään aluekehityksen tärkeinä toimijoina. Näitä katsantoja voidaan tulkita maaseutupolitiikan näkökulmasta seuraavaan tapaan: Ensimmäinen ase aa tiukkenevia vaatimuksia palvelujen yhtäläiselle tarjonnalle. Tämä on periaa eellisesti tärkeä maaseudun kehi ämisen kannalta vaikkapa pääte äessä tiedonsiirtoverkkojen rakentamisesta. Alueellisen kiinteyden tavoi een mukaisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, e ä laajakaistayhteyksiä rakentavien operaa oreiden edellyte äisiin ka avan toimilupaalueensa, esimerkiksi tietyn valtion, kokonaisuudessaan. Ellei tämä ole mahdollista, on keskus- ja aluehallinon sekä kuntien yhteistyöllä taa ava laajakaistayhteydet myös markkinoiden ulo uma omiin jäävillä asutuilla maaseutualueilla. Toinen alueellisen kiinteyden ulo uvuus tuo lisäpainoa vaatimukselle sektoripolitiikkojen alueellisten vaikutusten yhteensovi amisesta. Tämä vastaa maaseutupolitiikan pyrkimyksiä. Se on tähdellinen ylikansalliselta paikalliselle tasolle asti. Kolmas alueellisen kiinteyden näkökulma koskee aluepolitiikkamallin uudistamista monikeskuksisuuden perustalta. Mikä on tämän mallin sanoma maaseutupolitiikalle?

28 24 Millä tavoin alue- ja yhdyskuntarakenne a ja niihin perustuvaa toimintamallia koskevat tavoi eet olisi asete ava? ESDP:n mukaan lähtökohta on monikeskuksinen kaupunkirakenne ja siihen kytkeytyvä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus/kumppanuus. Mu a miten menetellään, jos politiikan kohdealueella ei ole ka avaa kaupunkiverkkoa? Tällainen tilanne on suuressa osassa Suomea. Globalisoituvan talouden kilpailu- ja tehokkuuspaineet koskevat tasapuolisesti Suomen erikokoisia kaupunkeja ja erilaisia maaseutuja. Aluekehi ämisen ken ää ei voida jakaa siten, e ä kaupungit vastaavat kilpailukyvystä ja maaseutu hoidetaan, jos siihen on varaa, aluepolitiikkaan perinteisesti kuuluvan tasaisuustavoi een nimissä. Tässä tilanteessa on aluekehityksen tasapainon kannalta perusteltua määritellä kaupunkiverkko siten, e ä siihen kuuluvia keskuksia on kaikissa maakunnissa. Toisaalta toiminnalliset kaupunkiseudut eivät kata likimainkaan koko maata. Erilaiset maaseudut on tunnuste ava niille ominaisista lähtökohdista kehi ämiskohteeksi, omana aluetyyppinään. Tällainen aluepolii inen asetelma tunnustaisi sen, e ä Suomen eurooppalaisi ain pienillä kaupungeilla on oikeus kehi ymiseen omilla ehdoillaan. Toisaalta tunnuste aisiin, e ä Suomen aluerakenne a ei pystytä muu amaan, vaikka aluekeskuksia maantieteellisesti kuinka laajenne aisiin. Suomi kanna aisi tulkita pienten kaupunkien ja suuren maaseudun maaksi. Maaseudut ja kaupungit tulee tunnustaa omista lähtökohdistaan vahvistumista ansaitseviksi tasaveroisiksi aluetyypeiksi. Usein käyte y vertaus kaupunkien roolista vetureina" ja maaseutualueiden roolista vaunuina" ei vastaa todellisen elämän tilanne a. Menestys perustuu tasaveroiseen yhteistyöhön, kumppanuuteen. Aidossa kumppanuudessa ei aluekehitystä voi määritellä tapahtuvaksi keskusten kau a, vaan menestys perustuu ihmisten ja organisaatioiden välisiin tietovirtoihin. Tietovirtojen monipuolisuus edelly ää monenlaisia asuin- ja työskentely-ympäristöjä. Vuoden 2004 alussa julkaistussa EU:n komission kolmannessa koheesioraportissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä. Raportissa todetaan, e ä jatkossa koheesiopolitiikka kytketään entistä läheisemmin Lissabonin strategiaan, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous vuoteen 2010 mennessä. Suomen alueellisessa kehi ämisessä Lissabonin strategia tarkoi aa sellaisen asetelman synny ämistä, jossa maaseudut ja kaupungit saavat mahdollisuuden kehi yä omista lähtökohdistaan. Tällä tavoin Suomi tukee parhaiten Lissabonin strategian päämääriä osana EU:n kokonaisuu a. Valtioneuvosto teki päätöksen alueiden kehi ämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehi ämisen tavoi eista. Tavoi eissa korostetaan alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. Laajan maaseutupolitiikan näkökulmasta tämän tavoi een saavu aminen edelly ää kaupunki- ja maaseutupolitiikan samanaikaista edistämistä sekä erityisen huomion kiinni ämistä maaseutujen ja kaupunkien vuorovaikutusta tukeviin toimiin. Kansalaisten hyvää elämää edistää maaseuduilla ja kaupungeissa läheisyyden ekonomia. Käsite ei ole peräsin EU:lta vaan se on paikallisten toimintaryhmien työssä syntynyt innovaatio. Läheisyyden ekonomia on paikallisyhteisöjen kansalaislähtöistä suunni elua palveleva käsite. Se korostaa arkielämän sujuvuuden huomioon o amista tärkeänä yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissa yhdyskunnissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman joustavasti saavu-

29 25 te avissa. Käsite läheisyys" ei vii aa pelkästään maantieteelliseen läheisyyteen, vaan esimerkiksi lyhyisiin jonotusaikoihin palveluja hanki aessa, pysäköinnin helppouteen ostoksilla käytäessä, palvelujen saamiseen yhdeltä luukulta" tai sosiaalisten verkostojen monipuolisuuteen. Läheisyyden ekonomiaa tulee pohtia eri tavoin kaupunki- ja maaseutuyhteisöissä. Maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomian toteutuminen edelly ää erityisen huomion kiinni ämistä palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synny ämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehi ämiseen, maankäytön suunni eluun sekä liikkumisen joustavuuteen. Maaseutupolitiikan linjana on sellainen kansallinen, maakunnallinen ja paikallinen päätöksentekojärjestelmä, jossa maaseutua koskevia päätöksiä arvioidaan läheisyyden ekonomian heikkenemisen tai vahvistumisen näkökulmasta. 1.3 Maaseutujen moninaisuus Luonnonolosuhteiden merkitys maaseudun alueellisessa erilaistumisessa on vähentynyt. Maaseudulle on tullut uusia toimintoja: monenlaista teollista ja muuta yri äjyy ä sekä yhteiskunnallisia palveluja. Lisäksi maaseudulla on yli vapaa-ajan asuntoa. Maaseudun suurin yksi äinen väestöryhmä on taajamissa työssäkäyvät. Maaseutu ei ole yhtenäinen alue, vaan sen kul uuriset, maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti jopa maantieteellisesti melko suppealla alueella. Mitä lähempää maaseutua katselee, sen vaihtelevampana sen näkee. Maaseutua on määritelty amma ien, kul uurin, organisaatioiden ja elämäntavan kau a. Näiden määreiden perusteella on kuitenkin vaikea tehdä enää eroja maaseutujen ja kaupunkien välillä: maaseudulla asuu monien amma ien harjoi ajia, kul uuriset vaiku eet leviävät maaseudulle ja kaupunkeihin samojen periaa eiden mukaisesti. Perinteinen yhteisöllisyys on muu unut ja loiventunut yhtä hyvin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Yhtenäisten ja erityisesti maaseutuun tai erityisesti kaupunkiin lii yvien elämäntapojen, kul uuri-ilmiöiden ja amma ien aika on ohi. Nykyistä yhteiskuntaa leimaa sirpaloituminen ja se ilmenee yhtä hyvin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Ihmisiä ero avat tai yhdistävät kul uuriset, elämäntapaan tai amma iin lii yvät piirteet eivät määräydy läheskään entisenlaisesti asuinpaikan perusteella, vaan taustalla on yhä enemmän koulutukseen, tulotasoon ja sukupolviidentitee iin lii yviä tekijöitä. Toisaalta maaseutujen ja kaupunkien välillä on edelleen myös eroja. Tärkeä ero tulee asutusmuotojen ja fyysisen ympäristön perusteella. Maaseutua leimaavat kaupunkeja avoimemmat maisemat sekä väljemmät asutusmuodot. Toisaalta rajapinnoilla on vaikea päätellä, mihin kaupunki pää yy ja mistä maaseutu alkaa. Maaseudut eroavat kaupungeista myös alueellisen työnjaon asetelmassa. Maaseutujen roolina on ollut ja on vieläkin raaka-aineiden, energian ja elintarvikkeiden tuo aminen sekä virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen. Suomelle tyypillinen maaseudun tehtävä alueellisessa työnjaossa on ollut raaka-aineen tuo aminen metsäteollisuudelle. Sitä se on edelleen, mu a paljon nykyistä enemmän on saatava irti jalostamalla. Metsien siirtyminen yhä laajemmin kaupungeissa asuvien omistukseen tuo uuden ulo uvuuden

30 26 maaseutujen ja kaupunkien vuorovaikutukseen. Luultavasti metsien käy öön lii yvät intressit myös tämän kau a monipuolistuvat. Maaseutua tarkastellaan myös tie ynä maantieteellisenä alueena ja maaseutuväestöksi määritellään ihmiset, jotka tuolla alueella asuvat. Ongelmana on maaseutualueiden määri ely. Eri maissa maaseutualueet käsitetään hyvin eri tavalla. Esimerkiksi USA:ssa maaseudun kehi ämisohjelmat suunnataan sellaisiin yhdyskuntiin, joiden asukasluku on alle asukasta. Käsite maaseutu vii aa eri maissa aivan erityyppisiin alueisiin. Tämän vuoksi maaseutuun lii yvät kansainväliset vertailut ovat vaikeita. Maaseutu on suhteellinen käsite, ja vahvasti kul uurisesti määräytynyt. Suomen sisäisessä tarkastelussa maaseutu rajataan toisinaan taajama -käsi een avulla. Tällöin maaseutu on taajamien takainen alue. Taajama on vähintään 200 asukkaan yhteisö, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen käy ö maaseudun määri elyperustana ei ole vailla ongelmia, sillä taajaman ja haja-asutusalueen välinen raja ei ole pysyvä: yleinen suunta on taajamien laajeneminen ja haja-asutusalueiden pienentyminen. Haja-asutusalueiden rajat ovat myös riippuvaisia kuntien kaavoituspolitiikasta. Maaseutu määritellään joskus myös kuntamuodon perusteella. Maaseuduksi nimetään tässä tapauksessa sellaiset kunnat, jotka eivät ole kaupunkeja. Aikoinaan näitä kuntia kutsu iinkin maalaiskunniksi. Kuntamuotoon perustuvat maaseutu- ja kaupunkikäsitteet ovat kuitenkin toimima omia, sillä Suomen 113 kaupungin joukossa on kuntia, jotka pienehkön keskustaajamansa ulkopuolisilta osin ovat asutukseltaan ja maisemiltaan maaseutua. Kaupungin käsite on Suomessa vesi ynyt. Tästä kärsivät oikeat kaupungit ja oikeat maaseudut. Eikä käsi eellä ole enää myöskään juridista tai hallinnollista sisältöä. Vauhdi uva kuntaliitostoiminta lisää käsi eiden sekavuu a. Yleisen ja yhteisen edun vuoksi Suomessa kanna aisi käy ää kunnista yksinomaan kuntakäsite ä. Maaseutu on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa; maaseutu heijastaa ulkopuolisen yhteiskunnan kehityskulkuja, mu a toisaalta myös vaiku aa niihin. Maaseutu on monimuotoinen; Suomi on monien maaseutujen maa. Maaseudulla korostuu ihmisten ja luonnon välinen suhde. Maaseutu on areaalisten elinkeinojen alue, mu a samalla se lähestyy koko maan elinkeinollista keskiarvoa. Maaseudun elinvoima määri yy ihmisten ja heidän hyvinvointinsa määrän ja muutosten kau a. Maaseutu on kaupunkien kanssa vuorovaikutuksessa oleva, kansallisiin ja kansainvälisiin kehityskulkuihin kytkeytyvä, monimuotoinen, osaavien ja tahtovien ihmisten sekä luonnon muodostama haja-, kylä- ja pikkukaupunkiasumisen ja yhä useampien ammattien yhteisö.

31 Maaseutupolitiikan maaseudut Aikoinaan käytiin kiivastakin keskustelua siitä, millä tavoin maaseutu tulisi suomalaisessa maaseutupolitiikassa hahmo aa. Esite iin näkemyksiä siitä, e ä kuntapohjainen tyypi ely jä ää huomioon o ama a monia suomalaisen maaseudun vivahteita, siksi tyypi ely tulisi tehdä kuntaa pienempien alueyksiköiden avulla. Samoin arvioitiin, e ä Suomessa omaksutussa tyypi elyssä maaseutu ryhmi yy liiaksi keskus-periferia -ulottuvuudelle, jolloin maaseudun mosaiikkimaisuus ei rii ävästi välity. Lopulta kuitenkin päädy iin kuntatyypi elyyn, jota seuraavassa luonnehditaan myös alueiden kehitysnäkymien kannalta: (i) Kaupunkien läheinen maaseutu. Tällä alueella on parhaat kehi ymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yri äjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoi uu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Näissä osissa maata ovat parhaat edellytykset maataloudelle ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Monet tämän alueen kunnista saavat muu ovoi oa. Etenkin lapsiperheet suosivat tätä alue a. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat, joukossa myös pieniä kaupunkeja, pystyvät monipuolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mu a säily ävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. (ii) Ydinmaaseutu. Alue on vahvaa alkutuotantoalue a. Paikka paikoin on myös maaseudulla sijaitsevia teollisuuden toimialakeski ymiä. Alkutuotantoon lii yy ydinmaaseudulla myös erikoistuneen alkutuotannon keski ymiä. Ne lii yvät esimerkiksi sikatalouteen, turkistarhaukseen, lasinalaisviljelyyn ja siipikarjatalouteen. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijoi uvat Etelä- ja Länsi-Suomeen. (iii) Harvaan asu u maaseutu. Tämän alueen uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muu avat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee, uudet työpaikat eivät riitä korvaamaan perinteisten työpaikkojen poistumaa, vanhusväestön määrä lisääntyy ja kuntien taloudellinen kantokyky on kovilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon ase amat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehi ymisedellytyksiä. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Harvaan asutun maaseudun pääosa on koko Suomen EU-jäsenyyden ajan ollut joko tavoite 6:n tai tavoite 1:n piirissä. Kaupunkeja ei ole tässä tyypitelty kaupungeiksi kuntamuodon mukaan, vaan asutusmuotojen, elinkeinorakenteen ja asukastiheyden perusteella. Suomen 44 kaupunkia ovat joko kaupunkisseutujen keskuksia (pääosa) tai paikallisia keskuksia. Kuvassa 5 on omana aluetyyppinään kaupunkien ja maaseutujen vuorovaikutusalue. Vuorovaikutusalue korvaa tällöin kaupunkien läheisen maaseudun, mu a siinä on mukana myös muutamia kymmeniä ydinmaaseudun kuntia. Vuorovaikutusalueen määri elyn kau a on halu u korostaa maaseutujen ja kaupunkien kumppanuu a sekä siitä viriäviä yhteistyöhankkeita. Erityisesti vuorovaikutusalue on maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan yhteistyön ken ä.

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme

ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme 1 ELINVOIMAINEN MAASEUTU yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2008 Tiivistelmä 2 Julkaisija Taitto Kirjapaino Kannen kuva Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Keltainen toukokuu / Ben

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

erityisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006

erityisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006 Maa- ja metsätalousministeriö E Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005 2006 Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002)

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot