MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi

2 Sisällysluettelo 1 Maaseudun kehittämisohjelman nimi Jäsenvaltio ja hallinnollinen alue Ohjelman kattama hallinnollinen alue Alueiden määrittely Ennakkoarviointi Kuvaus arviointiprosessista Katsaus suosituksiin Suositukset Ennakkoarviointiraportti SWOT ja tarpeiden tunnistaminen SWOT Nykytilanteen yleiskuvaus Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tarpeiden tunnistaminen Osaamisen lisääminen Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen Maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien aloittamista Maatalouden rakenteen kehittäminen Suomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylläpitäminen ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen Maatalouden riskien hallinnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen elintarvikeketjussa Elintarvikealan pk-yritysten kasvu Elintarvikealan markkina- ja kuluttajalähtöisyyden vahvistaminen Uusien elintarvikealan yritysten perustaminen ja toimivien kehittäminen Maataloustuotteita ja elintarvikkeita jalostavien maatilojen kehittäminen Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoinnin kehittäminen Elintarvikealan yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen Energia- ja ympäristöinnovaatioiden lisääminen elintarvikealalla Puun käytön lisääminen energialähteenä Biotalouden osaamisen ja palvelumarkkinoiden kehittäminen

3 Biotalouden raaka-ainepohjan laajentaminen ja saatavuuden parantaminen Pienten innovatiivisten biotalousyritysten monialainen kehittäminen Vesistöihin kulkeutuvan typpi- ja fosfori kuormituksen vähentäminen maa- ja puutarhataloudessa Ravinteiden kierrättämisen edistäminen ja yhteistyön edistäminen kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä Huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumisen ehkäiseminen ja hidastaminen Happamien sulfaattimaiden happamien huuhtoumien vähentäminen Peltomaan vesitalouden, kasvukunnon ja ravinnetaseiden parantaminen Peltomaan eroosion vähentäminen Talviaikaisen kasvipeitteisyyden edistäminen Kemiallisen kasvinsuojelun vähentäminen Peltomaan orgaanisen aineksen ylläpitäminen ja lisääminen Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen perinnebiotoopeilla, luonnonlaitumilla ja muulla peltojen ulkopuolisella maatalousvaikutteisilla kohteilla Maatalousalueiden lajien edistäminen peltoviljelyssä Haitallisten vieraslajien leviämisen ehkäiseminen Alkuperäisrotujen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen in situ ja ex situ Viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen maataloudessa lannankäsittelyssä ja orgaanisten maiden viljelyssä Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen edistäminen Ammoniakkipäästöjen vähentäminen maataloudessa Maaseutualueiden talouden monipuolistaminen Tuotteiden ja palveluiden laadun ja lisäarvon kehittäminen Pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen ja innovaatioiden avulla Monialaisten maatilojen kehittäminen Biotalouden ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Uusien innovaatioiden ja liiketoiminta-alueiden kehittäminen sekä kansainvälistyminen Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen kilpailutekijänä Maaseutualueiden resurssitehokkuuden kehittäminen Paikallisen kehittämisen vahvistaminen Sosiaalisen pääoman vahvistaminen Paikallisen elinkeinotoiminnan edistäminen Strategian kuvaus

4 5.1 Maaseudun kehittämisohjelmaan SWOT-analyysin ja tarpeiden arvioinnin perusteella valittujen tarpeiden, tavoitteiden, prioriteettien ja kohdealueiden valintojen perustelut Maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet ja perustelut valinnalle Maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet Perustelut toimenpiteiden yhdistelmälle Kuvaus poikkileikkaavien teemojen (ympäristö, ilmasto ja innovaatiot) kohdistamisesta Interventiologiikka Toimeenpanon yksinkertaistamiseen tavoittelevien toimien kuvaus ja kuvaus neuvontakapasiteetista Ennakkoehtojen analyysi Soveltavien ennakkoehtojen tunnistaminen ja analyysi niiden täyttämisestä Kuvaus ennakkoehtojen täyttämisestä, vastuutahoista ja toimien aikatauluista Toimet, jotka on tehtävä yleisten ennakkoehtojen täyttymiseksi Toimet, jotka on tehtävä maaseudun kehittämisen ennakkoehtojen täyttymiseksi Tuloskehyksen kuvaus Tuloskehyksen kuvaus Valittujen toimenpiteiden kuvaus Useita toimenpiteitä koskevat yleiset ehdot Toimenpiteiden kuvaus Koulutus ja tiedonvälitys Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia (missä tarpeen) Muut asiat Neuvonta Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia (missä tarpeen) Muut asiat Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Säädösperusta

5 Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia (missä tarpeen) Muut asiat Ympäristökorvaukset Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Ravinteiden tasapainoinen käyttö Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvattaminen

6 Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Luonnonmukainen tuotanto Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Sitoumus luonnonmukaisesta tuotannosta Sitoumus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia (missä tarpeen) Muut asiat Luonnonhaittakorvaukset Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Eläinten hyvinvointi Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Yhteistyö Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat

7 Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia (missä tarpeen) Muut asiat LEADER Säädösperusta Yleinen toimenpiteen kuvaus Vaikutus kohdealueisiin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat Todennettavuus ja valvottavuus Riskit toimenpiteen toteutuksessa Riskien hallintakeinot Toimenpiteen yleisarvio Tukitasojen laskentametodologia Muut asiat Lisätiedot toimenpiteitä koskien Arviointisuunnitelma Tavoitteet ja tarkoitus Hallinnointi ja yhteistyö Arviointien aiheet ja arviointitoimet Vaikuttavuusindikaattorit ja aineisto Aikataulu Viestintä Resurssit Rahoitussuunnitelma Indikaattorisuunnitelma Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin Elementit joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn Tiedot täydentävyydestä Täydentävyyden arvio ja keinot: Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täydentävyys Toimenpiteet, jotka on rahoitettu muilla yhteisen maatalouspolitiikan välineillä tai muilla välineillä kuin mitä on lueteltu maaseutuasetuksen liitteessä I LEADERin kautta toteutettujen paikallisten strategioiden täydentävyys Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano Ohjelman julkistamisjärjestelyt Tietoa mahdollisille tuensaajille ja kaikille sidosryhmille ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä rahoituksen saamiseksi

8 Tieto julkiselle yleisölle EU:n roolista ohjelman rahoituksessa Kansallisen maaseutuverkoston rooli ohjelmatiedon ja viestinnän aktiviteeteissa Miten varmistetaan paikallisten strategioiden ja ohjelman toimenpiteiden yhteensovitus Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi tehdyt toimet Teknisen avun käytön kuvaus Toteutetut toimet kumppanien mukaanottamiseksi Luettelo toimista kumppanien mukaan ottamiseksi Selitykset tai lisäinformaatio täydentämään toimien luetteloa Kansallinen maaseutuverkosto Kansallisen maaseutuverkoston perustaminen ja aikataulu Verkoston suunniteltu rakenne ja eri organisaatioiden ja hallinnon osallistuminen verkostoon Kuvaus toiminnan painopisteistä Maaseutuverkoston tukiyksikön perustamisen suunniteltu rakenne ja prosessi Ennakkoanalyysi toteutettavuudesta, valvottavuudesta ja virheriskeistä Siirtymäjärjestelyt Kuvaus Alustava siirtymävaihetaulukko LÄHTEET LIITTEET TAULUKOT Taulukko 1 Maatalousmaan käyttö hehtaareina (Tike 2013) (Indikaatori 18. Maatalousmaa) Taulukko 2 Maatilojen lukumäärä peltosuuruusluokittain koko maassa (Tike 2013) (Indikaattori 17. Maatilat) Taulukko 3 Maatilojen taloudellinen koko (Eurostat 2013) (Indikaattori 17. Maatilat) Taulukko 4 Maatilojen lukumäärä päätuotantosuunnittain v. 1995, 2007 ja 2012 sekä muutos (Tike 2013) Taulukko 5 Maataloutta harjoittavien yhtiöiden määrän kehitys (Tike 2012) Taulukko 6 Keskimääräinen kotieläinmäärä maatilaa kohti päätuotantosuunnan mukaan (Tike 2012) Taulukko 7 Tuotannon kehitys eräillä kotieläintuotannon aloilla ajanjaksolla (Tike 2013) Taulukko 8 Tilojen työvoima (Tike 2011) (Indikaattori 22. Tilojen työvoima) Taulukko 9 Typpi- ja fosforitaseen kehitys (Maa- ja metsätalousministeriö 2012) (Indikaattori 40. Vedenlaatu) Taulukko 10 Rekistereissä olevien eri alkuperäisrotujen lisääntyvien naaraiden lukumäärät Taulukko 11 Alkuperäiskasvilajikkeiden rekisterissä olevien lajikkeiden määrä lajeittain

9 Taulukko 12 Suomalaiset maatiaiskannat NordGenissä Taulukko 13 Väestön ja asutuksen rakenteita maaseututyypeittäin vuonna 2010 ja 1990, vuoden 2011 kuntajaolla (Tilastokeskus 2013) (Indikaattorit 1. Väestö, 3. Pinta-ala ja 4. Väestöntiheys) Taulukko 14 Väestöennuste vuoteen 2040 maaseudun kolmijako -luokituksella vuoden 2009 kuntajaolla (Tilastokeskus 2013) Taulukko 15 Viljelijöiden koulutustaso ikäryhmittäin (Eurostat 2013) (Indikaattori 24. Tilallisten koulutustaso) Taulukko 16 Muuntokertoimet eläinten muuttamiseksi eläinyksiköiksi Taulukko 17 Ympäristösitoumuksen toimenpiteiden kohdentamisen periaatteet Taulukko 18 Viljan, öljy- ja teollisuuskasvien sekä palkokasvien, sokerijuurikkaan ja perunan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Taulukko 19 Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Taulukko 20 Puutarhakasvien typpilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla ja maustekasveilla (kg/ha/v) Taulukko 21 Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Taulukko 22 Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Taulukko 23 Typen käytön enimmäismäärärajat puutarhakasveilla (kg/ha/v) Taulukko 24 Fosforin käytön enimmäismäärärajat puutarhakasveilla (kg/ha/v) Taulukko 25 Toimenpiteen tavoitemäärät Taulukko 26 Kasvukauden ja lämpösumman luokitus Taulukko 27 Muun luonnonhaitta-alueen talous- ja kannattavuustulokset ilman osarahoitteista luonnonhaittakorvausta, sen kansallisesti rahoitettua lisäosaa ja kansallista 141-tukea maakunnittain 2011 (lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto) Taulukko 28 Muun luonnonhaitta-alueen talous- ja kannattavuustulokset ilman osarahoitteista luonnonhaittakorvausta ja sen kansallisesti rahoitettua lisäosaa maakunnittain 2011 (lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto) Taulukko 29 Luettelo toimista kumppanien mukaan ottamiseksi (List of actions to involve partners) KUVAT Kuva 1 Pintavesien ekologinen luokka tai muu arvio tilasta (Suomen ympäristökeskus 2013a) 28 Kuva 2 Ympäristökorvausten alueellisesti rajattavien ympäristösitoumuksentoimenpiteiden kohdentamisalue. Siniset viivat kuvaavat vesistöjen ensimmäisen jakovaiheen rajoja ja ohuemmat viivat kuvaavat kuntarajoja Kuva 3 Hehtaaria kohti laskettu Total output Total intermediate consumption -indikaattori FADN aineiston kasvinviljelytiloilla keskiarvona vuosina Kuva 4 Tehoisa lämpösumma Suomessa Kuva 5 Kasvukauden pituus Suomessa Kuva 6 Eläinyksikkötiheys hehtaaria kohti vuonna 2007 EU-jäsenmaissa (lähde: Eurostat / Eurostat_Table_tsdpc450FlagDesc.xls) Kuva 7 Eläinyksiköt hehtaaria kohti 2007 Suomen NUTS 2 -alueilla. (lähde: KVAAREG)

10 Kuva 8 Eläinyksikkömäärä jaettuna kunnan peltohehtaarien määrällä kunnittain muulla luonnonhaitta-alueella vuonna 2011 (lähde: Tiken maatalouden rakenneaineisto) Kuva 9 Ohjelman arviointijärjestelmä Kuva 10 Vuoristoalueen raja. Vihreä osa kuvaa muuta luonnonhaitta-aluetta (xx/xx artikla 32.3) ja valkoinen osa vuoristoaluetta (xx/xx artikla 32.2) KUVIOT Kuvio 1 Maatalouden nettoyrittäjätulo vuoden 2005 hinnoin (milj. ) Kuvio 2 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja tuottajahintaindeksi, 2000=100 (Tilastokeskus 2013) Kuvio 3 Maatalouden yrittäjätulo ei-palkattua henkilötyövuotta kohden, 1000 vuoden 2005 hinnoin. (Eurostat 2013) Kuvio 4 Tulotason kehitys maataloudessa ja koko kansantaloudessa sekä näiden suhde (Eurostat 2013) Kuvio 5 Tuotannontekijätulo maataloudessa työpanosyksikköä kohti vuoden 2005 hinnoin (1000 ) (Eurostat 2013) Kuvio 6 Maatalouden osa- ja kokonaistuottavuus vuosina (vuosi 2005=100)

11 1 MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN NIMI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma JÄSENVALTIO JA HALLINNOLLINEN ALUE 2.1 OHJELMAN KATTAMA HALLINNOLLINEN ALUE Maantieteellinen alue Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa Suomen valtion Ahvenanmaata lukuun ottamatta (NUTS1-taso, koodi F11) Kuvaus 2.2 ALUEIDEN MÄÄRITTELY Aluemääritys perustuu koko maan kattavien paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen. Suomen ympäristökeskus ylläpitää Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR), johon on koottu aikasarjaa 250x250 metrin ruudukkoon koko maasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ruututietokantaan sekä väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Ruutupohjaiset tietoaineistot mahdollistavat hallinnollisista rajoista riippumattoman luokituksen, johon voidaan liittää muita hallinnollisista rajoista riippumattomia tietoaineistoja. Koko ohjelma-alue kuuluu luokkaan 65 (3) b -Muu alue Ohjelman harkinnanvarainen rahoitus painottuu ydin- ja harvaan asutulle maaseutualueelle ks. kartta liite XX (lisätään liitteisiin myöhemmin) 3 ENNAKKOARVIOINTI 3.1 KUVAUS ARVIOINTIPROSESSISTA 3.2 KATSAUS SUOSITUKSIIN 11

12 3.2.1 Suositukset Ennakkoarviointiraportti 4 SWOT JA TARPEIDEN TUNNISTAMINEN 4.1 SWOT Nykytilanteen yleiskuvaus Suomi sijaitsee 60. ja 70. leveysasteen välissä. Neljäsosa Suomen pinta-alasta on napapiirin pohjoispuolella. Suomella on maarajat Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Lännessä ja etelässä Suomi rajoittuu Itämereen: Pohjanlahteen, Saaristomereen ja Suomenlahteen. Suomen kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on km² (78 %) ja vesistöalaa (merta ja sisävesiä) km² (22 %) (Indikaattori 3. Pinta-ala). Maa-alasta 86 % on metsän peitossa ( ha) (Indikaattori 29. Metsä ja muu metsäinen maasto) ja 7,6 % maatalousmaata ( ha) (Indikaattori 18. Maatalousmaa). Metsien, peltojen, asutuksen, teiden ja vesien ulkopuolelle jäävät muut alueet ovat lähinnä puuttomia soita ja kalliomaita. Soita on noin 29 % maa-alasta. Rakennettua ympäristöä Suomessa on vähän, noin 3 % kokonaispinta-alasta (Indikaattori 31. Maankäyttö). Manner-Suomessa oli vuoden 2011 lopussa asukasta (Indikaattori 1. Väestö). Asukkaista vuotiaiden osuus oli 16,5 %, vuotiaiden 65,4 % ja yli 65-vuotiaiden 18,1 %. Vastaavat osuudet harvaan asutulla maaseudulla olivat 13,7 %, 60,3 % ja 25,9 % (Indikaattori 2. Ikärakenne). Suomi on EU:n harvimmin asuttu jäsenvaltio (13,7 asukasta/km²) (Indikaattori 4. Väestötiheys). OECD:n maaseutuluokittelun mukaan maa on kokonaan joko hallitsevasti tai merkittävästi maaseutumaista aluetta. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote oli 192 miljardia euroa ( euroa/asukas) (Indikaattori 8. Talouskehitys). Suomen talous kasvoi 2,7 % vuonna Kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Tuonti kasvoi vientiä enemmän ja kauppatase kääntyi negatiiviseksi. Bruttoarvonlisäys vuonna 2010 oli ,4 miljoonaa euroa. Tästä alkutuotannon osuus oli 2,9 %, teollisuuden 28,3 % ja palveluiden 68,8 % (Indikaattori 10. Talouden rakenne). Vuonna 2009 työn tuottavuus oli Suomessa /henkilö. Alkutuotannossa työn tuottavuus oli /henkilö, teollisuudessa /henkilö ja palveluissa /henkilö (Indikaattori 12. Työvoiman tuottavuus taloussektoreittain). Työllisyysaste vuoden 2011 lopussa ikäluokassa vuotiaat oli 67,1 % ja vuoden 2010 lopussa 65 % (Indikaattori 5. Työllisyysaste). Työllisyysaste vuoden 2010 lopulla harvaan asutulla maaseudulla oli 58,4 %, ydinmaaseudulla 65,1 % ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 68,3 %. Kaupungeissa työllisyysaste oli 65,2 % (Tilastokeskus 2013). Työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,8 % ja vuonna ,5 %. Harvaan asutulla maaseudulla työttömyysaste vuoden 2010 lopussa oli 13,8 %, ydinmaaseudulla 9,3 % ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 8,8 %. Kaupungeissa työttömyysaste oli 10,6 %. (Tilastokeskus 2013). Työttömyys on vähentynyt suurimmassa osassa maata. Pitkäaikaistyöttömyys ja joillakin alueilla myös nuorisotyöttömyys on lisääntynyt (Indikaattori 7. Työttömyysaste). Työntekijöiden määrä Suomessa vuonna 2009 oli henkilöä. Heistä alkutuotannossa työskenteli (4,9 %), teollisuudessa (24,7 %) ja palvelusektorilla (70,4 %) (Indikaattori 11. Työllisyyden rakenne). 12

13 Maa-, elintarvike- ja metsätalous Maatalouden tuotanto-olosuhteet Suomen maatalouden harjoittamiseen vaikuttaa keskeisesti pohjoinen ilmasto. Kasvukauden pituus vaihtelee vuorokauden välillä (kuva 5, kts. luku 7.9.). Laidunkausi kestää enintään 120 päivää. Tehoisa lämpösumma vaihtelee 500 ja C:n välillä (kuva x, kts. luku XX.) Tästä koituu merkittävä luonnonhaitta suhteessa vertailukelpoisiin maataloustuotanto alueisiin EU:ssa (Peltonen-Sainio & kump. 2009a ja 2009b; Peltonen-Sainio 2012). Erilaisten ilmasto- ja maaperäolosuhteiden vuoksi tuotanto on eriytynyt alueellisesti. Tuotanto keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomen vilja- ja erikoiskasvituotantoon sekä sika- ja siipikarjatalouteen ja Itä- ja Pohjois- Suomen lypsykarjatalouteen. Saaristo-olosuhteissa maataloutta harjoitetaan lähinnä Turun saaristossa Saaristomaataloutta rajoittaa maaperä, ilmasto, viljelylohkojen hajanaisuus ja pienimuotoisuus, vaikeat kuljetusolosuhteet sekä korkeat kuljetuskustannukset markkinoille. Saaristoalueet soveltuvat lähinnä erikoiskasvien viljelyyn, puutarhatuotantoon sekä laiduntavien nautojen ja lampaiden kasvatukseen. Kasvukauden sademäärä on Etelä-Suomessa mm ja Pohjois-Suomessa mm (Ilmatieteenlaitos 2013). Vuotuinen sadanta ylittää selvästi haihdunnan ja vain keskikesällä haihdunta on sadantaa suurempi. Koska pellot ovat yleensä suhteellisen tasaisia, ne vaativat tehokkaan peruskuivatuksen ja paikalliskuivatuksen. Useimpien viljelykasvien kannalta sateet ajoittuvat epäedullisesti. Niukkasateinen kasvukauden alku aiheuttaa ongelmia etenkin maan lounaisosissa. Kasvien kasvun kannalta kriittisimpään aikaan keväällä sataa keskimäärin noin 45 % optimaalisesta ja parhaimmillakin alueilla keskimäärin vain 63 % (Peltonen-Sainio & kump. 2010). Syksy on puolestaan sadonkorjuun ja muiden syystöiden kannalta usein haitallisen runsassateinen, mistä johtuen tarvitaan runsaasti korjuu- ja kuivatuskalustoa. Pitkä talvikausi ja routaantuminen sekä peltojen maalajit vaikuttavat viljelyalueiden vesitalouteen. Viljellyistä pelloista 58 % on salaojitettu ja 27 % on avo-ojitettu (Salaojayhdistys 2011). Suomessa avomaan kastelun merkitys on koko maataloustuotannon kannalta vähäinen ja alueellisesti painottunut. Kastelua käytetään lähinnä vain puutarhakasvien ja perunan viljelyssä. Vaikka alkukesän kuivuus voi hidastaa kasvua, muilla viljelykasveilla kuin puutarhakasveilla ja perunalla kastelu ei kuitenkaan ole kannattavaa. Kasteltavissa oleva ala oli vuonna 2010 Manner-Suomessa noin hehtaaria eli alle 3 % käytössä olevasta maatalousmaasta ja kasteltu ala oli 19 % kasteltavissa olevasta alasta (Tike 2012) (Indikaattori 20. Kasteluala). Kastelu on mahdollista tilalla (alle 7 % maatalousja puutarhayrityksistä).. Sadetuksella torjutaan myös hallaa. Kastelu on tietyissä tilanteissa luvanvaraista. Kasteluveden arvioitu käyttö oli vuonna 2010 noin m3 (Indikaattori 39. Kasteluveden käyttö). Maatalouden rakenne Suomalainen maatalous perustuu edelleen pääosin perheviljelmämuotoiseen maatalouteen. Maatilojen lukumäärä on suhteellisen suuri ja tilakoko pieni suhteessa vertailukelpoisiin alueisiin (Eurostat 2013). Maatalousmaan osuus maan kokonaiskäytöstä on pysynyt samana eikä pysyvien nurmien ja monivuotisten kasvien osuuksissa ole tapahtunut merkittävää vaihtelua ohjelmakauden aikana (Taulukko 1). Avoimet pellot ovat tärkeitä maaseudun luonnon- ja kulttuuriympäristöjä (kts. Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristöissä). 13

14 Taulukko 1 Maatalousmaan käyttö hehtaareina (Tike 2013) (Indikaatori 18. Maatalousmaa) Viljelykasvi ennakkotieto ha % ha % Viljakasvit 1 168,00 50, ,9 51,7 josta syysviljat 60,9 2,7 25,9 1,1 Nurmet alle 5 vuotta 653,8 28,5 651,1 28,5 josta laidun 89,8 3,9 72,6 3,2 Muut viljelykasvit 201,7 8,8 143,2 6,3 josta puutarhakasvit 11,9 0,5 12,1 0,5 Viljelty ala yhteensä 2 023,80 88, ,2 86,5 Kesantoala 272,0 11,9 Kesannot 121,2 5,3 79,2 3,5 Luonnonhoitopellot 143,1 6,3 Viherlannoitusnurmi 49,7 2,2 Hoidettu viljelemätön pelto 110,4 4,8 Viljelty ala ja kesanto yhteensä 2 255,30 98, ,3 98,4 Muu käytössä oleva maatalousmaa 39,7 1,7 37,1 1,6 Nurmet vähintään 5 vuotta 33,8 1,5 31,6 1,4 Monivuotiset puutarhakasvit 4,2 0,2 4,0 0,2 Kasvihuoneviljely 0,5 0 0,4 0 Kotitarvepuutarha 1,2 0,1 1,1 0,0 KÄYTÖSSÄ OLEVA MAATALOUSMAA YHTEENSÄ 2 295, ,3 100 Vuonna 2012 Suomessa oli maatilaa. Vuosina maatilojen määrä on vähentynyt yli 38 %, keskimäärin 2,8 %:n vuosivauhdilla. Tilamäärä on suhteellisesti eniten vähentynyt Itä-Suomessa (41 %) ja vähiten Pohjois-Suomessa (32 %). Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on kasvanut). Vuosina tukea saaneiden tilojen keskikoko on kasvanut lähes 70 %: 22,8 peltohehtaarista 38,6 hehtaariin. (MTT 2013) Yli 150 hehtaarin tiloja on 2,5 % tiloista, mutta niiden osuus kasvaa (taulukko 2). Käytössä olevan maatalousmaasta 53 % oli luonnonhaittakorvauksen vuoristoaluetta, 21 % muuta luonnonhaitta-aluetta ja 26 % erityisistä rajoitteista kärsivää aluetta (Indikaattori 32. Epäsuotuisat alueet). Vuonna 2010 laajaperäisiä rehuntuotantoalueita oli ha (Indikaattori 33. Laajaperäisen maatalouden ala). 14

15 Taulukko 2 Maatilojen lukumäärä peltosuuruusluokittain koko maassa (Tike 2013) (Indikaattori 17. Maatilat) Peltoala (ha) Yhteensä Suomen peruslohkojen keskikoko oli 2,43 hehtaaria vuonna 2012, eikä se ole kasvanut tilakoon kasvamisen myötä (MTT 2013). Pohjoiseen siirryttäessä peltolohkojen keskikoko pienenee ja lohkot muuttuvat entistä epäsäännöllisemmän muotoisiksi. Hajanaisesta tilusrakenteesta ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat korkeat kuljetuskustannukset rasittavat maataloustuotantoa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Rakennekehityksen seurauksena on syntynyt myös etätiloja, jotka saattavat olla kymmenien kilometrien päässä viljelijän asuinpaikasta ja varsinaisesta talouskeskuksesta. Pellon siirtyminen tuotannosta luopuvilta tiloilta tuotantoaan jatkaville tiloille on kyllä suurentanut tilakokoa, mutta pieni lohkokoko ja etäisyydet vaikeuttavat edelleen viljelytöitä, millä on tuotantokustannuksia nostava vaikutus. Vuokralohkojen keskimääräinen talouskeskusetäisyys on suurempi kuin omien lohkojen. Vuokralohkot ovat myös keskikooltaan tilojen omia lohkoja pienempiä. Tilusrakenneominaisuuksiltaan epäedullisimpien lohkojen tuotanto on laajaperäisintä ja ne ovatkin usein kesantona. Epäedulliset tilussuhteet rajoittavat myös tilojen tuotantomahdollisuuksia. (Myyrä 2000). Tuotantotoiminta ja tuotteiden kuljetus asettavat yleiselle tiestölle ja yksityisteille uusia vaatimuksia. Vuonna 2010 tilojen mediaanituotto oli välillä ja noin 61 %:lla maatiloista vakiotuotot jäivät alle (Taulukko 3). Taulukko 3 Maatilojen taloudellinen koko (Eurostat 2013) (Indikaattori 17. Maatilat) 2010 Vakiotuotto ( ) Maatilaa (kpl) < Yhteensä

16 Vuonna 2012 tiloista 45,0 % ( tilaa) oli päätuotantosuunnaltaan viljatiloja ja 16,6 % (9 781 tilaa) lypsykarjatiloja (taulukko 4). Muun nautakarjatalouden osuus oli 6,0 % ja sika- ja siipikarjatalouden osuus 3,8 % tiloista. Taulukko 4 Maatilojen lukumäärä päätuotantosuunnittain v. 1995, 2007 ja 2012 sekä muutos (Tike 2013) Tilojen lukumäärä Muutos kpl % Lypsykarjatalous % Muu nautakarjatalous % Sikatalous % Siipikarjatalous % Lammas- ja vuohitalous % Hevostalous % Viljanviljely % Erikoiskasvituotanto % Puutarhakasvien viljely % Muu kasvintuotanto % Muu tuotanto % Yhteensä % Vuonna 2012 luonnonmukaisesti viljeltyä peltoalaa oli ha eli 9 % peltoalasta (Indikaattori 19. Luomu). Valvotun luomutuotannon piiriin kuului tilaa vuonna 2012 (Evira 2012). Luomutilojen keskipinta-ala oli noin 46 ha, mikä on hieman keskitilakokoa suurempi. Useimpina 2000-luvun vuosina luomutilojen kannattavuus on ollut keskimäärin tavanomaisia tiloja parempi. Tämä näkyy luomupeltoalan jatkuvana kasvuna vuodesta 2008 lähtien, johon on vaikuttanut erityisesti ohjelmakaudella maksettu luonnonmukaisen tuotannon erityistuki. Kotieläintuotannolla ja siihen liittyvällä nurmiviljelyllä ja laiduntamisella on merkittävä rooli eroosion estämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Laidunala on vähentynyt, mikä on johtunut mm. nauta-, lypsykarja- ja lammastilojen vähenemisestä. Maatalouden rakennemuutos on johtanut myös luonnonlaitumien laidunnuksen loppumiseen, jolloin laitumet umpeen kasvaessaan menettävät monimuotoisuusarvonsa. Nurmiviljely ja laiduntaminen lisäävät maaperän orgaanisen aineksen määrää, mikä parantaa maaperän rakennetta ja vähentää eroosiota ja hiilidioksidipäästöjä verrattuna viljan viljelyyn (viite). Rakennemuutoksen seurauksena tilakoko on kasvanut tasaisesti. Tuotannon kokonaisarvolla mitattuna lypsykarjatalous on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta. Vuonna 2011 maitotilojen karjakoko oli keskimäärin 27,2 lypsylehmää (taulukko 6). Maitotiloilla oli vuonna 2011 yhteensä lypsylehmää (Tike 2012). Sikatilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti ja tuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle. Maan kokonaiseläinyksikkömäärä on hiukan vähentynyt vuosien aikana (Indikaattori 21. Tuotantoeläinyksiköt). Vuonna 2010 eläinyksikköjä oli Tilakoon kasvaessa myös maataloudessa toimivien yhtiöiden lukumäärä on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2011 noin 2,5-kertaiseksi. Vuonna 2011 toimi 750 maataloutta harjoittavaa yhtiötä (taulukko 5). Niistä vähintään kaksi kolmasosaa oli muodostettu yhtiöittämällä yksittäinen tila (PTT 2012). Yhtiöittämisen taustalla on usein taloudelliset syyt, riskien hallinta, mutta yhteisyrityksissä erittäin tärkeänä myös vastuun jakaminen useamman yrittäjän kesken. 16

17 Taulukko 5 Maataloutta harjoittavien yhtiöiden määrän kehitys (Tike 2012) Vuosi kpl kpl kpl Osakeyhtiöt Muut yhtiöt Yhteensä Muut yhtiöt = rekisteröity avoin tai kommandiittiyhtiö, toiminimiyritys Kotieläintuotanto jatkaa keskittymistä, mutta sen aiheuttamia haittoja pyritään ennaltaehkäisemään ympäristölupamenettelyllä, jossa tilan eläinmäärä suhteutetaan tilan käytettävissä olevaan peltoalaan, jotta ehkäistään peltojen ravinnekuormitusriskiä. Voimakkaimpien kotieläinkeskittymien haasteena on lannan levitysalan niukkuus Taulukko 6 Keskimääräinen kotieläinmäärä maatilaa kohti päätuotantosuunnan mukaan (Tike 2012) Vuosi Lypsylehmä 27 Lihanauta / emakko 151 Lihasika 523 Kana Broileri Lammas 141 Vuohi 111 Hevonen 10 Tuotantorakennusinvestointien yhteydessä tilat ovat kasvattaneet tuotantovolyymiaan ja samalla ajanmukaistaneet tuotantomenetelmiä. Uuden teknologian ja tuotantomenetelmien käyttöönotolla pyritään saavuttamaan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi eläinten hyvinvointiin, maataloustyön fyysiseen kuormittavuuteen, energiatehokkuuteen ja sekä ympäristöpäästöihin. Esimerkiksi lypsykarjataloudessa on investoitu usein automaattisiin lypsyjärjestelmiin, joita vuoden 2012 lopussa oli käytössä yli 700 (7 %) tilalla (MTT 2012c). Uusia parsinavetoita ei juuri rakenneta ja yhä suurempi osa lehmistä pidetään pihattonavetoissa, joissa eläimet voivat paremmin toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä ja liikkua vapaammin. Kotieläintuotanto on jäsenyysaikana pysynyt kaiken kaikkiaan suhteellisen vakaana (taulukko 7). Maidon ja erityisesti naudanlihan tuotanto on alentunut ja siipikarjanlihan noussut. Vuosina sianlihan tuotanto on vähentynyt, mutta kananmunien lisääntynyt. Taulukko 7 Tuotannon kehitys eräillä kotieläintuotannon aloilla ajanjaksolla (Tike 2013) Vuosi Maito Nauta Sika Broileri Kalkkuna Lammas Hevonen Kanamuna l milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg kg milj.kg ,17 167,55 38,22 1,09 1, , ,57 213,32 82,35 11,39 0, ,18 192,94 98,18 8,09 0, ,2 Muutos % -4,7-15,6 15,2 156,9 642,2-39,5 13,3-16,7 Maataloustuotannossa käytettävä automaatio ja kaikki muukin yritystoiminta maaseudulla edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä. 17

18 Maatalouden työllisyysvaikutukset Maataloudessa päätoimisesti työskentelevien määrä vuonna 2012 oli noin henkeä, eli 3,1 % työllisestä työvoimasta (Indikaattori 13. Työllisyys taloudellisen aktiviteetin mukaan). Vuodesta 2007 määrä on vähentynyt henkilöllä. (MTT 2013). Vuonna 2010 tilan töihin osallistuvien perheenjäsenten osuus oli merkittävä verrattuna vakituisesti palkattuun työvoimaan (Indikaattori 22. Tilojen työvoima; taulukko 8). Suomessa palkatun ulkopuolisen työvoiman osuus kuitenkin alati kasvaa rakennemuutoksen seurauksena. Maatalous työllistää myös välillisesti. Hoidettu maaseutu mahdollistaa myös maaseudun elinkeinojen monipuolistamisen esimerkiksi matkailun avulla (Kuhmonen ym. 2010) Taulukko 8 Tilojen työvoima (Tike 2011) (Indikaattori 22. Tilojen työvoima) Vuosi 2010 Miehet Naiset Yhteensä Viljelijät Viljelijäperheen jäsenet (tilan töihin osallistuvat) Vakituisesti palkatut Viljelijöiden keski-ikä on vuosina noussut 47,7 vuodesta 50,7 vuoteen. Alle 35-vuotiaiden viljelijöiden suhteellinen osuus verrattuna yli 55-vuotiaiden osuuteen oli vuonna % ja nuorten osuus on lievästi pienentynyt (27 % vuonna 2007) (Indikaattori 23. Viljelijöiden ikärakenne). Suomen viljelijöiden keskimääräinen ikä on korkeampi kuin EU27 keskiarvo (EU27 14 % vuonna 2010). Suomessa on tehty vuosittain noin tuettua sukupolvenvaihdosta. Viljelijöiden ikärakenteen parantamiseksi tarvitaan toimia sukupolvenvaihdosten edistämiseen. Esimerkiksi nykyisen maaseutuohjelman väliarvioinnissa todetaan, että noin 40 % sukupolvenvaihdoksista jäisi toteuttamatta ilman tukea. Lähes kolmannes Suomen maa- ja puutarhatiloista harjoittaa maatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Vuonna 2000 monialaisten tilojen osuus kaikista maatiloista oli 25 %. Monialaisten tilojen määrä jatkoi kasvuaan vuoteen 2005, jolloin niiden osuus oli 35 %. Vuonna 2010 monialaisia maatiloja oli noin 20 % vähemmän, yhteensä tilaa. Monialaisten maatilojen osuus on maassamme EU:n korkein. Monialaisten tilojen yritystoiminta on useimmiten pienimuotoista ja luonteeltaan osa-aikaista tai kausiluonteista. Vuonna 2010 toimineista monialaisista tiloista noin 87 % työllisti kaikkiaan viljelijää, osakasta tai perheenjäsentä. Suurimman osan työstä tekevät edelleen viljelijäperheet itse. Muun yritystoiminnan tehtävissä tiloilla työskenteli lisäksi noin palkattua työntekijää. Toimialoittain tarkasteltuna palvelut muodostivat suurimman osuuden kaikissa liikevaihtoluokissa. Palveluala oli päätoimialana noin tilalla ja suurin yksittäinen toimiala tilalla oli urakointi. (Tike 2012a). Muun yritystoiminnan liikevaihdon osuus vaihtelee tilakohtaisesti. Tiloista 15 %:lla muun yritystoiminnan liikevaihto ylitti euroa vuonna Maatiloista 6 7 % lopettaa vuosittain maataloustuotannon. Tavallisesti pellot joko myydään tai vuokrataan. Maatiloilla on rakennuskantaa eri käyttötarkoituksiin. Maaseudun asukkaiden ikärakenteesta ja muuttoliikkeestä johtuen myös asuinrakennuksia jää tyhjilleen. Olemassa olevaan rakennuskantaan ja sitä palvelevaan infrastruktuuriin sitoutuu taloudellisia, ympäristöön sekä kulttuuriin liittyviä arvoja. Rakennuskannan vajaakäyttö tai käytön loppuminen on monella tavalla menetys alueelle. Yhteisöllisyyden, palveluverkoston säilymisen ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden sekä ilmastonäkökohtien kannalta on tarkoituksenmukaista, että maaseudun kehittämisessä hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Esimerkiksi maaseutuyritys saa olemassa olevien rakennusten uusiokäytöllä teknisiä, taloudellisia ja ympäristöön sekä yhteisöllisyyteen liittyviä hyötyjä. Maaseudun rakennuskannan uusiokäytöllä on lisäksi keskeinen merkitys alueen kulttuuristen arvojen säilyttämisessä ja kehittämisessä. 18

19 Maatalouden kannattavuus Maatalouden yrittäjätulo on laskenut pitkällä aikavälillä (kuvio 1). Viime vuosina lasku on taittunut lieväksi nousuksi. Vuonna 2012 yrittäjätulo oli n miljoonaa euroa, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli n milj. euroa. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen suuria. Vaihtelua aiheuttavat satotasojen vaihtelut sekä tuottajahintojen ja tuotantopanosten hintojen muutokset. Alimmillaan yrittäjätulo oli n. 778 miljoonaa euroa vuonna 2008, jolloin tuottajahinnat olivat erityisen alhaisella tasolla ja tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinnat nousivat voimakkaasti (kuvio 2) Kuvio 1 Maatalouden nettoyrittäjätulo vuoden 2005 hinnoin (milj. ). (LÄHDE) Energia ja voiteluaineet Tuottajahintaindeksi Lannoitteet ja maanparannusaineet Kuvio 2 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja tuottajahintaindeksi, 2000=100 (Tilastokeskus 2013) 19

20 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Kuvio 3 Maatalouden yrittäjätulo ei-palkattua henkilötyövuotta kohden, 1000 vuoden 2005 hinnoin. (Eurostat 2013) Vaikka yrittäjätulo on kokonaisuutena alentunut, niin yrittäjätulon kehitys ei-palkattua työpanosyksikköä kohti on ollut nousujohteista viime vuosina, koska tilakoon kasvun ja maatilojen määrän alenemisen myötä ei-palkatun työvoiman määrä on pienentynyt voimakkaasti. Pitkällä aikavälillä se on kasvanut n eurosta vuonna 2003 n euroon vuonna 2012 (kuvio 3) (Indikaattori 26). Tulotason säilyttäminen tietyllä tasolla tai sen parantaminen merkitsee yhä suuremman pääoman sitomista maatalouteen, kun tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kasvatetaan yksikkökokoa ja korvataan työtä pääomalla. Maatilojen taloudellisen kehittämisen näkökulmasta maatalouteen sitoutuneen pääoman määrän huomioiminen on tärkeää, sillä tulojen tulisi riittää korvaukseksi sitoutuneelle pääomalle eikä vain tulotason säilyttämiseen Erot pääomaintensiivisyydessä vaikuttavat maatalouden harjoittamisella saavutettuun tulotasoon. Suomen kaltaisissa maissa, joissa maataloustuotanto perustuu pitkälti perheviljelmiin ja palkatun työvoiman osuus tuotannontekijänä on vähäinen, yrittäjätulon tulisi olla suhteellisen korkea verrattuna maihin, joissa tuotanto tapahtuu pääosin palkattua työvoimaa käyttäen kuten muilla toimialoilla toimivissa yrityksissä. 20

21 tulotaso, ,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kuvio 4 Tulotason kehitys maataloudessa ja koko kansantaloudessa sekä näiden suhde (Eurostat 2013). suhde, % 100 Vuodesta 2003 vuoteen 2009 maatalouden yrittäjätulo ei-palkattua henkilöä kohti laski lievästi, kun keskimääräinen palkkatulo oli samaan aikaan selvästi nouseva (kuvio 4) (Indikaattori 26). Kuvioon 4 on laskettu myös maatalouden työpanosyksikköä kohti lasketun yrittäjätulon prosentuaalinen osuus keskimääräisestä bruttopalkasta. Vuodesta 2009 lähtien yrittäjätulon nousu on ollut nopeampaa kuin palkkatulojen. Maatalouden yrittäjätulon taso vuonna 2012 oli kuitenkin vain n. 61 % keskimääräisestä palkkatulosta. Alimmillaan ko. suhde oli vuonna 2008, jolloin yrittäjätulo jäi selvästi alle puoleen keskimääräisestä palkkatasosta. Yrittäjätulon alhaisuus suhteessa palkkatuloihin kertoo maatalouden heikosta kannattavuudesta. Yrittäjätulon ja palkkatulojen välisen suhteen hienoinen nousu puolestaan kertoo toisaalta maatalousyrittäjien sopeutumisesta sekä ponnisteluista kannattavuuden parantamiseksi. Toisaalta se johtuu myös viime vuosien alhaisen talouskasvun myötä hyvin hitaasti kasvaneesta keskimääräisestä palkkatasosta. 30, Bruttopalkka/työllinen Yrittäjätulo/työpanosyks. Yrittäjätulo % palkkatulosta ,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Kuvio 5 Tuotannontekijätulo maataloudessa työpanosyksikköä kohti vuoden 2005 hinnoin (1000 ) (Eurostat 2013). 21

22 Tuotannontekijätulo työpanosyksikköä kohti on noussut eurosta euroon vuosina (Kuvio 5) (Indikaattori 25). Tuotannontekijätulo maataloudessa työpanosyksikkö kohti antaa yleiskuvan siitä, missä määrin maatalous toimialana tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuoden 2008 erityisen alhaiset tuottajahinnat näkyvät selvänä notkahduksena myös tuotannontekijätulon kehityksessä. Indikaattorin alhainen taso heijastaa maataloustuotannon heikkoa kannattavuutta, mikä taas on Suomen oloissa seurausta mm. pohjoisista luonnonoloista, epäedullisista tuotteiden ja panosten hintasuhteista sekä luonnonolojen ja keskimäärin melko epäedullisen tila- ja tilusrakenteen aiheuttamista korkeista kone- ja rakennuskustannuksista. Heikon kannattavuustason vallitessa myös oman pääoman muodostuminen on hidasta. Sen vuoksi tuottavuuden parantaminen tuotantoteknologiaa uudistamalla ja uutta teknologiaa käyttöön ottamalla tapahtuu hyvin hitaasti. Työvoiman tuottavuus maataloudessa oli vuonna 2010 Suomessa ,7 /AWU (Indikaattori 14. Työvoiman tuottavuus maataloudessa). Maatalouden kiinteän pääoman bruttomuodostus (gross fixed capital formation) kertoo kuinka paljon enemmän maatalouteen investoidaan kuin kulutetaan. Vuonna 2009 kiinteän pääoman bruttomuodostus oli miljoonaa ja se on vähentynyt vuodesta ,7 % vuosivauhdilla (Indikaattori 28. Kiinteän pääoman bruttomuodostus maataloudessa). Maatalouden osa- ja kokonaistuottavuudesta on esitetty tietoja kuviossa 6 (Indikaattori 27. Maatalouden tuottavuus). Tuottavuus (TFP) on kokonaistasolla tarkastelujakson ajan kasvanut melko tasaisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että Suomessa tuottavuuden taso on tilarakenteen ja luonnonolosuhteiden vuoksi lähtökohtaisesti esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin alapuolella (Sipiläinen & kump 2008). Pääoman ja maan tuottavuus ei ole juurikaan parantunut tarkastelujakson aikana. Maan ja pääoman tuottavuus jopa aleni 80 -luvun lopulla. EU -jäsenyyden aikana maan ja pääoman tuottavuus on pysynyt vakioisella tasolla. Työn tuottavuus on kasvanut voimakkaasti koko tarkastelujakson ajan. Työpanosta on tarkastelujaksolla korvattu pääomapanoksella, jonka vuoksi työntuottavuutta on pystytty kasvattamaan, mutta pääomapanoksen tuottavuuden kasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Sovelletulla rakenne- ja tulotukipolitiikalla on siis saavutettu positiivista tuottavuus kehitystä. Tosin luonnollisesti ei voida tarkkaan arvioida, millainen merkitys sovelletulla politiikalla on ollut tuottavuuteen. Tuottavuuskehitys ei EU -jäsenyys aikana ole poikennut aiemmasta eikä tuottavuuden kehityksessä ole ollut merkittäviä eroja eri ohjelmakausien välillä. Tosin muutamana viimeisenä vuotena ennen Suomen liittymistä EU:n oli tuottavuuskehitys hieman hitaampaa. Tämän voidaan arvioida liittyneen tuotannon rajoituspolitiikkaan (esimerkiksi maitokiintiöt ja yksimahaissektorin perustamislupajärjestelmä) ja yleiseen epävarmuuteen maatalouden toimintaedellytysten säilymisestä. 22

23 Finland Intermediate Cons. Labour Land Capital TFP Kuvio 6 Maatalouden osa- ja kokonaistuottavuus vuosina (vuosi 2005=100) Alkutuotannon toimijoiden organisoituminen ruokaketjussa Lihasektorilla toimii neljä tuottajaosuuskuntaa, jotka hallitsevat kahta yritystä (80 % lihamarkkinoista). Suurin osa naudan- ja sianlihan tuotannosta on sopimustuotantoa ja tuotteet myydään elintarviketeollisuudelle. Vain pieni osa tuotteista myydään suoraan kaupalle. Kysyntää suoramyynnille olisi, mutta vaatimukset tilojen, laitteiden, valvonnan ja käsittelyn suhteen tekevät suoramyyntiyrityksen perustamisen kalliiksi (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2013). Hinnoitteluperusteisiin vaikuttavat laatu, tuotantomäärä, kuljetusetäisyydet sekä kuljetus- ja lastauskustannukset. Toimialaorganisaatioihin rinnastettavaa vertikaalista yhteistoimintaa ruokaketjussa ei ole liha-alalla. Selvitysten mukaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että isot ja pienet tuottajat järjestäytyisivät yhteen ja samaan organisaatioon intressieroista johtuen. Sen sijaan tuotantosuuntakohtaisen yhteistyön kautta tarpeet ja vaatimukset voisivat tulla paremmin huomioon otetuksi. Suomalaisten maidontuottajien osuustoiminnallinen järjestäytymisaste on Euroopan- ja maailmanlaajuisesti katsottuna korkea. Osuuskuntien yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 97 %. Suurin yksittäinen maitoalan yritys on osuuskuntien omistama ja sen markkinaosuus tuotetusta maidosta on noin 86 %. Lisäksi toimii joukko yksityisiä meijereitä. Tuottajaosuustoiminta on käynyt läpi rakennemuutoksia. Enimmällään 1930-luvulla Suomessa toimi noin 600 osuusmeijeriä, joilla kaikilla oli omaa jalostusta (PTT). Vuodesta 2012 alkaen on ollut mahdollista hakea hyväksyntää maito- ja maitotuotealan tuottajaorganisaatioksi. Toistaiseksi yhtään hakemusta ei ole tehty. Maitoa jalostavien yritysten lukumäärä on viime vuosina laskenut. Uusia, maitoa jalostavia pienyrityksiä on perustettu esimerkiksi suomenkarjaa ja kuttuja pitäville tiloille. Pää- tai sivuelinkeinona maidonjalostusta harjoittavat yritykset hankkivat raaka-aineensa pääasiassa hankintaosuuskunnilta tai itsenäisiltä osuuskunnilta. Sivutoimiset jalostajat käyttävät myös oman tilan maitoa (Pienmeijerien kehittämisohjelma -esiselvitys , Agropolis Oy). Hedelmä- ja vihannesalalla on voitu perustaa tuottajaorganisaatioita vuodesta 1997 alkaen. Suomessa toimii kolme tuottajaorganisaatioksi järjestäytynyttä yritystä, joilla on toimenpideohjelma. Viljasektorille on syntynyt pienimuotoista yhteistoimintaa kuten yrityksiä, jotka pyrkivät kokoamaan isoja myyntieriä ja siten parantamaan neuvotteluasemaansa viljanostajien kanssa. Viljantuottajista suuri osa on suhteellisen pienten tilojen osa-aikaviljelijöitä. Kananmuna-alan suurin pakkaamo on tuottajaosuuskunnan omistama. 23

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset Sini Wallenius Maa- ja metsätalousministeriö 29.10.2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus Ympäristötuki Eu-avustajien koulutus Äänekoski Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus 18.3.2014 Ympäristötuki Ei uusia sitoumuksia tähän tietoon Vuonna 2007-2009 tehdyt ympäristötukisitoumukset jatketaan vuodella

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Luonnos 3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020

Luonnos 3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnos 3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020 www.maaseutu.fi Sisällysluettelo 1 Maaseudun kehittämisohjelman nimi... 11 2 Jäsenvaltio ja hallinnollinen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet Tukihakukoulutukset Helmikuu 2014 1 Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto Maatalousyksikkö, Tukien yhteensovitustiimi Martti Patjas / Pekka Pihamaa / Antti Unnaslahti

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja Uuden ohjelmakauden 2015-2020 valmistelutilanne MTK/Maatalouslinja 13.3.2014 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus Savonia 17.2.2015 Juho Pikkarainen Luonnonhaittakorvaus Oleellisin muutos on korvauksen muuttuminen 5- vuotisesta sitoumuksesta

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöagrologi Erkki Aro 18.11.2014 Mynämäki 9.12.2014 2 340 Luomumaatiloja Varsinais-Suomessa (kpl) 2009-2014 335 330 325 320

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt 26.11.2013 Olli Niskanen MTT Sisällys Maatalouden rakennemuutos Paljonko peltoa on raivattu 2000-luvulla? Lypsykarjatilat tarkemmin tarkasteluna Muutama

Lisätiedot

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK Peruslohkojen korvauskelpoisuus Kasvulohkojen piirtäminen Yhteiskäyttölohkot Muutoksia ja tarkennuksia tulee Tiedot perustuu valmistelun

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot