Onko hyvä sato viljelijälle kato?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko hyvä sato viljelijälle kato?"

Transkriptio

1 M-Suomen Posti Oyj MTK-Uusimaan tiedotuslehti Onko hyvä sato viljelijälle kato? Lapinjärvelle perustettiin energiaosuuskunta sivu 6 Karjalohja Läntisen Uudenmaan omenaparatiisi sivu 4

2 2 Luonnonhoitopelto hömppäheinää vai fiksua taloutta Simonkatu 6A Helsinki puh Viime keväänä tukijärjestelmäämme tuli uusi elementti, luonnonhoitopelto, joka sai kentällä hieman hämmentyneen vastaanoton. Osa naureskeli hömppäheinämaita ja osa kiitti kerrankin järkevästä ympäristötoimesta. Luonnonhoitopelto tuotiin mukaan tukipalettiin osittain korvaamaan kasvipeitteistä velvoitekesantoalaa. Toimenpidettä suunniteltaessa vesiensuojelukysymykset olivat keskeisesti esillä. Luonnonhoitopeltoja perustettiin yleensä entisille kesantolohkoille mutta myös pitkäaikaisen yksipuolisen viljanviljelyn rasittamille maille maanrakennetta parantamaan. Viljamarkkinat näyttivät jo ennakkoon varsin tukkoisilta ja täten luonnonhoitopellon kannattavuutta markkinoitiin melko vahvasti myös Maaseudun Tulevaisuudessa. Vilja-alan pienentämistarve oli täysin selvä. Toimenpide ei saavuttanut suuren suurta suosiota, sillä ainoastaan 5,8 prosenttia tukikelpoisesta peltoalasta jätettiin luonnonhoitopelloksi vaikka mahdollisuus olisi ollut 15 prosenttiin. Ilmeisesti katelaskelmat torjuttiin luottaen viljan hinnan uuteen nousuun. Toisin kuitenkin kävi. Kevään matalat viljanhinnat notkahtivat syksyllä maailman laajuisesti suuren sadon johdosta historiallisen alas. Onnistuneella sadollakaan ei enää pystynyt päihittämään luonnonhoitopellon kokonaiskannattavuutta. Ympäristöhallinto tekee parhaillaan alueellisia laajoja vesienhoitosuunnitelmia, joissa myös maataloudelle asetetaan uusia tiukkoja tavoitteita. Vesienhoitotyö lähti liikkeelle meidän sektorin osalta siitä, että kolmannes pelloista pitäisi lunastaa valtiolle ja poistaa tuotannosta. Näistä linjauksista sittemmin luovuttiin mutta paineet maatalouden ravinnepäästöjen parempaan hallintaan ovat suuret. Näihin haasteisiin luonnonhoitopelto sopii mainiosti. Kasvupeitteisellä pellolla torjumme eroosion tuomaa ravinnehuuhtoutumaa. Apilainen nurmi parantaa maan rakennetta ja täten vesitaloutta sekä jättää seuraavalle viljelykasville kilon typpivaikutuksen. Luonnonhoitonurmi katkaisee viljelykierron vähentäen kasvitautipainetta ja näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Suomessa on yleisesti arvioitu olevan liikaa peltoa ruoantuotannon kannalta jopa hehtaaria. Luonnollisesti tämä ylituotanto painaa osaltaan markkinahintaa alaspäin. Nyt tarvitaan pellon käytölle monenlaisia vaihtoehtoja. Luonnonhoitopeltoalan mahdollisuutta tulee ehdottomasti kasvattaa! Tässä on järjestön johdolle kiireinen edunvalvontatehtävä. J a a k k o H o l s t i toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson lähiliittojen yhteinen nuorten asiamies mmyo Sanna-Helena Rantala MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija: MTK-Uusimaa Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Tiesithän, että MYEL-työtulosi vaikuttaa kaikkiin Melan ja Kelan etuuksiin, kuten sairauspäivärahaan, tapaturmapäivärahaan, kuntoutusrahaan ja äitiysrahaan. Työtulo kannattaa korjata oikealle tasolle. Sen voi tehdä helposti Melan sähköisissä asiointipalveluissa, Nyt voit hakea myös Mela-sairauspäivärahaa sähköisesti. Mela-asiamiehet ja asiakaspalvelumme, puh , palvelevat entiseen tapaan henkilökohtaisesti.

3 Viljanviljelijät ahdingossa Sadonkorjuu sujui tänä syksynä harvinaisen hyvissä olosuhteissa ja pelloilta kerättiinkin pääsääntöisesti hyvälaatuinen ja runsas sato pienin kuivatuskustannuksin. Mutta viljanviljelijöiden tilanne on tukala. MTK:n vilja-asiamies Max Schulmanin mukaan historian halvin vilja on kasvatettu historian kalleimmilla panoksilla. Suomen viljasadon on arvioitu olevan noin 4,4 miljoonaa tonnia ja tälle etsitään nyt kuumeisesti oikeanlaista käyttöä. Viljamarkkinatilannetta rasittaa valitettavasti vanhat varastot ja viljahinnat ovatkin laskeneet vuodentakaisesta jopa 40 prosenttia. Viljamarkkinamme ei toimi Maatalousyrittäjille mahdollisuuksia tienhoitopalveluihin Valtion ylläpitämistä yleisistä teistä tiepituutena mitattuna suurin osa on seutu- ja yhdysteitä. Maatalousyrittäjillä on merkittäviä kilpailuetuja tarjota palveluitaan varsinkin näiden teiden hoitoon. Tällaisia etuja ovat mm. hyvä teiden ja tienkäyttäjien paikallistuntemus, sijainti tiestöön nähden, valmiina olevaa pääkalustoa ajoratojen ja kevytväylien talvi- ja kesähoitoon, sekä hyvä asiantuntemus kaikkien tieluokkien tieympäristön kesähoitoon. Teiden hoidosta vastaavana pääurakoitsijana Destia Oy:n kokemukset tukevat vahvasti maaseutuyrittäjien taholta tarjottavien palveluiden lisäämistä tienhoidossa. Viljanviljelijöiden maksuvalmius on kovilla, sillä viljasato on lannoitettu edellisvuosien korkean hintatason lannoitteilla. Vilja liikkuu edelleen varsin hitaasti ja viljakaupan aktivoitumisen on ennustettu tapahtuvan marraskuun alussa intervention avautuessa. Tuottajien kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että viljan hintataso tuolloin tervehtyisi ja viljelijä saisi onnistuneesta työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Viljojen varastointitilasta on ollut hyvästä sadosta johtuen pulaa, sillä kaikkea viimevuotistakaan viljaa ei ole saatu myytyä teollisuudelle ja kaupalle. Huonolaatuisimpia viljaeriä on myyty myös Uudellamaalla bioenergian polttolaitoksille, jotka ovat maksaneet viljasta kauppaa paremman hinnan. Lisäksi etuna on ollut se, että biopolttolaitokset ovat pystyneet vastaanottamaan viljaa välittömästi. Vilja-asiamies Max Schulmanin mielestä viljan tarjoaminen poltettavaksi on ollut tässä tilanteessa mielekäs vaihtoehto varsinkin, jos viljaa ei ole tarvinnut kuivata. Keski-Euroopassa viljaa ja maissia käytetään energiantuotantoon ja se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Pelisääntöjä viljamarkkinoille Viljamarkkinoiden ahdingon keskellä Schulman nostaa esille viljan laatuluokittelun. Viljakaupan pelisääntöjen kehittelyä on toki mietitty pitkään mutta saavutukset ovat olleet riittämättömiä. Osoitteettomasta viljatuotannosta tulisi viimein päästä selkeään laatuluokitteluun. Tämä lisäisi viljelijöiden kiinnostusta laadun tuottamiseen ja näin teollisuus saisi haluamaansa laatua haluamansa määrän ja kotoinen viljamarkkina tasapainottuisi. Schulman näkee, että elintarvike- ja rehuviljan lisäksi tarvitaan energiaviljan laatuluokka. Esimerkiksi leipävehnälle olisi luotavissa useita laatuluokkia Saksan malliin ja näin huippulaadusta maksettaisiin jopa kymmeniä euroja tonnilta enemmän kuin peruslaatuisesta. Viljelijä tietäisi jo viljelysopimusta tehdessään mitä tavoittelee ja millä keinoin. Agrimarket-ketjun kokoamia laatutietoja vehnästä (agrimarket.fi) Syysvehnä Kevätvehnä TE-keskukset Hlp Sako Valk Hlp Sako Valk Uusimaa 80, ,1 80, ,2 Varsinais-Suomi 80, ,2 80, ,0 Satakunta 81, ,8 80, ,5 Häme 79, ,5 80, ,8 Pirkanmaa 81, ,6 79, ,0 Kymi 81, ,5 80, ,0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi 78, ,6 Etelä-Pohjanmaa 77,8 13,2 Pohjanmaa 81, ,8 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Koko maan keskiarvo 80, ,2 80, ,1 Paikallisuus - tienhoidon toteuttamisen lähtökohta Vehnän valkuainen ongelmana Sakoluvun rinnalle viljan käyttölaadun keskeiseksi mittariksi on noussut valkuainen. Ja tänä vuonna tuo mittari on ongelmallinen. Suuren sadon tuotannossa on ollut niukkuutta typestä ja niinpä suuri osa vehnästä on menossa rehuksi tai sitten interventioon. Uudellamaalla Agrimarketin analyysitietojen mukaan vehnän keskimääräinen valkuainen on 12,2 % ja leipomoiden raja leipävehnälle on ainakin toistaiseksi 12,5 %. Mutta on syytä muistaa, että intervention valkuaisraja on vain 10,5 %. Bioetanolin tuotanto tasapainottaisi markkinoita Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto pitäisi nyt saada kunnolla vauhtiin. Suomeen tarvitaan yksi suuryksikkö alueelle, jossa on vahva viljatuotanto sekä myös kotieläintaloutta hyödyntämään sivutuotteena saatavaa valkuaisrehun raaka-ainetta. Tuotantoa on pyrittävä lisäämään ja hyödyntämään täysin jo olemassa olevien laitosten, kuten Altian Koskenkorvan, VILJASEMINAARI Tallink Baltic Princess Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan viljasektorin ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä. Seminaarissa mukana mm. maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Seppo Koivula, Raisio:n viljakaupan johtaja Pasi Lähdetie, Avena Nordic Grain:n viljapäällikkö Leif Udd sekä MTK:n viljavaliokunnan pj. Hannu Nissi ja jäsen Kimmo Hovi. Lähtö ke Helsingin länsiterminaalista klo Paluu to klo Helsinkiin Risteilyn hinta: 75 /hlö B-luokan kahden hengen hytissä (jäsenhinta) 90 /hlö A-luokan kahden hengen hytissä (jäsenhinta) Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, illallinen, meriaamiainen, kokouskahvit Tiedustele mahdollisia lisäpaikkoja p MTK HÄME Paikallisten toimijoiden avulla tien hoitotyöt pystytään tekemään tehokkaasti ja laadukkaasti, alue- ja tienkäyttäjätuntemusta hyödyntäen. Pääurakoitsijat tarvitsevat paikallisia toimijoita, koska esimerkiksi Destia Oy:n oma kalusto kohdentuu vilkkaimmin liikennöityjen valta ja kantateiden ajoratojen talvihoitoon. Myös tienkäyttäjien tarpeita edustavat ja pääurakoitsijoiden valinnasta vastaavat tienpitäjät, kuten Tiehallinto ja kuntasektori, kannattavat paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tieympäristön hoito tarjoaa kaikilla tieluokilla maaseutuyrittäjille hyvän mahdollisuuden tarjota palveluitaan. Niiton ja raivauksen työmäärästä huomattava osa kohdentuu pääteiden, alempaa tiestöä työleveydeltään suurempiin ja toimenpidekertoina vaativampiin alueisiin. Taajamien läheisyydessä tieympäristöön sisältyy myös ns. rakennetun viherympäristön hoitoa. Pääosa tieympäristön hoidosta ajoittuu kesän kasvukaudelle, jolloin nämä työt eivät ole ajallisesti samaan aikaan kevään peltotöiden kanssa. Yleisistä teistä noin 35 % on sorateitä. Sorateiden pintakunnon kesähoito tehdään pääsääntöisesti lanakalustolla. Tämän on mahdollistanut traktorikaluston tehokkuuden lisääntyminen ja lanojen rakenteessa tapahtunut kehitystyö. Lanojen lisäksi tarjolle on tullut myös muita uudentyyppisiä lisälaiteratkaisuja, Vilja-asiamies Max Schulman koko kapasiteetti. MTK on laittanut bioetanolilaitoshankkeen pohdiskelun liikkeelle. Nyt tarvitaan valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden yhteistyötä. Vilja-alan toimijoiden pitää ensi satokauden viljelysuunnitelmaa tehdessään pitää ehdottomana tavoitteena tasapainon saavuttaminen viljamarkkinoille. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä valkuais- ja öljykasvien ja viherlannoitenurmen viljelyä, lisäämällä luonnonhoitopeltoja sekä kylvämällä vähemmän rehuviljaa. Markkinat otetaan haltuun tasapainottamalla tuotantoa ja tähän tarvitaan monia keinoja, Max Schulman painottaa. Olemme oppineet, että suuri satokaan ei välttämättä tuo hyvää tulosta. Hyvä sato voi olla huonosti toimivilla markkinoilla viljelijälle jopa kato. Jaakko Holsti MTK-UUSIMAA jotka mahdollistavat samojen lisälaitteiden käyttämisen sorateiden muokkauksen ja pintakunnon hoidon lisäksi myös talvihoidossa. Tienhoidon palveluiden järjestämisessä Destia Oy ottaa huomioon paikallisten yrittäjien jo valmiina oleva laite- ja palvelutarjonnan. Tämän lisäksi palvelukokonaisuuksiin voidaan yhdistää talvi- ja kesätöistä useita työlajeja, jos tämä tukee molempien sopijapuolten etuja. Destia Oy :n tarvitsemista tienhoitopalveluista saa lisätietoa tuottajaliittojen yhteisestä Maaseutuyrittäjähankkeen järjestämästä Tienhoitoyrittäjyys-kurssilta joka alkaa joulukuussa tai ottamalla yhteyttä Destia Oy : n alueurakoiden vastuuhenkilöihin. Oiva Huuskonen Destia Oy

4 Karjalohja Läntisen Uudenmaan omenaparatiisi Karjalohjaa voidaan hyvällä syyllä kutsua Länsi- Uudenmaan omenaparatiisiksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on perustettu uusia tarhoja ja vanhoja laajennettu. Omenaa viljellään ammattimaisesti kuudella tilalla noin 25 hehtaarin alueella (EU-tuen piirissä). Omenoiden lajittelusta, pakkaamisesta, varastoinnista sekä markkinoinnista huolehtii karjalohjalainen omenanviljelijä Jorma Jaakkola. Jaakkolan omenahalli on Manner-Suomen suurin ja modernein lajittelukeskus, jossa käsitellään noin kg omenaa vuodessa. Tänä vuonna hallissa lajitellaan 12 yrityksen omenat. Eija ja Harry Kaartisen omenatila on monialayritys Eija ja Harry Kaartinen aloittivat omenatarhauksen noin kymmenen vuotta sitten. EU:n tuomien muutosten jälkeen viljanviljely oli kannattamatonta pienellä tilalla. Oli valittava joku muu tuotantosuunta. Mielessä oli ollut mansikan viljely, mutta mansikan markkinatilanne oli huono. Omenalla oli markkinoita ja isännällä 15 vuoden vankka työkokemus Tahvosten puutarhalta, joten päätös oli helppo. Lisäksi omenan viljelytekniikka kehittyi Suomessa uusiin ulottuvuuksiin hillittykasvuisilla perusrungoilla ja tihkukastelulla. Harry Kaartinen korostaa etenkin Jorma Jaakkolan osuutta omenan viljelyn laajenemiseen Karjalohjalla. Hän on kannustanut ja kouluttanut viljelijöitä yli 30 vuoden kokemuksellaan omenatarhauksen saloihin. Jaakkola sanookin, että hän on matkustanut maailman ympäri omenan perässä tietoa on haettu joka maanosasta. Tällä hetkellä Kaartisilla on omenalla 3 ha. Loput pellot on heinällä ja heinätyöt hoitaa toinen viljelijä. Eija Kaartisella on ollut oma siivousalan yritys ja työ tilan ulkopuolella. Harry hoitaa etupäässä omenatarhan sekä tekee ja myy polttopuita ja työskentelee osittain viherrakentajana ym. huoltotehtävissä. Omenien poimintaan osallistuu perheen ohella paikallisia kausityöntekijöitä. Tila on malliesimerkki nykyisestä monialayrityksestä. Tilan omenalajikkeet ovat Valkea kuulas ja Samo (kesälajikkeet), Jaspi ja Summerred (syyslajikkeet) sekä Lobo ja Amorosa (talvilajikeet). Harry Kaartisen mielestä on parempi tuottaa määrää ja laatua kuin kikkailla suurilla lajikemäärillä. Lobo, Amorosa, Jaspi ja Kanelit ovatkin eniten viljeltyjä lajikkeita Suomessa. Hillittykasvuiset perusrungot tehostivat viljelyä Kaartinen kertoo, että omenan viljely tehostui huomattavasti hillittykasvuisten perusrunkojen myötä. Aikaisemmin voitiin istuttaa vain noin 400 puuta/ha kun taas hillittykasvuisia yli 1000 puuta/ha. Hillittykasvuisten eli kääpiöivien puiden leikkaustarve vähenee ja poiminta voidaan tehdä ilman apukorokkeita. Omenasato on myös lisääntynyt. Normaali puu tuottaa hieman yli 10 kg, mutta voidaan päästä jopa kg:n satoihin. Tällainen supersato verottaa yleensä seuraavaa vuotta, Harry täsmentää. Omenatarhan perustaminen ja hoito Kaartisten omenatarha selvisi viime talvesta pienillä myyrätuhoilla. Omenatarhan perustaminen on ehkä työläin ja kallein vaihe viljelyn näkökulmasta. Paras maaperä on hieta tai karkeahieta, mielellään noin 2 ha lohko ja vielä keskellä mäntymetsää niin kaikki on optimissa, Harry selostaa. Lohkon salaojitus ja kastelujärjestelmä pitää olla kunnossa. Pellon ph-arvo tulee olla maksimissaan, rikkakasvit hoidettava minimiin ja lohko aidattava jäniksiä ja sorkkaeläimiä vastaan. Harry arvioi, että tarhan perustamiskustannukset taimi-istutuksineen maksaa noin Euroa/ha. Satoa saadaan vasta 3-4 vuoden kuluttua puiden istutuksesta. Varsinkin vanhoilla perusrungoilla puiden leikkaus on yhtä iso työ kuin poiminta. Kaartisen tilalla Harry ja yhteistyökumppanin puutarhuri leikkaavat tarhan kahdessa viikossa. Puiden leikkaus tehdään maalishuhtikuussa. Pidän leikkaamisessa mukana taidokasta puutarhuria, ettei taso lipeä, Harry naurahtaa. Kasvukaudella seurataan tauti- ja tuholaistilannetta ja tehdään ruiskutuksia tarpeen mukaan. Omenatarhaa kastellaan ja lannoitetaan myös tarvittaessa. Vesiliukoiset lannoitteet lisätään kasteluveteen. Harry harmittelee erikoislannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden korkeaa hintaa. Lisäksi Evira poistaa toimivia kasvinsuojeluaineita ja uudet korvaavat ovat hinnoiteltu tähtitieteellisesti. Poiminta elo-lokakuussa Kesälajikkeiden poiminta alkaa elokuussa, koska lajikkeita on kuusi, on meillä kuusi poiminta piikkiä, Harry jatkaa. Poiminnassa on mukana oma perhe ja paikallisia nuoria, joita vielä löytyy, kun jaksaa seuloa ja antaa vastuuta. Omenien poiminta keskittyy iltoihin ja viikonloppuihin. Osalla tarhoista on myös ulkomaista työvoimaa, koska omasta pitäjästä ei löydy tarpeeksi poimijoita. Harry onkin ideoinut ns. nais/miespankkia, josta tarhat voisi vuokrata työvoimaa. Poiminnan jälkeen Kaartisen omenat toimitetaan noin 5 km päässä sijaitsevaan Jaakkolan omenahalliin. Jaakkolan omistama Herkkutarhat Oy ostaa omenat ja huolehtii lajittelusta pakkaamisesta ja markkinoinnista. Viljelijän työ loppuu omenahallin portille. Harry onkin erittäin tyytyväinen Karjalohjan yhteistyökuvioihin. Tämän vuoden sato keskinkertainen Harry korostaa, että EU-tuella ei ole merkitystä omenan tuotantoon. Tulo tulee omenan myynnistä. Hän arvioi, että hyvänä vuotena hehtaari omenaa tuottaa bruttona noin euroa. Siitä voimme laskea, että kuinka monta hehtaaria alle 80 /tonnin arvoista rehuviljaa pitää kasvattaa, jotta päästään samaan, ihmettelee Karjalohjan ja Sammatin tuottajien puheenjohtaja Harry Kaartinen. Tänä vuonna omenasato on keskinkertainen. Markkinahintaa ja kysyntää heikentää kotipuutarhojen hyvä sato sekä kaupoissa sesonkiaikana myytävä ulkomainen omena. Harry Kaartinen kannustaa nuoria omenan viljelyyn Näillä näkymin Kaartisen tilalla ei olla lisäämässä omena-alaa. Myöskään jatkojalostusta ns. kakkoslaadulle ei ole suunnitelmissa. Harryn mielestä tärkeintä on tuottaa laadukasta omenaa tuoremarkkinoille. Kaupassa myytävästä omenasta on vain 4 % kotimaista, joten markkinoilla on tilaa uusille vakavasti yrittäville viljelijöille. Harry kannustaakin nuoria omenan viljelyyn, koska tuotteesta saatava hinta on vielä merkittävä tukeen nähden. Tietysti pitää muistaa, että omenan viljely on pitkälti käsityötä ja vaatii vahvaa ammattitaitoa sekä yhteistyökykyä. Erikoisaloilla yhteistyön merkitys kasvaa, koska kaikkea ei voi tehdä itse. Tuula Kerko-Ervasto Puutarhayritysrekisterin tietojen perusteella omena-ala on ollut kasvussa vuodesta 1994 alkaen. Kaupallista omenatarhatuotantoa on pääosin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Omenatarhoista 40 % sijaitsee Ahvenanmaalla ja vajaat 30 % Varsinais- Suomessa. Loput tarhat ovat etupäässä Länsi-Uudellamaalla. OMENATARHAUS VUONNA 2008 Harry Kaartinen odottaa Lobo-lajikkeesta kohtuullista satoa. Lobo on edelleenkin suosituin kauppaomena. Yritysten määrä/kpl ha Tuotettu omenamäärä/kg Koko maa Uusimaa Lähde: Tike, Puutarhayritysrekisteri

5

6 Lapinjärvelle perustettiin energiaosuuskunta Rakenteilla oleva lämpökeskus. Lapinjärvelle perustettiin maaseutuyrittäjien toimesta energiaosuuskunta heti, kun selvisi, että kunta oli perustamassa omaa biopolttoaineella toimivaa kaukolämpökeskusta. Lämpökeskus korvaa öljyn käyttöä kunnan kiinteistöissä. MTK-Lapinjärven puheenjohtajan Timo Hirvolan mielestä tuottajayhdistyksen mukanaolo osuuskunnan perustamisessa ja käynnistämisessä oli välttämätöntä, jotta hanke varmasti saatiin liikkeelle ja tieto kulkemaan mahdollisimman hyvin tuottajille. Kunta perusti Lapinjärven Lämpö Oy:n Itä-Uudellamaalla sijaitseva Lapinjärven kunta päätti vähentää öljyn käyttöä kunnan kiinteistöissä. Öljynkäyttöä on tarkoitus pienentää 80 %. Lämpökeskus rakennetaan kirkonkylään ja se vähentää öljynkäyttöä puolella. Tarkoitus on rakentaa vielä yksi vähän pienempi lämpökeskus. Kirkonkylän kaukolämpökeskuksen teho on kaksi megawattia. Biokattilan varajärjestelmänä on kevytöljyä käyttävä kattila. Lapinjärven Lämpö rakentaa lämpökeskuksen, mutta hakkeen toimitus ja laitoksen ylläpito on ulkoistettu. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa Paikalliset maaseutuyrittäjät tarttuivat tilaisuuteen Lapinjärven kunta teki lämpölaitosta koskevan rakentamispäätöksen tämän vuoden huhtikuussa ja heti sen jälkeen kokoontui lämpöyrittäjyydestä kiinnostunut viljelijäryhmä pohtimaan jatko-suunnitelmia. Lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden viljelijöiden kanssa oli jo pohdittu aikaisemmin bioenergia-asiaa Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa kehittämishankkeen tiimoilta, joten asiassa päästiin tuumasta toimeen nopealla aikataululla. Viljelijät päättivät perustaa paikallisen energiaosuuskunnan, joka pystyisi tarjoamaan kokonaisketjun jossa mukana olisivat myös ammattitaitoiset lämpöyrittäjät. Nämä varmistavat lämpölaitoksen toimintavarmuuden sekä toimittavat puuraakaainetta lämpölaitokselle. Tuottajayhdistyksen oltava aktiivisesti mukana Lapinjärven Maataloustuottajain Yhdistyksen puheenjohtajan Timo Hirvola perustelee tuottajayhdistyksen mukanaoloa osuuskunnan perustamisessa ja käynnistämisessä sillä, että tuottajayhdistyksen jäsenillä on hallinnassaan yli 3000 ha metsää. Osuuskunta tarjoaa kanavan tämän metsäomaisuuden hyödyntämiseen sekä arvon kasvattamiseen kannustamalla osaltaan nuorten metsien hoitoon. Lisäksi osuuskunnan eri toiminnot tarjoavat mahdollisuuksia lisäansioihin raaka-aineen hankinnassa, kuljetuksessa sekä jalostuksessa. Myös lämpölaitoksen ylläpito ja valvonta työllistää osuuskuntaa 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Kun lisäksi fossiilista tuontienergiaa saadaan korvattua paikallisella uusiutuvalla energialla kilpailukykyiseen hintaan, pienemmillä päästöillä ja ekologisesti kestävällä tavalla, laitos tosiaankin on tarpeellinen, Hirvola toteaa. Kaiken kaikkiaan osuuskunnan perustaminen kesti noin yhden kuukauden, perustamiskokouksesta osuuskunnan rekisteröintipäivään. Osuuskunnan nimeksi tuli Lapinjärven Energiaosuuskunta Lappträsk Energiandelslag. Timo Hirvolan mielestä projektipäällikkö Christer Gustafssonin vetämällä Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa kehittämishankkeella on ollut suuri rooli, se on toiminut koordinaattorina ja katalysaattorina koko prosessin ajan. Osuuskunta tuskin olisi näin pitkällä ilman hankkeen apua. Kehittämishankkeelta Hirvola toivoo jatkossa metsänomistajille energiapuun korjuukurssia, jolla varmistettaisiin raaka-aineelle paras mahdollinen laatu. Osuuskunnan tulos ja sitä kautta tilityskyky on pitkälti riippuvainen raaka-aineen laadusta, joten tällainen kurssi olisi tervetullut. Osuuskuntamalli kokoaa ja yhdistää voimavarat Osuuskuntamalli sopii erittäin hyvin lämpöyrittäjyyteen, jossa jäsenten osaamisalueet ja voimavarat voidaan hyödyntää ja yhdistää monipuolisesti. Lapinjärven energiaosuuskunta on hyvä esimerkki miten paikallistasolla pystyttiin hyvin lyhyessä ajassa kokoamaan ydinporukka, joka lähti viemään lämpöyrittäjyyttä eteenpäin. Osuuskunnan jäseninä on sekä maa- että metsätalousyrittäjiä ja lämpölaitokseen ylläpitoon tarvittavia ammattimiehiä. Avoimen tarjouskilpailun voittanut Energiaosuuskunta vastaa kirkonkylän kaukolämpölaitoksen ylläpidosta ja raaka-aineen toimittamisesta Lapinjärven Lämpö Oy:lle sopimuskaudella optio 3 vuodesta, josta neuvotellaan erikseen. Lämpölaitoksen vuotuiseksi lämmöntuotantomääräksi on arvioitu noin 4200 Mwh. Ylläpitosopimuksen sisältö lyhyesti: metsähakkeen hankinta ja toimitus hakevarastoon lämpölaitoksen ylläpidon valvonta ja päivystys 24 h vuorokaudessa ympäri vuoden lämmöntuotannon ja laitoksen ylläpidon seuranta ja sen kirjanpito kattiloiden ja laitteiden normaali huolto ja erikoisammattimiesten hankinta yli tunnin kestävistä korjaus- ja huoltotöistä maksetaan erillinen korvaus sopimuksen mukaan. Energiaosuuskunnan käytännön toiminta tulee alkuvaiheessa perustumaan kaukolämpölaitoksen ylläpitoon, eli lämmöntuottamiseen ja hakkeen hankintaan lämpölaitokselle. Lämpölaitoksen ylläpidosta ja päivystyksestä vastaa 6 maaseutuyrittäjää, joukossa on metsämestari, koneyrittäjiä, metsäkoneenkuljettaja, maanviljelijä ja sähköasentaja. Näiden lisäksi osuuskunta on sopinut ostopalvelusta 5 erikoisammattimiehen kanssa mm. sähköasentajan palveluista. Osuuskunnan osa-aikaiseksi vetäjäksi ja toimitusjohtajaksi on tulossa metsäalan osaaja, Esa Kekki, Porlammilta. Hänellä on vankka kokemus mm. sahatavaran hankinnasta, joka on hyödyksi hakeraaka-aineen hankinnassa ja myös osuuskunnan toimin-

7 nan kehittämisessä. Osuuskunnan toiminta-ajatus lyhyesti: Osuuskunnan toimialana on lämpöenergian tuotanto, raaka-aineen hankinta ja myynti sekä välitys. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi hankkia puuraaka-ainetta ja tuottaa siitä, alihankintana (sopimustuotantona) tai osuuskunnan omistamassa energialaitoksessa lämpöenergiaa. Osuuskunta voi hankkia puuraaka-ainetta muiltakin kuin jäseniltä, mikäli hallitus ei toisin päätä. Osuuskunta voi jäseniään palvellen harjoittaa myös puuraaka-aineen jalostamista muuhun käyttöön ja näiden tuotteiden myyntiä sekä tutkia ja edistää puuraaka-aineen muita hyödyntämismahdollisuuksia Osuuskunnalla on tällä hetkellä noin 20 jäsentä ja uusia tulee sitä mukaan, kun tieto toiminnasta leviää. Bioenergian merkitys Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä yhteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa. Suomelle ja muille jäsenvaltioille on omat kansalliset tavoitteet, joilla toteutetaan EU:n yhteisiä tavoitteita. Energiaomavaraisuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa, kun bioenergian raaka-aineita hyödynnetään taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteella, mm. energiapuun muodossa. Bioenergian osuus voi olla 38 % energiankulutuksesta vuonna Bioenergian hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan Lähienergian käyttömahdollisuudet lisääntyvät, sillä alue- ja kiinteistölämmityk- Energiaosuuskunnan edustajat kävivät tutustumassa lämpölaitoksen kattilan ja muun laitteistoon valmistukseen Vapor Oy:n konepajalla Nivalassa. Kuvasa vasemmalta, Tommy Brusas, Esa Kekki, Timo Hirvola ja konepajan päällikkö Jari Blomberg. sessä käytetään ensisijaisesti alueen omia bioenergialähteitä. Energiayrittäjyys on kehittyvä ja mer- Viljelijä, väsyttääkö tai onko arki harmaata? Muutosvalmennus käynnistyy Saatat myös pohtia tuotantosuunnan vaihtamista, yrittäjäksi ryhtymistä tai palkkatyöhön lähtemistä. Mielessäsi on joukko unelmia ja ideoita, joita haluaisit toteuttaa ja joista haluaisit puhua jonkun kanssa. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä Sinun kannattaa osallistua Maaseudun muutosvalmennukseen. Valmennuksessa virkistyt ja saat uutta virtaa elämääsi. Mikä muutosvalmennus? Maaseudun muutosvalmennuksessa saat pohtia tulevaisuuttasi henkilökohtaisen ohjaajan tukemana. Saat selville ne vahvuudet, joiden varaan voit ryhtyä rakentamaan tulevaisuuttasi. Saat myös tilaisuuden puhua avoimesti omista heikkouksistasi sekä mieltäsi painavista asioista. Ryhmätapaamisissa saat tukea ja uusia ja uusia ajatuksia muilta samassa tilanteessa olevilta viljelijöiltä. Valmennus toteutetaan hengen ryhmissä ja siihen kuluu aikaa 3 5 kuukautta. Läsnäoloa vaativia päiviä on kuitenkin vain viisi. Valmennuksen aluksi ohjaaja tulee tilallesi alkukeskusteluun. Ohjaaja innostaa ja tukee sinua matkan varrella. Ryhmätapaamisissa muutosvalmentaja kannustaa sinua ja antaa elämän virtaa. Valmennus päättyy sinun ja muutosvalmentajan kehityskeskusteluun. Tyytyväisiä viljelijöitä MTK on kehittänyt valmennuksen Kaakkois-Suomessa, Kymenlaaksossa ja EteläKarjalassa. Sitä on toteutettu Kainuussa ProAgrian ja Te-keskuksen yhteishankkeena. Valmennus on käynnistymässä myös Pohjois-Karjalassa. Sekamelska päässäni selkiintyi, kommentoivat useat valmennukseen osallistuneet. Sain kipinän uuteen yrittäjyyteen tai Innostuin nykytuotannostani uudelleen, ovat lausahduksia valmennuksesta. Moni on myös sanonut: Tämä on parasta, mitä MTK on järjestänyt, jotakin muutakin kuin numeroita ja laskelmia ja tukiongelmia. Valmennus alkaa Uudellamaalla Valmennus aloitetaan Uudellamaalla loka-marraskuussa.pro Agria Uusimaan yritysneuvoja Auli Teppinen ja palvelukehityspäällikkö Juha Helenius kokoavat valmennusryhmät ja innostavat ja tukevat sinua valmennuksen kuluessa. Maaseudun muutosvalmennuksen mahdollistaa Uudenmaan Te-keskuksen MTK: lle myöntämä rahoitus Euroopan Sosiaalirahaston varoista. Valmennuksen käyneet ja yrittäjiksi ryhtyvät viljelijät pääsevät mukaan Protek-yritysverkko-ohjelmaan, josta löytyy yrittäjäkumppaneita. Paula Viertola kittävä maaseutuyrittäjyyden muoto, jossa metsistä saatava biopolttoaine hyödynnetään viljelijöiden toimesta paikallisissa lähiener- giayrityksissä lämmöksi ja sähköksi. Martti Mäkelä Christer Gustafsson ihan NAATTI? VIRKISTY! a s s e s k u n n valme Maaseudun muutosvalmennus avaa uusia näkökulmia viljelijän elämäntilanteeseen ja tarjoaa ratkaisuja kriisin keskelle. Tule hakemaan uutta virtaa ja etsimään niitä vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa turvallisella mielellä. VALMENNUS SISÄLTÄÄ: Tilalla käytävän aloituskeskustelun Kaksi ryhmätapaamispäivää Henkilökohtaisen kehityskeskustelun Seurantapäivän Valmennuksen hinta on 100 euroa/hlö (alv 0%) ja se on tarkoitettu enintään 55-vuotiaille MYEL-vakuutetuille viljelijöille ja viljelijäpariskunnille. Varaa sinäkin paikkasi valmennukseen! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Auli Teppinen puh , Juha Helenius puh ,

8 Maaseutunuoret vihreiden nummien maassa matkakertomus Irlannista MTK:n eteläisten liittojen maaseutunuorten, jo melkein perinteeksi muodostunut, matka suuntautui keväällä Irlannin vihreille nummille. Matkaan lähti 39 Irlannin maa- ja elintarviketaloudesta kiinnostunutta maaseutunuorta Macra na Feírme Irlannin maaseutunuoret Maaseutunuoret tapasivat heti ensimmäisenä matkapäivän iltana Irlannin nuorten tuottajien järjestön, Macra na Feírme, edustajia. Mielenkiintoisen Illan aikana kuultiin paljon tietoa Irlannin maatalouden rakenteista, nuorten tuottajien asemasta, maatalouspolitiikasta ja Macra na Feírmen toiminnasta. Järjestön nimi tulee iirin kielestä ja suomeksi se tarkoittaa maan lapsia ja se edustaa vuotta vanhoja maaseudun nuoria. Järjestön toiminnassa yhdistyvät tavallaan maaseutunuorten ja 4H-kerhojen toiminta. Toisin kuin Suomessa, Macra na Feírme on täysin itsenäinen järjestö, eikä siis kuulu Irlannin maataloustuottajien järjestöön. Muuten järjestön rakenne vastaa pitkälti MTK:n rakennetta, sillä toiminta jakautuu alueellisiin liittoihin ja kerhoihin. Yhteensä Macra na Feírmellä on 8000 jäsentä. Macra na Feírmen toiminnanjohtaja Edmond Conolly oli erittäin kiinnostunut monenlaisesta yhteistyöstä Suomen maaseutunuorten kanssa. Hänen mukaansa he voisivat tulla vastavuoroisesti. tutustumaan suomalaiseen maa- ja elintarviketalouteen. Illan aikana siis solmittiin tärkeitä verkostoja eurooppalaisten nuorten viljelijöiden Irlannin maa- ja elintarviketaloudella on merkittävä rooli koko Irlannin kansantaloudessa. Koko sektori kattaa noin 9 % koko maan bruttokansantuotteesta ja 16 % koko teollisuuden tuotannosta. Maa- ja elintarviketaloussektori työllistää noin 8,5 % työvoimasta. Maataloustuotteet ovat Irlannille tärkeä vientiartikkeli. Ne kattavatkin noin 10,50 % kaikesta Irlannin viennistä. Maidontuotanto oli suurin tuotannon ala kokonaistuotannon arvolla mitattuna. Naudanlihantuotanto on myös merkittävä. Vuonna 2008 Irlannissa oli noin 1,11 miljoonaa lypsylehmää ja lehmämäärä on ollut edelleen kasvussa. Koko Irlannin karjatalous perustuu lähes ympärivuotiseen laidunnukseen. Omavaraisuus on myös todella suurta niin liha- ja maitokarjataloudessa. Naudantuotannon omavaraisuus on 820 % ja voin tuotannon jopa 1042 %. Irlannissa on 132,700 perheviljelmää, joista kesken ja ilta antoi hyvät esitiedot Irlannin maataloudesta, mikä olikin hyvä ennen varsinaisia tilavierailuja. Lähes ympärivuotista laidunnusta Maatalousmaa Irlanti faktoja maa- ja elintarviketaloudesta noin 60 % on kooltaan alle 30 hehtaarin kokoisia tiloja. Keskimääräinen tilakoko on noin 31 hehtaaria. Koko maan pinta-alasta noin 62 % on maatalousmaata ja siitä noin 80 % on laidunmaata. Pellon hinta on Irlannissa korkea, sillä keskihehtaarihinta saattaa kivuta jopa yli euron/hehtaari. Viljelijäväestö on samalla tapaa iäkästä Irlannissa niin kuin Suomessa. Vain noin 7 % viljelijöistä on alle 35-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita viljelijöistä on yli 50 %. Tilatuki on Irlannissa täysin irrotettu tuotannosta, mutta nuoret viljelijät voivat saada kansallisesta varannosta lisää tukea. Kalliin viljelysmaan takia Irlannissa pyritään välttämään myös maatalouden liiallista verottamista. Esimerkiksi maatiloilta ei peritä kiinteistöveroa eikä tilakaupoista peritä pääomaveroa. Maatalouden erittäin merkittävästä asemasta Irlannissa kertoo erityisesti myös se, että Irlannin hallituksessa istuu jopa kolme maatalousalan ministeriä. Matkalla maaseutunuoret tutustuivat erityisesti Irlannin tärkeimpiin tuotantosuuntiin liha- ja maitokarjatalouteen. Nuoret vierailivat muun muassa kansallisessa karjan jalostuskeskuksessa ja erilaisilla maitotiloilla sekä luomutilalla. Irlannissa karjatalous perustuu hyvin voimakkaasti lähes ympärivuotiseen laiduntamiseen ja sen pystyi toteamaan jo linja-auton ikkunastakin, sillä maa on täynnä laidunmaata. Maaseutunuoret oppivat tilavierailujensa aikana, että Irlannissa on kahdenlaista maidontuotantoa. Suurin osa viljelijöistä tuottaa maitoa nk. kesätuotannon MTK:n eteläisten liittojen yhteinen nuorten valiokunta Irlannin maatalouden kokonaistuotannon arvon jakautuminen tuotantosuunnittain Maidontuotanto Lihantuotanto Sianlihan tuotanto Lampaanlihan tuotanto Viljaviljely Rehuntuotanto Muu MTK Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sekä ruotsinkielisen NSP:n (Nylands Svenska Producentförbund) maaseutunuoret muodostavat yhdessä valiokunnan, jonka tehtävänä on ideoida maaseutunuorten toimintaa ja tapahtumia eteläisessä Suomessa. Valiokunta käsittelee myös ajankohtaisia maatalouspoliittisia asioita sekä muita nuoren maatalousyrittäjän elämään liittyviä asioita ja kysymyksiä. Valiokunta pitää kokouksia vuodessa noin viisi kappaletta. Valiokunnassa on neljä edustajaa Uudeltamaalta. Marjaana Peltola Mäntsälästä on valiokunnan jäsen ja toimii valiokunnan puheenjohtajana. Muut uusmaalaiset jäsenet ovat Mikael Lehtonen Karjalohjalta, Jenni Päivähonka Orimattilasta ja Jukka Lehtonen Lohjalta. Valiokunnan sihteerinä toimii MTK Uusimaan ja Hämeen sekä NSP:n yhteinen maaseutunuorten asiamies Sanna-Helena Rantala. Alkusyksyn kokouksessaan valiokuntalaiset valitsivat MTK:n eteläisten liittojen maaseutunuorten ehdokkaan syksyn tärkeään vaaliin, nimittäin maaseutunuorten syysparlamentissa valitaan maaseutunuorten edustaja MTK:n johtokuntaan. Mikko Roppo Hämeenkoskelta on eteläisten liittojen ehdokas. Mikko kuuluu myös nuorten valiokuntaan. Valiokunnan uusmaalaiset jäsenet valitsee vuosittain MTK Uudenmaan johtokunta vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.

9 9 avulla. Tuotantotapa perustuu lähes yksinomaan laidunnukseen ja keskituotos on melko alhainen. Toinen tapa on nk. talvituotanto, jossa laidunrehun lisäksi lehmille syötetään myös säilörehua, viljaa, maissia ja soijaa. Talvituotannon maidosta maksetaan noin 10 senttiä parempaa hintaa kuin kesätuotannon maidosta. Matkan aikana vierailtiin muun muassa Paul Fanaganin maitotilalla. Fanagan kasvatti Holstein-karjaa ja hän oli valinnut tuotantotavakseen nimenomaan talvituotannon. Tilan lehmät olivatkin korkeatuottoisia ja isäntä oli vielä erityisesti panostanut jalostukseen. Irlannissa on useita rotuja naudanlihan tuotannossa. Aberdeen Agnus, Limousin, Charolais, Belgian sininen sekä maan alkuperäisrotu Hereford ovat suosittuja rotuja. Naudanlihasta suurin osa menee vientiin ja maa on erittäin omavarainen lihan suhteen. Maata ei turhaan sanota punaisen kullan maaksi, viitaten näin tärkeään lihantuotantoon, sillä lihan vienti on erittäin merkittävää maan kansantaloudelle. Maidon vienti on myös merkittävää. Miten käy lammastaloudelle? Monen maaseutunuoren mielestä oli hämmästyttävää, että Irlannin lammastalous on melkoisessa laskusuhdanteessa. Moni kun mieltää Irlannin varsinaiseksi lammasmaaksi. Erityisesti Uudesta-Seelannista johtuva maailmanmarkkinoiden kilpailun ja Irlannin omat politiikkatoimenpiteet ovat vaikuttaneet paljon koko tuotantosuuntaan ja tilojen määrä on vähentynyt parissa vuodessa jopa 20 %. Kannattavuus on myös heikkoa. Perinteisesti lammastalous on ollut tärkeää nummilla ja vuorilla, missä maa ei ole viljelyyn niin hyvää. Maaseutunuoret vierailivat matkansa aikana irlantilaisella lammastilalla, jonka isäntä kertoi lammastalouden nykytilasta. Paremmin menestyvä ala on kuitenkin hevosten jalostusbisnes. Irlannissa jalostetaan erittäin korkeatasoisia laukkakilpailu-hevosia. Matkan aikana vierailtiin Irlannin kansallisessa hevosten jalostuskeskuksessa, jonka alueella sijaitsee Tervehdys MTK -Uusimaan maaseutunuorista! Maaseutunuorilla on tänä syksynäkin monenlaista toimintaa ja tapahtumaa. Suurimpia valtakunnallisia tapahtumia ovat ehdottomasti maaseutunuorten syysparlamentti Porissa ja seminaariristeily Tukholmaan Syysparlamentissa valitaan myös maaseutunuorten edustaja kolmivuotiskaudelle MTK:n johtokuntaan, joten parlamentista on tulossa varsin jännittävä. Seminaariristeilyllä aiheena on riskien hallinta ja ohjelma rakentuukin teeman ympärille. Toki risteilyllä on aikaa myös tutustua maaseutunuoriin ympäri Suomea ja vierailla Tukholmassa. Kiertueita, koulutusta ja kuntolomaa Maaseutunuoret näkyvät myös maakunnan maatalousoppilaitoksissa, sillä maaseutunuorten Farmiliiga-kiertua starttaa myös tänä vuonna. Kiertueen aikana kerrotaan nuorille MTK:sta ja maaseutunuorten toiminnasta ja myös kisaillaan leikkimielisesti. Maaseutunuoria osallistuu myös lokakuun alussa MTK estart 2 järjestökoulutukseen, joka järjestetään Aulangolla. Kurssi keskittyy erityisesti tärkeisiin viestintätaitoihin ja kurssilla harjoitellaan niin suullista kuin kirjallistakin viestintää. Uudellamaalla juuri sukupolvenvaihdoksen tehneille viljelijöille on lähetetty kutsu uusien viljelijöiden risteilylle lokakuun lopussa. Risteilyllä käsitellään uuden viljelijän haasteita ja mahdollisuuksia ja mukana ovat ProAgria, Mela ja Tapiola. myös kuuluisa japanilainen puutarha. Keskuksessa jalostetaan täysiverisiä laukkahevosia, joiden astutusmaksut olivat todella tähtitieteellisiä. Kalleimman orin, Invisible Spiritin, maksu oli jopa euroa. Viski ja Guinness Maaseutunuoret tutustuivat myös ohran erilaisiin jatkojalosteisiin, sillä vierailukohteina olivat myös Irlannin ylpeydet viskitislaamo ja Guinnessin tehdasalue. Maaseutunuoret oppivat Locken viskitislaamossa, että irlantilainen viski tislataan aina kolmeen kertaan toisin kuin skotit ja jenkit, jotka tyytyvät vain kahteen tai yhteen kertaan. Monelle, joka viskistä ei muuten välitä, vierailu oli varsin positiivinen kokemus, sillä irlantilainen viski maistui oikein hyvältä. Nuoret saivat testailla tislaamossa myös viskituntemustaan leikkimielisen kisan merkeissä. Voiton vei Etelä-Karjalan edustus tällä kertaa. Viimeisenä matkapäivänä vierailtiin Guinnessin tehdasalueella ja museossa, joka on Irlannin suosituimpia nähtävyyksiä. Valtavassa museossa riitti katseltavaa monessa kerroksessa, joissa kerrottiin valmistusprosessista, Guinnessin historiasta ja monesta muusta. Museon huipulla jokainen sai nauttia hyvin ansaitun Guinnesstuoppinsa. Välittömät irlantilaiset Irlannissa käy heti selväksi, että ollaan maatalousmaassa. Sen huomaa niin maisemista kuin ihmisten välittömästä olemuksesta. Maaseutunuoret kokoontuivat monena iltana paikalliseen tapaan pubeihin kertaamaan päivällä nähtyä ja kuultua ja nauttimaan muutenkin autenttisesta pubikulttuurista. Dublinin pubeissa monet irlantilaiset tulivat juttelemaan maaseutunuorille ja juttua usein riitti pitkään. Maaseutunuorten matka onnistui erinomaisesti ja matkaperinnettä tullaan jatkamaan tulevinakin vuosina. Seuraavaksi edessä onkin tutustuminen Itävallan maatalouteen. Sanna-Helena Rantala Joulukuun alussa järjestetään jälleen Liikettä tilalle kuntoloma Ylläksellä. Kuntoloman ideana on aktivoida maaseutunuoria huolehtimaan paremmin niin fyysisestä kuin henkisestä jaksamisestaan. Itävaltaan! Lähes perinteeksi muodostunut maaseutunuorten matka suuntautuu ensi keväänä Itävaltaan. Matkan aikana tutustutaan monipuolisesti Itävallan maa- ja elintarviketalouteen. Vierailukohteina on muun muassa viinitila, omenatarha, ylämaankarjatila ja hevossiittola. Vierailemme myös Wienissä. Matkan vapaista paikoista voi kysyä allekirjoittaneelta (s-posti mtk.fi tai puh ). Tervetuloa mukaan toimintaan ja uusia ideoita tapahtumista ja toiminnan kehittämisestä voi lähettää allekirjoittaneelle. Terveisin Sanna-Helena Rantala Maaseutunuorten asiamies Tilaa sähköä ja lämmitysöljyä hyvän sään aikaan - soita (24h) m 3 kertarytinällä! Kesän ukkosmyrsky jätti jälkeensä sata metriä leveän vanan, jossa lähes kaikki puut olivat nurin. Yksi tyisten omistamissa metsissä tuhoja syntyi 100 hehtaarin alueella. Puuta alueelta kaatui m 3, noin euron edestä ja vain 25 % alasta oli vakuutus. 100 hehtaarin vakuuttaminen perusturvatason metsävakuutuksella olisi maksanut noin 250 euroa. Lähivakuutuksen metsävakuutuksessa on kol me vaihtoehtoista turvatasoa: suppea, perusturvataso ja laaja turvataso. Vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Lähivakuutus Uusimaa Porvoo, Sipoo, Loviisa, Liljendal, Lapinjärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää Palvelupuhelin

10 10 Kuva: Sirpa Pussinen Koulutus kannattaa taantumankin keskellä Kouluttautuminen kannattaa juuri nyt. Vaikka taantuma koettelee, on katse suunnattava kohti parempia aikoja. Koulutukseen on erityisen hyvät mahdollisuudet, sillä Uudenmaan TE-keskuksen alueella maatalousaiheista koulutusta on tarjolla enemmän kuin aikoihin. Pitkän tähtäimen ajattelua tarvitaan, on uskottava tulevaisuuteen ja tiedostettava alaja ylämäet. Tästähän lopun viimeksi maatilan johtamisessa on kyse, puntaroi projektikoordinaattori Anna Liljeström Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushankkeesta. Toinen hyvä perustelu kouluttautumiselle on, että TE-keskuksesta rahoitetuissa hankkeissa osallistuminen on erittäin kohtuuhintaista. Lisäksi voi hakea opintorahaa TE-keskuksesta, kun vaaditut kriteerit täyttyvät. Koulutuksiin on helppo tulla, saa uusia ideoita ja tapaa muita viljelijöitä. Koulutukseen käytetty työaika ja osallistumismaksu voivat tulla moninkertaisena takaisin, kun asiantuntijoiden vinkkejä hyödynnetään omalla maatilalla. Seuraavalla EU-ohjelmakaudella tällaisten koulutusten järjestäminen voi olla epävarmempaa, Liljeström jatkaa. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Hyvinkään tiimi toteuttaa uusmaalaisille viljelijöille koulutushanketta, joka tarjoaa käytännönläheisesti tietoa eri aiheista. HAMKissa on myös tutkintoon johtavaa agrologikoulutusta ja erilaisia aikuiskoulutusohjelmia. Oma turvasi on heikko ilman Omaturvaa! Pyydä Tapiolan edustajaa kartoittamaan kokonaisturvasi. Et toimi luulon varassa. Uusi Maatilayrittäjän Omaturva tarjoaa sinulle ja perheellesi yksilöllistä lisäturvaa juuri niin kattavasti kuin haluat. Kysy myös hyvistä eduista MTK:n jäsenille! Lisää maatilayrittäjän vakuutuksista: tapiola.fi tai omalta edustajaltasi. Viljatilan itsepuolustusta, kasvinviljelyä ja talousasioita Yksi syksyn kursseista on näyttävästi nimetty Viljatilan itsepuolustuskurssiksi. Liljeström valottaa sisältöä: Kyseessä on maatilojen liikkeenjohtoo n erikoistuneen Heikura & Leino Oy:n vetämä viiden illan kokonaisuus, joka soveltuu hyvin osa-aikaisillekin viljelijöille. Aiheita ovat maatilan johtaminen, ostoneuvottelut ja markkinasuojaus, maatilan imago sekä talouden uhat ja niiltä suojautuminen. Tunnuslauseeksi on kaavailtu: täyttä asiaa rennolla otteella, eli käytännönläheistä tietoa ilman, että alkaa pipoa kiristää. Kurssiin kuuluu iltaluentojen lisäksi harjoitustehtäviä, joissa opittuja tietoja voi soveltaa juuri omalla tilalle sopivaksi. Muita kokonaisuuksia ovat ProAgria Uusimaan kanssa toteutettava talouskurssi ja kasvinviljelyn suunnittelun päivät. Matalan kynnyksen talouskurssilla käydään läpi verosuunnittelua, kirjanpitoasiaa ja talousasioiden peruskysymyksiä. Kasvinviljelyn päivissä aiheita ovat kasvikierto, viljelysuunnittelu, lannoitus ja ravinnetaseet. Osa koulutuksista toteutetaan atk-ohjelmia, kuten Wisua ja Wakkaa, hyödyn- Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Anna Liljeström kannustaa viljelijöitä osallistumaan syksyn koulutuksiin. täen. Keväällä 2010 ohjelmistossa ovat tapetilla tuttuun tapaan maataloustukikoulutukset ja infopäivät. Yhteistyötä tehdään suomen- ja ruotsinkielisten neuvonta- ja tuottajajärjestöjen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Miltä tämä mahtaa kuulostaa viljelijän näkökulmasta? On hyvä asia, että monipuolista koulutusta vihdoin järjestetään ja tietoa on helposti saatavilla. Maailma muuttuu, täytyy Viime keväänä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus tehdä tukien haku sähköisesti. Innostus sähköiseen tukihakuun oli pääosin odotetun hyvä, mutta alueittain oli vaihtelua. Uudellamaalla sähköinen haku oli selvästi laimeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa maatilaa jätti tukihakemuksen sähköisesti, mikä on lähes 10% kaikista maatiloista. Uudenmaan TE-keskuksen alueella vain 227 (5,6%) maatiloista haki tuet sähköisesti. Kaikkein innokkaimpia sähköisen tukihaun käyttäjiä olivat viljelijät Pohjois-Savossa, joissa 17 % viljelijöistä osallistui sähköiseen tukihakuun. Maaseutuviraston erikoissuunnittelija Ilkka Kommeri kannustaa viljelijöitä ennakkoluulottomuuteen: Käyttäjiltä saamamme palaute sähköisestä tukihausta on ollut pääosin erittäin positiivista. Käyttäjät kokivat palvelun erittäin hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Yli 80 % palautekyselyyn vastanneista ilmoitti, että tulevat jatkossakin varmasti jättämään hakemuksensa sähköisesti. Samoilla linjoilla oli Mäntsälän kunnan maaseutuasiamies Eero Laaksonen: Kiinnostuneita oli enemmän kuin sähköiseen hakuun lopulta uskaltautuneita hakijoita. Sähköisiä hakemuksia jätettiin Mäntsälässä 43 kpl eli 12% maatiloista. Toivottavasti hyvät kokemukset rohkaisevat viljelijöitä hakemaan tukia sähköisesti. Virheiden määrä voi jopa vähentyä paperilomakkeen täyttöön verrattuna. Kuntien maaseutusihteerit neuvovat palvelun käytössä. Virhemahdollisuuksien vähentämistä pohditaan Maaseutuvirastossa. Järjestelmään on rakennettu tietynlaisia tarkisteita. Erityisesti perus- ja kasvulohkotasolla on monia tarkisteita jotka vähentävät virhemahdollisuutta. Sovellus katsoa maatilan asioita laajasti ja eri kanteilta, jos haluaa menestyä tulevaisuudessa, toteaa reilu vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen tehnyt viljelijä Outi Rauta Nurmijärveltä. Uudenmaan maaseudun tapahtumakalenteri ja koulutusten ohjelmat löytyvät osoitteesta Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Sähköinen tukihaku on helppo tapa toimia tarkistaa, mitä voimassaolevia sitoumuksia tilalla on ja huomauttaa sitten käyttäjää hakemusta tallennettaessa, mikäli sitoumuksia vastaavia tukia ei ole haettu. Näitä sitoumusta edellyttäviä tukimuotoja ovat LFA-tuki, LFA:n kansallinen lisäosa, ympäristötuki ja eläinten hyvinvoinnin tuki. Lisäksi ohjelma antaa huomautuksen, mikäli tila ei ole hakenut tilatukea. Ensi vuodelle yritetään miettiä uusia keinoja, joilla unohtuneiden rastien ongelmaa 101B-lomakkeella voitaisiin pienentää entisestään kertoo Ilkka Kommeri. Viljelijän näkökulmasta sähköisen tukihaun hyötyjä listaa Max Schulman Lohjalta: Sähköinen haku on erittäin helppo tapa toimia. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse jonottaa hakemuksen jättämisen takia kunnan tai TE-keskuksen pakeille. Lomakkeiden täyttö ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, vaan lomakkeiden täyttämisen voi aloittaa jo hyvissä ajoin ja täydennellä ennen huhtikuun loppua. Jos käyttää ulkopuolista neuvontaa, onnistuu se yhtä hyvin kuin ennenkin - neuvojan kanssa yhdessä voi tietokoneen äärellä täyttää lomakkeet omilla tunnuksilla. Käytännössä lomakkeen täyttö on yhtä helppoa kuin verkkopankissa asioiminen. Tarvittaessa muutoksia voi tehdä vaikka lomamatkalta ulkomailta. Tarkka täytyy olla ja tietää mitä tekee, mutta niinhän se on paperilomakkeiden täytössäkin Schulman täydentää. Uudenmaan maaseudun tiedotushanke tullee järjestämään infotilaisuuksia sähköisestä hausta talven-kevään 2010 aikana. Seuraa siis uusimaaseutu.fi sivustoja. Sähköisen haun demoon kannattaa tutustua osoitteessa: Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu

11 11 11 Kiinnostaako yrittäjyys? Haluatko tietoa uusista mahdollisuuksista? Toimialakohtaiset Starttipäivät ja Yrittäjäkurssit ovat tarkoitettu tienhoitoyrittäjyydestä, jätevesijärjestelmien uusimisurakoinnista ja lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneille viljelijöille ja maaseutuyrittäjille. Haluatko osallistua seuraaville Starttipäiville? Aika ja toimiala: Ke Tienhoitoyrittäjyys To Jätevesijärjestelmien uusimisurakointi Pe Lämpöyrittäjyys / Polttopuun myynti Paikka: Uudenmaan maaseutuopisto, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää Ilmoittautuminen: viimeistään Starttipäivät ovat maksuttomia. Starttipäivien ohjelma lyhyesti: 9.00 Kannattavan yritystoiminnan lähtökohdat, kouluttaja Lasse Hakala Käytännön yrittäjyys ja hinnoittelu, Lasse Hakala Lounas Toimiala-asiantuntijoiden puheenvuorot Onko yrittäjäkursseista apua? Proj.pääll. Christer Gustafsson Päivä päättyy Kahvi ja lounas omalla kustannuksella. Tule kuuntelemaan miten pääset yrittäjyyden alkuun. Saat myös tietoa tulevista toimiala-kursseista joita on suunniteltu tienhoitoyrittäjille, jätevesijärjestelmien uusimisurakointi- yrittäjille ja lämpöyrittäjille. Siis tuumasta toimeen, tapaamisiin Hyvinkäällä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: projektipäällikkö Christer Gustafsson, tai sähköposti Yrittäjäkursseilta käytännön tieto uusista mahdollisuuksista Kurssipaketteja syksy 2009/talvi 2010 Tienhoitoyrittäjien kurssipäivät ,11.11., ,25.11., 2.12., Aiheita mm. kesä- ja talvihoitotyöt, hinnoittelu ja kateajattelu, tarjouksen laatiminen ja verkostoyhteistyö, tienhoitoyrittäjän vuosisuunnitelma ja kalustotarpeet, sopimusjuridiikka ( ). Jätevesijärjestelmien uusimisurakointiyrittäjien kurssipäivät 8.12., , 12.1., 13.1.,26.1., 27.1., 10.2., Aiheita mm. hinnoittelu ja kateajattelu, tarjouksen laatiminen, yrittäjän näkemys alan yritystoiminnasta ja saneerauksen sekä asennuksen kriittiset kohdat, pien- ja panospuhdistamoiden sekä maasuodattamon ja maahan-imeyttämön toimintaperiaatteet, jätevesiasetuksen tavoitteet ja viranomaismääräykset, huolto- ja ylläpitotoiminta, yhteistyö eri toimijoiden välillä, sopimusjuridiikka. Lämpöyrittäjien kurssipäivät 19.1., 20.1., 2.2., 3.2., 10.2., Aiheita mm. hinnoittelu ja kateajattelu, liiketoimintamalli ja yritysmuodot, rahoitus, verkostoyhteistyö markkinointikeinona, lämpölaitoksen rakentaminen, käyttö ja kunnossapito, sopimusjuridiikka. Kurssipaikka: Uudenmaan maaseutuopisto, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Kurssipäivien pituus klo Kahvi ja lounas omalla kustannuksella. Hinta: Tienhoito-, jätevesi- ja lämpöyrittäjien kurssipaketit 250 euroa (alv 0 %)/kurssi (Myel-vakuutetut voivat hakea opintoraha euroa/pv). Lisätietoja ja ilmoittautuminen kursseille: Tienhoitoyrittäjyys-kurssille viimeistään , jätevesijärjestelmien uusimisurakointi viimeistään ja lämpöyrittäjyys-kurssille viimeistään Christer Gustafsson, puh tai sähköposti Pyynnöstä lähetämme sinulle kurssiohjelman. Haluatko parantaa ja laajentaa osaamistasi? Viljelijöille tarkoitettu ja suunniteltu perushitsauskoulutus (5 pv) Aika: ja Paikka: Aikuiskoulutuskeskus Innofocus Vihdintie 30 32, Nummela Hinta: 500 euroa (alv 0 %). Opintorahaa voi hakea yhteensä euroa (Myel-vakuutetut) Ilmoittautuminen viimeistään Pyynnöstä lähetämme sinulle kurssiohjelman. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: projektipäällikkö Christer Gustafsson, tai sähköposti Järjestäjä: Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa kehittämis- ja koulutushanke Lisätietoja:

12 12 menossa mukana Johtokunnasta pois jääneitä jäseniä Pekka Viljasta (vasemmalla), Pirjo Lehmusvaaraa ja Jarmo Nurmea muistettiin Paavo Hyrkön matkailutilalla Lohjalla. Pekka Viljanen aloitti johtokunnassa v. 1983, joten hänen ansiokas uransa kesti 25 vuotta. Pirjo Lehmusvaara tuli johtokuntaan v.1994, josta ajasta hän oli varapuheenjohtajana v Jarmo Nurmi toimi johtokunnassa vuodesta 2003 lähtien. Tasavallan Presidentin myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saivat Juha Rautala Orimattilasta (vasemmalla), Pauli Maaheimo Lohjalta sekä Jussi Nurminen Pukkilasta, joka puuttuu kuvasta. Martti Palojärvi Vihdistä puhui maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnan tärkeydestä liiton kevätkokouksessa Hyvinkäällä. Kirkkovene-haastesoutukisa käytiin toukokuussa Porvoossa. Mukana tuottajien joukkue, jota veti Marko Pönni. ONKO METSÄTILAN MYYNTI TAI OSTO AJANKOHTAINEN? Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy on erikoistunut metsätilojen välitykseen ja tarjoamme Teille ammattitaitoista ja luotettavaa välityspalvelua yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Katso kaikki myyntikohteet Hyödynnä TILAVAHTI saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot myyntiin tulevista tiloista. Kuulumme johtavien metsätiloja välittävien LKV-liikkeiden metsätilat.fi -ketjuun! Jatkossa käytämme kiinteistönvälitystoiminnassa toiminimeä Etelä-Suomen metsätilat LKV. Ota yhteyttä kun haluat myydä tai ostaa metsätilan! Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK-Uusimaan ja MTK-Hämeen omistama yritys tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää ja peltoa. Tommi Seppänen MTI, LKV, julkinen kaupanvahvistaja GSM Puh Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, Lahti Keskustie 4, Nurmijärvi Puh , fax Puh , fax turvallinen ammattilainen välittää Esko Laitinen MH, LKV GSM Puh

13 13 Ilmoittaudu lähiruoan tuottajaksi! Pääkaupunkiseudun suurkeittiöiden ja ravintoloiden asiakkaat ovat kiinnostuneita lähellä tuotetusta ruoasta. Jotta hotelli-, ravintola- ja cateringalan (HoReCa) yritykset todella voisivat tarjota asiakkailleen lähiruokaa, pitää lähiruokatuotteet olla helposti saatavilla. Siksi nyt tarvitaan lisää uusmaalaisia tuottajia mukaan pääkaupunkiseudun lähiruokamarkkinoiden kehittämishankkeeseen. Lähiruokahanketta toteuttaa Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus maaja metsätalousministeriön Laatuketjun hankerahoituksella. - Kaikki kiinnostuneet tuottajat ovat tervetulleita mukaan, toteaa ruokalähettiläs Kim Palhus Hanasaaren ravintolatoimesta. - Etsimme Uudeltamaalta erityisesti vihannesten, perunan, juureksien, sienten, marjojen, kalan, lampaanlihan ja erilaisten valmiiden jalosteiden tuottajia. Toistaiseksi viitisenkymmentä tuottajaa on ilmoittanut olevansa kiinnostuneita saamaan tuotteensa pääkaupunkiseudun HoReCa-markkinoille. Lisää tuottajia kuitenkin tarvitaan, jotta tuotteiden tasaiset toimitukset keittiöille voidaan taata. Tomaatin ja salaatinviljelijät puuttuvat listoilta toistaiseksi kokonaan. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla tuottajat ja suurkeittiöt eivät kohtaa toisiaan. Hankkeen puitteissa pyritään nyt verkostoitumaan ja kehittämään lähiruuan logistiikkaa. Tavoitteena on luoda logistisesti toimiva malli lähiruuan saatavuudelle pääkaupunkiseudun suurkeittiöille. Tuottajalta lähtevien tuotteiden tulee olla laadukkaita ja esimerkiksi perunoiden pestyjä ja kuorittuja. Kim Palhus uskoo, että tuottajat myös saisivat näin laatuun ja lähimarkkinaan panostaen tuotteistaan myös paremman hinnan. Hanasaaren ja Heinon Tukun lisäksi hankkeessa on mukana Laatuketju, ProAgria Uusimaa ja TE-keskus. Yhteistyötahoina ovat mukana myös MTK-Uusimaa ja NSP sekä Etelä-Suomen luomutuottajat. Onko lähiruoka vain juhlapuhetta? HoReCa-yritykset ovat kiinnostuneita, mutta Kim Palhus haluaisi mielellään nähdä, että koulukeittiöt tai vaikka koko Espoo Catering, joka hoitaa ruokintapalvelut Espoon kaupungille, tulisi mukaan hankkeeseen. - Olen kirjoittanut kirjeen Espoon kaupunginjohtajalle Marketta Kokkoselle ja kysynyt päteekö lähiruoka ainoastaan puheissa vai olisiko mahdollista että muutama koulu ja päiväkoti Espoossa voisi tarjota lapsille lähellä tuotettua ruokaa. - Kaikki valittavat, että kouluruoka on mautonta puolivalmisteruokaa. Mutta asiaan voitaisiin saada muutos. Voisimme kokeilla ruuan valmistamista koulussa lähellä tuotetuista tuotteista. Vielä en ole saanut vastausta, mutta hanke käynnistyy myös ilman Espoon osallistumista, Palhus toteaa. Lähiruokaa suositaan enemmän muissa pohjoismaissa - Ruotsissa ja Norjassa kotimaisten lähellä tuotettujen tuotteiden käyttäminen on itsestäänselvyys. Sen lisäksi että läheltä tuotu on tuoreempaa ja muutenkin korkeatasoista, lähiruoka pienentää ympäristökuormitusta, kun ruuan keskimäärin kulkema 4000 km matka kutistuu murto-osaan. Norjassa kuluttajat ostavat kotimaisia omenoita, sekä omenasosetta ja tuoremehua, mutta meillä kaupoista löytyy vain ulkomaalaisia omenoita. Ota yhteyttä ja ilmoittaudu lähiruuan tuottajaksi: p Maria Munck Landsbygdens Folk Bjarne Westerlund NSP - Kaikki pääkaupunkiseudun lähiruokamarkkinoiden kehittämisestä kiinnostuneet tuottajat ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen, sanoo ruokalähettiläs Kim Palhus. Nopeutta Mela-sairauspäivärahaan Mela-sairauspäivärahaa on voinut hakea sähköisesti huhtikuun puolesta välistä lähtien. Kyse on sairaudesta maksettavasta etuudesta, johon liittyvä lääkärintodistus on toimitettava Melaan postitse tai faksilla. Tapaturmasta tai ammattitaudista ei voi tehdä Melaan sähköistä korvaushakemusta, vaan näitä korvauksia on aina haettava erikseen omalla lomakkeella. Mela-päivärahaa haetaan silloin, kun sairauden aiheuttama työkyvyttömyys kestää lääkärissäkäyntipäivän lisäksi vähintään neljä päivää mutta enintään yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Jos sairausloma kestää pidempään, päivärahahakemus on toimitettava Kelaan. Asiakas pääsee osoitteesta omiin tietoihin. Ensin valitaan Siirry palveluun linkki ja sen jälkeen Jatka tunnistautumiseen -linkki. Sisään kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla ja siirrytään täyttämään Mela-päivärahahakemus. Ennen täyttämistä kannattaa ottaa esille lääkärintodistus ja pankkitilin numero. Hakemuksessa ilmoitetaan sairaudentoteamispäivä, työkyvyttömyysaika ja pankkitilin numero. Myös sairausloman syy on ilmoitettava, esimerkiksi flunssa tai vatsatauti. Kun hakemuksen kaikkiin kysymyksiin on vastattu, painetaan jatka -painiketta. Tämän jälkeen voi tarkistaa annetut tiedot. Jos käytössä on tulostin, lääkärintodistuksen mukaan kannattaa tulostaa annetuista tiedoista koostuva lähete. Jos tulostaminen ei ole mahdollista, tarkistussivun yläosassa oleva hakemusnumero kirjoitetaan lääkärintodistukseen ennen lähettämistä. Menettely nopeuttaa asian käsittelyä Melassa. Asiakas saa aina päätöksen Melasta päivärahahakemukseensa. Rahat tilille viikossa Sähköinen hakemismenettely parantaa asiakaspalvelua ja säästää aikaa. Asiakkaan ei tarvitse enää tämän asian vuoksi mennä asiamiehen vastaanotolle, vaan hakemuksen voi tehdä kotona kaikessa rauhassa omaan tahtiin. Melaasiamiehen vastaanotolle suositellaan silloin, kun kyseessä on tapaturma, ammattitauti, tai muuta Mela-turvaan liittyvää asiaa. Toki voi käydä edelleen asiamiehen luona hoitamassa Mela-sairauspäivärahahakemuksensakin, mutta näitä matkoja Mela ei korvaa. Melan tapaturmaosaston osastopäällikkö Sinikka Ginström lupaa sähköisessä menettelyssä rahat tilille viikossa siitä, kun lääkärinlausunto on saapunut Melaan. Mela-sairauspäivärahan määrä lasketaan työkyvyttömyyden toteamispäivän MYEL-työtulon mukaan. Päivärahan määrä on 514.-osa työtulosta. Asiakas näkee koneeltaan arvion maksettavan päivärahan bruttomäärästä. Maksettavasta päivärahasta vähennetään luonnollisesti veron osuus. Mela-sairauspäivärahaa maksetaan kaikilta viikonpäiviltä. Mela maksaa omavastuuajalta sairauspäivärahaa myös silloin, kun sairaus kestää yli sairausvakuutuksen omavastuuajan ja hakemus tehdään Kelaan. Mela saa tällöin koneellisesti tiedot Kelasta, kun päivärahahakemuksella on maininta voimassaolevasta MYEL-vakuutuksesta. Jos edellisestä Kelan maksamasta päivärahasta on kulunut enintään 30 päivää ja sama sairaus aiheuttaa uuden työkyvyttömyysjakson, hakemus toimitetaan myös tällöin Kelaan. Mela-päivärahassa on kuuden kuukauden hakuaika. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa sairastumisesta. Käytännössä taloudellisia menetyksiä ei tule, kun hoitaa päivärahahakemukset aina ajoissa kuntoon, Ginström opastaa. Mela-päivärahaa myös osa-aikaisille Mela- päivärahaa voivat saada kaikki pakollisesti tai vapaaehtoisesti MYEL-vakuutetut. Etu koskee siis myös MYEL-vakuutettuja osaaikaviljelijöitä. Kun sairaus kestää yli omavastuuajan, osa-aikaisilla yleensä työnantaja hakee päivärahan Kelasta. Osa-aikaisen kannattaa huolehtia siitä, että myös työnantajan täyttämästä hakemuksesta ilmenee tieto voimassaolevasta MYEL-vakuutuksesta. Vain tällöin Kela pystyy välittämään päivärahatiedot Melaan ja Mela maksamaan asiakkaalle kuuluvan päivärahan. Jos asiakas toimii sekä yrittäjänä että maatalousyrittäjänä, Mela-päivärahaa maksetaan MYEL-työtulon mukaan. Jos sairaus jatkuu omavastuuajan yli, Kela ottaa laskennassaan huomioon sekä YEL-, että MYEL-työtulot ja mahdolliset palkkatulot. Sähköinen Mela- päivärahan hakeminen vie aikaa muutaman minuutin. On muistettava, että Melan maksamista ansionmenetyskorvauksista vain Mela-sairauspäivärahaa voi tällä hetkellä hakea sähköisesti. Rajatapauksissa tai muissa ongelmissa saa lisäapua Melan asiakaspalvelusta.

14 14 Energiaa hajautetusti hyödyt omaan laariin Maatalous tarvitsee sähköä, lämpöä ja polttonesteitä. Niiden kallistuminen tuntuukin heti kipeästi viljelijän lompakossa. Hinnannousun ohella alati kasvava ympäristötietoisuus saa miettimään oman tilan energia-asioita. Mitä voisi tehdä toisin? Millaisilla energiaratkaisuilla tilakohtaiset tarpeet tulisivat parhaiten täytettyä? Suomi on sitoutunut pienentämään hiilidioksidipäästöjään suitsimalla fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja suosimalla vähäpäästöistä, uusiutuvaa energiaa. Maaseudulla uusiutuvaa energiaa riittää, kun se vain pystytään täysimääräisesti hyödyntämään. Suomalainen energian moniosaaja St1 tarjoaa ratkaisuja myös maataloudelle. Maaseutu on mahdollisuus St1 energiayhtiön mielestä St1 on tuttu nimi tielläliikkujille ja yhä useammalle maanviljelijälle yhtiö on tullut tutuksi myös MTK yhteistyön ja jäsenetujen kautta. - Meidän näkökulmastamme maaseutu alueena ja maatalous elinkeinona ovat täynnä mahdollisuuksia, linjaa johtaja Jari Suominen St1 Energiapalveluista. Maaseudulta löytyy valtavasti energialähteitä hyödynnettäviksi: energiapuuta, lantaa biokaasutuotantoon, olkea bioetanolin valmistukseen, metsää ja maata. Etsimme esimerkiksi tuulivoimatuotantoa varten rakennuspaikkoja ja toivomme maanomistajia mukaan. Meillä on käynnissä muitakin koehankkeita ja pilotointeja, joihin maatilat voivat osallistua. Suomalaisautojen bensatankkiin päätyy jo nyt St1:n kotimaista bioetanolia. Se valmistetaan toistaiseksi elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja prosessissa syntyvä rehu ja lannoite toimitetaan lähialueiden maatiloille. Seuraavissa vaiheissa bioetanolilaitokset käyttävät raaka-aineena myös erilliskerättävää biojätettä, pakkausmateriaaleja ja olkea. - Maaseudulla elementit omavaraiseen hajautettuun energiatuotantoon ovat olemassa, kiteyttää Jari Suominen. - Meillä taas on tarjota sekä fossiilisiin että uusiutuviin energialähteisiin perustuvia vaihtoehtoja, joten jokaisen maatilan tarpeisiin löytyy sopiva ratkaisu. Ja hyödyn huomaa pienentyneenä energialaskuna. Lisätuloja voi saada tulevaisuudessa myös tuottamalla energiaa tilan ulkopuolelle. Maatalouden järeitä energiatarpeita on St1: ssä selvitelty perinteisesti laite- ja projektimyynnissä. Sen rinnalle kehitetty palvelukonsepti St1 Energiamarket palvelee paikallisesti. Sieltä saa saman katon alta lähes kaikki uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja hajautettuun tuotantoon perustuvat energiaratkaisut, konsultoinnin ja asennuksen. Tuotevalikoima kattaa erilaiset lämpöpumppujärjestelmät, pientuulivoimalat, pellettikattilat, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmät, tuuli-aurinkohybridit, briketöintikoneet, moniöljypolttimet ja uusiutuvan energian pientuotteet ja näiden asennuspalvelut. Lisäksi sieltä saa pellettejä, lämmitysöljyä ja sähköä. - Myös kiinteän polttoaineen kattilat, aggregaatit ja paalinpurkulaitteet saa meiltä. Pystymme tarjoamaan raskaankin sarjan ratkaisut maatiloille. Asiantuntijamme tuotekehityksessä kuuntelevat uutta tekniikkaa miettiessään herkällä korvalla maaseudun ja maatalouden ääntä, painottaa Jari Suominen. K a t s e e t e e n p ä i n KOULUTUS KANNATTAA JUURI NYT! VILJATILAN ITSEPUOLUSTUS- ILTAKURSSI , 3.11., , , klo Hyvinkää 25 / ilta tai 5 illan kurssipaketti 100 / osall. (alv 0) Muita koulutusaiheita KASVINVILJELYN SUUNNITTELU MATALAN KYNNYKSEN TALOUSPÄIVÄT Ajankohdat, paikat ja ohjelmat ILMOITTAUDU AJOISSA MUKAAN Kysy rohkeasti lisää! Anna Liljeström, Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushanke Hämeen ammattikorkeakoulu Saaren kartano kouluttaa Maaseutuyrittäjä (maatalousteknologia tai maatilatalous) Eläintenhoitaja Luonto-ohjaaja tai luonto- ja ympäristöneuvoja Puutarhuri (kukka- ja puutarhakauppa, puutarhatuotanto tai viherala) Maarakentaja Kysy myös muita koulutuksia: Maatalousala: EU-viljelijä, Maaseuturakentaja, Huoltoyrittäjä, Harvesteriyrittäjä, Maatalouskoneasentaja, Seminologi Puutarha-ala: Floristi, Viljelypuutarhuri, Puistopuutarhuri, Floristimestari, Puistomestari Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta. Joustavat opetusjärjestelyt. Keski-Uudenmaan ammattiopisto Mäntsälä Saaren kartano Paroninkuja SAARENTAUS P

15 15 MTK-UUSIMAAN sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Helsingissä Valio Oy Pitäjänmäen pääkonttorilla os. Meijeritie 6, Helsinki tiistaina 1. päivänä joulukuuta 2009 klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n syyskokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Ajankohtaisen katsauksen esittää maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo TERVETULOA Johtokunta MTK-Uusimaan koulutus- ja tapahtumakalenteri syksy 2009 NSP:n nuorten Oktoberfest tilaisuus Lohja Viljamarkkinaseminaari Häme-Uusimaa Tallinnan risteily Maaseutunuorten SPV-risteily Tallinnan risteily Liha-alan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Espoo, Metsätapiola Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa- hankkeen starttipäivät: Tienhoitoyrittäjyys Hyvinkää, Maaseutuopisto Jätevesijärjestelmien uusimisurakointi Hyvinkää, Maaseutuopisto Lämpöyrittäjyys/polttopuun myynti Hyvinkää, Maaseutuopisto Maaseutunuorten syysparlamentti Pori, Vilja-alan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Espoo, Metsätapiola Maitoalan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Espoo, Metsätapiola Maaseutunuorten seminaariristeily Tukholman risteily Maaseutunuorten Liikettä tilalle kuntoloma Ylläs, Saaga Liiton syyskokous Helsinki, Valio Lisätietoa koulutuksesta ja tapahtumista saa liiton toimistosta puh tai MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2009 puheenjohtaja Toivonen Kallepekka, Nurmijärvi , varapuheenjohtaja Eerola Markus, Hyvinkää , , (tai ) Forsman-Viita Toni, Myrskylä Hirvola Timo, Lapinjärvi Hovi Kimmo, Orimattila , Jääskeläinen Hannu, Askola , Mäkipää Marja-Leena, Mäntsälä , Taberman Harri, Siuntio Taka-Sihvola Mikko, Nummi-Pusula , Rusila Päivi, Pukkila , Viljanen Eerikki, Vihti , Vähätalo Hannu, Artjärvi , MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2009 YHDISTYS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Pentti Petäjä puh. (03) puh. (03) Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen puh. (019) puh. (019) Helsingin Jorma Pentikäinen Olli Uusi-Eskola seutu puh. (09) puh. (09) Helsinki Esa Ala-Kantti Birgitta Heiniö Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä puh. (019) (019) Karjalohja- Harry Kaartinen Päivi Seger Sammatti puh. (019) puh. (019) Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Puh. (09) puh. (09) Lapinjärvi Timo Hirvola Marja-Leena Leuku puh. (03) Lohja Jukka Lehtonen Eija Rantanen Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen puh. (019) puh. (019) Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä puh. (019) puh.(019) Nummi-Pusula Jyri Mela Liisa Marimo puh. (09) puh. (019) Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Heli Rissanen Puh. (09) Orimattila Markku Koivisto Juhani Saharinen puh. (03) (työ) (03) Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski puh. (019) puh. (019) Porvoo Tapani Koskela Kupsu Jari puh. (019) Pukkila Päivi Rusila Anu Koivisto puh. (019) Tuusulan seutu Antti Jukkala Satu Taruma puh. (09) puh. (09) Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi puh. (09) puh. (09) Liiton Reppu-sivuilla on luottamushenkilöiden sähköpostiyhteydet. Osoitteessa

16 TUOTTAVAA KUMPPANUUTTA Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen hyvää ja tuottavaa kumppanuutta. Osuuskuntien nettovarallisuusarvo on yli kuusinkertainen osuuden nimellisarvoon verrattuna. Osuuspääoman korko on ollut jo vuosia 20 %. Itikka ja Lihakunta ovat maksaneet kolmelta viimeiseltä vuodelta osinkoja eli osuuspääoman korkoa jäsenilleen noin 11 miljoonaa euroa. Vakaan korkotuoton ansiosta jäsenemme ovat maksaneet Itikkaan ja Lihakuntaan jo yli 22,5 miljoonaa euroa osuuspääomaa. Itikka ja Lihakunta ovat sijoittaneet Atriaan ja sen tytäryhtiöihin historian aikana keräämät varansa, noin 160 miljoonaa euroa. Vahva omistajuus näissä yrityksissä takaa niiden pysymisen suomalaisten tuottajien käsissä. Osakkuusyhtiömme tukevat jäsentemme toimintaa: A-Rehu Oy tarjoaa monipuolisia ruokinta-, tarvike- ym. palveluja. AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu tarjoavat Suomen suurimman lihanhankkijan vakaat palvelut ja Atria jalostaa tuottajiemme laadukkaasta lihasta kuluttajille hyvää kotimaista ruokaa - ja sitä parempaa mieltä. Kysy kumppanuudesta AtriaNauta, AtriaSika, puh A-Rehu Oy, puh

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Suorakanava Oy Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 12.2.2015 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2015 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot