Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen K-kauppiasliiton suositus

2 K-KAUPPIASYRITTÄJILLE Kehitysvammaiset ovat olleet vähän käytetty voimavara työelämässä. Tähän mennessä kokemukset ovat kuitenkin hyviä. Nämä ihmiset ovat oivallista täsmätyövoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. K-kauppiasliitto on laatinut tämän oppaan K-kauppiasyrittäjille helpottamaan kehitysvammaisen henkilön palkkaamista K-kauppoihin. Ohjeistus on K-kauppiasliiton suositus. Ajatus oppaan kokoamisesta syntyi Kehitysvammaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen innostamana. Huom! Opas on julkaistu 09/2013 ja siinä on käytetty kyseisenä ajankohtana voimassa olevia lakeja ja lukuja. Mahdolliset muutokset päivitetään K-kauppiassivuille Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen kohdalle Toimittanut: K-kauppiasliitto ry Kannen kuvassa: K-kauppias Minna Lundén ja Tiina Sulander, K-supermarket Härkätie, Somero Kuvat: Timo Flinkkilä, Saara Huovinen, Hannu Lehmusvuori, Kirsi Suurnäkki-Vuorinen Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere

3 Sisältö 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Käsitteet 6 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Avotyötoiminnasta työsuhteeseen 10 3 Työhönvalmennus 11 4 Rekrytointi ja työnteko Työnteko eläkkeellä Ennen rekrytointia huomioitavia asioita 14 5 Työkokeilu Työkokeilusopimus Kriteerit työkokeiluun 18 6 Työsopimus Yksityisyyden suoja Koeaika Mahdolliset ongelmat ja ratkaisuvaihtoehdot 20 7 Kehitysvammaisen työntekijän palkkaus Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Kuntalisä 26 8 Miten etenen ideasta työllistää ja kuka minua opastaa? 27 9 K-kauppiasliitto suosittelee työsuhdetta Esimerkkejä K-ryhmästä K-citymarket Vuosaari, Helsinki Neste Oil K-market Paimio Lisätietoja 35 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 Liite 1: Sopimus työkokeilusta työpaikalla 38 Liite 2: Työsopimuspohja 40 Liite 3: Palkkatukihakemus -lomake 41 Liite 4: Palkkatuen maksatushakemus -lomake 45 Liite 5: Työolosuhteiden järjestelytukihakemus -lomake 48 Liite 6: Työolosuhteiden järjestelytuen maksatushakemus -lomake 49 Liite 7: Kuntalisähakemus-lomake, esimerkkinä Helsinki-lisä -hakemus ja päätös -lomake 50 3

4 Marjaana Vainio, Neste Oil K-market Paimio. 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Avoimeen työpaikkaan voi olla työnhakijana kehitysvammainen henkilö ja vieläpä sellainen, jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työnantaja voi pohtia, voiko eläkkeen saanut ihminen olla työkykyinen ja voiko hänet palkata? Kaupan alan moninaisten työtehtävien sujuva ja taloudellinen järjestäminen tuottaa K-kauppiasyrittäjille usein päänvaivaa. On paljon työtehtäviä, joihin olisi järkevää palkata täsmätyövoimaa, usein osa-aikaista, mutta sellaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Mistä löytyisi luotettava, pitkäaikaiseen työsuhteeseen sitoutunut työntekijä hyllytykseen, siistimiseen, pakkauslaatikoiden raivaamiseen, lounasastioista ja -tiskeistä huolehtimiseen tai pitämään pullonpalautuksen toiminnassa? Kehitysvammaisen työntekijän palkkaamisen mahdollisuus jää yleensä selvittämättä. Tämä vaihtoehto on kuitenkin osoittautunut käytännössä hyväksi ratkaisuksi monessa kaupassa ja lounaskahviossa. Paikkakunnalta saattaa löytyä ammatillista koulutusta saanut, moneen pystyvä ja motivoitunut kehitysvammainen mies tai nainen, joka voi olla juuri se henkilö, jota kauppias on pitkään etsinyt. 4

5 Juha-Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri, Palokka. Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. Työkykyisiä kehitysvammaisia on tuhansia. He ovat nykyään myös koulutetumpia kuin ennen. Monella on ammatillista koulutusta, jopa tutkinto. Kokemukset kehitysvammaisesta työntekijästä ovat olleet hyviä. He ovat hyvää työvoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. Kehitysvammaisella henkilöllä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumista. Työkyky liittyy työsuorituksiin. Työntekijä on työkykyinen, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, muun muassa terveydentila, ovat tasapainossa työn asettaminen vaatimusten kanssa. Etukäteen ennen työllistymistä ja työntekoa ei voi tietää, mikä on henkilön työkyky, mahdollinen työkyvyn vajavuus selviää työtä tehtäessä. Kehitysvammaisia ei tule siis pitää lähtökohtaisesti työkyvyttöminä, vaan tavoitteena on löytää heille työyhteisöstä työtehtäviä, joiden tekemiseen vammaisuus ei vaikuta. Ihmiset eivät yleensä ole joko täysin työkykyisiä tai täysin työkyvyttömiä, vaan monet meistä ovat jossakin siellä välimaastossa. Paljon riippuu työtehtävistä, työn vaativuudesta ja rasittavuudesta sekä siitä, miten laaja-alaista toimintakykyä työ edellyttää. Kun työtehtävät ja toimintakyky vastaavat toisiaan, ihminen on työhön täysin työkykyinen. Kehitysvammaisille nuorille on yleensä myönnetty työkyvyttömyyseläke pelkästään heidän diagnoosinsa takia jo 16 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu turvaamaan niiden ihmisten toimeentulo, joilla on vaikeuksia pysyä tai päästä työelämään mukaan esimerkiksi vammansa takia. Moni on kuitenkin opiskellut eläkkeen saannin jälkeen ammattikoulussa ja saanut työkokemusta erilaisista työkokeiluista ja -harjoitteluista. Vaikka heidän kohdallaan puhutaan vammasta ja vammaisuudesta, useimmat ovat terveitä ja hyväkuntoisia. Vamma saattaa olla ymmärtämisen ja oppimisen alueella ja aiheuttaa sen, että työtehtävien haltuun ottoon tarvitaan aikaa ja tukea. 5

6 Nykyisin pyritään siihen, että ihmiset työllistyvät työsuhteeseen. Tämä on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Työssään ja työyhteisössään ihminen on ensisijassa työntekijä eikä kehitysvammainen, ja jos hän tekee työnsä niin kuin pitää, hänelle kuuluu siitä palkka kuten muillekin työntekijöille. Suomessa on työsuhteeseen työllistyneitä kehitysvammaisia ihmisiä muutama sata ja heidän määränsä on kasvamassa. Monissa muissa maissa kehitysvammaisten osallistuminen työelämän eri sektoreille on paljon pidemmällä. Parhaat tulokset on saatu siellä, missä on panostettu työllistymiseen työhönvalmentajan ts. työvalmentajan tuella. Kehitysvammaisen työnhakijan työllistämiseen tarvitaan yleensä työvalmentajan tukea. 1.1 Käsitteet Tämä ohjeistus on kohdennettu ainoastaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämiseen. Tässä muutama asiaselvennys, jotta ohjeistuksen lukeminen on helpompaa. Mitä kehitysvammaisuus tarkoittaa? Kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain (1977/519) mukaan kehitysvammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Kehitysvammaisuus pähkinänkuoressa: Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuus ei ole sairaus. Kehitysvammaisuus rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista. Jokaisella henkilöllä on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin paljon. Kehitysvammaisuutta ei tule sekoittaa muihin vammaisuuden muotoihin, kuten liikuntavammoihin tai cp-vammaan. Toki ihmisellä voi olla useampi kuin yksi vamma. Kehitysvammaisuuden syitä on todella paljon, esimerkiksi häiriöistä perintötekijöissä tai odotusajan ongelmista. Kehitysvammaisuus voi johtua myös esimerkiksi synnytyksen aikaisesta hapen puutteesta, lapsuusiässä tapahtuneesta onnettomuudesta tai lapsuusiän sairaudesta. Nykyisin geenitutkimus on löytänyt uusia syitä kehitysvammaisuuteen. Suomessa arvioidaan olevan noin ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä. 6

7 Mitä on avotyötoiminta, työtoiminta, työosuusraha? Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista virallisille työpaikoille. Avotyötoiminnassa tehdään työtä työpaikalla ilman työsuhdetta ja ilman palkkaa. Korvauksena avotyöntekijä saa ns. työosuusrahaa, joka on 0-12 / työskentelypäivä. Työosuusrahan maksaa kunta tai avotyöpaikan järjestäjä. Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista vaikka se tehtäisiinkin virallisilla työpaikoilla. Mitä on työkyky? Ihmisen työkyvyn vakuutuslääketieteellisen määritelmän mukaan työkyky koostuu ihmisen terveydentilasta ja työn vaatimuksista. Henkilölle tulee oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (työkyvyttömyyseläke 35 ), jos hänen työkykynsä on heikennyt sairauden, vian tai vamman vuoksi osittain tai kokonaan. Henkilö voi käyttää jäljellä olevaa kykyä hankkiakseen itselleen ansiotuloja sellaisella työllä, jonka hänen voi kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon henkilön koulutus, aikaisempi toiminta, ikä jne. Tässä ohjeistuksessa lähtökohtana ovat ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka kykenevät suoriutumaan työsuhteisesta työstä mahdollisimman itsenäisesti työvalmentajan opastuksella. Henkilö, joka saa kansaneläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä, voi ansaita hiukan tuloja eläkkeensä lisäksi. Työhönvalmennuspalvelu ja työvalmentaja Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Työvalmentaja valmentaa työntekijän työhön. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työvalmentajan maksuton palvelu jatkuu niin pitkään, kun asianomaisten välillä on sopimus. Työsuhteen tunnusmerkit Työsopimuslain tarkoittama työsuhde tarkoittaa, että työtä tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työehtosopimus Kun tässä ohjeistuksessa viitataan työehtosopimukseen, tarkoitetaan sillä kaupan alan työehtosopimusta. 7

8 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista avoimille työpaikoille. Mallia pidettiin tuolloin edistyksellisenä keinona integroida vammaisia oikeaan työhön ja se oli myös kustannustehokas. Sittemmin avotyötoimintaa on käytetty myös muiden vammaisryhmien ja eri perustein työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymiseksi. Tänä päivänä avotyömallia ei enää pidetä niin positiivisena, koska siinä tehdään työtä ilman työsuhdetta. Kun ei-työsuhteinen työ tavallisessa työyhteisössä jatkuu pitkään, ei sillä saavuteta järjestelyn alkuperäistä tavoitetta. Välivaiheeksi tarkoitettu avotyötoiminta onkin käytännössä usean kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä herättää ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksen. Alla olevassa taulukossa on eroteltu avotyötoimintaa ja työsuhdetta. Molemmissa tapauksissa vammainen tekee samaa työtä / työtehtäviä. AVOTYÖTOIMINTA Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista. Kehitysvammalaissa ei säädetä mitään työtoiminnan oikeudellisesta luonteesta. Kehitysvammaisten työtoimintaa on kuitenkin perinteisesti pidetty ei-työsuhteisena huoltosuhteena. Avotyöntekijä ei saa palkkaa. Avotyöntekijä ei saa kokonaisuudessaan työterveyshuollon palveluita ainoastaan työturvallisuuslain mukaiset palvelut. Avotyöntekijälle ei kerry työnteosta vuosilomaa eikä työeläkettä. Avotyötoiminnassa työnantajalla on työyhteisön määräysvalta, mutta ei työnjohdollisia oikeuksia avotyöntekijään. TYÖSUHDE Työsopimus. Työehtosopimuksen mukainen palkkaus ja työaika sekä muut työpaikan edut. Työterveyshuolto. 8

9 Vuosilomaoikeus. Työeläke. Kehitysvammaista työntekijää velvoittavat samat työelämän säännöt kuin muitakin työntekijöitä. Maksuton työhönvalmennuspalvelu on työntekijän, työnantajan ja työyhteisön tukena koko työsuhteen ajan. 2.1 Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Kehitysvammaisen henkilön tekemä työ voi olla työnantajalle ilmainen tai lähettävä organisaatio (kunta) voi periä työnantajalta avotyöntekijälle maksettavan ns. työosuusrahaa vastaavan korvauksen. Tuloverolain mukaan työosuusrahaa tai vastaavaa avustusta voi maksaa verottomasti kunta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittava muu julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö. Maksunsaajana voi olla kehitysvammainen tai muu sosiaalihuollon asiakas. Maksun perusteena on oltava asiakkaan hoidon, kuntoutumisen tai yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen. Työtoimintaan eli ns. avotyötoimintaan osallistuville maksetaan perinteisesti työosuusrahaa. Sen suuruus vaihtelee kunnittain ja usein se on sidottu työn vaativuuteen ja henkilön yksilöllisiin kykyihin. Tuloverolain mukaan tällaista korvausta voidaan maksaa tietyin edellytyksin verovapaana sosiaalietuutena. Työosuusrahan enimmäismäärä on keskimäärin 12 euroa päivässä. Käytännössä se on keskimäärin viisi euroa päivässä. Avotyötoimintapaikan tarjoava työnantaja ei maksa palkkaa tai korvauksia avotyötoimintaan osallistuvalle. Jossain tapauksissa on kuitenkin sovittu siitä, että työnantaja tarjoaa avotyötoimintaan osallistuvalle esimerkiksi lounaan. Avotyötoiminnassa ei makseta palkkaa, koska kyseessä on ei-työsuhteinen työ. Kunta maksaa avotyöntekijälle työosuusrahaa 0-12 / päivä. Työnantaja voi joissakin tapauksissa tarjota avotyöntekijälle lounaan korvaukseksi päivän työstä. Avotyötoiminnassa tehdään työpaikan normaaleja työtehtäviä. Työtä voidaan näin ollen pitää työpaikalle arvokkaana riippumatta siitä, että vammaisten henkilöiden työkyky vaihtelee yksilöllisesti. Avotyötoiminnassa olevien henkilöiden työtehtävät on yksilöllisesti räätälöity vastaamaan heidän osaamistaan. Harjaantumisjakson jälkeen he suoriutuvat tehtävistään mahdollisimman itsenäisesti. Avotyötoiminnassa työskentelevien kehitysvammaisten henkilöiden työaika on noin 18 tuntia viikossa. 9

10 2.2 Avotyötoiminnasta työsuhteeseen Avotyötoiminta tulisi nähdä entistä enemmän tavalliseen työelämään tutustumisen ja työyhteisön jäsenyyden kokeilumahdollisuutena. Avotyötoimintavaiheen aikana olisi opittava uusia taitoja aidossa työympäristössä avoimien työmarkkinoiden työpaikalla, josta onnistumisen myötä siirrytään palkkatyösuhteeseen. Käytäntö on osoittanut, että avotyötoiminnassa olleet henkilöt voivat pärjätä hyvin työsuhteessa, kun he ovat saaneet työvalmentajan tukea ja heidän työtehtävänsä, työolosuhteensa ja työaikansa on räätälöity. Kyseistä toimintatapaa kutsutaan tuetuksi työksi tai tuetuksi työllistymiseksi työvalmentajan avulla (työhönvalmennuspalvelu). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtyminen merkitsee muutosta sekä vammaiselle työntekijälle että työnantajan asemaan. Avotyötoiminnan aikana ei ole maksettu palkkaa eikä työlainsäädäntöä ole tarvinnut kuin osittain noudattaa (työturvallisuus + työterveyshuolto). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtymisen jälkeen työlainsäädäntö tulee täysimittaisesti noudatettavaksi. Työnantajan tulee ottaa huomioon muun muassa verotukseen ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteet. Ne tulee täyttää kuten missä tahansa työsuhteessa. Työsuhteeseen siirtyminen vaikuttaa myös kehitysvammaisen henkilön elämään. Merkittävä taloudellinen kysymys on palkan vaikutus sosiaaliturvaan ym. etuuksiin. Jokaisen työsuhteeseen siirtyvän on syytä etukäteen selvittää eläkkeen tai muun mahdollisen sosiaalietuuden maksajalta, miten tuleva työansio vaikuttaa etuuksiin. Päätös kiinnostuksesta työsuhteeseen on tehtävä tämän jälkeen. Työsuhde tuo mukanaan työntekijän velvoitteet ja täysimittaisen työntekijäaseman. Vaikka avotyötoimintaan olisi jo osallistuttu samassa työpaikassa ja saman työyhteisön jäsenenä, voi työsuhteeseen siirtyminen olla kuitenkin suuri muutos. Tässä muutoksessa työvalmentajan tuki ja ammattitaito on hyödyksi. Avotyötoiminnasta siirtyminen työsuhteeseen on turvallisinta työkokeilun kautta. Kehitysvammainen henkilö siirtyy osittain kehitysvammahuollosta TE-palvelujen piiriin. Hänelle voidaan myöntää sitä kautta työkokeilu, joka suoritetaan esimerkiksi samassa työpaikassa, missä hän on tehnyt avotyötoimintaa. Työkokeilun jälkeen on juridisesti oikein siirtyä työsuhteeseen, esimerkiksi palkkatuen turvin. Työvalmentaja, joka on monesti työntekijälle ja työnantajalle jo ennestään tuttu avotyötoiminnasta, jatkaa tuen antamista entiseen malliin vaikka kyse olisikin nyt virallisesta työsuhteesta. Sama henkilö ei voi olla samassa työpaikassa työsuhteessa ja avotyötoiminnassa tehden avotyötä. Työntekijä voi kuitenkin tehdä osa-aikatyötä työsuhteessa esimerkiksi kaupassa ja työskennellä tämän lisäksi muualla muutamana päivänä viikossa, esimerkiksi paikallisessa toimintakeskuksessa (ns. avotyötoiminta). Näin hän pysyy kehitysvammahuollon asiakkaana, mutta myös samalla TE-toimiston asiakkaana, esimerkiksi palkkatuetun työn myötä. 10

11 3 Työhönvalmennus Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työhönvalmennuspalvelua tarjoavat mm. kuntien ja kaupunkien vammais- tai kehitysvammapalvelut, erilaiset yritykset, alan järjestöt ja säätiöt, yhdistykset tai sosiaaliset yritykset. TE-toimisto voi kartoittaa työhönvalmennuspalvelut kehitysvammaiselle henkilölle, joka haluaa työllistyä työsuhteiseen työhön. Yhteydenotto oman kunnan vammaispalvelutoimistoon tai lähimpään kehitysvammaisten työ- tai toimintakeskukseen auttaa usein tavoittamaan lähimmän työvalmentajan, jolta voi tiedustella työhönvalmennukseen liittyvistä asioista. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Hän toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. 11 K-kauppias Tero Lehtonen, Juha- Pekka Rautiainen ja työvalmentaja Juha Hurmerinta, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013).

12 Työvalmentaja tukee työntekijää ottamaan haltuun uudet tehtävänsä ja uuden roolinsa työyhteisön jäsenenä. Samalla hän keskustelee muun työyhteisön kanssa ja auttaa heitä tutustumaan uuteen jäseneensä. Työvalmentaja opastaa työnantajaa työsopimuksen laadinnassa, mikä voi olla tarpeen esim. silloin, kun sovitetaan palkkaa ja eläkettä yhteen. Työvalmentajan tuki jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen. Palvelut ovat työnantajalle ja työntekijälle maksuttomia. Työvalmentaja tukee työntekijää työnhaussa työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien oppimisessa työyhteisöön tutustumisessa työssä kehittymisessä ja työn jatkumisen tukemisessa työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, verokortti, palkan ja muiden tukien yhteensovittaminen) työnantajaa sopivan työntekijän etsimisessä työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien määrittelemisessä ja räätälöinnissä työntekijän perehdyttämisessä työhön työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, palkkatuen ym. tukien hakeminen) Kehitysvammaisen ihmisen työllistyminen työvalmentajan tuella on hyvä rekrytointitapa. Työvalmentaja tuntee usein hyvin työllistyjäasiakkaansa osaamisen ja pystyy antamaan oikean kuvan työllistyjän työkyvystä. 12

13 K-kauppias Tero Lehtonen ja Juha- Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013). 4 Rekrytointi ja työnteko Monellakaan työnantajalla ei ole aikaisempaa kokemusta kehitysvammaisesta työntekijästä, mutta moni on pohtinut mielessään tätä mahdollisuutta. Työnantajan olisi hyvä käydä aiheesta keskustelua työyhteisönsä kanssa ennen kuin hän ryhtyy tuumasta toimeen. Vanhat asenteet ja tietämättömyys kehitysvammaisuudesta tai vammaisesta työntekijästä voi johtaa pahimmassa tapauksessa konflikteihin työyhteisössä. Moni työntekijä hyväksyy työkaveriksi kehitysvammaisen henkilön, mutta voi esimerkiksi vieroksua ulkopuolista henkilöä, työvalmentajaa, joka tulee uuden työntekijän mukana työyhteisöön. Avoin keskustelu koko työyhteisön kanssa helpottaa työnantajan rekrytointipäätöstä. On pitkälti kiinni työyhteisöstä, millä tavalla toimitaan. Kehitysvammaisen työntekijän näkökulmasta olisi hyvä, että hänen tuleminen työyhteisöön on etukäteen tiedossa ja hän voi tarvittaessa tukeutua muihin työntekijöihin. Uuden työntekijän tuleminen työyhteisöön vaatii oman opettelunsa ja totuttelunsa, varsinkin, jos uusi työkaveri on kehitysvammainen. Hän voi puhua eri tavalla kuin muut ja hänen opastamisessaan ja neuvomisessaan voi olla omia niksejä. Perehdytysvaihe 13

14 ei välttämättä ole yhtään monimutkaisempi verrattuna muihin uusiin työntekijöihin, koska työvalmentaja auttaa työyhteisöä näissä asioissa. Työvalmentaja tuntee valmennettavan, joten hän on kuin liima, joka sitoo vammaisen työntekijän muuhun työyhteisöön. Moni kehitysvammainen työntekijä on osoittanut sitoutunutta työmoraalia ja tuonut siten työyhteisön ilmapiiriin myönteistä vaikutusta. Työpaikan pelisäännöissä on paljon opeteltavaa ja niiden suhteen voi varsinkin alussa tulla kertauksen tarvetta, mutta niistä päästään yleensä yli. Suuret, ylitsepääsemättömät yhteistyövaikeudet ovat hyvin harvinaisia. Työvalmentaja pysyy taustatukena vielä itse työllistymisvaiheen jälkeenkin. Häneen voi ottaa yhteyttä aina, pienimmissäkin asioissa. 4.1 Työnteko eläkkeellä Monille kehitysvammaisille henkilöille on vamman tai sairauden vuoksi myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työtulot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen, eläkkeensaajan asumistukeen sekä eläkkeen verotukseen. Eläkkeensaaja voi eläkkeensä lisäksi tehdä ansiotöitä. Vuonna 2013 ansaintaraja on 733,80 / kk (*). Työkyvyttömyyseläkeläinen voi olla myös palkkatuetussa työssä ja ansaita enintään kyseisen summan. Palkkatukea myönnetään osa-aikatyöhön vähennettynä ja työaikaan suhteutettuna. Työaikaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että työkyvyttömyyseläkeläisen ansaintaraja ei ylity, koska ylimenevä osa vähentää eläkkeen kokonaismäärää. Eläkkeellä oleva henkilö voi myös ottaa ansaintarajan ylittävän työn vastaan ja tehdä kokoaikatyötä. Tällöin hänen on kuitenkin jätettävä eläkkeensä lepäämään. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen kahden vuoden ajan työsuhteen alkamisesta, mutta eläkkeen maksaminen keskeytyy (**). Moni kehitysvammainen ihminen saattaa kuitenkin arkailla eläkkeen lepäämään jättämistä, jonka vuoksi yleisin ratkaisu on osa-aikatyön tekeminen ansaintarajan puitteissa. 4.2 Ennen rekrytointia huomioitavia asioita Suunniteltaessa kehitysvammaisen henkilön palkkaamista tulee muistaa, että jos yrityksessä on osa-aikaisia, lomautettuja tai taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, on ennen uuden työntekijöiden palkkaamista selvitettävä mahdollisuudet tarjota työtä näille työntekijöille. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että työtä on tarjottu ko. henkilöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista *Tiedot perustuvat vuonna 2013 voimassa oleviin etuuksien määriin. Ajan tasalla olevat etuuksien määrät löytyvät K-kauppiassivuilta, ** Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämiseksi annettu laki (738/2009) on voimassa saakka. 14

15 koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. Työn tarjoaminen muille ennen kehitysvammaisen palkkaamista 1. Mahdolliset lomautetut työntekijät tulee kutsua takaisin töihin ennen kehitysvammaisen palkkaamista. 2. Seuraavaksi työtä on tarjottava jo työsuhteessa olevalle, samantyyppistä työtä tekevälle osa-aikatyöntekijälle, joka on halukas tekemään lisätyötä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työtä on mahdollista tarjota esimerkiksi työaikojen sijoittelun, vuosilomien yms. seikkojen puitteissa. Jos osa-aikatyöntekijä kieltäytyy lisätyöstä, on syytä pyytää ilmoitus asiasta kirjallisena. Työntekijää kannattaa myös muistuttaa siitä, että kysymys saattaa olla määräaikaisesta lisätyöstä, eikä työsuhde muutu kokoaikaiseksi. Tällöin lisätyön teettämisen päätyttyä palataan työsopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan. Yksi käyttökelpoinen tapa voi olla esimerkiksi, että kauppias tiedustelee jokaiselta osa-aikaiselta (kirjallista) suostumusta kehitysvammaisen työllistämiseen perustellen tilannetta siten, että kehitysvammaisen mahdollisesti tekemät työt tehtäisiin muuten normaalin työajan puitteissa. 3. Kolmanneksi töitä tulee tarjota henkilölle, jonka työnantaja on taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanonut samankaltaisesta työtehtävästä. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää 9 kuukautta työsuhteen päättymishetkestä (ns. takaisinottovelvollisuus). 15

16 Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. 5 Työkokeilu Jos työnantajana pohdit, kykeneekö vammainen henkilö suoriutumaan työstä ja sopeutuuko hän työelämään, voi ensisijaisena ratkaisuna olla 1-3 kk mittainen työkokeilujakso. TE-toimisto päättää työkokeilusta. Työkokeilu on tarkoitettu työttömille työnhakijoille ja vammaisille henkilöille ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille työhön paluun tukemiseksi. TE-toimisto voi lähettää henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilu ei ole työsuhde. Se on työnantajalle ilmainen, mutta henkilö, joka on työkokeilussa, saa työttömyysetuutta sekä tietyin edellytyksin kulukorvausta. 16

17 Työkokeilujakson työtehtävät ja -aika suunnitellaan työn mukaisesti. Työvalmentaja valmentaa hänet työtehtäviin, työyhteisöön ja työelämän sääntöihin. Jos työt sujuvat suunnitellun mukaisesti, on työnantajan ja työllistettävän helppo pohtia siirtymistä työsuhteeseen. Työvalmentaja tietää työkokeilun jälkeen, mikä on kehitysvammaisen henkilön motiivi työhön ja mikä on hänen työkyky tai mihin tarvitaan vielä valmennusta. Työyhteisö on jo työkokeilujakson aikana tutustunut uuteen tulokkaaseen. TEtoimisto päättää työkokeilujakson jälkeen palkkatuetusta työstä, jos työnantaja haluaa sitä anoa kyseisen työllistettävän työllistämiseen. Työkokeilu pähkinänkuoressa: Työkokeilun avulla saadaan selville työttömän henkilön työkyky. Vammainen henkilö voi saada työkokeilun ajaksi työvalmentajan tukea. Työnantajalle ilmainen. Työkokeilun kesto samalla työnantajalla on yleensä 1-3 kk, max. 6 kk. Työttömän työnhakijan pitää olla yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk, alle 25-v. työttömyysjakso vähintään 3 kk ennen uutta työkokeilujaksoa. Samassa työpaikassa pidettyjen työkokeilujen väli pitää olla vähintään 2 viikkoa. 5.1 Työkokeilusopimus TE-toimisto, työnantaja ja työkokeiluun tuleva henkilö tekevät määräaikaisen työkokeilusopimuksen (liite 1), josta tulee käydä ilmi: työkokeilun tavoitteet suoritusaika ja paikka työkokeilun päivittäinen kesto (vähintään 4 h, enintään 8 h) viikoittainen työpäivien määrä (enintään 5 päivää, ma - pe) työtehtävät ohjauksesta ja valvonnasta työpaikalla vastaava henkilö Työkokeilujakson päätyttyä työpaikka antaa TE-toimistolle arvion henkilön soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää työkokeiluun osallistuville ryhmävastuuvakuutuksen. 17

18 5.2 Kriteerit työkokeiluun Työkokeilu ei ole mahdollista, jos työpaikalla on viimeisen yhdeksän kuukauden aikana ollut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomisia tai lomautuksia taikka työajan lyhennyksiä. à Työkokeilulle ei ole estettä, jos lomautukset ovat päättyneet, irtisanotuille on tarjottu töitä ja työajan lyhennetyille tarjottu lisätöitä. työkokeilu aiheuttaisi muiden työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia taikka muuten huonontaisi muiden työntekijöiden työsuhteista asemaa. vääristäisi alan kilpailua. työkokeilu alkaisi 2 viikon kuluessa edellisen 6 kk kestäneen työkokeilun päätymisestä. henkilö on jo työsuhteessa kyseisellä työnantajalla. 18

19 6 Työsopimus Työnantajan on noudatettava kaupan alan työehtosopimusta. Sitä sovelletaan myös kehitysvammaisen työntekijän työsuhteessa aivan samalla tavoin kuin muiden työntekijöiden työsuhteissa. Vammaisuus ei voi sellaisenaan olla peruste jättää noudattamatta työehtosopimusta. Työntekijää on pidettävä työkykyisenä, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, kuten terveydentila, ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Henkilö, jolla ei ole täyttä työkykyä, ei sitä vastoin selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista. Pelkkä diagnoosi ei osoita työkyvyn vajetta, vaan ratkaisevaa on nimenomaan selviytyminen konkreettisessa työtehtävässä. Kun kehitysvammainen henkilö palkataan työsuhteeseen, on työnantajan laadittava virallinen työsopimus. Työsuhdetta ei saa rinnastaa avotyösuhteeseen, ns. avotyöhön, jolloin avotyöntekijällä on huoltosuhde kuntaan. Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin samoja työlakien ja -elämän sääntöjä kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Työsopimus takaa lain mukaisen turvallisuuden molemmille osapuolille. Työvalmentaja opastaa vammaista henkilöä ja työnantajaa työsuhteen solmimiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi TE-toimiston myöntämän palkkatuen ehtona on, että työntekijä ja työnantaja laativat työsopimuksen (liite 2) alan työehtosopimuksen mukaan. Työsopimuslain mukaan työsopimus tulee pääsäännön mukaan solmia toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Ensimmäinenkin määräaikainen työsopimus edellyttää aina perusteltua syytä. Perusteena voi olla sijaisuus, ruuhkahuipun tasaaminen, projektiluonteinen työ, kausiluonteisuus tai muu vastaava syy. Syyn on liityttävä teetettävään työhön, ja syyn on osoitettava, että työnantajalla ei ole tehtävään pysyvää työvoiman tarvetta. Kehitysvammaisen kohdalla ja palkkatuetussa työssä voidaan solmia määräaikainen työsopimus. Palkkatuetun jakson ja määräaikaisen työsuhteen aikana työnantaja havainnoi kehitysvammaisen työntekijän työkykyä ja motivointia sekä sitoutumista työhön. Määräaikaisuuden peruste on kuitenkin arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen eikä määräaikainen sopimus ole aina automaatio kehitysvammaisen henkilön kohdalla. Ota tarvittaessa yhteyttä K-kauppiasliittoon. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sovittaessa liittää irtisanomislauseke. Voidaan sopia, että: Työsopimus on voimassa saakka, ellei sopimusta sitä ennen puolin tai toisin irtisanota. Tällaisesta sekamuotoisesta työsopimuksesta ei ole laissa säädetty, mutta sitä pidetään sallittuna. Määräaikaisuuden perusteen on näissäkin tapauksissa oltava lain mukainen. Ehto antaa mahdollisuuden sekä työnantajalle että työntekijälle irtaantua sopimuksesta samoilla perusteilla ja samaa menettelyä noudattaen kuin toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta irtisanottaessa. 19

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto Palkkatuki v. 2016 Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7 1 Palkkatuen käsite ja palkkatuella tuettavan työn tarkoitus Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Työlainsäädäntö uudistuu Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen

Työlainsäädäntö uudistuu Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen Työlainsäädäntö uudistuu 1.1.2017 Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen Kilpailukykysopimukseen perustuvat muutokset 2 1) Nykyisten tes:n voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella Tällä aikavälillä ei

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ vuosikertomus 2013 Opas ammattiopiston henkilöstölle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN Opas ammattiopiston henkilöstölle Opas työnantajalle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin NUOREN TARPEISIIN POHJAUTUVA PALVELUPROSESSI KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTOSSA - Nopea kontaktointi TE-toimistosta heti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen - Ohjauksellinen ja yksilöllinen palvelu - Oma asiantuntijajärjestelmä

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen TILITOIMISTO Vantaa 1.1.2016 alkaen Econia Yrityspalvelut Oy Käsittelemme tänään Toimitettavat lomakkeet palkanlaskentaan Työsopimuksen täyttäminen Päätösten vaikutus palkanlaskentaan Tuntilistat Sairauslomat

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin  TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin... Työttömälle

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot