Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen K-kauppiasliiton suositus

2 K-KAUPPIASYRITTÄJILLE Kehitysvammaiset ovat olleet vähän käytetty voimavara työelämässä. Tähän mennessä kokemukset ovat kuitenkin hyviä. Nämä ihmiset ovat oivallista täsmätyövoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. K-kauppiasliitto on laatinut tämän oppaan K-kauppiasyrittäjille helpottamaan kehitysvammaisen henkilön palkkaamista K-kauppoihin. Ohjeistus on K-kauppiasliiton suositus. Ajatus oppaan kokoamisesta syntyi Kehitysvammaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen innostamana. Huom! Opas on julkaistu 09/2013 ja siinä on käytetty kyseisenä ajankohtana voimassa olevia lakeja ja lukuja. Mahdolliset muutokset päivitetään K-kauppiassivuille Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen kohdalle Toimittanut: K-kauppiasliitto ry Kannen kuvassa: K-kauppias Minna Lundén ja Tiina Sulander, K-supermarket Härkätie, Somero Kuvat: Timo Flinkkilä, Saara Huovinen, Hannu Lehmusvuori, Kirsi Suurnäkki-Vuorinen Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere

3 Sisältö 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Käsitteet 6 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Avotyötoiminnasta työsuhteeseen 10 3 Työhönvalmennus 11 4 Rekrytointi ja työnteko Työnteko eläkkeellä Ennen rekrytointia huomioitavia asioita 14 5 Työkokeilu Työkokeilusopimus Kriteerit työkokeiluun 18 6 Työsopimus Yksityisyyden suoja Koeaika Mahdolliset ongelmat ja ratkaisuvaihtoehdot 20 7 Kehitysvammaisen työntekijän palkkaus Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Kuntalisä 26 8 Miten etenen ideasta työllistää ja kuka minua opastaa? 27 9 K-kauppiasliitto suosittelee työsuhdetta Esimerkkejä K-ryhmästä K-citymarket Vuosaari, Helsinki Neste Oil K-market Paimio Lisätietoja 35 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 Liite 1: Sopimus työkokeilusta työpaikalla 38 Liite 2: Työsopimuspohja 40 Liite 3: Palkkatukihakemus -lomake 41 Liite 4: Palkkatuen maksatushakemus -lomake 45 Liite 5: Työolosuhteiden järjestelytukihakemus -lomake 48 Liite 6: Työolosuhteiden järjestelytuen maksatushakemus -lomake 49 Liite 7: Kuntalisähakemus-lomake, esimerkkinä Helsinki-lisä -hakemus ja päätös -lomake 50 3

4 Marjaana Vainio, Neste Oil K-market Paimio. 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Avoimeen työpaikkaan voi olla työnhakijana kehitysvammainen henkilö ja vieläpä sellainen, jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työnantaja voi pohtia, voiko eläkkeen saanut ihminen olla työkykyinen ja voiko hänet palkata? Kaupan alan moninaisten työtehtävien sujuva ja taloudellinen järjestäminen tuottaa K-kauppiasyrittäjille usein päänvaivaa. On paljon työtehtäviä, joihin olisi järkevää palkata täsmätyövoimaa, usein osa-aikaista, mutta sellaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Mistä löytyisi luotettava, pitkäaikaiseen työsuhteeseen sitoutunut työntekijä hyllytykseen, siistimiseen, pakkauslaatikoiden raivaamiseen, lounasastioista ja -tiskeistä huolehtimiseen tai pitämään pullonpalautuksen toiminnassa? Kehitysvammaisen työntekijän palkkaamisen mahdollisuus jää yleensä selvittämättä. Tämä vaihtoehto on kuitenkin osoittautunut käytännössä hyväksi ratkaisuksi monessa kaupassa ja lounaskahviossa. Paikkakunnalta saattaa löytyä ammatillista koulutusta saanut, moneen pystyvä ja motivoitunut kehitysvammainen mies tai nainen, joka voi olla juuri se henkilö, jota kauppias on pitkään etsinyt. 4

5 Juha-Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri, Palokka. Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. Työkykyisiä kehitysvammaisia on tuhansia. He ovat nykyään myös koulutetumpia kuin ennen. Monella on ammatillista koulutusta, jopa tutkinto. Kokemukset kehitysvammaisesta työntekijästä ovat olleet hyviä. He ovat hyvää työvoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. Kehitysvammaisella henkilöllä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumista. Työkyky liittyy työsuorituksiin. Työntekijä on työkykyinen, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, muun muassa terveydentila, ovat tasapainossa työn asettaminen vaatimusten kanssa. Etukäteen ennen työllistymistä ja työntekoa ei voi tietää, mikä on henkilön työkyky, mahdollinen työkyvyn vajavuus selviää työtä tehtäessä. Kehitysvammaisia ei tule siis pitää lähtökohtaisesti työkyvyttöminä, vaan tavoitteena on löytää heille työyhteisöstä työtehtäviä, joiden tekemiseen vammaisuus ei vaikuta. Ihmiset eivät yleensä ole joko täysin työkykyisiä tai täysin työkyvyttömiä, vaan monet meistä ovat jossakin siellä välimaastossa. Paljon riippuu työtehtävistä, työn vaativuudesta ja rasittavuudesta sekä siitä, miten laaja-alaista toimintakykyä työ edellyttää. Kun työtehtävät ja toimintakyky vastaavat toisiaan, ihminen on työhön täysin työkykyinen. Kehitysvammaisille nuorille on yleensä myönnetty työkyvyttömyyseläke pelkästään heidän diagnoosinsa takia jo 16 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu turvaamaan niiden ihmisten toimeentulo, joilla on vaikeuksia pysyä tai päästä työelämään mukaan esimerkiksi vammansa takia. Moni on kuitenkin opiskellut eläkkeen saannin jälkeen ammattikoulussa ja saanut työkokemusta erilaisista työkokeiluista ja -harjoitteluista. Vaikka heidän kohdallaan puhutaan vammasta ja vammaisuudesta, useimmat ovat terveitä ja hyväkuntoisia. Vamma saattaa olla ymmärtämisen ja oppimisen alueella ja aiheuttaa sen, että työtehtävien haltuun ottoon tarvitaan aikaa ja tukea. 5

6 Nykyisin pyritään siihen, että ihmiset työllistyvät työsuhteeseen. Tämä on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Työssään ja työyhteisössään ihminen on ensisijassa työntekijä eikä kehitysvammainen, ja jos hän tekee työnsä niin kuin pitää, hänelle kuuluu siitä palkka kuten muillekin työntekijöille. Suomessa on työsuhteeseen työllistyneitä kehitysvammaisia ihmisiä muutama sata ja heidän määränsä on kasvamassa. Monissa muissa maissa kehitysvammaisten osallistuminen työelämän eri sektoreille on paljon pidemmällä. Parhaat tulokset on saatu siellä, missä on panostettu työllistymiseen työhönvalmentajan ts. työvalmentajan tuella. Kehitysvammaisen työnhakijan työllistämiseen tarvitaan yleensä työvalmentajan tukea. 1.1 Käsitteet Tämä ohjeistus on kohdennettu ainoastaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämiseen. Tässä muutama asiaselvennys, jotta ohjeistuksen lukeminen on helpompaa. Mitä kehitysvammaisuus tarkoittaa? Kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain (1977/519) mukaan kehitysvammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Kehitysvammaisuus pähkinänkuoressa: Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuus ei ole sairaus. Kehitysvammaisuus rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista. Jokaisella henkilöllä on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin paljon. Kehitysvammaisuutta ei tule sekoittaa muihin vammaisuuden muotoihin, kuten liikuntavammoihin tai cp-vammaan. Toki ihmisellä voi olla useampi kuin yksi vamma. Kehitysvammaisuuden syitä on todella paljon, esimerkiksi häiriöistä perintötekijöissä tai odotusajan ongelmista. Kehitysvammaisuus voi johtua myös esimerkiksi synnytyksen aikaisesta hapen puutteesta, lapsuusiässä tapahtuneesta onnettomuudesta tai lapsuusiän sairaudesta. Nykyisin geenitutkimus on löytänyt uusia syitä kehitysvammaisuuteen. Suomessa arvioidaan olevan noin ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä. 6

7 Mitä on avotyötoiminta, työtoiminta, työosuusraha? Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista virallisille työpaikoille. Avotyötoiminnassa tehdään työtä työpaikalla ilman työsuhdetta ja ilman palkkaa. Korvauksena avotyöntekijä saa ns. työosuusrahaa, joka on 0-12 / työskentelypäivä. Työosuusrahan maksaa kunta tai avotyöpaikan järjestäjä. Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista vaikka se tehtäisiinkin virallisilla työpaikoilla. Mitä on työkyky? Ihmisen työkyvyn vakuutuslääketieteellisen määritelmän mukaan työkyky koostuu ihmisen terveydentilasta ja työn vaatimuksista. Henkilölle tulee oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (työkyvyttömyyseläke 35 ), jos hänen työkykynsä on heikennyt sairauden, vian tai vamman vuoksi osittain tai kokonaan. Henkilö voi käyttää jäljellä olevaa kykyä hankkiakseen itselleen ansiotuloja sellaisella työllä, jonka hänen voi kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon henkilön koulutus, aikaisempi toiminta, ikä jne. Tässä ohjeistuksessa lähtökohtana ovat ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka kykenevät suoriutumaan työsuhteisesta työstä mahdollisimman itsenäisesti työvalmentajan opastuksella. Henkilö, joka saa kansaneläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä, voi ansaita hiukan tuloja eläkkeensä lisäksi. Työhönvalmennuspalvelu ja työvalmentaja Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Työvalmentaja valmentaa työntekijän työhön. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työvalmentajan maksuton palvelu jatkuu niin pitkään, kun asianomaisten välillä on sopimus. Työsuhteen tunnusmerkit Työsopimuslain tarkoittama työsuhde tarkoittaa, että työtä tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työehtosopimus Kun tässä ohjeistuksessa viitataan työehtosopimukseen, tarkoitetaan sillä kaupan alan työehtosopimusta. 7

8 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista avoimille työpaikoille. Mallia pidettiin tuolloin edistyksellisenä keinona integroida vammaisia oikeaan työhön ja se oli myös kustannustehokas. Sittemmin avotyötoimintaa on käytetty myös muiden vammaisryhmien ja eri perustein työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymiseksi. Tänä päivänä avotyömallia ei enää pidetä niin positiivisena, koska siinä tehdään työtä ilman työsuhdetta. Kun ei-työsuhteinen työ tavallisessa työyhteisössä jatkuu pitkään, ei sillä saavuteta järjestelyn alkuperäistä tavoitetta. Välivaiheeksi tarkoitettu avotyötoiminta onkin käytännössä usean kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä herättää ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksen. Alla olevassa taulukossa on eroteltu avotyötoimintaa ja työsuhdetta. Molemmissa tapauksissa vammainen tekee samaa työtä / työtehtäviä. AVOTYÖTOIMINTA Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista. Kehitysvammalaissa ei säädetä mitään työtoiminnan oikeudellisesta luonteesta. Kehitysvammaisten työtoimintaa on kuitenkin perinteisesti pidetty ei-työsuhteisena huoltosuhteena. Avotyöntekijä ei saa palkkaa. Avotyöntekijä ei saa kokonaisuudessaan työterveyshuollon palveluita ainoastaan työturvallisuuslain mukaiset palvelut. Avotyöntekijälle ei kerry työnteosta vuosilomaa eikä työeläkettä. Avotyötoiminnassa työnantajalla on työyhteisön määräysvalta, mutta ei työnjohdollisia oikeuksia avotyöntekijään. TYÖSUHDE Työsopimus. Työehtosopimuksen mukainen palkkaus ja työaika sekä muut työpaikan edut. Työterveyshuolto. 8

9 Vuosilomaoikeus. Työeläke. Kehitysvammaista työntekijää velvoittavat samat työelämän säännöt kuin muitakin työntekijöitä. Maksuton työhönvalmennuspalvelu on työntekijän, työnantajan ja työyhteisön tukena koko työsuhteen ajan. 2.1 Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Kehitysvammaisen henkilön tekemä työ voi olla työnantajalle ilmainen tai lähettävä organisaatio (kunta) voi periä työnantajalta avotyöntekijälle maksettavan ns. työosuusrahaa vastaavan korvauksen. Tuloverolain mukaan työosuusrahaa tai vastaavaa avustusta voi maksaa verottomasti kunta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittava muu julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö. Maksunsaajana voi olla kehitysvammainen tai muu sosiaalihuollon asiakas. Maksun perusteena on oltava asiakkaan hoidon, kuntoutumisen tai yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen. Työtoimintaan eli ns. avotyötoimintaan osallistuville maksetaan perinteisesti työosuusrahaa. Sen suuruus vaihtelee kunnittain ja usein se on sidottu työn vaativuuteen ja henkilön yksilöllisiin kykyihin. Tuloverolain mukaan tällaista korvausta voidaan maksaa tietyin edellytyksin verovapaana sosiaalietuutena. Työosuusrahan enimmäismäärä on keskimäärin 12 euroa päivässä. Käytännössä se on keskimäärin viisi euroa päivässä. Avotyötoimintapaikan tarjoava työnantaja ei maksa palkkaa tai korvauksia avotyötoimintaan osallistuvalle. Jossain tapauksissa on kuitenkin sovittu siitä, että työnantaja tarjoaa avotyötoimintaan osallistuvalle esimerkiksi lounaan. Avotyötoiminnassa ei makseta palkkaa, koska kyseessä on ei-työsuhteinen työ. Kunta maksaa avotyöntekijälle työosuusrahaa 0-12 / päivä. Työnantaja voi joissakin tapauksissa tarjota avotyöntekijälle lounaan korvaukseksi päivän työstä. Avotyötoiminnassa tehdään työpaikan normaaleja työtehtäviä. Työtä voidaan näin ollen pitää työpaikalle arvokkaana riippumatta siitä, että vammaisten henkilöiden työkyky vaihtelee yksilöllisesti. Avotyötoiminnassa olevien henkilöiden työtehtävät on yksilöllisesti räätälöity vastaamaan heidän osaamistaan. Harjaantumisjakson jälkeen he suoriutuvat tehtävistään mahdollisimman itsenäisesti. Avotyötoiminnassa työskentelevien kehitysvammaisten henkilöiden työaika on noin 18 tuntia viikossa. 9

10 2.2 Avotyötoiminnasta työsuhteeseen Avotyötoiminta tulisi nähdä entistä enemmän tavalliseen työelämään tutustumisen ja työyhteisön jäsenyyden kokeilumahdollisuutena. Avotyötoimintavaiheen aikana olisi opittava uusia taitoja aidossa työympäristössä avoimien työmarkkinoiden työpaikalla, josta onnistumisen myötä siirrytään palkkatyösuhteeseen. Käytäntö on osoittanut, että avotyötoiminnassa olleet henkilöt voivat pärjätä hyvin työsuhteessa, kun he ovat saaneet työvalmentajan tukea ja heidän työtehtävänsä, työolosuhteensa ja työaikansa on räätälöity. Kyseistä toimintatapaa kutsutaan tuetuksi työksi tai tuetuksi työllistymiseksi työvalmentajan avulla (työhönvalmennuspalvelu). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtyminen merkitsee muutosta sekä vammaiselle työntekijälle että työnantajan asemaan. Avotyötoiminnan aikana ei ole maksettu palkkaa eikä työlainsäädäntöä ole tarvinnut kuin osittain noudattaa (työturvallisuus + työterveyshuolto). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtymisen jälkeen työlainsäädäntö tulee täysimittaisesti noudatettavaksi. Työnantajan tulee ottaa huomioon muun muassa verotukseen ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteet. Ne tulee täyttää kuten missä tahansa työsuhteessa. Työsuhteeseen siirtyminen vaikuttaa myös kehitysvammaisen henkilön elämään. Merkittävä taloudellinen kysymys on palkan vaikutus sosiaaliturvaan ym. etuuksiin. Jokaisen työsuhteeseen siirtyvän on syytä etukäteen selvittää eläkkeen tai muun mahdollisen sosiaalietuuden maksajalta, miten tuleva työansio vaikuttaa etuuksiin. Päätös kiinnostuksesta työsuhteeseen on tehtävä tämän jälkeen. Työsuhde tuo mukanaan työntekijän velvoitteet ja täysimittaisen työntekijäaseman. Vaikka avotyötoimintaan olisi jo osallistuttu samassa työpaikassa ja saman työyhteisön jäsenenä, voi työsuhteeseen siirtyminen olla kuitenkin suuri muutos. Tässä muutoksessa työvalmentajan tuki ja ammattitaito on hyödyksi. Avotyötoiminnasta siirtyminen työsuhteeseen on turvallisinta työkokeilun kautta. Kehitysvammainen henkilö siirtyy osittain kehitysvammahuollosta TE-palvelujen piiriin. Hänelle voidaan myöntää sitä kautta työkokeilu, joka suoritetaan esimerkiksi samassa työpaikassa, missä hän on tehnyt avotyötoimintaa. Työkokeilun jälkeen on juridisesti oikein siirtyä työsuhteeseen, esimerkiksi palkkatuen turvin. Työvalmentaja, joka on monesti työntekijälle ja työnantajalle jo ennestään tuttu avotyötoiminnasta, jatkaa tuen antamista entiseen malliin vaikka kyse olisikin nyt virallisesta työsuhteesta. Sama henkilö ei voi olla samassa työpaikassa työsuhteessa ja avotyötoiminnassa tehden avotyötä. Työntekijä voi kuitenkin tehdä osa-aikatyötä työsuhteessa esimerkiksi kaupassa ja työskennellä tämän lisäksi muualla muutamana päivänä viikossa, esimerkiksi paikallisessa toimintakeskuksessa (ns. avotyötoiminta). Näin hän pysyy kehitysvammahuollon asiakkaana, mutta myös samalla TE-toimiston asiakkaana, esimerkiksi palkkatuetun työn myötä. 10

11 3 Työhönvalmennus Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työhönvalmennuspalvelua tarjoavat mm. kuntien ja kaupunkien vammais- tai kehitysvammapalvelut, erilaiset yritykset, alan järjestöt ja säätiöt, yhdistykset tai sosiaaliset yritykset. TE-toimisto voi kartoittaa työhönvalmennuspalvelut kehitysvammaiselle henkilölle, joka haluaa työllistyä työsuhteiseen työhön. Yhteydenotto oman kunnan vammaispalvelutoimistoon tai lähimpään kehitysvammaisten työ- tai toimintakeskukseen auttaa usein tavoittamaan lähimmän työvalmentajan, jolta voi tiedustella työhönvalmennukseen liittyvistä asioista. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Hän toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. 11 K-kauppias Tero Lehtonen, Juha- Pekka Rautiainen ja työvalmentaja Juha Hurmerinta, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013).

12 Työvalmentaja tukee työntekijää ottamaan haltuun uudet tehtävänsä ja uuden roolinsa työyhteisön jäsenenä. Samalla hän keskustelee muun työyhteisön kanssa ja auttaa heitä tutustumaan uuteen jäseneensä. Työvalmentaja opastaa työnantajaa työsopimuksen laadinnassa, mikä voi olla tarpeen esim. silloin, kun sovitetaan palkkaa ja eläkettä yhteen. Työvalmentajan tuki jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen. Palvelut ovat työnantajalle ja työntekijälle maksuttomia. Työvalmentaja tukee työntekijää työnhaussa työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien oppimisessa työyhteisöön tutustumisessa työssä kehittymisessä ja työn jatkumisen tukemisessa työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, verokortti, palkan ja muiden tukien yhteensovittaminen) työnantajaa sopivan työntekijän etsimisessä työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien määrittelemisessä ja räätälöinnissä työntekijän perehdyttämisessä työhön työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, palkkatuen ym. tukien hakeminen) Kehitysvammaisen ihmisen työllistyminen työvalmentajan tuella on hyvä rekrytointitapa. Työvalmentaja tuntee usein hyvin työllistyjäasiakkaansa osaamisen ja pystyy antamaan oikean kuvan työllistyjän työkyvystä. 12

13 K-kauppias Tero Lehtonen ja Juha- Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013). 4 Rekrytointi ja työnteko Monellakaan työnantajalla ei ole aikaisempaa kokemusta kehitysvammaisesta työntekijästä, mutta moni on pohtinut mielessään tätä mahdollisuutta. Työnantajan olisi hyvä käydä aiheesta keskustelua työyhteisönsä kanssa ennen kuin hän ryhtyy tuumasta toimeen. Vanhat asenteet ja tietämättömyys kehitysvammaisuudesta tai vammaisesta työntekijästä voi johtaa pahimmassa tapauksessa konflikteihin työyhteisössä. Moni työntekijä hyväksyy työkaveriksi kehitysvammaisen henkilön, mutta voi esimerkiksi vieroksua ulkopuolista henkilöä, työvalmentajaa, joka tulee uuden työntekijän mukana työyhteisöön. Avoin keskustelu koko työyhteisön kanssa helpottaa työnantajan rekrytointipäätöstä. On pitkälti kiinni työyhteisöstä, millä tavalla toimitaan. Kehitysvammaisen työntekijän näkökulmasta olisi hyvä, että hänen tuleminen työyhteisöön on etukäteen tiedossa ja hän voi tarvittaessa tukeutua muihin työntekijöihin. Uuden työntekijän tuleminen työyhteisöön vaatii oman opettelunsa ja totuttelunsa, varsinkin, jos uusi työkaveri on kehitysvammainen. Hän voi puhua eri tavalla kuin muut ja hänen opastamisessaan ja neuvomisessaan voi olla omia niksejä. Perehdytysvaihe 13

14 ei välttämättä ole yhtään monimutkaisempi verrattuna muihin uusiin työntekijöihin, koska työvalmentaja auttaa työyhteisöä näissä asioissa. Työvalmentaja tuntee valmennettavan, joten hän on kuin liima, joka sitoo vammaisen työntekijän muuhun työyhteisöön. Moni kehitysvammainen työntekijä on osoittanut sitoutunutta työmoraalia ja tuonut siten työyhteisön ilmapiiriin myönteistä vaikutusta. Työpaikan pelisäännöissä on paljon opeteltavaa ja niiden suhteen voi varsinkin alussa tulla kertauksen tarvetta, mutta niistä päästään yleensä yli. Suuret, ylitsepääsemättömät yhteistyövaikeudet ovat hyvin harvinaisia. Työvalmentaja pysyy taustatukena vielä itse työllistymisvaiheen jälkeenkin. Häneen voi ottaa yhteyttä aina, pienimmissäkin asioissa. 4.1 Työnteko eläkkeellä Monille kehitysvammaisille henkilöille on vamman tai sairauden vuoksi myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työtulot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen, eläkkeensaajan asumistukeen sekä eläkkeen verotukseen. Eläkkeensaaja voi eläkkeensä lisäksi tehdä ansiotöitä. Vuonna 2013 ansaintaraja on 733,80 / kk (*). Työkyvyttömyyseläkeläinen voi olla myös palkkatuetussa työssä ja ansaita enintään kyseisen summan. Palkkatukea myönnetään osa-aikatyöhön vähennettynä ja työaikaan suhteutettuna. Työaikaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että työkyvyttömyyseläkeläisen ansaintaraja ei ylity, koska ylimenevä osa vähentää eläkkeen kokonaismäärää. Eläkkeellä oleva henkilö voi myös ottaa ansaintarajan ylittävän työn vastaan ja tehdä kokoaikatyötä. Tällöin hänen on kuitenkin jätettävä eläkkeensä lepäämään. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen kahden vuoden ajan työsuhteen alkamisesta, mutta eläkkeen maksaminen keskeytyy (**). Moni kehitysvammainen ihminen saattaa kuitenkin arkailla eläkkeen lepäämään jättämistä, jonka vuoksi yleisin ratkaisu on osa-aikatyön tekeminen ansaintarajan puitteissa. 4.2 Ennen rekrytointia huomioitavia asioita Suunniteltaessa kehitysvammaisen henkilön palkkaamista tulee muistaa, että jos yrityksessä on osa-aikaisia, lomautettuja tai taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, on ennen uuden työntekijöiden palkkaamista selvitettävä mahdollisuudet tarjota työtä näille työntekijöille. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että työtä on tarjottu ko. henkilöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista *Tiedot perustuvat vuonna 2013 voimassa oleviin etuuksien määriin. Ajan tasalla olevat etuuksien määrät löytyvät K-kauppiassivuilta, ** Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämiseksi annettu laki (738/2009) on voimassa saakka. 14

15 koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. Työn tarjoaminen muille ennen kehitysvammaisen palkkaamista 1. Mahdolliset lomautetut työntekijät tulee kutsua takaisin töihin ennen kehitysvammaisen palkkaamista. 2. Seuraavaksi työtä on tarjottava jo työsuhteessa olevalle, samantyyppistä työtä tekevälle osa-aikatyöntekijälle, joka on halukas tekemään lisätyötä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työtä on mahdollista tarjota esimerkiksi työaikojen sijoittelun, vuosilomien yms. seikkojen puitteissa. Jos osa-aikatyöntekijä kieltäytyy lisätyöstä, on syytä pyytää ilmoitus asiasta kirjallisena. Työntekijää kannattaa myös muistuttaa siitä, että kysymys saattaa olla määräaikaisesta lisätyöstä, eikä työsuhde muutu kokoaikaiseksi. Tällöin lisätyön teettämisen päätyttyä palataan työsopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan. Yksi käyttökelpoinen tapa voi olla esimerkiksi, että kauppias tiedustelee jokaiselta osa-aikaiselta (kirjallista) suostumusta kehitysvammaisen työllistämiseen perustellen tilannetta siten, että kehitysvammaisen mahdollisesti tekemät työt tehtäisiin muuten normaalin työajan puitteissa. 3. Kolmanneksi töitä tulee tarjota henkilölle, jonka työnantaja on taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanonut samankaltaisesta työtehtävästä. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää 9 kuukautta työsuhteen päättymishetkestä (ns. takaisinottovelvollisuus). 15

16 Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. 5 Työkokeilu Jos työnantajana pohdit, kykeneekö vammainen henkilö suoriutumaan työstä ja sopeutuuko hän työelämään, voi ensisijaisena ratkaisuna olla 1-3 kk mittainen työkokeilujakso. TE-toimisto päättää työkokeilusta. Työkokeilu on tarkoitettu työttömille työnhakijoille ja vammaisille henkilöille ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille työhön paluun tukemiseksi. TE-toimisto voi lähettää henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilu ei ole työsuhde. Se on työnantajalle ilmainen, mutta henkilö, joka on työkokeilussa, saa työttömyysetuutta sekä tietyin edellytyksin kulukorvausta. 16

17 Työkokeilujakson työtehtävät ja -aika suunnitellaan työn mukaisesti. Työvalmentaja valmentaa hänet työtehtäviin, työyhteisöön ja työelämän sääntöihin. Jos työt sujuvat suunnitellun mukaisesti, on työnantajan ja työllistettävän helppo pohtia siirtymistä työsuhteeseen. Työvalmentaja tietää työkokeilun jälkeen, mikä on kehitysvammaisen henkilön motiivi työhön ja mikä on hänen työkyky tai mihin tarvitaan vielä valmennusta. Työyhteisö on jo työkokeilujakson aikana tutustunut uuteen tulokkaaseen. TEtoimisto päättää työkokeilujakson jälkeen palkkatuetusta työstä, jos työnantaja haluaa sitä anoa kyseisen työllistettävän työllistämiseen. Työkokeilu pähkinänkuoressa: Työkokeilun avulla saadaan selville työttömän henkilön työkyky. Vammainen henkilö voi saada työkokeilun ajaksi työvalmentajan tukea. Työnantajalle ilmainen. Työkokeilun kesto samalla työnantajalla on yleensä 1-3 kk, max. 6 kk. Työttömän työnhakijan pitää olla yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk, alle 25-v. työttömyysjakso vähintään 3 kk ennen uutta työkokeilujaksoa. Samassa työpaikassa pidettyjen työkokeilujen väli pitää olla vähintään 2 viikkoa. 5.1 Työkokeilusopimus TE-toimisto, työnantaja ja työkokeiluun tuleva henkilö tekevät määräaikaisen työkokeilusopimuksen (liite 1), josta tulee käydä ilmi: työkokeilun tavoitteet suoritusaika ja paikka työkokeilun päivittäinen kesto (vähintään 4 h, enintään 8 h) viikoittainen työpäivien määrä (enintään 5 päivää, ma - pe) työtehtävät ohjauksesta ja valvonnasta työpaikalla vastaava henkilö Työkokeilujakson päätyttyä työpaikka antaa TE-toimistolle arvion henkilön soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää työkokeiluun osallistuville ryhmävastuuvakuutuksen. 17

18 5.2 Kriteerit työkokeiluun Työkokeilu ei ole mahdollista, jos työpaikalla on viimeisen yhdeksän kuukauden aikana ollut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomisia tai lomautuksia taikka työajan lyhennyksiä. à Työkokeilulle ei ole estettä, jos lomautukset ovat päättyneet, irtisanotuille on tarjottu töitä ja työajan lyhennetyille tarjottu lisätöitä. työkokeilu aiheuttaisi muiden työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia taikka muuten huonontaisi muiden työntekijöiden työsuhteista asemaa. vääristäisi alan kilpailua. työkokeilu alkaisi 2 viikon kuluessa edellisen 6 kk kestäneen työkokeilun päätymisestä. henkilö on jo työsuhteessa kyseisellä työnantajalla. 18

19 6 Työsopimus Työnantajan on noudatettava kaupan alan työehtosopimusta. Sitä sovelletaan myös kehitysvammaisen työntekijän työsuhteessa aivan samalla tavoin kuin muiden työntekijöiden työsuhteissa. Vammaisuus ei voi sellaisenaan olla peruste jättää noudattamatta työehtosopimusta. Työntekijää on pidettävä työkykyisenä, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, kuten terveydentila, ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Henkilö, jolla ei ole täyttä työkykyä, ei sitä vastoin selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista. Pelkkä diagnoosi ei osoita työkyvyn vajetta, vaan ratkaisevaa on nimenomaan selviytyminen konkreettisessa työtehtävässä. Kun kehitysvammainen henkilö palkataan työsuhteeseen, on työnantajan laadittava virallinen työsopimus. Työsuhdetta ei saa rinnastaa avotyösuhteeseen, ns. avotyöhön, jolloin avotyöntekijällä on huoltosuhde kuntaan. Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin samoja työlakien ja -elämän sääntöjä kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Työsopimus takaa lain mukaisen turvallisuuden molemmille osapuolille. Työvalmentaja opastaa vammaista henkilöä ja työnantajaa työsuhteen solmimiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi TE-toimiston myöntämän palkkatuen ehtona on, että työntekijä ja työnantaja laativat työsopimuksen (liite 2) alan työehtosopimuksen mukaan. Työsopimuslain mukaan työsopimus tulee pääsäännön mukaan solmia toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Ensimmäinenkin määräaikainen työsopimus edellyttää aina perusteltua syytä. Perusteena voi olla sijaisuus, ruuhkahuipun tasaaminen, projektiluonteinen työ, kausiluonteisuus tai muu vastaava syy. Syyn on liityttävä teetettävään työhön, ja syyn on osoitettava, että työnantajalla ei ole tehtävään pysyvää työvoiman tarvetta. Kehitysvammaisen kohdalla ja palkkatuetussa työssä voidaan solmia määräaikainen työsopimus. Palkkatuetun jakson ja määräaikaisen työsuhteen aikana työnantaja havainnoi kehitysvammaisen työntekijän työkykyä ja motivointia sekä sitoutumista työhön. Määräaikaisuuden peruste on kuitenkin arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen eikä määräaikainen sopimus ole aina automaatio kehitysvammaisen henkilön kohdalla. Ota tarvittaessa yhteyttä K-kauppiasliittoon. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sovittaessa liittää irtisanomislauseke. Voidaan sopia, että: Työsopimus on voimassa saakka, ellei sopimusta sitä ennen puolin tai toisin irtisanota. Tällaisesta sekamuotoisesta työsopimuksesta ei ole laissa säädetty, mutta sitä pidetään sallittuna. Määräaikaisuuden perusteen on näissäkin tapauksissa oltava lain mukainen. Ehto antaa mahdollisuuden sekä työnantajalle että työntekijälle irtaantua sopimuksesta samoilla perusteilla ja samaa menettelyä noudattaen kuin toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta irtisanottaessa. 19

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus JÄSENTIEDOTE 2/2015 Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus A. Ennen uuden työvoiman palkkaamista huomioitava työsopimuslain määräykset, jotka koskevat lomautettuja, taloudellisilla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 Uudenmaan hanketoimijoiden seminaari 23.1.2015 Riitta Somero ja Hellä Neuvonen-Seppänen Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto 17.2.2015 1 Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA ONNELAN ORIASEMA, Johanna Kivimäki Oriasemapalvelut Ravihevoskasvatusta Varsapihatto TYÖNANTAJAHISTORIA: palkattu kesätyöntekijä (palkkatuella ja ilman), oppisopimus, työkokeilu,

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTA 4.6.2015

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTA 4.6.2015 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 Kaupunginhallitukselle ESITYS TYÖLLISYYDENHOIDON HELSINKI-LISÄN UUDISTAMISEKSI Työllistämistoimikunta (4.6.2015 4) esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteenä olevat

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen 2.12.2013 Lea Nikula Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha 1914

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä.

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Op a ss edelleensijoittamisesta Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Sisällys Johdanto 1. Mitä edelleensijoittaminen on? 2. Kuka voi edelleensijoittaa ja kenet?

Lisätiedot

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa. PALKKASOPIMUS 1 Palkat 1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mukaisesti. 2. Mikäli työntekijä

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Talousarvioseminaari 27.10.2014

Talousarvioseminaari 27.10.2014 Talousarvioseminaari 27.10.2014 Henkilöstölomautus ja sen vaikutukset 27.10.2014 Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman 1 Lomauttaminen Lomautusperusteet ja lomautusmenettely on määritelty työsopimuslain (55/2001)

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot