Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen. K-kauppiasliiton suositus"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisen henkilön työllistäminen K-kauppiasliiton suositus

2 K-KAUPPIASYRITTÄJILLE Kehitysvammaiset ovat olleet vähän käytetty voimavara työelämässä. Tähän mennessä kokemukset ovat kuitenkin hyviä. Nämä ihmiset ovat oivallista täsmätyövoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. K-kauppiasliitto on laatinut tämän oppaan K-kauppiasyrittäjille helpottamaan kehitysvammaisen henkilön palkkaamista K-kauppoihin. Ohjeistus on K-kauppiasliiton suositus. Ajatus oppaan kokoamisesta syntyi Kehitysvammaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen innostamana. Huom! Opas on julkaistu 09/2013 ja siinä on käytetty kyseisenä ajankohtana voimassa olevia lakeja ja lukuja. Mahdolliset muutokset päivitetään K-kauppiassivuille Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen kohdalle Toimittanut: K-kauppiasliitto ry Kannen kuvassa: K-kauppias Minna Lundén ja Tiina Sulander, K-supermarket Härkätie, Somero Kuvat: Timo Flinkkilä, Saara Huovinen, Hannu Lehmusvuori, Kirsi Suurnäkki-Vuorinen Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere

3 Sisältö 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Käsitteet 6 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Avotyötoiminnasta työsuhteeseen 10 3 Työhönvalmennus 11 4 Rekrytointi ja työnteko Työnteko eläkkeellä Ennen rekrytointia huomioitavia asioita 14 5 Työkokeilu Työkokeilusopimus Kriteerit työkokeiluun 18 6 Työsopimus Yksityisyyden suoja Koeaika Mahdolliset ongelmat ja ratkaisuvaihtoehdot 20 7 Kehitysvammaisen työntekijän palkkaus Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Kuntalisä 26 8 Miten etenen ideasta työllistää ja kuka minua opastaa? 27 9 K-kauppiasliitto suosittelee työsuhdetta Esimerkkejä K-ryhmästä K-citymarket Vuosaari, Helsinki Neste Oil K-market Paimio Lisätietoja 35 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 Liite 1: Sopimus työkokeilusta työpaikalla 38 Liite 2: Työsopimuspohja 40 Liite 3: Palkkatukihakemus -lomake 41 Liite 4: Palkkatuen maksatushakemus -lomake 45 Liite 5: Työolosuhteiden järjestelytukihakemus -lomake 48 Liite 6: Työolosuhteiden järjestelytuen maksatushakemus -lomake 49 Liite 7: Kuntalisähakemus-lomake, esimerkkinä Helsinki-lisä -hakemus ja päätös -lomake 50 3

4 Marjaana Vainio, Neste Oil K-market Paimio. 1 Kehitysvammaiset henkilöt työelämän voimavarana Avoimeen työpaikkaan voi olla työnhakijana kehitysvammainen henkilö ja vieläpä sellainen, jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työnantaja voi pohtia, voiko eläkkeen saanut ihminen olla työkykyinen ja voiko hänet palkata? Kaupan alan moninaisten työtehtävien sujuva ja taloudellinen järjestäminen tuottaa K-kauppiasyrittäjille usein päänvaivaa. On paljon työtehtäviä, joihin olisi järkevää palkata täsmätyövoimaa, usein osa-aikaista, mutta sellaisen löytäminen voi olla vaikeaa. Mistä löytyisi luotettava, pitkäaikaiseen työsuhteeseen sitoutunut työntekijä hyllytykseen, siistimiseen, pakkauslaatikoiden raivaamiseen, lounasastioista ja -tiskeistä huolehtimiseen tai pitämään pullonpalautuksen toiminnassa? Kehitysvammaisen työntekijän palkkaamisen mahdollisuus jää yleensä selvittämättä. Tämä vaihtoehto on kuitenkin osoittautunut käytännössä hyväksi ratkaisuksi monessa kaupassa ja lounaskahviossa. Paikkakunnalta saattaa löytyä ammatillista koulutusta saanut, moneen pystyvä ja motivoitunut kehitysvammainen mies tai nainen, joka voi olla juuri se henkilö, jota kauppias on pitkään etsinyt. 4

5 Juha-Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri, Palokka. Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. Työkykyisiä kehitysvammaisia on tuhansia. He ovat nykyään myös koulutetumpia kuin ennen. Monella on ammatillista koulutusta, jopa tutkinto. Kokemukset kehitysvammaisesta työntekijästä ovat olleet hyviä. He ovat hyvää työvoimaa erityisesti työpaikkojen avustaviin työtehtäviin. Heidän työhön sitoutumisensa on ollut monessa paikassa esimerkkinä koko työyhteisölle. Kehitysvammaisella henkilöllä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumista. Työkyky liittyy työsuorituksiin. Työntekijä on työkykyinen, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, muun muassa terveydentila, ovat tasapainossa työn asettaminen vaatimusten kanssa. Etukäteen ennen työllistymistä ja työntekoa ei voi tietää, mikä on henkilön työkyky, mahdollinen työkyvyn vajavuus selviää työtä tehtäessä. Kehitysvammaisia ei tule siis pitää lähtökohtaisesti työkyvyttöminä, vaan tavoitteena on löytää heille työyhteisöstä työtehtäviä, joiden tekemiseen vammaisuus ei vaikuta. Ihmiset eivät yleensä ole joko täysin työkykyisiä tai täysin työkyvyttömiä, vaan monet meistä ovat jossakin siellä välimaastossa. Paljon riippuu työtehtävistä, työn vaativuudesta ja rasittavuudesta sekä siitä, miten laaja-alaista toimintakykyä työ edellyttää. Kun työtehtävät ja toimintakyky vastaavat toisiaan, ihminen on työhön täysin työkykyinen. Kehitysvammaisille nuorille on yleensä myönnetty työkyvyttömyyseläke pelkästään heidän diagnoosinsa takia jo 16 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu turvaamaan niiden ihmisten toimeentulo, joilla on vaikeuksia pysyä tai päästä työelämään mukaan esimerkiksi vammansa takia. Moni on kuitenkin opiskellut eläkkeen saannin jälkeen ammattikoulussa ja saanut työkokemusta erilaisista työkokeiluista ja -harjoitteluista. Vaikka heidän kohdallaan puhutaan vammasta ja vammaisuudesta, useimmat ovat terveitä ja hyväkuntoisia. Vamma saattaa olla ymmärtämisen ja oppimisen alueella ja aiheuttaa sen, että työtehtävien haltuun ottoon tarvitaan aikaa ja tukea. 5

6 Nykyisin pyritään siihen, että ihmiset työllistyvät työsuhteeseen. Tämä on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Työssään ja työyhteisössään ihminen on ensisijassa työntekijä eikä kehitysvammainen, ja jos hän tekee työnsä niin kuin pitää, hänelle kuuluu siitä palkka kuten muillekin työntekijöille. Suomessa on työsuhteeseen työllistyneitä kehitysvammaisia ihmisiä muutama sata ja heidän määränsä on kasvamassa. Monissa muissa maissa kehitysvammaisten osallistuminen työelämän eri sektoreille on paljon pidemmällä. Parhaat tulokset on saatu siellä, missä on panostettu työllistymiseen työhönvalmentajan ts. työvalmentajan tuella. Kehitysvammaisen työnhakijan työllistämiseen tarvitaan yleensä työvalmentajan tukea. 1.1 Käsitteet Tämä ohjeistus on kohdennettu ainoastaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämiseen. Tässä muutama asiaselvennys, jotta ohjeistuksen lukeminen on helpompaa. Mitä kehitysvammaisuus tarkoittaa? Kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain (1977/519) mukaan kehitysvammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Kehitysvammaisuus pähkinänkuoressa: Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuus ei ole sairaus. Kehitysvammaisuus rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista. Jokaisella henkilöllä on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin paljon. Kehitysvammaisuutta ei tule sekoittaa muihin vammaisuuden muotoihin, kuten liikuntavammoihin tai cp-vammaan. Toki ihmisellä voi olla useampi kuin yksi vamma. Kehitysvammaisuuden syitä on todella paljon, esimerkiksi häiriöistä perintötekijöissä tai odotusajan ongelmista. Kehitysvammaisuus voi johtua myös esimerkiksi synnytyksen aikaisesta hapen puutteesta, lapsuusiässä tapahtuneesta onnettomuudesta tai lapsuusiän sairaudesta. Nykyisin geenitutkimus on löytänyt uusia syitä kehitysvammaisuuteen. Suomessa arvioidaan olevan noin ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä. 6

7 Mitä on avotyötoiminta, työtoiminta, työosuusraha? Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista virallisille työpaikoille. Avotyötoiminnassa tehdään työtä työpaikalla ilman työsuhdetta ja ilman palkkaa. Korvauksena avotyöntekijä saa ns. työosuusrahaa, joka on 0-12 / työskentelypäivä. Työosuusrahan maksaa kunta tai avotyöpaikan järjestäjä. Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista vaikka se tehtäisiinkin virallisilla työpaikoilla. Mitä on työkyky? Ihmisen työkyvyn vakuutuslääketieteellisen määritelmän mukaan työkyky koostuu ihmisen terveydentilasta ja työn vaatimuksista. Henkilölle tulee oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (työkyvyttömyyseläke 35 ), jos hänen työkykynsä on heikennyt sairauden, vian tai vamman vuoksi osittain tai kokonaan. Henkilö voi käyttää jäljellä olevaa kykyä hankkiakseen itselleen ansiotuloja sellaisella työllä, jonka hänen voi kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon henkilön koulutus, aikaisempi toiminta, ikä jne. Tässä ohjeistuksessa lähtökohtana ovat ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka kykenevät suoriutumaan työsuhteisesta työstä mahdollisimman itsenäisesti työvalmentajan opastuksella. Henkilö, joka saa kansaneläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä, voi ansaita hiukan tuloja eläkkeensä lisäksi. Työhönvalmennuspalvelu ja työvalmentaja Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Työvalmentaja valmentaa työntekijän työhön. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työvalmentajan maksuton palvelu jatkuu niin pitkään, kun asianomaisten välillä on sopimus. Työsuhteen tunnusmerkit Työsopimuslain tarkoittama työsuhde tarkoittaa, että työtä tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työehtosopimus Kun tässä ohjeistuksessa viitataan työehtosopimukseen, tarkoitetaan sillä kaupan alan työehtosopimusta. 7

8 2 Avotyötoiminta vs. työsuhde Avotyötoiminta syntyi kehitysvammahuollossa 1990-luvulla. Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvien henkilöiden sijoittamista avoimille työpaikoille. Mallia pidettiin tuolloin edistyksellisenä keinona integroida vammaisia oikeaan työhön ja se oli myös kustannustehokas. Sittemmin avotyötoimintaa on käytetty myös muiden vammaisryhmien ja eri perustein työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymiseksi. Tänä päivänä avotyömallia ei enää pidetä niin positiivisena, koska siinä tehdään työtä ilman työsuhdetta. Kun ei-työsuhteinen työ tavallisessa työyhteisössä jatkuu pitkään, ei sillä saavuteta järjestelyn alkuperäistä tavoitetta. Välivaiheeksi tarkoitettu avotyötoiminta onkin käytännössä usean kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä herättää ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksen. Alla olevassa taulukossa on eroteltu avotyötoimintaa ja työsuhdetta. Molemmissa tapauksissa vammainen tekee samaa työtä / työtehtäviä. AVOTYÖTOIMINTA Sosiaalihuoltolain 27 e :ssä on säädetty, että työtoiminta ei ole työsuhteista. Kehitysvammalaissa ei säädetä mitään työtoiminnan oikeudellisesta luonteesta. Kehitysvammaisten työtoimintaa on kuitenkin perinteisesti pidetty ei-työsuhteisena huoltosuhteena. Avotyöntekijä ei saa palkkaa. Avotyöntekijä ei saa kokonaisuudessaan työterveyshuollon palveluita ainoastaan työturvallisuuslain mukaiset palvelut. Avotyöntekijälle ei kerry työnteosta vuosilomaa eikä työeläkettä. Avotyötoiminnassa työnantajalla on työyhteisön määräysvalta, mutta ei työnjohdollisia oikeuksia avotyöntekijään. TYÖSUHDE Työsopimus. Työehtosopimuksen mukainen palkkaus ja työaika sekä muut työpaikan edut. Työterveyshuolto. 8

9 Vuosilomaoikeus. Työeläke. Kehitysvammaista työntekijää velvoittavat samat työelämän säännöt kuin muitakin työntekijöitä. Maksuton työhönvalmennuspalvelu on työntekijän, työnantajan ja työyhteisön tukena koko työsuhteen ajan. 2.1 Työosuusraha korvauksena avotyötoiminnasta Kehitysvammaisen henkilön tekemä työ voi olla työnantajalle ilmainen tai lähettävä organisaatio (kunta) voi periä työnantajalta avotyöntekijälle maksettavan ns. työosuusrahaa vastaavan korvauksen. Tuloverolain mukaan työosuusrahaa tai vastaavaa avustusta voi maksaa verottomasti kunta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittava muu julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö. Maksunsaajana voi olla kehitysvammainen tai muu sosiaalihuollon asiakas. Maksun perusteena on oltava asiakkaan hoidon, kuntoutumisen tai yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen. Työtoimintaan eli ns. avotyötoimintaan osallistuville maksetaan perinteisesti työosuusrahaa. Sen suuruus vaihtelee kunnittain ja usein se on sidottu työn vaativuuteen ja henkilön yksilöllisiin kykyihin. Tuloverolain mukaan tällaista korvausta voidaan maksaa tietyin edellytyksin verovapaana sosiaalietuutena. Työosuusrahan enimmäismäärä on keskimäärin 12 euroa päivässä. Käytännössä se on keskimäärin viisi euroa päivässä. Avotyötoimintapaikan tarjoava työnantaja ei maksa palkkaa tai korvauksia avotyötoimintaan osallistuvalle. Jossain tapauksissa on kuitenkin sovittu siitä, että työnantaja tarjoaa avotyötoimintaan osallistuvalle esimerkiksi lounaan. Avotyötoiminnassa ei makseta palkkaa, koska kyseessä on ei-työsuhteinen työ. Kunta maksaa avotyöntekijälle työosuusrahaa 0-12 / päivä. Työnantaja voi joissakin tapauksissa tarjota avotyöntekijälle lounaan korvaukseksi päivän työstä. Avotyötoiminnassa tehdään työpaikan normaaleja työtehtäviä. Työtä voidaan näin ollen pitää työpaikalle arvokkaana riippumatta siitä, että vammaisten henkilöiden työkyky vaihtelee yksilöllisesti. Avotyötoiminnassa olevien henkilöiden työtehtävät on yksilöllisesti räätälöity vastaamaan heidän osaamistaan. Harjaantumisjakson jälkeen he suoriutuvat tehtävistään mahdollisimman itsenäisesti. Avotyötoiminnassa työskentelevien kehitysvammaisten henkilöiden työaika on noin 18 tuntia viikossa. 9

10 2.2 Avotyötoiminnasta työsuhteeseen Avotyötoiminta tulisi nähdä entistä enemmän tavalliseen työelämään tutustumisen ja työyhteisön jäsenyyden kokeilumahdollisuutena. Avotyötoimintavaiheen aikana olisi opittava uusia taitoja aidossa työympäristössä avoimien työmarkkinoiden työpaikalla, josta onnistumisen myötä siirrytään palkkatyösuhteeseen. Käytäntö on osoittanut, että avotyötoiminnassa olleet henkilöt voivat pärjätä hyvin työsuhteessa, kun he ovat saaneet työvalmentajan tukea ja heidän työtehtävänsä, työolosuhteensa ja työaikansa on räätälöity. Kyseistä toimintatapaa kutsutaan tuetuksi työksi tai tuetuksi työllistymiseksi työvalmentajan avulla (työhönvalmennuspalvelu). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtyminen merkitsee muutosta sekä vammaiselle työntekijälle että työnantajan asemaan. Avotyötoiminnan aikana ei ole maksettu palkkaa eikä työlainsäädäntöä ole tarvinnut kuin osittain noudattaa (työturvallisuus + työterveyshuolto). Avotyötoiminnasta työsuhteeseen siirtymisen jälkeen työlainsäädäntö tulee täysimittaisesti noudatettavaksi. Työnantajan tulee ottaa huomioon muun muassa verotukseen ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteet. Ne tulee täyttää kuten missä tahansa työsuhteessa. Työsuhteeseen siirtyminen vaikuttaa myös kehitysvammaisen henkilön elämään. Merkittävä taloudellinen kysymys on palkan vaikutus sosiaaliturvaan ym. etuuksiin. Jokaisen työsuhteeseen siirtyvän on syytä etukäteen selvittää eläkkeen tai muun mahdollisen sosiaalietuuden maksajalta, miten tuleva työansio vaikuttaa etuuksiin. Päätös kiinnostuksesta työsuhteeseen on tehtävä tämän jälkeen. Työsuhde tuo mukanaan työntekijän velvoitteet ja täysimittaisen työntekijäaseman. Vaikka avotyötoimintaan olisi jo osallistuttu samassa työpaikassa ja saman työyhteisön jäsenenä, voi työsuhteeseen siirtyminen olla kuitenkin suuri muutos. Tässä muutoksessa työvalmentajan tuki ja ammattitaito on hyödyksi. Avotyötoiminnasta siirtyminen työsuhteeseen on turvallisinta työkokeilun kautta. Kehitysvammainen henkilö siirtyy osittain kehitysvammahuollosta TE-palvelujen piiriin. Hänelle voidaan myöntää sitä kautta työkokeilu, joka suoritetaan esimerkiksi samassa työpaikassa, missä hän on tehnyt avotyötoimintaa. Työkokeilun jälkeen on juridisesti oikein siirtyä työsuhteeseen, esimerkiksi palkkatuen turvin. Työvalmentaja, joka on monesti työntekijälle ja työnantajalle jo ennestään tuttu avotyötoiminnasta, jatkaa tuen antamista entiseen malliin vaikka kyse olisikin nyt virallisesta työsuhteesta. Sama henkilö ei voi olla samassa työpaikassa työsuhteessa ja avotyötoiminnassa tehden avotyötä. Työntekijä voi kuitenkin tehdä osa-aikatyötä työsuhteessa esimerkiksi kaupassa ja työskennellä tämän lisäksi muualla muutamana päivänä viikossa, esimerkiksi paikallisessa toimintakeskuksessa (ns. avotyötoiminta). Näin hän pysyy kehitysvammahuollon asiakkaana, mutta myös samalla TE-toimiston asiakkaana, esimerkiksi palkkatuetun työn myötä. 10

11 3 Työhönvalmennus Työhönvalmennuspalvelu on vammaiselle, pitkäaikaissairaalle tai muulle työllistymiseen tukea tarvitsevalle henkilölle hankittava palvelu, jossa ulkopuolinen työvalmentaja tukee työllistyjää, työnantajaa ja työyhteisöä työntekijän rekrytoinnin ja työtehtävien omaksumisen eri vaiheissa. Työhönvalmennuspalvelua tarjoavat mm. kuntien ja kaupunkien vammais- tai kehitysvammapalvelut, erilaiset yritykset, alan järjestöt ja säätiöt, yhdistykset tai sosiaaliset yritykset. TE-toimisto voi kartoittaa työhönvalmennuspalvelut kehitysvammaiselle henkilölle, joka haluaa työllistyä työsuhteiseen työhön. Yhteydenotto oman kunnan vammaispalvelutoimistoon tai lähimpään kehitysvammaisten työ- tai toimintakeskukseen auttaa usein tavoittamaan lähimmän työvalmentajan, jolta voi tiedustella työhönvalmennukseen liittyvistä asioista. Työvalmentaja auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Hän toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. 11 K-kauppias Tero Lehtonen, Juha- Pekka Rautiainen ja työvalmentaja Juha Hurmerinta, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013).

12 Työvalmentaja tukee työntekijää ottamaan haltuun uudet tehtävänsä ja uuden roolinsa työyhteisön jäsenenä. Samalla hän keskustelee muun työyhteisön kanssa ja auttaa heitä tutustumaan uuteen jäseneensä. Työvalmentaja opastaa työnantajaa työsopimuksen laadinnassa, mikä voi olla tarpeen esim. silloin, kun sovitetaan palkkaa ja eläkettä yhteen. Työvalmentajan tuki jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen. Palvelut ovat työnantajalle ja työntekijälle maksuttomia. Työvalmentaja tukee työntekijää työnhaussa työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien oppimisessa työyhteisöön tutustumisessa työssä kehittymisessä ja työn jatkumisen tukemisessa työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, verokortti, palkan ja muiden tukien yhteensovittaminen) työnantajaa sopivan työntekijän etsimisessä työsuhdeneuvotteluissa työtehtävien määrittelemisessä ja räätälöinnissä työntekijän perehdyttämisessä työhön työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, palkkatuen ym. tukien hakeminen) Kehitysvammaisen ihmisen työllistyminen työvalmentajan tuella on hyvä rekrytointitapa. Työvalmentaja tuntee usein hyvin työllistyjäasiakkaansa osaamisen ja pystyy antamaan oikean kuvan työllistyjän työkyvystä. 12

13 K-kauppias Tero Lehtonen ja Juha- Pekka Rautiainen, K-market Jälkkäri (helmikuussa 2013). 4 Rekrytointi ja työnteko Monellakaan työnantajalla ei ole aikaisempaa kokemusta kehitysvammaisesta työntekijästä, mutta moni on pohtinut mielessään tätä mahdollisuutta. Työnantajan olisi hyvä käydä aiheesta keskustelua työyhteisönsä kanssa ennen kuin hän ryhtyy tuumasta toimeen. Vanhat asenteet ja tietämättömyys kehitysvammaisuudesta tai vammaisesta työntekijästä voi johtaa pahimmassa tapauksessa konflikteihin työyhteisössä. Moni työntekijä hyväksyy työkaveriksi kehitysvammaisen henkilön, mutta voi esimerkiksi vieroksua ulkopuolista henkilöä, työvalmentajaa, joka tulee uuden työntekijän mukana työyhteisöön. Avoin keskustelu koko työyhteisön kanssa helpottaa työnantajan rekrytointipäätöstä. On pitkälti kiinni työyhteisöstä, millä tavalla toimitaan. Kehitysvammaisen työntekijän näkökulmasta olisi hyvä, että hänen tuleminen työyhteisöön on etukäteen tiedossa ja hän voi tarvittaessa tukeutua muihin työntekijöihin. Uuden työntekijän tuleminen työyhteisöön vaatii oman opettelunsa ja totuttelunsa, varsinkin, jos uusi työkaveri on kehitysvammainen. Hän voi puhua eri tavalla kuin muut ja hänen opastamisessaan ja neuvomisessaan voi olla omia niksejä. Perehdytysvaihe 13

14 ei välttämättä ole yhtään monimutkaisempi verrattuna muihin uusiin työntekijöihin, koska työvalmentaja auttaa työyhteisöä näissä asioissa. Työvalmentaja tuntee valmennettavan, joten hän on kuin liima, joka sitoo vammaisen työntekijän muuhun työyhteisöön. Moni kehitysvammainen työntekijä on osoittanut sitoutunutta työmoraalia ja tuonut siten työyhteisön ilmapiiriin myönteistä vaikutusta. Työpaikan pelisäännöissä on paljon opeteltavaa ja niiden suhteen voi varsinkin alussa tulla kertauksen tarvetta, mutta niistä päästään yleensä yli. Suuret, ylitsepääsemättömät yhteistyövaikeudet ovat hyvin harvinaisia. Työvalmentaja pysyy taustatukena vielä itse työllistymisvaiheen jälkeenkin. Häneen voi ottaa yhteyttä aina, pienimmissäkin asioissa. 4.1 Työnteko eläkkeellä Monille kehitysvammaisille henkilöille on vamman tai sairauden vuoksi myönnetty työkyvyttömyyseläke. Työtulot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen, eläkkeensaajan asumistukeen sekä eläkkeen verotukseen. Eläkkeensaaja voi eläkkeensä lisäksi tehdä ansiotöitä. Vuonna 2013 ansaintaraja on 733,80 / kk (*). Työkyvyttömyyseläkeläinen voi olla myös palkkatuetussa työssä ja ansaita enintään kyseisen summan. Palkkatukea myönnetään osa-aikatyöhön vähennettynä ja työaikaan suhteutettuna. Työaikaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että työkyvyttömyyseläkeläisen ansaintaraja ei ylity, koska ylimenevä osa vähentää eläkkeen kokonaismäärää. Eläkkeellä oleva henkilö voi myös ottaa ansaintarajan ylittävän työn vastaan ja tehdä kokoaikatyötä. Tällöin hänen on kuitenkin jätettävä eläkkeensä lepäämään. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen kahden vuoden ajan työsuhteen alkamisesta, mutta eläkkeen maksaminen keskeytyy (**). Moni kehitysvammainen ihminen saattaa kuitenkin arkailla eläkkeen lepäämään jättämistä, jonka vuoksi yleisin ratkaisu on osa-aikatyön tekeminen ansaintarajan puitteissa. 4.2 Ennen rekrytointia huomioitavia asioita Suunniteltaessa kehitysvammaisen henkilön palkkaamista tulee muistaa, että jos yrityksessä on osa-aikaisia, lomautettuja tai taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, on ennen uuden työntekijöiden palkkaamista selvitettävä mahdollisuudet tarjota työtä näille työntekijöille. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että työtä on tarjottu ko. henkilöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista *Tiedot perustuvat vuonna 2013 voimassa oleviin etuuksien määriin. Ajan tasalla olevat etuuksien määrät löytyvät K-kauppiassivuilta, ** Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämiseksi annettu laki (738/2009) on voimassa saakka. 14

15 koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. Työn tarjoaminen muille ennen kehitysvammaisen palkkaamista 1. Mahdolliset lomautetut työntekijät tulee kutsua takaisin töihin ennen kehitysvammaisen palkkaamista. 2. Seuraavaksi työtä on tarjottava jo työsuhteessa olevalle, samantyyppistä työtä tekevälle osa-aikatyöntekijälle, joka on halukas tekemään lisätyötä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työtä on mahdollista tarjota esimerkiksi työaikojen sijoittelun, vuosilomien yms. seikkojen puitteissa. Jos osa-aikatyöntekijä kieltäytyy lisätyöstä, on syytä pyytää ilmoitus asiasta kirjallisena. Työntekijää kannattaa myös muistuttaa siitä, että kysymys saattaa olla määräaikaisesta lisätyöstä, eikä työsuhde muutu kokoaikaiseksi. Tällöin lisätyön teettämisen päätyttyä palataan työsopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan. Yksi käyttökelpoinen tapa voi olla esimerkiksi, että kauppias tiedustelee jokaiselta osa-aikaiselta (kirjallista) suostumusta kehitysvammaisen työllistämiseen perustellen tilannetta siten, että kehitysvammaisen mahdollisesti tekemät työt tehtäisiin muuten normaalin työajan puitteissa. 3. Kolmanneksi töitä tulee tarjota henkilölle, jonka työnantaja on taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanonut samankaltaisesta työtehtävästä. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää 9 kuukautta työsuhteen päättymishetkestä (ns. takaisinottovelvollisuus). 15

16 Timo Wiikari, K-supermarket Hattula. 5 Työkokeilu Jos työnantajana pohdit, kykeneekö vammainen henkilö suoriutumaan työstä ja sopeutuuko hän työelämään, voi ensisijaisena ratkaisuna olla 1-3 kk mittainen työkokeilujakso. TE-toimisto päättää työkokeilusta. Työkokeilu on tarkoitettu työttömille työnhakijoille ja vammaisille henkilöille ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille työhön paluun tukemiseksi. TE-toimisto voi lähettää henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilu ei ole työsuhde. Se on työnantajalle ilmainen, mutta henkilö, joka on työkokeilussa, saa työttömyysetuutta sekä tietyin edellytyksin kulukorvausta. 16

17 Työkokeilujakson työtehtävät ja -aika suunnitellaan työn mukaisesti. Työvalmentaja valmentaa hänet työtehtäviin, työyhteisöön ja työelämän sääntöihin. Jos työt sujuvat suunnitellun mukaisesti, on työnantajan ja työllistettävän helppo pohtia siirtymistä työsuhteeseen. Työvalmentaja tietää työkokeilun jälkeen, mikä on kehitysvammaisen henkilön motiivi työhön ja mikä on hänen työkyky tai mihin tarvitaan vielä valmennusta. Työyhteisö on jo työkokeilujakson aikana tutustunut uuteen tulokkaaseen. TEtoimisto päättää työkokeilujakson jälkeen palkkatuetusta työstä, jos työnantaja haluaa sitä anoa kyseisen työllistettävän työllistämiseen. Työkokeilu pähkinänkuoressa: Työkokeilun avulla saadaan selville työttömän henkilön työkyky. Vammainen henkilö voi saada työkokeilun ajaksi työvalmentajan tukea. Työnantajalle ilmainen. Työkokeilun kesto samalla työnantajalla on yleensä 1-3 kk, max. 6 kk. Työttömän työnhakijan pitää olla yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk, alle 25-v. työttömyysjakso vähintään 3 kk ennen uutta työkokeilujaksoa. Samassa työpaikassa pidettyjen työkokeilujen väli pitää olla vähintään 2 viikkoa. 5.1 Työkokeilusopimus TE-toimisto, työnantaja ja työkokeiluun tuleva henkilö tekevät määräaikaisen työkokeilusopimuksen (liite 1), josta tulee käydä ilmi: työkokeilun tavoitteet suoritusaika ja paikka työkokeilun päivittäinen kesto (vähintään 4 h, enintään 8 h) viikoittainen työpäivien määrä (enintään 5 päivää, ma - pe) työtehtävät ohjauksesta ja valvonnasta työpaikalla vastaava henkilö Työkokeilujakson päätyttyä työpaikka antaa TE-toimistolle arvion henkilön soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää työkokeiluun osallistuville ryhmävastuuvakuutuksen. 17

18 5.2 Kriteerit työkokeiluun Työkokeilu ei ole mahdollista, jos työpaikalla on viimeisen yhdeksän kuukauden aikana ollut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomisia tai lomautuksia taikka työajan lyhennyksiä. à Työkokeilulle ei ole estettä, jos lomautukset ovat päättyneet, irtisanotuille on tarjottu töitä ja työajan lyhennetyille tarjottu lisätöitä. työkokeilu aiheuttaisi muiden työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia taikka muuten huonontaisi muiden työntekijöiden työsuhteista asemaa. vääristäisi alan kilpailua. työkokeilu alkaisi 2 viikon kuluessa edellisen 6 kk kestäneen työkokeilun päätymisestä. henkilö on jo työsuhteessa kyseisellä työnantajalla. 18

19 6 Työsopimus Työnantajan on noudatettava kaupan alan työehtosopimusta. Sitä sovelletaan myös kehitysvammaisen työntekijän työsuhteessa aivan samalla tavoin kuin muiden työntekijöiden työsuhteissa. Vammaisuus ei voi sellaisenaan olla peruste jättää noudattamatta työehtosopimusta. Työntekijää on pidettävä työkykyisenä, jos hänen yksilölliset edellytyksensä, kuten terveydentila, ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Henkilö, jolla ei ole täyttä työkykyä, ei sitä vastoin selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista. Pelkkä diagnoosi ei osoita työkyvyn vajetta, vaan ratkaisevaa on nimenomaan selviytyminen konkreettisessa työtehtävässä. Kun kehitysvammainen henkilö palkataan työsuhteeseen, on työnantajan laadittava virallinen työsopimus. Työsuhdetta ei saa rinnastaa avotyösuhteeseen, ns. avotyöhön, jolloin avotyöntekijällä on huoltosuhde kuntaan. Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin samoja työlakien ja -elämän sääntöjä kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Työsopimus takaa lain mukaisen turvallisuuden molemmille osapuolille. Työvalmentaja opastaa vammaista henkilöä ja työnantajaa työsuhteen solmimiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi TE-toimiston myöntämän palkkatuen ehtona on, että työntekijä ja työnantaja laativat työsopimuksen (liite 2) alan työehtosopimuksen mukaan. Työsopimuslain mukaan työsopimus tulee pääsäännön mukaan solmia toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Ensimmäinenkin määräaikainen työsopimus edellyttää aina perusteltua syytä. Perusteena voi olla sijaisuus, ruuhkahuipun tasaaminen, projektiluonteinen työ, kausiluonteisuus tai muu vastaava syy. Syyn on liityttävä teetettävään työhön, ja syyn on osoitettava, että työnantajalla ei ole tehtävään pysyvää työvoiman tarvetta. Kehitysvammaisen kohdalla ja palkkatuetussa työssä voidaan solmia määräaikainen työsopimus. Palkkatuetun jakson ja määräaikaisen työsuhteen aikana työnantaja havainnoi kehitysvammaisen työntekijän työkykyä ja motivointia sekä sitoutumista työhön. Määräaikaisuuden peruste on kuitenkin arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen eikä määräaikainen sopimus ole aina automaatio kehitysvammaisen henkilön kohdalla. Ota tarvittaessa yhteyttä K-kauppiasliittoon. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sovittaessa liittää irtisanomislauseke. Voidaan sopia, että: Työsopimus on voimassa saakka, ellei sopimusta sitä ennen puolin tai toisin irtisanota. Tällaisesta sekamuotoisesta työsopimuksesta ei ole laissa säädetty, mutta sitä pidetään sallittuna. Määräaikaisuuden perusteen on näissäkin tapauksissa oltava lain mukainen. Ehto antaa mahdollisuuden sekä työnantajalle että työntekijälle irtaantua sopimuksesta samoilla perusteilla ja samaa menettelyä noudattaen kuin toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta irtisanottaessa. 19

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus 10.10.2017 Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 Uudenmaan hanketoimijoiden seminaari 23.1.2015 Riitta Somero ja Hellä Neuvonen-Seppänen Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto 17.2.2015 1 Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA ONNELAN ORIASEMA, Johanna Kivimäki Oriasemapalvelut Ravihevoskasvatusta Varsapihatto TYÖNANTAJAHISTORIA: palkattu kesätyöntekijä (palkkatuella ja ilman), oppisopimus, työkokeilu,

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Päivitetty: Kuntouttavan työtoiminnan

Päivitetty: Kuntouttavan työtoiminnan Päivitetty: 11.8.2017 Kuntouttavan työtoiminnan 2 Sisällys 1 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 4 2 YHDISTYKSEN TOIMINTA... 6 3 TYÖTEHTÄVIIN PEREHDYTTÄMINEN... 7 4 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KÄYTÄNNÖT... 8 5 SOSIAALIOHJAUS

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot