KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2003-2007 TALOUSARVIO 2003"

Transkriptio

1 1 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2003

2 2 YLEISPERUSTELUT Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on työpaikka- ja väestökehityksen kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne vuodenvaihteessa): 1995/ / / / / / / Kotkan väestöstä nuorten osuus on vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Viime vuosien väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava: Vuodenvaihde Vuodenvaihde Vuodenvaihde 1999/2000 % 2000/2001 % 2001/2002 % , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: v v Lukum. % Lukum. % , , , , , , , , , , , ,7 Työpaikkakehitys on ollut seuraavaa: (Tilastokeskus, ennakkotieto) Tuoreimpien työpaikkatietojen perusteella työpaikkakehitys on ollut vuonna 2001 positiivista Kotkan - Haminan seudulla. Työttömyysaste oli vuoden 2001 lopussa 17,2 % (18.2 % vuonna 2000, 19,3 % vuonna.1999). Syyskuussa vuonna 2002 Kotkan työttömyysaste oli 14,8 %). Kaupunkistrategian tavoitteena on päästä positiiviseen tulokseen väestöllä ja työpaikoilla mitattuna jo vuonna 2005.

3 3 Asuntopoliittiset tavoitteet Kotkan asuntopoliittisena strategiana on, että kaupunkia kehitetään kestävän kehityksen periaatteeseen tukeutuvana viihtyisänä asuinkaupunkina. Asuntopolitiikan painopisteitä vuosina ovat - vapaarahoitteisen rakentamisen edellytysten luominen keskustojen tuntumaan, - omakotitonttien kaavoituksen lisääminen ja - vanhan kerrostalokannan peruskorjaus. Kotkan asuntotuotantotavoitteena on, että kaupunkiin rakennetaan 250 asuntoa vuodessa, joista vähintään 100 on vuokra- tai palveluasuntoja. Vuokra-asuntotuotantotavoitteena on täydentää muuta asuntokantaa. Strategiassa painotetaan kaupunkirakenteen eheyttä ja tiivistämistä, väestörakenteen tasapainoisuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Asuntojen perusparantamisen määrällisenä tavoitteena on 150 asuntoa/v. Pääosa vuokrataloasuntojen tuottamiseksi tapahtuu valtakunnallisten yleishyödyllisten vuokratalo-omistajien ja sijoittajien kautta. Kotkan Vuokratalot Oy keskittyy pääosin peruskorjausrakentamiseen. Kotka pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakennettavien asuntojen varustetaso täyttää tietoyhteiskunnan verkkovaatimukset. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Tavoitteena on tiiviin vuorovaikutuksen aikaansaaminen elinkeinoelämän ja kaupungin välille. Kaupunkistrategian mukaan toteutetaan aluekeskusohjelmaa ja seudullista elinkeinostrategiaa valittujen toimialojen puitteissa. Seudun elinkeinostrategian osaamisaloilla Kotka panostaa: -logistiikkaan, -prosessiteollisuuteen/metalliteollisuuteen verkostoineen, -teknologia- ja innovaatiopuistoon, -matkailuun, -IT-alaan, -energia- ja ympäristötekniikkaan ja -korjausrakentamiseen. Elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada aikaan vähintään Kotkan-Haminan seudulle vuosittain 500 työpaikan nettolisäys, josta lisäyksestä Kotkan osuus on 300 työpaikkaa. Seutuyhteistyön kehittäminen ja tavoitteet Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan on huolehdittava päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Seutuyhteistyö organisoidaan uudelleen ja vahvistetaan seutudemokratiaa sekä valmistellaan seutustrategia. Kaupunkistrategian mukaan Kotka muodostaa koko seutukuntana varteenotettavan vaihtoehdon pääkaupunkiseudun kasvulle ja laajenemiselle nopeutuneiden liikenneyhteyksien myötä. Edunvalvontaa seutuasioissa vahvistetaan. Maakunnan sisällä varmistetaan riittävä yhteistyö Kouvolan seutukunnan kanssa. Talouden kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen kehitys Epävarmuus talouskehityksessä jatkuu. Talouden tila heikkeni vuonna 2001 pitkän ja vahvan kasvukauden jälkeen. Vuodelle 2002 on ennakoitu alle 2 %:n kasvua. Suomen kasvu nopeutuisi vuoden 2002 lopulta alkaen kuitenkin niin, että tulevien vuosien kasvuvauhti jää alle kolmen prosentin. Kokonaistuotanto voisi valtion vuosien määrärahakehyspäätöksen mukaan

4 4 palata 3 %:n kasvu-uralle. Työvoiman kysyntä heikentynee ja työttömyysaste pyrkii kohoamaan. Valtiovalta harjoittaa tiukkaa finanssipolitiikkaa kolmen perussyyn pohjalta: tarve rajoittaa valtion menojen kasvua, varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin ja valtionvelan pieneneminen uhkaa pysähtyä lähivuosiksi. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Kunnallistalouden kehitysnäkymät Kuntasektorin taloudellinen tilanne kokonaisuutena ottaen parani jonkin verran vuonna 2001 vuosikatteella mitattuna. Tyypillistä on myös ollut kuntien tulojen epävakaus ja ennakoimattomuus. Vuonna 2002 kuntatalous pysynee kokonaisuutena ottaen vuoden 2001 tasolla. Kuntien talouden eriytymiskehitys on jo usean vuoden ajan jatkunut. Monen kunnan talous on huonossa kunnossa. Vuonna 2003 kuntatalous heikkenee ennen kaikkea siksi, että kunnallisveron tuoton kehitys on jäämässä jälkeen kuntien kustannustason noususta. Tähän ovat vaikuttaneet useana vuonna peräjälkeen toteutetut verovähennysten korotukset. Kunta-alan palkkaratkaisu vuodelle 2003 on talousarvion valmisteluvaiheessa avoin. Keskitettyä palkkasopimusta haetaan. Maltillisen palkkalinjan odotetaan jatkuvan myös vuonna 2003 ja sopimuskorotusten jäävän 2,5-3 %:n tuntumaan, mutta liukumien odotetaan olevan prosentin luokkaa. Vuoden 2002 alussa toteutettu kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutettiin pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin on tarkoitus sisällyttää kuntien arvonlisäpalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus pysyvästi. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 19,75 %. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kaupungin taloudellinen tilanne Taloussuunnitelmaan sisältyvien talouden tervehdyttämistoimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan vain vähän kaupungin rahoitusaseman vahvistumiseen. Talouden tasapainottaminen edellyttää henkilötyövuosiksi muutettuna mm. vuosina henkilöstön vähentämistä 390 vakanssilla. Luonnollisen poistuman määräksi on arvioitu 60 henkilöä/vuosi. Valtionosuuksia Kotkan kaupunki sai käyttötalouteen 45 milj. euroa vuonna Vuoden 2002 talousarvioon on merkitty valtionosuuksia 47 milj. euroa. Alkuvuoden kertymän perusteella arvio toteutuu. Kotkassa valtionosuutta vähentäviä tekijöitä ovat mm. asukasluvun väheneminen. Toisaalta väestön ikääntyminen ja korkea työttömyys ovat valtionosuutta lisääviä tekijöitä. Valtionosuuksiin tehdään valtion taholta 1,4 %:n indeksikorotus eli puolet täydestä määrästä (2,8 prosentista). Tämän lisäksi kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on tuomassa lisää valtionosuutta, mutta toisaalta edellyttää kunnilta vastaavaa panostusta. Vuoden 2003 valtionosuuksia Kotkan kaupunki saa käyttötalouteen arviolta n. 51 milj. euroa. Verotuloissa talousarviovalmistelun lähtökohtana on nykyinen tuloveroprosentti eli 18,00. Talouden kasvusta ja yleisestä n. 3-4 %:n palkkasumman kehityksestä huolimatta Kotkan verotuloihin ei ole odotettavissa vuoden 2002 talousarvion toteutumaan kasvua. Vaikka vuodesta 2001 vuoteen 2002 kunnallisveron kassakertymä kasvaa, kertymä heikkenee vuonna Vero-oikaisut vuosilta eivät kertaluonteisuutensa takia vaikuta kunnallisveron arvioituihin tilityskertymiin vuonna Tulopoliittiseen sopimukseen liittyy myös verotuksen keventämiseen liittyviä aineksia, mitkä heikentävät kunnallisveron tuoton kasvumahdollisuuksia. Yhteisöveron tuottoon liittyy myös suuria vaihteluita. Sen tuoton ennustettavuus nykyisen talouden kehityksen epävarmuuden huomioon ottaen on erittäin huono. Kuntien jako-osuus pienenee, osuus yhteisöveron tuotosta on vuodesta 2003 alkaen 19,75 %. Kiinteistöverosta ei odoteta olennaista lisätuottoa.

5 5 Muissa tuloissa vuonna 2003 Kotkan Vedeltä odotetaan samantasoista kassavirtaa kuin vuonna Kotkan Satama Oy:ltä edellytetään vuosittain tarkistetun sopimuksen perusteella vuosina tuloutusta 6 milj. euroa. Kaupungin ja Kotkan Energia Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan rahavirtatavoite Kotkan kaupungille on 3,6 milj. euroa vuonna 2003, vuodelle ,2 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitoksista (Kotkan Vesi, Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista ts. perusteet omistajapolitiikalle asettaa valtuusto. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymiä ja myöhemmin tarkennettuja konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä on kolme selvästi erottuvaa piirrettä: - ne yksiköt, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja joille voidaan asettaa tuottovaatimus, - ne yksiköt, joiden omistaminen perustuu kunnan joidenkin perustehtävien ylläpitoon ja joille ei aseteta tuottovaatimusta, ja - ne yksiköt, joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin ja joiden toiminta nojautuu myös kaupungin jatkuvaan toiminta-avustukseen. Liiketoimintaa harjoittavat tytäryhteisöt, joille asetetaan tuottovaatimus: Kotkan Energia Oy:n tehtävänä on ratkaista asiakkaidensa energiatarpeita laadukkaalla ja monipuolisella energiapalvelulla ympäristöarvoja ja taloudellisuutta kunnioittaen. Yhtiö harjoittaa energian tuotantoa, sen siirtoa ja jakoa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan toimintastrategian ja omistajastrategian, jossa omistaja on määritellyt liiketoiminnan kehittämistavoitteet tuleville vuosille. Se sisältää myös tulevien vuosien kokonaisrahavirran Kotkan kaupungille. Valtuusto on hyväksynyt Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön yhteissopimuksen, jonka mukaan Kotkan Energia Oy:n verkkoliiketoiminnat, sähkön myyntiliiketoiminnat ja tuotantoosuudet yhdistetään Kymenlaakson Sähkö Oy:öön. Sopimuksen mukaiset liiketoimintajärjestelyt toteutetaan v alkupuolella. KEO:n jakauduttua kaupunki myy Kotkan Sähköverkko Oy:n osakkeet Kymenlaakson Sähkölle. Kaupungin ja Kotkan Energia Oy:n välille laaditaan ja saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi muuttuneita olosuhteita vastaava, energiatoimialan omistajastrategian mukainen uusi yhteistoimintasopimus. Tilikaudelta 2004 alkaen osinkotulot muodostuvat KEO:n ja KSOY:n jakamista osingoista. Tavoitteet: Vuodelle 2003 yhteistoimintasopimuksen mukaiset kertatuloutukset, joihin sisältyy energiastrategian mukainen 3,6 milj. euroa, vuodelle ,2 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa.

6 6 Kv: Kotkan Energia Oy on edelleen läsnä Baltiassa. Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kapasiteetin puolesta koko Helsingin nykyinen ja tuleva konttiliikenne voitaisiin siirtää Kotkan ja Haminan satamien nykyisiin konttiterminaaleihin. Molempia terminaaleja voidaan helposti luontoa kunnioittaen laajentaa. Tavoitteet: Kaupungille maksettavan resurssiluovutuskorvauksen määrä on vuosina sataman asiakkailta perittävine vuokrineen vuosittain 6 milj.euron tasolla Kotkan ja Haminan satamien alueellisen yhteistyön tiivistämisellä rakennetaan sellainen toimintamalli, jolla luodaan pääkaupunkiseudun rinnalle kilpailukykyinen satamaympäristö. Tytäryhteisöt, joille 0-tuottovaatimus Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimusja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Tavoitteet: Kotkan kaupunki on varautunut taloussuunnitelmassa tukemaan eurolla neljän tutkimusjohtajan palkkaamista. Tutkimusjohtajat rekrytoidaan pääasiassa viideksi vuodeksi. Aloina ovat koneiden ja laitteiden modernisoinnin tutkimusjohtaja, automaatiotekniikan tutkimusjohtaja ja korjausrakentamisen tutkimusjohtaja sekä energiatekniikan tutkimusjohtaja. Vuosittain kaupunki käy tavoite- ja tulosneuvottelut tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaavan esimiehen ja ko. tutkimusjohtajien kanssa. Kotkan-Haminan seudun Portti Oy:n tehtävänä on elinkeinoelämän edistäminen ja työpaikkojen turvaaminen sekä uusien luominen eteläisen Kymenlaakson alueella kehitysyhtiönä toimien. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa elinkeinoprojekteihin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdolliset isot investointihankkeet käsitellään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuoteen 2005 ulottuvaa Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä yhtiön kanssa. Tarkoituksena on lisätä kehitysyhtiön henkisiä ja aineellisia resursseja, että elinkeinorakenteen monipuolistamiseen pystytään panostamaan. Kotkan-Haminan seutu on hyväksytty vuosiksi ajoittuvaan aluekeskusohjelmaan. Tavoitteena on uusien työpaikkojen kaksinkertaistaminen. Portin yrityspalveluyhtiöllä on keskeinen vastuu ohjelman elinkeinohankkeissa. Tavoitteena on kokonaisuudessaan vahvistaa seudun liikenteellistä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkeatasoista osaamista, monipuolistaa elinkeinorakennetta, huolehtia laadukkaasta elinympäristöstä ja korkeatasoisista sekä tehokkaasti tuotetuista palveluista. Tavoitteet: Elinkeinopoliittisia kehittämistoimenpiteitä varten on erikseen varattu seudullisesti kunkin kunnan osuutena 17,22 euroa/asukas. Seudun elinkeinostrategiaan sisältyvien ja aluekeskusohjelman hankkeiden avulla oletetaan syntyvän seutukohtaisesti 500 uutta työpaikkaa vuodessa, joista Kotkalle yli 300 uutta työpaikkaa vuodessa. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottamalla ja ylläpitämällä tyydyttää kaupunkilaisten asumistarvetta. Yhtiö osaltaan toteuttaa Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Tavoitteet: Lähivuosina pääpaino yhtiön toiminnassa on sen omistamien kiinteistöjen peruskorjauksissa ja kiinteistöjen laatutason parantamisessa. Yhtiön tavoitteena on tyhjien asuntojen vuokraaminen esim. opiskelijoiden käyttöön. Kotkan Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalatutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tutkimuskeskuksen käyttäjinä ovat Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalatalou-

7 7 den tutkimuslaitos. Yhtiön osakepääomasta Kotkan kaupungin osuus on 93,75 % ja Helsingin yliopiston 6,25 %. Tavoitteet: Yhtiö hoitaa pääomakulunsa. Kävijätavoite on toimintavuotena kävijää. Tavoitteena on järjestää tutkimuskeskuksen puitteissa myös 3-4 alan symposiumia ja saada lahjoitusprofessuurin myötä maretariumiin toimiva tutkimusyhteisö. Kotkan Tennishalli Oy:n tehtävänä on omistaa ja hallita Ruonalaan rakennettua tennishallia ja ulkokenttiä sekä harjoittaa tennishallin tilojen ja ulkokenttien vuokraustoimintaa samoin kuin tennisurheiluun liittyvää muuta toimintaa. Kaupungin omistusosuus on 62 %. Tavoitteet: Toimintaa toteutetaan omakustannuspohjalta. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina lukien 18 %:n osuudella. Tavoitteet: Tavoitteena on alueellisen vedenjakeluyhtiön perustaminen tehdyn selvityksen perusteella. Kymenlaakson vedenhankinnan kehittämistyötä jatketaan. Tytäryhteisöt, joiden toiminta perustuu myös kaupungin toiminta-avustukseen Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä sekä tukea Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kansainvälisenä kulttuurikaupunkina. Vuosina teatteri toimii poikkeusolosuhteissa teatteritalossa suoritettavien turvallisuus- ja työsuojelullisten korjausten vuoksi, jotka toisaalta vähentävät katsojamäärää alle katsojan ja toisaalta tuovat rakennustöiden vuoksi lisäkustannuksia. Tavoitteet: Tavoitteena on olla katsojamäärältään Kaakon johtava ammattiteatteri. Kaupungin toiminta-avustus on 1,6 milj. euroa. Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Yhtiön toiminnan rahoitus tapahtuu pääosin omistajien toiminta-avustuksin omistuksen mukaisessa suhteessa ja valtionosuuksin. Omistajien toiminta-avustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Tavoitteet: Yhtiö järjestää 50 konserttia, joissa kuulijoita yhteensä Lisäksi orkesteri avustaa Kotkan ja Kouvolan teattereiden musiikkiproduktioissa tarpeen mukaan. Yhtiölle myönnetään toiminta-avustusta vuodelle 2003 yhteensä euroa josta Kotkan kaupungin osuus ( 66,5 % ) on 0,8 milj. euroa. Kotkan Meripäivät Oy:n tehtävänä on kaupungilta saamansa toiminta-avustuksen ja oman varainhankintansa turvin järjestää mahdollisimman näyttäviä ja kiinnostusta herättäviä tapahtumia, jotka sisällöltään tukevat merikaupungin imagoa. Tavoitteet: Kaupungin toiminta-avustus on euroa vuodelle Yhtiön toimintaa pyritään entistä enemmän rahoittamaan maksutuloilla. Talouden sopeuttaminen ja tasapainottaminen Kaupunkistrategiassa on asetettu talouden tasapainotus ensisijalle. Sen mukaisesti talousarvion 2003 ja suunnitelman laadinnan lähtökohtana on ollut se, että edellytykset kunnan hyvinvointitehtävien hoitamiseen turvataan. Tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen. Kaupungin vuosien tulokehitys ei tuo taloudellista liikkumavaraa, jolla nykyinen palvelutuotanto voidaan ylläpitää ja aikaisempien vuosien alijäämät kattaa. Nykyisillä tuloperusteilla rahoitettavaan palvelutuotantoon tehdään rakenteellisia ja henkilöstön vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä niitten peruslinjausten pohjalta, jotka on jo taloussuunnitelmassa mainittu. Päätösten mukaisesti vuoden 2002 talousarviossa ja mahdollisesti tilinpäätöksessä esiintyvä alijäämä katetaan vuosien 2003 ja 2004 tilinpäätöksissä syntyvillä ylijäämillä. Tähän pohjautuen taloussuunnitelma perustuu siihen, että toimintakulut reaalisesti vähenevät vuoden 2002 kustannustasossa 272 milj. eurosta 262,5 milj. euroon eli 9.5 milj. euroa.

8 8 Taloussuunnitelmassa jatketaan palvelurakenteisiin ja organisaatioon liittyviä muutoksia. Nykyiset tuloperusteet eivät anna mahdollisuuksia nykyisen menotason säilyttämiselle. On muutettava palvelurakenteita tai muutettava tuloperusteita. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Lisäksi suosituksia ja ohjeita antaa Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on yleisperustelu-, strategia-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi-, kunnalliset liikelaitokset - ja rahoitusosa. Strategiaosassa on asetettu kaupunginvaltuuston päättämille kriittisille menestystekijöille vuositavoitteet. Ne ovat kuntalain tarkoittamia toiminnallisia tavoitteita. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, tulosalue- tai toimintokohtaisesti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtäväalueittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty toimielimittäin taloussuunnitelmassa seuraavasti: - Aineeton käyttöomaisuus, - Irtain omaisuus, - Kiinteä omaisuus, - Talonrakennus ja - Julkinen käyttöomaisuus. Investointien perustelut on esitetty hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointeihin kohdistuneet karsinnat ilmenevät sekä yhteenvetotiedoissa että mahdolliset huomautukset tekstiosan perusteluissa. Rahoitusosassa esitetään kunnan vuosikatteeseen vaikuttavat tulo- ja menoerät: verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja menoerinä arvonlisäveron takaisinperintä, korkokulut ja muut rahoituskulut. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Näiden arvioinnin jälkeen saadaan arvio kaupungin rahoitustarpeesta. Talousarvion rahoitusosa esitetään myös rahoituslaskelmakaavan muodossa. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Strategiaosassa esitetään ne kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen visionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on määritelty vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet (valtuusto ). Ne ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Käyttötalousosa Toiminnallisista tavoitteista kaupunkistrategian saavuttamiseksi on talousarviokirjassa yhteenveto toimielimittäin. Lisäksi ne on esitetty tehtä-

9 9 väkohtaisesti (tulosalueittain) taulukkomuodossa, jossa tavoitteelle on asetettu arviointikriteeri/tavoitetaso. Tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Lisäksi voi olla lautakuntaa sitovia tehtäväkohtaisia (tulosaluetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty myös taulukkomuodossa tavoite/arviointikriteeri/tavoitetaso. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (kh tai kv). Tulosalueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi kustannusvaikutuksineen. Toimielimen sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava ja samalla selvitettävä, millä tavoin tarvittava kate tai katteet koostuvat. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että Aineettomassa käyttöomaisuudessa ja Kiinteässä omaisuudessa se on menon loppusumma, Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen loppusumma, Julkisessa käyttöomaisuudessa se on teknisen toimialan menokohtie nettomääräinen loppusumma ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan menokohtien nettomääräinen loppusumma. Tuloslaskelma- ja rahoitusosassa kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvan rahoitusosan sitovan määrärahan muodostavat korko- ja rahoitusmenojen yhteismäärät. Antolainojen osalta sitovuus on antolainojen määrät kohteittain. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen muutos. Lainojen nettolisäys ei saa olla budjetoitua suurempi tai vähennys budjetoitua pienempi. Tulos- ja rahoituslaskelmaosien tulojen poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen on otettava huomioon seuraavaa: 1. Kaupunginhallituksen johtosäännön 5 :n 1-kohdan tarkoittaman hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa ja teknisen lautakunnan johtosäännön 6 :n 2-kohdan tarkoittama hinnan, vaihtoarvon ja korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 :n 4-kohdan tarkoittama vahingonkorvauksen enimmäismäärä on euroa ja 6 :n 2-kohdan tarkoittama helpotuksen tai vapautuksen enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallituksen johtosäännön 5 :n 14-kohdan tarkoittama tilapäisluoton ottamisen enimmäismäärä on 12 miljoonaa euroa. 3. Teknisen lautakunnan johtosäännön 6 :n 10-kohdan tarkoittama rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustusten töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 4. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään elinkeinopoliittisista syistä oikeus sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin yksittäisen hankkeen ollessa enintään euroa. Hanke on kuitenkin tuotava jälkikäteen päättävien elimien käsittelyyn.

10 10 Seuraavia Kotkan kaupungin johtavia viranhaltijoita pidetään tilivelvollisina toimielinten jäsenten lisäksi: Kaupunginjohtaja Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveystoimi Toimialajohtaja, sivistystoimi Toimialajohtaja, tekninen toimi Palopäällikkö Ympäristökeskuksen päällikkö Rakennustarkastaja Kaupunginlakimies, keskusvaalilautakunnan osalta Maankäyttöpäällikkö Kaupungininsinööri Talonrakennuspäällikkö Kiinteistöpäällikkö Hallintopäällikkö, tekninen virasto Kotkan Veden toimitusjohtaja Kymijoen työterveys, toimitusjohtaja Kulttuuritoimen johtaja Liikuntatoimen johtaja Nuorisotoimen johtaja Ammatillinen koulutuskeskus, johtava rehtori Peruskoulut, lukiot, koulutuspäällikkö Kirjastotoimen johtaja Museotoimen johtaja Kotkan opiston rehtori Vastuualueen johtajat, sosiaali- ja terveystoimi Sijoitustoimintaa koskevat perusteet 1. Sijoitustoiminnan määritelmät Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kaupungin toimialaan liittyvää sijoittamista ja kassavarojen sijoittamista. Lisäksi kaupungilla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja. Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kaupungin tai seutukunnan alueella. Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämää ovat rahoitusarvopaperit ja pankkisaamiset, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Lahjoitusrahavarat ovat rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia, joiden sijoittamista ohjaa rahastosääntö. 2. Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet Sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan ja että sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta. Sijoitusten rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialaan liittyvissä sijoituksissa. Kassavarojen sijoituskohteet ja palvelut on kilpailutettava. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kaupungin yhteiskunnallisten velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Toimialoja, jotka suljetaan sijoitustoiminnan ulkopuolelle, ovat ase- tupakka- ja alkoholiteollisuus sekä maat ja yritykset, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, YK:n määrittelemiä perusoikeuksia tai jotka toimivat ympäristöä vahingoittavalla tavalla. 3. Toimialasijoittamisen perusteet Toimialasijoituksia voidaan tehdä ensisijaisesti sekä osake- ja osuuspääomasijoituksina kaupungin tytäryhteisöjen tai kaupungin palveluja tuottavien yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Käyttöpääomarahoitusta voidaan antaa vain poikkeustapauksissa lyhytaikaiseen rahoitukseen. Toimialasijoituksen tuottotavoitteesta päättää valtuusto sijoituspäätöksen yhteydessä tai vuosittain talousarviossa. Antolainojen tuottotavoite sidotaan ensisijaisesti kaupungin ottolainauksen keskikorkoon tai laissa määrättyyn korkoon. Tuottoa määrättäessä otetaan huomioon lainan käyttötarkoitus. Liiketoimintaan myönnetyissä lainoissa voidaan käyttää viitekorkona myös markkinakorkoa. Kaupunki voi tehdä oman pääoman ehtoisia sijoituksia, joille ei makseta osinkoa tai muuta korvausta. Toimialasijoituksessa tulee tehdä riskikartoitus sijoituskohteena olevasta toimialasta, yhteisöstä ja hankkeesta. Riskikartoituksessa tulee arvioida riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisen negatiivisen riskin kokonaismäärä sekä esittää käytettävissä olevat suojautumiskeinot.

11 11 Toimialasijoituksesta päättää valtuusto osoittamalla siihen talousarviossa määrärahan. Toimivalta määrärahan jakamisesta tai jaksottamisesta voidaan hallinto- tai johtosäännössä siirtää kaupunginhallitukselle tai muulle toimielimelle. Lainasaamiseen liittyvästä vakuusvaatimuksesta päättää valtuusto tai muu hallinto- tai johtosäännössä määrätty toimielin. 4. Kassavarojen sijoittaminen Kassaylijäämää voidaan sijoittaa euroalueella kohteeseen, jossa luottoriski pääoman tai sen koron menettämisestä on vähäinen. Kysymykseen tulevia sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitaalisopimus, korkorahastorahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos taikka yritys tai muu yhteisö, joidenka luottokelpoisuusluokka on AAA - BBB. Osakesidonnaisista instrumenteista sallittu on osakeindeksilaina mainituissa kohteissa. Kassaylijäämän sitominen yli vuodeksi määräaikaistalletukseen tai muuhun instrumenttiin, joka ei ole avistaehtoinen tai jälkimarkkinakelpoinen, edellyttää talousarviossa kaupungin erikseen asiassa tekemää päätöstä. Kassaylijäämää koskevan sijoitussalkun hajauttamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia enimmäis- ja vähimmäisosuuksia. Kaupunginhallitus päättää myös allokaatiosta mainituissa välyksissä. Muista sijoitustoimintaan liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus, joka voi edelleen siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Toimivallan siirrosta määrätään kaupunginhallituksen johtosäännössä. 5. Valvonta Kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle selvityksen vuosiraportoinnin yhteydessä kassavarojen määrän ja arvon kehityksestä. Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet tulevat voimaan alkaen. Talouden ja toiminnan seuranta, raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimialatasolla ja tulosaluetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Strategiaan sisältyvien sitovien tavoitteiden sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti toimitetaan kolme kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talousarvion perustelut Tuloperusteet/menoperusteet/talousarvion painopistealueet Seuraavassa perusteita muutamille rahoitusosan tulo- ja menoerille: Kunnan verotulot Suunnittelukauden lähtökohtana on tuloveroprosentti Kunnallisveroon on tehty valtiovallan taholta jatkuvasti verotuottoa koskevia vähennyksiä ja samanaikaisesti on korkeaa työttömyyttä ja vuodesta toiseen asukasluvun vähenemistä. Nämä ovat merkinneet Kotkallekin monen miljoonan euron tulomenetyksiä. Vuoden 2003 verotuotto alenee vuoden 2002 tasosta. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 19,75 %. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jako- osuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kiinteistöveron perusteihin ei muutoksia vuodelle 2003.

12 12 Valtionosuudet Kotkan kaupunki sai käyttötalouteen 45 milj. euroa vuonna Vuoden 2002 talousarvioon on merkitty valtionosuuksia 47 milj. euroa. Vuoden 2003 valtionosuudet ovat Kotkan kaupungille käyttötalouteen arviolta n. 51 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi saa valtionosuutta kansallisen terveysprojektin nimissä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että vastaava panostus tulee myös kunnalta, aikuisiän hammashuollon laajeneminen kokovuotiseksi lisää kustannuksia, mutta myös valtionosuuksia, opetus- ja kulttuuritoimeen ei tule merkittäviä valtionosuusmuutoksia, niiden yksikköhinnat lasketaan vuoden 2001 tietojen perusteella. Verotulotasauksen vaikutusta ei voida ennakollisesti vielä tarkasti laskea. Valtionosuudet (1 000 euroa) Tp 2001 Ta 2002 Ta /2003 kasvu % Yleiset valtionosuudet Sosiaali- ja terveystoimi ,6 Sivistystoimi ,3 Yhteensä ,4 Korkotuotot Tuottoihin sisältyy asunto-, ensiasunto-, yritys-, teollistamissopimuslainojen ja muiden antolainojen korot sekä arvion talletuskoroista. Tulokohtaan sisältyy myös Kotkan Energia Oy:lle annetusta lainasta korkotuloja sekä kunnalliselta liikelaitokselta, Kotkan Vedeltä. Muut rahoitustuotot Kunnallisesta liikelaitoksesta, Kotkan Vedestä, saadaan peruspääoman korkoa 1,2 milj. euroa ja Kotkan Satama Oy:ltä 0,5 milj. euroa. Muut tulot Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan myyntivoittoja yhteensä 2,9 milj. euroa. Korkokulut Korkokulujen arvioinnissa on lähdetty siitä, että lainakanta hieman kasvaa. Lyhytaikaisen lainarahoituksen limiitiksi esitetään 16 milj. euroa koskien myös koko Kotkakonsernia. Muut rahoituskulut Menokohta sisältää myös kertaluontoisiin poistoihin 0,2 milj. euroa. Antolainat Varaus talousarviovuonna mahdollisesti esiin tulevia lainanantoja varten. Antolainojen myöntämisestä päätetään erikseen. Antolainojen lyhennykset Antolainojen lyhennyksiin tuloutetaan lyhennykset asunto-, vastaantulo-, yrityslainoista sekä lyhennykset muista lainoista. Maksut Kaupungin talouden kannalta merkittävien maksujen perusteisiin ei ole esitetty oleellisia muutoksia. Jätteenkäsittelymaksuja korotetaan 5 % jäteveron nousun vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen maksutulot lisääntyvät vuoden 2002 tasosta 4 %. Menoperusteet Talousarvio 2003 sisältää 3,5 %:n palkankorotusarvion. Sosiaali- ja eläkemaksuprosenttina palkoista on käytetty yhteensä 34,5 %. Toimialojen nettomenot (1 000 euroa) Tp 2001 Ta 2002 Ta /2003 kasvu % Keskushallinto ,95 Sosiaali- ja terveystoimi ,75 Sivistystoimi ,86 Tekninen toimi ,63 Kotkan Vesi ,05 Kymijoen työterveys ,95 Rahoitusosa ,19 Yhteensä ,59

13 13 Henkilöstö Kaupungin henkilöstöön kohdistuvat kehittämistavoitteet on linjattu henkilöstöstrategiassa sekä siihen liittyvässä järjestöjen ja työnantajan tekemässä sopimuksessa sekä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Konkreettiset vuosittaiset tavoitteet määritellään talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarviovuonna ja sitä seuraavina vuosina kaupungin haasteena tulee olemaan henkilöstömäärän suhteuttaminen tarjottaviin palveluihin, henkilöstön työkyvyn ylläpito, varautuminen tulevien vuosien eläköitymiskehitykseen sekä palkkakehitys, joka on sidoksissa valtakunnalliseen ratkaisuun. Sisäisiä kehittämiskohteita ovat henkilöstöhallinnon, raportoinnin ja rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Kehittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että mainitut toiminnot palvelisivat mahdollisimman hyvin kaupungin sisäisten asiakkaiden ja rekrytoinnin osalta myös ulkoisten asiakkaiden tarpeita. Vuonna 2003 on päättymässä esimiesten valmennushanke. Kaupungin palveluksessa on 4000 työntekijää ja esimiehiä on noin 280. Uusille esimiehille järjestetään jatkossakin perehdytys- ja valmennuskoulutusta, joka on pienimuotoisempaa kuin meneillään oleva prosessi. Työyhteisöille on suunnitteilla heidän tarpeistaan lähteviä tilauskoulutuksia. Investointitoiminta Kotkan kaupungin investointitoimintaa varten tehtävissä määrärahavarauksissa on ollut pääperiaatteena viime vuosina se, että vain sellaiset kohteet ovat etusijalla, jotka - pyrkivät hillitsemään käyttömenoja, - ovat tuottavia investointeja ja - koskevat perusrakenteen ylläpitoa. Investointiosassa käsitellään kaupunkiin hankittavan käyttöomaisuuden määrärahat, mikäli omaisuuden hankinta-arvo ylittää euroa ja tämä omaisuus on kaupungin toiminnassa käytettävissä useampana kuin kahtena tilikautena. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankesuunnitteluohjeet, joita tulee noudattaa kaikissa sellaisissa talonrakennushankkeissa, jotka ovat erillisinä kohteina kaupungin taloussuunnitelmassa ja kaikissa valtionosuuksia saavissa hankkeissa sekä hankkeissa, joissa tuotetaan uudenlaista palvelua tai toimintaa kuntalaisille ja joilla on yleistä merkitystä. Mikäli hankesuunnitelman mukainen kustannusten suuruusluokka muuttuu, asia käsitellään uudelleen kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Henkilöstön määrän kehitykseen pyritään hakemaan ratkaisu. Vuoden 2002 lopulla tehtiin ratkaisu määräaikaisten tehtävien vakinaisesta täyttämisestä. Samalla lakkautettiin suuri joukko tyhjänä olevia tehtäviä. Ratkaisulla selkeytetään henkilöstösuunnittelua ja saatetaan määräaikaisten käyttö työsopimuslain mukaiseksi. Henkilöstön työhyvinvoinnista on pidettävä huolta. Työkykytoimintaa tehostetaan ja kehitetään mm. lisäämällä paikallista toimintaa sekä tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan eläköityminen ja pyritään turvaamaan tarvittavan henkilöstön saanti tulevina vuosina. Kunnalliset sopimukset päättyvät Talousarviolaadinnan yhteydessä arvioitu palkkamenojen kustannustason nousu on 3,5 %. Palkkatason nousuvaatimukset ovat joillakin työntekijäryhmillä huomattavasti yleistä tasoa korkeammat. Henkilöstön huomioimis- ja palkitsemiskäytännöistä on tulossa syksyn aikana esitys. Seudullinen työllisyysstrategia valmistui Työllisyydellä on suuri merkitys seudun ja kaupungin talouteen ja koko yhteisön elämään. Työttömyys on merkittävin syy syrjäytymiseen. Työllisyysstrategian toimenpitein pyritään edesauttamaan työllisyyttä seudulla. Kaupungilla on toiminnassa merkittävä rooli. Hanke-esitykset valmistuvat syksyn aikana. Vuoden 2003 investointitaso on Talonrakennuksessa rahallisesti puolet suurempi kuin vuoden 2002 taso. Talonrakennuksessa merkittävimmät ovat vanhojen kiinteistöjen korjaaminen mm. (Teatterikiinteistö, Kirjastotalon ilmastointi, Rauhalan päiväkoti, Velhonkallion koulun muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen, Kangaskadun varikko, Front Office-palvelupiste Kaupungintaloon) Kotkan kaupunki ei saa valtionosuutta ainakaan lähivuosina Rauhalan, Helilän ja Haukkavuoren koulujen saneeraukseen. Katariinan koulun tulevasta käytöstä ei ole päätöksiä. Siksi sitä ei ole sisällytetty investointiohjelmaan. Kaupungin on arvioitava kouluverkkoa ja suunnitelmiin sisältyvää koulujen saneerausaikataulua. Julkisessa käyttöomaisuudessa (kunnallistekniikassa) pääpaino on Mussalon satamaan liittyvässä Siikasaarentien rakentamisessa kunnallistekniikassa. Liikenneväylissä Takojantie/Kotkantie-risteyksen järjestelyissä ja Karhulan kanjonin siltojen peruskunnostuksessa. Kaikkiaan julkinen käyttöomaisuus on määrärahoiltaan talousarviovuonna vuoden 2002 tasoa eli 4 milj. euroa.

14 14 KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunkistrategian toteuttaminen 2003 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kotkan kaupunkistrategian Meiän Kotka. Valtuuston asettama kaupunkistrategian laadintaryhmä toimii strategian toteuttamisen ja seurannan ohjausryhmänä. Se ohjaa ja koordinoi toimialastrategioiden valmistelutyötä. Toimialastrategioiden laadinta käynnistetään kevään 2002 aikana. Kotkan Visio 2010 MEIÄN KOTKA Merikaupunki Kotka on aloitteellinen kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistäjä. Kotkalaisuus perustuu, aktiiviseen osallistumiseen, yrittäjyyteen, omaan vastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kotka käyttää kaikissa toiminnoissaan uusinta tietämystä väestön ja ympäristön hyvinvoinnin kehittämisessä. Kotkan Visio 2010 on kaupunginvaltuuston strateginen tahtotila, joka sisältää elementtejä nykyisistä ja tulevista mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Visio luo jännitteen nykytilan ja tulevaisuuden välille paljastaen ongelmia ja ohjaten kaupunkistrategiaa. Kotkan Visio 2010 on tarkemmin selvitetty erillisessä asiakirjassa. Vaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Seutuyhteistyössä onnistuminen Seutuvolyymin hyödyntäminen yhteistyössä Talouden tasapaino Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen Rakenteiden keventäminen kaupunkikonsernissa Hyvinvoinnin turvaaminen Palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Työpaikka- ja väestökehitys Elinkeinopolitiikan kohdentaminen Resurssit Talouden hallinta ja riittävä taloudellinen liikkumavara Henkilöstöresurssin hallinta Elinkeinoelämän palvelutuotteet Osaaminen ja uudistuminen Henkilöstön hyvinvointi Johtaminen Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Tieto-taito

15 15 Vaikuttavuus 1. Talouden tasapainotus Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Vuosikate Talouden sopeuttamisohjelma valmis, ohjelmassa pysytään Vakavaraisuuden parantaminen Talouden sopeuttamisohjelma valmis, ohjelmassa pysytään 2. Hyvinvoinnin turvaaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Hyvinvointitase (ml. turvallisuus, viihtyvyys, Vertailukuntien (15 suurinta) keskiarvo palvelut) Väestön odotettavissa oleva elinikä Elinikä nousee Lasten osuus väestöstä Ei määritelty vielä 3. Työpaikka- ja väestökehitys Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Muuttotase Muuttotase positiivinen (kuntien välinen) +200 Syntyvyys/kuolleisuus Syntyvyys + 70/v. Seutukohtaiset työpaikat Nettolisäys > 500/vuosi (Kotkan työpaikat yli 300) Valmistuneiden sijoittuminen Kotkaan Ei määritelty vielä Alueellisen työll.strategian onnistuminen Ei määritelty vielä 4. Seutuyhteistyössä onnistuminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Seutustrategian luominen Strategia laadittu Seutuyhteistyön organisointi Malli luotu ja kokeilu käynnissä Ylikunnalliset palvelut Yhteistyö lisääntynyt 5. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Osallisuuden edistäminen Palautejärjestelmät Verkkodemokratian edistäminen Sähköinen asiointi, 70 % kotkalaisista verkoissa Prosessit ja rakenteet 6. Rakenteiden keventäminen kaupunkiorganisaatiossa Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Toimintakulujen kehitys Toimintakate paranee Organisaation kehittäminen Nykyistä asiakaslähtöisempi organisaatio Ilmapiiri ja asenne, Henty Vuosittainen ilmapiirikartoitus, parannus entiseen

16 16 7. Palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Osallistamisjärjestelmien kehittäminen ja Suunnitelmat valmiina kattavuus Toimintamallien uudistaminen Käynnistetty 8. Elinkeinopolitiikan kohdentaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Aluekeskusohjelman toteuttaminen Ratkaisut tehty ja työnjako mm. osaamiskeskusohjelman kanssa toimii Seudullisen elinkeinostrategian toteutuminen Käynnissä Kotkan omat elinkeinopoliittiset toimenpiteet, kiinteistöinvestoinnit Jokaisella toimialalla hankkeita käynnissä Koulutus ja tutkimusyhteistyö Työvoimaa saatavilla 9. Seutuvolyymin hyödyntäminen yhteistyössä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Yhteisesti järjestettyjen palveluiden määrä Määritetty seutustrategian yhteydessä Yhteisen suunnittelun määrä/kattavuus Uusi seutuorganisaatio toimii Resurssien hallinta 10.Talouden hallinta ja riittävä taloudellinen liikkumavara Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Menorakenne Vuosikate 14 M Rahoituksen riittävyys Maksuvalmiuden turvaaminen Investoinnit Tuottavat investoinnit toteutetaan, peruskorjausohjelma, aktiivinen omistajapolitiikka 11. Henkilöstöresurssien hallinta Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen Henkilöstötilinpäätöksen hyödyntäminen Henkilöstömitoitukset, painopisteen tarvekartoitukset Vähennys 110 (2002) (2003) 12. Elinkeinoelämän palvelutuotteet Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Yrityspalvelut Ei määritelty vielä Vapaa-ajan palvelut Ei määritelty vielä Tonttitarjonta ja kaavoitus Riittävä tonttitarjonta ja kaavoitusvalmius

17 17 Osaaminen 13. Johtaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Arviointijärjestelmän ja seurannan tehostaminen Strateginen johtamisjärjestelmä käytössä Verkostoituminen ja esimieskoulutus Esimieskoulutus toteutunut vuoden 2003 aikana 14. Tieto-taito Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Elinkeinoelämää tukeva koulutustarjonta Ei määritelty vielä Seudullinen koulutusyhteistyö Ei määritelty vielä Tietohallinnon valmiudet Ei määritelty vielä Tutkimustoiminnan tukeminen ja käynnistäminen yhteistyössä yliopistojen kanssa Korkeimpien opinnäytteiden ja tutkimusten tukeminen (mm. 6 väitöstä) 15. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Toimialarajat ylittävien palveluketjujen/prosessien Horisontaaliset prosessit kuvattu suunnittelu Asiakaslähtöisten kriteerien määrittely Ei määritelty vielä Itsearviointi Ei määritelty vielä 16. Henkilöstön hyvinvointi Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Työilmapiiritutkimukset vuosittain Työilmapiiri ja työkyky parantunut HTP:n hyödyntäminen Ei määritelty vielä Työmotivaatio Ei määritelty vielä TYKY-toiminta Ei määritelty vielä

18 KESKUSHALLINTO Toimialakohtainen yhteenveto Keskushallinnon toimialaan kuuluvat keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastustoimisto, keskusvirasto ja rahatoimisto. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta eivät ole keskushallinnon virkamiesjohdon tai kaupunginhallituksen apuelimiä, vaan ovat suoraan valtuuston alaisia. TP2001 TA2002 TA2003 TS2004 TS2005 Tuotot Kulut Kate KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Marianna Ruonala Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta huolehtii ottamansa henkilökunnan avulla vaalilain tarkoittamista kunnan keskusvaalilautakunnalle määrätyistä vaalien sekä eri laeilla säädettyjen kansanäänestysten järjestelyihin liittyvistä tehtävistä. Keskusvaalilautakunta järjestää vaalien ja kansanäänestysten ennakkoäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen kunnassa kaupunginhallituksen asettamien vaalilautakuntien ja toimikuntien sekä ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiden avulla. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Maaliskuussa 2003 järjestetään kansanedustajain vaalit. Vuonna 2004 järjestetään sekä europarlamentti- että kunnallisvaalit. Vuonna 2005 ei järjestetä vaaleja, mutta vuoden lopulla alkaa valmistautuminen tammikuun 2006 presidentinvaaleihin. Toiminnan painopistealueet Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Ennakkoäänestyksen järjestäminen on ensimmäistä kertaa kokonaan kunnan vastuulla kansanedustajain vaaleissa Toimenpiteet kaupunkistrategian saavuttamiseksi Vaikuttavuus Kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen Pyritään turvaamaan äänestyspalvelujen saavutettavuusemmalla tasolla eli viisi ennakkoäänestyspaik- Äänestyspaikkojen lukumäärä pidetään aikaikaa ja 28 varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaa.

19 19 Lautakuntaa sitovat toiminnalliset tavoitteet Kunnan vaaliviranomaisten toiminnan oikeellisuuden ja valppauden varmistaminen Kotkassa toimitetuista ennakkoäänestyksistä yli Kotkan keskusvaalilautakunnalle saapuneista 99,9 % on asiakirjoiltaan hyväksyttäviä. Talousarvio 2003 Keskusvaalilautakunnan talousarviossa on varattu luottamushenkilöiden ja vaalityöntekijöiden palkkioihin ja palkkoihin. Kaupungin omiin ennakkoäänestyspaikkoihin ei ole tarkoitus palkata uutta henkilöstöä, vaan ensisijaisesti pyritään löytämään tarvittavat 4 vaalitoimitsijaa ja heille varahenkilöt kaupungin muista toimipisteistä. Suomen Posti Oyj:n hoitamaa ennakkoäänestystä varten on varattu Posti laskuttaa hoitamastaan ennakkoäänestyksestä :n perusmaksun ja lisäksi 0,70 /äänestäjä + alv. Laskelmassa on optimistisesti arvioitu, että vaalitauon jälkeen ennakkoon äänestäneitä olisi noin Viime eduskuntavaaleissa (1999) ennakkoon äänesti äänioikeutettua (vuonna äänioikeutettua). Oikeusministeriö suorittaa kunnille kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Hallituksen esityksessä vaalilain muutokseksi tuoksi määräksi on esitetty 1,70 / äänioikeutettu kunnan asukas. Korvaus maksetaan valtiollisissa vaaleissa, ei kunnallisvaaleissa. Talousarvioehdotuksessa laskelman perusteena on äänioikeutettua. Lopullinen määrä tarkentuu vasta kun äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi eli Lautakunnan tuloslaskelma KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP2001 TA2002 TA2003 Toimintakate Toimintatuotot. Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut. Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut menot Toimintakulut yhteensä Toimintakate yhteensä KESKUSVAALILAUTAKUNTA yht

20 TARKASTUSLAUTAKUNTA Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia määrittelee ne arviointikriteerit, joiden perusteella arviointikertomus laaditaan. Toiminnan painopistealueet Lautakunta arvioi kaupunkistrategian toteutumista valtuuston hyväksymien kriittisten menestystekijöiden perusteella. Lautakunta arvioi myös kaupungin sisäisen valvonnan toimivuutta. Onnistumista talouden hallinnassa arvioidaan tilinpäätöksestä, jota verrataan valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman tulos- ja rahoituslaskelmiin. Palvelutuotannon kehittämistä arvioidessaan tarkastuslautakunta seuraa muutoksia palvelutuotannon määrissä, kustannuksissa, laadussa ja asiakaspalautteessa. Palvelutuotannon kriittisiä menestystekijöitä ovat eri toimintojen organisointi ja johtaminen siten, että henkilöstöresurssit halliten kevennetään rakenteita. Palvelut järjestetään valtuuston päätösten mukaisina asiakaslähtöisesti. Toimenpiteet valtuuston kaupunkistrategian saavuttamiseksi Vaikuttavuus/Resurssien hallinta Talouden tasapainotus (vaikuttavuus) Talouden hallinta ja riittävä taloudellinen liikkumavara (resurssien hallinta) Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Vuosikate 2002 ja 2003 Valtuuston päätöksen mukainen tai parempi vuosikate Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet Seutuyhteistyössä onnistuminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Kotka - Haminan seudun elinkeinostrategian toteutuminen Elinkeinopolitiikan kohdentaminen Elinkeinostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kotkan - Haminan seudun työllisyysstrategian Seudun työpaikkojen säilyminen/lisäys toteutuminen Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Systemaattinen asiakaspalautteen keräily. Asiakaspalautteiden analysointi ja sen vaikutus palvelumuutoksiin. Prosessit ja rakenteet Rakenteiden keventäminen kaupunkiorganisaatiossa Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Organisaatioyksikköjen määrien Organisaatioyksiköiden ja henkilöstön vähentyminen määrän väheneminen lautakunnittain.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Hollolan kunta Tehtävä YHTEISET TALOUSASIAT. Päättää oman toimialansa painotuotteiden ja asiakirjojen hinnat. Toimialan johtaja

Hollolan kunta Tehtävä YHTEISET TALOUSASIAT. Päättää oman toimialansa painotuotteiden ja asiakirjojen hinnat. Toimialan johtaja 1 Päättää oman toimialansa painotuotteiden ja asiakirjojen hinnat Päättää hankintarajoista Kh konsernipalvelut, kukin toimielin omalta toimialaltaan Päättää oman toimialansa/ tulosalueensa hankinnoista

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian.

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian. 1 Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA N:otta/1998 ======================================================================== = 1 (6) KONSERNIOHJEET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 31.8.1998 Voimaantulo

Lisätiedot