KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2003-2007 TALOUSARVIO 2003"

Transkriptio

1 1 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2003

2 2 YLEISPERUSTELUT Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on työpaikka- ja väestökehityksen kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne vuodenvaihteessa): 1995/ / / / / / / Kotkan väestöstä nuorten osuus on vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Viime vuosien väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava: Vuodenvaihde Vuodenvaihde Vuodenvaihde 1999/2000 % 2000/2001 % 2001/2002 % , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: v v Lukum. % Lukum. % , , , , , , , , , , , ,7 Työpaikkakehitys on ollut seuraavaa: (Tilastokeskus, ennakkotieto) Tuoreimpien työpaikkatietojen perusteella työpaikkakehitys on ollut vuonna 2001 positiivista Kotkan - Haminan seudulla. Työttömyysaste oli vuoden 2001 lopussa 17,2 % (18.2 % vuonna 2000, 19,3 % vuonna.1999). Syyskuussa vuonna 2002 Kotkan työttömyysaste oli 14,8 %). Kaupunkistrategian tavoitteena on päästä positiiviseen tulokseen väestöllä ja työpaikoilla mitattuna jo vuonna 2005.

3 3 Asuntopoliittiset tavoitteet Kotkan asuntopoliittisena strategiana on, että kaupunkia kehitetään kestävän kehityksen periaatteeseen tukeutuvana viihtyisänä asuinkaupunkina. Asuntopolitiikan painopisteitä vuosina ovat - vapaarahoitteisen rakentamisen edellytysten luominen keskustojen tuntumaan, - omakotitonttien kaavoituksen lisääminen ja - vanhan kerrostalokannan peruskorjaus. Kotkan asuntotuotantotavoitteena on, että kaupunkiin rakennetaan 250 asuntoa vuodessa, joista vähintään 100 on vuokra- tai palveluasuntoja. Vuokra-asuntotuotantotavoitteena on täydentää muuta asuntokantaa. Strategiassa painotetaan kaupunkirakenteen eheyttä ja tiivistämistä, väestörakenteen tasapainoisuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Asuntojen perusparantamisen määrällisenä tavoitteena on 150 asuntoa/v. Pääosa vuokrataloasuntojen tuottamiseksi tapahtuu valtakunnallisten yleishyödyllisten vuokratalo-omistajien ja sijoittajien kautta. Kotkan Vuokratalot Oy keskittyy pääosin peruskorjausrakentamiseen. Kotka pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakennettavien asuntojen varustetaso täyttää tietoyhteiskunnan verkkovaatimukset. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Tavoitteena on tiiviin vuorovaikutuksen aikaansaaminen elinkeinoelämän ja kaupungin välille. Kaupunkistrategian mukaan toteutetaan aluekeskusohjelmaa ja seudullista elinkeinostrategiaa valittujen toimialojen puitteissa. Seudun elinkeinostrategian osaamisaloilla Kotka panostaa: -logistiikkaan, -prosessiteollisuuteen/metalliteollisuuteen verkostoineen, -teknologia- ja innovaatiopuistoon, -matkailuun, -IT-alaan, -energia- ja ympäristötekniikkaan ja -korjausrakentamiseen. Elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada aikaan vähintään Kotkan-Haminan seudulle vuosittain 500 työpaikan nettolisäys, josta lisäyksestä Kotkan osuus on 300 työpaikkaa. Seutuyhteistyön kehittäminen ja tavoitteet Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan on huolehdittava päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Seutuyhteistyö organisoidaan uudelleen ja vahvistetaan seutudemokratiaa sekä valmistellaan seutustrategia. Kaupunkistrategian mukaan Kotka muodostaa koko seutukuntana varteenotettavan vaihtoehdon pääkaupunkiseudun kasvulle ja laajenemiselle nopeutuneiden liikenneyhteyksien myötä. Edunvalvontaa seutuasioissa vahvistetaan. Maakunnan sisällä varmistetaan riittävä yhteistyö Kouvolan seutukunnan kanssa. Talouden kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen kehitys Epävarmuus talouskehityksessä jatkuu. Talouden tila heikkeni vuonna 2001 pitkän ja vahvan kasvukauden jälkeen. Vuodelle 2002 on ennakoitu alle 2 %:n kasvua. Suomen kasvu nopeutuisi vuoden 2002 lopulta alkaen kuitenkin niin, että tulevien vuosien kasvuvauhti jää alle kolmen prosentin. Kokonaistuotanto voisi valtion vuosien määrärahakehyspäätöksen mukaan

4 4 palata 3 %:n kasvu-uralle. Työvoiman kysyntä heikentynee ja työttömyysaste pyrkii kohoamaan. Valtiovalta harjoittaa tiukkaa finanssipolitiikkaa kolmen perussyyn pohjalta: tarve rajoittaa valtion menojen kasvua, varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin ja valtionvelan pieneneminen uhkaa pysähtyä lähivuosiksi. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Kunnallistalouden kehitysnäkymät Kuntasektorin taloudellinen tilanne kokonaisuutena ottaen parani jonkin verran vuonna 2001 vuosikatteella mitattuna. Tyypillistä on myös ollut kuntien tulojen epävakaus ja ennakoimattomuus. Vuonna 2002 kuntatalous pysynee kokonaisuutena ottaen vuoden 2001 tasolla. Kuntien talouden eriytymiskehitys on jo usean vuoden ajan jatkunut. Monen kunnan talous on huonossa kunnossa. Vuonna 2003 kuntatalous heikkenee ennen kaikkea siksi, että kunnallisveron tuoton kehitys on jäämässä jälkeen kuntien kustannustason noususta. Tähän ovat vaikuttaneet useana vuonna peräjälkeen toteutetut verovähennysten korotukset. Kunta-alan palkkaratkaisu vuodelle 2003 on talousarvion valmisteluvaiheessa avoin. Keskitettyä palkkasopimusta haetaan. Maltillisen palkkalinjan odotetaan jatkuvan myös vuonna 2003 ja sopimuskorotusten jäävän 2,5-3 %:n tuntumaan, mutta liukumien odotetaan olevan prosentin luokkaa. Vuoden 2002 alussa toteutettu kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutettiin pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin on tarkoitus sisällyttää kuntien arvonlisäpalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus pysyvästi. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 19,75 %. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kaupungin taloudellinen tilanne Taloussuunnitelmaan sisältyvien talouden tervehdyttämistoimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan vain vähän kaupungin rahoitusaseman vahvistumiseen. Talouden tasapainottaminen edellyttää henkilötyövuosiksi muutettuna mm. vuosina henkilöstön vähentämistä 390 vakanssilla. Luonnollisen poistuman määräksi on arvioitu 60 henkilöä/vuosi. Valtionosuuksia Kotkan kaupunki sai käyttötalouteen 45 milj. euroa vuonna Vuoden 2002 talousarvioon on merkitty valtionosuuksia 47 milj. euroa. Alkuvuoden kertymän perusteella arvio toteutuu. Kotkassa valtionosuutta vähentäviä tekijöitä ovat mm. asukasluvun väheneminen. Toisaalta väestön ikääntyminen ja korkea työttömyys ovat valtionosuutta lisääviä tekijöitä. Valtionosuuksiin tehdään valtion taholta 1,4 %:n indeksikorotus eli puolet täydestä määrästä (2,8 prosentista). Tämän lisäksi kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on tuomassa lisää valtionosuutta, mutta toisaalta edellyttää kunnilta vastaavaa panostusta. Vuoden 2003 valtionosuuksia Kotkan kaupunki saa käyttötalouteen arviolta n. 51 milj. euroa. Verotuloissa talousarviovalmistelun lähtökohtana on nykyinen tuloveroprosentti eli 18,00. Talouden kasvusta ja yleisestä n. 3-4 %:n palkkasumman kehityksestä huolimatta Kotkan verotuloihin ei ole odotettavissa vuoden 2002 talousarvion toteutumaan kasvua. Vaikka vuodesta 2001 vuoteen 2002 kunnallisveron kassakertymä kasvaa, kertymä heikkenee vuonna Vero-oikaisut vuosilta eivät kertaluonteisuutensa takia vaikuta kunnallisveron arvioituihin tilityskertymiin vuonna Tulopoliittiseen sopimukseen liittyy myös verotuksen keventämiseen liittyviä aineksia, mitkä heikentävät kunnallisveron tuoton kasvumahdollisuuksia. Yhteisöveron tuottoon liittyy myös suuria vaihteluita. Sen tuoton ennustettavuus nykyisen talouden kehityksen epävarmuuden huomioon ottaen on erittäin huono. Kuntien jako-osuus pienenee, osuus yhteisöveron tuotosta on vuodesta 2003 alkaen 19,75 %. Kiinteistöverosta ei odoteta olennaista lisätuottoa.

5 5 Muissa tuloissa vuonna 2003 Kotkan Vedeltä odotetaan samantasoista kassavirtaa kuin vuonna Kotkan Satama Oy:ltä edellytetään vuosittain tarkistetun sopimuksen perusteella vuosina tuloutusta 6 milj. euroa. Kaupungin ja Kotkan Energia Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan rahavirtatavoite Kotkan kaupungille on 3,6 milj. euroa vuonna 2003, vuodelle ,2 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitoksista (Kotkan Vesi, Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista ts. perusteet omistajapolitiikalle asettaa valtuusto. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymiä ja myöhemmin tarkennettuja konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä on kolme selvästi erottuvaa piirrettä: - ne yksiköt, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja joille voidaan asettaa tuottovaatimus, - ne yksiköt, joiden omistaminen perustuu kunnan joidenkin perustehtävien ylläpitoon ja joille ei aseteta tuottovaatimusta, ja - ne yksiköt, joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin ja joiden toiminta nojautuu myös kaupungin jatkuvaan toiminta-avustukseen. Liiketoimintaa harjoittavat tytäryhteisöt, joille asetetaan tuottovaatimus: Kotkan Energia Oy:n tehtävänä on ratkaista asiakkaidensa energiatarpeita laadukkaalla ja monipuolisella energiapalvelulla ympäristöarvoja ja taloudellisuutta kunnioittaen. Yhtiö harjoittaa energian tuotantoa, sen siirtoa ja jakoa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan toimintastrategian ja omistajastrategian, jossa omistaja on määritellyt liiketoiminnan kehittämistavoitteet tuleville vuosille. Se sisältää myös tulevien vuosien kokonaisrahavirran Kotkan kaupungille. Valtuusto on hyväksynyt Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön yhteissopimuksen, jonka mukaan Kotkan Energia Oy:n verkkoliiketoiminnat, sähkön myyntiliiketoiminnat ja tuotantoosuudet yhdistetään Kymenlaakson Sähkö Oy:öön. Sopimuksen mukaiset liiketoimintajärjestelyt toteutetaan v alkupuolella. KEO:n jakauduttua kaupunki myy Kotkan Sähköverkko Oy:n osakkeet Kymenlaakson Sähkölle. Kaupungin ja Kotkan Energia Oy:n välille laaditaan ja saatetaan valtuuston hyväksyttäväksi muuttuneita olosuhteita vastaava, energiatoimialan omistajastrategian mukainen uusi yhteistoimintasopimus. Tilikaudelta 2004 alkaen osinkotulot muodostuvat KEO:n ja KSOY:n jakamista osingoista. Tavoitteet: Vuodelle 2003 yhteistoimintasopimuksen mukaiset kertatuloutukset, joihin sisältyy energiastrategian mukainen 3,6 milj. euroa, vuodelle ,2 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa.

6 6 Kv: Kotkan Energia Oy on edelleen läsnä Baltiassa. Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kapasiteetin puolesta koko Helsingin nykyinen ja tuleva konttiliikenne voitaisiin siirtää Kotkan ja Haminan satamien nykyisiin konttiterminaaleihin. Molempia terminaaleja voidaan helposti luontoa kunnioittaen laajentaa. Tavoitteet: Kaupungille maksettavan resurssiluovutuskorvauksen määrä on vuosina sataman asiakkailta perittävine vuokrineen vuosittain 6 milj.euron tasolla Kotkan ja Haminan satamien alueellisen yhteistyön tiivistämisellä rakennetaan sellainen toimintamalli, jolla luodaan pääkaupunkiseudun rinnalle kilpailukykyinen satamaympäristö. Tytäryhteisöt, joille 0-tuottovaatimus Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimusja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Tavoitteet: Kotkan kaupunki on varautunut taloussuunnitelmassa tukemaan eurolla neljän tutkimusjohtajan palkkaamista. Tutkimusjohtajat rekrytoidaan pääasiassa viideksi vuodeksi. Aloina ovat koneiden ja laitteiden modernisoinnin tutkimusjohtaja, automaatiotekniikan tutkimusjohtaja ja korjausrakentamisen tutkimusjohtaja sekä energiatekniikan tutkimusjohtaja. Vuosittain kaupunki käy tavoite- ja tulosneuvottelut tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaavan esimiehen ja ko. tutkimusjohtajien kanssa. Kotkan-Haminan seudun Portti Oy:n tehtävänä on elinkeinoelämän edistäminen ja työpaikkojen turvaaminen sekä uusien luominen eteläisen Kymenlaakson alueella kehitysyhtiönä toimien. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa elinkeinoprojekteihin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdolliset isot investointihankkeet käsitellään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuoteen 2005 ulottuvaa Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä yhtiön kanssa. Tarkoituksena on lisätä kehitysyhtiön henkisiä ja aineellisia resursseja, että elinkeinorakenteen monipuolistamiseen pystytään panostamaan. Kotkan-Haminan seutu on hyväksytty vuosiksi ajoittuvaan aluekeskusohjelmaan. Tavoitteena on uusien työpaikkojen kaksinkertaistaminen. Portin yrityspalveluyhtiöllä on keskeinen vastuu ohjelman elinkeinohankkeissa. Tavoitteena on kokonaisuudessaan vahvistaa seudun liikenteellistä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkeatasoista osaamista, monipuolistaa elinkeinorakennetta, huolehtia laadukkaasta elinympäristöstä ja korkeatasoisista sekä tehokkaasti tuotetuista palveluista. Tavoitteet: Elinkeinopoliittisia kehittämistoimenpiteitä varten on erikseen varattu seudullisesti kunkin kunnan osuutena 17,22 euroa/asukas. Seudun elinkeinostrategiaan sisältyvien ja aluekeskusohjelman hankkeiden avulla oletetaan syntyvän seutukohtaisesti 500 uutta työpaikkaa vuodessa, joista Kotkalle yli 300 uutta työpaikkaa vuodessa. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottamalla ja ylläpitämällä tyydyttää kaupunkilaisten asumistarvetta. Yhtiö osaltaan toteuttaa Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Tavoitteet: Lähivuosina pääpaino yhtiön toiminnassa on sen omistamien kiinteistöjen peruskorjauksissa ja kiinteistöjen laatutason parantamisessa. Yhtiön tavoitteena on tyhjien asuntojen vuokraaminen esim. opiskelijoiden käyttöön. Kotkan Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalatutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tutkimuskeskuksen käyttäjinä ovat Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalatalou-

7 7 den tutkimuslaitos. Yhtiön osakepääomasta Kotkan kaupungin osuus on 93,75 % ja Helsingin yliopiston 6,25 %. Tavoitteet: Yhtiö hoitaa pääomakulunsa. Kävijätavoite on toimintavuotena kävijää. Tavoitteena on järjestää tutkimuskeskuksen puitteissa myös 3-4 alan symposiumia ja saada lahjoitusprofessuurin myötä maretariumiin toimiva tutkimusyhteisö. Kotkan Tennishalli Oy:n tehtävänä on omistaa ja hallita Ruonalaan rakennettua tennishallia ja ulkokenttiä sekä harjoittaa tennishallin tilojen ja ulkokenttien vuokraustoimintaa samoin kuin tennisurheiluun liittyvää muuta toimintaa. Kaupungin omistusosuus on 62 %. Tavoitteet: Toimintaa toteutetaan omakustannuspohjalta. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina lukien 18 %:n osuudella. Tavoitteet: Tavoitteena on alueellisen vedenjakeluyhtiön perustaminen tehdyn selvityksen perusteella. Kymenlaakson vedenhankinnan kehittämistyötä jatketaan. Tytäryhteisöt, joiden toiminta perustuu myös kaupungin toiminta-avustukseen Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä sekä tukea Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kansainvälisenä kulttuurikaupunkina. Vuosina teatteri toimii poikkeusolosuhteissa teatteritalossa suoritettavien turvallisuus- ja työsuojelullisten korjausten vuoksi, jotka toisaalta vähentävät katsojamäärää alle katsojan ja toisaalta tuovat rakennustöiden vuoksi lisäkustannuksia. Tavoitteet: Tavoitteena on olla katsojamäärältään Kaakon johtava ammattiteatteri. Kaupungin toiminta-avustus on 1,6 milj. euroa. Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Yhtiön toiminnan rahoitus tapahtuu pääosin omistajien toiminta-avustuksin omistuksen mukaisessa suhteessa ja valtionosuuksin. Omistajien toiminta-avustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Tavoitteet: Yhtiö järjestää 50 konserttia, joissa kuulijoita yhteensä Lisäksi orkesteri avustaa Kotkan ja Kouvolan teattereiden musiikkiproduktioissa tarpeen mukaan. Yhtiölle myönnetään toiminta-avustusta vuodelle 2003 yhteensä euroa josta Kotkan kaupungin osuus ( 66,5 % ) on 0,8 milj. euroa. Kotkan Meripäivät Oy:n tehtävänä on kaupungilta saamansa toiminta-avustuksen ja oman varainhankintansa turvin järjestää mahdollisimman näyttäviä ja kiinnostusta herättäviä tapahtumia, jotka sisällöltään tukevat merikaupungin imagoa. Tavoitteet: Kaupungin toiminta-avustus on euroa vuodelle Yhtiön toimintaa pyritään entistä enemmän rahoittamaan maksutuloilla. Talouden sopeuttaminen ja tasapainottaminen Kaupunkistrategiassa on asetettu talouden tasapainotus ensisijalle. Sen mukaisesti talousarvion 2003 ja suunnitelman laadinnan lähtökohtana on ollut se, että edellytykset kunnan hyvinvointitehtävien hoitamiseen turvataan. Tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen. Kaupungin vuosien tulokehitys ei tuo taloudellista liikkumavaraa, jolla nykyinen palvelutuotanto voidaan ylläpitää ja aikaisempien vuosien alijäämät kattaa. Nykyisillä tuloperusteilla rahoitettavaan palvelutuotantoon tehdään rakenteellisia ja henkilöstön vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä niitten peruslinjausten pohjalta, jotka on jo taloussuunnitelmassa mainittu. Päätösten mukaisesti vuoden 2002 talousarviossa ja mahdollisesti tilinpäätöksessä esiintyvä alijäämä katetaan vuosien 2003 ja 2004 tilinpäätöksissä syntyvillä ylijäämillä. Tähän pohjautuen taloussuunnitelma perustuu siihen, että toimintakulut reaalisesti vähenevät vuoden 2002 kustannustasossa 272 milj. eurosta 262,5 milj. euroon eli 9.5 milj. euroa.

8 8 Taloussuunnitelmassa jatketaan palvelurakenteisiin ja organisaatioon liittyviä muutoksia. Nykyiset tuloperusteet eivät anna mahdollisuuksia nykyisen menotason säilyttämiselle. On muutettava palvelurakenteita tai muutettava tuloperusteita. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Lisäksi suosituksia ja ohjeita antaa Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on yleisperustelu-, strategia-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi-, kunnalliset liikelaitokset - ja rahoitusosa. Strategiaosassa on asetettu kaupunginvaltuuston päättämille kriittisille menestystekijöille vuositavoitteet. Ne ovat kuntalain tarkoittamia toiminnallisia tavoitteita. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, tulosalue- tai toimintokohtaisesti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtäväalueittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty toimielimittäin taloussuunnitelmassa seuraavasti: - Aineeton käyttöomaisuus, - Irtain omaisuus, - Kiinteä omaisuus, - Talonrakennus ja - Julkinen käyttöomaisuus. Investointien perustelut on esitetty hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointeihin kohdistuneet karsinnat ilmenevät sekä yhteenvetotiedoissa että mahdolliset huomautukset tekstiosan perusteluissa. Rahoitusosassa esitetään kunnan vuosikatteeseen vaikuttavat tulo- ja menoerät: verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja menoerinä arvonlisäveron takaisinperintä, korkokulut ja muut rahoituskulut. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Näiden arvioinnin jälkeen saadaan arvio kaupungin rahoitustarpeesta. Talousarvion rahoitusosa esitetään myös rahoituslaskelmakaavan muodossa. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Strategiaosassa esitetään ne kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen visionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on määritelty vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet (valtuusto ). Ne ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Käyttötalousosa Toiminnallisista tavoitteista kaupunkistrategian saavuttamiseksi on talousarviokirjassa yhteenveto toimielimittäin. Lisäksi ne on esitetty tehtä-

9 9 väkohtaisesti (tulosalueittain) taulukkomuodossa, jossa tavoitteelle on asetettu arviointikriteeri/tavoitetaso. Tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Lisäksi voi olla lautakuntaa sitovia tehtäväkohtaisia (tulosaluetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty myös taulukkomuodossa tavoite/arviointikriteeri/tavoitetaso. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (kh tai kv). Tulosalueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi kustannusvaikutuksineen. Toimielimen sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava ja samalla selvitettävä, millä tavoin tarvittava kate tai katteet koostuvat. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että Aineettomassa käyttöomaisuudessa ja Kiinteässä omaisuudessa se on menon loppusumma, Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen loppusumma, Julkisessa käyttöomaisuudessa se on teknisen toimialan menokohtie nettomääräinen loppusumma ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan menokohtien nettomääräinen loppusumma. Tuloslaskelma- ja rahoitusosassa kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvan rahoitusosan sitovan määrärahan muodostavat korko- ja rahoitusmenojen yhteismäärät. Antolainojen osalta sitovuus on antolainojen määrät kohteittain. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen muutos. Lainojen nettolisäys ei saa olla budjetoitua suurempi tai vähennys budjetoitua pienempi. Tulos- ja rahoituslaskelmaosien tulojen poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen on otettava huomioon seuraavaa: 1. Kaupunginhallituksen johtosäännön 5 :n 1-kohdan tarkoittaman hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa ja teknisen lautakunnan johtosäännön 6 :n 2-kohdan tarkoittama hinnan, vaihtoarvon ja korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 :n 4-kohdan tarkoittama vahingonkorvauksen enimmäismäärä on euroa ja 6 :n 2-kohdan tarkoittama helpotuksen tai vapautuksen enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallituksen johtosäännön 5 :n 14-kohdan tarkoittama tilapäisluoton ottamisen enimmäismäärä on 12 miljoonaa euroa. 3. Teknisen lautakunnan johtosäännön 6 :n 10-kohdan tarkoittama rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustusten töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 4. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään elinkeinopoliittisista syistä oikeus sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin yksittäisen hankkeen ollessa enintään euroa. Hanke on kuitenkin tuotava jälkikäteen päättävien elimien käsittelyyn.

10 10 Seuraavia Kotkan kaupungin johtavia viranhaltijoita pidetään tilivelvollisina toimielinten jäsenten lisäksi: Kaupunginjohtaja Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveystoimi Toimialajohtaja, sivistystoimi Toimialajohtaja, tekninen toimi Palopäällikkö Ympäristökeskuksen päällikkö Rakennustarkastaja Kaupunginlakimies, keskusvaalilautakunnan osalta Maankäyttöpäällikkö Kaupungininsinööri Talonrakennuspäällikkö Kiinteistöpäällikkö Hallintopäällikkö, tekninen virasto Kotkan Veden toimitusjohtaja Kymijoen työterveys, toimitusjohtaja Kulttuuritoimen johtaja Liikuntatoimen johtaja Nuorisotoimen johtaja Ammatillinen koulutuskeskus, johtava rehtori Peruskoulut, lukiot, koulutuspäällikkö Kirjastotoimen johtaja Museotoimen johtaja Kotkan opiston rehtori Vastuualueen johtajat, sosiaali- ja terveystoimi Sijoitustoimintaa koskevat perusteet 1. Sijoitustoiminnan määritelmät Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kaupungin toimialaan liittyvää sijoittamista ja kassavarojen sijoittamista. Lisäksi kaupungilla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja. Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kaupungin tai seutukunnan alueella. Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämää ovat rahoitusarvopaperit ja pankkisaamiset, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Lahjoitusrahavarat ovat rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia, joiden sijoittamista ohjaa rahastosääntö. 2. Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet Sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan ja että sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta. Sijoitusten rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialaan liittyvissä sijoituksissa. Kassavarojen sijoituskohteet ja palvelut on kilpailutettava. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kaupungin yhteiskunnallisten velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Toimialoja, jotka suljetaan sijoitustoiminnan ulkopuolelle, ovat ase- tupakka- ja alkoholiteollisuus sekä maat ja yritykset, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, YK:n määrittelemiä perusoikeuksia tai jotka toimivat ympäristöä vahingoittavalla tavalla. 3. Toimialasijoittamisen perusteet Toimialasijoituksia voidaan tehdä ensisijaisesti sekä osake- ja osuuspääomasijoituksina kaupungin tytäryhteisöjen tai kaupungin palveluja tuottavien yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Käyttöpääomarahoitusta voidaan antaa vain poikkeustapauksissa lyhytaikaiseen rahoitukseen. Toimialasijoituksen tuottotavoitteesta päättää valtuusto sijoituspäätöksen yhteydessä tai vuosittain talousarviossa. Antolainojen tuottotavoite sidotaan ensisijaisesti kaupungin ottolainauksen keskikorkoon tai laissa määrättyyn korkoon. Tuottoa määrättäessä otetaan huomioon lainan käyttötarkoitus. Liiketoimintaan myönnetyissä lainoissa voidaan käyttää viitekorkona myös markkinakorkoa. Kaupunki voi tehdä oman pääoman ehtoisia sijoituksia, joille ei makseta osinkoa tai muuta korvausta. Toimialasijoituksessa tulee tehdä riskikartoitus sijoituskohteena olevasta toimialasta, yhteisöstä ja hankkeesta. Riskikartoituksessa tulee arvioida riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisen negatiivisen riskin kokonaismäärä sekä esittää käytettävissä olevat suojautumiskeinot.

11 11 Toimialasijoituksesta päättää valtuusto osoittamalla siihen talousarviossa määrärahan. Toimivalta määrärahan jakamisesta tai jaksottamisesta voidaan hallinto- tai johtosäännössä siirtää kaupunginhallitukselle tai muulle toimielimelle. Lainasaamiseen liittyvästä vakuusvaatimuksesta päättää valtuusto tai muu hallinto- tai johtosäännössä määrätty toimielin. 4. Kassavarojen sijoittaminen Kassaylijäämää voidaan sijoittaa euroalueella kohteeseen, jossa luottoriski pääoman tai sen koron menettämisestä on vähäinen. Kysymykseen tulevia sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitaalisopimus, korkorahastorahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos taikka yritys tai muu yhteisö, joidenka luottokelpoisuusluokka on AAA - BBB. Osakesidonnaisista instrumenteista sallittu on osakeindeksilaina mainituissa kohteissa. Kassaylijäämän sitominen yli vuodeksi määräaikaistalletukseen tai muuhun instrumenttiin, joka ei ole avistaehtoinen tai jälkimarkkinakelpoinen, edellyttää talousarviossa kaupungin erikseen asiassa tekemää päätöstä. Kassaylijäämää koskevan sijoitussalkun hajauttamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia enimmäis- ja vähimmäisosuuksia. Kaupunginhallitus päättää myös allokaatiosta mainituissa välyksissä. Muista sijoitustoimintaan liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus, joka voi edelleen siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Toimivallan siirrosta määrätään kaupunginhallituksen johtosäännössä. 5. Valvonta Kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle selvityksen vuosiraportoinnin yhteydessä kassavarojen määrän ja arvon kehityksestä. Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet tulevat voimaan alkaen. Talouden ja toiminnan seuranta, raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimialatasolla ja tulosaluetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Strategiaan sisältyvien sitovien tavoitteiden sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti toimitetaan kolme kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talousarvion perustelut Tuloperusteet/menoperusteet/talousarvion painopistealueet Seuraavassa perusteita muutamille rahoitusosan tulo- ja menoerille: Kunnan verotulot Suunnittelukauden lähtökohtana on tuloveroprosentti Kunnallisveroon on tehty valtiovallan taholta jatkuvasti verotuottoa koskevia vähennyksiä ja samanaikaisesti on korkeaa työttömyyttä ja vuodesta toiseen asukasluvun vähenemistä. Nämä ovat merkinneet Kotkallekin monen miljoonan euron tulomenetyksiä. Vuoden 2003 verotuotto alenee vuoden 2002 tasosta. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 19,75 %. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jako- osuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kiinteistöveron perusteihin ei muutoksia vuodelle 2003.

12 12 Valtionosuudet Kotkan kaupunki sai käyttötalouteen 45 milj. euroa vuonna Vuoden 2002 talousarvioon on merkitty valtionosuuksia 47 milj. euroa. Vuoden 2003 valtionosuudet ovat Kotkan kaupungille käyttötalouteen arviolta n. 51 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi saa valtionosuutta kansallisen terveysprojektin nimissä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että vastaava panostus tulee myös kunnalta, aikuisiän hammashuollon laajeneminen kokovuotiseksi lisää kustannuksia, mutta myös valtionosuuksia, opetus- ja kulttuuritoimeen ei tule merkittäviä valtionosuusmuutoksia, niiden yksikköhinnat lasketaan vuoden 2001 tietojen perusteella. Verotulotasauksen vaikutusta ei voida ennakollisesti vielä tarkasti laskea. Valtionosuudet (1 000 euroa) Tp 2001 Ta 2002 Ta /2003 kasvu % Yleiset valtionosuudet Sosiaali- ja terveystoimi ,6 Sivistystoimi ,3 Yhteensä ,4 Korkotuotot Tuottoihin sisältyy asunto-, ensiasunto-, yritys-, teollistamissopimuslainojen ja muiden antolainojen korot sekä arvion talletuskoroista. Tulokohtaan sisältyy myös Kotkan Energia Oy:lle annetusta lainasta korkotuloja sekä kunnalliselta liikelaitokselta, Kotkan Vedeltä. Muut rahoitustuotot Kunnallisesta liikelaitoksesta, Kotkan Vedestä, saadaan peruspääoman korkoa 1,2 milj. euroa ja Kotkan Satama Oy:ltä 0,5 milj. euroa. Muut tulot Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan myyntivoittoja yhteensä 2,9 milj. euroa. Korkokulut Korkokulujen arvioinnissa on lähdetty siitä, että lainakanta hieman kasvaa. Lyhytaikaisen lainarahoituksen limiitiksi esitetään 16 milj. euroa koskien myös koko Kotkakonsernia. Muut rahoituskulut Menokohta sisältää myös kertaluontoisiin poistoihin 0,2 milj. euroa. Antolainat Varaus talousarviovuonna mahdollisesti esiin tulevia lainanantoja varten. Antolainojen myöntämisestä päätetään erikseen. Antolainojen lyhennykset Antolainojen lyhennyksiin tuloutetaan lyhennykset asunto-, vastaantulo-, yrityslainoista sekä lyhennykset muista lainoista. Maksut Kaupungin talouden kannalta merkittävien maksujen perusteisiin ei ole esitetty oleellisia muutoksia. Jätteenkäsittelymaksuja korotetaan 5 % jäteveron nousun vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen maksutulot lisääntyvät vuoden 2002 tasosta 4 %. Menoperusteet Talousarvio 2003 sisältää 3,5 %:n palkankorotusarvion. Sosiaali- ja eläkemaksuprosenttina palkoista on käytetty yhteensä 34,5 %. Toimialojen nettomenot (1 000 euroa) Tp 2001 Ta 2002 Ta /2003 kasvu % Keskushallinto ,95 Sosiaali- ja terveystoimi ,75 Sivistystoimi ,86 Tekninen toimi ,63 Kotkan Vesi ,05 Kymijoen työterveys ,95 Rahoitusosa ,19 Yhteensä ,59

13 13 Henkilöstö Kaupungin henkilöstöön kohdistuvat kehittämistavoitteet on linjattu henkilöstöstrategiassa sekä siihen liittyvässä järjestöjen ja työnantajan tekemässä sopimuksessa sekä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Konkreettiset vuosittaiset tavoitteet määritellään talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarviovuonna ja sitä seuraavina vuosina kaupungin haasteena tulee olemaan henkilöstömäärän suhteuttaminen tarjottaviin palveluihin, henkilöstön työkyvyn ylläpito, varautuminen tulevien vuosien eläköitymiskehitykseen sekä palkkakehitys, joka on sidoksissa valtakunnalliseen ratkaisuun. Sisäisiä kehittämiskohteita ovat henkilöstöhallinnon, raportoinnin ja rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Kehittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että mainitut toiminnot palvelisivat mahdollisimman hyvin kaupungin sisäisten asiakkaiden ja rekrytoinnin osalta myös ulkoisten asiakkaiden tarpeita. Vuonna 2003 on päättymässä esimiesten valmennushanke. Kaupungin palveluksessa on 4000 työntekijää ja esimiehiä on noin 280. Uusille esimiehille järjestetään jatkossakin perehdytys- ja valmennuskoulutusta, joka on pienimuotoisempaa kuin meneillään oleva prosessi. Työyhteisöille on suunnitteilla heidän tarpeistaan lähteviä tilauskoulutuksia. Investointitoiminta Kotkan kaupungin investointitoimintaa varten tehtävissä määrärahavarauksissa on ollut pääperiaatteena viime vuosina se, että vain sellaiset kohteet ovat etusijalla, jotka - pyrkivät hillitsemään käyttömenoja, - ovat tuottavia investointeja ja - koskevat perusrakenteen ylläpitoa. Investointiosassa käsitellään kaupunkiin hankittavan käyttöomaisuuden määrärahat, mikäli omaisuuden hankinta-arvo ylittää euroa ja tämä omaisuus on kaupungin toiminnassa käytettävissä useampana kuin kahtena tilikautena. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankesuunnitteluohjeet, joita tulee noudattaa kaikissa sellaisissa talonrakennushankkeissa, jotka ovat erillisinä kohteina kaupungin taloussuunnitelmassa ja kaikissa valtionosuuksia saavissa hankkeissa sekä hankkeissa, joissa tuotetaan uudenlaista palvelua tai toimintaa kuntalaisille ja joilla on yleistä merkitystä. Mikäli hankesuunnitelman mukainen kustannusten suuruusluokka muuttuu, asia käsitellään uudelleen kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Henkilöstön määrän kehitykseen pyritään hakemaan ratkaisu. Vuoden 2002 lopulla tehtiin ratkaisu määräaikaisten tehtävien vakinaisesta täyttämisestä. Samalla lakkautettiin suuri joukko tyhjänä olevia tehtäviä. Ratkaisulla selkeytetään henkilöstösuunnittelua ja saatetaan määräaikaisten käyttö työsopimuslain mukaiseksi. Henkilöstön työhyvinvoinnista on pidettävä huolta. Työkykytoimintaa tehostetaan ja kehitetään mm. lisäämällä paikallista toimintaa sekä tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan eläköityminen ja pyritään turvaamaan tarvittavan henkilöstön saanti tulevina vuosina. Kunnalliset sopimukset päättyvät Talousarviolaadinnan yhteydessä arvioitu palkkamenojen kustannustason nousu on 3,5 %. Palkkatason nousuvaatimukset ovat joillakin työntekijäryhmillä huomattavasti yleistä tasoa korkeammat. Henkilöstön huomioimis- ja palkitsemiskäytännöistä on tulossa syksyn aikana esitys. Seudullinen työllisyysstrategia valmistui Työllisyydellä on suuri merkitys seudun ja kaupungin talouteen ja koko yhteisön elämään. Työttömyys on merkittävin syy syrjäytymiseen. Työllisyysstrategian toimenpitein pyritään edesauttamaan työllisyyttä seudulla. Kaupungilla on toiminnassa merkittävä rooli. Hanke-esitykset valmistuvat syksyn aikana. Vuoden 2003 investointitaso on Talonrakennuksessa rahallisesti puolet suurempi kuin vuoden 2002 taso. Talonrakennuksessa merkittävimmät ovat vanhojen kiinteistöjen korjaaminen mm. (Teatterikiinteistö, Kirjastotalon ilmastointi, Rauhalan päiväkoti, Velhonkallion koulun muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen, Kangaskadun varikko, Front Office-palvelupiste Kaupungintaloon) Kotkan kaupunki ei saa valtionosuutta ainakaan lähivuosina Rauhalan, Helilän ja Haukkavuoren koulujen saneeraukseen. Katariinan koulun tulevasta käytöstä ei ole päätöksiä. Siksi sitä ei ole sisällytetty investointiohjelmaan. Kaupungin on arvioitava kouluverkkoa ja suunnitelmiin sisältyvää koulujen saneerausaikataulua. Julkisessa käyttöomaisuudessa (kunnallistekniikassa) pääpaino on Mussalon satamaan liittyvässä Siikasaarentien rakentamisessa kunnallistekniikassa. Liikenneväylissä Takojantie/Kotkantie-risteyksen järjestelyissä ja Karhulan kanjonin siltojen peruskunnostuksessa. Kaikkiaan julkinen käyttöomaisuus on määrärahoiltaan talousarviovuonna vuoden 2002 tasoa eli 4 milj. euroa.

14 14 KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunkistrategian toteuttaminen 2003 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kotkan kaupunkistrategian Meiän Kotka. Valtuuston asettama kaupunkistrategian laadintaryhmä toimii strategian toteuttamisen ja seurannan ohjausryhmänä. Se ohjaa ja koordinoi toimialastrategioiden valmistelutyötä. Toimialastrategioiden laadinta käynnistetään kevään 2002 aikana. Kotkan Visio 2010 MEIÄN KOTKA Merikaupunki Kotka on aloitteellinen kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistäjä. Kotkalaisuus perustuu, aktiiviseen osallistumiseen, yrittäjyyteen, omaan vastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kotka käyttää kaikissa toiminnoissaan uusinta tietämystä väestön ja ympäristön hyvinvoinnin kehittämisessä. Kotkan Visio 2010 on kaupunginvaltuuston strateginen tahtotila, joka sisältää elementtejä nykyisistä ja tulevista mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Visio luo jännitteen nykytilan ja tulevaisuuden välille paljastaen ongelmia ja ohjaten kaupunkistrategiaa. Kotkan Visio 2010 on tarkemmin selvitetty erillisessä asiakirjassa. Vaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Seutuyhteistyössä onnistuminen Seutuvolyymin hyödyntäminen yhteistyössä Talouden tasapaino Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen Rakenteiden keventäminen kaupunkikonsernissa Hyvinvoinnin turvaaminen Palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Työpaikka- ja väestökehitys Elinkeinopolitiikan kohdentaminen Resurssit Talouden hallinta ja riittävä taloudellinen liikkumavara Henkilöstöresurssin hallinta Elinkeinoelämän palvelutuotteet Osaaminen ja uudistuminen Henkilöstön hyvinvointi Johtaminen Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Tieto-taito

15 15 Vaikuttavuus 1. Talouden tasapainotus Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Vuosikate Talouden sopeuttamisohjelma valmis, ohjelmassa pysytään Vakavaraisuuden parantaminen Talouden sopeuttamisohjelma valmis, ohjelmassa pysytään 2. Hyvinvoinnin turvaaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Hyvinvointitase (ml. turvallisuus, viihtyvyys, Vertailukuntien (15 suurinta) keskiarvo palvelut) Väestön odotettavissa oleva elinikä Elinikä nousee Lasten osuus väestöstä Ei määritelty vielä 3. Työpaikka- ja väestökehitys Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Muuttotase Muuttotase positiivinen (kuntien välinen) +200 Syntyvyys/kuolleisuus Syntyvyys + 70/v. Seutukohtaiset työpaikat Nettolisäys > 500/vuosi (Kotkan työpaikat yli 300) Valmistuneiden sijoittuminen Kotkaan Ei määritelty vielä Alueellisen työll.strategian onnistuminen Ei määritelty vielä 4. Seutuyhteistyössä onnistuminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Seutustrategian luominen Strategia laadittu Seutuyhteistyön organisointi Malli luotu ja kokeilu käynnissä Ylikunnalliset palvelut Yhteistyö lisääntynyt 5. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Osallisuuden edistäminen Palautejärjestelmät Verkkodemokratian edistäminen Sähköinen asiointi, 70 % kotkalaisista verkoissa Prosessit ja rakenteet 6. Rakenteiden keventäminen kaupunkiorganisaatiossa Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Toimintakulujen kehitys Toimintakate paranee Organisaation kehittäminen Nykyistä asiakaslähtöisempi organisaatio Ilmapiiri ja asenne, Henty Vuosittainen ilmapiirikartoitus, parannus entiseen

16 16 7. Palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Osallistamisjärjestelmien kehittäminen ja Suunnitelmat valmiina kattavuus Toimintamallien uudistaminen Käynnistetty 8. Elinkeinopolitiikan kohdentaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Aluekeskusohjelman toteuttaminen Ratkaisut tehty ja työnjako mm. osaamiskeskusohjelman kanssa toimii Seudullisen elinkeinostrategian toteutuminen Käynnissä Kotkan omat elinkeinopoliittiset toimenpiteet, kiinteistöinvestoinnit Jokaisella toimialalla hankkeita käynnissä Koulutus ja tutkimusyhteistyö Työvoimaa saatavilla 9. Seutuvolyymin hyödyntäminen yhteistyössä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Yhteisesti järjestettyjen palveluiden määrä Määritetty seutustrategian yhteydessä Yhteisen suunnittelun määrä/kattavuus Uusi seutuorganisaatio toimii Resurssien hallinta 10.Talouden hallinta ja riittävä taloudellinen liikkumavara Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Menorakenne Vuosikate 14 M Rahoituksen riittävyys Maksuvalmiuden turvaaminen Investoinnit Tuottavat investoinnit toteutetaan, peruskorjausohjelma, aktiivinen omistajapolitiikka 11. Henkilöstöresurssien hallinta Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen Henkilöstötilinpäätöksen hyödyntäminen Henkilöstömitoitukset, painopisteen tarvekartoitukset Vähennys 110 (2002) (2003) 12. Elinkeinoelämän palvelutuotteet Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Yrityspalvelut Ei määritelty vielä Vapaa-ajan palvelut Ei määritelty vielä Tonttitarjonta ja kaavoitus Riittävä tonttitarjonta ja kaavoitusvalmius

17 17 Osaaminen 13. Johtaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Arviointijärjestelmän ja seurannan tehostaminen Strateginen johtamisjärjestelmä käytössä Verkostoituminen ja esimieskoulutus Esimieskoulutus toteutunut vuoden 2003 aikana 14. Tieto-taito Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Elinkeinoelämää tukeva koulutustarjonta Ei määritelty vielä Seudullinen koulutusyhteistyö Ei määritelty vielä Tietohallinnon valmiudet Ei määritelty vielä Tutkimustoiminnan tukeminen ja käynnistäminen yhteistyössä yliopistojen kanssa Korkeimpien opinnäytteiden ja tutkimusten tukeminen (mm. 6 väitöstä) 15. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Toimialarajat ylittävien palveluketjujen/prosessien Horisontaaliset prosessit kuvattu suunnittelu Asiakaslähtöisten kriteerien määrittely Ei määritelty vielä Itsearviointi Ei määritelty vielä 16. Henkilöstön hyvinvointi Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Työilmapiiritutkimukset vuosittain Työilmapiiri ja työkyky parantunut HTP:n hyödyntäminen Ei määritelty vielä Työmotivaatio Ei määritelty vielä TYKY-toiminta Ei määritelty vielä

18 KESKUSHALLINTO Toimialakohtainen yhteenveto Keskushallinnon toimialaan kuuluvat keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastustoimisto, keskusvirasto ja rahatoimisto. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta eivät ole keskushallinnon virkamiesjohdon tai kaupunginhallituksen apuelimiä, vaan ovat suoraan valtuuston alaisia. TP2001 TA2002 TA2003 TS2004 TS2005 Tuotot Kulut Kate KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Marianna Ruonala Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta huolehtii ottamansa henkilökunnan avulla vaalilain tarkoittamista kunnan keskusvaalilautakunnalle määrätyistä vaalien sekä eri laeilla säädettyjen kansanäänestysten järjestelyihin liittyvistä tehtävistä. Keskusvaalilautakunta järjestää vaalien ja kansanäänestysten ennakkoäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen kunnassa kaupunginhallituksen asettamien vaalilautakuntien ja toimikuntien sekä ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiden avulla. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Maaliskuussa 2003 järjestetään kansanedustajain vaalit. Vuonna 2004 järjestetään sekä europarlamentti- että kunnallisvaalit. Vuonna 2005 ei järjestetä vaaleja, mutta vuoden lopulla alkaa valmistautuminen tammikuun 2006 presidentinvaaleihin. Toiminnan painopistealueet Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Ennakkoäänestyksen järjestäminen on ensimmäistä kertaa kokonaan kunnan vastuulla kansanedustajain vaaleissa Toimenpiteet kaupunkistrategian saavuttamiseksi Vaikuttavuus Kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen Pyritään turvaamaan äänestyspalvelujen saavutettavuusemmalla tasolla eli viisi ennakkoäänestyspaik- Äänestyspaikkojen lukumäärä pidetään aikaikaa ja 28 varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaa.

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 45 TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSÄÄNTÖ 1. Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, taloushallinnossa noudatetaan tämän säännön määräyksiä.

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSÄÄNTÖ 1. Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, taloushallinnossa noudatetaan tämän säännön määräyksiä. NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSÄÄNTÖ 1 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMINEN 3 KONSERNIOHJAUS 4 TALOUSSUUNNITTELU Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, taloushallinnossa noudatetaan tämän säännön määräyksiä.

Lisätiedot