SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAEHDOTUS SELOSTUS RIIHISAARI 1. KAUPUNGINOSA, KOHDE 136

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAEHDOTUS SELOSTUS RIIHISAARI 1. KAUPUNGINOSA, KOHDE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM luonnos VIREILLETULO PVM. kh TEKNINEN LTK. PVM luonnos NÄHTÄVÄNÄ OLO luonnos ehdotus ehdotus ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM. LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) SAVONLINNA PUH paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB TELEFAX Sivu 1 / 22

2 1.2 Perustiedot Kaavan nimi on Riihisaari. Kohdenumerointi 136 tulee kaavoitusohjelmasta. Kaupunginhallitus on tehnyt Riihisaaresta kaavoituspäätöksen Kaavan vireille tulo ja vaiheet on muilta osin esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. Asemakaava laaditaan 1. kaupunginosan Riihisaaren alueelle. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavamuutoksella muodostuu 1. kaupunginosan kortteli 55. Riihisaaren maapohja ja sillä sijaitseva maakuntamuseo sekä ympäröivät vesialueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. 1.3 Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitse Savonlinnan 1. kaupunginosassa Savonlinnan matkailun ydinalueella Olavinlinnan vieressä. Suunnittelualueella on maa-aluetta noin 2 ha ja vesialuetta noin 3 ha. Riihisaari ja sillä sijaitseva makasiinirakennus suojeltu vuoden 1964 rakennussuojelulailla (suojelupäätös vahvistettu valtioneuvostossa, liite 6), ja on osa Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristö- ja maisema-aluetta (RKY , valtioneuvosto). Entisessä viljamakasiinissa toimivat nykyisin maakuntamuseo sekä sen ja Metsähallituksen näyttelyt. Näyttelytiloja täydentää museolaivalaituri saaren etelärannassa. Metsähallituksen toimistotilat ovat Linnankadun puutalokorttelialueella. Sivu 2 / 22

3 Kaava-alueen rajaus ilmakuvan päällä 1.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Pitkän tähtäimen visiona on kehittää Riihisaaresta maakuntamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Metsähallituksella on jo nykyisin museon yhteydessä Nestori - Saimaan luontonäyttely ja retkeilyinfo. Kaavamuutoksessa otetaan kantaa Riihisaaren suojelukokonaisuuden säilymiseen ja suojelun perusteisiin sekä mahdollisen lisärakentamisen määrään. 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Perustiedot Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Kaavamuutoksen tavoitteet Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne... 5 Sivu 3 / 22

4 2.1.1 Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Vaihtoehdot SELVITYS ALUEESTA Maisema- ja kaupunkikuva Yhdyskuntarakenne Rakennettu kulttuuriympäristö Makasiinirakennus Makasiinirakennuksen kuntoarvio Luonnonympäristö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Aluevaraukset Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Riihisaaren miljöösuunnitelma v Liite 3: Rakennushistoriaselvitys v Liite 4: Luontokartoitus v Liite 5: Seurantalomake Liite 6: Rakennussuojelun asiakirja v.1965 Liite 7: Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen hankesuunnitelma v Liite 8: Lausunnot kaavaluonnoksesta Sivu 4 / 22

5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa Riihisaari on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävää aluetta (mav). Suunnittelumääräys on, että Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka niihin viitattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden tai ominaislaadun säilyttämiseksi. Suosituksena on, että Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Riihisaaressa on lisäksi merkintä SR672 rakennussuojelukohde, valtion entinen viljamakasiini. Rakennussuojelukohteen suunnittelumääräyksenä on, että Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Sivu 5 / 22

6 Ote maakuntakaavasta, vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaava Ydinkeskustan osayleiskaava Ydinkeskustan osayleiskaavassa (oikeusvaikutteinen, 1997) Riihisaari on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua tai suojeltavaa aluetta (SR). Alue on erotettu rannasta kanavalla ja vesialueella, johon voi sijoittaa laiturirakenteita (vl). Sivu 6 / 22

7 Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta (1997) Asemakaava Riihisaaressa ei ole asemakaavaa. Saaren pohjoispuolelle on vuonna 2002 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu vesialuetta (W). Riihisaareen on osoitettu yleinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Vesialueen pohjoispuolelle on osoitettu toriaukio ns. Brahenaukio sekä puistoaluetta (VP ja VP/s). Linnankadun puutalokorttelit ovat AL/s eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään. Linnankadun kortteleita 9 ja 10 ei ole asemakaavoitettu. Brahen aukiosta ja Riihisaaren nykyisen kannaksen muuttamisesta kanavaksi sekä uuden sillan rakentamisesta on laadittu yleis- ja toteutussuunnitelmat vuonna Kanavan rakentamisesta tehtiin kielteinen päätös valtuustossa 2000-luvun alussa taloudellisista syistä. Savonlinnan kaupunki ei ole tehnyt uutta päätöstä Brahen aukion ja kanavan toteuttamisesta; hanke on ollut kuitenkin ollut mukana kaupungin talousarviossa. Sivu 7 / 22

8 Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa valkoisella asemakaavoittamaton alue Vaihtoehdot Riihisaaren keskeinen sijainti ja arvokas miljöö tarjoavat hyvät puitteet mahdolliselle Saimaan luonto- ja kulttuurikeskukselle. Samalla Riihisaaren alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja kaupunkikuvalliset sekä rakennussuojeluun liittyvät erityispiirteet asettavat rajoituksia suunnittelulle ja lisärakentamisen määrälle. Kehittämisvaihtoehtojen kartoittamiseksi Riihisaaresta laadittiin miljöösuunnitelma v Selvityksen tavoitteena oli ideoida Riihisaaren toimintoja ja miljöön suunnittelua, ottaen huomioon maakuntamuseon ja Metsähallituksen näyttelytoiminnan muutostarpeet sekä alueella järjestettävät ja alueelle suunnattavat tapahtumat. Alueesta laadittiin kolme erilaista vaihtoehtoa: - vaihtoehto A: Erillinen lisärakennus alueen pohjoispuolelle lähemmäs Linnankatua - vaihtoehto B: Lisärakennus maakuntamuseon yhteyteen länsijulkisivulle Sivu 8 / 22

9 - vaihtoehto C: nykyisen rakennuksen ja lähistöllä sijaitsevien puutalojen hyödyntämistä. Näitä vaihtoehtoja on kuvailtu tarkemmin Riihisaaren miljöösuunnitelmassa, liite 2. Miljöösuunnitelmasta saatujen lausuntojen perusteella kaavamuutosta laaditaan ympäristöä säilyttävimmän vaihtoehdon C-pohjalta. Alueelle esitettävä lisärakentaminen on kevytrakenteista, missä miljöö on palautettavissa rakentamisen jälkeen ennalleen, mm. kallioperää ei räjäytetä. Vaihtoehdossa C esitetystä Tallisaaren ja Riihisaaren yhdistävästä sillasta ja sen tarpeellisuudesta syntyi miljöösuunnitelman yhteydessä vilkasta keskustelua. Museovirasto suhtautui lausunnossaan kielteisesti siltaan. Myös vuonna 2010 silloinen tekninen lautakunta toivoi alustavasti, että siltaa ei suunnitelmiin oteta mukaan. Myös viranomaisneuvottelussa kaavatyön aloittamisesta käytiin asiaa siltä pohjalta läpi, että siltaa ei alueelle esitettäisi. Museon nykyisiin höyrylaivalaitureihin esitettiin miljöösuunnitelmassa lisää asiointipaikkoja. Alueelle on aiemmin laadittu selvitys höyrylaivapuistosta, jonka todettiin selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta soveltuvan paremmin kaupungin länsipuolelle Laitaatsillan telakkaympäristöön. Riihisaaressa höyrylaivapuiston ongelmaksi koettiin mm. pysäköintipaikkojen ja lastauslaiturin puute sekä Laitaatsillan telakkaa kalliimmat kustannukset. Uusi asiointilaituri antaisi mahdollisuuden tuoda Laitaatsillan höyrylaivoja esille ja pienemmin kustannuksin. Höyrylaivalaiturin läheisyyteen on osoitettu miljöösuunnitelmassa katos kirkkoveneille. Riihisaaren asemakaavan työneuvottelussa keskusteltiin asemakaavan tavoitteista ja todettiin, että lisärakentamista voidaan asemakaavassa tarkastella paikkoihin, joissa on sijainnut rakentamista. Mahdollinen lisärakentaminen ennakoi tulevaisuuden tarpeita ja mahdollistaa uusien toimintojen kehittämisen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksessa. Sivu 9 / 22

10 Havainnekuva Riihisaaren miljöösuunnitelman vaihtoehdosta C, jossa toiminnot sijoittuvat pääosin makasiinirakennukseen. 3 SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maisema- ja kaupunkikuva Riihisaaren kalliot ja punatiilinen makasiinirakennus ovat näkyvällä paikalla Saimaan Pihlajaveden rannalla. Riihisaaren makasiinirakennuksen edestä kaadettiin huonokuntoisia hopeapajuja muutama vuosi sitten, jolloin makasiinirakennuksen pääjulkisivu liittyi enemmän osaksi Olavinlinnan ja Tallisaaren maisemaa ja palasi alkuperäiseen asuunsa. Puut oli istutettu 1960-luvulla. Riihisaari on suojeltu vuoden 1964 rakennussuojelulain pohjalta, liite 6 rakennussuojelun asiakirja. Suojelupäätös on vahvistettu valtioneuvostossa Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY2009- inventointi). Kaavamuutosalue kuuluu myös Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Arvokkaat maisemaalueet, Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on pitkälti yhteneväinen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi tunnistetun "Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema" -kohteen (RKY2009, vvww.rky.fi) kanssa, RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maan- Sivu 10 / 22

11 käyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Päätös tuli voimaan Ohessa kuvausta maisema-alueesta: Kyrönsalmi on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue sekä yksi kansallismaisemistamme ja alueen keskeisin elementti, keskiaikainen Olavinlinna on historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävimpiä historiallisia muistomerkkejämme. Pihlajaveden ja Haapaveden välisen vuolaan Kyrönsalmen saaressa sijaitseva 1475 rakennettu Olavinlinna tehtiin turvaamaan Ruotsin itärajaa. Linna pyöreine torneineen rakennettiin tuliaseiden käyttöön liittyvän uuden linnoitusjärjestelmän mukaisesti, ja se on maamme ensimmäinen varsinainen bastionilinnoitus. Linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja se tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan. Harmaasta luonnonkivestä muurattu linna pyöreine torneineen kuvastuu mustaan virtaan ja asettuu vaikuttavasti taustan metsämaisemaa vasten. Kulttuurimaisema muodostuu Savonlinnan keskeisten saarten itälaidalla virtaavan Kyrönsalmen rantamaisemista, vuolaan virran saarella kohoavasta Olavinlinnasta, Riihisaaren rantapuistosta entisine kruununmakasiineineen, Tallisaaren puistovyöhykkeestä ja Komendantinpuistosta, jotka yhdistävät Olavinlinnan ja Linnankadun itäpään vanhan puutaloalueen. Rakennetun maiseman lisäksi maiseman merkittäviä osia ovat linnan itäpuolella sijaitsevat luonnontilaiset Mallassaari, Kyrönniemi ja Venäjänniemi sekä eteläiset Kaupinsaari ja Uuraansari, jotka muodostavat erämaataustan keskiaikaiselle linnalle. Linnankadun varrella on säilynyt kymmenkunta puista kaupunkitaloa 1800-luvun jälkipuoliskolta ja 1900-luvun alusta. Kyrönsalmen kulttuurimaisema jatkuu rantavyöhykkeenä kaupungin satamaan ja toriin, jonka maisemallisena taustana on Haapasalmen kulttuurimaisema, jonka muodostavat sataman ja torin lisäksi vesistön varrella sijaitsevat, pääosin 1800-luvulta olevat kirkkopuisto, kirkko, silta, asuinrakennukset ja koulut. Linnan maisemaan liittyy myös Kyrönsalmen silta, jonka merkitys perustuu sen monimuotoisuuteen, teknisiin ratkaisuihin ja historiaan. Silta koostuu neljästä eri jaksosta, joista merkittävin on jänneväliltään 125 metriä pitkä ristikkosilta. Sivu 11 / 22

12 Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema 2000-luvun alun ilmakuva Riihisaaresta. Sivu 12 / 22

13 3.2 Yhdyskuntarakenne Riihisaari sijaitsee kaupunkikeskustassa 1. kaupunginosassa, jossa on asukkaita noin 1700 (luvussa ei mukana Kasinonsaarta ). Olavinlinnan ympäristö 1. kaupunginosassa on erityisesti kesäkauden matkailun ydinaluetta. Lähiympäristön palvelut, kuten virastot, kaupat, tori, Kauppatorin rautatieasema, vierasvenesatamat ja ravintolat, ovat kävelyetäisyydellä. Alueelle on hyvin toimiva kevyen liikenteen verkosto. Ajoneuvoliikennettä saarelle on rajoitettu. Henkilökunnan pysäköintipaikkoja on alueen pienen koon ja suojeluluonteen vuoksi vain muutamalle autolle. Asiakaspysäköintipaikat ovat Brahenaukiolla ja lähistön katuverkolla sekä pysäköintilaitoksissa. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit ovat Tottinkadulla ja turistilinja-autojen pysäkit Linnankadulla. Riihisaaren lähiympäristön ns. Wanhan kaupungin toimintoja. Kohdetta 7 keskiaikakrouvi Hilpeä Munkki ei enää alueella ole, rakennukset on purettu ja ympäristö palautettu ennalleen. Hilpeä Munkki toimi Riihisaaressa ELY-keskuksen poikkeusluvin ja lupa-aika päättyi. 3.3 Rakennettu kulttuuriympäristö Makasiinirakennus Kruunun jyvämakasiini on rakennettu intendentinkonttorin johtaja, arkkitehti Ernst Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan. Rakennus valmistui syksyllä Sivu 13 / 22

14 Kruunun jyvämakasiini toimi Riihisaaressa vuoteen Sittemmin saarta käytettiin mm. veneiden ja halkojen säilytykseen. Riihisaari siirtyi 1930-luvulla Savonlinnan sotilaspiirille, ja makasiini palveli sotilaspiirin keskusvarastona. Kaupungin omistukseen alue siirtyi 1963, ja sen jälkeen rakennus toimi kesäravintolana ja taidenäyttelytilana. Maakuntamuseoksi makasiini muutettiin 1984 Eero Raatikaisen suunnitelmien ( ) mukaan. Vanhasta makasiinista ovat ennallaan vain ulkoseinät, osa katosta ja sen tukirakenteista. Vuodesta 2008 kruununmakasiinissa on toiminut myös Metsähallituksen luontokeskus, Nestori - Saimaan luontonäyttely ja retkeilyinfo. Luonto- ja kulttuurikeskus - esiselvitys tehtiin 2007, ja siinä hahmoteltiin alustavia tilasuunnitelmia ja -tarpeita. Suunnitelmat tarkistettiin vuonna Nyt käynnissä olevan kaavoituksen tavoitteena on varsinainen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus tarvittavine tiloineen ja tukitoimineen. Suunnitellun luonto- ja kulttuurikeskuksen toimijat olisivat maakuntamuseo ja Metsähallitus. Aivan Riihisaaren vieressä on keskiaikaa edustava Olavinlinna v. 1475, joka on historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävimpiä historiallisia muistomerkkejä Suomessa Makasiinirakennuksen kuntoarvio Riihisaaren makasiinirakennuksesta on tehty kuntoarvio Kuntoarvioon voi tutustua kaavoituspalveluissa. Raportissa on esitetty kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi. Raportissa ei ole otettu kantaa mahdollisiin sisätilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin. Viimeisin laajamittainen saneeraus on tehty vuonna 1984 maakuntamuseon rakentamisen yhteydessä. Viimeisimmät korjaustoimenpiteet on kohdistettu lähinnä sisäpuolen rakenteisiin. Rakennuksen julkisivu on pyritty säilyttämään entisellään. Kuntoarvion mukaan välittömästi korjattavia rakennusteknisiä puutteita ovat: Salaoja- ja sadevesijärjestelmien rakentaminen sekä maanpinnan muotoilu: Rakennuksessa ei ole sadevesi- ja salaojajärjestelmää. Rakennuksen sadevedet johdetaan suoraan vesikatteelta rännejä pitkin rakennuksen vierustan nurmialueelle. Paikoitellen maanpinnan kallistukset viettävät rakennusta kohti. Välipohjarakenteen kosteusvaurioiden korjaus: Näyttelytilan välipohjan levyrakenteiden alapinnassa havaittiin kosteusrasituksesta indikoivia tummentumia, etenkin levysaumojen ympärillä. Ryömintätilaisen alapohjan tutkimus, puhdistus ja korjaus: Rakennuksen näyttelytilojen alapohjarakenteena on heikosti tuulettuva ryömintätilallinen alapohja. Ryömintätilassa havaittiin mikrobiperäistä hajuhaittaa, sekä lammikoitunutta vettä maapohjalla. Lisäksi ryömintätilassa havaittiin sinne kuulumatonta orgaanista jätettä ja muottilaudoituksia. Muottilaudoitukset sekä alapohjarakenteen kantavat rakenteet osittain, olivat lahovaurioituneet. Toimisto- ja sosiaalitilojen alapohjarakenteena on lämpöeristämätön maanvarainen betonilaatta. Alapohjarakenne luokitellaan Sivu 14 / 22

15 nykytietämyksen mukaan riskirakenteeksi sen kosteusteknisen toimivuuden vuoksi. Kuntoarviossa esitetään em. seikkoihin tarkempia tutkimuksia; vesikatteen/yläpohjan kuntotutkimusta, välipohjarakenteen kuntotutkimusta näyttelytilan osalta sekä maanvaraisen alapohjarakenteen kosteusteknistä kuntotutkimusta. Rakennuksen rungossa havaittiin lisäksi poikittaisia halkeamia väliseinien yläosissa, sosiaalitiloissa ja eteisaulassa. LVIA-tekniikkaa on osittain uudistettu vuonna 2002 näyttelytiloissa sekä vesi- ja viemärikalusteita. Rakennuksen ilmanvaihtokanavisto, patterit ja putkistot ovat hyvässä kunnossa koko rakennuksessa. Kohde on liitetty vuonna 1983 kaukolämpöverkostoon lämmönsiirtimillä, jotka ovat käyttöikänsä lopussa. Kuntoarvion mukaan rakennus on vanha, joten vaippa on epätiivis ja siten energiatalous ei ole paras mahdollinen. Suojelurakennus asettaa kuitenkin rajoituksia vaippaan tehtäviin muutoksiin. 3.4 Luonnonympäristö Riihisaaren maaperä on osin kalliota, joka on korkeimmillaan vähän yli +80 metriä meren pinnasta (N60). Pihlajaveden pinta on keskimäärin noin +75,7 metriä meren pinnasta. Riihisaarta on täytetty varsinkin saaren pohjoisosaa. Täyttöalueen vaiheet ilmenevät rakennushistoriaselvityksestä, liite 3. Suunnittelualueella ei ole todettavia luonnonarvoja, jotka vaikuttaisivat alueen maankäytön suunnitteluun (liite 4, luontokartoitus). Ympäristön häiriötekijöitä, kuten melua ja päästöjä, ei ole. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Aluevaraukset Rakennussuojelun korttelialuetta SR/s on m 2, jossa makasiinirakennuksen rakennusoikeus on 2400 k-m 2 II ½ u-kerrokseen ja uudisrakentamista (ur) on osoitettu 760 k-m 2 erillisrakennuksiin I-kerrokseen. Kaavamerkintä SR on Riihisaaren rakennussuojelualue, jolla olevat rakennukset, rakenteet ja maasto on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Rakennuksia ja aluetta voi käyttää museo-, näyttely- ja opastuskeskustoimintaan. Rakennus- ja hoitosuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto ja lupa. Alueen arkeologinen perintö on suojeltu muinaismuistolailla. Maanpintaan kajoaminen edellyttää arkeologisen inventoinnin tekemistä. Vesialuetta W on m 2. Kaavamerkintä W on Vesialue. Jos rantaviivaan tai järven pohjaan rakennetaan, on muutoksenalaiselle alueelle tehtävä arkeologinen inventointi ennen rakentamisen aloittamista. Vesialueelle voidaan sijoittaa laiturirakenteita, paitsi Riihisaaren ja Tallisaaren väliselle vesialueelle. Rakentamisesta on pyydettävä Museoviraston lausunto. Korttelialueet on varustettu lisämerkinnällä /S eli Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Aluetta voidaan Sivu 15 / 22

16 käyttää tilapäisesti näyttelytoimintaan. Tilapäiset rakenteet on tehtävä niin, ettei maastoa vaurioiteta ja että maasto palautetaan ennalleen tilapäisen käytön jälkeen. Alueelle ei saa rakentaa aitoja. Makasiinirakennus on merkinnällä sr eli Suojeltu rakennus, jota koskevat rakennussuojelupäätöksen suojelumääräykset. Vain ennallistavat ja palauttavat muutokset ovat sallittuja, lukuun ottamatta nuorehkoja palvelutason ylläpitämiseen liittyviä tiloja ja rakenteita, jotka tehdään historiallisista rakenteista irrallisina. Suunnitelmista on hyvissä ajoin neuvoteltava Museoviraston kanssa ja niistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Riihisaaressa luvuilla sijainneiden rakennusten paikat on kaavassa osoitettu potentiaalisiksi uudisrakennusalueiksi. Kaavamerkintä on Ohjeellinen uudisrakennuksen rakennusala. Rakennus tai rakenne tulee sovittaa muodoltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan, väritykseltään ja muotokieleltään rakennusalalla aiemmin olleeseen rakennukseen ja jyvästörakennukseen niin, että Riihisaaren suojeltu kokonaisuus säilyy, ja että uudisrakennus tukee ja täydentää sitä. Rakentamisesta on pyydettävä Museoviraston lausunto. Nykyiset kulkureitit on merkitty merkinnällä pp/h eli Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue, jolla huoltoajo on sallittu. Kaavaan on osoitettu johtorasitteet eli Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, k=kaukolämpö, v=vesijohto, j=jätevesijohto. Johtorasitealueelle voidaan sijoittaa myös sähkö- ja telekaapeleita. Seurantalomake on liitteenä 5. Asemakaavamuutoksen yleiset määräykset: SR/s -kortteliin voi sijoittaa kahdeksan (8) autopaikkaa ja pyöräpysäköintipaikat. Muut toiminnan ja työntekijöiden tarvitsemat autopaikat voidaan osoittaa enintään 500 metrin säteellä alueesta sijaitsevilta pysäköintialueilta tai -laitoksista. Kastumisesta kärsivät rakenteet on tehtävä yli +78 m (N60) + aaltovara yläpuolelle. Tonttijako on tehty ohjeellisena. Alueelle tulee laatia sitova tonttijako. 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Kaavamuutos ei heikennä valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön- ja maiseman arvoja. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon arvokkaan kulttuuriympäristön läheisyys seuraavasti: Toiminnot on sijoitettu pääosin makasiinirakennuksen sisätiloihin. Lähtökohdaksi Riihisaaren uudisrakentamiselle on otettu saaressa luvuilla sijainnut rakennuskanta. Riihisaaren on tarkoitus palauttaa alueen alkuperäistä rakennetumpaa ja toiminnallisempaa ilmettä. Uudisrakentamiselle varatut paikat sijoittuvat maastoa myötäillen korkeuskäyrien suuntaisesti, paitsi entisen 1920-luvun venevajan rakennuspaikka saaren länsiosan kalliolla luvuilla makasiinin länsipuolella on ollut ulkorakennus nykyisen huolto- ja pysäköintialueen kohdalla. Olavinlinnan puoleisella rannalla on sijainnut kaksi pientä raken- Sivu 16 / 22

17 nusta 1930-luvulla luvulla saaren eteläkärkeen sekä kaakkoiskulmaan nykyisen höyrylaivalaiturin luokse rakennettiin asuinparakit ja saunarakennus. Uudisrakentamisen sijoittamisesta käytiin periaatekeskustelu asemakaavan työneuvottelussa viranomaisten välillä, ja todettiin, ettei suojelustatus rajoita lisärakentamista. Neuvotteluissa ei tarkemmin sovittu rakentamisen määrästä tai sijainnista tai vuosikymmenestä, jonka mukaisesti rakentamista palautettaisiin alueelle. Rakennusalat on rajattu kaavakartassa ohjeellisena. Rakennusten tai rakenteiden ulkonäkö ja käyttötarkoitus tullaan määrittelemään tarkemmin rakennuslupavaiheessa ja viranomaislausuntojen/keskustelujen pohjalta. Makasiinirakennus tulee jatkossakin olevaan hallitseva elementti maisemassa, sillä rakennukset ja/tai rakenteet ovat matalia I-kerroksisia erillisrakennuksia hajautettuna eri puolille saarta. Asemakaava sallii myös tilapäiset näyttelytoiminnan tarvitsemat rakenteet saaren maasto- ja kallioalueille. Uudisrakentaminen mahdollistaa Riihisaaren museo-, näyttely- ja opastuskeskustoiminnan kehittämisen tulevaisuudessa. Pääosa em. toiminnoista on jatkossakin makasiinirakennuksen sisätiloissa. Periaatekuva Riihisaaresta on esitetty kohdassa 5.1. Riihisaaren 3D kuvat laaditaan vuonna 2015 tai 2016 keskustan kehittämishankkeen yhteydessä. Riihisaaren sijainti Saimaan solmukohdassa Olavinlinnan kulttuuri- ja maisemaympäristössä edellyttää ympäristön säilyttämistä, joka on otettu kaavamääräyksissä huomioon. 4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Erityisiä suojeltavia lajeja ei kevään 2012 luontoinventoinnin mukaan ole, jotta kaavassa tarvittaisiin asettaa luontoarvojen säilyttämiselle erityisiä määräyksiä. Avokallioalueet säilyvät. Kaikki uudisrakennukset ja/tai rakenteet ovat sijoitettavissa paikkoihin, joissa ympäristö on palautettavissa ennalleen. 4.4 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin Riihisaaren asemakaavoitus turvaa nykyisen museotoiminnan ja ympäristön säilymisen ja kehittämisen. Sisätilojen muutostöistä ja näyttelyjen uudistamisesta laadittiin uudet suunnitelmat vuonna 2014 Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen EU-hankkeessa (raportti, liite 7). Sivu 17 / 22

18 Uutta sisäänkäyntiä ehdotetaan vuoden 2014 ideasuunnitelmassa rakennuksen pohjoisseinustalle, jonka kohdalla on aiemmin ollut sisäänkäynti sekä päädyssä on sijainnut luvuilla pesularakennus. Riihisaaresta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä saari kuulu Teemu Mönkkösen v inventoimaan Savonlinnan vanhaan asuinalueeseen, jonka Museovirasto on luokitellut kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Saaressa on ollut asutusta jo 1500-luvulla, mutta kaikki jäänteet vanhasta asutuksesta ovat tuhoutuneet myöhemmän rakentamisen takia. Maastokatselmuksessa v alueelta ei löytynyt jäänteitä saaressa aiemmin sijainneista rakennuksista. Merkittävimmät täytöt on tehty 1950 luvulla saaren pohjoisosaan, jossa saattaa olla jäänteitä vanhasta sillasta. Riihisaaren vesialueita on kartoitettu v. 1982, v ja v Tutkitut alueet yllättivät kartoituksien mukaan kohteettomuudellaan. Maa- ja vesialueelta ei käytössä olevan tiedon pohjalta todennäköisesti löydy arkeologisia jäänteitä. Muutokset vesialueille tulevat olemaan vaatimattomat. Höyrylaivalaiturin jatkaminen on toimenpiteenä vähäinen. Nykyisen rantaviivan muuttaminen täytöillä ei ole sallittua. Mahdollinen uusi venevaja sijoittuu vesirajaan, mutta on pääosin kallioalueella. Kaavaan on kuitenkin annettu määräykset vesialueiden ja maa-alueiden osalta, että arkeologiset jäänteet selvitetään, jos alueelle tehdään muutostöitä rakentamisen yhteydessä. Sivu 18 / 22

19 Kuvassa näkyy nykyisen virastokartan rajat vuoden 1783 kartan päällä, karttojen kohdistamisessa on epätarkkuutta. Kuvassa näkyvät nykyisen virastokartan rajat vuoden 1906 asemakaava-alueen päällä. Suuremmat täytöt on tehty Riihisaaren 1950-luvulla pohjoisosaan ns. Brahenaukio, joka ei kuulu kaavamuutosalueeseen, karttojen kohdistamisessa on epätarkkuutta. Sivu 19 / 22

20 4.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Suunnittelualueelle on rakennettu vesi-, ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö ja sähköverkko ja telekaapelit. Vesi- ja viemärijohdot sekä kaukolämpöjohto kulkevat Brahenaukion kautta aina museorakennukselle asti. Sadevesijohto kulkee katuverkostossa ja loppuu Matti Talvelan puistotien ja Eerikinkadun risteyskohtaan rannassa Riihisaaren alkupäässä. Verkostoon tarvittavat muutokset suunnitellaan mahdollisen lisärakentamisen myötä. Reitit saadaan vedettyä täyttöalueiden kautta ja luultavasti nykyisissä kaivannoissa. Rakentamisen myötä muodostuvien hulevesien määrää vähentävät läpäisevät pinnoitteet ja viheralueiden sekä kulkureittien säilyminen nykyisellään. Hulevesien tarkempi johtaminen suunnitellaan rakennuslupaa haettaessa. 4.6 Taloudelliset vaikutukset Välittömät korjaustoimenpiteet makasiinirakennuksen ylläpitämiseksi mm. kosteusvaurioiden ja nykyisen talotekniikan korjaukset, maksavat arviolta noin Korjaukset on tarpeellista toteuttaa lähivuosina. Riihisaaren maakuntamuseon sisätilojen muutostöiden kustannuksia Saimaan luonto- ja kulttuurikeskukseksi ei ole arvioitu. Kustannukset tulevat olemaan miljoonaluokkaa, jos talotekniikka laitetaan kokonaan uusiksi, kuten liitteen 7 suunnitelmissa on esitetty. Toteutus on siten mahdollinen vasta useampien vuosien päässä. Myöskään ulkonäyttelytilojen uudistamista tai uusia piharakennuksia ei ole budjetoitu. Piha-alueiden sorapintojen kunnostaminen maksaa arviolta Höyrylaivalaiturin korjaaminen ja pidentäminen maksaa arviolta Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta. 4.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan v. 2001, tarkistetut tavoitteet v Asemakaava toteuttaa seuraavasti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: Kaavamuutosalue on hyvällä paikalla lähellä palveluita ja muuta matkailun ydintoimintaa, joten lisäinvestointeja palveluverkkoon ei tarvita. Riihisaareen tulee nykyisin kaukolämpö. Lisäksi muu infra, kuten kunnallistekniikka, telekaapeliyhteydet ja kulkureitit ovat valmiina. Satamapaikkataustainen Riihisaari on erityinen Vuoksen ympäristön kulttuuriympäristökohde. VAT Vuoksen vesistöalueeseen tulee muutoksia maiseman osalta. Kaavan saarelle mahdollistava lisärakentaminen tulee muuttamaan lähi- ja kaukomaisemaa. Maisema on palautettavissa ennalleen rakentamisen jälkeen. Makasiinirakennus kallioineen tulee jatkossakin olemaan hallitseva Riihisaaressa ja uudisrakentaminen sille alisteista. Riihisaaren suojeluarvot säilyvät. Sivu 20 / 22

21 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksesta on laadittu hankesuunnitelma, liite 7. Asemakaavassa ei ole tarkemmin määrätty makasiinirakennuksen tai mahdollisten uudisrakennusten tai rakenteiden käyttötarkoitusta. Keskusta-alueesta ja keskustan kehittämishankkeista tehdään vuoden 2015 ja 2016 aikana 3D-malli, jossa kuvataan myös Riihisaaren alue. Periaatekuva uudisrakentamisen sijoittamisesta ja makasiinirakennuksesta, uudisrakennusten tai rakenteiden käyttötarkoitusta ei ole määrätty kaavamuutoksessa. Saaren kallio- ja maastoalueilla voidaan järjestää myös tilapäisiä näyttelyitä. Sivu 21 / 22

22 Periaatekuva mahdollisten uudisrakennusten paikoista; 1) venevaja 2-4) näyttelyrakennukset 5) sauna 6) höyrylaivalaiturin jatke 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan saatua lainvoiman Savonlinnan kaupunki tekee tarvittavat tonttijakojen laatimiset ja rekisteröinnit. Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen. Alue on nykyisin liitetty mm. kunnallistekniikkaan ja kaukolämpöön. Asemakaavan toteuttamisesta vastaa tontin omistajana kaupunki sekä näyttelyiden ja opatuskeskuksen osalta muut yhteistyötahot. Alueen rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan kaavan saatua lainvoiman. Alueella ei kaavamuutoksessa ole tarvetta uudelle nimistölle. 5.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa sekä lupaprosesseissa myös ao. viranomaistahojen kanssa. Savonlinnassa , Päivi Behm, asemakaava-arkkitehti Sivu 22 / 22