Kaupunginhallitus oheismater. asianro (1/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (1/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/7)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (1/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (1/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/7) TEKNINEN VERTAILU ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKADUN KOULU ja HISKINMÄEN KOULU ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

2 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (2/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (2/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (2/7) JOHDANTO Suoritimme kiinteistöjen rakennusteknisen vertailun Äänekosken kaupungin rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärven toimeksiannosta. Toimeksianto oli osa kiinteistöjen laajempaa tutkimus- ja selvitystyötä. Asemakadun koulu sijaitsee Äänekosken kaupungin Suolahden taajamassa osoitteessa Asemakatu 16. Rakennuksessa toimii Asemakadun koulu, mikä on alakoulu. Rakennuksen kellarikerroksessa on Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen museo. Hiskinmäen koulu sijaitsee Äänekosken keskustan läheisyydessä osoitteessa Mannilantie 4. Rakennuksessa toimii Äänekosken lukio. Asemakadun koulu Kiinteistö koostuu kahdesta toisiaan kohtisuorassa olevasta rakennusmassasta, kouluosasta ja liikuntasaliosasta. Osat ovat kiinni toisissaan ja niiden välillä on sisäyhteys. Kouluosa on nelikerroksinen ja lisäksi sen alla on kellarikerros. Liikuntasaliosa on noin kolmenkerroksen korkuinen ja senkin alla on kellarikerros. Osien välissä oleva nivelosa on kolmikerroksinen. Rakennuspaikka on melko tasainen, mutta se viettää kuitenkin loivasti etelään kohden vieressä olevaa urheilukenttää. Tontissa on sen verran korkeuseroja, että kouluosan kellarikerroksen ja 1. kerroksen lattiataso on porrastettu. Asemakadun puolella maanpinta viettää kohden rakennusta, mikä viittaa siihen, että kadun korkeus on vuosien saatossa noussut. Rakennus on valmistunut vuonna 1953 ja se saneerattiin vuonna 1975 Olavi Norosen suunnitelmien mukaan. Vuosina suoritettiin laajempi peruskorjaus, minkä yhteydessä mm. ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan, ikkunat uusittiin ja tehtiin pintojen uusiminen. Peruskorjauksen suunnitelmat laati arkkitehtuuritoimisto Olli Väänänen. Koulun keittiö ja ruokasalit remontoitiin vuonna Rakennus on perustettu maanvaraiset teräsbetonianturoiden varaan. Kouluosan kantavana runkona on pitkittäiset teräsbetoniset pilaripalkkilinjat (4 kpl). Liikuntasalissa ei näitä pilarilinjoja ole. Välipohjat ovat pääosin teräsbetonisia ylälaattapalkistoja. Koulusiiven kellarikerroksen katossa on ontelorakenteinen ala- ja ylälaattapalkisto ja liikuntasalin lattiassa on teräsbetoninen alalaattapalkisto. Julkisivut on muurattu ja rapattu ja vesikatteena on betonikattotiili. Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä Äänekosken Energian kaukolämpöverkkoon. Rakennuksessa on oma lämmönjakokeskus lämmönvaihtimineen. Kellarikerroksen lämmönjakohuoneessa on vanhat öljylämmityskattilat, mitkä toimivat tarvittaessa energiayhtiön varavoimalähteinä. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten ikkunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu 1990-luvun alussa ja se on varustettu lämmöntalteenotolla. Jäähdytystä ei ole.

3 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (3/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (3/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (3/7) Hiskinmäen koulu Kiinteistö koostuu useasta eri osasta. Vanhin ns. kivikoulun osuus muodostuu kaksikerroksisesta kivikoulusta ja liikuntasaliosasta. Molempien alla on kellarikerrokset. Kivikoulun osat ovat kiinni toisissaan ja niiden välillä on sisäyhteys. Lisäksi kouluun kuuluu ns. kampakoulu, mikä on massaltaan E-kirjaimen muotoinen ja se on 1- kerroksinen. Kampakoulu on yhteydessä kivikouluun myöhemmin tehdyn laajennuksen välityksellä. Lisäksi rakennusryhmään kuuluu erillään oleva urheilutalo, missä sijaitsee myös keittiö ja ruokala. Rakennuspaikka viettää etelään tontin pituuden matkalla yli 6 metriä. Tästä syystä alempana rinteessä olevan kampakoulun siivet on porrastettu rinteen mukaisesti. Kampakoulu ylimmän ja alimman siiven lattiatasojen välinen korkeusero on 3,6 metriä. Kivikoulu on valmistunut vuonna Kampakoulu on valmistunut vuosina , siten että kaksi ylempää siipeä valmistuivat myöhemmin. Urheilutalo on valmistunut vuonna Kivikoulun, kampakoulun ja urheilutalon suunnitteli Lasse Heikkilä. Koulua peruskorjattiin vuosien välisenä aikana. Tämän korjaustyön pääsuunnittelijana toimi Pekka Paavola. Tällöin mm. koko ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin perusteellisesti. Kaikki rakennusosat on perustettu maanvaraiset teräsbetonianturoiden varaan. Kivikoulun kantavana runkona teräsbetoniset pilaripalkkilinjat (3 kpl) ja välipohjan on teräsbetoninen ylälaattapalkisto. Kampakoulun kantavana pystyrakenteena on teräsbetonipilarit ja vesikattoa kannattaa liimapuupalkit. Muutamat välipohjat, joita kampakoulussa on, ovat massiivisia teräsbetonilaattoja. Julkisivut on kaikissa rakennusosissa muurattuja ja osittain rapattuja. Lisäksi kampakoulun julkisivuissa on maalattu paneelia. Kivikoulun vesikatteena on konesaumattu pelti ja kampakoulussa sekä urheilutalossa bitumikermit. Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä Äänekosken Energian kaukolämpöverkkoon. Lämmönvaihtimet sijaitsevat kivikoulun lämmönjakohuoneessa ja sieltä lämpö johdetaan kampakouluun ja myös urheilutalolle. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten ikkunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu 1990-luvun loppupuolen peruskorjauksen yhteydessä ja ne on varustettu lämmöntalteenotolla. Jäähdytystä ei ole.

4 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (4/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (4/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (4/7) YHTEENVETO ASEMAKADUN KOULU Rakennustekniikka Rakennuksen kantava runko on tyydyttävässä kunnossa. Suuria halkeamia ei ole, mitkä olisivat osoituksena rakennuksen epätasaisesta painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Rungon vaakaosien ongelmana voidaan pitää niiden sisällä olevia orgaanisia aineksia ja mineraalivillaeristeitä. Ne muodostavat selkeän riskin sisäilman laadulle. Julkisivuissa on jonkin verran rappausvaurioita, mitkä ovat aiheutuneet puutteellisista kattovesijärjestelyistä. Koulusiiven eteläpääty on korjattu jossain vaiheessa. Vesikatteet on uusittu ennen 1990-luvun alun peruskorjausta, mutta tarkka vuosiluku ei ole tiedossa. Vesivuotoja ei viime aikoina ole ollut, liikuntasalin kattoa lukuun ottamatta. Rakennuksen ikkunat on uusittu 20 vuotta sitten, liikuntasalin lasitukset jo aiemmin, ja ne ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Rakennuksen sisätilat ovat pääosin siistit ja tyydyttävässä kunnossa. Keittiön ja ruokasalien pinnat 1. kerroksessa ovat hyväkuntoiset. Huonoimmassa kunnossa ovat luokkahuoneiden sisäkatot, joiden pinnoissa olevat akustointilevyt ovat värjäytyneet kirjaviksi. Värjäytymisen syy on epäselvää, mutta kosteudesta ei ole kyse. Luokkasiiven kellarikerroksen pinnat ovat osin alkuperäiset ja hyvin vaatimattomassa kunnossa. Rakennuksessa on sisäilmaan vaikuttavia rakenteellisia riskejä. Näitä ovat mm. pohjakerroksen maanvastaiset perusmuurit ja alapohjat, putkikanaalit ja välipohjien ontelorakenteet ja eristyskerrokset. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on yli 20 vuotta, eikä se kaikin osin täytä nykymääräyksiä. Rakennuksessa on lähitulevaisuudessa suoritettava huomattavan suuri peruskorjaus. Sisäilmariskien vuoksi välipohjia joudutaan korjaamaan paljon. Tämän ja ilmanvaihtotekniikan uusimisen vuoksi myös pintarakenteet joudutaan uusimaan. Rakennuksen ulkovaippaa joudutaan korjaamaan rappausvaurioiden vuoksi. Ikkunoita ei tarvitse järjestelmällisesti uusia, sillä niillä on elinkaarta vielä liki 30 vuotta jäljellä. Myös vesikatteella on elinkaarta jäljellä, mutta mahdolliset iv-konehuoneiden laajennukset, räystäsalueiden vuodot ja muutokset ja nivelosan kattokorjaukset saattavat aiheuttaa kattojen uusimisen kokonaisuudessaan. Myös pihamaalla joudutaan tekemään korjauksia routavaurioiden ja sadevesiviemäröinnin parantamisen vuoksi. LVI-tekniikka Rakennus on liitetty kaukolämpöön 1990-luvun alkupuolella. Lämmönjakelusta vastaa perinteinen vesikiertoinen patterilämmitys. Kaukolämmön alajakokeskus on varauduttava uusimaan pumppuineen ja muine varusteineen tarkastelujakson alkupuolella. Rakennus on liitetty Äänekosken Energia Oy:n vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Vesijohdot varusteineen ovat uusittu 1990-luvun alun peruskorjauksessa ja ne ovat hyvässä/ tyydyttävässä kunnossa. Kokonaisuutena vesi- ja viemärikalusteet ovat hyvässä/ tyydyttävässä kunnossa. Jätevesiviemärit ovat hyvässä kunnossa. Sisäpuolisia sadevesiviemäreitä ei rakennuksessa ole. Ruokalatiloja lukuun ottamatta muuta rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella.

5 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (5/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (5/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (5/7) Sähkötekniikka Sähköteknilliseltä varustelultaan rakennus vastaa saneerausajankohdan ( ) ja 2012 normaalia teknillistä tasoa. Koulurakennuksen sähkölaitteiden kunto on normaali. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään välttävästi. YHTEENVETO HISKINMÄEN KOULU Rakennustekniikka Rakennuksen kantava runko on tyydyttävässä kunnossa. Suuria halkeamia ei ole, mitkä olisivat osoituksena rakennuksen epätasaisesta painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Kantavissa vaakarakenteissa ei ole kerroksellisuutta kampakoulun kellaria lukuun ottamatta. Alapohjissa ja sokkeleissa on sen sijaan jonkin asteisena riskinä pidettäviä mineraalivillaeristeitä. Julkisivut ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Kivikoulun ikkunat ovat vanhat, kenties alkuperäiset ja ovat huonokuntoiset varsinkin liikuntasalissa. Kampakoulun ikkunat on uusittu reilu 15 vuotta sitten ja ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesikatteet on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella ja ne ovat hyväkuntoiset. Vesivuotoja ei viime aikoina ole ollut, liikuntasalin kattoa lukuun ottamatta Rakennuksen sisätilat ovat pääosin siistit ja tyydyttävässä kunnossa. Kivikoulun lattiapinnoitteena on käytetty linoleumia, minkä ominaishaju emittoituu pinnoitteista voimakkaasti. Kampakoulun lattioissa on pääosin kvartsivinyylilaattaa, mutta muutamissa alimman siiven luokassa on käytetty keraamista laattaa. Lattioita on jouduttu korjaamaan kosteusvaurioiden vuoksi. Rakennuksessa on sisäilmaan vaikuttavia rakenteellisia riskejä. Näitä ovat mm. kivikoulun linoleum-pinnoitteet ja kampakoulun alapohjissa ja sokkeleissa olevat mineraalivillaeristeet. Myös kellarikerrosten maanvastaiset seinät ovat jonkinlainen ongelma, vaikkei niissä ole lämmöneristettä. Ongelman muodostaa myös kampakoulun pääkäytävän ja siipien lattioiden alla kulkevat putkikanaalit. Rakennuksessa on lähitulevaisuudessa suoritettava korjaustöitä. Rakenteissa olevien vaurioiden ja sisäilmariskien vuoksi korjaukset koskevat erityisesti maanvastaisia rakenteita. Kivikoulun ikkunat joudutaan uusimaan. Vesikatteet ovat hyväkuntoiset urheilutalon matalaa osaa lukuun ottamatta ja niille ei vielä tarvitse tehdä mitään. Peruskorjaus on kuitenkin edessä noin 15 vuoden kuluttua. LVI-tekniikka Rakennukset on liitetty alueella toimivaan kaukolämpöverkostoon. Rakennuksissa on perinteinen vesikiertoinen patterilämmitys. Kaukolämmön alajako-keskus on varauduttava uusimaan pumppuineen ja muine varusteineen tarkastelu-jakson alkupuolella. Kiinteistö on liitetty alueella toimivaan keskitettyyn vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Vesijohdot varusteineen ovat pääosin uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksissa ja ne ovat hyvässä kunnossa. Kokonaisuutena vesi- ja viemärikalusteet ovat hyvässä kunnossa, mutta mahdollisten rakennuskorjauksien yhteydessä pitää varautua myös kalusteiden uusimiseen. Jätevesiviemärit ovat hyvässä kunnossa. Osassa rakennuksista on sisäpuolisia sadevesiviemäreitä, jotka ovat hyvässä kunnossa.

6 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (6/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (6/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (6/7) Koulukeskuksen rakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toteutettuna seitsemällä tuloilmakoneella, joista kuudessa on lämmöntalteenottolaitteet. Tuloilmakoneissa ei ole jäähdytyslaitteita. Koneet toimivat hyvin, eikä ilman tilamuutoksia niitä tarvinne uusia tämän 10-vuotistarkastelujakson aikana. Sähkötekniikka KIINTEISTÖVERTAILU Sähköteknilliseltä varustelultaan koulurakennukset vastaa saneerausajankohdan (1997) normaalia teknillistä tasoa. Koulurakennuksen sähkölaitteiden kunto on normaali ja urheiluhallirakennuksen hyvä. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään tyydyttävästi. Vertailussa ei tarkastella talotekniikkaa eikä tilojen käytettävyyttä. Molemmissa kiinteistöissä on rakenteita, jotka vaikuttavat mahdollisesti sisäilman laatuun. Rakennusten ala- ja välipohjissa olevat mineraalivillaeristeet ovat kastuessaan riskirakenteita. Eristeet ovat kastuneet ensimmäisen kerran rakennusvaiheessa. Muita mahdollisia kosteuslähteitä voivat olla siivousvedet, vesivahinko, maaperästä rakenteisiin joutuva kosteus ja vaikkapa ilkivalta. Maaperästä rakenteisiin joutuva kosteus on aktiivinen Hiskinmäen kampakoululla. Tämä koskee maanvastaisia alapohjia ja käytävien maanvastaisia seiniä. Muut riskit ovat yhtä todennäköisiä molemmilla kouluilla. Ulkoseinärakenteet ovat Asemakadun koululla pääosin massiivikivirakenteita. Hiskinmäen koululla ulkoseinärakenne on tiili-villa-tiila. Ulkoseinärakenteet ovat vähemmän riskialttiita Asemakadun koululla kuin Hiskinmäen koululla. Lisäksi Hiskinmäen kivikoulun ulkoseinärakenteet ja ikkunat ovat energiataloudellisesti erittäin huonoja. Kiinteistöissä havaittujen kattovuotojen osalta Asemakadun koulu on paremmassa kunnossa. Hiskinmäen koululla on tapahtunut useita kattovuotoja. Vuodot ovat tosin loppuneet, kun vesikate on uusittu. Rakenteita ei todennäköisesti ole kuitenkaan avattu, eikä kunnostettu. Vain näkyvät vauriot on korjattu. Asemakadun koululla käytetyt pintamateriaalit vaikuttavat vähemmän sisäilman laatuun kuin Hiskinmäen koululla. Tehdyissä päästömittauksissa molempien koulujen lattiapinnoitteet olivat erittäin vähäpäästöisiä. Hiskinmäen koululla havaittiin kuitenkin aistinvaraisesti linoleumimatoille tyypillistä, tunkkaista hajua. Molemmissa rakennuksissa havaitut tiivistämättömät läpiviennit vaikuttavat sisäilman laatuun. Asemakadun koululla luokkien alaslasketut kattorakenteet ovat yksi sisäilman laatuun vaikuttava asia. Kokonaisuutta arvioitaessa Asemakadun koulu on parempikuntoinen kuin Hiskinmäen koulu. Sen peruskorjaus on järkevämpää ja lopputulos parempi kuin mitä Hiskinmäen koulun peruskorjauksella saavutettaisiin.

7 Kaupunginhallitus oheismater. asianro (7/7) Kaupunginhallitus liite nro 14 (7/7) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (7/7) 3. TOTEUTETTAVIA TOIMENPITEITÄ Molemmilla kouluilla on tehtävä kuntoarvioissa suositellut välittömästi korjattavat asiat. Asemakadun koulu: Liikuntasalin välinevaraston seinän vaurion korjaaminen Rikkinäisten akustointimateriaalien paikkaaminen Läpivientien tiivistäminen paloturvallisuuden ja myös hallitsemattomien ilmavirtausten vuoksi Lämmönjakohuoneen seinän lävistävien vanhojen putkien ympärillä oleva eriste on suojattava niin, ettei se pölise sisäilmaan Luokkasiiven kellarikerroksessa oleva perusvesipumppaamo pitää uusia pikimmiten Tuloilmakoneille TIK-1 ja TIK-2 lumisieppari -mallisen ulkoilmasäleikön asentaminen Rakennuksen ulkoseinän rikkinäisten valaisimien korjaus tai uusinta Käytöstä poistettujen sähköasennuksien purku Turvavalaistuksen akuston kunnon tarkastus ja rikkinäisten valaisinten korjaus Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus (mikäli ei tehty). Hiskinmäen koulu: Kivikoulun liikuntasalin ikkunoiden korjaaminen Näkyvien kosteusvaurioiden korjaaminen Sammaleen poisto urheilutalon matalan osan katolta Rakennuksen rikkinäisten valaisimien korjaus tai uusinta Käytöstä poistettujen asennuksien purku Palokatkojen sulkeminen Yksittäisten pistorasiakalusteiden korjaus Turvavalaistuksen akuston kunnon tarkastus ja rikkinäisten valaisinten korjaus Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus (mikäli ei tehty). Näistä ensimmäisessä vaiheessa on käytävä läpi läpiviennit ja ne on tiivistettävä asianmukaisesti, tarvittaessa palokatkomassalla. Tätä voidaan tehdä koulun käynnissä ollessa. Peruskorjaukseen liittyviä asioita on ryhdyttävä suunnittelemaan Asemakadun koulun osalta. Molemmilla kouluilla toteutetaan KTL:n julkaisun Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot mukaiset sisäilmamittaukset talvella ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus Jarmo Minkkinen asiantuntija, RI