Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi
|
|
- Eija Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielen kärjestä ja juurista Matti Klinge Suomi on eurooppalainen kieli Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi ilmestyneelle esseekokoelmalleni latinalaisen nimen Romanus sum. Nimi herätti myönteistä huomiota myös mannereurooppalaisten kollegojen maailmassa, vaikka he eivät ymmärtäneet kirjasta muuta kuin sen nimen. Roomalaiseksi ja siis myös latinalaiseksi samastuminen ymmärrettiin selväksi julistautumiseksi erääseen aika ilmeiseen vaikka tietenkin myös epämääräiseen traditioon. Euroopassa on kuitenkin hyvin paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet edes vähän latinaa ja hyväksyvät latinan eurooppalaisuuden tunnukseksi, Euroopan (periaattelliseksi) äidinkieleksi. Roomalaiseksi julistautuminen oli siis identiteettimanifestaatio. Sen tarkoituksena oli tuoda potentiaalisten lukijoiden ajatuksiin vaikka epämääräinenkin mielikuva henkisestä orientoitumisesta tai sitoutumisesta, johon voitiin ymmärtää sisältyvän klassillisen antiikin ja sen monien renessanssien tiedollisia, esteettisiä ja moraalisia elementtejä. Epämääräisyys tai epätarkkuus kuuluu juuri identiteetti-käsitteeseen sen kulttuurisessa mielessä, vaikka identiteetti-sana toisaalta kiinnittyykin»henkilöllisyyden» todistamisen tarkkuuteen. A Duodecim 2007;122: Identiteetti vastaa siis kysymykseen»kuka minä olen» tai»minkä laajemman sitoutumisyhteisön piiriin kuulun tai samastun». Jo tavallinen henkilöllisyyden identifiointi tuo välittömästi mieleen kulttuuris-maantieteellis-kielellis-valtiollisia mielikuvia. Siten esimerkiksi Riitta Uosukainen, Juri Andropov tai Giulio Andreotti, Tshou-en-Laista ja Javaharlar Nehrusta puhumattakaan, kertovat jo pelkkinä niminä paljon. Suomessa nimet, varsinkin etunimet, kertovat tavallisesti sen, lukeutuuko henkilö suomen- vai ruotsinkieliseksi. Kun nimeen liittyy epiteetti, kuten kreivi, tohtori tai luutnantti, identifiointi täsmentyy kuin huomaamatta, niin että»majuri Matti Meikäläinen» hahmottuu jo aika selvästi. Perheeseen ja sukuun samastuminen seuraa ihmistä yleensä koko hänen elämänsä. Mielenkiintoinen ja tärkeä elementti siinä on sukukäsitteen patriarkaalisuuden dominoiva asema. Enin osa Suomen naisista omaksuu avioliiton yhteydessä miehensä sukunimen, ja vielä suurempi osa lapsista saa sukunimekseen isänsä nimen täkäläisessä ja yleensä eurooppalaisessa traditiossa, vaikka äidin merkitys lapsen elämässä usein onkin pitkään konkreettisempi kuin silti hyvin tärkeän isän. Sukunimi tuottaa siis heti 2891
2 konnotaatioita. Jos sukunimi on Mannerheim tai Sibelius, on mahdotonta torjua muiden mielessä syntyvää kysymystä suhteesta kaikkien tuntemaan suurmieheen. Eräässä Ruotsin eliittejä koskevassa teoksessa kuvattiin naisten mahdollisuuksia. Kreivillistä sukua oleva naislääkäri oli saanut kokea potilaiden myönteistä uteliaisuutta. Potilaat olivat tyytyväisiä korkeasäätyiseen hoitoon, mutta jos he joutuivat odottamaan tai olivat muuten tyytymättömiä, romaanien ja viikkolehtien luoma kuva ylhäisaatelista sai heidät pitämään aatelisneitiä koppavana alhaissäätyisiä kohtaan. Lääkärille oli helpotus ottaa avioliiton myötä»tavallinen» sukunimi, joka ei herättänyt mitään mielikuvia. Modernin sosiologian perusteoksia on Bourdieun La distinction. Tietäen ja tietämättään kaikki ihmiset ilmaisevat monenlaisin tavoin sosiaalista identiteettiään. Verkkopaita ja»tonava kaunoisen» ilmoittaminen mielimusiikiksi ovat Bourdieun esimerkkejä tietystä»habituksesta», joka on ihmiselle itselleen luonteva ja sopiva mutta»leimaa» hänet habitukseltaan toisenlaisen ihmisen silmissä. Tässä tullaan lähelle puhutun kielen maailmaa, joka hyvinkin tunnetulla tavalla kertoo sekä ihmisten erilaisista sosiaalisista ja maantieteellisistä taustoista että heidän identifioitumistavoitteistaan. Puhemuotojen identiteettimerkitys on tuttua, ajatelkaamme Tuntematonta sotilasta ja sen eri maakunnista tulevia sotilaita, klassillisen venäläisen kirjallisuuden heijastamaa venäjän ja ranskan rinnakkaiseloa tai My Fair Ladyn nimenomaista kielisosiologista sisältöä. Eurooppalainen identiteetti 2892 Eurooppalainen perusidentiteetti on keskiajalta alkaen ollut kristillisyys. Tavallisille maalaisihmisille vielä 1800-luvulla esitetty samastumiskysymys olisi epäilemättä johtanut ensimmäiseksi uskonnollisen identiteetin mainitsemiseen. Jokainen tietää, mikä merkitys tällä on nykyäänkin islamilaisessa ja juutalaisessa maailmassa ja myös monissa kristillisissä maissa, kuten katolisessa Puolassa, ortodoksisella Venäjällä ja ortodoksisessa Kreikassa tai protestanttislahkolaisessa Yhdysvalloissa. Uskonnolliseen identiteettiin kuuluu olennaisesti kodeissa, kouluissa, kirkoissa ja muissa yhteyksissä annettu opetus. Suomessa muutoin sekularisoituneeseen kulttuuriin kuuluvat elimellisesti kristilliset kasteet, vihkiäiset ja ruumiinsiunaukset ja varsinkin vanhassa valtionyliopistossamme promootioiden ja jokasyksyisten avajaisten jumalanpalvelukset, joihin osallistuu myös monia kirkko-organisaatiosta eronneita. Suomalaiset eivät useinkaan ole tietoisesti kristittyjä, mutta he ovat tietoisesti ei-muslimeja, ei-juutalaisia jne. Seuraava identifioitumisen kerrostuma on valtiollinen, aikanaan Rooman kansalaisuus (civis Romanus sum, sanoi apostoli Paavali), sitten nimenomaan uskollisuus hallitsijaa kohtaan. Monarkismi on ihmisten»luonnollisin» poliittinen identiteetti. Tämä näkyy siinä, että presidentinvaalit herättävät presidentin valtaoikeuksista riippumatta paljon muita vaaleja enemmän mielenkiintoa niin Suomessa kuin Ranskassa, Yhdysvalloissa ja muuallakin. Historiallisissa monarkioissa kuningas tai kuningatar on edelleen»hallitsija», ja hän ja hänen perheensä ja sukunsa ovat kansan herkeämättömän mielenkiinnon kohteina. Heillä on siis paljon hyvin näkyvää joskin epämääräistä identiteettivaltaa. Ruotsissa kuninkaalla ei ole oikeastaan mitään poliittista valtaa, ja hänen korkeat kenraalin ja amiraalin arvonsakin ovat muodollisia, mutta hänen kuvansa on jokaisen ruotsalaisen kädessä joka päivä, metallirahoissa ja usein postimerkeissä. Kielen asema ja merkitys on aina ollut sidoksissa siihen, missä ja miksi kieltä M. Klinge
3 ulkomaisten jäsenten jäsendiplomit ovat latinaksi. Historian laitos käytti ainakin pitkään kirjelomakkeissaan tekstiä Universitas Helsingiensis. Institutum Historicum. Kotimaasta tai ulkomailta ei tullut kritiikkiä eikä käännöspyyntöä. Latina ja kansalliskielet käytetään. Latinalla oli Euroopassa hyvin pitkään juuri virallisen kielen ja myös kansainvälisen kielen asema samalla, kun se oli Rooman kirkon kieli, jolla katolinen messu kaikissa maissa vietettiin 1960-luvulle saakka. Latina antaa edelleen akateemisessa maailmassa juhlallisen pyhityksen kaikkein seremoniallisimmille tilaisuuksille. Viimeksi toukokuussa 2007 filosofisen tiedekunnan promootion kutsukirjan kutsuosa oli latinaa ja itse varsinainen maisteriksi ja tohtoriksi vihkiminen tapahtui tietenkin! latinaksi (sama muissakin tiedekunnissa). Suomen Tiedeseura omaksui sähköpostiosoitteekseen (sen nimi on latinaksi Societas Scientiarum Fennica), ja Suomi on eurooppalainen kieli Viralliskäytössä alettiin latinasta siirtyä kansankieliin olennaisesti 1500-luvulta alkaen. Siihen oli kaksi syytä, jotka liittyvät toisiinsa: valtion olemuksen muuttuminen ja siirtyminen kaikessa yhä enemmän kirjalliseen hallintomenettelyyn. Meillä valtion keskushallinnon olennainen lujittuminen Kustaa Vaasan aikana näkyy luvulta alkavien verotusasiakirjojemme kattavuudessa. Silloin siirryttiin suoraan valtionverotukseen ja kaikkien verovelvollisten nimet ja verot merkittiin kirjoitettuihin asiakirjoihin. Aikaisempien maallisten ja kirkollisten asiakirjojen latina, ruotsi ja alasaksa muuntuivat suureksi osaksi itse kuninkaan toimesta usein pitkiksikin ruotsinkielisiksi määräyksiksi ja kehotus- tai nuhtelukirjeiksi. Silti saksan kieli säilyi hovin, ylimmän hallinnon, säätyläisten ja suurempien kaupunkien maailmassa hyvin pitkään kuten vaikka Bellmanin laulujen 1700-luvun Tukholmasta voimme kuulla. Kauppa on käynyt kaikkina aikoina monenlaisissa muodoissa ja löytänyt aina riittävän määrän yhteistä kieltä jos myyjällä on intressi myydä ja ostajalla ostaa. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Kustaa II Adolfin armeija koostui kielellisesti 2893
4 monenlaisista yksiköistä. Ruotsalaiset, suomalaiset, saksalaiset, skotit ja muut puhuivat murteitaan, mutta se ei estänyt voittamasta Breitenfeldissä tai sittemmin 1700-luvun alussa häviämästä Pultavassa. Vielä pitkään talonpoikaistalo oli Suomenkin maaseudulla lähes omavarainen talousyksikkö, joka ei tarvinnut oman murteensa tai kielensä lisäksi muuta kieltä. Viranomaisten kanssa jouduttiin kommunikoimaan vain käräjillä ja kirkossa, missä rahvaalle oli taattu riittävä suomenkielisyys: saarna ja tulkinta oikeusasioissa. Tilanne muuttui yhteiskunnan intressien ja yksilön oman sivistys- ja vaurauspotentiaalin kasvaessa. Avainsanat ovat kansakoulu ja sanomalehdistö, ja niiden yhteinen nimittäjä on lukutaito. Aikaisemmin sivistymään ja sosiaaliseen nousuun pyrkineet olivat opetelleet ruotsia, nyt syntyi päinvastaisen kielenkehityksen ilmiö. Esivalta ja osittain kansa itsekin halusivat koulutusta, laajempaa tiedonvälitystä ja samalla ohjausta. Mitä oli fennomania? Historiankuvauksessamme on annettu suuri painoarvo sille, että keisari Aleksanteri II julisti 1863 suomen kielen hallinto- ja tuomioistuinkieleksi kahdenkymmenen vuoden kuluttua, samalla kun ruotsin kieli säilytti päähallintokielen aseman. Määräajan lopulla saatiinkin aikaan suomalainen hallinto- ja oikeusterminologia nähtävästi Duodecimin sanastotyöskentelyn lähin esikuva. Kuitenkin vasta vuonna 1902 (kuva), keisari Nikolai II:n ja kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana, suomen kieli saavutti nykyisen asemansa, samoin kuin ruotsin kielikin. Armollisen asetuksen mukaan viranomaisten ja tuomioistuinten oli käytettävä suomea tai ruotsia virka-alueen kielisuhteiden mukaisesti, siis enimmäkseen suomea. Ylemmän viranomaisen ja tuomioistuimen oli 2894 päätöksissään käytettävä sitä kieltä, jota alempi viranomainen tai tuomioistuin oli käyttänyt. Samoihin aikoihin määrättiin venäjän opetusta lisättäväksi valtion kouluissa nämä asiat liittyvät toisiinsa. Valtiopäivillä ei siis ollut osuutta vuoden 1902 asetukseen, jonka periaatteet ja käytäntö ovat sittemmin olennaisilta osiltaan olleet voimassa. Hallinto ja tuomioistuimet ovat kuitenkin vain osa sitä elämää, jossa kieltä tarvitaan. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen prosessiin, jolla suomen kieli heti vuodesta 1809 alkaen normalisoitiin ja kehitettiin moderniksi kieleksi. Yleiskielen muodostaminen ja sen virallinen tai epävirallis-akateeminen valvonta ovat keskeisiä kielikansallisuuden ominaisuuksia. Ranskan Akatemia perustettiin tässä mielessä jo 1635, ja niinpä voimme edelleen lukea Corneillea, Molièrea ja Racinea vaikeuksitta päinvastoin kuin heitä vanhempaa Shakespearea. Saksassa ja Ruotsissa vastaava kielen normalisointi ja samalla idealisointi tapahtui vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla, Venäjällä vielä myöhemmin. Oman lukunsa muodostavat 1800-luvun uudet maat, joihin Suomikin kuuluu. Suomessa yleiskielen muodostaminen ja murteiden torjuminen sujui ilman suuria vaikeuksia tai nimenomaista vastarintaa. Kreikka ja Romania taas ovat esimerkkejä maista, joissa poliittisista syistä harjoitettiin hyvin jyrkkää kielipolitiikkaa. Kreikassa kansa yritettiin pakottaa käyttämään uutta kieltä. Tässä oli olennaisesti kyseessä halu palata pari tuhatta vuotta vanhaan, kokonaan toisenlaisen kulttuurin ja rodullisesti toisen kansan kieleen. Sama pyrkimys on toteutettu Israelissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Romaniassa siirryttiin kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon ja ruvettiin ankarasti juurittamaan kielestä pois sen runsasta slaavilaista ja turkkilaista ainesta. Vastaavia ilmiöitä on ollut muuallakin ja on edelleen. M. Klinge
5 Suomi on eurooppalainen kieli Suomen kielitilanteeseen vaikutti olennaisesti suomenkielisen maalaisväestön nopeasti kasvanut varallisuus luvun puolimaissa ja jälkipuolella se teki suomenkieliselle opetukselle, sanomalehdistölle, kirjallisuudelle ja talouselämälle kannattavaksi palveluksien ja hyödykkeiden tarjoamisen. Suomenkielisen kansakoulunopettajavalmistuksen merkitys korostui 1860-luvulta ja suomenkielisten valtionlyseoiden ja sitten yksityisoppikoulujen merkitys 1880-luvulta lähtien. Kun suomenkielisten oppikoulujen oppilaat tulivat yliopistoon 1890-luvulla ja suorittivat tutkintonsa seuraavan vuosikymmenen alussa, Suomessa oli melkein yht- 2895
6 äkkiä juuri vuosien poliittisen murroskohdan vaiheessa sellainen nuori johtava kerros, jonka jäsenet olivat alusta alkaen oppineet ajattelemaan ja kirjoittamaan suomeksi, vaikka ympäröivä kulttuuri vielä pitkään säilyikin ruotsinkielisenä. Tämä uudistusvaihe näkyi suomenkielisen kauno- ja tietokirjallisuuden valtavana nousuna niille oli sekä tekijöitä että markkinoita. Kielellinen kehitys ja sen monet yksityiskohdat johtivat ns. kielipuolueiden syntyyn. Fennomaaninen liike tähdensi suomen kieltä, mutta olennaisesti sosiaalisesta lähtökohdasta käsin. Fennomania pyrki edustamaan»kansaa» eli suuria, vielä koulutuksen ja sivistyksen ulkopuolella tai reunalla olevia kansanjoukkoja. Se oli siis maaseutulainen ja vasemmistolainen liike suhteessa vastapuoleensa, liberaalis-svekomaaniseen liikkeeseen, joka taas korosti kaupunkien, teollisuuden, korkeamman kulttuurin ja eurooppalaisen suuntauksen asiaa.»kansan» ja»sivistyneistön» tai»herrasväen» dialektiikka sai Suomessa kuitenkin vain osittain kielellis-kulttuurisen sävyn varsinkin siksi, että suuri osa vanhojenkin sivistyssukujen jäsenistä vaihtoi parin sukupolven kestäessä kieltä ja sulautui luontevasti sosiaalisen nousun mukanaan tuomaan kerrostumaan.»kansan» ja»herrojen» dialektiikka sai nimenomaan vuonna 1918 kokonaan muun kuin kielellisen sävyn. Elävä latina 2896 Palatkaamme eurooppalaisuuteen ja latinaan. Äskettäin ilmestynyt kaksiosainen laaja Suomennoskirjallisuuden historia I-II korostaa tärkeällä tavalla sitä, ettei minkään pienen maan kulttuuri ole koskaan vain oman luomisvoiman varassa (tietokirjallisuuden kääntäminen ei ole saanut juuri ollenkaan huomiota tässä teoksessa).»suomalaisuus» on siten jatkuvan kulttuurintuonnin tuotetta, mikä ei ole voinut olla näkymättä myös kielessä. Latinan merkitys lienee selvä erityisesti niille, jotka ovat käyneet varsinaisen latinakoulun eli lukeneet jo aivan nuoresta, kymmen-yksitoistavuotiaasta alkaen roomalaisten kieltä. Monissa Euroopan maissa, kuten Itävallassa ja Hollannissa, on edelleen»täysklassillisia» lyseoita, joissa opiskellaan latinan lisäksi myös (klassillista) kreikkaa meillähän tällainen koulumuoto kiellettiin 1960-luvulla. Miesmuistissa on vielä sekin aika, jolloin kaikkien humanistien eli oikeammin»histfiilareiden» oli suoritettava varsin vaativa latinan pro exercitio -koe. Nyttemmin latinantaidot näyttävät ammattikielitieteilijöidenkin parissa olevan yllättävän rapistuneita. Mutta nekin, jotka medisiinan tai farmasian opintojen ja elämäntyön kautta tai botanisteina ja zoologeina ovat tekemisissä latinan kanssa, liittyvät huomaamattaan Euroopan suureen kielelliseen traditioon. Englannissa jätettiin valistuneelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissa latinalaiset ja kreikkalaisetkin sanat ja sitaatit kääntämättä ainakin vielä luvulla. Mutta sehän olikin sitten kulttuurivallankumouksen vuosikymmen myös Euroopassa eikä vain Kiinassa. Kieli ohjaa ajattelua sekä sanojen merkityskenttien erojen että kielen rakenteellisten ominaisuuksien ja kieleen liittyvien kulttuurikonnotaatioiden kautta. Suomen kielessä taivutetaan sekä verbejä että nomineja monin tavoin. Emme ihmettele saksan, ranskan, italian, espanjan ja venäjän samanlaisuutta tässä suhteessa mutta huomaamme helposti, että ruotsissa ja englannissa ei osata (enää) juuri lainkaan taivuttaa. Ensiksi mainituissa kielissä substantiiveilla on kieliopillinen suku, ne ovat maskuliineja, feminiinejä tai neutreja, mutta ruotsissa vain maskuliinifeminiinejä (en) tai neutreja (ett). Englannista ja suomesta puuttuu kieliopillinen suku M. Klinge
7 kokonaan ja suomesta jopa muukin suku (hän). On tärkeää ajatella kieliä myös leksikaalisesta näkökulmasta. Suomen kielen maanviljelyyn liittyvien varhaissanojen balttilaisuus osoittaa tekniikan ja sanojen normaalia samanaikaista leviämistä. Varsinkin 1800-luvulta alkaen voimistunut yleismaailmallinen tekninen ja teollinen kehitys on koko ajan luonut lisää»maailmansanoja», jotka enimmältään ovat ainakin näennäisesti kreikkalais-latinalaisia. Kemian, medisiinan (»lääke»- tieteen), sosiologian ja monien muiden tieteen ja tekniikan alojen suomen kieli vilisee teknisiä ammattisanoja, vaikkeivät sanojen käyttäjät yleensä koskaan ajattele niiden etymologiaa. Useimmiten sanat ovat tulleet suomeen ja muihin perifeerisiin kieliin suurempien välittäjäkielten kautta, saksan ja ranskan ja nykyään enimmäkseen englannin tietä. Sanakirjoissa luetelluista englannin sanoista arvellaan 90 prosentin olevan (greco)latinalaista juurta, mutta jos ajatellaan sanojen frekvenssiä, luku on alhaisempi. Kymmenisen vuotta sitten mainio ruotsalainen yleishumanisti Alf Henriksson julkaisi kirjan Vårt antika modersmål, jossa hän osoitti, miten tavattoman laaja latinalaisperäisten sanojen määrä ruotsin kielessä on. Hän kirjoitti pieniä kertomuksia käyttäen yksinomaan näitä sanoja. Latinalaisperäisten sanojen määrä venäjässä ja virossa on niin ikään suorastaan valtava. Puristien furia contra maailmansanat Suomi on eurooppalainen kieli Saksassa ja Suomessa vallinnut puristinen raivo on karsinut näistä kielistä suuren joukon sellaisia sanoja, jotka»maailmansanoina» olisivat hyödyttäneet suomenkielisiä heidän opiskellessaan muita kieliä. Myös Duodecim on latinalaisesta nimestään huolimatta toiminut tällä alalla: aluksi ja pitkään varmaan hyödyllisesti, mutta samalla myös yleisen eurooppalaisen kulttuuriyhteisyyden ja ymmärrettävyyden kannalta kontraproduktiivisesti. Mutta saksassakin maailmansanat ovat nyttemmin voitollisia: kuka enää puhuisi autoista ja poliiseista käyttämällä sanoja Kraftwagen ja Schutzleute. Purismin traditio on kummallinen. Näennäisesti siinä on ollut kysymys usein suorastaan personifioidun»kielen»»ominaislaadusta» ja toisaalta käytännöllisistä, ääntämiseen (uskotellusti) liittyvistä asioista. Mutta enimmältään näyttää kyllä olleen kysymys aivan muusta, nimittäin»väärästä suunnasta» tulevien»vieraiden vaikutteiden» poliittisesta torjumisesta, suomessa fennomaanisesta kamppailusta ruotsia vastaan. Sitäkään ajattelematta, että ruotsalaiset sanat olivat hyvin usein laajemmin eurooppalaisia, ehkä juuri latinalaisperäisiä. Kun opimme uuden asian, opimme samalla uuden sanan, ja samalla vaivalla oppii siis latinalaisperäisen sanan kuin ugrilaisperäisenkin. Valinta näiden mahdollisuuksien välillä on ideologinen, poliittinen. Eurosuomalaisen mielestä on luonnollista puhua infektiosta, virsukansan mielestä pitää kääntää tartunnaksi. Monet suomalaistetut termit ovat juurtuneet yleiseen kielenkäyttöön, toiset tuntuvat meistä huvittavilta. Vuonna 1951 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa esitetään»bakteerin» synonyymeinä»jakosieni, hitiö», myöhemmin samassa niteessä»hituolio» (=»mikroskooppinen eliö, mikro-organismi, bakteeri»). Kalevi Koukkusen Vierassanojen etymologinen sanakirja (1990) on erinomainen teos, vaikka käsite»vieras» onkin ongelmallinen. Mikä on»vierasta», mikä»omaa»?! Koukkunen ei lue»kahvia»,»raamattua» eikä»perunaa» vieraiksi,»ministerin»,»luutnantin»,»viulun» ja 2897
8 »vitamiinin» kylläkin. Miksiköhän? Jouko Vesikansan & al. mainio kirjanen Maailmansanoja Suomessa (1980) listaa näytteeksi suuren määrän sanoja, jotka ovat osapuilleen samanasuisia suomessa, ruotsissa, englannissa, saksassa, ranskassa, espanjassa, italiassa, kreikassa, venäjässä, turkissa, hebreassa, arabiassa, suahilissa, kiinassa ja japanissa listaan voisi helposti lisätä tanskan, norjan, viron, hollannin jne. Tällaisia sanoja ovat vaikka museo, musiikki, normaali, numero, ooppera, paketti, paniikki, pankki, paperi, passi, pihvi, piippu, pippuri, poliisi, politiikka, pommi, posti, propaganda, pyjama, radio jne., ja tietenkin myös kahvi, kamera, kapitalismi, kapteeni & c. Miksi puristit torjuvat erinomaiset ja helposti ääntyvät sanat kahveli ja kamera, kun kuitenkin tomaatti, professori, armeija kelpaavat, miksi televisio, telefaksi mutta ei telefoni? Lukemattomissa tapauksissa»maailmansana» tai»lainasana» on kuitenkin joko jäänyt yleisesti käytetyksi kuten auto, ambulanssi ja karonkka tai suorastaan voittanutkin puristien ehdotukset, niin että emme puhu näköradiosta saati tulppavääntiöstä (korkkiruuvi) tai hyrysysystä (auto), ja puhumme luontevammin marketista kuin esimerkiksi»puhoksesta». Olen toistellut sitä tosiasiaa, faktumia, että kun peruskoulussa opiskellaan pakollisesti kahta kieltä oman peruskielen lisäksi, on kansan halveksimista torjua kaikki sanat, joissa on b, c, d, f, g, x tai z, tai yrittää»korvata» ne»suomen kielen mukaisiksi», kuten shekki>sekki, Xerxes>Kserkses. Kun kaikki muut eurooppalaiset etsivät Xerxestä X:n kohdalta, mikseivät suomalaiset saa tehdä niin? Riittäisi katsoa kirjoitus- tai tietokoneen näppäimistöön (klaviatuuriin): siellähän x on! Niin kuin myös z, ja suomalaisissa koneissa lisäksi muille eksoottiset å, ä, ö. Puristinen ideologia on siis kansainvälisyyden, internationalismin, vastustamista. Aikanaan haluttiin Suomessa poliittisin perustein kasvattaa suomen kielen eroa ruotsiin ja samalla muihin eurooppalaisiin kieliin. Tälle linjalle voitiin luvun tilanteessa esittää perusteluja, mutta ne ovat nyttemmin menettäneet merkityksensä. Ruotsin kieli ja niin hirveästi kauhistellut»svetisismit» eivät enää uhkaa ketään, ja yleensä lienee kansallisen eristäytymisen aika muutenkin ohi.»oma» kulttuuri on aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa, eikä sen voima riipu yksityisistä sanoista, vaan laajemmista yhteyksistä. Tämän ymmärtämistä auttaa juuri sen huomaaminen, että kielessä on lukuisia uusien sanojen saapumiskerrostumia. Kaikki sanat ovat tulleet jostakin, ne eivät erotu käyttäjän suussa»lainasanoiksi». Influenssa on suhteellisen tuore sana, peruna (eli maapäärynä) levisi ja 1800-luvulla, germaanisperäinen äiti on kauan sitten syrjäyttänyt emon. Filologi ymmärtää, että gramma ja Raamattu ovat samaa sanaa, mutta jokaisen kielenkäyttäjän ei tarvitse sitä tietää. Onko sitä paitsi»oikeampaa» sanoa ehtoo vai ilta, kesä vai suvi variaatioita on vakiintuneen kielen sisälläkin. Leksikaalinen ja semanttinen näkökulma Vaikka suomen kieli luokitellaankin struktuuritekijöiden perusteella»suomalais-ugrilaiseksi», leksikaaliselta kannalta se on siis olennaisesti (myös) romaanisgermaaninen kieli. Vielä paljon enemmän suomen eurooppalaisuus korostuu, kun ajattelemme kielen tärkeintä ominaisuutta, merkityksiä, semantiikkaa. Suomen kieli ilmentää Suomessa vallitsevaa kulttuuria, ja kaikkien mielestä lienee selvää, että Suomen aineellinen, sosiaalinen ja henkinen kulttuuri muistuttaa enemmän (vaikkapa) Saksaa kuin Venäjällä tai Siperiassa elävien»heimokansojen» M. Klinge
9 maailmaa. Juuri semanttiselta kannalta ymmärtää myös suomen ja viron erilaisuuden, samantapaiset sanat tarkoittavat eri asioita tai ainakin eri painotuksia. Tämäntapainen ero vallitsee myös ruotsin ja tanskan välillä. Kiinan kielessä ei sen uusimpia»lainasanoja» lukuun ottamatta ole sellaisia sanoja, jotka vastaisivat meidän käsitteitämme»sana»,»historia»,»tiede»,»etiikka»,»demokratia»,»vapaus»,»yhteiskunta»,»filosofia»,»politiikka» jne. Tämän ajatteleminen osoittaa, miten eurooppalaisia olemme. Toisaalta kiinassa on suuri määrä käsitteitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta siirtää eurooppalaisiin kieliin. Tämän kultuuripiirien eroja ilmentävän tosiasian perusteella voi päätellä, ettei suomessa ole syytä välttää vaan päinvastoin edistää latinismeja, germanismeja, svetisismejä ja gallisismeja. Anglisismit eivät ole samalla tavalla suotavia, koska ne heijastavat enimmäkseen erilaista, eieurooppalaista (pohjoisamerikkalaista) kulttuuria, ellei sitten ole kysymys englannissa niin yleisistä latinalais- tai kreikkalaisperäisistä sanoista. Tämä teesi on tietenkin poliittis-ideologinen, mutta kuten yllä on koetettu esittää, kielipolitiikka on aina sidoksissa yleiseen politiikkaan. On kuitenkin tosiasia, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin, vieläpä sen taloudelliseen (euro) ja poliittiseen»ytimeen», ja unioni puolestaan tiivistyy ja lujittuu koko ajan pienin ja melkein näkymättömin askelin. Keisarillisessa yliopistossamme puolustettiin lääketieteellisen tiedekunnan promootion alla kesäkuussa 1832 Johannes Fredericus Ticklénin väitöskirjaa (praeside Johanne Agapeto Törngren) Termini medici in lingua fennica occurentes, jossa lueteltiin suomalaisia medisiinisiä termejä. Mutta acutus on silti suomessa akuutti, ei»puuskainen», angina on angiina, ei»närä», asa foetida kääntynee harvoin»pirun paskaksi», caries»luun lahomiseksi», catarrhus»röhkäksi», hysteria»sydämmen irki-taudiksi» jne., jne. Latina tai suomalaistunut latina on voittanut. Kirjallisuutta Olen kirjoittanut näistä asioista kokoelmassani Mesimarja, myytti, Mannerheim (1994) sekä vuodesta 1999 vuosittain julkaisemassani päiväkirjasarjassa. Aihepiiriä koskeva kirjallisuus on tietenkin valtava. MATTI KLINGE, professori (emer.) Ullankatu 3, Helsinki 2899
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotKäännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa
SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala
Lisätiedotyht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62
Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:
LisätiedotPukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotVapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotHanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!
Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen
Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne
LisätiedotKieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120
Lisätiedotervetuloa Puistolan oulujen ielivalintailtaan staina luokkalaiset
ervetuloa Puistolan oulujen ielivalintailtaan staina 15.1.2019 luokkalaiset luokkalaiset ieliohjelma, A1- ja B1- kielet len opiskelu alkaa oppilailla 3. luokalla (2010 synt.), jolloin kielivalinta dään
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotKoulu kansallisen kielitaitovarannon
Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotINSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi
INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Lisätiedot39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.
Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Selvityksen julkistustilaisuus Helsinki 13.12.2017 Miksi selvitys on ollut tarpeen? Kouluissa opiskellaan
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSuomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.
KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
Lisätiedot2.12.2011. Titta Hänninen
2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotJÄSENTIETOJEN VUOSITILASTO 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ
JÄSENTIETOJEN VUOSITILASTO 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Käsitteitä ja määritelmiä... 2 3. Jäsentietojen yhteenveto 2017 ja 2018... 3 4. Kirkkoon kuuluminen suomenkielisten
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotTERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?
TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA
Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotKlippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille
Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotInfopankin kävijäkysely 2014 - tulokset
Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston
Lisätiedot