Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi"

Transkriptio

1 Kielen kärjestä ja juurista Matti Klinge Suomi on eurooppalainen kieli Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi ilmestyneelle esseekokoelmalleni latinalaisen nimen Romanus sum. Nimi herätti myönteistä huomiota myös mannereurooppalaisten kollegojen maailmassa, vaikka he eivät ymmärtäneet kirjasta muuta kuin sen nimen. Roomalaiseksi ja siis myös latinalaiseksi samastuminen ymmärrettiin selväksi julistautumiseksi erääseen aika ilmeiseen vaikka tietenkin myös epämääräiseen traditioon. Euroopassa on kuitenkin hyvin paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet edes vähän latinaa ja hyväksyvät latinan eurooppalaisuuden tunnukseksi, Euroopan (periaattelliseksi) äidinkieleksi. Roomalaiseksi julistautuminen oli siis identiteettimanifestaatio. Sen tarkoituksena oli tuoda potentiaalisten lukijoiden ajatuksiin vaikka epämääräinenkin mielikuva henkisestä orientoitumisesta tai sitoutumisesta, johon voitiin ymmärtää sisältyvän klassillisen antiikin ja sen monien renessanssien tiedollisia, esteettisiä ja moraalisia elementtejä. Epämääräisyys tai epätarkkuus kuuluu juuri identiteetti-käsitteeseen sen kulttuurisessa mielessä, vaikka identiteetti-sana toisaalta kiinnittyykin»henkilöllisyyden» todistamisen tarkkuuteen. A Duodecim 2007;122: Identiteetti vastaa siis kysymykseen»kuka minä olen» tai»minkä laajemman sitoutumisyhteisön piiriin kuulun tai samastun». Jo tavallinen henkilöllisyyden identifiointi tuo välittömästi mieleen kulttuuris-maantieteellis-kielellis-valtiollisia mielikuvia. Siten esimerkiksi Riitta Uosukainen, Juri Andropov tai Giulio Andreotti, Tshou-en-Laista ja Javaharlar Nehrusta puhumattakaan, kertovat jo pelkkinä niminä paljon. Suomessa nimet, varsinkin etunimet, kertovat tavallisesti sen, lukeutuuko henkilö suomen- vai ruotsinkieliseksi. Kun nimeen liittyy epiteetti, kuten kreivi, tohtori tai luutnantti, identifiointi täsmentyy kuin huomaamatta, niin että»majuri Matti Meikäläinen» hahmottuu jo aika selvästi. Perheeseen ja sukuun samastuminen seuraa ihmistä yleensä koko hänen elämänsä. Mielenkiintoinen ja tärkeä elementti siinä on sukukäsitteen patriarkaalisuuden dominoiva asema. Enin osa Suomen naisista omaksuu avioliiton yhteydessä miehensä sukunimen, ja vielä suurempi osa lapsista saa sukunimekseen isänsä nimen täkäläisessä ja yleensä eurooppalaisessa traditiossa, vaikka äidin merkitys lapsen elämässä usein onkin pitkään konkreettisempi kuin silti hyvin tärkeän isän. Sukunimi tuottaa siis heti 2891

2 konnotaatioita. Jos sukunimi on Mannerheim tai Sibelius, on mahdotonta torjua muiden mielessä syntyvää kysymystä suhteesta kaikkien tuntemaan suurmieheen. Eräässä Ruotsin eliittejä koskevassa teoksessa kuvattiin naisten mahdollisuuksia. Kreivillistä sukua oleva naislääkäri oli saanut kokea potilaiden myönteistä uteliaisuutta. Potilaat olivat tyytyväisiä korkeasäätyiseen hoitoon, mutta jos he joutuivat odottamaan tai olivat muuten tyytymättömiä, romaanien ja viikkolehtien luoma kuva ylhäisaatelista sai heidät pitämään aatelisneitiä koppavana alhaissäätyisiä kohtaan. Lääkärille oli helpotus ottaa avioliiton myötä»tavallinen» sukunimi, joka ei herättänyt mitään mielikuvia. Modernin sosiologian perusteoksia on Bourdieun La distinction. Tietäen ja tietämättään kaikki ihmiset ilmaisevat monenlaisin tavoin sosiaalista identiteettiään. Verkkopaita ja»tonava kaunoisen» ilmoittaminen mielimusiikiksi ovat Bourdieun esimerkkejä tietystä»habituksesta», joka on ihmiselle itselleen luonteva ja sopiva mutta»leimaa» hänet habitukseltaan toisenlaisen ihmisen silmissä. Tässä tullaan lähelle puhutun kielen maailmaa, joka hyvinkin tunnetulla tavalla kertoo sekä ihmisten erilaisista sosiaalisista ja maantieteellisistä taustoista että heidän identifioitumistavoitteistaan. Puhemuotojen identiteettimerkitys on tuttua, ajatelkaamme Tuntematonta sotilasta ja sen eri maakunnista tulevia sotilaita, klassillisen venäläisen kirjallisuuden heijastamaa venäjän ja ranskan rinnakkaiseloa tai My Fair Ladyn nimenomaista kielisosiologista sisältöä. Eurooppalainen identiteetti 2892 Eurooppalainen perusidentiteetti on keskiajalta alkaen ollut kristillisyys. Tavallisille maalaisihmisille vielä 1800-luvulla esitetty samastumiskysymys olisi epäilemättä johtanut ensimmäiseksi uskonnollisen identiteetin mainitsemiseen. Jokainen tietää, mikä merkitys tällä on nykyäänkin islamilaisessa ja juutalaisessa maailmassa ja myös monissa kristillisissä maissa, kuten katolisessa Puolassa, ortodoksisella Venäjällä ja ortodoksisessa Kreikassa tai protestanttislahkolaisessa Yhdysvalloissa. Uskonnolliseen identiteettiin kuuluu olennaisesti kodeissa, kouluissa, kirkoissa ja muissa yhteyksissä annettu opetus. Suomessa muutoin sekularisoituneeseen kulttuuriin kuuluvat elimellisesti kristilliset kasteet, vihkiäiset ja ruumiinsiunaukset ja varsinkin vanhassa valtionyliopistossamme promootioiden ja jokasyksyisten avajaisten jumalanpalvelukset, joihin osallistuu myös monia kirkko-organisaatiosta eronneita. Suomalaiset eivät useinkaan ole tietoisesti kristittyjä, mutta he ovat tietoisesti ei-muslimeja, ei-juutalaisia jne. Seuraava identifioitumisen kerrostuma on valtiollinen, aikanaan Rooman kansalaisuus (civis Romanus sum, sanoi apostoli Paavali), sitten nimenomaan uskollisuus hallitsijaa kohtaan. Monarkismi on ihmisten»luonnollisin» poliittinen identiteetti. Tämä näkyy siinä, että presidentinvaalit herättävät presidentin valtaoikeuksista riippumatta paljon muita vaaleja enemmän mielenkiintoa niin Suomessa kuin Ranskassa, Yhdysvalloissa ja muuallakin. Historiallisissa monarkioissa kuningas tai kuningatar on edelleen»hallitsija», ja hän ja hänen perheensä ja sukunsa ovat kansan herkeämättömän mielenkiinnon kohteina. Heillä on siis paljon hyvin näkyvää joskin epämääräistä identiteettivaltaa. Ruotsissa kuninkaalla ei ole oikeastaan mitään poliittista valtaa, ja hänen korkeat kenraalin ja amiraalin arvonsakin ovat muodollisia, mutta hänen kuvansa on jokaisen ruotsalaisen kädessä joka päivä, metallirahoissa ja usein postimerkeissä. Kielen asema ja merkitys on aina ollut sidoksissa siihen, missä ja miksi kieltä M. Klinge

3 ulkomaisten jäsenten jäsendiplomit ovat latinaksi. Historian laitos käytti ainakin pitkään kirjelomakkeissaan tekstiä Universitas Helsingiensis. Institutum Historicum. Kotimaasta tai ulkomailta ei tullut kritiikkiä eikä käännöspyyntöä. Latina ja kansalliskielet käytetään. Latinalla oli Euroopassa hyvin pitkään juuri virallisen kielen ja myös kansainvälisen kielen asema samalla, kun se oli Rooman kirkon kieli, jolla katolinen messu kaikissa maissa vietettiin 1960-luvulle saakka. Latina antaa edelleen akateemisessa maailmassa juhlallisen pyhityksen kaikkein seremoniallisimmille tilaisuuksille. Viimeksi toukokuussa 2007 filosofisen tiedekunnan promootion kutsukirjan kutsuosa oli latinaa ja itse varsinainen maisteriksi ja tohtoriksi vihkiminen tapahtui tietenkin! latinaksi (sama muissakin tiedekunnissa). Suomen Tiedeseura omaksui sähköpostiosoitteekseen (sen nimi on latinaksi Societas Scientiarum Fennica), ja Suomi on eurooppalainen kieli Viralliskäytössä alettiin latinasta siirtyä kansankieliin olennaisesti 1500-luvulta alkaen. Siihen oli kaksi syytä, jotka liittyvät toisiinsa: valtion olemuksen muuttuminen ja siirtyminen kaikessa yhä enemmän kirjalliseen hallintomenettelyyn. Meillä valtion keskushallinnon olennainen lujittuminen Kustaa Vaasan aikana näkyy luvulta alkavien verotusasiakirjojemme kattavuudessa. Silloin siirryttiin suoraan valtionverotukseen ja kaikkien verovelvollisten nimet ja verot merkittiin kirjoitettuihin asiakirjoihin. Aikaisempien maallisten ja kirkollisten asiakirjojen latina, ruotsi ja alasaksa muuntuivat suureksi osaksi itse kuninkaan toimesta usein pitkiksikin ruotsinkielisiksi määräyksiksi ja kehotus- tai nuhtelukirjeiksi. Silti saksan kieli säilyi hovin, ylimmän hallinnon, säätyläisten ja suurempien kaupunkien maailmassa hyvin pitkään kuten vaikka Bellmanin laulujen 1700-luvun Tukholmasta voimme kuulla. Kauppa on käynyt kaikkina aikoina monenlaisissa muodoissa ja löytänyt aina riittävän määrän yhteistä kieltä jos myyjällä on intressi myydä ja ostajalla ostaa. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Kustaa II Adolfin armeija koostui kielellisesti 2893

4 monenlaisista yksiköistä. Ruotsalaiset, suomalaiset, saksalaiset, skotit ja muut puhuivat murteitaan, mutta se ei estänyt voittamasta Breitenfeldissä tai sittemmin 1700-luvun alussa häviämästä Pultavassa. Vielä pitkään talonpoikaistalo oli Suomenkin maaseudulla lähes omavarainen talousyksikkö, joka ei tarvinnut oman murteensa tai kielensä lisäksi muuta kieltä. Viranomaisten kanssa jouduttiin kommunikoimaan vain käräjillä ja kirkossa, missä rahvaalle oli taattu riittävä suomenkielisyys: saarna ja tulkinta oikeusasioissa. Tilanne muuttui yhteiskunnan intressien ja yksilön oman sivistys- ja vaurauspotentiaalin kasvaessa. Avainsanat ovat kansakoulu ja sanomalehdistö, ja niiden yhteinen nimittäjä on lukutaito. Aikaisemmin sivistymään ja sosiaaliseen nousuun pyrkineet olivat opetelleet ruotsia, nyt syntyi päinvastaisen kielenkehityksen ilmiö. Esivalta ja osittain kansa itsekin halusivat koulutusta, laajempaa tiedonvälitystä ja samalla ohjausta. Mitä oli fennomania? Historiankuvauksessamme on annettu suuri painoarvo sille, että keisari Aleksanteri II julisti 1863 suomen kielen hallinto- ja tuomioistuinkieleksi kahdenkymmenen vuoden kuluttua, samalla kun ruotsin kieli säilytti päähallintokielen aseman. Määräajan lopulla saatiinkin aikaan suomalainen hallinto- ja oikeusterminologia nähtävästi Duodecimin sanastotyöskentelyn lähin esikuva. Kuitenkin vasta vuonna 1902 (kuva), keisari Nikolai II:n ja kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana, suomen kieli saavutti nykyisen asemansa, samoin kuin ruotsin kielikin. Armollisen asetuksen mukaan viranomaisten ja tuomioistuinten oli käytettävä suomea tai ruotsia virka-alueen kielisuhteiden mukaisesti, siis enimmäkseen suomea. Ylemmän viranomaisen ja tuomioistuimen oli 2894 päätöksissään käytettävä sitä kieltä, jota alempi viranomainen tai tuomioistuin oli käyttänyt. Samoihin aikoihin määrättiin venäjän opetusta lisättäväksi valtion kouluissa nämä asiat liittyvät toisiinsa. Valtiopäivillä ei siis ollut osuutta vuoden 1902 asetukseen, jonka periaatteet ja käytäntö ovat sittemmin olennaisilta osiltaan olleet voimassa. Hallinto ja tuomioistuimet ovat kuitenkin vain osa sitä elämää, jossa kieltä tarvitaan. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen prosessiin, jolla suomen kieli heti vuodesta 1809 alkaen normalisoitiin ja kehitettiin moderniksi kieleksi. Yleiskielen muodostaminen ja sen virallinen tai epävirallis-akateeminen valvonta ovat keskeisiä kielikansallisuuden ominaisuuksia. Ranskan Akatemia perustettiin tässä mielessä jo 1635, ja niinpä voimme edelleen lukea Corneillea, Molièrea ja Racinea vaikeuksitta päinvastoin kuin heitä vanhempaa Shakespearea. Saksassa ja Ruotsissa vastaava kielen normalisointi ja samalla idealisointi tapahtui vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla, Venäjällä vielä myöhemmin. Oman lukunsa muodostavat 1800-luvun uudet maat, joihin Suomikin kuuluu. Suomessa yleiskielen muodostaminen ja murteiden torjuminen sujui ilman suuria vaikeuksia tai nimenomaista vastarintaa. Kreikka ja Romania taas ovat esimerkkejä maista, joissa poliittisista syistä harjoitettiin hyvin jyrkkää kielipolitiikkaa. Kreikassa kansa yritettiin pakottaa käyttämään uutta kieltä. Tässä oli olennaisesti kyseessä halu palata pari tuhatta vuotta vanhaan, kokonaan toisenlaisen kulttuurin ja rodullisesti toisen kansan kieleen. Sama pyrkimys on toteutettu Israelissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Romaniassa siirryttiin kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon ja ruvettiin ankarasti juurittamaan kielestä pois sen runsasta slaavilaista ja turkkilaista ainesta. Vastaavia ilmiöitä on ollut muuallakin ja on edelleen. M. Klinge

5 Suomi on eurooppalainen kieli Suomen kielitilanteeseen vaikutti olennaisesti suomenkielisen maalaisväestön nopeasti kasvanut varallisuus luvun puolimaissa ja jälkipuolella se teki suomenkieliselle opetukselle, sanomalehdistölle, kirjallisuudelle ja talouselämälle kannattavaksi palveluksien ja hyödykkeiden tarjoamisen. Suomenkielisen kansakoulunopettajavalmistuksen merkitys korostui 1860-luvulta ja suomenkielisten valtionlyseoiden ja sitten yksityisoppikoulujen merkitys 1880-luvulta lähtien. Kun suomenkielisten oppikoulujen oppilaat tulivat yliopistoon 1890-luvulla ja suorittivat tutkintonsa seuraavan vuosikymmenen alussa, Suomessa oli melkein yht- 2895

6 äkkiä juuri vuosien poliittisen murroskohdan vaiheessa sellainen nuori johtava kerros, jonka jäsenet olivat alusta alkaen oppineet ajattelemaan ja kirjoittamaan suomeksi, vaikka ympäröivä kulttuuri vielä pitkään säilyikin ruotsinkielisenä. Tämä uudistusvaihe näkyi suomenkielisen kauno- ja tietokirjallisuuden valtavana nousuna niille oli sekä tekijöitä että markkinoita. Kielellinen kehitys ja sen monet yksityiskohdat johtivat ns. kielipuolueiden syntyyn. Fennomaaninen liike tähdensi suomen kieltä, mutta olennaisesti sosiaalisesta lähtökohdasta käsin. Fennomania pyrki edustamaan»kansaa» eli suuria, vielä koulutuksen ja sivistyksen ulkopuolella tai reunalla olevia kansanjoukkoja. Se oli siis maaseutulainen ja vasemmistolainen liike suhteessa vastapuoleensa, liberaalis-svekomaaniseen liikkeeseen, joka taas korosti kaupunkien, teollisuuden, korkeamman kulttuurin ja eurooppalaisen suuntauksen asiaa.»kansan» ja»sivistyneistön» tai»herrasväen» dialektiikka sai Suomessa kuitenkin vain osittain kielellis-kulttuurisen sävyn varsinkin siksi, että suuri osa vanhojenkin sivistyssukujen jäsenistä vaihtoi parin sukupolven kestäessä kieltä ja sulautui luontevasti sosiaalisen nousun mukanaan tuomaan kerrostumaan.»kansan» ja»herrojen» dialektiikka sai nimenomaan vuonna 1918 kokonaan muun kuin kielellisen sävyn. Elävä latina 2896 Palatkaamme eurooppalaisuuteen ja latinaan. Äskettäin ilmestynyt kaksiosainen laaja Suomennoskirjallisuuden historia I-II korostaa tärkeällä tavalla sitä, ettei minkään pienen maan kulttuuri ole koskaan vain oman luomisvoiman varassa (tietokirjallisuuden kääntäminen ei ole saanut juuri ollenkaan huomiota tässä teoksessa).»suomalaisuus» on siten jatkuvan kulttuurintuonnin tuotetta, mikä ei ole voinut olla näkymättä myös kielessä. Latinan merkitys lienee selvä erityisesti niille, jotka ovat käyneet varsinaisen latinakoulun eli lukeneet jo aivan nuoresta, kymmen-yksitoistavuotiaasta alkaen roomalaisten kieltä. Monissa Euroopan maissa, kuten Itävallassa ja Hollannissa, on edelleen»täysklassillisia» lyseoita, joissa opiskellaan latinan lisäksi myös (klassillista) kreikkaa meillähän tällainen koulumuoto kiellettiin 1960-luvulla. Miesmuistissa on vielä sekin aika, jolloin kaikkien humanistien eli oikeammin»histfiilareiden» oli suoritettava varsin vaativa latinan pro exercitio -koe. Nyttemmin latinantaidot näyttävät ammattikielitieteilijöidenkin parissa olevan yllättävän rapistuneita. Mutta nekin, jotka medisiinan tai farmasian opintojen ja elämäntyön kautta tai botanisteina ja zoologeina ovat tekemisissä latinan kanssa, liittyvät huomaamattaan Euroopan suureen kielelliseen traditioon. Englannissa jätettiin valistuneelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissa latinalaiset ja kreikkalaisetkin sanat ja sitaatit kääntämättä ainakin vielä luvulla. Mutta sehän olikin sitten kulttuurivallankumouksen vuosikymmen myös Euroopassa eikä vain Kiinassa. Kieli ohjaa ajattelua sekä sanojen merkityskenttien erojen että kielen rakenteellisten ominaisuuksien ja kieleen liittyvien kulttuurikonnotaatioiden kautta. Suomen kielessä taivutetaan sekä verbejä että nomineja monin tavoin. Emme ihmettele saksan, ranskan, italian, espanjan ja venäjän samanlaisuutta tässä suhteessa mutta huomaamme helposti, että ruotsissa ja englannissa ei osata (enää) juuri lainkaan taivuttaa. Ensiksi mainituissa kielissä substantiiveilla on kieliopillinen suku, ne ovat maskuliineja, feminiinejä tai neutreja, mutta ruotsissa vain maskuliinifeminiinejä (en) tai neutreja (ett). Englannista ja suomesta puuttuu kieliopillinen suku M. Klinge

7 kokonaan ja suomesta jopa muukin suku (hän). On tärkeää ajatella kieliä myös leksikaalisesta näkökulmasta. Suomen kielen maanviljelyyn liittyvien varhaissanojen balttilaisuus osoittaa tekniikan ja sanojen normaalia samanaikaista leviämistä. Varsinkin 1800-luvulta alkaen voimistunut yleismaailmallinen tekninen ja teollinen kehitys on koko ajan luonut lisää»maailmansanoja», jotka enimmältään ovat ainakin näennäisesti kreikkalais-latinalaisia. Kemian, medisiinan (»lääke»- tieteen), sosiologian ja monien muiden tieteen ja tekniikan alojen suomen kieli vilisee teknisiä ammattisanoja, vaikkeivät sanojen käyttäjät yleensä koskaan ajattele niiden etymologiaa. Useimmiten sanat ovat tulleet suomeen ja muihin perifeerisiin kieliin suurempien välittäjäkielten kautta, saksan ja ranskan ja nykyään enimmäkseen englannin tietä. Sanakirjoissa luetelluista englannin sanoista arvellaan 90 prosentin olevan (greco)latinalaista juurta, mutta jos ajatellaan sanojen frekvenssiä, luku on alhaisempi. Kymmenisen vuotta sitten mainio ruotsalainen yleishumanisti Alf Henriksson julkaisi kirjan Vårt antika modersmål, jossa hän osoitti, miten tavattoman laaja latinalaisperäisten sanojen määrä ruotsin kielessä on. Hän kirjoitti pieniä kertomuksia käyttäen yksinomaan näitä sanoja. Latinalaisperäisten sanojen määrä venäjässä ja virossa on niin ikään suorastaan valtava. Puristien furia contra maailmansanat Suomi on eurooppalainen kieli Saksassa ja Suomessa vallinnut puristinen raivo on karsinut näistä kielistä suuren joukon sellaisia sanoja, jotka»maailmansanoina» olisivat hyödyttäneet suomenkielisiä heidän opiskellessaan muita kieliä. Myös Duodecim on latinalaisesta nimestään huolimatta toiminut tällä alalla: aluksi ja pitkään varmaan hyödyllisesti, mutta samalla myös yleisen eurooppalaisen kulttuuriyhteisyyden ja ymmärrettävyyden kannalta kontraproduktiivisesti. Mutta saksassakin maailmansanat ovat nyttemmin voitollisia: kuka enää puhuisi autoista ja poliiseista käyttämällä sanoja Kraftwagen ja Schutzleute. Purismin traditio on kummallinen. Näennäisesti siinä on ollut kysymys usein suorastaan personifioidun»kielen»»ominaislaadusta» ja toisaalta käytännöllisistä, ääntämiseen (uskotellusti) liittyvistä asioista. Mutta enimmältään näyttää kyllä olleen kysymys aivan muusta, nimittäin»väärästä suunnasta» tulevien»vieraiden vaikutteiden» poliittisesta torjumisesta, suomessa fennomaanisesta kamppailusta ruotsia vastaan. Sitäkään ajattelematta, että ruotsalaiset sanat olivat hyvin usein laajemmin eurooppalaisia, ehkä juuri latinalaisperäisiä. Kun opimme uuden asian, opimme samalla uuden sanan, ja samalla vaivalla oppii siis latinalaisperäisen sanan kuin ugrilaisperäisenkin. Valinta näiden mahdollisuuksien välillä on ideologinen, poliittinen. Eurosuomalaisen mielestä on luonnollista puhua infektiosta, virsukansan mielestä pitää kääntää tartunnaksi. Monet suomalaistetut termit ovat juurtuneet yleiseen kielenkäyttöön, toiset tuntuvat meistä huvittavilta. Vuonna 1951 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa esitetään»bakteerin» synonyymeinä»jakosieni, hitiö», myöhemmin samassa niteessä»hituolio» (=»mikroskooppinen eliö, mikro-organismi, bakteeri»). Kalevi Koukkusen Vierassanojen etymologinen sanakirja (1990) on erinomainen teos, vaikka käsite»vieras» onkin ongelmallinen. Mikä on»vierasta», mikä»omaa»?! Koukkunen ei lue»kahvia»,»raamattua» eikä»perunaa» vieraiksi,»ministerin»,»luutnantin»,»viulun» ja 2897

8 »vitamiinin» kylläkin. Miksiköhän? Jouko Vesikansan & al. mainio kirjanen Maailmansanoja Suomessa (1980) listaa näytteeksi suuren määrän sanoja, jotka ovat osapuilleen samanasuisia suomessa, ruotsissa, englannissa, saksassa, ranskassa, espanjassa, italiassa, kreikassa, venäjässä, turkissa, hebreassa, arabiassa, suahilissa, kiinassa ja japanissa listaan voisi helposti lisätä tanskan, norjan, viron, hollannin jne. Tällaisia sanoja ovat vaikka museo, musiikki, normaali, numero, ooppera, paketti, paniikki, pankki, paperi, passi, pihvi, piippu, pippuri, poliisi, politiikka, pommi, posti, propaganda, pyjama, radio jne., ja tietenkin myös kahvi, kamera, kapitalismi, kapteeni & c. Miksi puristit torjuvat erinomaiset ja helposti ääntyvät sanat kahveli ja kamera, kun kuitenkin tomaatti, professori, armeija kelpaavat, miksi televisio, telefaksi mutta ei telefoni? Lukemattomissa tapauksissa»maailmansana» tai»lainasana» on kuitenkin joko jäänyt yleisesti käytetyksi kuten auto, ambulanssi ja karonkka tai suorastaan voittanutkin puristien ehdotukset, niin että emme puhu näköradiosta saati tulppavääntiöstä (korkkiruuvi) tai hyrysysystä (auto), ja puhumme luontevammin marketista kuin esimerkiksi»puhoksesta». Olen toistellut sitä tosiasiaa, faktumia, että kun peruskoulussa opiskellaan pakollisesti kahta kieltä oman peruskielen lisäksi, on kansan halveksimista torjua kaikki sanat, joissa on b, c, d, f, g, x tai z, tai yrittää»korvata» ne»suomen kielen mukaisiksi», kuten shekki>sekki, Xerxes>Kserkses. Kun kaikki muut eurooppalaiset etsivät Xerxestä X:n kohdalta, mikseivät suomalaiset saa tehdä niin? Riittäisi katsoa kirjoitus- tai tietokoneen näppäimistöön (klaviatuuriin): siellähän x on! Niin kuin myös z, ja suomalaisissa koneissa lisäksi muille eksoottiset å, ä, ö. Puristinen ideologia on siis kansainvälisyyden, internationalismin, vastustamista. Aikanaan haluttiin Suomessa poliittisin perustein kasvattaa suomen kielen eroa ruotsiin ja samalla muihin eurooppalaisiin kieliin. Tälle linjalle voitiin luvun tilanteessa esittää perusteluja, mutta ne ovat nyttemmin menettäneet merkityksensä. Ruotsin kieli ja niin hirveästi kauhistellut»svetisismit» eivät enää uhkaa ketään, ja yleensä lienee kansallisen eristäytymisen aika muutenkin ohi.»oma» kulttuuri on aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa, eikä sen voima riipu yksityisistä sanoista, vaan laajemmista yhteyksistä. Tämän ymmärtämistä auttaa juuri sen huomaaminen, että kielessä on lukuisia uusien sanojen saapumiskerrostumia. Kaikki sanat ovat tulleet jostakin, ne eivät erotu käyttäjän suussa»lainasanoiksi». Influenssa on suhteellisen tuore sana, peruna (eli maapäärynä) levisi ja 1800-luvulla, germaanisperäinen äiti on kauan sitten syrjäyttänyt emon. Filologi ymmärtää, että gramma ja Raamattu ovat samaa sanaa, mutta jokaisen kielenkäyttäjän ei tarvitse sitä tietää. Onko sitä paitsi»oikeampaa» sanoa ehtoo vai ilta, kesä vai suvi variaatioita on vakiintuneen kielen sisälläkin. Leksikaalinen ja semanttinen näkökulma Vaikka suomen kieli luokitellaankin struktuuritekijöiden perusteella»suomalais-ugrilaiseksi», leksikaaliselta kannalta se on siis olennaisesti (myös) romaanisgermaaninen kieli. Vielä paljon enemmän suomen eurooppalaisuus korostuu, kun ajattelemme kielen tärkeintä ominaisuutta, merkityksiä, semantiikkaa. Suomen kieli ilmentää Suomessa vallitsevaa kulttuuria, ja kaikkien mielestä lienee selvää, että Suomen aineellinen, sosiaalinen ja henkinen kulttuuri muistuttaa enemmän (vaikkapa) Saksaa kuin Venäjällä tai Siperiassa elävien»heimokansojen» M. Klinge

9 maailmaa. Juuri semanttiselta kannalta ymmärtää myös suomen ja viron erilaisuuden, samantapaiset sanat tarkoittavat eri asioita tai ainakin eri painotuksia. Tämäntapainen ero vallitsee myös ruotsin ja tanskan välillä. Kiinan kielessä ei sen uusimpia»lainasanoja» lukuun ottamatta ole sellaisia sanoja, jotka vastaisivat meidän käsitteitämme»sana»,»historia»,»tiede»,»etiikka»,»demokratia»,»vapaus»,»yhteiskunta»,»filosofia»,»politiikka» jne. Tämän ajatteleminen osoittaa, miten eurooppalaisia olemme. Toisaalta kiinassa on suuri määrä käsitteitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta siirtää eurooppalaisiin kieliin. Tämän kultuuripiirien eroja ilmentävän tosiasian perusteella voi päätellä, ettei suomessa ole syytä välttää vaan päinvastoin edistää latinismeja, germanismeja, svetisismejä ja gallisismeja. Anglisismit eivät ole samalla tavalla suotavia, koska ne heijastavat enimmäkseen erilaista, eieurooppalaista (pohjoisamerikkalaista) kulttuuria, ellei sitten ole kysymys englannissa niin yleisistä latinalais- tai kreikkalaisperäisistä sanoista. Tämä teesi on tietenkin poliittis-ideologinen, mutta kuten yllä on koetettu esittää, kielipolitiikka on aina sidoksissa yleiseen politiikkaan. On kuitenkin tosiasia, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin, vieläpä sen taloudelliseen (euro) ja poliittiseen»ytimeen», ja unioni puolestaan tiivistyy ja lujittuu koko ajan pienin ja melkein näkymättömin askelin. Keisarillisessa yliopistossamme puolustettiin lääketieteellisen tiedekunnan promootion alla kesäkuussa 1832 Johannes Fredericus Ticklénin väitöskirjaa (praeside Johanne Agapeto Törngren) Termini medici in lingua fennica occurentes, jossa lueteltiin suomalaisia medisiinisiä termejä. Mutta acutus on silti suomessa akuutti, ei»puuskainen», angina on angiina, ei»närä», asa foetida kääntynee harvoin»pirun paskaksi», caries»luun lahomiseksi», catarrhus»röhkäksi», hysteria»sydämmen irki-taudiksi» jne., jne. Latina tai suomalaistunut latina on voittanut. Kirjallisuutta Olen kirjoittanut näistä asioista kokoelmassani Mesimarja, myytti, Mannerheim (1994) sekä vuodesta 1999 vuosittain julkaisemassani päiväkirjasarjassa. Aihepiiriä koskeva kirjallisuus on tietenkin valtava. MATTI KLINGE, professori (emer.) Ullankatu 3, Helsinki 2899

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kokeisiin osallistuneet

Kokeisiin osallistuneet Helsingin yliopistoon hakeneet, ja aloituspaikat v. 2012 Koulutusohjelma hakijoista osuus osallistuneista Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Akvaattiset tieteet 135 78 16 16 % 28 % Biologi (svenskspråkig)

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä

10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä 1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,

Lisätiedot

ÄI 01-09 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus OTAVA. Voit käyttää Särmän oppikirjan sähköistä tai painettua versiota.

ÄI 01-09 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus OTAVA. Voit käyttää Särmän oppikirjan sähköistä tai painettua versiota. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 01-09 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus OTAVA Voit käyttää Särmän oppikirjan sähköistä tai painettua versiota. ÄI 02 03 Särmän tehtäväkirjat sähköisinä OTAVA Englanti, A1-

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Courses in English -oppaan tekeminen

Courses in English -oppaan tekeminen 1 Courses in English -oppaan tekeminen Uuden opinto-oppaan tekeminen Valitse valikosta komento Opinto-oppaat. 2 Näkymään aukeaa oppaita kolmella välilehdellä. Ensimmäisenä näkyvät tulevat oppaat ja toisella

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä tarjoaa opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen MOT-sanakirjapalvelun. MOT-palvelu on suomalainen Kielikone Oy: n tuottama pilvipalvelu,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot