Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi"

Transkriptio

1 Kielen kärjestä ja juurista Matti Klinge Suomi on eurooppalainen kieli Annoin eräälle suomeksi ja ruotsiksi ilmestyneelle esseekokoelmalleni latinalaisen nimen Romanus sum. Nimi herätti myönteistä huomiota myös mannereurooppalaisten kollegojen maailmassa, vaikka he eivät ymmärtäneet kirjasta muuta kuin sen nimen. Roomalaiseksi ja siis myös latinalaiseksi samastuminen ymmärrettiin selväksi julistautumiseksi erääseen aika ilmeiseen vaikka tietenkin myös epämääräiseen traditioon. Euroopassa on kuitenkin hyvin paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet edes vähän latinaa ja hyväksyvät latinan eurooppalaisuuden tunnukseksi, Euroopan (periaattelliseksi) äidinkieleksi. Roomalaiseksi julistautuminen oli siis identiteettimanifestaatio. Sen tarkoituksena oli tuoda potentiaalisten lukijoiden ajatuksiin vaikka epämääräinenkin mielikuva henkisestä orientoitumisesta tai sitoutumisesta, johon voitiin ymmärtää sisältyvän klassillisen antiikin ja sen monien renessanssien tiedollisia, esteettisiä ja moraalisia elementtejä. Epämääräisyys tai epätarkkuus kuuluu juuri identiteetti-käsitteeseen sen kulttuurisessa mielessä, vaikka identiteetti-sana toisaalta kiinnittyykin»henkilöllisyyden» todistamisen tarkkuuteen. A Duodecim 2007;122: Identiteetti vastaa siis kysymykseen»kuka minä olen» tai»minkä laajemman sitoutumisyhteisön piiriin kuulun tai samastun». Jo tavallinen henkilöllisyyden identifiointi tuo välittömästi mieleen kulttuuris-maantieteellis-kielellis-valtiollisia mielikuvia. Siten esimerkiksi Riitta Uosukainen, Juri Andropov tai Giulio Andreotti, Tshou-en-Laista ja Javaharlar Nehrusta puhumattakaan, kertovat jo pelkkinä niminä paljon. Suomessa nimet, varsinkin etunimet, kertovat tavallisesti sen, lukeutuuko henkilö suomen- vai ruotsinkieliseksi. Kun nimeen liittyy epiteetti, kuten kreivi, tohtori tai luutnantti, identifiointi täsmentyy kuin huomaamatta, niin että»majuri Matti Meikäläinen» hahmottuu jo aika selvästi. Perheeseen ja sukuun samastuminen seuraa ihmistä yleensä koko hänen elämänsä. Mielenkiintoinen ja tärkeä elementti siinä on sukukäsitteen patriarkaalisuuden dominoiva asema. Enin osa Suomen naisista omaksuu avioliiton yhteydessä miehensä sukunimen, ja vielä suurempi osa lapsista saa sukunimekseen isänsä nimen täkäläisessä ja yleensä eurooppalaisessa traditiossa, vaikka äidin merkitys lapsen elämässä usein onkin pitkään konkreettisempi kuin silti hyvin tärkeän isän. Sukunimi tuottaa siis heti 2891

2 konnotaatioita. Jos sukunimi on Mannerheim tai Sibelius, on mahdotonta torjua muiden mielessä syntyvää kysymystä suhteesta kaikkien tuntemaan suurmieheen. Eräässä Ruotsin eliittejä koskevassa teoksessa kuvattiin naisten mahdollisuuksia. Kreivillistä sukua oleva naislääkäri oli saanut kokea potilaiden myönteistä uteliaisuutta. Potilaat olivat tyytyväisiä korkeasäätyiseen hoitoon, mutta jos he joutuivat odottamaan tai olivat muuten tyytymättömiä, romaanien ja viikkolehtien luoma kuva ylhäisaatelista sai heidät pitämään aatelisneitiä koppavana alhaissäätyisiä kohtaan. Lääkärille oli helpotus ottaa avioliiton myötä»tavallinen» sukunimi, joka ei herättänyt mitään mielikuvia. Modernin sosiologian perusteoksia on Bourdieun La distinction. Tietäen ja tietämättään kaikki ihmiset ilmaisevat monenlaisin tavoin sosiaalista identiteettiään. Verkkopaita ja»tonava kaunoisen» ilmoittaminen mielimusiikiksi ovat Bourdieun esimerkkejä tietystä»habituksesta», joka on ihmiselle itselleen luonteva ja sopiva mutta»leimaa» hänet habitukseltaan toisenlaisen ihmisen silmissä. Tässä tullaan lähelle puhutun kielen maailmaa, joka hyvinkin tunnetulla tavalla kertoo sekä ihmisten erilaisista sosiaalisista ja maantieteellisistä taustoista että heidän identifioitumistavoitteistaan. Puhemuotojen identiteettimerkitys on tuttua, ajatelkaamme Tuntematonta sotilasta ja sen eri maakunnista tulevia sotilaita, klassillisen venäläisen kirjallisuuden heijastamaa venäjän ja ranskan rinnakkaiseloa tai My Fair Ladyn nimenomaista kielisosiologista sisältöä. Eurooppalainen identiteetti 2892 Eurooppalainen perusidentiteetti on keskiajalta alkaen ollut kristillisyys. Tavallisille maalaisihmisille vielä 1800-luvulla esitetty samastumiskysymys olisi epäilemättä johtanut ensimmäiseksi uskonnollisen identiteetin mainitsemiseen. Jokainen tietää, mikä merkitys tällä on nykyäänkin islamilaisessa ja juutalaisessa maailmassa ja myös monissa kristillisissä maissa, kuten katolisessa Puolassa, ortodoksisella Venäjällä ja ortodoksisessa Kreikassa tai protestanttislahkolaisessa Yhdysvalloissa. Uskonnolliseen identiteettiin kuuluu olennaisesti kodeissa, kouluissa, kirkoissa ja muissa yhteyksissä annettu opetus. Suomessa muutoin sekularisoituneeseen kulttuuriin kuuluvat elimellisesti kristilliset kasteet, vihkiäiset ja ruumiinsiunaukset ja varsinkin vanhassa valtionyliopistossamme promootioiden ja jokasyksyisten avajaisten jumalanpalvelukset, joihin osallistuu myös monia kirkko-organisaatiosta eronneita. Suomalaiset eivät useinkaan ole tietoisesti kristittyjä, mutta he ovat tietoisesti ei-muslimeja, ei-juutalaisia jne. Seuraava identifioitumisen kerrostuma on valtiollinen, aikanaan Rooman kansalaisuus (civis Romanus sum, sanoi apostoli Paavali), sitten nimenomaan uskollisuus hallitsijaa kohtaan. Monarkismi on ihmisten»luonnollisin» poliittinen identiteetti. Tämä näkyy siinä, että presidentinvaalit herättävät presidentin valtaoikeuksista riippumatta paljon muita vaaleja enemmän mielenkiintoa niin Suomessa kuin Ranskassa, Yhdysvalloissa ja muuallakin. Historiallisissa monarkioissa kuningas tai kuningatar on edelleen»hallitsija», ja hän ja hänen perheensä ja sukunsa ovat kansan herkeämättömän mielenkiinnon kohteina. Heillä on siis paljon hyvin näkyvää joskin epämääräistä identiteettivaltaa. Ruotsissa kuninkaalla ei ole oikeastaan mitään poliittista valtaa, ja hänen korkeat kenraalin ja amiraalin arvonsakin ovat muodollisia, mutta hänen kuvansa on jokaisen ruotsalaisen kädessä joka päivä, metallirahoissa ja usein postimerkeissä. Kielen asema ja merkitys on aina ollut sidoksissa siihen, missä ja miksi kieltä M. Klinge

3 ulkomaisten jäsenten jäsendiplomit ovat latinaksi. Historian laitos käytti ainakin pitkään kirjelomakkeissaan tekstiä Universitas Helsingiensis. Institutum Historicum. Kotimaasta tai ulkomailta ei tullut kritiikkiä eikä käännöspyyntöä. Latina ja kansalliskielet käytetään. Latinalla oli Euroopassa hyvin pitkään juuri virallisen kielen ja myös kansainvälisen kielen asema samalla, kun se oli Rooman kirkon kieli, jolla katolinen messu kaikissa maissa vietettiin 1960-luvulle saakka. Latina antaa edelleen akateemisessa maailmassa juhlallisen pyhityksen kaikkein seremoniallisimmille tilaisuuksille. Viimeksi toukokuussa 2007 filosofisen tiedekunnan promootion kutsukirjan kutsuosa oli latinaa ja itse varsinainen maisteriksi ja tohtoriksi vihkiminen tapahtui tietenkin! latinaksi (sama muissakin tiedekunnissa). Suomen Tiedeseura omaksui sähköpostiosoitteekseen (sen nimi on latinaksi Societas Scientiarum Fennica), ja Suomi on eurooppalainen kieli Viralliskäytössä alettiin latinasta siirtyä kansankieliin olennaisesti 1500-luvulta alkaen. Siihen oli kaksi syytä, jotka liittyvät toisiinsa: valtion olemuksen muuttuminen ja siirtyminen kaikessa yhä enemmän kirjalliseen hallintomenettelyyn. Meillä valtion keskushallinnon olennainen lujittuminen Kustaa Vaasan aikana näkyy luvulta alkavien verotusasiakirjojemme kattavuudessa. Silloin siirryttiin suoraan valtionverotukseen ja kaikkien verovelvollisten nimet ja verot merkittiin kirjoitettuihin asiakirjoihin. Aikaisempien maallisten ja kirkollisten asiakirjojen latina, ruotsi ja alasaksa muuntuivat suureksi osaksi itse kuninkaan toimesta usein pitkiksikin ruotsinkielisiksi määräyksiksi ja kehotus- tai nuhtelukirjeiksi. Silti saksan kieli säilyi hovin, ylimmän hallinnon, säätyläisten ja suurempien kaupunkien maailmassa hyvin pitkään kuten vaikka Bellmanin laulujen 1700-luvun Tukholmasta voimme kuulla. Kauppa on käynyt kaikkina aikoina monenlaisissa muodoissa ja löytänyt aina riittävän määrän yhteistä kieltä jos myyjällä on intressi myydä ja ostajalla ostaa. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Kustaa II Adolfin armeija koostui kielellisesti 2893

4 monenlaisista yksiköistä. Ruotsalaiset, suomalaiset, saksalaiset, skotit ja muut puhuivat murteitaan, mutta se ei estänyt voittamasta Breitenfeldissä tai sittemmin 1700-luvun alussa häviämästä Pultavassa. Vielä pitkään talonpoikaistalo oli Suomenkin maaseudulla lähes omavarainen talousyksikkö, joka ei tarvinnut oman murteensa tai kielensä lisäksi muuta kieltä. Viranomaisten kanssa jouduttiin kommunikoimaan vain käräjillä ja kirkossa, missä rahvaalle oli taattu riittävä suomenkielisyys: saarna ja tulkinta oikeusasioissa. Tilanne muuttui yhteiskunnan intressien ja yksilön oman sivistys- ja vaurauspotentiaalin kasvaessa. Avainsanat ovat kansakoulu ja sanomalehdistö, ja niiden yhteinen nimittäjä on lukutaito. Aikaisemmin sivistymään ja sosiaaliseen nousuun pyrkineet olivat opetelleet ruotsia, nyt syntyi päinvastaisen kielenkehityksen ilmiö. Esivalta ja osittain kansa itsekin halusivat koulutusta, laajempaa tiedonvälitystä ja samalla ohjausta. Mitä oli fennomania? Historiankuvauksessamme on annettu suuri painoarvo sille, että keisari Aleksanteri II julisti 1863 suomen kielen hallinto- ja tuomioistuinkieleksi kahdenkymmenen vuoden kuluttua, samalla kun ruotsin kieli säilytti päähallintokielen aseman. Määräajan lopulla saatiinkin aikaan suomalainen hallinto- ja oikeusterminologia nähtävästi Duodecimin sanastotyöskentelyn lähin esikuva. Kuitenkin vasta vuonna 1902 (kuva), keisari Nikolai II:n ja kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana, suomen kieli saavutti nykyisen asemansa, samoin kuin ruotsin kielikin. Armollisen asetuksen mukaan viranomaisten ja tuomioistuinten oli käytettävä suomea tai ruotsia virka-alueen kielisuhteiden mukaisesti, siis enimmäkseen suomea. Ylemmän viranomaisen ja tuomioistuimen oli 2894 päätöksissään käytettävä sitä kieltä, jota alempi viranomainen tai tuomioistuin oli käyttänyt. Samoihin aikoihin määrättiin venäjän opetusta lisättäväksi valtion kouluissa nämä asiat liittyvät toisiinsa. Valtiopäivillä ei siis ollut osuutta vuoden 1902 asetukseen, jonka periaatteet ja käytäntö ovat sittemmin olennaisilta osiltaan olleet voimassa. Hallinto ja tuomioistuimet ovat kuitenkin vain osa sitä elämää, jossa kieltä tarvitaan. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen prosessiin, jolla suomen kieli heti vuodesta 1809 alkaen normalisoitiin ja kehitettiin moderniksi kieleksi. Yleiskielen muodostaminen ja sen virallinen tai epävirallis-akateeminen valvonta ovat keskeisiä kielikansallisuuden ominaisuuksia. Ranskan Akatemia perustettiin tässä mielessä jo 1635, ja niinpä voimme edelleen lukea Corneillea, Molièrea ja Racinea vaikeuksitta päinvastoin kuin heitä vanhempaa Shakespearea. Saksassa ja Ruotsissa vastaava kielen normalisointi ja samalla idealisointi tapahtui vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla, Venäjällä vielä myöhemmin. Oman lukunsa muodostavat 1800-luvun uudet maat, joihin Suomikin kuuluu. Suomessa yleiskielen muodostaminen ja murteiden torjuminen sujui ilman suuria vaikeuksia tai nimenomaista vastarintaa. Kreikka ja Romania taas ovat esimerkkejä maista, joissa poliittisista syistä harjoitettiin hyvin jyrkkää kielipolitiikkaa. Kreikassa kansa yritettiin pakottaa käyttämään uutta kieltä. Tässä oli olennaisesti kyseessä halu palata pari tuhatta vuotta vanhaan, kokonaan toisenlaisen kulttuurin ja rodullisesti toisen kansan kieleen. Sama pyrkimys on toteutettu Israelissa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Romaniassa siirryttiin kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon ja ruvettiin ankarasti juurittamaan kielestä pois sen runsasta slaavilaista ja turkkilaista ainesta. Vastaavia ilmiöitä on ollut muuallakin ja on edelleen. M. Klinge

5 Suomi on eurooppalainen kieli Suomen kielitilanteeseen vaikutti olennaisesti suomenkielisen maalaisväestön nopeasti kasvanut varallisuus luvun puolimaissa ja jälkipuolella se teki suomenkieliselle opetukselle, sanomalehdistölle, kirjallisuudelle ja talouselämälle kannattavaksi palveluksien ja hyödykkeiden tarjoamisen. Suomenkielisen kansakoulunopettajavalmistuksen merkitys korostui 1860-luvulta ja suomenkielisten valtionlyseoiden ja sitten yksityisoppikoulujen merkitys 1880-luvulta lähtien. Kun suomenkielisten oppikoulujen oppilaat tulivat yliopistoon 1890-luvulla ja suorittivat tutkintonsa seuraavan vuosikymmenen alussa, Suomessa oli melkein yht- 2895

6 äkkiä juuri vuosien poliittisen murroskohdan vaiheessa sellainen nuori johtava kerros, jonka jäsenet olivat alusta alkaen oppineet ajattelemaan ja kirjoittamaan suomeksi, vaikka ympäröivä kulttuuri vielä pitkään säilyikin ruotsinkielisenä. Tämä uudistusvaihe näkyi suomenkielisen kauno- ja tietokirjallisuuden valtavana nousuna niille oli sekä tekijöitä että markkinoita. Kielellinen kehitys ja sen monet yksityiskohdat johtivat ns. kielipuolueiden syntyyn. Fennomaaninen liike tähdensi suomen kieltä, mutta olennaisesti sosiaalisesta lähtökohdasta käsin. Fennomania pyrki edustamaan»kansaa» eli suuria, vielä koulutuksen ja sivistyksen ulkopuolella tai reunalla olevia kansanjoukkoja. Se oli siis maaseutulainen ja vasemmistolainen liike suhteessa vastapuoleensa, liberaalis-svekomaaniseen liikkeeseen, joka taas korosti kaupunkien, teollisuuden, korkeamman kulttuurin ja eurooppalaisen suuntauksen asiaa.»kansan» ja»sivistyneistön» tai»herrasväen» dialektiikka sai Suomessa kuitenkin vain osittain kielellis-kulttuurisen sävyn varsinkin siksi, että suuri osa vanhojenkin sivistyssukujen jäsenistä vaihtoi parin sukupolven kestäessä kieltä ja sulautui luontevasti sosiaalisen nousun mukanaan tuomaan kerrostumaan.»kansan» ja»herrojen» dialektiikka sai nimenomaan vuonna 1918 kokonaan muun kuin kielellisen sävyn. Elävä latina 2896 Palatkaamme eurooppalaisuuteen ja latinaan. Äskettäin ilmestynyt kaksiosainen laaja Suomennoskirjallisuuden historia I-II korostaa tärkeällä tavalla sitä, ettei minkään pienen maan kulttuuri ole koskaan vain oman luomisvoiman varassa (tietokirjallisuuden kääntäminen ei ole saanut juuri ollenkaan huomiota tässä teoksessa).»suomalaisuus» on siten jatkuvan kulttuurintuonnin tuotetta, mikä ei ole voinut olla näkymättä myös kielessä. Latinan merkitys lienee selvä erityisesti niille, jotka ovat käyneet varsinaisen latinakoulun eli lukeneet jo aivan nuoresta, kymmen-yksitoistavuotiaasta alkaen roomalaisten kieltä. Monissa Euroopan maissa, kuten Itävallassa ja Hollannissa, on edelleen»täysklassillisia» lyseoita, joissa opiskellaan latinan lisäksi myös (klassillista) kreikkaa meillähän tällainen koulumuoto kiellettiin 1960-luvulla. Miesmuistissa on vielä sekin aika, jolloin kaikkien humanistien eli oikeammin»histfiilareiden» oli suoritettava varsin vaativa latinan pro exercitio -koe. Nyttemmin latinantaidot näyttävät ammattikielitieteilijöidenkin parissa olevan yllättävän rapistuneita. Mutta nekin, jotka medisiinan tai farmasian opintojen ja elämäntyön kautta tai botanisteina ja zoologeina ovat tekemisissä latinan kanssa, liittyvät huomaamattaan Euroopan suureen kielelliseen traditioon. Englannissa jätettiin valistuneelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissa latinalaiset ja kreikkalaisetkin sanat ja sitaatit kääntämättä ainakin vielä luvulla. Mutta sehän olikin sitten kulttuurivallankumouksen vuosikymmen myös Euroopassa eikä vain Kiinassa. Kieli ohjaa ajattelua sekä sanojen merkityskenttien erojen että kielen rakenteellisten ominaisuuksien ja kieleen liittyvien kulttuurikonnotaatioiden kautta. Suomen kielessä taivutetaan sekä verbejä että nomineja monin tavoin. Emme ihmettele saksan, ranskan, italian, espanjan ja venäjän samanlaisuutta tässä suhteessa mutta huomaamme helposti, että ruotsissa ja englannissa ei osata (enää) juuri lainkaan taivuttaa. Ensiksi mainituissa kielissä substantiiveilla on kieliopillinen suku, ne ovat maskuliineja, feminiinejä tai neutreja, mutta ruotsissa vain maskuliinifeminiinejä (en) tai neutreja (ett). Englannista ja suomesta puuttuu kieliopillinen suku M. Klinge

7 kokonaan ja suomesta jopa muukin suku (hän). On tärkeää ajatella kieliä myös leksikaalisesta näkökulmasta. Suomen kielen maanviljelyyn liittyvien varhaissanojen balttilaisuus osoittaa tekniikan ja sanojen normaalia samanaikaista leviämistä. Varsinkin 1800-luvulta alkaen voimistunut yleismaailmallinen tekninen ja teollinen kehitys on koko ajan luonut lisää»maailmansanoja», jotka enimmältään ovat ainakin näennäisesti kreikkalais-latinalaisia. Kemian, medisiinan (»lääke»- tieteen), sosiologian ja monien muiden tieteen ja tekniikan alojen suomen kieli vilisee teknisiä ammattisanoja, vaikkeivät sanojen käyttäjät yleensä koskaan ajattele niiden etymologiaa. Useimmiten sanat ovat tulleet suomeen ja muihin perifeerisiin kieliin suurempien välittäjäkielten kautta, saksan ja ranskan ja nykyään enimmäkseen englannin tietä. Sanakirjoissa luetelluista englannin sanoista arvellaan 90 prosentin olevan (greco)latinalaista juurta, mutta jos ajatellaan sanojen frekvenssiä, luku on alhaisempi. Kymmenisen vuotta sitten mainio ruotsalainen yleishumanisti Alf Henriksson julkaisi kirjan Vårt antika modersmål, jossa hän osoitti, miten tavattoman laaja latinalaisperäisten sanojen määrä ruotsin kielessä on. Hän kirjoitti pieniä kertomuksia käyttäen yksinomaan näitä sanoja. Latinalaisperäisten sanojen määrä venäjässä ja virossa on niin ikään suorastaan valtava. Puristien furia contra maailmansanat Suomi on eurooppalainen kieli Saksassa ja Suomessa vallinnut puristinen raivo on karsinut näistä kielistä suuren joukon sellaisia sanoja, jotka»maailmansanoina» olisivat hyödyttäneet suomenkielisiä heidän opiskellessaan muita kieliä. Myös Duodecim on latinalaisesta nimestään huolimatta toiminut tällä alalla: aluksi ja pitkään varmaan hyödyllisesti, mutta samalla myös yleisen eurooppalaisen kulttuuriyhteisyyden ja ymmärrettävyyden kannalta kontraproduktiivisesti. Mutta saksassakin maailmansanat ovat nyttemmin voitollisia: kuka enää puhuisi autoista ja poliiseista käyttämällä sanoja Kraftwagen ja Schutzleute. Purismin traditio on kummallinen. Näennäisesti siinä on ollut kysymys usein suorastaan personifioidun»kielen»»ominaislaadusta» ja toisaalta käytännöllisistä, ääntämiseen (uskotellusti) liittyvistä asioista. Mutta enimmältään näyttää kyllä olleen kysymys aivan muusta, nimittäin»väärästä suunnasta» tulevien»vieraiden vaikutteiden» poliittisesta torjumisesta, suomessa fennomaanisesta kamppailusta ruotsia vastaan. Sitäkään ajattelematta, että ruotsalaiset sanat olivat hyvin usein laajemmin eurooppalaisia, ehkä juuri latinalaisperäisiä. Kun opimme uuden asian, opimme samalla uuden sanan, ja samalla vaivalla oppii siis latinalaisperäisen sanan kuin ugrilaisperäisenkin. Valinta näiden mahdollisuuksien välillä on ideologinen, poliittinen. Eurosuomalaisen mielestä on luonnollista puhua infektiosta, virsukansan mielestä pitää kääntää tartunnaksi. Monet suomalaistetut termit ovat juurtuneet yleiseen kielenkäyttöön, toiset tuntuvat meistä huvittavilta. Vuonna 1951 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa esitetään»bakteerin» synonyymeinä»jakosieni, hitiö», myöhemmin samassa niteessä»hituolio» (=»mikroskooppinen eliö, mikro-organismi, bakteeri»). Kalevi Koukkusen Vierassanojen etymologinen sanakirja (1990) on erinomainen teos, vaikka käsite»vieras» onkin ongelmallinen. Mikä on»vierasta», mikä»omaa»?! Koukkunen ei lue»kahvia»,»raamattua» eikä»perunaa» vieraiksi,»ministerin»,»luutnantin»,»viulun» ja 2897

8 »vitamiinin» kylläkin. Miksiköhän? Jouko Vesikansan & al. mainio kirjanen Maailmansanoja Suomessa (1980) listaa näytteeksi suuren määrän sanoja, jotka ovat osapuilleen samanasuisia suomessa, ruotsissa, englannissa, saksassa, ranskassa, espanjassa, italiassa, kreikassa, venäjässä, turkissa, hebreassa, arabiassa, suahilissa, kiinassa ja japanissa listaan voisi helposti lisätä tanskan, norjan, viron, hollannin jne. Tällaisia sanoja ovat vaikka museo, musiikki, normaali, numero, ooppera, paketti, paniikki, pankki, paperi, passi, pihvi, piippu, pippuri, poliisi, politiikka, pommi, posti, propaganda, pyjama, radio jne., ja tietenkin myös kahvi, kamera, kapitalismi, kapteeni & c. Miksi puristit torjuvat erinomaiset ja helposti ääntyvät sanat kahveli ja kamera, kun kuitenkin tomaatti, professori, armeija kelpaavat, miksi televisio, telefaksi mutta ei telefoni? Lukemattomissa tapauksissa»maailmansana» tai»lainasana» on kuitenkin joko jäänyt yleisesti käytetyksi kuten auto, ambulanssi ja karonkka tai suorastaan voittanutkin puristien ehdotukset, niin että emme puhu näköradiosta saati tulppavääntiöstä (korkkiruuvi) tai hyrysysystä (auto), ja puhumme luontevammin marketista kuin esimerkiksi»puhoksesta». Olen toistellut sitä tosiasiaa, faktumia, että kun peruskoulussa opiskellaan pakollisesti kahta kieltä oman peruskielen lisäksi, on kansan halveksimista torjua kaikki sanat, joissa on b, c, d, f, g, x tai z, tai yrittää»korvata» ne»suomen kielen mukaisiksi», kuten shekki>sekki, Xerxes>Kserkses. Kun kaikki muut eurooppalaiset etsivät Xerxestä X:n kohdalta, mikseivät suomalaiset saa tehdä niin? Riittäisi katsoa kirjoitus- tai tietokoneen näppäimistöön (klaviatuuriin): siellähän x on! Niin kuin myös z, ja suomalaisissa koneissa lisäksi muille eksoottiset å, ä, ö. Puristinen ideologia on siis kansainvälisyyden, internationalismin, vastustamista. Aikanaan haluttiin Suomessa poliittisin perustein kasvattaa suomen kielen eroa ruotsiin ja samalla muihin eurooppalaisiin kieliin. Tälle linjalle voitiin luvun tilanteessa esittää perusteluja, mutta ne ovat nyttemmin menettäneet merkityksensä. Ruotsin kieli ja niin hirveästi kauhistellut»svetisismit» eivät enää uhkaa ketään, ja yleensä lienee kansallisen eristäytymisen aika muutenkin ohi.»oma» kulttuuri on aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa, eikä sen voima riipu yksityisistä sanoista, vaan laajemmista yhteyksistä. Tämän ymmärtämistä auttaa juuri sen huomaaminen, että kielessä on lukuisia uusien sanojen saapumiskerrostumia. Kaikki sanat ovat tulleet jostakin, ne eivät erotu käyttäjän suussa»lainasanoiksi». Influenssa on suhteellisen tuore sana, peruna (eli maapäärynä) levisi ja 1800-luvulla, germaanisperäinen äiti on kauan sitten syrjäyttänyt emon. Filologi ymmärtää, että gramma ja Raamattu ovat samaa sanaa, mutta jokaisen kielenkäyttäjän ei tarvitse sitä tietää. Onko sitä paitsi»oikeampaa» sanoa ehtoo vai ilta, kesä vai suvi variaatioita on vakiintuneen kielen sisälläkin. Leksikaalinen ja semanttinen näkökulma Vaikka suomen kieli luokitellaankin struktuuritekijöiden perusteella»suomalais-ugrilaiseksi», leksikaaliselta kannalta se on siis olennaisesti (myös) romaanisgermaaninen kieli. Vielä paljon enemmän suomen eurooppalaisuus korostuu, kun ajattelemme kielen tärkeintä ominaisuutta, merkityksiä, semantiikkaa. Suomen kieli ilmentää Suomessa vallitsevaa kulttuuria, ja kaikkien mielestä lienee selvää, että Suomen aineellinen, sosiaalinen ja henkinen kulttuuri muistuttaa enemmän (vaikkapa) Saksaa kuin Venäjällä tai Siperiassa elävien»heimokansojen» M. Klinge

9 maailmaa. Juuri semanttiselta kannalta ymmärtää myös suomen ja viron erilaisuuden, samantapaiset sanat tarkoittavat eri asioita tai ainakin eri painotuksia. Tämäntapainen ero vallitsee myös ruotsin ja tanskan välillä. Kiinan kielessä ei sen uusimpia»lainasanoja» lukuun ottamatta ole sellaisia sanoja, jotka vastaisivat meidän käsitteitämme»sana»,»historia»,»tiede»,»etiikka»,»demokratia»,»vapaus»,»yhteiskunta»,»filosofia»,»politiikka» jne. Tämän ajatteleminen osoittaa, miten eurooppalaisia olemme. Toisaalta kiinassa on suuri määrä käsitteitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta siirtää eurooppalaisiin kieliin. Tämän kultuuripiirien eroja ilmentävän tosiasian perusteella voi päätellä, ettei suomessa ole syytä välttää vaan päinvastoin edistää latinismeja, germanismeja, svetisismejä ja gallisismeja. Anglisismit eivät ole samalla tavalla suotavia, koska ne heijastavat enimmäkseen erilaista, eieurooppalaista (pohjoisamerikkalaista) kulttuuria, ellei sitten ole kysymys englannissa niin yleisistä latinalais- tai kreikkalaisperäisistä sanoista. Tämä teesi on tietenkin poliittis-ideologinen, mutta kuten yllä on koetettu esittää, kielipolitiikka on aina sidoksissa yleiseen politiikkaan. On kuitenkin tosiasia, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin, vieläpä sen taloudelliseen (euro) ja poliittiseen»ytimeen», ja unioni puolestaan tiivistyy ja lujittuu koko ajan pienin ja melkein näkymättömin askelin. Keisarillisessa yliopistossamme puolustettiin lääketieteellisen tiedekunnan promootion alla kesäkuussa 1832 Johannes Fredericus Ticklénin väitöskirjaa (praeside Johanne Agapeto Törngren) Termini medici in lingua fennica occurentes, jossa lueteltiin suomalaisia medisiinisiä termejä. Mutta acutus on silti suomessa akuutti, ei»puuskainen», angina on angiina, ei»närä», asa foetida kääntynee harvoin»pirun paskaksi», caries»luun lahomiseksi», catarrhus»röhkäksi», hysteria»sydämmen irki-taudiksi» jne., jne. Latina tai suomalaistunut latina on voittanut. Kirjallisuutta Olen kirjoittanut näistä asioista kokoelmassani Mesimarja, myytti, Mannerheim (1994) sekä vuodesta 1999 vuosittain julkaisemassani päiväkirjasarjassa. Aihepiiriä koskeva kirjallisuus on tietenkin valtava. MATTI KLINGE, professori (emer.) Ullankatu 3, Helsinki 2899

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN

MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN JULKISTUS TURUN KIRJAMESSUJENYHTEYDESSÄ30.9.2011 OMA STÄNDI, PALVELUN ESITTELY, PINELLA-LAVA MIKÄ KIRJASAMPO? semanttisilla tekniikoilla

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa 1 opettaja Isak Penzev 15.03.2013 Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppitunteja, ja meidän aiheenamme on Toora apostolien kirjoituksissa. Jatkamme ensimmäisen Johanneksen

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot