Veivo, O. (2011) Ortografian vaikutus äidinkielen ja vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistukseen. Teoksessa: Stolt, S.; Lehtihalmes, M.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veivo, O. (2011) Ortografian vaikutus äidinkielen ja vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistukseen. Teoksessa: Stolt, S.; Lehtihalmes, M."

Transkriptio

1 Veivo, O. (2011) Ortografian vaikutus äidinkielen ja vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistukseen. Teoksessa: Stolt, S.; Lehtihalmes, M.; Heikkola L- M & Kunnari, S. (toim.) Lasten ja nuorten puheen ja kielen arviointi ja mittaaminen, Puhe ja kieli, vol. 43. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys.

2 ORTOGRAFIAN VAIKUTUS ÄIDINKIELEN JA VIERAAN KIELEN PUHUTTUJEN SANOJEN TUNNISTUKSEEN Outi Veivo Turun yliopisto Ajatus siitä, että sanojen kirjoitusasu voisi vaikuttaa puheen prosessointiin, saattaa tuntua yllättävältä. Onhan puhe kaikin tavoin ensisijaista verrattuna kirjoitettuun kieleen: sen oppiminen on biologisesti säädeltyä ja edeltää kirjoitetun kielen oppimista niin lajin- kuin yksilönkehityksessäkin. Lisäksi puhetta prosessoidaan auditiivisesti, kun taas lukutaito perustuu visuaaliseen prosessointiin. Monissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että päinvastainen yhteys on olemassa eli fonologia aktivoituu automaattisesti kun tekstiä luetaan (esim. Rastle & Brysbaert, 2006). Tästä on lähtenyt ajatus, että myös ortografia voisi vaikuttaa fonologiseen prosessointiin, eli että esimerkiksi kuullun sanan kirjoitusasu voisi vaikuttaa sen tunnistukseen. Tämä saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta etenkin suomen kielen melko säännönmukaisen kirjoitus-järjestelmän näkökulmasta. Ilmiö saa kuitenkin enemmän merkitystä, kun tarkastellaan kieliä, joiden grafeemi foneemi-vastaavuudet eivät ole näin johdonmukaisia, esimerkiksi englantia tai ranskaa, tai kieliä, joissa ei käytetä lainkaan aakkosellista kirjoitusjärjestelmää, kuten vaikkapa monia Aasian kieliä. Ensimmäiset yhteydet fonologian ja ortografian välillä opitaan lukutaidon myötä opittaessa mikä kirjain vastaa mitäkin äännettä. Lukemaan oppiminen edellyttää siis foneemista tietoisuutta, eli kykyä käsitellä äänteitä erillisinä yksikköinä (esim. Nation & Hulme, 1997). Joidenkin tutkimusten mukaan foneeminen tietoisuus näyttäisi kehittyvän vasta kun lukemaan oppiminen alkaa (esim. Goswami & Bryant, 1990). Näissä tutkimuksissa on osoitettu, että lukutaidottomien aikuisten on vaikeampi suoriutua foneemista tietoisuutta vaativista tehtävistä kuin lukutaitoisten. He tekevät esimerkiksi lukutaitoisia enemmän virheitä tehtävissä, joissa pyydetään lisäämään tai poistamaan foneemeja epäsanoihin (Morais, Cary, Alegria, & Bertelson, 1979), ja he selviävät huonommin tehtävästä, jossa heidän tulee tuottaa jollain tietyllä äänteellä alkavia sanoja (Reis & Castro-Caldas, 1997). Lukutaito näyttäisi myös muokkaavan aivojen toimintaa. Castro-Caldas, Petersson, Reis, Stone- Elander & Ingvar (1998) osoittivat, että lukutaidottomat tekevät enemmän virheitä tehtävissä, joissa pitää toistaa äidinkielen fonologisten sääntöjen, fonotaksin, mukaisia epäsanoja ja käyttävät niissä myös eri aivoalueita kuin

3 lukutaitoiset. Erilaistuneesta aivojen toiminnasta kertoo myös se, että lukutaitoisilla aikuisilla havaittiin fonologista ja ortografista prosessointia vaativissa tehtävissä suurempaa aktivaatiota kuulo- ja näköalueiden risteyskohdassa 1 kuin vasta lukemaan opettelevilla lapsilla (Booth ym., 2004). Nämä tulokset kertovat siitä, että lukutaito, eli ortografian oppiminen, muokkaa myös fonologista prosessointia. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, millä tavoin sanojen kirjoitusasu voi vaikuttaa puheen ja erityisesti yksittäisten puhuttujen sanojen tunnistamiseen, toisin sanoen millä tavalla ortografinen prosessointi voi liittyä fonologiseen prosessointiin. Tarkastelen ensin sitä, mitä nykytutkimus kertoo ortografian vaikutuksesta äidinkielen puhuttujen sanojen tunnistamiseen. Tämän jälkeen tarkastelen ortografisen asun vaikutusta vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistamiseen 2 ja esittelen samalla lyhyesti omaa tutkimustani ortografian vaikutuksesta ranskan kielen puhuttujen sanojen tunnistamiseen suomalaisilla ranskanoppijoilla. Ortografian aktivoituminen äidinkielisen puheen prosessoinnissa Paitsi lukutaidon, myös nimenomaan sanojen kirjoitusasun on osoitettu monissa kokeellisissa tutkimuksissa vaikuttavan fonologiseen prosessointiin. Seidenberg ja Tanenhaus (1979) osoittivat jo 30 vuotta sitten, että sanojen kirjoitusasu vaikuttaa loppusoinnun l. riimin havaitsemiseen, vaikka tehtävä perustuisi kokonaan auditiivisiin ärsykkeisiin. Englanninkieliset koehenkilöt tunnistivat nopeammin riimin sellaisista kuulemistaan sanapareista kuin PIE TIE tai TOAST ROAST, joilla on samankaltainen kirjoitusasu kuin sanapareista RYE TIE tai TOAST GHOST, jotka ovat äänteellisesti samankaltaisia, mutta jotka eroavat toisistaan kirjoitusasultaan. Sanojen kirjoitusasu näyttäisi vaikuttavan myös foneemien havaitsemiseen. Hallé, Chéreau & Segui (2000) testasivat foneemien tunnistamista kokeessa, jossa ranskankieliset koehenkilöt kuulivat esimeriksi sellaisia sanoja kuin absurde [apsyʀ d] ja capsule [kapsyl], joissa kirjoitusasun eroavaisuuksista huolimatta esiintyy samaa foneemia edustava äänne /p/. Heidän piti reagoida painamalla nappia heti, kun he 1 angular gyrus 2 Vieraalla kielellä tarkoitan tässä artikkelissa varhaislapsuuden jälkeen opittua kieltä, jonka taito ei ole äidinkielen tasolla. Näistä vieraan kielen oppijoista voitaisiin myös käyttää termiä myöhäiset kaksikieliset, engl. late unbalanced bilinguals tai late non-dominant bilinguals.

4 kuulivat pyydetyn foneemin. Koehenkilöistä 90 prosenttia ilmoitti kuulevansa foneemin /b/ sanassa absurde, jossa sitä kuitenkaan ei ole. Kirjoittajat selittävät tätä sillä, että kuulohavainnon myötä sanan fonologisen muodon lisäksi aktivoituu myös sen ortografinen muoto. Lisäksi reaktioajat olivat merkitsevästi lyhyempiä, kun foneemi tunnistettiin oikein /p/:ksi eikä /b/:ksi. Nopeammat reaktioajat selittyvät sillä, että oikean foneemin tunnistaminen oli mahdollista jo subleksikaalisen, varsinaista sanantunnistusta edeltävän prosessoinnin aikana, kun taas väärä ortografiaan perustuva tulkinta edellyttää myös leksikaalista prosessointia, sanatunnistusta, joka tapahtuu ajallisesti myöhemmin. Edellä kuvatun kaltaisissa kokeissa on kuitenkin vaikea sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ortografian vaikutus voisi johtua myös tehtävän metafonologisuudesta, ts. siitä että jo itse tehtävä edellyttää fonologista prosessointia. Kaikkein vakuuttavinta näyttöä ortografian aktivoitumisesta puheen prosessoinnissa onkin saatu puhuttujen sanojen tunnistustehtävistä niin sanotun johdonmukaisuusvaikutuksen (engl. consistency effect) tutkimuksista. Johdonmukaisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että tietty äänne kirjoitetaan aina samalla tavalla (äänne kirjain-johdonmukaisuus, engl. feedback consistency) tai että tietty kirjain äännetään aina samalla tavalla (kirjain äänne-johdonmukaisuus, engl. feedforward consistency). Äänne kirjain-johdonmukaisuuden vaikutusta puhuttujen sanojen tunnistamiseen onkin olennaista tutkia sellaisissa kielissä, kuten ranska, jossa tietyt äänteet voidaan kirjoittaa hyvin monin eri tavoin. Kirjain äänne-johdonmukaisuus taas on kiinnostavaa sellaisissa kielissä, kuten englanti, jossa sama kirjoitusasu vastaa useaa eri ääntämystä, vaikkakin englanti on epäjohdonmukainen myös äänne-kirjain-vastaavuuksien suhteen. Ziegler ja Ferrand (1998) tutkivat ensimmäisinä äänne kirjainjohdonmukaisuuden vaikutusta ranskankielisten puhujien sanantunnistukseen. He havaitsivat, että sanat, jotka sisältävät äänteen, joka kirjoitetaan aina samalla tavalla (esim. BAGUE [bag], sormus ; vrt. VAGUE [vag], aalto ), tunnistettiin nopeammin kuin sanat, jotka sisältävät äänteitä, joilla on monia mahdollisia kirjoitusasuja (esim. PLOMB [plɔ ], lyijy ; vrt. NOM [nɔ ], nimi ; TON [tɔ ], sinun ; PROMPT [prɔ ], valmis ; TRONC [trɔ ], runko ; LONG [lɔ ], pitkä ). Epäjohdonmukaisen kirjoitusasun sisältävät sanat myös aiheuttivat enemmän virheitä kuin kirjoitusasultaan johdonmukaiset sanat. Sama vaikutus on toistuvasti näytetty myös muissa tutkimuksissa ja muilla kielillä (ranska: Pattamadilok, Morais, Ventura & Kolinsky, 2007; portugali: Ventura, Morais, Pattamadilok & Kolinsky, 2004; englanti: Ziegler, Petrova & Ferrand, 2008), joten kyse ei ole vain ranskan kieleen liittyvästä ilmiöstä. Lisäksi näyttäisi siltä, että johdonmukaisuus-vaikutuksen voimakkuus riippuu kielen koko kirjoitusjärjestelmän säännönmukaisuudesta. Vaikutus

5 näyttäisi nimittäin olevan ranskaa pienempi portugalin kielessä, jonka kirjoitusjärjestelmä on ranskan kieltä säännönmukaisempi (Pattamadilok ym., 2007; Ventura ym., 2004). Ortografiset edustumat ja ortografisen vaikutuksen sijoittuminen Vaikka ortografian vaikutus pelkästään puhutun kielen prosessointia vaativissa tehtävissä vaikuttaa kiistattomalta, toistaiseksi ei silti ole yksimielisyyttä siitä, aktivoituuko sanojen kirjoitusasu aina puhetta kuunneltaessa automaattisesti, vai tapahtuuko niin vain tietyn tyyppisissä tehtävissä. Tämä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten ortografinen vaikutus sijoittuu sanantunnistusprosessissa: ovatko ortografiset efektit seurausta edustumien (representaatioiden) aktivaatiosta esileksikaalisella, leksikaalisella vai postleksikaalisella tasolla. Esimerkiksi Cutler, Treiman & van Ooijen (2010) toteavat, että suurin osa tutkimuksista, joissa ortografisia efektejä on havaittu, on perustunut leksikaaliseen päätöksentekoon, eli tehtäviin, joissa on pitänyt päättää ovatko kuullut sanat oikeita sanoja vai eivät. Heidän mukaansa ortografian vaikutus näkyy ennen kaikkea sellaisissa puhutun kielen prosessointiin liittyvissä tehtävissä, jotka edellyttävät tietoista prosessointia. He tutkivat sitä, vaikuttaako ortografinen muoto foneemien tunnistamiseen englannin kielessä. Äänteet, joilla oli johdonmukainen kirjoitusasu, tunnistettiin nopeammin kuin äänteet, joilla oli epäjohdonmukainen kirjoitusasu, mutta vain silloin kun tehtävä johdatti kiinnittämään huomiota ortografiaan. Johtopäätöksenä oli, että ortografista tietoa käytetään hyväksi vain jos se on tehtävän kannalta tärkeää. Tämän näkemyksen mukaan ortografia vaikuttaa puheen tunnistukseen vasta postleksikaalisessa, sanantunnistuksen jälkeisessä, prosessoinnin vaiheessa. Joidenkin tutkimusten valossa ortografisten representaatioiden vaikutus auditiiviseen tunnistamiseen näyttäisi perustuvan nimenomaan leksikaalisen vaiheen prosessointiin. Tätä näyttäisi tukevan esimerkiksi se, että johdonmukaisuusefektiä ei ole saatu aikaan epäsanoilla (Ziegler & Ferrand, 1998) tai silloin kun tehtävänä on vain kohdesanan toistaminen (ns. shadowing-tehtävä), jonka ajatellaan perustuvan prosessoinnin esileksikaaliseen vaiheeseen (Ventura ym., 2004). Taft, Castles, Davis, Lazendic & Nguyen-Hoan (2008) tutkivat ortografian vaikutusta käyttämällä ns. priming-menetelmää, jossa varsinaista tunnistettavaa sanaa edeltää jokin toinen herätesana (prime) 3. 3 Eräs sanantunnistuksen klassisia tuloksia on, että jos koehenkilö näkee tai kuulee esimerkiksi

6 Taft kollegoineen pyrki minimoimaan tietoisen postleksikaalisen prosessoinnin vaikutusta auditiivisessa sanantunnistus-tehtävässä piilottamalla auditiiviset herätesanat hälyn sekaan (masked auditory priming). Kun herätesanoina käytetyt epäsanat olivat kohdesanojen homografeja ([dɹ i:d] = <dread>, ennen sanaa DREAD), kohdesanojen tunnistaminen oli nopeampaa kuin silloin, kun herätesanat poikkesivat kohdesanoista ortografisesti ([ʃ ɹ i:d] = <shread>, ennen sanaa SHRED), vaikka fonologinen samankaltaisuus kohdesanan kanssa oli kummassakin tapauksessa samanlainen. Kun tehtävänä oli vain esileksikaalista prosessointia vaativa shadowing, samaa priming-vaikutusta ei saatu, mutta ortografian vaikutus näkyi virheiden määrässä: kohdesanat, joita edelsi ortografisesti erilainen herätesana, osoittautuivat vaikeammiksi tuottaa. Koska kirjoitusasu kuitenkin vaikutti virheiden määrään, kirjoittajat tulkitsivat tuloksia niin, että ortografiset efektit eivät olisi tulosta postleksikaalisesta prosessoinnista, koska herätesanat oli piilotettu hälyn sekaan tietoisen prosessoinnin estämiseksi. Toistaiseksi ei ole yksimielisyyttä siitä, mihin prosessoinnin vaiheeseen ortografiset efektit fonologisessa prosessoinnissa liittyvät. On mahdollista, että ne voisivat olla tulosta aikaisemman tai myöhemmän tason prosessoinnista riippuen tehtävän vaatimuksista (Escudero & Wanrooij, 2010, 346). On myös mahdollista, että kielen ortografinen syvyys vaikuttaa siihen, millä tasolla ortografiset efektit ilmenevät. Kielissä, joissa ortografia on läpinäkyvää, eli äänne kirjain-vastaavuudet ovat hyvin säännönmukaisia, ne saattavat perustua subleksikaalisen tason prosessointiin, kun taas kielissä, joissa äänne kirjain-vastaavuudet ovat epäsäännöllisiä, ne saattavat perustua leksikaalisen tason prosessointiin (Pattamadilok ym., 2007). Kysymys ortografian aktivoitumisen automaattisuuden asteesta liittyy myös siihen, millä tavalla ortografisen tiedon ajatellaan olevan edustuneena mielessä ja aivoissa. Tästä on kaksi päähypoteesia. Ensimmäinen niistä ennustaa ortografisen informaation automaattista aktivoitumista. Sen mukaan ortografiset representaatiot ovat tulosta lukemaan oppimisesta ja erillisistä fonologisista representaatioista. Lukutaidon kehittyessä syntyy samalla myös vahvoja pysyviä yhteyksiä ortografisten ja fonologisten muotojen välille. Nämä yhteydet ovat niin voimakkaita, että ortografinen informaatio aktivoituu aina automaattisesti kun kuulemme puhetta (mm. Grainger & Ferrand, 1996; Grainger, Diependaele, Spinelli, Ferrand & Farioli, 2003; Ziegler & Ferrand, 1998). Hypoteesi ennustaa, että puhetta fonologisesti tai semanttisesti toisiinsa liittyvästä sanaparista, kuten maito-mainio tai omenapäärynä, ensimmäisen jäsenen ennen toista, jälkimmäisen sanan tunnistaminen nopeutuu.

7 kuunneltaessa myös visuaaliseen prosessointiin erikoistunut aivoalue aktivoituu reaaliajassa, ajantasaisesti (on-line activation; Perre, Pattamadilok, Montant & Ziegler, 2009). Toinen hypoteesi ei tue ortografian automaattista ajantasaista aktivoitumista, koska sen oletus ortografisten representaatioiden luonteesta on erilainen. Tämän ns. restrukturaationäkemyksen mukaan leksikossa ei ole erillisiä fonologisia ja ortografisia representaatioita, vaan lukemaan oppiminen muokkaa ja muuttaa jo valmiina olevia fonologisia representaatioita niin, että niihin tarttuu myös ortografista informaatiota (Muneaux & Ziegler, 2004; Taft, 2006; Taft & Hambly, 1985; Ziegler & Goswami, 2005). Ortografinen informaatio siis restrukturoi, uudelleen järjestää, fonologisia edustumia. Hypoteesi ennustaa, että ortografinen tieto on varastoituneena fonologiseen prosessointiin erikoistuneelle aivoalueelle, joten ainoastaan se aktivoituu puhetta kuunneltaessa. Perre ja Ziegler (2008) tutkivat näiden hypoteesien paikkansapitävyyttä mittaamalla aivojen herätevastetta (event related potential, ERP) ortografialtaan johdonmukaisten ja epäjohdonmukaisten puhuttujen sanojen tunnistuksen aikana. Muutos aivosähkökäyrässä oli ajallisesti yhteydessä siihen, missä kohdassa sanaa epäjohdonmukainen kirjoitusasu esiintyi. Lisäksi sanan alkuosan epäjohdonmukaisuuden vaikutus oli selkeämpi kuin sananloppuisen epäjohdonmukaisuuden. Myöhemmin Pattamadilok, Perre, Dufau & Ziegler (2009) havaitsivat lisäksi, että johdonmukaisuusvaikutus näkyy vasteessa jopa aikaisemmin kuin frekvenssiefekti, sanan käyttöyleisyyden vaikutus, jota pidetään merkkinä leksikaalisesta prosessoinnista. Nämä tulokset prosessin ajallisesta etenemistä näyttäisivät tukevan hypoteesia varhaisesta ajantasaisesta aktivaatiosta, joka edeltää sanantunnistuksen leksikaalista vaihetta. Kuitenkin eräät uudemmat tutkimukset aivojen aktiivisuuden paikallisuudesta ovat tukeneet paremminkin restrukturaationäkemystä, sillä aktivaatio näyttäisi keskittyvän fonologisen prosessoinnin alueelle (Pattamadilok Knierim, Kawabata Duncan & Devlin, 2010; Perre ym., 2009). Näiden tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että restrukturaationäkemys selittää ortografian ja fonologian suhdetta paremmin. Ortografian vaikutus vieraan kielen sanojen tunnistamiseen Tyypillinen suomalainen vieraan kielen oppija aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun koulussa yhdeksän vuoden iässä. Koska oppija tässä tilanteessa osaa jo yhtä kieltä, sanojen tunnistaminen vieraskielisestä

8 puheesta on monesta syystä erilaista kuin äidinkielisen puheen tunnistaminen. Vallitsevat teoriat puhuttujen sanojen tunnistuksesta perustuvat samaan oletukseen prosessin perusluonteesta: kuulohavainto aktivoi kilpailevia ehdokkaita tunnistettavaksi sanaksi (esim. Marslen-Wilson & Welsh, 1978), ja mitä enemmän on kilpailua, sitä hitaampaa on tunnistus (esim. Norris, McQueen & Cutler, 1995). Siitä, miten sanantunnistus vieraalla kielellä tapahtuu, ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Osa teorioista perustuu ajatukseen, että vieraan kielen sanat opitaan samalla tavalla kuin äidinkielenkin sanat ja että niiden edustumat varastoituvat kummallekin kielelle yhteiseen leksikkoon (esim. van Heuven & Dijkstra, 2010). Tästä seuraa se, että tunnistusprosessissa kummankin kielen sanat kilpailevat keskenään. Osa teorioista taas perustuu ajatukseen, että kummallakin kielellä on erillinen leksikko ja että tunnistusprosessissa vain kohdekielen sanat kilpailevat keskenään (esim. Kroll & Stewart, 1994). Vieraan kielen sanojen tunnistaminen on erilaista, koska oppija on jo omaksunut äidinkielen äännejärjestelmän. Uusien foneemikontrastien oppiminen ja tunnistaminen saattaa olla vaikeata, jos ne poikkeavat äidinkielestä (Weber & Cutler, 2004). Jos foneemikategorioiden rajat eivät vastaa äidinkielen rajoja, vieraan kielen erilaiset äänteet voidaan tulkita saman äänteen eri reaalistumiksi, allofoneiksi, ja tästä seuraa, että vaikka sanavarasto olisi pienempi, vieraan kielen puhutuilla sanoilla on enemmän kilpailijoita. Näin käy esimerkiksi, kun japaninkieliset englanninoppijat kuulevat sanan RIGHT tai LIGHT, jotka he saattavat tulkita homofonisiksi, koska heillä on vaikeuksia havaita äidinkielelle vierasta foneemien /r/ ja /l/ kontrastia (Weber & Cutler, 2004, 2-3). Toinen ratkaiseva ero äidinkielen oppimiseen on se, että vieraan kielen opettelu aloitetaan vaiheessa, jossa oppijat ovat jo lukutaitoisia. Tämä on merkittävä ero, koska se tarkoittaa, että yhteyksiä fonologian ja ortografian välillä on jo olemassa. Kun vieraan kielen oppiminen alkaa, pitää äidinkielen äänne-kirjain -vastaavuuksien rinnalle opetella uusia vastaavuuksia. Hayes-Harb ym. (2010) tutkivat keinotekoisen kielen avulla sitä, miten ortografia vaikuttaa uusien sanojen oppimiseen. He havaitsivat, että mikäli opeteltavista sanoista on saatavilla myös ortografinen muoto, siihen kiinnitetään huomiota ja se vaikuttaa siihen, millaisiksi fonologiset edustumat muodostuvat. Uudet sanat kuitenkin muistettiin yhtä hyvin riippumatta siitä, oliko ne opittu sekä fonologisesti että ortografisesti vai pelkästään fonologisesti. Ortografian merkitys vieraan kielen oppimisessa ohjatussa kouluopetuksessa korostuu siitäkin syystä, että koska oppijat ovat lukutaitoisia, oppiminen perustuu jo alkuvaiheessa paljolti kirjoitettuun kieleen toisin kuin äidinkielessä. Oppija tutustuu uuteen sanastoon todennäköisesti lähes aina myös kirjoitetussa muodossa. Sanojen

9 ortografinen muoto opitaan siis fonologisen muodon rinnalla tai jopa sitä ennen. Voitaisiin olettaa, että näin opitun vieraan kielen sanoilla ja äänteillä ortografia on edustuneena vahvemmin kuin äidinkielessä, oli se sitten erillinen fonologisista representaatioista tai ei. Koska ortografiaa ja fonologiaa opitaan vieraalla kielellä rinnakkain, kirjoitusasu vaikuttaa myös äänteiden oppimiseen. Esimerkiksi Escudero ym. (2008) havaitsivat, että äidinkielelle vieraan vokaalikontrastin oppiminen oli helpompaa silloin kun ääntämisero näkyi myös kirjoitusasussa ja kun ortografinen muoto opeteltiin fonologisen muodon rinnalla. Ortografia voi myös vaikeuttaa fonologian oppimista. Esimerkiksi äidinkielessään latinalaisia aakkosia käyttävien kiinaa vieraana kielenä opiskelevien oli vaikea oppia ääntämään kiinan vokaaleja oikein silloin kun opetuksen alkuvaiheessa käytettiin apuna latinalaisia aakkosia kiinalaisten kirjainmerkkien rinnalla. Koska latinalaisten aakkosten ortografia aktivoi äidinkielen vokaalikategoriat, uusia kiinan kielen kategorioita oli vaikeampi oppia (Bassetti, 2006). Myös Escudero ja Wanrooij (2010) havaitsivat, että äidinkielen ortografia vaikutti vieraan kielen vokaalikontrastien havaitsemiseen. Espanjankieliset hollantia toisena kielenä puhuvat koehenkilöt suorittivat hollannin vokaaliäänteiden erottelutehtävän. Kun vastausvaihtoehdot olivat ortografisia, äidinkieli vaikeutti vieraan kielen vokaalikontrastin havaitsemista, mutta kun vaihtoehdot olivat fonologisia, äidinkielen vaikutusta ei havaittu. Ortografia näyttäisi siis vaikuttavan äänteiden havaitsemiseen silloin kun se on tehtävässä eksplisiittisesti esillä. Ortografian vaikutus puhuttujen sanojen tunnistukseen suomalaisilla ranskan oppijoilla Sitä, millä tavalla ortografia vaikuttaa vieraan kielen sanantunnistukseen, ei vielä ole kattavasti tutkittu. Edellämainitut tutkimukset (Escudero ym. 2008; Escudero & Wanrooij, 2010 ja Weber & Cutler, 2004) ovat niitä harvoja, jotka ylipäänsä ovat nostaneet esille ortografian mahdollisen vaikutuksen vieraan kielen fonologiseen prosessointiin. Oman väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on selvittää, missä määrin ortografia aktivoituu, kun suomenkieliset ranskan oppijat kuulevat puhuttuja ranskan kielen sanoja. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (Veivo & Järvikivi, 2010; Veivo & Järvikivi, tulossa) selvitettiin toistovaikutusta ja ortografian vaikutusta priming-menetelmällä. Kyseessä oli sanantunnistustehtävä, jossa auditiivisia kohdesanoja edelsi visuaalinen

10 herätesana. Herätesana oli ruudulla vain 67ms ajan ja se oli piilotettu merkkijonojen väliin, jotta koehenkilöt eivät olisi tietoisia prime-sanan olemassaolosta (masked cross-modal priming). Herätesanan lyhyellä kestolla ja piilottamisella pyrittiin välttämään tietoisesta postleksikaalista prosessoinnista aiheutuvia vaikutuksia. Ensimmäinen koe oli osittain sama kuin Grainger ym. (2003) tutkimuksessa. Siinä tutkittiin ortografian vaikutusta silloin kun herätesanat ja kohdesanat olivat molemmat ranskaa. Jos kohdesana oli esimerkiksi STAGE, ([staʒ ] = kurssi ), herätesana oli joko (1) toisto, eli auditiivisen kohdesanan ortografinen vastine (esim. <stage>), (2) pseudo-homofoni, eli epäsana, joka äännettäisiin samoin kuin kohdesana (esim. <staje>) tai (3) kontrolli, eli epäsana, joka poikkesi kohdesanasta mahdollisimman paljon sekä fonologisesti että ortografisesti (esim. <bleur>). Herätesanat olivat yhtä pitkiä kuin kohdesanat. Kun herätesana oli sama kuin kohdesana, se nopeutti merkitsevästi kohdesanan tunnistamista, kuten ranskankielisilläkin havaittiin. Sen sijaan pseudohomofonit eivät helpottaneet tunnistamista merkitsevästi. Toisessa kokeessa kaikki herätesanat pohjautuivat suomen kieleen, mutta kohdesanat olivat yhä ranskaa. Jos kohdesana oli esimerkiksi HUILE ([ɥ il] = öljy ), herätesanat olivat joko (1) ortografisesti samankaltaisia, mutta fonologisesti ja merkitykseltään erilaisia kuin kohdesanat (esim. <huivi>), (2) suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kirjoitettuja pseudohomofoneja (esim. <yil>) tai (3) suomenkielisiä kontrollisanoja, joilla ei ollut ortografista eikä semanttista yhteyttä kohdesanoihin (esim. <saate>). Herätesanan ortografinen päällekkäisyys kohdesanan kanssa (tyyppi 1) nopeutti kohdesanan tunnistamista merkitsevästi, vaikka herätesana oli eri kieltä. Tämän tyyppiset herätesanat myös aiheuttivat merkitsevästi vähemmän virheitä kuin muut herätesanat. Suomen kielen mukaiset pseudohomofonit (2) eivät nopeuttaneet tunnistusta. Tulokset viittaisivat siihen, että ortografian vaikutus vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistukseen on automaattinen ja että sanantunnistuksen varhaisessa vaiheessa myös äidinkieli aktivoituu. Lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta saadaan kattavampi kuva siitä, mikä merkitys ortografialla on vieraan kielen fonologisessa prosessoinnissa. Esimerkiksi ortografian johdonmukaisuusvaikutusta vieraan kielen oppijoilla ei tiettävästi vielä ole tutkittu. Lisätutkimukset vieraan kielen oppijoilla tuovat varmasti myös lisävalaistusta siihen, miten ortografia on edustuneena mielessä ja missä vaiheessa puheen tunnistusprosessia se aktivoituu.

11 Lähteet Bassetti, B. (2006). Orthographic input and phonological representations of Chinese as a Foreign Language. Written Language and Literacy, 9, Booth, J.R., Burman, D.D., Meyer, J.R., Gitelman, D.R., Parrish, T.B. & Mesulam, M.M. (2004). Development of brain mechanisms for processing orthographic and phonologic representations. Journal of Cognitive Neuroscience, 16, Castro-Caldas, A., Petersson, K.M., Reis, A., Stone-Elander, S. & Ingvar, M. (1998). The illiterate brain. Learning to read and write during childhood influences the functional organization of the adult brain. Brain, 12, Cutler, A., Treiman, R. & van Ooijen, B. (2010). Strategic deployment of orthographic knowledge in phoneme detection. Language and Speech, 53, Escudero, P., Hayes-Harb, R. & Mitterer, H. (2008). Novel secondlanguage words and asymmetric lexical access. Journal of Phonetics, 36, Escudero, P. & Wanrooij, K. (2010). The effect of L1 orthography on nonnative vowel perception. Language and Speech, 53, Grainger, J. & Ferrand, L. (1996). Masked orthographic and phonological priming in visual word recognition and naming: cross-task comparisons. Journal of Memory and Language, 35, Grainger, J., Diependaele, K., Spinelli, E., Ferrand, L. & Farioli, F. (2003). Masked Repetition and Phonological Priming Within and Across Modalities. Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory and Cognition, 29, Goswami, U. & Bryant, P. E. (1990). Phonological skills and learning to read. Hove, East Sussex: Lawrence Erlbaum Associates. Hallé, P., Chéreau, C. & Segui J. (2000). Where is the /b/ in absurde [apsyrd]? It is in French listeners minds. Journal of Memory and Language, 43, Hayes-Harb, R., Nicol, J. & Barker, J. (2010). Learning the phonological forms of new words: effects of orthographic and auditory input. Language and Speech, 53, Kroll, J.F. & Stewart, E. (1994). Category interference in translation and picture naming: evidence for asymmetric connections between bilinguals memory representations. Journal of Memory and Language. 33, Marslen-Wilson, W. D. & Welsh. A, (1978). Processing interactions and lexical access during word recognition in continuous speech. Cognitive Psychology, 10,

12 Morais, J., Cary, L., Alegria, J. & Bertelson, P. (1979). Does awareness of speech as a sequence of phones arise spontaneously? Cognition, 7, Muneaux, M. & Ziegler, J.C. (2004). Locus of orthographic effects in spoken word recognition: Novel insights from the neighbor generation task. Language and Cognitive Processes, 19, Nation, K., & Hulme, C. (1997). Phonemic segmentation, not onset-rime segmentation, predicts early reading and spelling skills. Reading Research Quarterly, 32, Norris, D., McQueen, J. & Cutler, A. (1995). Competition and segmentation in spoken-word recognition. Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 21, Pattamadilok, C., Morais, J., Ventura, P., & Kolinsky, R. (2007). The locus of the orthographic consistency effect in auditory word recognition: Further evidence from French. Language and Cognitive Processes, 22, Pattamadilok, C.; Perre, L., Dufau, S. & Ziegler, J. C. (2009). On-line orthographic influences on spoken language in a semantic task. Journal of Cognitive Neuroscience, 21, Pattamadilok, C., Knierim, I., Kawabata Duncan, K. J. & Devlin, J.T. (2010). How does learning to read affect speech perception? The Journal of Neuroscience, 30, Perre, L. & Ziegler, J. C. (2008). On-line activation of orthography in spoken word recognition. Brain Research, 1188, Perre, L., Pattamadilok, C., Montant, M. & Ziegler, J.C. (2009). Orthographic effects in spoken language: on-line activation or phonological restructuring? Brain Research, 1275, Rastle, K. & Brysbaert, M. (2006). Masked phonological priming effects in English: A critical review and two decisive experiments. Cognitive Psychology, 53, Reis, A. & Castro-Caldas, A. (1997). Illiteracy: A cause for biased cognitive development. Journal of the International Neuropsychological Society, 3, Seidenberg, M. & Tanenhaus M. (1979). Orthographic effects in rhyme monitoring. Journal of Experimental Psychology: Human Learning and Memory, 5, Taft, M. (2006). Orthographically influenced abstract phonological representation: Evidence from non-rhotic speakers. Journal of Psycholinguistic Research, 35, Taft, M. & Hambly, G. (1985). The influence of orthography on phonological representations in the lexicon. Journal of Memory and Language, 24,

13 Taft, M., Castles, A., Davis, C., Lazendic, G., & Nguyen-Hoan, M. (2008). Automatic activation of orthography in spoken word recognition: Pseudohomograph priming. Journal of Memory and Language, 58, van Heuven, W.J.B. & Dijkstra, T. (2010). Language comprehension in the bilingual brain: fmri and ERP support for psycholinguistic models. Brain Research Reviews. 64, Veivo, O. & Järvikivi J. (2010). Rapid Intra- and Interlingual Effects of Orthography in L2 Spoken Word Recognition. Esitelmä AMLaPkonferenssissa, York, Veivo, O. & Järvikivi J. (tulossa). Early orthographic effects in L2 spoken word recognition. Ventura, P., Morais, J., Pattamadilok, C. & Kolinsky, R. (2004). The locus of the orthographic consistency effect in auditory word recognition. Language and Cognitive Processes, 19, Weber, A. & Cutler, A. (2004). Lexical competition in non-native spoken word recognition. Journal of Memory and Language, 50, Ziegler, J. C., & Ferrand, L. (1998). Orthography shapes the perception of speech: The consistency effect in auditory word recognition. Psychonomic Bulletin & Review, 5, Ziegler, J. C. & Goswami, U. C. (2005). Reading acquisition, developmental dyslexia and skilled reading across languages: A psycholinguistic grain size theory. Psychological Bulletin, 131, Ziegler, J. C., Petrova, A. & Ferrand, L. (2008). Feedback Consistency Effects in Visual and Auditory Word Recognition: Where Do We Stand After More Than a Decade? Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 34,

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä

Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä Paula Salmi, FT, Jyväskylän yliopisto, NMI Nimeämisvaikeus dysleksian taustatekijänä Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan katsauksenomaisesti, miten lukemisvaikeuslasten nimeämisvaikeuksia on selitetty

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Toisella ja vieraalla kielellä lukemisen diagnosointi DIALUKI-hankkeen teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia

Toisella ja vieraalla kielellä lukemisen diagnosointi DIALUKI-hankkeen teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 102 115. Lea Nieminen, Ari Huhta, Riikka Ullakonoja & Charles

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE

ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE Lectio Praecursoria Riitta Pennala ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE Riitta Pennalan suomen kielen väitöskirja

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

TIETOKONEPELI LUKUTAIDON PERUSTEIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ ESIKOULUIÄSSÄ

TIETOKONEPELI LUKUTAIDON PERUSTEIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ ESIKOULUIÄSSÄ TIETOKONEPELI LUKUTAIDON PERUSTEIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ ESIKOULUIÄSSÄ Maria Taanila Pro gradu tutkielma Jyväskylän Yliopisto Psykologian laitos Kesäkuu 2004 Psykologian pro gradu -tutkielma Tekijä: Maria

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Tukea vieraiden kielten opiskeluun. Elisabet Service McMaster University Helsingin yliopisto

Tukea vieraiden kielten opiskeluun. Elisabet Service McMaster University Helsingin yliopisto Tukea vieraiden kielten opiskeluun Elisabet Service McMaster University Helsingin yliopisto Yhteistyötä ovat tehneet Emilia Luotoniemi ja Sini Maury (fonologinen muisti) Marja Laasonen ja Veijo Virsu (lukitutkimukset)

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KIRJAINTUNTEMUKSEN KEHITTYMINEN ESIOPETUSVUODESTA ENSIMMÄISEN LUOKAN SYKSYYN

KIRJAINTUNTEMUKSEN KEHITTYMINEN ESIOPETUSVUODESTA ENSIMMÄISEN LUOKAN SYKSYYN KIRJAINTUNTEMUKSEN KEHITTYMINEN ESIOPETUSVUODESTA ENSIMMÄISEN LUOKAN SYKSYYN Heli Parhiala Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Kevät 2008 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Parhiala,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011 Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Aivot kuulevat morfeemin

Aivot kuulevat morfeemin Aivot kuulevat morfeemin Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely aivoissa Alina Leminen Kognitiitisen aivotutkimuksen yksikkö, kognitiotieteen osasto, HY 20.9.2011 Aivot, kieli, käsitteet ja mieli

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta?

Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta? Tutkimukset Vesa Närhi Kaisa Peltomaa Mikko Aro Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta? Yhä suurempi osa kehitysvammaisista ihmisistä huolehtii itsenäisesti

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja

Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja Tutkimukset Anne Puolakanaho Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja Tämä artikkeli pohjautuu Anne Puolakanahon väitöskirjaan

Lisätiedot

NELJÄSLUOKKALAISTEN NOPEAN VÄLÄHTÄVÄN LUKEMISEN TAITO Miten epäsanan pituus ja tavurakenne vaikuttavat lukemisen tarkkuuteen?

NELJÄSLUOKKALAISTEN NOPEAN VÄLÄHTÄVÄN LUKEMISEN TAITO Miten epäsanan pituus ja tavurakenne vaikuttavat lukemisen tarkkuuteen? NELJÄSLUOKKALAISTEN NOPEAN VÄLÄHTÄVÄN LUKEMISEN TAITO Miten epäsanan pituus ja tavurakenne vaikuttavat lukemisen tarkkuuteen? Hanna Hemminki Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Syksy 2002 Erityispedagogiikan

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ Puhe ja kieli, 26:1,39 56 (2006) 39 MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ Minna Lehtonen, Psykologian laitos, Åbo Akademi Kognitiivisen

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan?

Opinkohan mä lukemaan? JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 487 Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION,

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Mitä lukutaito-opettajan on hyvä tietää ja osata?

Mitä lukutaito-opettajan on hyvä tietää ja osata? Mitä lukutaito-opettajan on hyvä tietää ja osata? Taina Tammelin-Laine Lähtöruutu-hankkeen päätösseminaari, Helsinki 25.11.2014 Sisältö Miksi? Mitä? Miten? Miksi? Lukutaito-opettajan pätevyys onko aiheesta

Lisätiedot

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS Saara Hippi Pro gradu -tutkielma Elokuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta

Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta Tutkimukset Piia Vilenius-Tuohimaa Paavo H.T. Leppänen Englannin kielen harjoitusohjelma esimerkkinä kielellisten vaikeuksien interventiotutkimuksesta Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet aiheuttavat

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot