HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 1: Pohjolanaukiolta vuoritalolle, erikoisammattikoululle ja Taivaskalliolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 1: Pohjolanaukiolta vuoritalolle, erikoisammattikoululle ja Taivaskalliolle"

Transkriptio

1 HELSINGIN KOTIKAUPUNKIPOLUT P O H J O I S K Ä P Y L Ä, katseluversio osa 1: Pohjolanaukiolta vuoritalolle, erikoisammattikoululle ja Taivaskalliolle

2 Johdanto Helsingin kaupunki varautui teollistumisen myötä voimistuvaan väestönkasvuun hyvissä ajoin ostamalla maata naapurikunnista. Kumpulan säteritilan se hankki omistukseensa jo Asuntopulan kärjistyessä 1910-luvulla toteutettiin omaleimainen asutusprojekti, josta nykyinen Käpylä sai alkunsa. Nimensä aiemmin Välitaipaleena tunnettu alue sai kuitenkin naapuritilan ruotsinkielisestä nimestä Kottby, josta varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1556 muodossa Kåtteby. Sen kantatila on edelleen olemassa Oulunkylässä vanhan kirkon lähellä. Käpyläläiset toimivat hyvin aktiivisesti yhdistyksissä ja kansalaisliikkeissä. Käpylä-Seura on tiettävästi Suomen vanhin kaupunginosayhdistys, perustettu 1940 ja edelleenkin aktiivinen vaikuttaja kulmakunnan asioissa. Käpylä-lehti on ilmeisesti Suomen vanhin kaupunginosalehti, perustettu Myös Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on lajissaan maan ensimmäinen, perustettu jo Sen alueeseen kuuluvat Käpylän lisäksi Koskela, Kumpula ja Toukola. Käpylä valittiin vuonna 2002 vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Vuonna 2006 se sai asiantuntijaraadilta Suomen parhaan asuinalueen kunniamaininnan. Käpylän osaalueista on asemakaavalla suojeltu Puu-Käpylä ja Taivaskallio. Valmistella ovat Olympia- ja Kisakylän sekä Länsi-Käpylän suojelukaavat. Käpylä on jatkossakin todellinen "hymykuoppa Helsingin poskessa". Käpylän kotisivu:

3 1 Pohjolanaukio Suuri osa Käpylän kadunnimistöstä on peräisin Kalevalasta. Siinä Pohjola on paikka tunnetun maailman pohjoisreunalla, jossa hallitsee mahtava Louhi, Pohjolan emäntä. Itämerensuomalaisessa mytologiassa laajemminkin Pohjolaa pidetään tautien, pimeän ja pakkasen alkuperänä. Toisaalta Paavo Haavikko esitti vuonna 1975 teorian, jonka mukaan Pohjola on Konstantinopoli ja Pohjolan emännän esikuvana Bysantin keisarinna Zoe ( ). Pohjolanaukiolla on raitiolinja 1:n päätepysäkki, joka on Helsingin pohjoisin ja maailman kolmanneksi pohjoisin raitiovaunupysäkki. Pohjoisempana ovat nykyisin toiminnassa vain Trondheim ja Bergen. Rataosuus Hermannista Käpylään avattiin yksiraiteisena Ensimmäistä vuoroa K-tunnuksella ajoi Edvard Koskio, joka muisteli myöhemmin Käpylä-lehdessä, miten vaunu putosi kiskoilta Elannon kohdalla Metsolantien risteyksessä. Suon päälle rakennettu Pohjolankatu oli silloin vielä pehmeänlainen. Linjaa pidennettiin 1928 Hermannista Kauppatorille. Ruuhkaaikoina ajettiin Eiraan saakka. Esikaupunkilinjojen kirjaintunnuksista luovuttiin 1953, ja siitä lähtien vanha Eiran Sörnäisten linja 1 on ajanut Käpylään saakka. Yövuoroliikenne lopetettiin 1964, sunnuntailiikenne 1977 ja lauantailiikenne Sittemmin on lopetettu myös arki-iltojen vuorot. Käpylä-Seura on pyrkinyt saamaan nämä takaisin ja ehdottanut kaupungille mm. ykkösen linjan jatkamisesta joko Käpylän tai Oulunkylän asemalle. Siilin suojatien maalasi takavuosina Pohjolankadun poikki taiteilija Esa Maa. Kapea suojatie asianmukaisine liikennemerkkeineen paljon iloista huomiota mutta osoittautui vähän vaaralliseksi, kun lapset luulivat sitä oikeaksi suojatieksi.

4 2 Park Hotel Käpylä Hotelli avattiin 1949 Kinohotelli-nimisenä. Sen kivijalassa Kullervonkadun puolella toimi 1960-luvun puoliväliin saakka elokuvateatteri Kino Käpylä, jossa oli 402 pehmustettua istumapaikkaa. Samana aikana hotellin nimi muuttui Hotelli Uusimaaksi. Talon hankki omistukseensa vuonna 1979 Opettajien Ammattijärjestö OAJ. Laajennettuna se avattiin 1981 nimellä Park Hotel Käpylä. Monet käpyläläiset paheksuivat aluksi uutta nimeä. Hotelli on kuitenkin vakiintunut osaksi Käpylän maisemaa ja tuonut Käpylää myös valtakunnalliseen tietoisuuteen 1990-luvun suositun televisiosarjan Hyvät herrat ansiosta. Ajankohtaissatiirissa seurattiin politiikan kulissien takaista elämää Park-hotellin saunassa kauppaneuvos Paukun (Matti Tuominen) isännöidessä suorasukaiseen tyyliin. Vieraina kävi hyvä liuta valtakunnan päättäjiä ministereitä myöten ja Tyyne (Anja Pohjola) pesi selät samalla laukoen rohkeasti mielipiteitään. Yhä vieläkin hotellin asiakkaat haluavat päästä Paukun saunaan ja tilaavat tärpättiä.

5

6 3 Pohjolankatu Helsingin kauneimmaksi mainittu katu alkaa Käpylänaukioksi nimetystä risteyksestä. Kadun puolivälissä avautuvalle Pohjolanaukiolle johtava 660 metrin bulevardi on keskeinen osa Käpylän maisemaa kauniine puutaloineen, raitiovaunuineen ja lehmusriveineen, joissa on useita eri lehmuslajeja. Kyläjuhlien aikaan tämä osa Pohjolankatua on liikenteeltä suljettuna tapahtuma-alueena. Asukkaat järjestävät kirpputoreja myös muulloin lähikortteleissa. Joulun alla Pohjolankadulla vaeltaa tiernapoikien kulkue päiväkoti Pellavan pihasta Pohjolanaukiolle.

7 Käpylän perustaminen Vuosisadan alun teollistumisen myötä työväestön asumiskurjuus Helsingissä lisääntyi. Ongelman ratkaisemiseksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1917 rakentaa omistamansa entisen säteritilan maille Kumpulan kylän pohjoisosaan "neli- tai viisikerroksisia kivitaloja tiilityyliin laadittuine julkisivuineen ja vailla kaikkea rakennustaiteellista koristelua". Päätös jäi kuitenkin sisällissodan jalkoihin. Sen jälkeen 1919 Helsingin Kansanasunnot oy:n johtoon nimettiin sosiaalilautakunnan uusi sihteeri, arkkitehti Akseli Toivonen. Hän oli tutustunut italialaiseen klassismiin ja ruotsalaiseen teolliseen pientalotuotantoon sekä englantilaiseen puutarhakaupunkiaatteeseen ja halusi soveltaa näitä Käpylässä. Toivonen ajoi asiaa taitavasti ja niinpä kaupunginvaltuusto päätti puutarhakaupungin rakentamisesta ja samalla kuuden korttelin vuokraamisesta Kansanasunnoille yhden pennin neliövuokraa vastaan. Asemakaavan laativat OttoIivari Meurman ja Birger Brunila, rakennukset piirsi Martti Välikangas. Koko projektin rahoituksen ja toteutuksen organisaattorina toimineen Akseli Toivosen vaikutus näkyy kaikessa alueen kokonaisilmeestä rakennusteknisiin ratkaisuihin ja yhtenäiseen vihersuunnitteluun saakka. Kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch teki yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat sekä maiseman kokonaissuunnitelman. Toivosen mukaan sittemmin nimetyllä urheilukentällä puutavara sahattiin määrämittaan ja niistä koottiin elementtejä, joista neljä miestä saattoi pystyttää kahden perheen talon vesikattoon kahdessa viikossa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat koteihinsa marraskuussa Vesipostit rakennettiin talojen pihoille, yleinen sauna ja Elannon kauppa avattiin. Linjuriliikenne Helsingin keskustaan aloitti heti, kansakoulu seuraavana syksynä.

8 4 Puu-Käpylä (myös eteläisellä kaupunkipolulla) Käpylän puutarhakaupunkiin rakennettiin 165 asuinrakennusta vuosina niin osuuskunta-, omistus- kuin vuokra-asunnoiksi. Koko alueen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, joka oli työn alkaessa vasta 26-vuotias. Hän sai vaikutteita erityisesti 1921 matkallaan Italiaan, jossa mieltyi erityisesti Gubbion kaupunkiin Umbriassa. Puu-Käpylän rakennustyyli on yksinkertaista uusklassismia, jota aikalaiskriitikot pitivät ruman laatikkomaisena. Elementeistä koottuihin taloihin antavat kuitenkin persoonallista ilmettä pylväät, portit, kuistit sekä erilaiset kekseliäät laudasta sahatut koristeet. Rakennusten värityksen suunnitteli kuvataiteilija Bruno Tuukkanen. Välikangas sai sijoitella rakennukset tonteille vapaasti. Hän muodosti niiden väliin pieniä aukioita, sillä piti virheenä keskustorin puuttumista Käpylän asemakaavasta. Talot sitoo kortteleiksi paikoin lankkuaita, joka muistuttaa perinteisestä suomalaisesta puutalokaupungista. Kortteleiden sisäpihat ovat asukkaiden yhteisessä käytössä. Keskellä ovat huoltorakennukset pesuloineen ja saunoineen, jotka on nyt otettu uudelleen käyttöön. Helsingin kaupunginmuseossa on osa Puu-Käpylästä pienoismallina. Pohjolankadun varressa on kaupungin omistama museoasuntokin, joka on edelleen yksityiskäytössä.

9 Puu-Käpylän pelastaminen Vaikka Puu-Käpylää pidetään nyt Martti Välikankaan päätyönä ja suomalaisen klassismin parhaana esimerkkinä, ei hän itse arvostanut nuoruudentyötään. Kun väliaikaiseksi tarkoitetut ja ränsistymään päästetyt puutalot haluttiin 1960-luvun purkuinnostuksessa hävittää, Välikangas oli valmis suunnittelemaan uuden asuntoalueen sen tilalle. Asukkaat itsekin toivoivat nykyaikaisia mukavuuksia. Taloissa ei ollut esim. sisävessoja lainkaan vaan 1300 asukkaan käytössä oli 32 ulkohuussia. Osa alueen asukkaista kuitenkin näki Puu-Käpylän arvon ja alkoi taistella sen puolesta tukenaan museoviranomaiset ja asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman. Kaikki näytti jo menetetyltä, viralliset tiet käyty läpi ja valitusajat loppuneet, kun mm. KäpyläSeuran sinnikkään puheenjohtajan Jorma Korvenheimon ansiosta tuuli kääntyi kaupunginhallituksessa 1969 ja puutarhakaupunki lopulta pelastui kaupunginvaltuuston päätöksellä Puu-Käpylän uusi elämä alkoi Kansanasunnot oy:n laajoilla saneerauksilla, joissa mm. viimeiset ulkokäymälät poistettiin ja muovimattoja viriteltiin sisätiloihin. Vuosina on käynnissä jo toinen korjauskierros. Nykyään käytetään paljolti alkuperäisiä ratkaisuja: mm. painovoimaiset ilmanvaihdot, pihasaunat ja puulattiat palautetaan ja samalla asuntojen äänieristystä parannetaan.

10 5 Vuoritalo (Seuratalo) Käpylän vapaapalokunta perustettiin helmikuussa 1921 puukaupunginosan tulipalovaaran vuoksi. VPK:lle talon piirsi 1922 Martti Välikangas. Suunnitelman mukainen suuri juhlasaliosa jäi kuitenkin toteutumatta. Korkean näyttämöosan lisäksi rakennukseen tehtiin kalustovaja, ja orkesterisyvennys sekä kaikkien kerrosten läpi ulottuva letkutorni, jonka yläpäässä on pieni parveke harjoitushyppyjä varten. VPK:n toiminta oli muutoinkin hyvin aktiivista. Sen iltamiin saapui väkeä ympäri Helsinkiä. Kalliolle rakennettiin tanssilava ja puissa roikkui värillisiä paperilyhtyjä. Kieltolain aikanakin talossa toimi "kahvila". Seuratalo oli Käpylän monenlaisen toiminnan keskus. Talossa ovat toimineet mm. koulu, kirkko, suojeluskunta, lastentarha, teatteri ja sodanaikaisen ilmavalvonnan tähystyspiste. Kieltolain aikaan ylhäällä oli kahvila, jonne tarinan mukaan Käpylän korttelipoliisi itsekin vuoron jälkeen suuntasi. Rasmussenin balettikoulu toimi Seuratalolla luvuilla. Sotien jälkeen VPK:n toiminta hiipui ja järjestötoimintaa talossa jatkoi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) 1970-luvulle saakka. Sittemmin pääosin tyhjillään olleen rakennuksen pelasti rappiolta 1986 punkkareiden nuorisoyhdistys Vox Populi ja uudelleen 1989 Käpylä-Seura. Helsingin kiinteistölautakunnan tekemän purkupäätöksen vastaisesti kaupunginmuseo kannatti käpyläläisten vaatimusta talon suojelemiseksi. Käpylä-Seura sai sitten vuokrata taloa kaupungilta kunnostustarkoituksessa 10 vuoden ajan ja sen jälkeen Pääkaupunkiseudun underground-nuorisokulttuuriyhdistys PUNK. Rahoitusta kunnostukseen ei kuitenkaan löytynyt riittävästi. Eri vaiheiden jälkeen talon kohtalo on edelleen auki. Ympärillä kallioinen Nyyrikin puisto. Kalevalassa Nyyrikki on metsänjumala Tapion poika. Puisto pieneni noin kolmanneksella 1993, kun sen pohjoisreunalle valmistui neljä kerrostaloa, joista korkein on peräti 7-kerroksinen, suunnittelijat Kari Järvinen ja Timo Airas.

11 6 Virkamiestalot Käpylän ensimmäinen kivinen kerrostalo valmistui Sampsantien loppupäähän 1921, suunnittelija A. Willberg. Talon asukkaina olivat rautatien virkamiehet, joille rakennettiin vielä kaksi taloa lisää Sampsantien varteen. Nykyisin tavanomaisia asunto-osakeyhtiöitä. Vanhimman talon kivijalkaan perusti Alli Huuskonen 1930-luvun alussa elokuvateatteri Rion. Sen salissa oli 125 istumapaikkaa puupenkeillä. "Huuskosen mummo" oli voimakas persoonallisuus, joka hoiti teatteriaan topakasti vuosikymmenet mm. pitäen yllä vanhanajan käytöstapoja. Rio selviytyi Kino Käpylän kilpailusta, mutta televisiolle se ei enää voinut mitään. Kun lisäksi Alli Huuskonen valitsi näytettäväksi yhä useammin omia vanhoja suosikkifilmejään, sai hän joskus katsoa ne yksin teatterissaan. Bio Rio sulki ovensa lopulta 1972 ja tiloihin sijoittui pyöräkellari. Rion entisiin tiloihin muutti vuonna 1986 Ilves-teatteri, joka oli saanut alkunsa Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan näytelmäkerhosta. Yhdistyksessä on mukana kolmisenkymmentä alan harrastajaa, jotka toteuttavat ajankohtaisia kantaesityksiä ja kokeellista teatteria kunnianhimoisesti, mutta ilman taloudellisia tulosvastuupaineita. Vuonna 2009 Ilves-teatteri toteutti ulkoilmateoksen Täydet pisteet Kätilöopiston sairaalan takana Kumpulan kallioilla. Vuonna 2010 oli vanhimman kivikerrostalon ulkosivuremontin vuoro. Ympäristössä oli muitakin ulkosivusaneerauksia.

12 7 Erikoisammattikoulu Käpylän ammattioppilaitos aloitti toimintansa Korkeavuorenkadulla vuonna 1919 nimellä "Helsingin kunnallinen yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten". Tuolloin kolmivuotista koulua käytiin yksi päivä viikossa ja viisi päivää oltiin töissä. Vuonna 1968 kirjapainokoulu muutti Käpylään uuteen koulutaloon, joka on Käpylän massiivisin rakennus: tilavuus m3 ja siinä on mm. kaksi sisäpihaa. Kolossin suunnitteli Ossi Leppimäki Helsingin kaupungin rakennusviraston talonrakennusosastolta, avustajinaan arkkitehti H. Suvanto ja teekkari K. Raitio. Erikoisammattikoulun nimen saaneessa talossa toimivat myös Helsingin laboratoriokoulu sekä säätötekninen linja, josta valmistui instrumentti- ja konttorikoneasentajia, prosessinhoitajia sekä sähköpiirtäjiä. Käpylän erikoisammattikoulu yhdistettiin vuonna 1999 hallinnollisesti Haagan ja Vallilan ammattikoulujen kanssa Helsingin tekniikan alan oppilaitokseksi. Heltech on 3000 oppilaallaan Suomen suurin toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Sen Käpylän koulutusyksikköön kuuluvat myös laboratoriolinja Onnentiellä ja Arabiassa sijaitseva audiovisuaalinen osasto. Kullervonkadulla toimivat painoviestinnän, sähköalan ja kemiantekniikan linjat. Tontin länsi- ja pohjoiskulmiin on vuonna 2009 kaavoitettu 3 6-kerroksisia asuinkerrostaloja yhteensä m2.

13 8 Kallioleikkaus Kallioleikkauksessa on näkyvissä vaalean graniitin ja tumman kiillegneissin muodostama seoskivi. Graniitti on kiteytynyt kivisulasta eli magmasta, kun taas kiillegneissi on muodostunut muinaisen merenpohjan savensekaisista sedimenteistä. Graniitti on tunkeutunut gneissin sekaan vuorijonopoimutuksessa useiden kilometrien syvyydessä, kovassa paineessa ja noin 750 C:n lämpötilassa. Tummassa kiillegneississä on havaittavissa samassa yhteydessä syntyneitä, pieniä punertavia granaattimineraalikasaumia.

14 9 Välitaipale Välitaipaleena tunnettu Oulunkylän länsiosa sai oman rautatiepysäkin vuonna Juna olikin 1920-luvun alussa myös ensimmäisten käpyläläisten paras kulkuyhteys keskustaan. Mäkelänkadun paikalla nimittäin oli vuoteen 1922 saakka vain pahainen kinttupolku Vallilaan. Vanhat käpyläläiset ankkalampea, joissa muistavat uiskenteli erityisesti ankkojen rautatieaseman lisäksi ruutanoita vieressä ja lapset olleet kaksi purjehtivat omatekoisilla lautoilla. Isommassa lammessa oli kaunis hiekkaranta, jossa käytiin uimassa. Talvella lammet olivat tärkeä luistelupaikka ennen Toivosen kentän jäädyttämistä. Lammet katosivat viimeistään 1967 Tuusulanväylää rakennettaessa. Vanha asema on purettu, sen tilalle saatiin vuonna 1991 uudet lähiliikennelaiturit porrasrakennelmineen. Sittemmin Käpylän aseman ympärille on noussut moderni pääkonttorikeskittymä.

15 YIT:n juuret ovat 1912 aloittaneessa Yleisessä Insinööritoimistossa. Vuonna 1926 yrityksen osti Ragnar Kreuger, joka kehitteli innovatiivisia ratkaisuja: mm. keksi käyttää puuputkia teollisuuden vesihuollossa. Jo varhain kansainvälistynyt yritys on 1970-luvun Lähi-idän ja Afrikan seikkailuiden jälkeen keskittynyt Itämeren Insinööritoimisto alueeseen. sulautettiin Vuonna Perusyhtymään, 1987 Yleinen jonka nimi samalla muutettiin YIT:ksi. Nyt yhtiön palveluksessa on runsaat työntekijää 14 maassa. Näyttävä pääkonttori valmistui Oulunkylän puolelle rataa 1992, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ruokosuo. Erikoisella metallikasetilla päällystetty laajennusosa 2008, arkkitehtitoimisto Sarc. YIT:n laajennusosassa toimivat aiemmin Kullervonkadulla sijainnut Käpylän Alko ja Musta Pekka, Suomen paras ruokakauppa vuonna Edellisellä sivulla vasemmalla oleva rakennus näyttää tältä Metsälästä päin katsottuna

16 Saton toiminta alkoi välirauhan aikana 1940, kun valmistui Asunto Oy Sato No:1 Puu-Käpylän kylkeen Mäkelänkadun varteen luvulta alkaen Sato osallistui laajaan aluerakentamiseen maineikkaimpana tuotoksenaan suojeltu Pihlajamäki yhdessä Hakan kanssa. Sato teki asuntosäästämisen yhteistyötä kaikkien pankkiryhmien kanssa kohoten 1970-luvulla jo Suomen suurimmaksi asuntorakennuttajaksi. Se on tuottanut historiansa aikana yli asuntoa, mikä vastaa noin 10 % Suomen koko asuntokannasta. Nykyisin Sato on Suomen johtava vuokra-asuntojen tuottaja ja omistaja. Kahdesta osasta ja niitä yhdistävästä lasiaulasta muodostuva toimitalo valmistui 2006, suunnittelija arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman.

17 Finnish Consulting Group on läheisessä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa toimiva monialainen konsulttiyhtiö, joka perustettiin 2005 kokoamalla alan keskeiset yritykset saman katon alle. Palveluvalikoima ulottuu rakentamisen asiantuntijapalveluista henkilöstökehittämiseen. FCG oli käynnistämässä kuuluisaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja on toteuttanut useita kuntaliitoskonsultointeja. Vauhdikkaasti kansainvälistyvä yhtiö on valtion puitesopimustoimittaja johdon konsultointipalveluissa. Kuutiomainen syvärunkoinen toimitalo valmistui 2007, suunnittelija arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen. Tuusulanväylän toiselle puolelle valmistui 2008 YIT:n rakennuttama Business Park Duetto, jonka myötä Käpylän-Metsälän-Oulunkylän alueella oli valmiina jo m2 pääkonttoritason toimitilaa. Dueton osuus on m2 muunneltavaa toimitilaa. Ravintolan lisäksi kiinteistössä on tarjolla kattava valikoima toimitilapalveluita yrityksille postipalveluista kuntosaliin.

18 10 Taivaskallio Korkeus 57,2 metriä merenpinnasta ollen Helsingin korkein maastonkohta vuosina , kun alueliitosten myötä yhä korkeampia paikkoja on tullut kaupungin osaksi. Paikannimenä Taivaskallio on tunnettu jo pitkään: Helsingin maalaiskunnan ajalta 1700luvulta on maininta Himlaberget, myös Högberget. Venäläiset rakensivat 1914 alkaen Taivaskallion pohjoisrinteelle puolustusasemia, jotka kuuluvat koko Helsingin ympäröivään maa- ja merilinnoitukseen. Edelleen on metsästä löydettävissä kivistä ja maasta tehtyä vallia sekä ampumapesäkkeitä. Noin metrin korkuisen vallin edestä oli puut kaadettu aina rautatielle saakka. Kallion huipun pohjoispuolella on jäljellä noin 30 metrin mittainen ampumahauta. Tykkipatterin paikka on jäänyt aikoinaan Käpylän yhteiskoulun rakennustyömaan alle. Käpylän perustamisen jälkeen Taivari löydettiin nopeasti. Vuonna 1927 rakennettiin sen laelle yksinkertainen parakkimainen kahvila, jonka suunnitteli tuleva professori Hilding Ekelund. Kahvilaa piti neiti Bergroth ja se oli erityisesti päiväkävelijöiden ja perheiden suosima retkikohde. Käpylän suojeluskunta järjesti Taiskilla iltamia ja kaksipäiväiset juhannusjuhlat. Se myös rakensi pitkälti talkootyönä kalliolle hyppyrimäen (hyddan), jonka torni lienee ollut noin 15 metriä korkea. Lähtötasanteita oli kaksi ja parhaat hyppääjät lensivät jopa 60 metriä! Kisojen kiertopalkinnoksi neiti Bergroth lahjoitti pokaalin. Kisat pidettiin vain kerran, sillä seurasi huonoja lumitalvia ja keväällä 1930 rajumyrsky kaatoi juuri tervatun ja kunnostetun rakennelman. Kelkkamäeksi jäädytettiin vielä 1970-luvulla yli 100 metrin mittainen kouru. Nykyään talven päätapahtuma on Lions-club Helsinki/Käpylän järjestämä Taivaskallion laskiainen jo vuodesta 1958, joka on samalla Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty Lions-tapahtuma.

19

20 Jatkosodassa Taivaskalliolla toimi neljän Bofors-tykin ja 100 miehen ilmatorjuntapatteri "Taivas". Yksi tykeistä on museoituna kallion laella. Näkyvissä myös tykkien tuliasemat sekä muita varustuksia. Sodan aikana Taivaskallio luonnollisesti oli täysin puuton. Siviileillä ei ollut vartioidulle alueellle mitään asiaa. Pohjoisrinteen suurten luukkujen alla on suuri holvi, jota käytetään kaupungin rakennusviraston hiekkasiilona. Kallion lakialue kunnostettiin olympialaisia varten puistoksi. Itsenäisyyspäivän lipunnostosta huolehtivat perinteisesti Käpylä-Seura, Lions club ja seurakunta. Etelärinteen kentän ympäristössä harjoittelevat kesäisin kalliokiipeilijät, vaikka alan harrastajien ykköspaikka kallio ei nykyisin olekaan. Entinen ammusvarasto on nykyään suljettu, mutta luolassa näytetään Lions-clubin laskiaistapahtumassa elokuvia. KäpyläSeura on ehdottanut kaupungille vierestä kulkevan ulkoilureitin nimeämistä Luolapoluksi.

21 Helsingin maa- ja merilinnoitus Venäjän menetettyä koko Itämeren laivastonsa Japanin-sodassa 1905 jäi pääkaupunki Pietari ilman suojaa mereltä päin. Uutta laivastoa varustettaessa päätti keisari Nikolai II rakennuttaa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenenmaata ja Hiidenmaata myöten. Toimenpiteisiin kuitenkin ryhdyttiin vasta maailmansodan puhjettua Euroopassa, Saksan uhan kasvaessa ja USA:n myönnettyä suuren lainan rakentamista varten. Helsingin maa- ja merilinnoituksen tarkoituksena oli nyt Viaporin linnoituksen ja Kruunuvuorenselän sotasataman selustan suojaaminen. Vallihautoja kaivettiin vuosina Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Joukkojen ja raskaan tykistön siirtämistä varten tehtiin tykkitiet niin huolella, että ne ovat monin paikoin edelleen jäljellä käyttökelpoisina. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia maaorjia ja sotavankeja: mongoleja, tataareja, kirgiisejä ym. joita kutsuttiin yleisesti "kiinalaisiksi". Nämä asuivat maakuopissa ja olivat paikkakuntalaisten kannalta muutenkin hyvin eksoottista väkeä ruokailu- ym. tottumuksineen. Itse keisari Nikolai II tarkisti töiden etenemisen vierailullaan Maalinnoituksella taisteltiin ainoan kerran Suomen sisällissodan aikana, kun Hangossa maihin nousseet saksalaiset etenivät punaisten hallussa olleeseen Helsinkiin Leppävaaran suunnasta. Varustukset ovat muinaismuistolain suojaamat. Kaupunki on tehnyt kunnostustöitä viime vuosina Nuotiopuistossa Pakilassa (Paloheinäntie 58), Kurkimäenpuistossa Kurkimäen keskustassa ja Kaivantopuistossa Jakomäessä (Lahdenväylän ja Porvoontien risteyksessä). Puistot, esimerkiksi myös Myllypuron urheilupuiston vieressä oleva Korkeakallion puisto tai Pajamäessä ovat erinomaisia retkeilykohteita Helsingin historiasta kiinnostuneille.

22 Helsingin suurpommitukset Helmikuussa 1944 Neuvostoliiton kaukotoimintailmajoukot hyökkäsivät Helsinkiin Leningradin suunnasta kolmena yönä 10 päivän välein keskimäärin 700 koneella ja pudottivat pommia, joista 7000 palopommeja, yhteispainoltaan 2600 tonnia. Nämä olisivat riittäneet tuhoamaan kokonaan silloisen kaupunkialueen Taka-Töölöön ja Sörnäisiin saakka aikaansaaden kymmenientuhansien siviilien kuoleman. Vihollisen tavoitteena oli näin murtaa kansan taistelutahto ja saada Suomi antautumaan ilman maahyökkäystä. Pääkaupunki oli saanut olla suhteellisen rauhassa ilmapommituksilta jatkosodan pitkittyessä. Tästä huolimatta Ilmatorjuntarykmentti 1 oli harjoitellut ahkerasti. Sen komentaja, everstiluutnantti Pekka Jokipaltio oli vakuuttanut myös esimiehensä asiasta ja saanut käyttöön kaupungin kokoon nähden Euroopan runsaimman kaluston: 76 raskasta ja 20 kevyttä it-tykkiä sekä modernit saksalaiset tutkat ja lisäksi 36 suurta valonheitintä. Johtokeskus sijoittui Erottajan paloaseman alle. Ensisijaisesti pyrittiin estämään pääsy kohteeseen ampumalla laajoja sulkuja hyökkääjän eteen ja vasta toissijaisesti pudottamaan yksittäisiä koneita. Lisäksi Vuosaaressa poltettiin viimeisenä pommitusyönä hämäyksenä suuria kokkoja. Kahtena jälkimmäisenä yönä apuna oli myös 12 saksalaisia yöhävittäjää, joiden merkitys oli ennen kaikkea psykologinen. Suurin osa neuvostolentäjistä pelkäsi yhtenäistä sulkutulta, jota vielä tehostettiin kirkkailla valokranaateilla. Arviolta 95 % kääntyi pois pudottaen pomminsa mereen tai sivumaastoon. Yhteensä noin 100 konetta kuitenkin pääsi läpi. Niistä 20 ammuttiin alas ja lisäksi 10 jäi muuten matkalle. Pommituksissa kuoli 146 ihmistä ja 356 haavoittui, suurin osa ensimmäisessä hyökkäyksessä. Vain 109 taloa tuhoutui täysin. Ilmatorjuntapiireissä tätä torjuntavoittoa pidetään Helsingin ihmeenä. Katso muualla netissä: Wikipediassa yleisesitys kuvineen Taivarin tulenjohtaja Jorma Setälä muistelee Seikkaperäinen selostus tapahtumista Jari Tervo spekuloi Ohranassa desantin osuutta Venäläisten epäonnistumiseen

23

24 Tämä on Käpylän pohjoisen kaupunkipolun katseluversion ensimmäisen osan loppu. Toisessa osassa jatketaan Taivaskalliolta itään katsomassa entistä yhteiskoulua, Onnenpuistoa, nykyistä musiikkiopiston Ammattikorkeakoulu tienoon Metropoliaa, rakennuksia. Koskelan piipahduksen jälkeen siirrytään Pohjolankadun loppupäästä entiseen Pohjolanpuistoon, nykyiseen Otto-Iivari Meuramannin puistoon ja mennään katsomaan Koskelan Sairaalan arkkitehtuuria, ja lopuksi Karjalatalon kautta ykkösratikan päätepysäkille. Kohdekartta on Käpylän kotisivulla, jossa on alkuperäiset julkaisut. Tekstin on toimittanut Pauli Saloranta. Tämän version kuvat Kari Sundvall Polun julkaisijat ovat Käpylä-Seura ry ja Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry, yhteistyössä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka kanssa. Hanketta ovat tukeneet Käpylän seurakunta, Park Hotel Käpylä, K-Supermarket Musta Pekka, SATO Oyj sekä kulttuurirahasto/uudenmaan maakuntarahasto Muut kotikaupunkipolut osoitteessa: Suomen

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 24 Helsingin kaupunginmun lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä HEL 2014-001089 T 10 01 01 06 Päätös Johtokunta

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

asti seuraavin ehdoin: 1

asti seuraavin ehdoin: 1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 317 Toimitilatontin pitkäaikainen vuokraaminen sekä esitys kaupunginhallitukselle vuokraus- ja myyntiperusteiden määräämiseksi Myllypuron Metropolian kampushanketta

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Tuomarila I (VPK)

Tuomarila I (VPK) Tuomarila I (VPK) 611116 Asemakaavan muutos Kaavoitusvaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 Kaavamuutokseen liittyen paikalla Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Harald Arlander, arkkitehti

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen Aika klo 8.30 9.45 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Hiekkakivellä päällystetty rakennus on 1980-luvun tyylin ja Helmer Stenrosin arkkitehtuurin komea toteutus, talo, joka jää mieleen. Mäkelänkatu 91 rakennettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

BULEVARDI 21, HELSINKI

BULEVARDI 21, HELSINKI WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua pintaa. Se saa olon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) historia Kaupunginhallitus 09.09.2013 914 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee katsoa

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava Kaava-alueen rakentumisen vaiheet

Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava Kaava-alueen rakentumisen vaiheet Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava 8183 Kaava-alueen rakentumisen vaiheet Alueen maankäytön vaiheet karttatarkasteluna 1770 Pohjois-Pirkkala Daniel Hall Keski-Suomen maakunta-arkisto Daniel Hallin

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Raameissa. Raameissa. Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu

Raameissa. Raameissa. Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu /8 Pysäköintihallin kortteli Pohjapiirrosote 1:400 ylimmän kerroksen yhteistilat Julkisivu pohjoiseen torille 1:400 Pohjapiirros 1:400 peruskerros ja kattoterassi Julkisivu etelään1:400 Pohjapiirros 1:800

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977.

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977. X V I I KAUPUNGINOSAN KORTTELIN N:O 315 TONTIN N:O 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA N:O 6572, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMINISTE- RIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SORSAPUISTO 1) Asemakaavan muutoksen

Lisätiedot