21. VUOSIKERTA JOULUKUU 1978 N:o 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21. VUOSIKERTA JOULUKUU 1978 N:o 4"

Transkriptio

1 21. VUOSIKERTA JOULUKUU 1978 N:o 4 0 SATAMIEN LINNOITUSTEKNILLISET VALMISTELUT # RSKY 60-VUOTTA # PUOLUSTUSMINISTERIN VAPAAPÄIVÄ 0 RANNIKKOTYKKIMIES AKE HUKARI # JOUKKO-OSASTOT

2 AMERIKKALAISET Bgmington pienoiskiväärin ja pistoolin patruunat ovat suosittuja myöskin Euroopassa korkean laatunsa ja tarkkuutensa ansiosta. Kai. 22 short ja L.r. 19 erilaista RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikon Puolustaja toivottaa lukijakunnalleen ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ia Rännikkotykistökoulun tiedotuslehti. tukijoilleen Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääioht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki c turvallista Hutta ^Vuotta Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh SCHRÖDER Itälahdenkatu 20, Puh Myymälät: Unioninkatu 23 ja Lönnrotinkatu 13. Ilmoitukset Mainosmerkki, Mannerheimintie , puh Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy 1978

3 MAJURI H HIETANEN Rannikon satamien linnoitusteknilliset valmistelut Eräitä kysymyksiä taktikoille! Majuri Heikki Hietanen heittää artikkelissaan kysymyksen "Kuka tuntee omakseen rannikon satamien linnoitusteknilliset valmistelut?" Kysymys on aiheellinen. Artikkeli ei pyri antamaan vastausta asetettuun kysymykseen vaan asettaa suunnitteluvastuussa olevien pohdittavaksi ongelman, joka on ratkaistava kriisitilanteessa hyvin lyhyen ajanjakson kuluessa. Miksi ei rakennusteknillisiä valmisteluja voisi suorittaa jo rauhan aikana? Esimerkiksi yhteistoiminnassa sataman rakentamisesta vastaavien viranomaisten kanssa? Meripuolustuksen tavoitteet ovat yleisvaltakunnallisia ja ne kattavat useita osa-alueita. Rannikonpuolustus on sekin yleiskäsite, joskin vahvistamaton. Rannikkoa sinänsä ei voida pitää minään itseisarvona, mutta sillä on kuitenkin kohteita, joilla on merkittävä vaikutus koko valtakunnan puolustukseen. Majuri Asko Kilpinen esitteli näiden käsitteiden periaatteita kirjoituksessaan "Meripuolustus yleisnimi vai toimiva kokonaisuus"? (Rannikon puolustaja 1/78). Rannikon eri kohteita tarkasteltaessa voidaan havaita seuraavaa. Osalla kohteista on suuri merkitys valtakunnan taloudellisten voimavarojen käytön kannalta. Eräillä alueilla on vain puhtaasti sotilaallinen merkitys. Useat rannikon kohteet ovat tärkeitä, mutta eivät valtakunnan puolustuksen kannalta korvaamattomia. Väestö ja tärkeät toiminnat voidaan siirtää muualle. Satamien merkitys on ratkaiseva merellisen hyökkäyksen yhteydessä. Hyökkääjän voiman kasvu on suoraan verrannollinen sen käytössä olevien satamien määrään ja niiden suorituskykyyn. Edellä olevan perusteella voidaan väittää, että satamat ovat ensisijaisia pidettäviä maastonkohtia rannikolla. Rannikkolinnakkeet on usein ryhmitetty sisääntuloväylien suojaksi. Satamien puolustuksesta vastaavat paikallisjoukkoihin kuuluvat torjuntayksiköt. Perustellusti voidaankin kysyä, kuinka sataman puolustus on järjestetty ja mitä valmisteluja on suoritettu? Suojan merkitys Puolustustehtävän täyttämisen edellytyksenä on riittävä suoja. Erityisesti suojan merkitystä on korostettava, jos tehtäväksi on annettu tietyn alueen, kuten sataman pitäminen. Rannikolla edellytetään puolustusjärjestelmältä hyvää Satama-alueella on lähes poikkeuksetta rakennuksia. Näitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi majoituslinnoitteiden tapaan ja johtamispaikkoina. Parhaassa tapauksessa alueella on korkeatasoisia väestönsuojia, joiden käyttö ei alkuperäisessä tarkoituksessa tule enää kysymykseen. Vaati- VAIHTO EHTO A B C OLETETTU ASEKUORMITUS Lentorynnäkkö Krh ja raketit Käsiaseet Kemialliset taisteluaineet Krh ja raketit Käsiaseet (Lentorynnäkkö) Krh ja raketit Käsiaseet (Lentorynnäkkö) valmiutta. Kohtuullisena vaatimuksena voidaan pitää noin vuorokauden valmiusaikaa, josta suuri osa meneee joukon perustamisjärjestelyihin. Onko torjuntayksikkö tämän ajan puitteissa suojan osalta taisteluvalmis ja millainen taistelukestävyys joukolla on? Suunnittelun lähtökohtana ovat arvioidut taisteluolosuhteet. Tämän perusteella voidaan luoda portaittainen uhkakuva. Tehtävän luonne ja olosuhteet huomioonottaen on valmistauduttava ensisijaisesti ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjuntaan. Tavanomaisen maihinnousun suoritus satamaan on ensimmäisessä vaiheessa epätodennäköinen. On kuitenkin muistettava yllätyshyökkäyksen mahdollisuus. Suojan suunnittelu Taktisen ja teknisen suunnittelun pohjaksi on luotava selvä jäsennelty kuva odotettavissa olevista hyökkäystävoista. Eräänä arvioinnin kohteena on suhtautuminen ydinaseuhkaan. Satamien osalta on todettava, että riski on pieni, koska sataman käyttö ydinräjähdyksen jälkeen vaatii runsaasti raivaustyötä. KOHTEEN MERKITYS Merkittävä satama painopistesuunnassa Pienehkö satama sivusuunnassa Piensatamat Liikennesolmut syvyydessä Uhkakuva voidaan kiteyttää oheisen taulukon muotoon: Tämä luokittelu on kohteiden linnoittamisteknisen suunnittelun pohjana. On kuitenkin korostettava, että suojan suunnittelun on oltava kokonaisvaltaista. Linnoittamisen ohella on arvioitava hajautumismahdollisuudet ja liikkuvuuden hyväksikäyttö. Maastouttamisella ja valelaitteilla oin oleellinen merkitys. Käytännössä sataman puolustuksen kyseessäollen tehtävänä on torjuntayksikön taisteluedellytysten parantaminen. Johtuen toiminnan luonteesta ja esimerkiksi torjuntakomppanian kokoonpanosta rajoittuu suojan muotojen valintamahdollisuus ja linnoittamisen merkitys korostuu. Ratkaisumalleja SUOJAN TASO Osumankestäviä suojia, osa kaasutnvnta Sirpalesuojia Suoja laakatulta vastaan 4 5

4 Taisteluasemien miehittäminen. Taistelijaparin osittain katettu potero on käyttökelpoinen linnoite satamissa. Poterot voidaan rakentaa satama-alueelle sataman rakennustyön yhteydessä. Tämän jälkeen ne voidaan peittää esimerkiksi betonikansilla. mustason A mukaan joukolla tulisi olla osumankestävät korsut. Asemien miehittämiseen saa kulua enintään 30 sekuntia. Taisteluasemat ovat tärkein osa linnoitteista. Torjuntayksiköillä on runsaasti jalkaväen raskaita aseita. Linnoitteiden rakentaminen nopeasti näitä varten on vaikea tehtävä. Erityisesti, jos vaaditaan sirpalesuojan antavia osittain katettuja rakenteita. Käyttökelpoisin linnoitetyyppi on taistelijaparin potero, joka voi olla myös raskaan aseen henkilöstön suojapaikka. Rakennuksia voidaan käyttää hyväksi tekemällä seiniin ampuma-aukkoja ja sulkemalla portaikot ja ikkunat. Satamissa maanpäälliset rakenteet ovat usein kevytseinäisiä varastoja, joiden tarjoama suoja on vähäinen. Lisäksi asiaa on tarkasteltava joukon toiminnan kannalta. Hyökkääjä käyttää mitä suurimmalla todennäköisyydellä helikoptereita. Tällöin omakohtaisella ilma-ammunnalla on suuri torjunnallinen merkitys. Ilmaammunnan suoritus rakennuksista on kuitenkin varsin kyseenalaista. Linnoitteisiin liittyy esteet. Lankaesteillä on suuri merkitys, koska hyökkääjä kuljetetaan alueelle ilmoitse ja se toimii näinollen maassa jalan. Edellä olevan perusteella on hahmoittunut kuva torjuntayksikön tukikohtien rakenteellisista vaatimuksista. Miten linnoittaminen voidaan teknisesti toteuttaa lyhyessä ajassa on kysymys, joka vaatii vakavaa pohtimista. Ihannetapauksena on, että linnoitteet rakennetaan rauhan aikana. Tähän on kuitenkin hyvin harvoin mahdollisuuksia. KANSI \ \ I i Rauhan aikana rakennettava kannellinen potero. Elementtirakenteisen ryhmän korsun kokoamisvaihe. Majuri Hietanen on valmistunut Kadettikoulusta Hän on palvellut Panssariprikaatissa ja Viimeeksi PionK/PsPr:n päällikkönä. Pioneerikoulussa kirjoittajamme oli opettajana Vuosina majuri Hietanen suoritti Ruotsin Sotakorkeakoulun linnoitusteknillisen kurssin (ATKF) ja Suomen SKK:n yleisen opintosuunnan. SKK:n jälkeen kirjoittajamme on toiminut PE:n linnoitustoimiston toimistoesiupseerina. 6 7

5 Vihtavuoren laatuvarmat metsästykseen ja ratakilpaan. Vihtavuoren laatu takaa tehoa täysosumaan, tasaisen peiton ja parhaan toimintavarmuuden kaikissa sääolosuhteissa. Esimerkkejä maanpäällisistä poteroista. Rakenneosina voidaan käyttää hiekkasäkkejä tai hiekalla täytettyjä vaneriseinämiä. MMM Rauhan aikana tehtäviin valmisteluihin on mahdollisuudet erityisesti satamien uudisrakennusvaiheessa. Voidaan ajatella, että esimerkiksi laiturialueille rakennetaan valmiiksi kannellisia taistelijaparin poteroita. Vierekkäin olevat poterot voivat toimia tykki- tai ilmatorjunta-aseryhmän pesäkkeenä. Varsinainen tykin pesäke on jo erikoisratkaisu, jonka rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa. Ryhmityksen yhteydessä tapahtuvan linnoittamisen nopeuttaminen on keskeinen kysymys. Alussa todettiin, että aikavaatimus on tiukka. Lisäksi on otettava huomioon rakennusteknisenä vaikeutena se tosiasia, että satamien alueella on usein kalliomaasto tai että suunnitellut tukikohdat sijaitsevat rakennetulla alueella. Nopeasti rakennettavat linnoitteet ovatkin usein maanpäällisiä. Tällöin hiekkasäkkit ovat käyttökelpoisia. Muitakin ratkaisuja on tutkittava. Linnoitteeseen tulisi aina liittyä sirpalesuoja. Kaivettavassa maaperässä voidaan käyttää tavanmukaisia valmisosalinnoitteita. Näiden rakentamisessa on aina otettava huomioon koneiden tarve. Esteet voidaan valmistella varsin pitkälle. Kokoonvedettyjä estelieriöitä voidaan varastoida alueelle. Lieriöiden avaaminen on nopea suoritus. Päätteeksi Kaikki edellä selvitetty vaikuttaa yksinkertaiselta. Tällä hetkellä on kuitenkin paljon työtä jäljellä esitettyjen periaatteellisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Kuka tuntee asian omakseen? Viimekädessä se on torjuntayksikön reservissä oleva päällikkö, mutta suodaanko hänelle tarpeeksi aikaa? ehtyvää j o u l u a rannikkomme puoluötajiue ALGOL Lääkealan toiminta Panimokatu 4 C, , Puhelin , Telex algol sf Aurajoki Oy Aura Mäntän Apteekki Mänttä VIHTAVUORI - tehty täysosumia varten 8

6 Kiitos kahvikupista, hymystä, lämmöstä, onnentoivotukset Rannikkosotilaskotiyhdistys 60 vuotta Marraskuun 3. pnä 1918 kokoontui Helsingissä joukko naisia, joiden sydäntä lehellä olivat yksinäisillä linnakesaarilla ja laivoilla asevelvollisuuttaan suorittavat rannikon vartijat. Vaikka sotilaskodit jo kangastelivatkin mielessä, oli niiden perustaminen vielä liian aikaista. Nämä naiset päättivät aluksi järjestää joulujuhlia ja hankkia joulupaketteja niille Rannikkopuolustuksen sotilaille, jotka viettäisivät joulua joukko-osastoissaan. Työtä johtamaan valittiin komitea, joka sai nimekseen "Saaristosotilaiden joululahjakomitea". Tämän komitean syntysanoja pidetään Rannikkosotilaskotiyhdistyksen syntysanoina. Jo ensimmäisenä jouluna järjestettiin ohjelmalliset joulujuhlat kaikissa rannikkojoukkojen sijoituspaikoissa ja joulupaketit annettiin 6000 :lle asevelvolliselle. 60-vuotispäivien onnentoivotukset ja vieraiden vastaanottajat. RSKY:n puheenjohtaja Liisa Österlund ja varapuheenjohtaja Eva Uola. TIIVISTETTYÄ TIETOUTTA YHDISTYKSESTÄ Perustettu: RANNIKKOSOTILASKOTI- Puheenjohtaja: Liisa Österlund, varapuheenjohtaja Eva Uola, sihteeri Kirsti Karvinen Yhdistyksen hallitus ja kanslia Helsingissä Paikallisosastot (11): Kyminlinna Skinnarvik Loviisa Turku Suomenlinna Korppoo Uusikaupunki Porkkala Rauma Hanko Sotilaskodit (19): Kyminlinna Russarö Kirkonmaa Linnankasarmi, Turku Rankki Pansio Isosaari Örö Merisotakoulu Skinnarvik Merivoimien esikunta Utö Obbnäs Gyltö Mäkiluoto Janhua Hanko Kuuskajaskari Hästö-Busö Leirikodit (3): Kanttiinit (6): Sotilaskotiauto Miessaari Kuivasaari Reila Katajaluoto Merivoimien alukset Sotilaskotien kirjastot (15): niteitä , lainauksia Jäsenistö: Vapaaehtoinen sisartyö: tilastoituja työtunteja v Henkilökunta: Sotilaskodin hoitajat, apulaiset ja leipurit 47, kanslia 2 Varojen käyttö varusmiesten hyväksi v. 1977: ilmaiseen tarjoiluun mk ,44 lehtitilauksiin ,74 kirjastojen kartuttamiseen 5.398,63 urheilu- ym. palkintoihin 5.640,70 viihtyisyyteen (televisiot ym.) ,93 korjauksiin sotilaskodeissa 5.399,64 kalustojen lisäyksiin ,55 mk ,63 10

7 Rannikkosotilaiden huoltoyhdistys SOTILASKOTEJA RANNIKOLLA Onnitteluvuorossa puolustusministeri kenrm Aimo Pajunen. Taisto Tähkämaa Meripuolustuksen "siniset ja harmaat". Rt:n tarkastaja Alpo Kantola, merivkom Jorma Haapkylä, adjutantti, merivoimien esikuntapäällikkö Juha Tikka. Työn vakinaistamiseksi komitea muutettiin Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistykseksi ja sen toimintapiiriin tulivat kaikki rannikkopuolustuksen ja laivaston sotilaat. Yhdistyksen tavoitteena oli alusta alkaen saada sotilaskoti jokaiselle linnakkeelle ja jokaiseen tukikohtaan, mutta ensin pyrittiin täyttämään välttämättömimmät tarpeet perustamalla lukutupia. Niihin hankittiin kirjoja ja pelejä, tilattiin lehtiä ja niissä järjestettiin ohjelmallisia tilaisuuksia tarjoiluineen. Vuonna 1928 oli lukutupia 44. Ensimmäinen varsinainen sotilaskoti valmistui Helsingin edustalla olevaan Isosaareen v ja samoihin aikoihin saatiin sotilaskodit Miessaareen, Kuivasaareen ja Rysäkarille sekä Vahtiniemeen Laatokalla. Laivaston sotilaille oli myös kaivattu omaa sotilaskotia ja v yhdistys sai luvan rakennuttaa Engelin piirtämän Merikasarmin jatkoksi kaksi kerrosta sotilaskotia varten. Laivaston aluksille, mm. Suomen Joutsenelle sekä panssarilaivoille Väinämöinen ja Ilmarinen, järjestettiin alusta alkaen sotilaskanttiinit. Asetettu tavoite, sotilaskoti jokaiselle linnakkeelle, oli rauhan oloissa saavutettu ja sodan vuosinakin onnistuttiin toiminta mukauttamaan suuresti laajenneeseen tarpeeseen. Vuoden 1941 lopulla oli kiinteitä sotilaskoteja yhdistyksen toimialueella 351, lisäksi varustettiin liikkuvia koteja autoihin ja laivoihin, jopa kaksi rautatievaunua oli kiskoilla liikkuvina koteina. Laajimmillaan yhdistyksen toimialue ulottui pitkin rannikkoa Pohjanlahdelta Ääniselle ja lisäksi Valamon Nilkkana Ahvenanmaan Hammarudda Helsingin Isosaari ff n Mantsi Laatokalla. yhdistyksellä oli kanttiinit Petsamon vartioaluksilla. Rannikosotilaskotiyhdistys Sotien jälkeen toiminta luonnollisesti pieneni. Yhdistyksen nimi muutettiin v Rannikkosotilaskotiyhdistykseksi. Tällä hetkellä yhdistys toimii kolmen sotilaskotiläänin Lounais-Suomen, Etelä- Suomen ja Kaakkois-Suomen - alueella. Yhdistyksen hallitus ja kanslia ovat Helsingissä ja paikallisosastot ovat Kyminlinnassa, Loviisassa, Suomenlinnassa, Helsingissä, Porkkalassa, Hangossa, Skinnarvikissa Kemiön saarella, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Sotilaskoteja on 19, kanttiineja laivaston aluksilla 7, leirikoteja 3 sekä sotilaskotiauto koko aluetta varten. Työn kohteena ovat edelleenkin rannikkotykistön ja laivaston varusmiehet sekä rannikkojääkärit. Sotilaskotityön tarkoituksena on luoda viihtyisä vapaa

8 ajan ympäristö, sotilaskoti, joka tarjoaa varusmiehelle mahdollisuudet sekä rentoutumiseen että itsensä kehittämiseen erilaisten harrasteiden parissa. Toiminnan tuloksia Sotilaskotien palveluvalmius perustuu ratkaisevasti vapaaehtoiseen palkattomaan työvoimaan. Varoja toimintaan pyritään myös keräämään järjestämällä erilaisia juhlia, arpajaisia, myyjäisiä, konsertteja, teatteriesityksiä jne. Vuosina Rannikkosotilaskotiyhdistys on hankkinut sotilaskoteihin, kasarmien majoitustiloihin, laivaston aluksille ja vartiopaikoille mm. 50 televisiota, 38 radiota, yhdet stereolaitteet, erilaisia pelejä, monistuskoneen, virsikirjoja, urheiluvälineitä, kirjoituskoneita, kuntopyöriä, hiusten- ja parranajokoneita, laivaraamattuja, levysoittimia, erilaisia palkintoja ym. Vuosittain täydennetään sotilaskotien kirjastoja ja tilataan suuret määrät sanoma- ja aikakauslehtiä sekä sotilaskoteihin että kasarmien majoitustiloihin ja laivoille. Kaikille varusmiesikäluokille järjestetään vuosittain ohjelmallisia viihdytystilaisuuksia ja tarjotaan lukuisia ilmaiskahvituksia. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen merellinen toiminta-alue sanelee omat ehtonsa ja niinpä mm. kuljetukset niin sotilaskotitarvikkeiden kuin ohjelmansuorittajien ja sotilaskotisisarten kohdalta ovat aina riippuvaisia niin säästä kuin Puolustusvoimien kuljetuskalustosta. Ulkosaarilla olevilla linnakkeilla ja leireillä todella tarvitaan sotilaskotia, ja aina yhtä riemastunut vastaanotto korvaa kyllä sotilaskotisisarille matkojenkin hankaluudet. Volvo343 on nykypäivän monikäyttöauto parhaimmillaan. Tule tekemään valintasi: joko käsivaihde tai portaaton automatiikka. Ajo-ominaisuudet ovat molemmilla samat. V O L V O Koeaja nyt uuden sukupolven tyylikäs monikäyttöauto! Etuvetoinen RENAULT 14 RENAULT Maailman suurin etuvetoisten valmistaja OY AUTOREX AB Helsingin Renault-keskus Etelä-Haaga Vanha Viertotie 7 Puh. (90) Pari vuotta Mercedes- Benzin elämässä ei muuta sen laatua mutta tekee hankinnan helpommaksi. OY AGENTUURIT - OY Piirimyyjineen ja sivuliikkeineen FINN-ETT AGENCIES LTD TERÄSJOUSI Harkkoraudantie puhelin

9 Puolustusministerin vapaapäivä Jänisjahti Turunmaan saaristossa, ajokoirien koulutusta ja koetoimintaa Metsämies, örön linnakkeen pitkäaikainen vääpeli Arvi Korhonen on haastatellut puolustusministeri Taisto Tähkämaata syyskuisena lauantaina Turunmaan saaristossa. Haastattelun muotoon laadittu artikkeli kertoo kiireisen miehen vapaapäivästä monelle rannikkotykkimiehelle tutun harrastuksen parissa. Kiitämme puolustusministeriä haastattelun ja kuvien julkaisuoikeudesta. Taisto Tähkämaa, puolustusministeri, kansanedustaja ja maanviljelijä Piikkiön Harvaluodossa. Harrastukset mm. metsästys ja kenneltyö, suomenajokoirien kasvattaja. Niinpä onkin helppoa tietää mitä mies tekee vapaa-aikanaan, mikäli joskus sellaista liikenee nykyisiltä kiireiltä. Mutta nyt, syyskuun lauantaina, on hänellä mahdollisuus viettää päivä ajokoiransa Tuijan kanssa puhtaanraikkaassa syksyisessä saaristossa erossa kiireistä ja korkean tehtävän tuomasta jokapäiväisestä paineesta. Lauantai on valjennut kulumassa olevalle syksylle ominaisella tavalla. Sataa tihuuttelee, navakka pohjoistuuli riepottelee pilviä, on koleaa. Yöllä lienee ollut jo pakkasta, koska maassa on siellä täällä, minne kosteus ei ole vielä ehtinyt, muutama vaaleampi kohta muistuttamassa nollaasteesta. Syksyn ruska alkaa olla kauneimmillaan. Huolimatta sään pilvisyydestä ja kosteudesta antavat lehtien eri värisävyt maalauksellisen ja silmiähivelevän näyn, jota täydentää syksyisen metsän raikas tuoksu. Riistaa ja louhikkoa Saari, jonne olemme tulleet ministeri Tähkämaan ohjaamalla veneellä on muutaman kymmenen hehtaarin suuruinen, sekametsäinen ja kallioinen sekä osittain vaikeakulkuinen. "Kävimme täällä viikko sitten perheeni kanssa sienestämässä ja vähän ajattamassa jänistä", kertoo Tähkämaa veneen rantautuessa tuttuun poukamaan. "Tuon käynnin perusteella voitiin todeta, että riistaa tällä saarella on, lähinnä valkojänistä, joten meillä on täydet mahdollisuudet saada ajo", jatkaa hän ja laskee ajokoiranarttunsa Tuijan irti. Se ei turhia taivastele vaan lähtee heti hakemaan. Riistaa näyttää muutenkin olevan ministerin metsästysmailla. Tämän totesin lähtiessämme hänen kotitalonsa venelaiturista, jonka vierellä uiskenteli parikymmenpäinen sorsaparvi kaikessa rauhassa. Puolustusministeri, ruori ja "Tuija". Syyskuisen vapaapäivän alku sisäsaariston vesillä. "En ole vielä sorsapaistia tänä syksynä ottanut enkä ole montaa sorsaa ampunut eläissänikään", totesi siinä Tähkämaa ajokoiramiehelle ominaisella tavalla. Tuija on hakemassa ja juttu jatkuu. "Koiria olen kasvattanut melkeinpä pikkupojasta lähtien ja varsinaisessa kenneltyössä olen ollut mukana vuodesta -52. Olen kasvattanut ainoastaan suomenajokoiria, joiden luonteesta pidän erityisesti. Tällainen harrastus koirien ja Luojan luoman luonnon parissa antaa aina uutta voimaa arjen varalle", kertoo ministeri ja jatkaa. "Tämä on muuten sellainen saari, jossa olen katkaissut kerran viisi kuusi vuotta sitten jalkani. Olin tuolloin opettamassa tuota kotiinjäänyttä Topoa, joka oli nuori pentu. Topo innostui ajamaan ja ajo kesti iltaan asti. Kun sitten yritin saada sitä tuolla pimeässä kiinni, liukastuin kalliolla ja siinä sitä oltiin. Tulin tuolta saaren sisäosasta kontaten rantaan veneelle ja edelleen sairaalaan. Topo jäi ajelemaan jänistä kaikessa rauhassa ja haettiin aikanaan pois..." "Tuijan" ajo Niin jää mieheltä lause kesken kun ajo alkaa. Tuija tuntui saaneen jäniksen ylös suoraan makuulta koskapa sen ääni on kuin tulta ja tappuraa. Se soittelee vaihdellen korkeasta diskantista sävelasteikon puoleenväliin yltämättä kuitenkaan bassoon. Nartulle ominainen haukku. Se lähenee lännen suunnalta painuu välillä jonnekin kalliorotkoon, josta se saa oman kaikunsa ja kiirii sitten taas takaisin yhtyy edelliseen kaikuun ja tuplautuu taas uusien haukkuäänien eri sävyihin. Ja sieltä jänis tulee melkein meidän eteemme, mutta kunnon ajokoiramies ei ammu ainakaan ensimmäisen tunnin aikana vaan "antaa lihan lämmetä". Tuija tulee pari-kolme minuuttia jäljessä oikaisee jäniksen tekemän paluuperän ja jatkaa määrätietoisesti tajuamatta muista tapahtumista ympärillään. Sen ääni vaihtelee kiihtyvän intohimoisesta itsevarman tasaiseksi ja katoaa saaren sisäosaan, josta vain korkeammat äänet kantavat takaisin ja ilmaisevat koiran olevan jäljillä. Näin tapahtuu minuutista toiseen. On jatkunut jo yli puoli tuntia, kohta tunninkin. Metsämies seisoo kalliolla ja kuuntelee. Kalliolta avautuu näköala alas merelle ja saaristoon. Suomalainen saaristomaisema syksyisessä ruskassaan suomalaisen miehen silmiin. Mitä mies miettii. En halua keskeyttää. Hän nauttii silminnähtävästi tilanteesta ja ympäristöstään. Haulikko on unohtunut olkapäälle ja sinne se jääkin, kun jänis taas lähenee ja tulee kaikessa rauhassa odotelleen aina silloin tällöin ajajaansa. "Sitä tuota kuuntelee ennenkuin huonoa nykyajan musiikkia kaikkine rimputuksineen", sanoo Tähkämaa nyökäten koiransa äänen suuntaan ja naurahtaa. Olemme päässeet kahviin ja voileipiin, jotka maistuvat vaikka pöytä onkin vähän vanhempaa mallia, mitä lienee jääkauden aikoihin jo pystytetty. On palvellut nykyistä käyttäjäänsä useamman kymmenen vuotta ja toivottavasti palvelee tuleviakin samoissa merkeissä. Juttu luistaa. Toteamme siinä koiran olevan tarpeeksi "tiukka" koskapa ei anna ääntä ennenkuin on varmasti tarpeeksi tuore jälki. "Mutta niin se on myöskin vaimojen kanssa, sanoi entinen ajokoiramies, heitä on sekä tiukkoja että löysähaukkuisia". Ajo jatkuu kahviajan melko yhtäjaksoisena. "Mistäs me saadaan jänis tuohon kuvaan 16 17

10 Metsämies mietteissään saariston syksyisessä maisemassa. ellei ammuta" kysyn. "No ammutaan sitten malliksi" vastaa ministeri ja alkaa siirtyä "asemiin". Mutta kuin vaistoten jänis on muuttanut normaalia reittiään ja kulkee nyt melko epämääräisesti sik-sakaten.. Ehkä sitä alkaa jo väsyttää ja se haluaa karistaa ajajansa kannoilta. Kyllä se sieltä aikanaan tulee mikäli koira ei jätä. Sääkin on paranemassa. Tihku on lakannut ja taivas on melko pilvetön. Auringolle on tullut tilaa ja tuo aamulla niin kolealta vaikuttanut pohjoistuuli on tyyntymässä. Valo on tarttunut kasvistoon ja kallioihin, joiden harmaus on saanut lämpimän sävyn. Nyt niiden profiilit kuvastuvat jo tyynenpuolella olevista poukamista, joista myöskin ruskan värittämä rannan kasvillisuus heijastuu. Tuijan ääni kuuluu nyt voimakkaammin vaikka se vielä kiertää saaren pohjoisosassa. Sen haukku on jatkunut jo melko yhtäjaksoisena yli kaksi tuntia ja alkaa taas tulla lähemmäksi. Metsämies tarkkaa valppaana maastoa, jonka alakasvillisuus antaa melko hyvän suojan jänikselle. Jos tästä nyt pitää laukaista niin sen on tapahduttava melko sähäkkäästi, sillä aikaa ei liiemmälti ole ja paikat ovat kapeat. Mutta mitäs nyt, haukku loppui tuossa vajaan puolen kilometrin päässä? Onko se hukka? On jonkinlainen, mutta kestää vain muutaman minuutin ja sieltä taas tullaan. Ja yhfäkkiä näen harmaan vilahduksen muutaman kymmenen metrin päässä. Samalla kun tajuan sen jänikseksi ja ehdin nostaa kamerani nousee myöskin metsämiehen ase, ja siinä makaa pitkäkorva mättäällä. Laukaus oli heti vaikuttava. Jäljelle jää vielä paikalle tulevan Tuijan palkitseminen. Se saa jäniksestä sisäelimet suolia ja mahalaukkua lukuunottamatta. "Pari jänistä sitä pitänee noitten koirien vuoksi syksyssä kaataa, muuten se jää kohdaltani vain niiden harjoittamiseksi", sanoo ministeri, kun kyselen hänen syksyistä saalisluetteloaan. Kenneltyö harrastuksena Ministeri Tähkämaan kotitalossa tutustumme vielä kolmeen ajokoiraan, joista yksi on tuo edellämainittu uros Topo ja kaksi 5-kuukautista Tuijan urospentua. Ministeri selvittää asiantuntemuksella koirien sukutaulut ja ominaisuudet. Jokainen koira on oma yksilö. "Tuijan pentue käsitti 8 pentua, joista viisi oli urosta ja kolme narttua. Kiintymykseni koiriin juontaa alkunsa jo lapsuudenkodistani, jossa olleiden eläinten parissa tein jalostustyötä. Nyt myöhemmin, kun kiinnostuin koirista niin aloitin myöskin jalostustyön niiden parissa. Syntymäkodissani Paraisilla oli ajokoirien lisäksi myöskin pystykorvia, mutta kiinnyin erityisesti ajokoiriin lähinnä niiden luonteen vuoksi. Pidän ajokoirista myöskin siksi, että ne antavat liikunnanharrastajalle tarpeeksi toimintaa ja ovat metsäkavereina verrattomat. Isännän ja koiran välinen yhteistyö on hyvin tärkeä tekijä, sillä ilman tätä ei metsästyksestä tulisi mitään. Koira on selvästi iloinen onnistuessaan tehtävässään siten, että kaato on päässyt syntymään. Tuo kaato ei tosin saa isännän ja koiran välisessä yhteistyössä olla itsetarkoitus. Viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole yksinomaan pyrkinytkään kaatoihin. hyvin tarpeellista. Jalostuskentässä on mielestäni suomenajokoirien kohdalla vielä paljon tekemistä. Degeneroitumisen pelkoa ei vielä ole. Tuon parinkymmenen toimintavuoteni aikana olen todennut tason koko ajan parantuneen niin kokeissa kuin näyttelyissäkin. Huonoja koiria on tosin nyt vähemmän kuin silloin, mutta kyllä meillä vielä työtä riittää. Ja mikäpä olisikaan mukavampaa pennun ostajalle kuin riittävä tae siitä, että koirasta tulee ajuri ja sen kehtaa viedä näyttelyynkin." Puolustusministerin mieliharrastustensa parissa viettämä päivä alkaa olla päättymässä. Hyvästellessämme jää pihamaalle hymyilevä, tyytyväiseltä vaikuttava mies neljän suomenajokoiransa kanssa. Puolustusministeri ja "Tuijan" urospentu kotitalon pihalla Piikkiön Harvaluodossa. Rannikkotykistösäätiö TUE RANNIKKOTYKISTOSÄÄTIÖN ALKU PÄÄOMAN KARTUTTAMISTA. KOP KAARTINTORI Koirien kehitykselle on myöskin hyvin ratkaisevaa niiden kanssa seurustelu. Koira, joka yksinomaan kasvaa ja asustaa tarhassa ei kehity niin ihmisystävälliseksi koiraksi kuin koira, jonka kanssa seurustellaan. Koiran pitäminen yksinomaan tarhassa ei ole oikeata koiran pitämistä. Toivonkin, että kenneltyö vetäisi yhä useammat paukkuahneet metsämiehet näyttely- ja koetoimintaan, jolloin tuosta jalosta harrastuksesta olisi entistä suurempi huvi ja miks'eipä myöskin hyöty. Koetoiminnasta minulla on vain myönteisiä muistoja. Koepäivät ovat erittäin hauskoja ja jännittäviä ja olenkin niihin hyvin mielelläni ottanut osaa. Mutta luulen, että tänä syksynä aikani ei valitettavasti tähän riitä vaikkakin tuon Tuijan kannalta se olisi Tili n:o SYP HKI-ETELÄSATAMA Tili n:o

11 Rannikkotykkimies Ake Hukari * t Santahaminassa joulukuussa 1978 "Jallu" Tirronen Rissalassa tapahtuneessa lento-onnetomuudessa poistui rannikkotykistön riveistä Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentaja eversti Aarno Ensio Hukari. Samalla päättyi nelisenkymmentä vuotta kestänyt poikkeuksellisen monipuolinen ja ansiokas upseeriura. Ake Hukari tunnettiin alansa hallitsevana tykistöupseerina, rannikkojalkaväen eräänä kehittäjänä, kokeneena merenkulkijana ja rannikkotykistön aluskysymyksien tuntijana sekä määrätietoisena joukkoosaston komentajana ja ansioituneena rintamaupseerina. Johtuen rannikkotykistöpalveluksen monitahoisuudesta erityisesti sotien aikana ja sen jälkeisinä vuosina monet aselajin vanhemmat upseerit ovat joutuneet paneutumaan yleisjohtajan rooliin tykistöllisen työskentelyn jäädessä takaalalle. Ake Hukari säilytti kuitenkin tykkimiehen taitonsa loppuun saakka. Tähän ovat epäilemättä vaikuttaneet työskentely rannikkotykistön kehittäjistä erään merkittävimmän, everstiluutnantti Timo Pesosen kanssa, kenttätykistön kapteenikurssin suorittaminen sekä tiivis toiminta moottoroidun rannikkotykistön kehittämisessä. Kun RT1 :ssä sotien kokemukset hyödyntäen käynnistettiin rannikkojääkärikoulutus, muodostui parivaljakon Topi Knuuttila Ake Hukari osuus varsin merkittäväksi työn jälkien tuntuessa vielä tänäkin päivänä. Tuolloin luotiin kokemukseen ja harkintaan sekä toisaalta ennakkoluulottomuuteen ja toisinaan jopa rämäpäiseen henkeen nojautuen perusteet suunnitelmalliselle rannikkojääkärikoulutukselle. Myöhemmin itsenäistyneen ja jalkaväen piiriin siirtyneen Rannikkojääkäripataljoonan alkuaikoina vaikutti pataljoonaupseerin, majuri Hukarin lujakourainen ote siinä koulutuksessa, missä saaristotaistelun taitoja opiskeltiin. Ne, jotka ovat olleet Ake Hukarin matkassa hänen omassa moottoriveneessään, ovat havainneet, että käsi ruorissa ja kaasukahvassa oli vakaa ja merelle sekä aaltoihin tähyilevä silmä tarkka. Raivauskauden kokemukset ja monivuotinen merellä ja saaristossa liikkuminen lienevät merkittävästi vaikuttaneet eversti Hukarin tarmokkaaseen työskentelyyn aselajin kuljetusvälineiden kehittämiseksi. Ake Hukari ehti toimia joukko-osaston komentajana Ahvenkosken kummallakin puolella. Komentajuuksista voidaan lyhyesti todeta, että joukko-osastoissa vallitsi komentajan tahto ja joukot olivat komentajan käsissä. Ake Hukari oli epäilemättä "Ukko" Lyytisen maineikkaan joukko-osaston RT 2:n kasvatti. Toisaalta, vaikka Aken silmissä joskus pilkahtikin hieman nostalginen katse Viipurin ja Koivoston edustasta ja Ukko Lyytisen päivistä puhuttaessa, oli hän silti jalat tiukasti maan päällä seisova realisti, joka tunsi vahvasti omanaan kulloisenkin tehtävänsä ja siihen liittyvän vastuunsa. Luontainen johtajuus sekä sotavuosien ruudinkäryissä hankitut kokemukset olivat luomassa sitä arvovaltaa, joka oli joskus miltein käsin kosketeltavissa "isännän" liikkuessa alueillaan ja joka nykyisin lienee harvemmin nähtyä. Ake Hukarilla oli erinomaiset suhteet komentamiensa joukko-osastojen alueilla toimiviin siviiliyhteisöihin, ja hän oli niiden rientoihin aina tervetullut. Muutoin hänen aikansa ei kovin paljolti riittänyt yksityisiin siviiliharrastuksiin komentajan velvollisuuksien viedessä usein niin viikot kuin viikonloputkin. Oli kuitenkin kaksi asiaa, joista komentaja lähimmässä työympäristössään puhui aina erittäin suurella lämmöllä ja jotka olivat hänelle hyvin läheiset; perhe ja Kytön kesämökki. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä koettiin varsin raskaana päivä, jolloin kuultiin, että isäntä oli mennyt pois. Työn ja arjen on kuitenkin jatkuttava eikä lukuisia esimiehen käynnistämiä toimintoja ja uudistuksia sovi jättää kesken. Kun rannikkotykkimiehet, milloin tykistöammuntojen välisillä tauoilla, milloin taas kokoontuessaan yhteisiin illanistu jäisiin, muistelevat menneitä ja kertoilevat tarinoita jo rajan toiselle puolelle siirtyneistä aselajin veteraaneista, niin niissä tarinoissa on Ake Hukarillakin omat lukunsa. Ehkäpä ne kertovat joskus enemmän kuin virallisten asiakirjojen niukkasanaiset sivut. Rannikkotykkimiehet tekevät kunniaa poismennelle velvollisuuden tuntoiselle sotilaalle. Katse lähihistoriaan. Ev Karvisen muotokuvan paljastus Suomenlinnan upseerikerholla v Vas. oikealle: Lappinen, Hukari, Pyysalo, Louhi, Hannula, Silvast, Salin, Vaittinen, Virkki, Elomaa, "Pappa" Lyytinen, Henriksson, Simonen. Katse tulevaisuuteen. Raskaan tornikanuunan synty Tampellan tiloissa v Vas. oikealle: Manninen, Saloranta, Hukari, Collanus, Heimo, Nieminen, Silvast, Knuuttila, Veranen

12 INSINÖÖRIEVERSTI- LUUTNANTTI, DIPL INS 1 RANNIKKOTYKISTÖNJOUKKO-OSASTOT Insinöörieverstiluutnantti evp. diplomi-insinööri Boris Heimbiirger kuoli kotonaan Helesingissä vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Pietarissa. Suoritettuaan reservinupseeritutkinnon Auto Pissa v 1926, Heimbiirger opiskeli Suomessa ja Neuvostoliitossa ja viimein Kanadassa suorittaen sähköalan diplomi-insinööritutkinnon Toronton yliopistossa luvulla hän palveli mm P1M :n sähkölaboratoriossa vv , Posti- ja lennätinhallituksessa vv , Strömberg Oy:ssä vv ja Pohjoismaiden Sähkö Oy:ssä vv Talvisodassa Heimbiirger palveli Päämajan ja VP 20 :n alaisena ääniteknisenä järjestäjänä sekä Karjalan Kannaksella että itärajalla. Jatkosotaan hän osallistui mm Karjalan Armeijan viestivälinekorjaamon päällikkönä VP 5:ssä, Ilmavoimien Viestivarikon teknillisen toimiston päällikkönä, IlmavE :n viestiosastossa toimistoinsinöörinä, Radiomittauspataljoonassa radioupseerina ja IlmavVK:ssa erikoistehtävissä. Sodan jälkeen hän siirtyi lyhyeksi ajaksi IlmavE: aan radioinsinööriksi. V 1944 Heimbiirger perusti insinööritoimisto TERAn toimien sen johtajana vv Samanaikaisesti hän toimi vv Oy Mercantile Ab:n koneosaston myynti-insinöörinä ja vuodesta 1955 uudelleen Puolustuslaitoksen palveluksessa Pääesikunnan viestiosastossa radioinsinöörinä, sotatalousosastossa teollisuus- ja rannikkotykistötoimistossa toimistoinsinöörinä aina vuoteen 1971, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Heimbiirger ylennettiin insinööriluutnantiksi v 1942, insinöörikapteeniksi v 1955, insinööriesiupseerikurssin käytyään insinöörimajuriksi v 1960 ja insinöörieverstiluutnantiksi v Hänelle on myönnetty VR 3, VR 4, Mm ja Mm Heimbiirger tunnettiin tarmokkaana, aloite- ja toimeenpanokykyisenä ja erinomaisen asiantuntemuksen omaavana suunnitteluinsinöörinä Puolustusvoimissa. Hänen työnään Boris Heimbiirger syntyi ilmavalvonnan viestitysjärjestelmä kalustoineen vv , sen jälkeen merivalvonnan viestitysjärjestelmä kalustoineen, useat eriasteiset johtokeskukset, Rannikkotykistökoulun opetushalli koulutuslaitteineen ja moni muu teknillistä suunnittelua vaatinut kohde. Heimbiirger tunnettiin myös ansioituneena kielimiehenä. Valan tehneenä kielenkääntäjänä suomen, ruotsin, saksan, englannin ja venäjän kielissä hän laati viisikielisen Radiosanaston, Tekniikan Sanaston venäjänkielisen osan sekä useita teknillisjuridisia käännöksiä sähkö-, kone-, laiva- ja radioteollisuudelle, sotakorvausteollisuudelle ja Sotevalle. Kirjalliseen toimeliaisuuteen kuuluivat myös Akkuhuollon käsikirja ja monet puolustusvoimien viestikaluston ohjekirjat. Puolustusvoimille suoritetuista erityisistä palveluksista ja suuriarvoisesta kehitystyöstä Heimbiirgerille myönnettiin uusi sotilasansiomitali. evl O Vehmas SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Kesä- ja syyskausi on rykmentissä sujunut tavanomaistakin tavanomaisemmissa merkeissä. Loppuvuonna yritetään sitten pitää rästiinjääneitä. "kesälomia"... Koulutuspuolella on sotahistoriaan viety mm. rannikkopatteriston kertausharjoitus Loviisan saaristoalueella, johtohenkilöstön vastaava harjoitus Helsingin edustalla, tavanomaiset ampumaleirit sekä rutiininomaiset muut koulutustapahtumat. Näistä olemme selvinneet kunnialla kuten myös lukuisista (tai lähes lukemattomista) kenraalitason tarkastuksista. Henkilöstöstä on otettu irti mahtavia työsuoritteita, mutta onpa venyvyydessäkin löytynyt. Palvelukseen tulleille ei ole tarvinnut etsiä tehtäviä ja hakemuksien pino odottaa vapautuvia va-vakansseja. Kadettikoulusta ja Päällystöopistosta tulossa oleville "omillemme" on niinikään kynnettävää sarkaa tiedossa. Henkilöstöpuolen ylimmillä portailla on tapahtunut muutoksia. Edesmenneen komentajamme työn jatkajaksi määrätty everstiluutnantti Olavi Vehmas on alkaen ottanut rykmenttiä johtoonsa. Sijaisena toiminut evl J A Niska luovutti lippurykmentin muodollisestikin uudelle komentajallemme Santahaminassa järjestetyssä katselmustilaisuudessa. Rykmentin henkilökunta toivottaa evl Vehmaksen tervetulleeksi toivottaen myös menestystä vaativan tehtävän hoitamisessa. Teknillisen toimiston päällikkyys vaihtui , jolloin komentajantehtäviin siirtyvä majuri "Vede" Nurmi luovutti muhkean järjestelmänsä majuri R Laakson hoteisiin. "Rauskin" toivomme tervetulleeksi "tvälläreiden" työtä pelkäämättömään joukkoon. Pidähän pelit ja vehkeet kunnossa! Palaamme rykmentin henkilöasioihin vuoden tilinpäätöksen yhteydessä alkukesän numerossa. Uuteen vuoteen lippurykmentti siirtyy tietoisena monista uusista velvoitteista. Määrätietoisesti on paneuduttu uusien haasteiden (MARO, koulutusjärjestelyt jne.) ottamiseksi "hohtimiin" arvomme mukaisella tavalla. Toivomme kaikille rannikonpuolustajille menestystä RT ON TERÄSTÄ vuodelle 1979 kehoituksella: "Seuratkaa lippua"! Heikki Niska KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO Syksy patteristossa on kulunut kertausharjoitus- ja leiritapahtumien merkeissä joskin syysleiri pidettiin totuttua aikaisemmin elokuussa. Sotilaskoti- ja Rannikkosotilaskotisisaret värittivät saariston elämää pitämällä Kaakkois-Suomen sotilaskotisisarpäivät Rankin linnakkeella Alokaskoulutus on työllistänyt Kirkonmaan linnakkeen. Koulutustulos nähtiin osin Lappeenrannassa valtakunnallisessa paraatissa. Syksyn saapuessa vaihdettiin koulutustoimiston päällikön tehtävät, kun Heikki Kiviranta lähti esiupseerikurssille ja Leo Vehkomäki palasi Siinailta. Lasse Poromaa päättää syksyn henkilötapahtumat RT ON TERÄSTÄ 22 23

13 TYÖNANTAJANA JA KOULUTTAJANA Rannikkotykistö on omaleimainen, teknisesti pitkälle varustettu ja nopeasti kehittyvä aselaji. Itsenäiset toimintayksiköt ja tehtävät asettavat sekä ihmiselle että tekniikalle ankarat vaatimukset. Siksi sekä ihminen että tekniikka ovat avainasemassa rannikkotykistössä. Rannikkotykistö tarjoaa eriasteisen koulutuksen saaneille henkilöille monipuolisen tehtäväkentän. Jo ennen asevelvollisuutta kannattaa ottaa selkoa rannikkotykistön tarjoamista mahdollisuuksista. Varusmiespalvelu rannikkotykistössä antaa kuvan mahdollisesta tulevasta ammatista. Rannikkotykistö tarvitsee ennen kaikkea tekniikasta ja koulutustehtävistä kiinnostuneita ja erikoisiin olosuhteisiin sopeutuvia henkilöitä. Rannikkotykistö tarjoaa vaihtelevaa toimintaa saaristossa ja mantereella, koulutustehtävissä ja tekniikan parissa, laivoilla ja veneissä, tutka-asemilla ja pääaseistuksen - raskaiden rannikkotykkien parissa. Koulutus ammattiin ja valittuun toimialaan tapahtuu täydellä palkalla. Koulutus takaa varman ja suhdanteista riippumattoman työn sekä linnakkeilla palveltaessa yleensä ajanmukaisen ja halpavuokraisen asunnon. Rannikkotykistöön voi hakeutua Kotkassa, Helsingissä, Hangossa, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa. Tarvittavat tiedot avoimista toimista, palkoista, erikoistumismahdollisuuksista jne saat lähimmästä työvoimatoimistosta tai sotilaspiiristä - ja rannikkotykistön joukko-osastoista. Rannikkotykistö on omaleimainen elämänmuoto. RT ON TERÄSTÄ JA TEKNIIKKAA siirtymällä TurRtR:n riveihin Lähestyvän joulun myötä toivotamme Rauhaisaa Joulua rannikonpuolustajille täältä Ahvenkosken itäpuolelta. HANGON RANNIKKOPATTERISTO Syksy on ollut vilkasta toiminnan aikaa. Patteriston audovisuaalista diaesittelysarjaa on esitetty kertausharjoituksissa ja lukuisissa muissa tilaisuuksissa. Esittely on kapt M Rannan käsialaa ja se on saavuttanut suuren suosion kaikkialla. Uusia asuintaloja Hangossa on asutettu niiden valmistumisen myötä. RAuK vastaanotti korkeantason savusaunavierailun päätteeksi Tervakoski-maljan kiertopalkinnoksi oppilaiden sotilastaitokilpailuun. Upseerikerhon pikkujoulu vietettiin alta pois jo Näin luotiin edellytykset osallistumiselle kaikkiin muihin "firmajuhliin". Koko syksy on mennyt automaation erikoisuuksien harjoitteluun puhelinliikenteessä. Liipasinsormi turtana on kierretty valintalevyä. Rt-kadetit kävivät viettelyksistä vapaaksi karsitulla lyhennetyllä vierailulla patteristossa. Yhdeksän silmäparia tähyili Russarön tornista läpi yön pimeyteen, jonne Hankoniemen Silmä tuikki säteitään. Hangossa vilkkuivat NEON-valot. RtUY:n 45. vuosikokous pidettiin Printal OY:n aerosolipurkkitehtaassa. Rt-suihkepurkitkin tultaneen aikanaan täällä valmistamaan mikäli teräsprojektiryhmä asian hyväksi näkee. Ilta-ateria nautittiin Upseerikerholla 57 :n miehen voimalla. Yleinen tyytyväisyys näytti vallitsevan kaikkien keskuudessa. Peruskoulutuskausi Säkylässä päättyy , jolloin patteristossa päästään jälleen merkittävään koulutuksen kulminaatiopisteeseen. Asetettuja koulutustavoitteita voidaan tarkastella uudelta pohjalta. Ensilumi satoi ja vaikuttaa pysyvän. Patteristo kiittää vanhasta ja kuluneesta ja toivottaa kaikille rannikonpuolustajille Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta Henkilöasiat: Eläkkeelle sotmest V L Huttunen , sotmest H V U Voutilainen , sotmest K M Hurri Kapt S Tiusanen jatkaa Siinailla vielä 3 kk vuoden päälle "supamajurina". Päällystöopistosta t ulee 8 toimiupseeria takaisin tammikuussa ja uudet 8 aloittavat. Kadettikoulusta odotellaan keväällä 2 luutnanttia. Majuri R Laakso SlRtR:iin Kapteenit T Virkki, A Vapaavuori ja M Ranta Meri- SK:ssa esiupseerikurssilla Patteristossa on avoinna muutamia toimiupseeri 5. ja 6. luokan toimia. Ottakaapa yhteyttä yliv S Hämäläiseen puh /302. Kapteeni V K A Lange VAASAN RANNIKKOPATTERISTO Vuosi 1978 on ollut patteristolle erittäin työntäyteinen erilaisine leiri- ja kertausharjoituksineen. Esityksiimme niin Rovaniemellä kuin rannikkotykistön kilpailuammuntojen toiseen sijaan voimme olla tyytyväisiä ottaen huomioon ankarat koulutukseen vaikuttaneet säästötoimenpiteet polttoaineen ja harjoituspäivärahojen kohdalla. Henkilöstötilanne on ollut hyvä eikä minkäänlaisia rekrytointivaikeuksia ole esiintynyt. Henkilöasioita: Ylennykset kapteeniksi ylil C-H Lanamäki , yliluutnantiksi Itn H Luukkonen , yliluutnantiksi Itn I Suoraniemi , luutnantiksi kad M Rautonen , vääpeliksi ylik J Niemi , v-kersantiksi v-alik E Hakkarainen , v-kersantiksi v-alik S Saarela ja v-kersantiks iv-alik K Kojonen Patteriston kantahenkilökunnan riveihin ovat astuneet: kers R Rautasaari , kers S Haka , kers M Hakomäki , vänr K Stenroos , kers H Härö , sottekn J Äijö , kers V Taipalus ja kers H Ylikangas

14 WF 3 M tuulitutka sotilaskäyttöön Tuulitutkajärjestelmä tuulen nopeuden, suunnan ja korkeuden sekä lämpötilan automaattiseen tarkkailuun. Radiosondin ja heijastimen automaattinen tutkaseuranta. 3 cm aaltopituus. Toimintaväli 200 cm km. Onnittelunne tai surunvalittelunne vie arvokkaalla tavalla perille SOTAINVALIDI - ADRESSI Erittäin edustavia ovat nahkakantiset ja kangaskantiset adressit, joita on useita värisävyjä. Adresseja saatte rahalaitoksista, kirja- ja paperikaupoista, osastoistamme kautta maan sekä suoraan meiltä. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Kukkasrahasto Kasarminkatu 34, , puh U ftrömberg PL 118, SF puh. (90) , teleks stre sf

15 Hyvän pakkauksen merkki GW6 ^jh,arinatkaliti-nuls<io Kalliolinnantie 14 Kaivopuisto - Puhelin Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello Auki sunnuntaisin kello HELSINGIN PUHELINYHDISTYS Oy G.W. Sohlberg Ab Pakkausteollisuus Työnjohtajankatu puh Telex # Keittiökalusteet # Parketit HENKILÖAUTOJEN # Sisustuslevyt PELTI- JA # Paneelit KORINOSIA # Sahatavarat Suoritamme rakennuslevyjen MÄÄRÄMITTASAHAUSTA Tulkaa tutustumaan näyttelyymme Avoinna myös lauantaisin Edullisesti n. 100 autotyyppiin. Myös moottorin osia MB 220 D. Puh , Kirkkonummen Puh. asemalla Puupiste RT0-TU0NTI OY 29

16 O OLYMPIA kauppiaat jo Kesko Oy Maahantuoja: KONTTORI KONEITA saneluun kopiointiin kirjoittamiseen laskemiseen tietojen käsittelyyn SIVENIN KONELIIKE OY Höyläämötie 3, , puh Jälleenmyyjiä kautta maan. SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN ^1 LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Seitsemää m m pämttäm! Maatila lista, torusta tai Helsingistä. Ja aina edullisesti Naantali Kapellskär 45,- Autopaikka 45,- hyttipaikat 25 45,- Lähdöt: klo 10.00, 13.00, 22.00, Turku Tukholma 65,- Autopaikka 65,- hyttipaikat 25 65,- Lähdöt: klo 10.30, Tukholma 80,- Autopaikka 80,- hyttipaikat 45 80,- Lähtö: joka ilta klo Ota yhteys matkatoimistoosi, josta saat myös tietoja edullisista yhdistelmälipuista (21 paikkakunnalta), risteilyistä ja hotellipaketeista. Ja muista: henkilöauto ilmaiseksi Naantalista, mikäli auton mukana seuraa kaksi täyden lippuhinnan maksavaa matkustajaa. V1KINGLINJA Edullisin sinulle ja autolle , Mannerheimintie Turku, Linnansatama, Satamakatu Naantali, Ruotsinsatama Tampere, Kuninkaankatu 17 31

17 Hyvää Joulua rannikkomme puolustajille A. Ahlström Osakeyhtiö Aleksia Huoneistomarkkinointi Oy o s a k e y h t i ö Kokkola n i Arpajaisyhdistys r.y. Auraprint Oy Turku k o n e p a j a Oy Blomberg Ab Hamina EFFOÄF SUOMEN HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ Oy Elopak Ab Eloranta Osakeyhtiö Kuopio Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Vaasa Farmos-Yhtymä Oy tutkittua suomalaista Turku Hacklin-Yhtiöt Pori Hangon Kaupunki Keskusosuusliike Hankkija Hedelmäjalostus Oy Joutseno-Pulp Osakeyhtiö Lohjan tehtaat Karjakunta Karjakunta Pohjanmaan aluekonttori Vaasa 32 Kotkan Kaupunki Oy Kvartto Ab Oy Lahden Polttimo Ab Lahti Lappeenrannan Kaupunki LASSILA & TIKANOJA OSAKEYHTIÖ Veneveistämö Tuure Linström Kräkö Linnan Telakka Oy konepaja Turku Aug. Lipsanen Oy Pori Oy Lohja Ab Virkkala Lännen Tehtaat Oy Iso-Vimma Machinery Oy Oy Merikiito Ab Misa Oy Lappeenranta Huonekalutehdas Jouko Mäkinen Oy MACK FINN Jurva Myllykoski Oy Myllykoski Neste Oy Naantalin Jalostamo OMP-Yhtymä Oy Oulu Osuuskunta Anva Vaasa Oulun Aluesäästöpankki Oulu Oulun Rakennus Oy Oulu Ovako Oy PA-HU Oy Palace Hotel Pitkäpuu Oy Polar Rakennusosakeyhtiö Porahuolto Oy Tuusula Primo Oy Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy Turku Rakennusvalmiste Oy Forssa Oy Ral Ab Tapiola Rank Xerox Oy Rauman Kaupunki Rauma-Repola Oy Parkanon tehtaat Rauta- ja Konetarve Oy Oy Saab-Valmet Ab Uusikaupunki Leninkitehdas Salon Neulomo Salo Satahämeen Osuusteurastamo Karjaranta Pori Oy Silja Line Ab Turku Sporrong Oy Sunila Oy Kotka Oy Suomen Autoteollisuus Ab Oy Suomen Bofors Ab Suomen Merivakuutus Oy Oy Suomen Michelin Ab SEK OSUUSKAUPAT SOKOS Suomen Rakennusliikkeiden Liitto r.y. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy Turun Vartiokeskus Oy Turku J. W. Suominen Oy Nakkila Oy Tools Ab Espoo Turun Suomalainen Säästöpankki Turku Vaasa Oy Vaasa-lehti Vaasa Vaasan Moottori Oy Vaskiluoto Vaasan Osuuspankki Vaisala Oy Valtion Margariinitehdas Valtion Polttoainekeskus Vapo Jyväskylä Oy Wiik & Höglund Vaasa Wärtsilä Oy Turun Telakka Yhtyneet Kuvalehdet Oy Oy Yleinen Insinööritoimisto Ömsesidiga Försäkringsbolaget Svensk-Finland 33

18 Tiivistettyä energiaa! MIKÄ ON Maanpuolustuksen Tuki ry SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ Maanpuolustuksen Tuki Försvarsfrämjandet ry. on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reservin Aliupseerien Liiton yhteinen tukijärjestö, jonka toiminta-alueena on koko maa. Se perustettiin v VAASAN TEHDAS Vaasa O TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mainittuja liittoja sekä niiden jäsenyhdistyksiä niin aatteellisesti kuin aineellisestikin. Lisäksi so tukee mahdollisuuksiensa puitteissa muutakin toimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen maanpuolustushengen ja -ajattelun kehittäminen koko kansamme keskuudessa. TOIMINNAN EDELLYTYS Yhdistys vetoaa kaikkiin maanpuolustushenkisiin teollisuus- ja liikeyrityksiin lahjoitusten saamiseksi tätä tärkeätä maanpuolustustyötä varten. Maan talouselämän myötämielinen suhtautuminen yhdistyksen varojenhankintaan onkin tukitoiminnan oleellinen edellytys. VAROJEN KERÄYSTOIMINTA Keräystoiminnan järjestäminen on yhdistyksen neuvoa-antavan valtuuskunnan tehtävänä lähinnä valtuuskunnan kunkin jäsenen omalla paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on erityisesti saada vakiolahjoittajia, jotka ymmärtävät lahjoituksen säännöllisesti vuosittain lankeavaksi "maanpuolustuksen palovakuutusmaksuksi". Varsinaisen varojen keräämisen suorittaa yhdistyksen toimisto. MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY P. Hesperiankatu 15 A Puh

19 Mika muurakennuslevykuin Gyproc on yhtä kestävä, yhtä helppo työstää, YJriä edullinen ja sopii niin moneen paikkaan? Gyproc-levy sopii myös kosteisiin tiloihin Gyproc-levy sopii hyvin kylpyhuoneisiinkin, sillä se on vankka liikkumaton alusta myös kosteiden tilojen pinnoitteille. Gyproc-levy on turvallinen Gyproc-levy ei pala, joten se ppii erinomaisesti pannuhuoneen autotallin seiniin ja kattoihin. Gyproc-levy ei myöskään sisällä ' yllisiä aineita. Gyproc-seinä on sileä ia sau maton eikä rajoita pinnoitteen valintaa Millään muulla rakennuslevyllä ei saa pysyvää saumatonta pintaa seiniin sekä kattoihin. Gyproc on hyvä alusta kai kille pinnoitteille - tapeteille, maalille, kaakelille yms. Pinta myös pysyy eheänä ja kauniina sillä Gyproc-levy ei elä Gyproc-levy on edullinen Gyproc on monella tavalla paras ratkaisu. Sen hankintahinta on edullinen. Erikoistyökaluja ei tarvita. Sen käyttöominaisuudet ovat parhaat. Levyn monikäyttöisyyden ansiosta kokonaishukka pienenee ja sehän on selvää säästöä. Lopputulos on kestävä, kaunis, sileä ja saumaton. Gyproc on myös erinomainen tuulensuojalevy Gyproc-levyihin kuuluu uusi 9 mm:n levy, joka on erikoisesti tarkoitettu ulkoseinään tuulensuojaksi. Gyproc-levyä on helppo työstää Levyn katkaisuun riittää tavallinen mattopuukko. Viilto toiselle puolelle, taitto ja levy on poikki. Helppoa, siistiä ja nopeaa. Loveukset ja reikien tekemiset sujuvat yhtä yksinkertaisesti. partek E S r a C lr työstettävyy- 1 W destään huolimatta Gyproc-levy kestää aivan yhtä hyvin kuin muutkin rakennuslevyt Muutamissa paikoissa jopa paljon paremmin. Kevyet esineet, kuten taulut, lamput jne. voidaan ripustaa x-koukulla suoraan Gyproclevyyn. Raskaat esineet on syytä kiinnittää suoraan runkoon tai käyttämällä erikoiskiinnikkeitä. PAJUISTEN KALKKIOT -PABGAS KAI.KAB KIRKKONUMMEN TEHTAAT Gyproc-levy kestää ja siihen on helppo kiinnittää. Gyproc-levy on käyttöominaisuuksiltaan I H paras rakennusa p u a levy. Helposta

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Finnish Sports Car Drivers ry. Suomen UrheiluAutoilijat. MUSEOT ja KOULUT. Finnish Sports Car Drivers ry. www.sua.fi

Finnish Sports Car Drivers ry. Suomen UrheiluAutoilijat. MUSEOT ja KOULUT. Finnish Sports Car Drivers ry. www.sua.fi . MUSEOT ja KOULUT . Urheiluautoilijat Vanajanlinnassa 25/8 2012 Suomen Urheiluautoilijat kutsuu Suomen urheiluauto- ja klassikkoautoharrastajia, -kerhoja, -yhtiöitä ja muita asiaan liittyviä tahoja viettämään

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Rannikkosotilaskotiyhdistys

Rannikkosotilaskotiyhdistys 22. VUOSIKERTA MAALISKUU 1979 N:o 1 Rannikkosotilaskotiyhdistys PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN TERVEHDYS # RANNIKKO SOTILASKOTIYHDISTYS KUUSI VUOSIKYMMENTÄ RANNIKKOSOTILASKOTI- TOIMINTAA # RSKY 80-LUVULLA

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 RANNIKON Sf PUOLUSTAJA 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1 Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 Oy Hangon Hinaus Ab PL 26, 10901 HANKO M/S HEIMO SAARINEN Pituus - längd Leveys - bredd Syväys - djupg.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Sinunkin ajavan Beaglesi perinnölliset metsästysominaisuudet ovat jalostustoiminnan ansiota. Tuomalla Beaglesi ajokokeeseen annat oman arvokkaan panoksesi tämän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006 1(5) Aika 12.10.2006 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5)

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Viestikilta ry ja sen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on Pirkanmaa. Yhdistyksestä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968 11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA TurRtR 10. 9. 1968 VaaRPsto 1. 12. 1968 HanRPsto 1. 8. 1968 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 4/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 2/65 Kesäkuu 1965 RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA Eversti evp

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT 12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT RA N N I K O N P U O L U ST A J A Päätoimittaja maj T lahti PE Toimittajat kapt. T Sario PE 12. VUOSIKERTA

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Kiltauutiset 3 / 2010

Kiltauutiset 3 / 2010 Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin

Lisätiedot

JOHTORENGAS 50 vuotta

JOHTORENGAS 50 vuotta 30. VUOSIKERTA MAALISKUU 1987 Nro 1 JOHTORENGAS 50 vuotta MANNERHEIM-MUSEO Avoinna: Perjantaisin ja lauantaisin 11 15 Sunnuntaisin 11-16 Suomen Marsalkka G. Mannerheimin koti sekä kunniamerkkinäyttely,

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Pukki odottelee jo innoissaan KOSKENLASKU Poikkeuksellisen aurinkoisena kesäkuisena torstaipäivänä 14.6.2012 kiipesi joukko kuohuja pelkäämättömiä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa Kilpailutoimikunnan puheenjohtajaan: Mauri Saastamoinen 050 57 47 557 / competition@bridgefinland.com SBL:n hallitus on

Lisätiedot