Vuosaaren Merimieskirkossa arvot kohdallaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren Merimieskirkossa arvot kohdallaan"

Transkriptio

1 Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 1/2011 Vuosaaren Merimieskirkossa arvot kohdallaan Suomen Merimieskirkon arvomaailmaan kuuluvat kristillisyyden lisäksi, diakonisuus, yhteisöllisyys, läsnäolo, dynaamisuus ja avoimuus uudelle. Näistä arvoista löytyy toimintapohja myös tämän päivän merimieskirkkotyöskentelylle Vuosaaren Merimieskirkossa. Toiminnan perusta Merimieskirkon toiminta on perustunut vuodesta 1875 lähtien vahvasti kristilliseen arvomaailmaan. Käytännössä tämä toteutuu ihmisen kohtaamisessa, jossa ihminen kohdataan sellaisena kuin on, siinä elämäntilanteessa jossa hän on, kysymättä hengellistä taustaa

2 Ville Nieminen Merimieskirkon edustaja tai kansallisuutta, tai mitään muutakaan mikä voitaisiin tulkita rajaavaksi tekijäksi. Raamatun vertauksista toiminnasta voisi löytää viitteitä Jeesuksen laupiasta samarialaista koskevasta kertomuksesta, jossa muukalainen mies auttaa ryöstetyksi tullutta, pahoinpideltyä arkivihollistaan ja poikkeaa näin niistä, joilla olisi voinut kuvitella olevan luontevan halun auttaa. Merimieskirkossa autetaan turhia kyselemättä niitä joilla on avuntarve. Liikkuvien ihmisten kirkko muutoksen keskellä Työskentely laivoilla on muuttunut, uudistunut samalla tavoin kuin muutokset muussa yhteiskunnassa. Kiireen tunnetta on ollut aina, nyt se vain saa eri muotoja. Satamien tekninen kehittyminen ja tietoyhteiskunnan tarjoama tietoähky aiheuttavat erilaista painetta kuin aiempi ihmiskäsiä vaativa lastaus tai tiedonpuutteesta aiheutuva tuskastelu. Ihminen ei ole muuttunut, henkisten paineiden aiheuttajat sen sijaan ovat saaneet uusia muotoja. Vuosaaren Merimieskirkon toiminnassa pääpaino on satamassa olevien laivojen merenkulkijoiden kohtaamisessa laivoilla. Pikkubussi ajaa edelleen laivan viereen, niin kuin on tehnyt kymmeniä vuosia, pappi astuu laivaan ja ON. Kuunteleminen ja läsnäolo ovat edelleen se toimintatapa johon merimieskirkon työ perustuu. Suomalaisille merenkulkijoille lehtien toimittamisen merkitys on selkeästi vähentynyt. Monikansallisen miehistön aluksille eri kielisten lehtien ja julkaisujen saanti on helpottunut ja niitä odotetaan kovin. Tässä Mepa, Merimieskirkon yhteystyökumppanina tekee hyvää työtä. Puhelinkoppeja ei Vuosaaren uuteen Merimieskirkkoon enää suunniteltu. Tänä päivänä suomalainen merenkulkija hoitaa yhteydenpidon omaisiin internetin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Monikansalliset miehistöt hoitavat tavallisesti yhteydenpidon omaisiin kännyköillä puhelinkortteja tai internetin latauslipukkeita käyttäen. Satamissa on toiminnassa langattomia internet -yhteyksiä joita voidaan käyttää yhteyden saamiseksi myös henkilökohtaisissa asioissa. 2 Satamakurraattori Katariina Kati Lindbohm Keripukin ehkäisyä Vuosaaren kirkolle merenkulkijat tulevat pelaamaan biljardia tai pöytäfutista tai katsomaan kansanvälisiä tv-kanavia. Kirkolla on myös käytettävissä kännyköitä puhelinkortteilla tai latauslipukkeilla soittamista varten. Internet yhteyksiä voidaan hyödyntää käyttämällä kanttiinissa olevia tietokoneita. Nykyisin yhä useammin myös monikansallisen aluksen miehistön jäsen tulee kirkolle oman tietokoneensa kanssa käyttääkseen kirkolla olevaa internet -yhteyttä. Kanttiinissa kahvi ja pulla ovat edelleen perustuotteita ja Vuosaaren Merimieskirkolla maakaljan korvikkeena on pilsneri. Selkeänä muutoksena kirkolla käyntiin liittyen voidaan todeta, ettei aikaa ole enää kirkolla olemiseen. Nyt on vain mahdollisuus piipahtaa. Vuosaaren Merimieskirkko palvelee myös muita kuin merenkulkijoita. Arkkitehtuurisesti erittäin kaunis ja mielenkiintoinen rakennus on houkutellut niin arkkitehtiryhmiä kuin turistejakin ympäri maailmaa tutustumaan tiloihin. Rakennus on voittanut kilpailuja ja siitä on kirjoitettu eri arkkitehtilehdissä ympäri maailmaan. Vuosaaren Merimieskirkko on myös tiekirkko,muuten ainoa tiekirkko Helsingissä ja pääkaupunkiseudultakin niitä löytyy vain neljä. Vuosaaren Merimieskirkko on myös asettunut ehdolle Helsinki World Desingn Capital 2012 kohteeksi. Kirkko on auki yleisölle arkisin klo 14:00 21:00 jolloin kanttiinipalveluja täydentää lämmin sauna tai mahdollisuus pestä pyykkiä. Tiloissa voidaan järjestää myös erilaisia perhejuhlia. Kirkon erikoisuutena on kävijälle tarjottava pieni tiraus purjelaivakaudelta tuttua melkein täydellistä keripukkijuomaa. Vuosaaren Merimieskirkolle on helppo tulla. Omalla autolla tullaan satamakylttejä noudattaen kohti satamaa ja satamassa sitten seurataan Hansaterminaalin opastusta. Merimieskirkko on ihan siinä vieressä osoitteessa Provianttikatu 4. Julkisen liikenteen käyttäjälle Vuosaaren metrolta lähtevä bussi 90B tuo myös Hansa-terminaalille. Ville Nieminen hallintojohtaja

3 Helsinkiläiset Merieläkeläiset kuuntelevat tarkkaavaisesti mitä hallintojohtaja Ville Nieminen kertoo Merimieskirkon toiminnasta. Tutustuttiin Vuosaaren Merimieskeskukseen tutustuivat 16 jäsentä Merimieskirkon toimintaan Vuosaaren Merimieskeskuksessa. Juotiin kahvia, kuultiin selostus Merimieskirkon toiminnasta ja katseltiin keskuksen erinomaisia tiloja eri kansallisuuksien merenkulkijoita varten. Merimieskirkon saarnastuoli 3 Kahvi maistui retkeilijöille

4 S/S Aura Juhlintaa ja työntekoa Helsingissä Olimme kiinnitäytyneenä Munkkisaaren venttakaijaan vuoden 1957 tammikuussa. Odottelimme kaijapaikkaa Sörkassa, jossa tarkoituksemme oli lastata propsia La Speziaan Italiaan. Satama-alue oli jään peitossa, sillä noihin aikoihin ei satamien jäänsärky ollut läheskään niin tehokasta kuin tänä päivänä. Helsingin Sanomien laivalistalla oli ilmoitettu, kuten tapana, saapunut ss Aura Kaskisista lastaamaan propsia Italiaan. Tulin Auraan päälle Oulussa -56 marraskuussa. Muistan vieläkin stimmin hajun kun tulin ahteriin ja minulle näytettiin hyttini, jonka jaoin erään vanhemman eldarin kanssa. Hänen nimensä oli Viljanen ja minua varoitettiin, että kaveri on hiukan omituinen. Kävin taloksi ja koska hyttikaverini oli patavahtina, en häntä nähnyt. Heräsin joskus yöllä kun Viljanen saapui hyttiin. Katselin koijaverhojen välistä, kuinka hän riisuutui ja lähti runvaskiin. Tultuaan takaisin hän istahti jälleen bunkan reunaan, sytytti tupakan ja alkoi posket lommollaan imeä sätkäänsä samalla jutellen itsekseen kovalla äänellä. Sanoista sai kyllä selvää, mutta jutut olivat vähän henkimaailman juttuja. Viljanen veteli pari kolme röökiä, jonka jälkeen sammutti valot ja nukahti. Kun sitten yhtä aikaa hereillä ollessa esittäydyin hänelle, hän tyytyi vaan murahtelemaan, eikä meistä koskaan tullut mitään läheisiä ystäviä. Sattuma oli vaan heittänyt meidät hyttikavereiksi. Muutin kyllä heti ensimmäisen tilaisuuden tullen pois tuosta hytistä. Aura oli bisnesslaiva ja hyvin suosittu laivatyttöjen keskuudessa. Kaikki tiesivät, että sieltä ei viina lopu eikä jätkiltä raha. Päivä meidän tulomme jälkeen ulkosivullemme kiinnittyi Molanderin Valborg, joka oli yhtä kuuluisa kuin Aura. Mitsippien välillä oli lankongi, josta ns. virallinen liikenne kävi, mutta ahteriin oli rikattu pari lankkua yhdistämään molempien laivojen ahterit, sillä siellähän me Resu-Pekat asuimme ja liikenne oli tosi vilkasta muutaman päivän ajan maatessamme rinnatusten. EL-MERI Näin kun muistelee vanhoja asioita, ne kulminoituvat enimenimmäkseen hauskan pitoon. Vanha sanonta: Raskas työ vaatii raskaat huvitukset, pitää paikkansa. Kuka viitsisi lukea sivujen pituisia kertomuksia, kuinka rapasimme ruostetta, jonka jälkeen mönjäsimme ja sitten taas... Yksi tyypillinen höyrylaivahomma talvella, oli vinssien puhallus aina töiden päätyttyä. Koplattiin vinssit vapaalle, avattiin hikihanat, pantiin vinssit pyörimään ja käytiin ilmoittamassa koneeseen, että höyryn saa sulkea täkiltä. Näin saatiin putket tyhjiksi höyrystä ja vedestä, eivätkä ne päässeet jäätymään. Työpäivän jälkeen vanhimmat miehistön jäsenet vaihtoivat lankongivehkeet päälle ja suuntasivat Salveen. Illalla sitten tultiin takaisin emo kainalosssa: Murha-Mari, Iso-Sirkka, Paska-Sanni, Kampaaja- Tuula jne. Monia tyttöjä tuli suoraan laivaan luettuaan Hesarin laivalistan, jota myös kultakalalistaksi kutsuttiin. Ja juhlia piisasi illasta pitkälle aamuyöhön. Joitakin pareja poistui ajoittain omiin hytteihinsä, joko lyhyeksi ajaksi tai koko loppuyöksi. Tytöillä oli yleensä aina joku kaveri, jolle oltiin uskollisia sen aikaa, kun kyseinen laiva oli satamassa. Omat vaatteet otettiin pois ja puettiin sulhopojan dongerit tai khakipuku päälle unohtamatta kusiluistimia, jotka kolisivat pitkin lattioita kantajan kunnosta riippuen. Amigo Muistan erään Auran eldarin, jota kutsuttiin Amigoksi. Tämä kaveri menehtyi myöhemmin Malmin haaksirikossa. Amigo oli kaveri, jolla kaikki asiat oli aina viimeisen päälle. Hän oli 4 kova bisnesmies ja rahaa hänellä oli aina. Samoin hän pukeutui viimeisen muodin mukaan, mikäli silloin voi puhua jostakin muodista. Amigolla oli levysoittaja ja suuri määrä levyjä, kaikki viimeisiä suosikeita Suomesta ja ulkomailta. Hän oli vetänyt piuhat hytistään messiin, johon oli rakentanut kovaäänisen. Aina kun messissä oli juhlat menossa, musiikkia soitettiin Amigon hytistä. Silloinkin hän oli iskenyt hyvännäköisen blondin Salvesta ja tuonut hänet laivaan. Minun tehtävänäni oli soitella levyjä, mutta kyllä siinä kerkesi myös huikkaa ottamaan. Illalla messi oli täynnä sakkia: kännipäisiä merimiehiä, huoria ja pummeja. Kaikki saivat juotavaa. Suosituimpia juomia olivat roikkavodka (75 %) ja Stronghold (74 %). Näitä aineita blandattiin keitettyyn sokeriveteen. Kaljaa löytyi myös, Carlsbergiä ja Tuborgia. Väkevät olivat kuitenkin suosituimpia, jotenka viina virtas ja haitarit soi. Haitariksi voi laskea levysoittimen. Möly oli korvia särkevää. Puheenvuoroja ei pyydetty, ne otettiin. Eikä siellä paljon kukaan kuunnellut toinen toistaan, hoilattiin vaan levymusiikin kanssa kaikki yhtä aikaa Skönö-Heikkiä tai muita suosikkeja. Huijarit liikkeellä Se, että meillä oli tällä kertaa viinaa aika paljon, johtui eräistä tapahtumista samalla reissulla. Jouluna Turussa tuli laivaan pari ukkoa, jotka kyselivät viinaa ja olivat valmiita ostamaan laivan kaikki brenkut. Koneförsti, joka hoiteli laivan bisnesasioita sopi, että kaverit tulevat hakemaan viinat Kaskisissa, joka oli seuraava satamamme.

5 Kaikki oli valmista kun nämä herrat saapuivat pakettiauton kanssa eräänä iltana, johon koneförsti totesi, että rahat ensin. No tämä ostaja sanoi, että he ajavat auton laivan viereen. Äijät painuivat autolleen ja häipyivät sen sileän tien. Olivat ajatelleet kusettaa nuo viinat ilmaiseksi, mutta kun se ei onnistunut, lähtivät hatkaan. Tämän jälkeen tavarat piti siirtää jullikkaan ja uudenvuoden pyhinä tavara kävi hyvin kaupaksi vähittäismyynnissä ja hintakin oli parempi. Helsinkiin säästyi kuitenkin vielä aika lailla. Johonkin aikaan juhlat kuitenkin päättyivät. Ne joilla oli nainen laivalla, häipyivät vähin äänin hyttiinsä, mutta parittomat merimiehet ja pummit jatkoivat ryyppäämistään, kunnes Nukku-Matti korjasi heidätkin mukaansa Höyhensaarille. Messi oli tietysti kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Tyhjiä pulloja, mukeja ja laseja, tupakan tumppeja ja tyhjiä röökibokseja. Kaikki suloisessa sekasotkussa. Meillä oli messin turkilla laatikko, joka oli täynnä kirjoja ja jota kutsuttiin Unionin kirjastoksi. Sieltä sai lainata halutessa kirjoja. Siitä oli ajan mittaan tullut myös jätteiden keräyspaikka. Silloin oli tapana ottaa provianttia Kielin kanavassa ja meillekin tuli tummaa saksalaista kokojyväleipää, jota ei syönyt juuri kukaan. Nuo kovat mustakylkiset vuokaleivät sijoitettiin kirjastolaatikkoon ja niitä oli keräytynyt jo aikamoinen kasa kirjojen joukkoon. Kun eräs pummi vielä oksensi sekaan, tuo onneton laatikko sisältöineen lempattiin yli puurin kun olimme taas saapuneet sulaan veteen. Näitä juhlia kesti päivätolkulla. Päiväsaikaan porukka kävi töissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Huorat pesivät pyykkiä ja torppasivat hyttejä ja joskus jopa messejä. Siinä vaiheessa kun Valborg kiinnittyi meidän ulkosivulle, juhlat muuttuivat, jos mahdollista, vielä hurjemmiksi. Oli suorastaan ihme, että kukaan ei kännissä pudonnut jäälle hoippuessaan laivasta toiseen kapeaa lankkua pitkin. Niilo Wälläri Eräänä aamuna minullakin oli kunnia nähdä Niilo Wälläri ihan livenä. Joku oli nimittäin kannellut laivan huonosta EL-MERI Niilo Wälläri kunnosta ja itse Wälläri tuli laivaan tutustumaan tilanteeseen. Muistan kun hän tuli kipparin kanssa meidän hytin ovesta sisään. Alabunkassa makasi hyttikaverini valkoinen paita päällään ja dongerit jalassaan vetämässä pystyyn edellisen yön jäljiltä. Kippari kysyi Wälläriltä, että mitäs tuommosen kanssa tehdään, osoittaen hyttikaveriani. Tähän NW totesi ykskantaan, että se on eri asia. Juhlat loppuivat aikanaan. Saimme kaijapaikan Sörkasta ja propsin lastaus alkoi. Huorat häipyivät yksi toisensa jälkeen Salveen ja sitä kautta johonkin toiseen laivaan. Kova ja kul uttava ammatti, jos siitä voisi tällaista nimitystä käyttää. Meidän ammattimme harjoittajat avasivat luukut ja propsihivakka toisensa jälkeen hävisi ruuman uumeniin. Meillä oli edessä stöttien pystytys ja surrinkien ja välisurrinkien vetäminen täkkilastia varten. Surringit olivat yleensä vanhoja, käytöstä poistettuja mantteleita. Ne olivat rasvaisia ja piikkisiä eli erittäin epämiellyttäviä käsitellä. Kun ruumat sitten tulivat täyteen, luukut suljettiin, pantiin riittävä määrä pressuja päälle ja kansilastin lastaus saattoi alkaa. Kun kansilasti oli tietyssä korkeudessa, laitettiin välisurringit ja viimeisen hivakan jälkeen koko lasti surrattiin ja lastin päälle vedettiin kulkutiet mantookeineen. Matkalla Välimerelle ja haveri Jäänsärkijän avustamana sitten lähdettiin ulos ja jatkettiin matkaa konvoissa niin pitkälle, että saatoimme selviytyä omin avuin. Tuntui helpottavalta kun saavuimme avoveteen ja laiva kulki taas huimaavaa 10 solmun nopeutta. Kieliin saavuttiin aikanaan. Sieltä tilattiin ulosvientiä. Ulospäin mentäessä ei bisneskamaa tullut kovin paljon. Tilattiin tavaraa lähinnä henkilökohtaisiin tarpeisiin. Olutta, joka oli pakattu 50 pullon puukeisseihin. Jokaisella kunnon skönärillä oli ainakin yksi tyhjä keissi, joka tahtoo sanoa puukeissi ja 50 tyhjää pulloa. Kertakäyttöpulloja ei ollut. Tilattiin myös röökiä sekä omiin että myyntitarkoituksiin. Joku tilasi Floridan vettä par- Näkymä Cherbourgin satamasta 5

6 tavedeksi, mutta sitä saattoi myös käyttää korvikealkoholina, koska sen alkoholipitoisuus oli 75 %. Tämän lisäksi pesupulveria, työhanskoja, dongereita ja sen sellaista. Holtenaun slussin jälkeen mentiin bunkraamaan ja koska Aura oli öljystimmi paatti, tuota menovettä saimme läheisestä bunkkerikaijasta. Siinä tilanteessa oli taas oiva tilaisuus pistäytyä kaljoilla kaijalla olevassa kanttiinissa ja tätä tilaisuutta moni käyttikin hyväkseen. Kielin jälkeen oli vielä pätkä Elbejokea ja luotsi jätettiin Kielin majakkalaivan lähistöllä. Oltiin Pohjanmerellä. Pohjanmeri ja Kanaali selvitettiin kunnialla ja saavuttiin Biskajalle. Pahaksi onneksi sinne saapui samanaikaisesti hiivari eli myrsky. Onnettomien sattumien summana meiltä simahti toinen kattila ja liikkumisesta tuli entistä hitaampaa. Koska tilanne näytti vaaralliselta, kippari päätti mennä hätäsatamaan. Lähin satama oli Cherbourg ja sinne suunnattiin. Laiva saatiin onnellisesti kaijaan ja töijättiin lujasti. Meklaria meillä ei ollut ja se merkitsi sitä, että emme saaneet paikkakunnan paperirahaa. Tuossa vaiheessa alkoi tupakkabisnes. Ranskalaiset ovat hiukan huonoja ostamaan jenkkiröökiä, sillä heillä on nuo omat kessunsa. Veimme röökit portin läpi ja kapakoissa liiketoimet luistivat paremmin. Näin saadut varat sijoitettiin olueeseen ja viiniin. Ehkä joku saattoi käydä sortsullakin. Aura oli tyypillisiä sen ajan paatteja. Kolmen saaren laivoja, jossa täkit olivat montuissa. Se oli rakennettu Alamedassa, Kaliforniassa 1943 hitsaamalla ja joku kutsui sitä Pikku- Libertyksi. Kyllä kai siinä oli jotakin totuuspohjaa, sillä noilla samoilla telakoilla tehtiin myös Liberty-laivoja. Se oli öljystimmipaatti ja kulki hyvissä olosuhteissa tuon 10 solmua. Päivät kuluivat Cherbourgissa ja konemiehet touhusivat maista tulleiden korjausmiesten kanssa kovan paineen alaisena. Kattilasta sen sijaan oli paineet kokonaan pois korjaustöiden takia. Iltaisin, töiden päätyttyä, mentiin kuitenkin aina rentoutumaan rantaravintolan rauhaan. Eräänä päivänä kippari tuli kuorma-autolla laivan sivuun. Pari ukkoa tuli hänen mukanaan laivalle ja ryhtyi heittelemään kansilastina olevia propseja kaijalle. Tämän jälkeen propsit lastattiin autoon, toinen fransmanneista antoi kipparille rahatukon ja auto häipyi lasteineen. Merilakihan suo kipparille tämän etuuden, että hän voi tarpeen vaatiessa vaikka myydä lastia. Mihin tarkoitukseen nämä rahat käytettiin, jäi meille epäselväksi. Meillä pelasi röökibisnes ja näissä merkeissä päivät kuluivat kunnes koitti lähtöpäivä. Lähdön hetkellä ei laivalla ollut kuin yksi täkkäri ja kippari käski hänet hakemaan loput lähikapakasta, jossa olimme loppuporukka. Horjuvin askelin tulimme laivaan ja kesken jäänyt matka jatkui. Vaikka Aura oli stimmipaatti, siinä oli kolibyssa. Polttoaine byssaan varten varastettiin yleensä lastista. Joskus, kun lastina oli koksia, otettiin sitä. Koksissa oli se paha puoli, että se ei palanut yksinään, joten sitä sekoitettiin kolin kanssa. Paattitäkillä byssan yläpuolella oli kaksi laatikkoa, joihin polttoainetta kerättiin ja sieltä sitä syötettiin putkea pitkin keittiöön. Tällä reissulla kävi niin köpelösti, että byssan bunkkeri loppui kokonaan. Tämän jälkeen jouduimme sahaamaan ja hakkaaman propsista polttopuita pajaa varten. Tuo propsi ei ollut kovinkaan hyvää lämmitysainetta ja niinpä ruoat myöhästeli ja kokki oli hermona. Perille kuitenkin päästiin ja ruokaakin saatiin. Sillä kertaa kippari oli pakotettu tilaamaan kolia byssan bunkkeriksi. Matka jatkuu, tulo La Speziaan Biskaja ylitettiin, jonka jälkeen jatkettiin pitkin Espanjan ja Portugeesin kustia ja tultiin Gibraltariin. Ilma lämpeni päivä päivältä ja Välimerellä tuntui Helsingin jälkeen jo tosi kivalta. Lopuksi saavuimme päämääräämme, La Speziaan. Laiva tehtiin 6 La Spezia satamaklaariksi, irrotettiin surringit ja lossaus alkoi. Ahteriin ilmestyi kaikenkarvaisia myyjiä ja sinksareita. Oli tarjolla suveneereja, vaatteita jne. Eri kapakoiden edustajat toivat messiin mainoskorttejaan. Muistan erään, joka mainosti American Baaria. Hän selitti: American bar good. Ideal bar, no good, prostituut. No tulihan tuo selväksi, että America bar oli hyvä ja Ideal bar ei, sillä siellä oli prostituoituja. Kuitenkin porukka löytyi kokonaisuudessaan tuosta viime mainitusta baarista. Tosin kävimme ohi mennessämme kaljoilla American baarissa. Minä muistan eräänä päivänä, kun menimme maihin ja söimme spagettia jossakin ravintolassa. Tykkäsin jo silloin tuosta ruoasta. Kuitenkin siinä oli joku epämiellyttävä haju, kuin varpaanväli pahimmillaan. Lopuksi syykin selvisi, parmesan- juustonraastehan se aiheutti tuon pahan hajun, itse ruoka oli yhtä hyvää kuin ennenkin. La Spezia oli kaunis kaupunki, täynnä puistoja ja ilmatkin tällaiselle pohjolan pojalle miellyttävät. Eräänä iltana päätimme lähteä erääseen suureen ravintolaan, jossa oli jonkinnäköiset karnevaalit menossa. Siellä oli vähän hienompaa väkeä ja esimerkiksi nuoret daamit eivät istuneet yksinään, vaan jonkun vanhemman, äidin tai mummun kanssa. Meno oli riehakasta, serpentiinit ja paperisilput lentelivät. Orkesteri soitti upeaa musiikkia, mutta meikäläiset saivat vain rukkasia paikallisilta kaunottarilta tai oikeammin sanottuna heidän esiliinoiltaan. Eipä tuo liiemmälti tahtia haitannut. Loppuillasta tapahtui pieni moka. Pöydäl-

7 lämme oli viini- ja olutpullojen sekä lasien lisäksi pusseja, joissa oli sisällä maapähkinöitä tai paperisilppua. Meikäläinen otti vahingossa maapähkinäpussin pohjasta ja pyöräytti ympäri, jonka tuloksena alkoi rapista ympäri salia ja päät kääntyillä kohti meidän pöytää. No se oli pelkkä vahinko ja saatiin selvitettyä henkilökunnan kanssa. Ilta kului kuitenkin rattoisasti ja lopuksi tuli aika lähteä laivalle. Ulkona meitä odotteli joukko italialaisia nuoria miehiä ilmeisenä aikomuksena antaa meille turpiin. Ehkä jonkun meistä käytös ei ollut miellyttänyt noita saapasmaan poikia. Vähän aikaa siinä suut papattivat, mutta pian otettiin nyrkit avuksi. Me kuitenkin pärjäsimme hyvin ja saavana osapuolena olivat nuo tappelun aloittaneet italiaanot. Yhteenotto päätyi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja me jatkoimme matkaa laivalle, kai hiukkasen horjuen. Vähän aikaa nuo paikkakuntalaiset seurasivat meitä, mutta kääntyivät sitten takaisin. Sousse- Aalesund- Narvik- Danzig Eräänä päivänä paatti tuli lossiksi ja matka jatkui kohti Tunisiaa ja siellä Soussen kaupunkia. Meidän oli määrä lastata siellä suolaa Aalesundiin Norjaan. Matka suoritettiin kohtuuttomasti viivyttelemättä. Sousessa oli toinenkin suomalainen laiva, Dora, joka lastasi heinää ja josta tehtiin kuulemma setelipaperia määräsatamassa Englannissa. Siihen aikaan tehtiin ahkerasti laivastovierailuja ja niinpä mekin teimme sellaisen Doraan. Siellä sattui olemaan yksi nuoruuden ystävä, joka oli täysi yllätys, sillä en edes tiennyt hänen lähteneen merelle. Vaihdettiin kokemuksia ja siihen se sitten jäikin, sillä pojilla koitti matka kohti Englantia vielä samana päivänä. Me lähdimme illalla maihin ja tietysti sinne muurien ympäröimään arabien kaupunginosaan, jonne minua ei tänä päivänä saisi villit hevosetkaan. Kapakoitahan sieltä ei löytynyt, mutta jonkun näköinen haussi löytyi. Veimme meidän pienikokoisen Messi-Kallen sinne tutustumaan ja poikahan innostui yhdestä arabieukosta niin paljon, että he päättivät tehdä lähempää tuttavuutta kahden kesken, meidän odotellessa. Oli ne hyvän näköinen pari, eukko oli 3-4 kertaa niin iso kuin meidän Kalle, mutta tyytyväisen näköisenä he taas hetken perästä näyttäytyivät. Muuten tuo Sousse ei mikään häävi paikka ollut ja oli pieni helpotus, kun suolalasti tuli päälle ja päästiin lähtemään suuntana Aalesund. EL-MERI Merimatka meni ihan hyvin, tosin aikaahan se vei vaikka lusikka oli pohjassa koko matkan. Perille tultiin ja lossaus alkoi. Tuossa paikassa ei mitään suurta tapahtunut. Se oli noita tylsiä norjalaisia pikkukaupunkeja. Kala haisi joka paikassa. Lossauksen jälkeen suuntasimme Narvikiin lastaamaan malmia Puolaan. Taas yksi tylsä paikka lisää. Lastauksen jälkeen lähdimme sisäväylää luotsin opastamana kohti Danzigia (Gdansk). Matkalla meille tuli konevika. Satuin olemaan ruorissa kun täkkikakkonen selitti luotsille: Sakta masiin, rören poikki. Jonka jälkeen hän teki kuvaavan liikkeen oikealla etusormella hankaamalla vasemman etusormen poikki. No selvähän siitä tuli, pienen stopin jälkeen matka jatkui. Saavuimme Danzigin edustalle ja ankkuroimme odottamaan kaijapaikkaa. Muistan yhden kaveri kertomuksen, kun he olivat tulleet samaan paikkaan eräänä pimeänä iltana. Siihen aikaan annettiin usein vilkulla ohjeita ja koska perämies ei osannut lukea, sanomaa kutsui kipparin ylös. Kippariltakin oli morseaakkoset jo unohtunut, mutta ei kehdannut styyrille sitä tunnustaa, vaan sanoi että meidän täytyy ankrata. Laiva ankkuroitiin. Parin päivän perästä tuli luotsikutteri tiedustellen, että ettekö menekään saamanne ohjeen mukaan Stettiniin? Mitäkö tästä opitaan, olisi kannattanut osata morseaakkoset. Tai ainakin tunnustaa, että ei osaa. Meillä oli kuitenkin oikea paikka ja kaijaankin päästiin parin päivän jälkeen. Kelloja otettiin ulosvientinä ja tulli puhuttiin ympäri, että noita rahanarvoisia tavaroita ei tarvinnut viedä sikeliin. Kaikki kynnelle kykenevät lähtivät maihin. Kellot muutettiin rahaksi ja Syrena - baarissa oli taas tyytyväisiä asiakkaita, jotka solmivat sukupuolten välisiä suhteita, vaalien täten myös maittemme välisiä pitkiä perinteitä. Kellojen lisäksi tuli ulosvientinä myös viinaa ja röökiä. Tämän lisäksi ostettiin kotiin viemiseksi Maxweel House- kahvia ja biscuitteja eli englantilaisia keksejä peltirasioissa. Noita kun veit kotiin, niin se herätti naapurissa katkeruutta ja luokkavihaa. Mehän olimme ryhmä etuoikeutettuja. Eivät reppanat tienneet, että ansiot olivat kyllä kovan työn takana. Matkan päätös: Dantzig - Mäntyluoto Lossauksen jälkeen lastasimme kolia Mäntyluotoon samassa satamassa, mutta eri kaijassa. Kotimatkan alkaessa kelloja ei ollut kellään. Kaikki oli mennyt ja muutamalla orastava tippari päällä. Meillä piikin antoi kippari, joka totesi että hän on tuntenut sellaisia tyyppejä, joilla on tippari joka satamassa ja perse kuin isoäidin neulatyyny. En tiedä, puhuiko hän meidän laivasta. Kotimatka sujui ongelmitta. Oli huhtikuun puoliväli menossa ja toivo saapuvasta kesästä mielessä. Meitä maksoi aika suuri joukko ulos. Itsekin pakkasin matkalaukkuun ja merimiessäkkiin kamista himikseen, kuten toisetkin skönöt. Ihmettelin miksi yks vaippari vahti mun pakkaamistani koko ajan. Se selvisi vasta kotona, kun auoin taas matkatavaroitani. Oli pistänyt merimiessäkkiin helvetin suuren kiven, jonka minä roudasin Mäntyluodosta Ouluun, kotiini. Timo Nenonen 7

8 Kokin korvan takaa Vanha sanonta kuuluu että merimiehellä on nainen joka satamassa, lienee joskus pitänyt paikkansakin mutta nykyään satamassa ollaan hyvin lyhyitä aikoja ja työt on pistetty vahtijoineen tiukkaan aikatauluun. Nykyaikaisempi sanonta kuuluu että merimihellä on tarina joka laivasta. Tässä muutama omistani! Ensimmäinen ihan oikea laiva mönstraukseni allekirjoitettiin m/s Fenno Expressin kipinä hytissä 1983 kesäkuussa. Pestini varastoapulaisena elikkä ``viinakallena oli alkanut. Kirjoittaessani sopimusta, tuli kipinän hyttiin nuorimies joka sanoi ovella god dag. Varifrån du kommer? Kysyi kipinä. Kaveri vastasi että Bergö. Johon kipinä kysyi West eller Söderholm? Siinä on ensimmäinen muistoni vanhoilta hyviltä ajoilta kun Vaasanlaivat- Vasabåtarna kukoisti ja hoiti maineikkaasti liikennettä merenkurkussa. Parhaimmillaan viidellä aluksella. Tuosta ajasta alkaen työskentelin merenkurkunliikenteessä aina vuoteen 1994 asti. Käyden välillä armeijan laivastossa tietenkin ja ja sen jälkeen rauhaa turvaamassa Etelä-Libanonissa. Yrittämisen ihanuuttakin kokeilin pyörittäen pizzeriaravintolaa Laihialla vuoden verran. Kerron tässä muutaman hauskan sattuman/tapahtuman noilta ajoilta kun ajeltiin Vaasasta, Pietarsaaresta ja Kokkolasta Ruotsin puolelle. Kerran M/s Fennian kallassa olin auttelemassa kanan munien kuorimisessa. Kyselin kallan tytöiltä onko heillä kuinka hyvä munapää? Sitten otin ja kopsautin muistaakseni pääkallaa kypsällä kananmunalla otsaan ja sehän hajosi hienosti, siis se muna. Pääkalla tietysti ``suivaantui tapahtuneesta ja lähti ajamaan minua takaa. Pääsin provianttihissiin turvaan. Jonkunajan päästä tilanne oli rauhoittunut ja menin takaisin kuorimaan munia. Otin yhden isosta kattilasta ja sanoin että eihän se nyt tämän kummempaa ole ja löin munan omaan otsaani. Se oli raaka!! En ymmärrä kuinka en ole koskaan voittanut EL-MERI lotossa kun osasin sieltä satojen munien seasta ottaa just sen pääkallan laittaman raaan munan. No siinä ei tullut töistä hetkeen aikaan yhtään mitään. Muillakin kallan naisilla oli varmasti muutaman päivän vatsalihakset kipeänä nauramisesta. Omat vatsalihakseni joutuivat koetukselle eräänä iltana M/s Fennialla kun istuimme edesmenneen ystäväni hytissä, laivakokki hänkin. Hän selitti punajuurisherryn valmistusprosessia ihan juurta jaksaen alusta loppuun.,,, punajuuret kuoritaan ja keitetään niin kauan että väri lähtee,,, Hytissä oli puolenkymmentä henkeä ja kaikki kuuntelivat tarkkaavaisesti kuinka tätä jaloa aperitiivia voi itse valmistaa. Kun hän sai asian selvitettyä yksi kalla kysyi että kuinka niistä punajuurista sai sen etikan maun pois, monesta hytistä siltä kongilta tultiin katsomaan mikä remakka siellä syntyi, kun ei nauramisesta meinannut tulla loppua. Vaasanlaivojen ajoilta olisi niin paljon hauskoja muistoja että niistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Ensimmäisen kerran menin rahtilaivaan töihin kevättalvella Laiva oli Langh Shippingin M/s Christina. Työvuorot oli tasainen 6 viikkoa töitä ja saman verran vapaata. Törnin aikana tehtiin kome reissua Tornion Röyttästä Terneuzeniin Hollantiin. Takaisin tullessa yleensä haettiin jostain päin Eurooppaa paluulasti. Torniosta Avesta Polaritin tehtaalta laivaan lastattiin ruostumatonta terästä rullissa jotka täyttivät juuri ja juuri ruuman pohjan. Painoa lastilla oli silti jo sen verran mitä alukseen pystyi ottamaan. Pohjanmeri on harvoi täysin 8 tyyni, useinmiten ja varsinkin talvi aikaan aallon korkeus saattoi nousta hyvin suureksi. Laivan lasti ruuman pohjalla teki siitä erittäin epäinhimillisen, kovassa kelissä. Se oli kuin vauvan juomamuki. Sekunnissa kyljelleen ja saman tien pytyyn ja toiseen suuntaan sama juttu. Koskaan en ole nähnyt että kahvin suodatin märkine puruineen lentää yli kolme metriä ja jälki skotissa on samalla korkeudella mistä se suodatin lähti liikkeelle. Punkkaanki piti ns. ankkuroitua että sielä pysyi kun se oli vielä sijoitettu hyttiin laivan pituus suunnassa. Kovan kelin jälkeen oli hytissä aina jenkkitorppaus päällä ja kaikki irtonainen pitkin turkkia. Kerran tuli kippari varoittamaan että sulle on proviantissa pikku pommi. Menin katsomaan ja huomasin että 5.n litran oliiviöljykanisteri oli ollut huonosti surrattu ja vielä auki. Torppaamiseen meni monta päivää ku sitä kamaa ei oikeen viittiny spyykattiin pistää, siinä olisi voinut saada chiefin silmilleen. Viimeiseksi laivajobikseni jäi Esl- Shippingin Pasila jossa olin kokkistujuna. Pasilaan tulin Viking linen Isabellalta. Kesäsesonki alkoi olla pikkuhiljaa lopuillaan ja vaihdoin laivaa ikään kuin lennosta. Kyllä sitä sai ensimmäisen viikon ihmetellä rahtilaivan rauhallisuutta. Ajattelin että tästä saisi tulla eläke virka ja niin kans kävi. Ikävä kyllä 20 vuotta liian aikaisin. Jouduin jäämään sydämen romahduksen seurauksena sairaseläkkeelle vuotiaana. Tarinoita riittäisi varmasi jokunen joka reissulta. Seilaus historiaani voit käydä lukemassa kotisivuiltani : Evp Kokkisuertti Harri ``Pälä Leppälä

9 Kuvia Vaasalaisten toiminnasta Anni Holmlund ja muut. Veikko, Tuula ja Saimi Timo ja Carita Raunio Risteilyllä Ryhmäkuva Kanavamuseo 9

10 Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton hallituksen kokous pidettiin Turussa 24.3.kokoontui Keskusliiton hallitus Turussa AKT:n kokoushuoneessa joka sijaitse samassa toimistokerroksessa kuin Merimies-Unionin toimisto. Turun Merimieseläkeläiset vastasivat järjestelyistä jotka olivat erinomaiset. Kokouksessa käsiteltiin lähinnä viime vuoden toimintaa ja todettiin, että toiminta oli hoidettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Tilinpäätös joka osoitti 569,77 euroa alijäämää allekirjoitettiin käsiteltäväksi ensi vuoden liittokokouksessa. Yhdistysten edustajat kertoivat terveisiä ja selostivat omaa toimintansa menneenä vuonna. Kertomus vuodelta 2010 hyväksyttiin ja on seuraavan sisältöineen: Kertomus toiminnasta v Jäsenyhdistykset Keskusliittoon kuluivat kertomusvuoden aikana seuraavat yhdistykset: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry. 221 jäsentä Kemin Seudun Merieläkeläiset ry. 15 Kymenlaakson Merieläkeläiset ry. 90 Oulun Seudun Merieläkeläiset ry. 51 Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry. 59 Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry. 82 Yhdistyksissä oli yhteensä 518 jäsentä (Jäsenmäärä vuoden lopussa). Hallitus Keskusliiton hallitukseen valittiin liittokokouksessa seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Yhdistys Tapio Nurminen puheenjohtaja Pentti Ojanen Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry. Timo Nenonen Varajäsen Unto Toivanen ja Riitta Grön Erkki Täikkö Varajäsen Pentti Viinamäki Tuula Valjus Varajäsen Niilo Siro Pentti Vähävihu Varajäsen Oiva Tasanen Kemin Seudun Merieläkeläiset ry. Kymenlaakson Merieläkeläiset ry. Oulun Seudun Merieläkeläiset ry. Pekka Teräväinen Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry. Varajäsen Pirkko Virta Veikko Malmi Varajäsen Anni Holmlund Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa liittokokouksen jälkeen valittiin varapuheenjohtajaksi Pekka Teräväinen Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry. ja sihteeriksi Pentti Ojanen. Erkki Ukkoselle myönnettiin ero toiminnanjohtajan tehtävästä. Uutta toiminnanjohtajaa ei valittu. Robert Herdin valittiin hoitamaan Keskusliiton kirjanpitoa. Kertomusvuoden aikana kirjanpito laadittiin tietokoneella. Hallitus kokoontui 21.4.Hotelli Haagassa. Samassa yhteydessä vietettiin Helsingin Seudun Merieläkeläisten 35- vuotisjuhla. Keskusliiton hallitus onnitteli juhlivaa yhdistystä ja osallistui juhlamenoihin. Syksyllä hallitus kokoontui ms Silja Serenadilla ja kokouksen jälkeen osallistuttiin Helsingin Seudun Merieläkeläisten pikkujouluristeilyyn. EL-MERI Keskusliiton äänenkannattaja EL-MERI on julkaistu kaksi kertaa vuoden aikana, keväällä ja syksyllä. Lehdessä ovat jäsenyhdistykset ja Keskusliitto kertoneet toiminnastaan sanoin ja kuvin. Sivumäärä oli yhteensä 32 sivua ja painosmäärä oli 400 kappaletta kerrallaan. EL-MERI:n kokoamisen ja taiton suoritti puheenjohtaja R. Herdin ja painatus tapahtui edelleen Pekan Pikapainossa Espoossa Merimieseläkekassan tuella. EL-MERI:n värillinen verkkoversio löytyy Internetissä kotisivulla: Yleistä Syksyn ja talven aikana suoritettiin ilmoituskampanja liitojen lehdissä. Kampanja tuotti muutaman yhteydenoton, mutta uusia Merieläkeläisyhdistyksiä ei ole perustettu. 10

11 Yhdessä Helsingin Merieläkeläisten kanssa hankittiin mokkula jolloin saatiin merieläkeläisten Keskusliitolle oma sähköpostiosoite Kustannukset jaettiin puoliksi Helsingin Seudun Merieläkeläisten kanssa. Muu toiminta Keväällä järjestettiin yhdessä Helsingin Seudun Merieläkeläisten kanssa kuntoviikko Lohjan Päiväkummussa. Tapahtumaan osallistui 10 merieläkeläistä eri yhdistyksistä. Keskusliitto tuki osallistujien matkakustannuksia yhteensä 791,85 eurolla. Keskusliitto oli varannut kuntoutumista varten 1 600,00 euroa, mutta kaikista yhdistyksistä ei ollut osanottajia, joten keskusliiton varoja säästyi. Talous Keskusliitolla on edelleen ollut melko pieniä taloudellisia mahdollisuuksia tukea jäsenyhdistysten toimintaa, eikä Keskusliiton sääntöjen mukainen tarkoitus ole voinut toteutua laajemmassa mielessä. Ilman ulkopuolista tukea olisi Keskusliiton toiminta lamaantunut Keskusliiton tuloslaskelma osoittaa kertomusvuodelta 569,77 euroa alijäämää. Hallitus esittää alijäämän vähentämistä omasta pääomasta. Hallitus Kuulumisia Kotkasta Kerhotoimintamme alkoi klo jatkuen joka toinen keskiviikko parillisina viikkoina. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin kerhohuoneella, Tornatorintie 11, Kotka. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin seuraavalle kaudelle Tuula Valjus, hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Oili Kaipainen, Anneli Toivonen, Pekka Lappi, Pauli Rihcter, Niilo Siro ja Pekka Sakkelin. Varalle Jorma Help, Raimo Laakso, Raimo Saarentaa, Pauli Perokorpi, ja Esa Honkanen. Varapuheenjohtajaksi Niilo Siro, taloudenhoitajaksi Pekka Sakkelin ja sihteeriksi Oili Kaipainen. Jäsenkortistoa hoitaa Anneli Toivonen ja matkavastaavana Tuula Valjus. Tilintarkastajina jatkaa Matti Piipari ja Marja-Liisa Vainikka. Johtokunta kokoontui 4 kertaa. Huhtikuun pv. teimme risteilyn Tallinnaan. Huhtikuun 21 pv. vierailimme varapj.niilo Siron ja Pekka Sakkelinin kanssa Helsingin Seudun merieläkeläisten 35-v. juhlassa Hotelli-ravintola Haagassa. Samalla pidettiin liittokokous. Keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ytksimielisesti Tapio Nurminen, pitkäaikaisen puheenjohtajan Robert Herdinin jäädessä hyvin ansaitulle "eläkkeelle". Talvikauden päättäjäiset vietimme Mussalon Saaripirtillä, meitä kokoontuikin paikalle yli 30 henkeä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen ja sujui rattoisasti makkaran paiston ja kahvittelun merkeissä. Esa soitteli haitarilla ja mehän tietysti lauleskelimme yhdessä ja yksitellen, ohjelma oli vapaata (mutta pakollinen)? vierailimme Kyminlinnan kesäteatterissa katsomassa miten laitetaan "Tankki täyteen". Heinäkuun 28 pv. vietimme perinteisen iltapäivän S/S Hyökyllä lohisoppaa syöden ja samalla aloitimme meripäivien vieton. Syyskauden aloitimme 8 pv. syyskuuta. Tallinnan risteilyn teimme 3-4 pv. lokakuuta pidimme joulumyyjäiset Kotkan seurakuntakeskuksessa. Perjantaina 3 pv. joulukuuta klo alkaen vietimme pikkujoulua Kotkan konserttitalossa jouluruuan ja -juoman merkeissä. Joulupukki vieraili myös tuoden meille jokaiselle pienen paketin, olimmehan olleet kilttejä koko vuoden. Pikkujoulun jälkeen aloitimme joululoman. Yhdistyksemme talous perustuu jäseniltämme kannettavaan jäsenmaksuun, myyjäisiin, kerhon kahvituottoon ja arpajaisiin. Hallitus OULUN SEUDUN MERIELÄKELÄISET RY TOIMINTAA VUONNA 2010 Yhdistyksellä on 57 jäsentä. Vuoden aikana liittyi neljä uutta jäsentä ja kuoli neljä jäsentä. Yleiset kokoukset Säännöllisistä kuukausikokouksista yhdeksän pidettiin Aleksinkulmassa ja yksi Hietasaaressa. Näihin kokouksiin osallistui yhteensä 114 jäsentä. Kesän aikana jäsenet ovat lisäksi käyneet Hietasaaren majalla, vieraskirjan mukaan kävijöitä on ollut yhteensä 260. Hallinto Johtokunnassa on toiminut Pentti Vähävihu puheenjohtajana, Oiva Tasanen varapuheenjohtajana, Aatto Juopperi sihteerinä ja Sanelma Vähävihu rahaston hoitajana. Pentti Vähävihu ja Oiva Tasanen ovat edustaneet yhdistystä Keskusliiton johtokunnassa. 11 Talkoot Hietasaaren majan kunnossapito vaatii talkoita, joita oli neljänä päivänä, ja niissä tehtiin 60 miestyötuntia. Talkoissa mm. kunnostettiin päärakennuksen katto ja hoidettiin piha-aluetta. Harrastus- ja virkistystoiminta Hietasaaren maja on ollut virkistystoiminnan keskipisteenä. Kasvimaa ja marjapensaat olivat käytössä. Tikanheittokisa oli käynnissä koko kesän.

12 Yhdistyksemme soittajat ovat tänäkin vuonna osallistuneet palvelutaloissa yhteislaulutilaisuuksien säestyksiin viitisenkymmentä kertaa. Kaksi jäsentä osallistui keskusliiton järjestämälle kuntoviikolle Lohjan Päiväkummussa Käytiin tutustumassa Oritkarin satamassa kesäkuussa vierailleeseen maailman suurimpaan purjelaivaan Sedov. Se on v valmistunut nelimastoinen parkki, pituudeltaan 117,5 metriä ja pystyy ottamaan 320 EL-MERI hengen miehistön. Se toimii Murmanskin valtiollisen teknisen yliopiston koululaivana. Tapahtumassa oli n kävijää ja laivan sisätiloihin päästäkseen oli tuntien jonotus. Teatterinäytökseen Muutaman huijarin tähden Toppilan möljällä 29.7 osallistui joukolla 20 jäsentä. Oulun seudun kuvataiteilijat kävivät vierailulla majallamme kesäkuisena viikonloppuna. Vastavuoroisesti vierailtiin heidän järjestämässään näyt telyssä Pohjankartanossa. Kesäpaikastamme oli runsaasti kuvia. Oulun eläkeläistyön neuvottelukunnan järjestämään, kaikkien eläkeläisjärjestöjen syysjuhlaan Pohjankartanossa osallistui puolikymmentä jäsentä. Joulukuussa vietettiin pikkujoulua Hietasaaren majalla jouluisella ohjelmalla, johon kuului mm. torttukahvit, joululaulua hanurien säestyksellä ja joulupukin arpajaiset. Helsingissä ei muutoksia Helsingin Seudun merieläkeläiset r.y:n 36 vuosikokous pidettiin yhdistyksen kerhotilassa Halsuantiellä. Kokoukseen osallistui 22 yhdistyksen jäsentä huonosta kelistä huolimatta. Kokouksen puheenjohtajaksi suostui jälleen Timo Nenonen joka kokemuksellaan johti vakaasti kokousta. Kokous käsitteli sääntöjen mukaisesta menneen vuoden toimintaa ja hyväksyi hallituksen toimintakertomuksen ilman suurempia huomautuksia. Yhdistyksen toimintahan on vuosien varrella saavuttanut vakaan suunnan jäsenistön toivomusten pohjalta. Taloudellisesti yhdistys oli tullut hyvin toimeen, vaikka keväällä 2010 oli juhlittu kalliisti yhdistyksen 35 vuotistaivalta. Tähän oli menneinä vuosina varauduttu ja käyttämällä 2 000,00 euroa juhlarahastosta jäi vielä pieni ylijäämä 68,22 euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat hieman yli ,00 euroa jota katettiin osallistumismaksuilla, jäsenmaksuilla ja avustuksilla. Myös tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti ja toivottiin, että myös kuluva vuosi menisi yhtä hyvin ja hyväksyttiin talousarvio. Toimintasuunnitelma esitettiin ja todettiin hyväksi. Joulumyyjäisissä 12,12,2010 oli tungosta ja ja tunnelma iloinen. Kauppa kävi hyvin ja esimerkiksi kaikki leivontatuotteet myytiin loppuun. Tuloilla pystyttiin rahoittamaan osan jouluristeilystä. Vaaleissa ei tapahtunut mitään yllätyksiä vaan koko johto valittiin uudelleen. Tämän vuoden johtokunta on seuraava: Puheenjohtaja Pentti Ojanen Varapuheenjohtaja Robert Herdin Johtokunnan jäsenet: Anja Jalonen, Unto Toivanen, Riitta Grön, Timo Nenonen ja Jorma Tiirinki Varajäsenet: Kirsti Videman, Veikko Härmä ja Tapio Nurminen Toiminnantarkastajat: Heino Kovanen ja Anton Sjöholm Varalle: Keijo Tikka ja Eija Varja Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeriksi Robert Herdin, rahastonhoitajaksi Eino Ketolainen ja matkavastaavaksi Tapio Nurminen. R. Herdin hoitaa myös yhdistyksen kirjanpidon. 12

13 Kuntoviikkolaiset kotiinlähdössä Merieläkeläisten kuntoviikko Pirita Top Spassa Merieläkeläisten kuntoloman kohde oli tänä keväänä Pirita Top Spa joka on Tallinnan suurin kylpylä jonne lähdimme sunnuntaina 3 huhtikuuta. Se on vuonna 1980 rakennettu Moskovan olympialaisten purjehduskilpailuja varten ja ulkomuodoltaan muistuttaakin katamaraania. Arvostettuna arkkitehtuurikohteena se kuuluu museoviraston suojelukohteisiin. Kylpylää on vuosien varrella entisöity vastaamaan paremmin nykyaikaisen terveyskylpylän vaatimuksia, vaikka se onkin suojelukohteena ollut haasteellista. Hotelliin on myös hiljattain valmistunut uusi Wellness-osasto, jossa asiakas saa nauttia uusimmista hoidoista. Matkaan lähti 20 merieläkeläistä joista kolme oli Turusta, yksi Kymenlaaksosta, yksi Kemistä ja kaksi Oulusta sekä loput Helsingistä. Matkat suoritettiin ms Star aluksella. Perillä Tallinnassa oli bussikuljetus suoraan hotelliin. Hotelli sijaitsee merenrannalla Pirita-joen suulla lyhyen matkan päässä Tallinnan keskustasta. Piritanjoen jokilaaksoon on rakennettu valaistut kävely- ja hiihtopolut ja molemmin puolin Piritanjokea on myös Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan alueita. Lähellä kylpylää sijaitsee myös Piritan luostarin rauniot, joiden alueella järjestetään ulkoilmakonsertteja. Hotellista on hyvät bussiyhteydet Tallinnan keskustaan. Yli 65-vuotiaat ulkomaalaiset saavatkin matkustaa ilmaiseksi Tallinnan alueen busseissa. Taksimatka maksoi noin kahdeksan euroa per suunta. Pirita Top Spa hotelli on rakennettu 1980, mutta sitä on peruskorjattu vuosina 1999 ja Hotellissa on 3 majoituskerrosta, joissa on yhteensä 267 huonetta. Ainoastaan toisen kerroksen huoneisiin pääsee hissillä, muihin majoituskerroksiin kuljetaan toisen kerroksen kautta portaita pitkin. Huoneet on jaettu kahteen luokkaa sijaintinsa mukaan: Marine-luokassa on 129 huonetta merinäköalalla ja Spa-luokassa on 138 huonetta, joista avautuu näkymä vehreään puistoon. Spa-luokan huoneet on remontoitu ja kaikissa on laminaattilattia, joten ne sopivat myös allergikoille. Kaikilla hotellin asiakkailla on vapaa pääsy uima-allas- ja saunaosastolle. Kuntoviikkolaisten huoneet sijaitsivat merenpuolella joissa oli mahdollisuus seurata Tallinnan sataman sekä Suomenlahden vilkasta laivaliikennettä. Hoidot ja palvelut olivat hyviä sekä ruoka jota oli vähän turhankin usein tarjolla ja riittävästi joten nälkä ei todellakaan päässyt yllättämään. Pirita Top Spa kylpylä tarjoaa laajan valikoiman uusia japerinteisiä hoitoja. Urheilukeskuksessa on 25 metrin allas, 2 saunaa ja höyrysauna. Lisäksi kylpylässä on urheiluhalli, maksullinen kuntosali ja infrapunasauna. Pakettiin sisältyvien hoitojen määrä oli sopiva. Niiden lisäksi oli ostettavissa lukuisia muita terveyshoitoja kaikkien makuun. Hotellikuoleman uhatessa oli helppo lähteä ostoksille Tallinnaan tai lähikauppaan tai muuten vain kävelylle. Matkakassaa pysty lihottamaan tai laihduttamaan hotelissa sijaitsevassa kasinossa, yksikätisien rosvojen kanssa. Aulassa sijaitsi myös myymälä, optikkoliike ja apteekki. Huvittavaa oli että myymälästä sai suomalaiset Iltalehdet jotka olivat edellispäiväsiä. Maanantaina sekä keskiviikkona oli yläkerroksen ravintolatiloissa illanviettoa karaokelaiteineen sekä erilaisia seurapelejä sekä tanssia karaoken tahdissa. Kynttiläillalliselle oli mahdollisuudet näköalaravintolassa josta oli upeat näkymät. Torstaina palasimme takaisin Helsinkiin ainakin oman kokemuksen perustella levänneenä rentoutuneena ja uskoisin muiden osallistujien yhtyvän tähän. Tapio Nurminen 13

14 Pisan kalteva torni Viisikymmentä luvun alkupuolella olin nuorena sähkömiehenä ms Österbotten nimisessä laivassa. Oltiin lastattu propsia Vaasassa ja valtavalla kansilastilla lähdettiin Välimerelle. Moni ehkä on ollut mukana propsien lastaamisessa, mutta pari sanaa lastausmenetelmästä. Laivan viereen hinattiin iso lautta täynnä propseja. Laivan ulkosivulle oli rikattu lautta missä oli noin parin kuution teline minne propsit vedettiin lautasta ja ympäröitiin vaijereilla joilla taakka sitten nostettiin ruumaan. Miehet seisoivat lautalla jääkylmässä vedessä vedenpitävissä varusteissaan ja tekivät tätä raskasta työtä koko päivän. Jos oli kiirettä laivan uloslähdön kanssa he tekivät vielä ylityötä. Lautalla oli lastaustelineen kummallakin puolella lankut pelastusteinä, minne miehet aina juoksivat kun taakkaa ruvettiin nostamaan suojaan valuvalta vedeltä ja mahdollisilta putoavilta propseilta. Vähintään viikko meni ennen kuin laiva oli valmiiksi lastattu ja silloin oli kannella myös propseja kolmen metrin korkeuteen. Lasti surrattiin sitten täkkäreitten toimesta vaijerilla ja vanttiruuveilla ettei lasti matkalla menisi yli laidan. Laivan kulku suurella kansilastilla oli rauhallinen ja keinuminen hidasta verrattuna johonkin sementti- tai rautalastiin. Matka Välimerelle ja La Spezian satamaan kesti pari viikkoa, koska laivan huippunopeus oli jossakin 8 solmun paikkeilla, ellei ollut kova vastatuuli jolloin jäätiin melkein paikalleen. Päästiin kuitenkin perille ja lastin purkaus lähti käyntiin ja tulisi kestämään lähes pari viikkoa, koska italialaiset satamamiehet vihasivat meidän jääkylmiä ja liukkaita propseja. Purkauksen aikana oli viikonloppu jolloin oltiin vapaita ja myös purkaustyö pysähdyksissä. Jollekin syntyi idea, että lähdetään katsomaan Pisaan kaltevaa tornia. Minun lisäksi oli mukana sähköttäjä, pursimies joku konemestari ja perämies ja lähdettiin rautatieasemalle ja saatiin liput Pisaan. Muut olivat kotiutuneet lähimpään rantabaariin eivätkä olleet kiinnostuneita matkailusta vaan seurustelivat mieluummin italiaintyttöjen kanssa. Saavuttuamme Pisaan hyppäsimme taksiin ja pyysimme ajamaan kaltevalle Tornille. Saavuimme isolle aukiolle missä oli valtava harmaa kirkko ja sen takana torni, josta oli niin paljon puhuttu. Ja olihan se kallellaan. Kävimme tornissa ja taisi joku olla niin innostunut, että kipusi tornin huipulle. Me muut olimme välillä kaljalla koska kurkut alkoivat kuivua lämmössä. Tutustuimme myös Ihmiden Aukioon ja siellä olevaan Pyhän Marian Assuntan tuomiokirkkoon ja Battistero kastekappeliin. Aika kului ja oli taas aika palata Las Speziaan ja laivalle. Ei muuta kuin asemalle ja junalla takaisin kerskumaan muille matkastamme. Aika mene eteenpäin ja jäin eläkkeelle ja eräänä päivänä tarjoutui mahdollisuus tehdä edullinen viikonloppumatka Pisaan ja muihin Toscanan nähtävyyksiin. Koska kalteva Torni oli jäänyt jollakin tavalla mieleen ihmeellisenä asiana tartuttiin vaimoni kanssa tilaisuuteen ja osallistuimme matkaan, joka sitten tehtiin huhtikuun alussa. Ja siellä Pisassa seisoin jälleen Ihmeiden Aukiolla 58 vuotta myöhemmin ja totesin, että onhan torni edelleen kallellaan vaikka joku suomalainen rakennusmies tv mainoksessa 14 oli sen oikaissut. Suurin ero oli rakennuksissa, jotka kaikki loistivat puhtaan valkoisina marmorissa eikä harmahtavina niin kuin viisikymmentä vuotta sitten. Annan tässä seuraavassa tiedot Pisan kaltevan tornin vaiheista joita olen kerännyt Internetistä: Vuonna 1173 Pisan kaupunkiin alettiin rakentaa tuomiokirkon uutta kellotornia. Buchetin tuomiokirkko oli aikansa komeimpia rakennuksia. Kun paavi Gelasius II vuonna 1118 vihki kirkon, se oli suurempi kuin Rooman Pietarinkirkko ja Konstantinopolin Haga Sofia. Kirkko oli Pisan silmäterä, jota ihailtiin kaikkialla maailmassa. Ainoa mikä vielä puuttui oli kellotorni kuoli Pisassa asunut leski ja jätti perinnöksi 60 kultarahaa kellotornin rakentamiseksi. Kellotornin suunnittelijasta ei jäänyt merkintöjä, vaikka arkkitehdeillä oli tuolloin tapana kaivertaa nimensä suunnittelemansa rakennuksen seinään. Kaupungin isännät ovat ehkä nolostuksissaan hävittäneet kaiken suunnittelijaan viittaavan. Pisan tornin rakennustyöt alkoivat 9 elokuuta koko aukio oli perustettu suomaalle ja oli erityisen pehmeä ja arvaamaton. Rakennettaessa tuomiokirkon oli tämä otettu huomioon ja kirkolle oli rakennettu erityisen vahvan perustuksen. Kellotornin suunnittelija ei ollut aivan yhtä huolellinen vaikka hän tiesi, että pyöreä muoto jakoi painon tasaisemmin kun taas nelikulmaisessa rakennuksessa paino rasitti eniten nurkkia. Lisäksi kahdeksankerroksisen tornin alimpaa kerrosta kiersivät tukevat pylväät, jotka kannattivat ylempien kerrosten valtavaa painoa. Rakennuksen perustaa varten kaivettiin kolmen metrin syvyinen kuoppa, johon valettiin kovettuva kiviseosta. Perusta annettiin asettua kolme kuukautta ennen kuin rakennustyöt aloitettiin. Kun ensimmäisen kerroksen pylväät olivat paikoillaan, huomattiin, että torni kallistui hieman, mutta vähäinen

15 Pisan tuomiokirkko ja taustalla kastekappeli vinous ei pettävään maaperään tottuneita pisalaisia paljon hetkahtanut. Arkkitehti rakensi luottavaisesti kallistuksen vastaiselle puolelle raskaamman ulokkeen, jollaisilla oli ennenkin onnistuneesti tasapainotettu huteria ja vinojen rakennuksien kallistusongelmia rakennustöiden puolivälissä työt kuitenkin keskeytettiin. Syy saattoi olla tornin odotettua voimakkaampi kallistuminen ja torni jätettiin asettumaan vakaammin maaperään. Työt olivat pysähdyksissä melkein sata vuotta Rakennustyöt jatkettiin ja kellot tilattiin valimosta. Seuraavat kolme kerrosta valmistuivat kahdessa vuodessa Vain kahdeksas eli viimeinen kerros kelloineen puuttui, kun rakennustyöt jälleen kerran keskeytettiin, luultavasti jälleen kallistumisen lisääntymisen johdosta Tältä vuodelta on fresko missä torni kuvattiin valmiina kahdeksine kerroksineen ja kelloineen sekä entistäkin vinompana. Tämän tarkempaa tietoa ei valmistumisesta ole mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa tornin kallistuma. Tornin huipulla kallistuma oli 3,80 metriä juuresta mitattuna. Pisan asukkaita ilmeinen rakennusvirhe nolostutti, eikä siitä haluttu puhua ääneen todettiin, että kaltevuus lisääntyi kun paikallinen professori teki kaivauksia tornin perustan ympärillä, jolloin perusta vajosi entisestään mittauksessa kallistuma oli 4,02 metriä asiantuntijaryhmän mukaan määräsi Mussolini ruiskuttamaan sementtiä tornin perustaan sen suorittamiseksi. Tornista tuli kuitenkin entistä epävakaampi ja se kallistui ensin etelään, sitten pohjoiseen ja itään, kunnes se lopulta asettui entiseen asentoonsa liittoutuneet pudottivat tonneittain pommeja saksalaisten asemiin Pisassa. Ihme kyllä, yksikään pommi ei osunut kirkkoon eikä kellotorniin. 15 Myöhemmin samana vuonna Yhdysvaltojen miehitysjoukot suuntasivat kaksi patteristo 155 millin tykkejä valmiuteen niin, että Pisan torni oli suoraan ampumalinjalla. Yhdysvaltalaiset olivat vakuuttuneita, että saksalaiset käyttivät tornia tähystystornina, sillä saksalaisten kranaatteja satoi liittoutuneiden asemiin niin pettämättömällä tarkkuudella. Nuori amerikkalaiskersantti sai tehtäväksi hiipiä salaa tornille ottamaan selvää tilanteesta. Tornin kohtalo oli hänen käsissään, ja hän olisi yhdellä sanalla saanut amerikkalaiset ampumaan tornin tuusannuskaksi. Hän ei kuitenkaan nähnyt saksalaisia ja päätti, että torni on säästettävä, joten se seisoo ihmeiden aukiolla tänäkin päivänä Italian hallitus pyysi apua tornin kaatumisen estämiseksi, mutta alkuperäinen kallistuma olisi säilytettävä koska kalteva torni oli tärkeä Pisan turismiteollisuudelle. Ryhmä joka koostui kansainvälisesti kootuista insinööreistä, matemaatikoista ja historioitsijoista kokoontuivat Azoreille pohtimaan tasapainottamismenetelmiä. Ehdotettiin mm. lisätä kallistuksen vastapuolelle 800 tonnia lyijyä vastapainoksi julistettiin koko Ihmeiden Aukio rakennuksineen maailman perintökohteeksi kahden vuosikymmenen tasapainottamistutkimusten jälkeen torni suljettiin yleisöltä. Kirkonkellot laskettiin alas maahan ja vaijereita kiinnitettiin tornin ympäri ja ankkuroitiin satojen metrien päähän tornista. Maata poistettiin 38 kuutiometriä perustuksesta ja näin saatiin torni oikenemaan 45 senttimetriä, eli palautettu vuoden 1838 asentoon torni avattiin jälleen yleisölle ja julistettiin, että torni seisoo vakaana vielä 300 vuotta poistettiin jälleen 70 kuutiometriä maata ja insinöörit julistivat, että ensimmäisen kerran tornin historiassa kallistuminen on onnistuttu pysäyttämään. He taas lupasivat tornin seisovan vankkana 200 vuotta. Faktaa: Tornin korkeus maasta 55,86 metriä. Ulkohalkaisija 15,48 metriä. Seinän paksuus alhaalla 2,4 metriä. Paino tonnia. 7 kirkonkelloa vuosilta Askelmia huipulle on 296. Robert Herdin

16 Robert Herdin 80 v. Kevätmyyjäiset järjesti Helsingin Seudun Merieläkeläiset perinteiset kevätmyyjäiset. Tarjolla oli kirpputori, leivontatuotteita, arpajaiset ja kahvia pullan kera. Myyjäiset sattuivat samalle päivälle kuin vaalipäivä, tämä ehkä rokotti hieman kävijämäärää. Kevätilma oli mitä parhain eikä se ainakaan ollut esteenä. Leivontatuotteita oli leivottu kiitettävä määrä ja tästä suuri kiitos kaikille ahkerille leipureille. Arpajaisiin oli saatu Eikan avustuksella suuri määrä voittoja joten vähintään joka toinen arpa voitti. Myyjäisten tuotolla rahoitetaan yhdistyksen tekemiä retkiä jotka suuntautuvat keväällä Kouvolaan ja syksyllä Kemiöön ja Hiittisiin. Kiitos kaikille avustajille. Helsingin Seudun Merimieseläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja ja Keskusliiton entinen puheenjohtaja Robert Herdin täytti 80 vuotta Merkkipäivän hän vietti kotona omaisten ja hyvien ystävien kanssa. Nuoruudessaan Robert oli 10 vuotta sähkömiehenä merellä eri yhtiöiden laivoissa. Pisimmän työsaran hän teki Suomen Merimies-Unionissa toimien siellä eri tehtävissä. Esitämme kiitoksemme Merimieseläkekassalle ja muille tukijoillemme tämän lehden aikaansaamisesta Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry Puheenjohtaja Tapio Nurminen C/O Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Halsuantie Helsinki, Puhelin Sähköposti: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Pentti Ojanen Halsuantie 5-7, Helsinki Puhelin Sähköposti: Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Tuula Valjus Ruukinkatu 3 B Kotka Kotipuh , Sähköposti: Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Puheenjohtaja Pekka Teräväinen Rostockinkatu 2 D, Turku Puhelin: Sähköposti: Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Veikko Malmi Vanha Vaasankatu 16 H Vaasa Puhelin Oulun Seudun Merieläkeiäiset ry Puheenjohtaja Pentti Vähävihu Valtatie 50 as. 21, Oulu Kotipuh Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Erkki Täikkö Kaakamo Kotipuh Matkat Tapio Nurminen Kuusmiehenpolku 4 C 6, Helsinki Puhelin Sähköposti: Lehden tekivät: Taitto Word ohjelmalla Robert Herdin. Paino: Pekan Pikapaino, Espoo Julkaisija: Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry. 16

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua

30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua 30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua Piristyspartio on palannut, mutta tällä kertaa vanhusten kanssa häärivät aivan uudet kasvot! Maanantaina päiväkeskukselle kokoontui kaksi ryhmää, eli kesäkuun ryhmä perehdytti

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Asteriski ry Pöytäkirja Sivu 1 Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Aika 26.2.2013 Paikka Asteriski ry:n toimisto, ICT-talo Läsnä Pauliina Anttila (Poistui kohdassa 12) Toni Hämäläinen Toni Haikkari

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN Oli perjantai 24.4.2010 ja New Yorkin pörssikurssit nousivat korkeimmilleen 19 kuukauteen. Maailmalla ja Euroopassa näkyi orastavia merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vastaavaa

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot