Lausunto Jaakko Hupasen valituksen johdosta, lausuntopyyntö dnro 01879/16. Jaakko Hupanen (jäljempänä myös Viranhaltija )

Transkriptio

1 1(14) HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto Jaakko Hupasen valituksen johdosta, lausuntopyyntö dnro 01879/16 VALITTAJA Jaakko Hupanen (jäljempänä myös Viranhaltija ) VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE VASTAPUOLI VT Tuomas Oksanen Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu Helsinki tuomas.oksanen@ilry.fi Lempäälän kunta (jäljempänä myös Kunta ja Työnantaja ) VASTAPUOLEN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE AA Marita Iskala (ent. Tapola) Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Erottajankatu 19 A Helsinki puh marita.iskala@hankintajuristit.fi VAATIMUKSET Lempäälän kunta pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus: 1. hylkää Jaakko Hupasen valituksen kokonaisuudessaan; ja

2 2(14) PERUSTEET Asian tausta 2. velvoittaa valittajan korvamaan Lempäälän kunnalle asiassa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavilla. Lempäälän kunta varaa tilaisuuden esittää lopullisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ennen hallintooikeuden ratkaisun antamista. Lempäälän kunnan teknisessä toimessa on käynnistetty loppuvuodesta 2015 sisäinen tarkastus, jonka yhteydessä on selvinnyt, että Kunnan tekninen johtaja Jaakko Hupanen omistaa JHKAKS -nimisen osakeyhtiön osakkeista 60 prosenttia ja toimii yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä. Loput yhtiön osakkeista omistaa Hupasen poika, Joonas Hupanen, joka toimii yhtiön toimitusjohtajana. Kunnan sisäisessä tarkastuksessa on lisäksi käynyt ilmi, että JHKAKS Oy toimii Lempäälän kunnan hankkeissa Hankerakennus Oy:n alihankkijana tuottaen mittauskonsulttipalveluja Lempäälän Marjamäen alueen esirakentamista koskevassa urakassa. Kunta on lisäksi pyytänyt tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:tä laatimaan selvityksen koskien sisäisen tarkastuksen yhteydessä esiin nousseita Hupasen sivutoimeen ja esteellisyyteen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Raportti on valmistunut Ennen kuin Viranhaltijaa on kesäkuussa 2016 kuultu seikoista, joiden nojalla hänen irtisanomistaan on harkittu, kunnanjohtaja Heidi Rämö on osoittanut Viranhaltijalle kaksi kirjallista selvityspyyntöä ja (lausunnon liitteenä 15). Selvityspyynnöt ovat koskeneet sivutoimen harjoittamista ja Viranhaltijan sidonnaisuutta JHKAKS Oy:ssä. Viranhaltija on toimittanut kirjalliset selvityksensä ja (lausunnon liitteenä 15). Lempäälän kunnan kunnanhallitus on tekemällä päätöksellään 196 irtisanonut Viranhaltijan teknisen johtajan virasta viranhaltijalain 35 :n nojalla. Viranhaltijalle on annettu henkilökohtaisesti tiedoksi irtisanomisilmoitus Viranhaltija on tehnyt päivätyn oikaisuvaatimuksen virkasuhteensa irtisanomisen johdosta. Lempäälän kunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen tekemällään päätöksellä Viranhaltijan väitteiden oikeudellinen arviointi 1.1 Päätöksen perusteleminen

3 3(14) Hallintolain 45 :n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Hallintolain esitöiden (HE 72/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 45 :n 1 momentin osalta, että asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voitaisiin mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Lisäksi perusteluissa olisi mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu. Korkein hallinto-oikeus on virkasuhteen purkamista koskevassa ratkaisussaan KHO:2014:103 todennut, että eri menettelyvaiheissa (kutsu kuulemistilaisuuteen, kuuleminen ja päätöksenteko) on riittävää kuvata purkamisen perustetta sellaisella tavalla ja tasolla, että työnantajan perusteltu tyytymättömyys ja purkamisen perusteen lähtökohtainen hyväksyttävyys käyvät selville. Purkamiseen liittyvässä menettelyssä käytetyt ja syntyvät asiakirjat muodostavat kokonaisuuden siten, että varsinaisessa päätöksenteossa voidaan viranhaltijan oikeusturvaa vaarantamatta viitata ja tukeutua aiemmassa kuulemisessa saatuun selvitykseen selostamatta sitä päätöksessä tarkasti uudelleen. Viranhaltijalle on toimitettu kutsu viranhaltijalain 43 :ssä tarkoitettuun kuulemistilaisuuteen , jossa kutsussa on ollut liitteenä Deloitte Oy:n laatima kattava selvitys (lausunnon liitteenä 9) koskien Kunnan sisäisen tarkastuksen yhteydessä esiin nousseita Viranhaltijan sivutoimeen ja esteellisyyteen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Kutsussa todetuin tavoin sisäisessä tarkastuksessa on selvinnyt, että Viranhaltija ei ole tehnyt sivutoimiilmoitusta eikä hakenut sivutoimilupaa toiminnallensa JHKAKS Oy:ssä. Lisäksi kutsussa on todettu sisäisessä tarkastuksessa selvinneen, että JHKAKS Oy on toiminut Hankerakennus Oy:n alihankkijana lukuisissa lisätöissä Marjamäen alueen esirakentamista koskevissa urakoissa ja Viranhaltijan toimineen puheenjohtajana työmaakokouksissa, joita koskevista työmaakokouspöytäkirjoista ei ole käynyt ilmi, että hän olisi jäävännyt itseään käsiteltäessä mm. lisätöiden hyväksymistä. Kutsussa kuulemistilaisuuteen Kunta on muun ohella ilmoittanut harkitsevansa virkasuhteen irtisanomista viranhaltijalain 35 :n nojalla kyseisestä selvityksestä ja kuulemiskutsusta ilmenevien seikkojen johdosta. Kunta on järjestänyt Viranhaltijalle toisen viranhaltijalain 43 :ssä tarkoitetun kuulemistilaisuuden , johon tilaisuuteen Viranhaltija on kutsuttu Kutsussa toiseen kuulemistilaisuuteen on kirjattu kaikki ne perusteet, joiden nojalla Kunta on ilmoittanut harkitsevansa Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomista. Kutsussa on todettu Viranhaltijan osallistuneen Marjamäen alueen hankkeen hankintamenettelyn valmisteluun, esitelleen urakoitsijavalinnan sekä osallistunut lisätöiden tilaamista koskevaan päätöksentekoon, vaikkei hän esteellisyyssäännösten nojalla olisi edes ollut oikeutettu olemaan paikalla asioita käsiteltäessä. Viranhaltijan on lisäksi todettu laiminlyöneen tehdä kirjallinen

4 4(14) sivutoimi-ilmoitus. Viranhaltijalle toimitetussa irtisanomisilmoituksessa irtisanominen on perusteltu kuulemiskutsuista ilmenevin perustein. Viranhaltijaa on kuultu irtisanomisen perusteena olleista seikoista (kello ) ja toisen kerran ( ), joissa molemmissa tilaisuuksissa Viranhaltija on käyttänyt lainoppinutta avustajaa. Kuulemistilaisuuksissa Viranhaltijalla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä kaikista kuulemiskutsuista ilmenevistä seikoista, joiden nojalla Kunta on ilmoittanut harkitsevansa virkasuhteen irtisanomista, ja antaa oma selvityksensä kaikista kuulemiskutsuihin kirjatuista perusteista. Koska Viranhaltija ei ole kuulemistilaisuuksissa eikä antamissaan kirjallisissa vastineissa ja pystynyt esittämään selvitystä siitä, ettei hän olisi menetellyt viranhaltijalain 17 :n ja 18 :n ja hallintolain 27 :n ja 28 :n vastaisesti, Kunta on irtisanonut Viranhaltijan virkasuhteen. Kunnanhallituksen päätöksestä ilmenevin tavoin Viranhaltija on irtisanottu teknisen johtajan virasta, koska hän on toiminnallaan rikkonut ja laiminlyönyt vakavalla tavalla kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 17 :n ja 18 :n mukaisia virkasuhteestaan johtuvia velvollisuuksiaan ja hallintolain 27 :n ja 28 :n säännöksiä ja siten toiminnallaan kyseenalaistanut Kunnan toiminnan laillisuuden. Lisäksi Viranhaltija on pitkään jatkuneella epärehellisellä toiminnallaan aiheuttanut vakavan ja pysyvän luottamuspulan Kunnan ja Viranhaltijan välille. Kunta on edellä mainitussa päätöksessään viitannut Viranhaltijalle ja toimitettuihin kuulemiskutsuihin, joissa on yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi selvitetty kaikki irtisanomisen perusteena olleet seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä sovelletut säännökset. Irtisanominen on siis tehty ainoastaan kuulemiskutsuista ilmenevin perustein. Edellä selostetun mukaisesti Kunta on irtisanomista koskevassa päätöksessään tuonut esiin kaikki irtisanomisen perusteena olleet seikat ja asianmukaisesti voinut viitata kuulemiskutsuissa esitettyyn, eikä virkasuhteen irtisanomisen perusteet ole siten myöskään jääneet Viranhaltijalle hänen oikeusturvaansa vaarantavalla tavalla miltään osin epäselviksi. Viranhaltija on asiaa kokonaisuutena tarkastellen ja myös oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen saanut kuulemiskutsujen ja kuulemistilaisuuksien yhteydessä riittävästi tietoa niistä perusteista, jotka ovat sittemmin johtaneet hänen irtisanomiseensa. Lisäksi Viranhaltijaa on kuultu irtisanomisen perusteista kahdesti. Viranhaltijan ja Kunnalle toimittamat kirjalliset selvitykset on annettu tiedoksi kunnanhallituksen jäsenille ja luettu ääneen kunnanhallituksen kokouksissa ja Kunnanhallituksella on päätöksentekonsa tueksi ollut tiedossaan riittävät tiedot ja Viranhaltijan kanta ja selvitykset irtisanomisensa perusteista, ja Viranhaltijan virkasuhde on irtisanottu

5 5(14) kunnanhallituksen harkinnan tuloksena. Kunnanhallitus on päättänyt irtisanoa Viranhaltijan virkasuhteen kuulemiskutsuista ja irtisanomisilmoituksesta ilmenevin perustein eikä irtisanomisen perusteena ole ollut muita seikkoja. 1.2 Viranhaltijan kuuleminen Hallintolain 34 :n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 43 :n mukaan ennen irtisanomista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä. Kunta on edellä todetun mukaisesti järjestänyt Viranhaltijan virkasuhteen mahdollisen irtisanomisen johdosta kaksi kuulemistilaisuutta (kello ) ja ( ), joista on laadittu pöytäkirjat. Kyseisistä pöytäkirjoista käy ilmi, että Viranhaltijan laatimat vastineet on luettu kuulemistilaisuuksissa ääneen ja että kuulemistilaisuuksissa on keskusteltu kuulemiskutsuissa mainituista asioista. Kunnanhallituksen päätöksestä ilmenevin tavoin irtisanomisen perusteena ei ole käytetty, eikä asian ratkaisuun ole vaikuttaneet mitkään muut seikat eikä selvitykset, kuin mihin Viranhaltijalle toimitetuissa kuulemiskutsuissa on vedottu. Kuten todettua, kuulemiskutsut on toimitettu Viranhaltijalle ja sekä vielä irtisanomisilmoituksen liitteenä ja niissä on hyvin yksityiskohtaisesti perusteltu kaikki irtisanomisen perusteena käytetyt seikat. Irtisanomisen perusteena ei ole vedottu Viitasaaren sähköpostiviestistä eikä Viranhaltijan alaisena asti toimineen Levonmaan sähköpostiviestistä ilmeneviin seikkoihin eikä myöskään Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:n työoikeudelliseen selvitykseen. Valittajan valituksessaan viittaama KHO:n ratkaisu T 2529 ei sovellu nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Kyseisessä päätöksessä katsottiin, että viranhaltijan kuuleminen ei täyttänyt kuntalain 25 :ssä eikä hallintolain 34 :n 1 momentissa asetettuja vaatimuksia tilanteessa, jossa valtuusto oli perustellut irtisanomispäätöstä myös sellaisilla seikoilla, jotka olivat tulleet esille vasta viranhaltijan kuulemisen jälkeen. Käsillä olevassa tapauksessa Viranhaltijaa päinvastoin on kuultu kaikista seikoista, joihin Kunta on vedonnut irtisanomisen perusteina. Kuuleminen ei näin ollen ole ollut valittajan väittämin tavoin puutteellista. Todettakoon, että kyseisessä Viitasaaren sähköpostiviestissä Viitasaari on ainoastaan vahvistanut Kunnalle keskustelleensa Viranhaltijan kanssa JHKAKS Oy:stä ja sivutoimilupahakemuksesta, mitä keskustelua koskevan väitteen Viranhaltija on ensimmäisessä vastineessaan ja ensimmäisessä

6 6(14) kuulemistilaisuudessa itse esittänyt. Näin ollen viestin, joka on koskenut Viranhaltijan ja Viitasaaren aiemmin käymää keskustelua, ei myöskään voida katsoa sisältävän mitään sellaista tietoa, josta Viranhaltijalle olisi tullut erikseen varata tilaisuus lausua, eikä kyseinen sähköpostiviesti ole vaikuttanut asian ratkaisuun. Todettakoon kuitenkin, että Viranhaltija on vastaanottanut Viitasaaren sähköpostiviestin ennen järjestettyä kuulemistilaisuutta. Viranhaltija on siten tosiasiassa voinut lausua viestin sisällöstä ennen irtisanomistaan. Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:n työoikeudellinen selvitys ei ole ollut kirjallinen selvitys, vaan asianajaja Marita Iskalan (ent. Tapolan) kunnanhallituksen kokouksessa pitämä suullinen esitys. Suullisessa esityksessä on tuotu yleisellä tasolla esille virkasuhteen irtisanomisen ja purkamisen yleiset edellytykset ja niiden välinen ero sekä asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä. Esitys on annettu kunnanjohtajan pyynnöstä kunnanhallituksen jäsenille päätöksenteon pohjaksi, ja sillä on haluttu varmistaa, että kunnanhallituksen jäsenillä on tiedossaan asian juridinen viitekehys. Kyseessä ei siten ole ollut selvitys, joka olisi tullut antaa Viranhaltijalle tiedoksi, vaan Kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet seikat ja selvitykset käyvät edellä todetuin tavoin ilmi irtisanomispäätöksen liitteenä olleista kuulemiskutsuista. Kuulemistilaisuudesta työnantajan puolelta laaditun pöytäkirjan julkinen versio on ollut kunnanhallituksen kokouspöytäkirjan ( 196) liitteenä ja siten julkisesti saatavilla Dynasty -tietopalvelusta. Näin ollen väite siitä, ettei Viranhaltija olisi lainkaan saanut tutustua laadittuun pöytäkirjaan, ei pidä paikkaansa, koska Viranhaltija on voinut tutustua ko. materiaaliin joko Kunnan julkisten verkkosivujen kautta tai vaihtoehtoisesti pyytämällä jäljennöksen pöytäkirjasta Kunnalle osoitetulla asiakirjapyynnöllä. Kuulemistilaisuuksien ja alussa Viranhaltijalle on lisäksi kerrottu, että Kunnan puolesta omaa pöytäkirjaa pitää Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy (puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä, yksi todistaja) eikä pöytäkirjaa erikseen allekirjoiteta Viranhaltijan puolelta. Viranhaltijalle on molemmissa kuulemistilaisuuksissa myös kerrottu hänen oikeudesta pitää omaa pöytäkirjaa ja tehdä omia muistiinpanoja. Viranhaltijalla on täten ollut tilaisuus toimittaa oma pöytäkirja Kunnalle ennen irtisanomispäätöksen tekoa. Kunta ei myöskään ole menetellyt hallintolain eikä viranhaltijalain säännösten vastaisesti, kun se ei ole erikseen varannut Viranhaltijalle tilaisuutta lausua pöytäkirjan sisällöstä. Pöytäkirja ei ole myöskään ollut virkasuhteen irtisanomista koskevan päätöksen perusteena, vaan ainoastaan muistiona kuulemistilaisuuden kulusta. Viranhaltija on hallintolain 34 :n mukaisesti saanut lausua mielipiteensä kaikista sellaisista seikoista, joilla on ollut vaikutusta asian ratkaisuun, ja Viranhaltijaa on kuultu virkasuhteensa päättämisen syistä viranhaltijalain 43 :n mukaisesti. Irtisanomista koskeva päätös on siten hallintolain 45 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltu. Muilla seikoilla tai selvityksillä ei ole ollut vaikutusta asian ratkaisun tai lopputuloksen kannalta.

7 7(14) Kuulemistilaisuuksista laaditut pöytäkirjat, Viranhaltijan ja Kunnalle toimittamat kirjalliset selvitykset sekä muut kuulemistilaisuuksissa esiin nousseet seikat on annettu tiedoksi kunnanhallituksen jäsenille, minkä lisäksi Viranhaltijan Kunnalle toimittamat vastineet on luettu ääneen kunnanhallituksen kokouksissa ja Kunnanhallituksella on päätöksentekonsa tueksi ollut tiedossaan riittävät tiedot sekä Viranhaltijan kanta ja selvitykset irtisanomisensa perusteista, ja Viranhaltijan virkasuhde on irtisanottu kunnanhallituksen harkinnan tuloksena. Kunta on kuulemiskutsuissa ilmoittanut viranhaltijalain 43 :n edellyttämällä tavalla kaikki ne perusteet, joiden nojalla virkasuhteen irtisanomista on harkittu. Näin on ollen valittajan väite siitä, että Kunta olisi tehnyt päätöksen ennen kuulemistilaisuuksia, koska irtisanomisen perustelut ovat olleet luettavissa kuulemiskutsuista, on kestämätön. 1.3 Virkasuhteen irtisanomisen perusteet Työnantajalla on ollut viranhaltijalaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy virkasuhteen irtisanomiselle viranhaltijalain 35 :n nojalla, koska Viranhaltija on toiminnallaan rikkonut ja laiminlyönyt vakavalla tavalla viranhaltijalain 4 luvun 17 :n ja 18 :n mukaisia virkasuhteestaan johtuvia ja virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvollisuuksiaan sekä hallintolain 27 :n ja 28 :n säännöksiä ja toimillaan aiheuttanut vakavan ja pysyvän luottamuspulan kunnan ja Viranhaltijan välille Sivutoimi-ilmoitus ja Viranhaltijan sidonnaisuus JHKAKS Oy:öön Viranhaltija on valituksessa esittänyt, että Kunnalla on ollut tietoisuus hänen sidonnaisuudestaan JHKAKS Oy:öön jo heti yrityksen perustamisesta saakka. Viranhaltija tuo valituksessaan lisäksi esille, ettei viranhaltijalaki aseta sivutoimiilmoitukselle kirjallista muotovaatimusta, ja että Viranhaltija on suullisesti tehnyt sivutoimi-ilmoituksen silloiselle kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle vuonna 2014, eikä Viitasaari kunnan edustajana ole Viranhaltijan mukaan tuolloin nähnyt estettä sivutoimelle eli toimimiselle JHKAKS Oy:n omistajana ja hallituksen jäsenenä. Tärkeimpänä virkamiehen velvollisuutena voidaan pitää virkatehtävien suorittamista virka-aikaan. Tästä johtuen virkamiehen erittäin tärkeä velvollisuus on antaa työnantajalle selvitys sivutoimista. Sivutoimella tarkoitetaan viranhaltijalain 18 :n mukaan mm. palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Halutessaan vastaanottaa sivutoimi, joka vaatii virka-ajan käyttämistä, Viranhaltijan on haettava työnantajalta hakemuksella sivutoimilupaa. Sivutoimilupa ja sivutoimi-ilmoitus on haettava ennen sivutoimen aloittamista.

8 8(14) Kunnan kirjallisen ohjeistuksen mukaan sivutoimilupahakemus ja sivutoimiilmoitus ovat kummatkin tehtävä kirjallisina. Kyseinen ohjeistus on liitetty sivutoimilupahakemus- ja sivutoimi-ilmoituslomakkeeseen ja siten se on myös Viranhaltijan sivutoimilupahakemuksen liitteenä (lausunnon liitteenä 6). Kunnan ohjeistukset ovat Viranhaltijalle kuuluvia velvollisuuksia, joita on noudatettava. Viranhaltija on viitannut valituksessa vastineissaan ja esitettyyn. Vastineessa Viranhaltija vetoaa päivättyyn sivutoimilupahakemukseen ja toteaa, että Viranhaltija ja Viitasaari ovat vuonna 2014 keskustelleet suullisesti vuonna 2011 tehdystä sivutoimilupahakemuksesta ja että Viitasaari on ilmoittanut hänelle tuolloin näkemyksenään, ettei sivutoimilupahakemuksen päivittämiselle ole ollut tarvetta. Todettakoon, että Viranhaltija on ilmoittanut sivutoimestaan päivätyssä hakemuksessa seuraavaa: Pienimuotoinen suunnittelu-, valvonta- ym. tehtävät rakennushankkeissa Lempäälän kunnan ulkopuolella Hakemuksessa on lisäksi ollut kohta, jossa on tiedusteltu voiko sivutoimi haitata päätehtävän hoitamista tai luottamusta päätehtävän hoitamiseen. Tähän kohtaan Viranhaltija on ilmoittanut ei haittaa mitenkään. Kunta toteaa, että JHKAKS Oy:n toimiala on maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu ja että yhtiö tekee erilaisia mittauskonsultointipalveluita mm. Lempäälän kunnan omissa hankkeissa, kuten sisäisen tarkastuksen aikana on tullut esille. JHKAKS Oy:n todellinen toimiala ja toiminta Kunnan omissa hankkeissa on tullut Kunnan tietoon vasta sisäisen tarkastuksen yhteydessä ja vasta sen jälkeen, kun Viranhaltija on siirtynyt Lempäälän Kehitys Oy:n palvelukseen. Viranhaltijan Viitasaarelle suullisesti antamat tiedot eivät ole olleet siinä mielessä täydellisiä ja oikeita, että sivutoimi-ilmoitus ylipäätänsä voitaisiin katsoa edes suullisesti tehdyksi. Joka tapauksessa sivutoimi-ilmoitus on edellä todetuin tavoin Kunnan ohjeistuksen mukaan tullut tehdä kirjallisesti ja ennen sivutoimen aloittamista. Viranhaltijan on korkean asemansa ja pitkän kokemuksensa perusteella tullut olla hyvin tietoinen toimintaansa koskevista säännöksistä. Kunta katsoo Viranhaltijan menetelleen tietoisesti sivutoimi- ja esteellisyyssäännösten vastaisesti. Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että Kunnalla ei ole ollut riittävää tietoisuutta Viranhaltijan sivutoimen luonteesta ja sen vaikutuksista Kunnan toimintaan eikä Viranhaltijan voida toisaalta katsoa tehneen sivutoimi-ilmoitusta lainkaan. Viranhaltijan sidonnaisuus ja sivutoimi on tullut Kunnan tietoon valituksenalaisessa päätöksessä todetuin tavoin todellisessa laajuudessaan ja muodossaan vasta sisäisen tarkastuksen yhteydessä Esteellisyyssäännösten sekä viranhaltijan velvoitteiden rikkominen

9 9(14) Viranhaltija on valituksessa esittänyt, ettei ole millään tavalla rikkonut esteellisyyssäännöksiä teknisenä johtajana toimiessaan. Viranhaltijan mukaan JHKAKS Oy:llä ei ole ollut pysyvää sopimussuhdetta Marjamäen alueen urakoitsijan kanssa eikä hän siten ole ollut jäävi osallistumaan hankintapäätöksen esittelyyn. Viranhaltijan mukaan JHKAKS Oy on vain markkinoinut itseään pääurakoitsijalle ja onnistunut saamaan jotain tuntihinnoitteluperusteisia toimeksiantoja mittauspalveluiden toteuttamiseksi. Viranhaltijan mukaan väite, että Marjamäen urakoitsijalta hankitut lisätyöt olisivat hyödyttäneet JHKAKS Oy:tä, ei pidä paikkaansa. Kunta oudoksuu Viranhaltijan valituksessaan esiin tuomia seikkoja. Todettakoon ensinnäkin, että Viranhaltija on päivätyssä kirjallisessa vastineessaan ilmoittanut, että [liikesalaisuus] Saman asian Viranhaltija on myös kertonut kuulemistilaisuudessa pöytäkirjasta ilmenevin tavoin. Viranhaltijan vastineessaan kirjallisesti sekä kuulemistilaisuudessa suullisesti esiin tuomat asiat ovat selkeästi ristiriidassa valituksessa esitetyn kanssa. Viranhaltija on esitellyt Marjamäen alueen urakoitsijan valinnan tekniselle lautakunnalle , jonka jälkeen urakkasopimus on allekirjoitettu. Viranhaltija on siten ollut tietoinen esteellisyydestään sekä sopimussuhteestaan Marjamäen alueen urakoitsijan kanssa jo selvästi ennen urakoitsijavalinnan esittelemistä. Tästä huolimatta Viranhaltija on osallistunut asian valmisteluun, esitellyt urakoitsijavalinnan sekä osallistunut lisätöiden tilaamista koskevaan päätöksentekoon, vaikkei hän esteellisyyssäännösten nojalla olisi edes ollut oikeutettu olemaan läsnä asioita käsiteltäessä. [liikesalaisuus] Väitettä, jonka mukaan JHKAKS Oy [liikesalaisuus] Kuten edellä on todettu, [liikesalaisuus] Tästä huolimatta Viranhaltija ei ole missään vaiheessa jäävännyt itseään asioita koskevasta päätöksenteosta. Jääväyksistä olisi tullut kirjata selkeä merkintä pöytäkirjoihin. Tällaisia merkintöjä ei kuitenkaan ole tarkastuksissa pöytäkirjoista löytynyt yhtäkään. Viranhaltija on allekirjoituksellaan myöntänyt pöytäkirjat oikeiksi. Väite, jonka mukaan [liikesalaisuus] Viranhaltija on valituksessaan väittänyt, että Kunta ei ole kuulemiskutsuissa yksilöinyt ainuttakaan muutostyötilausta Marjamäen urakoitsijalta. Kunta kiinnittää hallinto-oikeuden huomion siihen, että kuulemiskutsuissa on vedottu ainoastaan lisätöiden hyväksymiseen, joiden hyväksyminen käy selkeästi ilmi Marjamäen työmaakokouspöytäkirjoista. Todettakoon, että lisätyöt ja muutostyöt eroavat toisistaan niin suoritusvelvollisuuden kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen suhteen. Lisätyöllä tarkoitetaan urakoitsijan suoritusta, joka urakkasopimuksen mukaan ei alun perin ole kuulunut hänen suoritusvelvollisuuteen, vaan on lisätty suunnitelmiin urakkasopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Muutostyöllä puolestaan tarkoitetaan

10 10(14) urakkasopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuvaa urakoitsijan suorituksen muutosta Luottamuspulan syntyminen Viranhaltija on toiminut Kunnassa erityisessä ja vastuullisessa asemassa. Viranhaltijan sidonnaisuus ja sivutoimen varsinainen luonne ja laajuus on tullut Kunnan tietoon vasta sisäisen tarkastuksen yhteydessä. Viranhaltijan epärehellinen menettely on aiheuttanut olennaisen ja pysyvän luottamuspulan Viranhaltijan ja Kunnan välille ja Viranhaltijan epärehellinen toiminta on jatkunut huomattavan pitkään. Edellä todetuin tavoin Viranhaltijalle on varattu jo ensimmäisen kerran tilaisuus antaa kirjallinen selvitys sivutoimen harjoittamisesta ja sidonnaisuudestaan JHKAKS Oy:öön, jossa selvityspyynnössä Viranhaltijaa on lisäksi pyydetty ilmoittamaan, miksi sivutoimilupahakemusta tai -ilmoitusta ei ole tehty. Viranhaltija on kirjallisessa vastineessaan ilmoittanut muun ohella, ettei hän ollut osallistunut yrityksen operatiiviseen toimintaan aikana, jolloin hän on toiminut Kunnan teknisenä johtajana. Viranhaltija ei ole kyseisen selvityspyynnön saatuaankaan tehnyt sivutoimilupailmoitusta tai sivutoimilupahakemusta. Viranhaltija on rikkonut sekä laiminlyönyt virkasuhteeseen liittyviä ja lakiin perustuvia velvoitteitaan niin olennaisella tavalla, ettei Kunnalta ole voitu kohtuudella edellyttää Viranhaltijan virkasuhteen jatkamista ja Kunnalla on ollut viranhaltijalain 35 1 momentissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomiselle. 1.4 Varoituksen antaminen Viranhaltija on väittänyt, että Kunnan olisi tullut antaa hänelle varoitus irtisanomisperusteiksi väitetyistä tosiseikoista. Virkasuhteen irtisanomisen syynä olevaa Viranhaltijan toimintaa on kokonaisuutena arvioituna pidettävä niin vakavana virkasuhteeseen liittyvänä rikkomuksena, ettei Kunnalta ole voitu kohtuudella edellyttää irtisanomista lievempien toimenpiteiden, kuten kirjallisen varoituksen, käyttämistä. Todettakoon, että Kunta on antanut Viranhaltijalle kirjallisen varoituksen (lausunnon liitteenä 11) Viranhaltijalle sopimattomasta menettelystä koskien virantoimitusvelvollisuuden laiminlyöntiä kunnanhallituksen päätösten ( 159) ja ( 312) täytäntöönpanossa. Varoituksessa on todettu julkisen vallan käyttämisessä korostuvan toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimus, ja että täytäntöönpanotoimissa käytetty menettely on oleellisesti vaarantanut näiden

11 11(14) vaatimusten toteutumisen. Edelleen varoituksessa on todettu, että mikäli viranhaltija varoituksen antamisen jälkeen vaarantaa vastaavalla tavalla Lempäälän kunnan toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden tai luotettavuuden, käyttää työnantaja irtisanomisoikeuttaan. Näin ollen kyseessä ei myöskään ole ollut ensimmäinen kerta, kun Viranhaltijan toiminta on vaarantanut Kunnan toiminnan laillisuuden ja luotettavuuden. Viranhaltijan toiminnan moitittavuutta on lisännyt se, että hän on aiemmin saamasta varoituksesta huolimatta jatkanut epärehellistä toimintaansa. 1.5 Uudelleensijoitusvelvollisuus Viranhaltija on väittänyt Kunnan rikkoneen uudelleensijoitusvelvollisuutensa, koska se ei ole ennen irtisanomista selvittänyt, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla Viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Viranhaltijalain 35 :n 5 momentin mukaan, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 4 momentissa säädettyä uudelleensijoitusvelvollisuutta tarvitse soveltaa. Kuten edellä on todettu, Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisen perusteena on niin vakava rikkomus, ettei Kunnalta kohtuudella ole voitu edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kunnalla ei siten ole ollut velvollisuutta selvittää Viranhaltijan uudelleensijoittamista vaihtoehtona irtisanomiselle. 1.6 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen Viranhaltija on väittänyt, että irtisanomisperuste olisi vanhentunut, koska irtisanomispäätös oli tehty vasta yli vuoden päästä virkavapaan alkamisesta. Viranhaltijalain 36 :n mukaan irtisanominen on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon. Kunnan teknisessä toimessa suoritettu sisäinen tarkastus on aloitettu loppuvuodesta 2015 ja Kunta on pyytänyt tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:tä laatimaan selvityksen koskien sisäisen tarkastuksen yhteydessä esiin nousseita Viranhaltijan sivutoimeen ja esteellisyyteen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Raportti on valmistunut ja kutsu ensimmäiseen kuulemistilaisuuteen on lähetetty Viranhaltijalle Näin ollen väite irtisanomisperusteen vanhentumisesta on kestämätön. Todettakoon, että Hupanen on virkavapaansa aikana toiminut Kunnan tekemän ostopalvelusopimuksen nojalla Kunnan konserniyhtiössä Lempäälän Kehitys

12 12(14) Oy:ssä, joka on vastannut Marjamäen alueen urakasta. Hupasen virkasuhde on virkavapaan aikana edelleen ollut voimassa ja siten Hupanen on kyseisenä aikana ollut velvollinen pidättäytymään toimista, jotka voivat vaarantaa viranomaistoiminnan toiminnan luotettavuuden ja siksi velvollinen sivutoimiilmoituksen tekemiseen ja esteellisyydestä ilmoittamiseen. 2 Irtisanomisen jälkeen ilmenneet uudet seikat Viranhaltijalain 18 :n mukaan viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Viranhaltijan irtisanomisen jälkeen Kunnan tietoisuuteen on kunnanjohtajalle toimitettujen sähköpostiviestien (lausunnon liitteenä 12) myötä tullut elokuussa 2016, että Viranhaltija on käyttänyt työaikaansa ja työsähköpostiaan sivutoimen harjoittamiseen ainakin vuosina 2015 ja Viranhaltija on sivutoimilupahakemuksessaan ilmoittanut, ettei sivutoimeen käytetä pääviran työaikaa poislukien yhtiöiden hallitustyöskentely. Kunta toteaa viesteistä käyvän ilmi, ettei kyseessä ole ollut hallitustyöskentely. Kyseinen Viranhaltijan irtisanomisen jälkeen Kunnan tietoisuuteen tullut Viranhaltijan toiminta osoittaa, että Viranhaltija on antanut sivutoimihakemuksessaan vääriä tietoja sivutoimensa todellisesta luonteesta tai ainakin toiminut vastoin siinä annettuja tietoja, koska hän ei ole tehnyt uutta sivutoimihakemusta. Kunta ei myöskään ole voinut käyttää oikeuttaa kieltää Viranhaltijalta sivutoimen harjoittamisen, koska Viranhaltija ei ole antanut sivutoimensa todellisesta luonteesta ja laajuudesta Kunnalle oikeita tietoja. Viranhaltijan irtisanomisen yhteydessä Kunta on lisäksi joutunut käymään läpi Viranhaltijan työhuoneen, missä yhteydessä Kunnalle kuuluvan omaisuuden joukosta on löytynyt Viranhaltijan sivutoimen harjoittamiseen liittyviä asiakirjoja (valokuvat asiakirjoista lausunnon liitteenä 13). Asiakirjoja on löytynyt vuodesta 2009 lukien, eli ajalta ennen kuin Viranhaltija on ylipäätänsä tehnyt Kunnalle minkäänlaista sivutoimilupahakemusta tai -ilmoitusta. Lisäksi asiakirjat osoittavat sivutoimea harjoitetun myös Kunnan alueella. Viranhaltija on myös kuvatulla tavalla menetellyt virkasuhteestaan johtuvien velvollisuuksien ja säännösten vastaisesti ja Kunta pyytää hallinto-oikeutta ottamaan myös kyseiset seikat huomioon asiaa ratkaistessaan. 3 Viranhaltijan pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta

13 4 Allekirjoitukset 13(14) Viranhaltija on valituksessaan esittänyt pyynnön koskien suullisen käsittelyn toimittamista. Viranhaltija ei kuitenkaan ole perustellut pyyntöään eikä esittänyt, miksi kirjallinen käsittely on asiassa riittämätön. Kunta toteaa, että suullinen käsittely on ilmeisen tarpeeton Viitasaaren kuulemiseksi, koska asiassa on Kunnan näkemyksen mukaan selvitetty, ettei Viranhaltija tosiasiassa ole tehnyt sivutoimi-ilmoitusta tai sivutoimilupahakemusta lainkaan ennen sivutoimintansa harjoittamista. Lisäksi asiassa on selvitetty, että Kunnan kirjallisen ohjeistuksen mukaan sivutoimi-ilmoitus ja sivutoimilupahakemus on tehtävä kirjallisesti. Kunta varaa tilaisuuden arvioida suullisen käsittelyn tarpeellisuutta ja nimetä kuultavia ja todistajia sekä täydentää kirjallista todistelua Viranhaltijan vastaselityksen saatuaan. Lempäälässä, 3. lokakuuta 2016 Kunnioittavasti LEMPÄÄLÄN KUNTA LAATI Marita Iskala asianajaja Helsinki Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy LIITTEET 1. Valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat: -Kunnanhallituksen pöytäkirja ( 203) liitteineen (sisältää salassa pidettävää tietoa) 2. Irtisanomisilmoitus liitteineen (sisältää salassa pidettävää tietoa) 3. Kunnanhallituksen päätös

14 14(14) 4. Kuulemiskutsut ja ja Viranhaltijan vastineet ja (sisältää salassa pidettävää tietoa) 5. Kuulemispöytäkirjat ja (sisältää salassa pidettävää tietoa) 6. Sivutoimilupahakemus Olli Viitasaaren sähköpostiviesti Tiia Levonmaan sähköpostiviesti (sisältää salassa pidettävää tietoa) 9. Deloitte Oy:n raportti (salassa pidettävä) 10. [liikesalaisuus] 11. Viranhaltijalle annettu varoitus Sähköpostikirjeenvaihto vuosina koskien Viranhaltijan sivutoimea (salassa pidettävä) 13. Valokuvia Viranhaltijan työhuoneesta löydetyistä sivutoimeen liittyvistä asiakirjoista (salassa pidettävä) 14. Työmaakokouspöytäkirjat koskien Marjamäen alueen urakkaa Selvityspyynnöt ja ja Viranhaltijan selvitykset ja