yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma

2 Sisällysluettelo JOHDANTO Maaseutualueen tavoitetila Lähtötilanne Yläkemijoen alueen maantieteellinen kuvaus Väestö- ja ikärakenne Elinkeinot ja työpaikat Kehittäminen Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Toimivat tietoliikenneyhteydet Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Asuminen, infra ja liikenneyhteydet Elinkeinotoiminta Arjen turvallisuus Vapaa-aika ja virkistys Yhteisöllisyys, osallisuus, koulutus ja kehittäminen Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen Kehittämistoimenpiteiden resursointi Ohjelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen... 25

3 JOHDANTO Ennen pyöritän kiveä edelläni, kuin vedän sitä perässäni. -Tarmo Palonen Yhteisten asioiden päätöksenteko lähellä asukkaita ja asuinaluetta Osallisuuden vahvistaminen, hyvinvointi ja elinvoimaisuuden edistäminen Mahdollisuus luoda yhdessä, ottaa kantaa tarpeisiin ja muutokseen Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikille aluelautakuntakokeilun kyläalueille: Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat. Suunnitelmat linjaavat, ohjaavat ja tukevat aluelautakuntien kehittämistyötä. Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma määrittelee kaikille aluelautakuntaalueille yhteisen tavoitetilan sekä kehittämisen keskeiset tavoitteet. Maaseutuohjelmalla on laaja yhteys maakunta- ja kaupunkitason kehittämiseen. Aluelautakuntien suunnitelmat sisältävät alueittaiset lähtötiedot, asukkaiden kehittämisehdotukset sekä yhteissuunnittelun pohjalta asetetut aluelautakuntien tavoitteet. Yläkemijoen asukastilaisuuksien ja työpajojen tuloksena kylien kehittämisen tärkeimmiksi kohteiksi nousivat palveluiden järjestämisstrategia, tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja ympäristönhoito. Aluelautakunta päätti näiden olevan Yläkemijoen kehittämissuunnitelman painopisteitä. Rovaniemen maaseutualueiden kehittämisen tulee perustua koko kaupungin arvoihin, joita ovat: Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Luovuus. Etsimme uusia tapoja toimia. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Olemme luovia ja rohkeita. Tartumme mahdollisuuksiin. Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Teemme sen tasapainoisesti ja kestävästi. Ympäristötietoisuus. Toimimme ympäristötietoisesti ja kestävästi. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. Vastuullisuus. Kaiken toimintamme lähtökohta on asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestymisen edistämisen. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tässä kehittämissuunnitelmassa Rovaniemen kaupungin arvot muuttuvat konkreettisiksi tavoitteiksi, joita lähdetään yhdessä toteuttamaan. Ideat, tavoitteet ja toimenpiteet uudet tavat parantaa Yläkemijoen asukkaiden hyvinvointia ja kylien elinvoimaa - on esitetty ja työstetty kaikille avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa. Olemme tehneet tämän suunnitelman yhdessä, luovasti ja ympäristötietoisesti. Nyt on vastuunkannon aika. Yläkemijoen aluelautakunta 3

4 1. Maaseutualueen tavoitetila 2020 Yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma toteuttaa osaltaan Rovaniemen maaseutuohjelmaa ja Rovaniemen asukkaiden ja osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Palvelukylillä järjestettyjen avointen kuulemistilaisuuksien ja nelikenttäanalyysiin kirjatut asiat on koottu maaseutualueen kehittämisen tavoitetilaksi 2020 seuraavasti: Rovaniemen maaseutualue on helposti saavutettava, peruspalvelut, toimeentulon ja monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet tarjoava asuinpaikka. Se on omatoiminen, luova ja jatkuvasti kehittyvä. Luonnonkauniissa ympäristössä on hyvä elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Rovaniemen maaseutualue on mahdollisuus kaikille. Maaseutualueen kehittämisen tavoitteet on koottu kaupungin voimassa olevista strategioista, avoimia kuulemistilaisuuksia ja nelikenttäanalyysiä hyödyntäen kahdeksi kehittämisen tavoitekokonaisuudeksi seuraavasti: Asukkaiden hyvä arki Menestyvä, monipuolinen yritystoiminta Tavoitekokonaisuuksien kehittämisen kriittisiä kärkiä ovat 1) toimivat tietoliikenneyhteydet kaikkien ulottuville sekä 2) palvelukyläalueiden väestöpohjan kasvu. Näiden kriittisten kärkien toteutuminen on edellytys onnistua Asukkaiden hyvän arjen ja Menestyvän, monipuolisen yritystoiminnan kehittämisen toimenpiteissä. Tavoitetilan 2020 sisältämien palveluiden toteutuksen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. Julkisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät työhön osallistuvilta moniammatillista osaamista. Lähde: Rovaniemen maaseutuohjelma

5 2. Lähtötilanne 2.1. Yläkemijoen alueen maantieteellinen kuvaus Yläkemijoen alue on Rovaniemen itäpuolella Kuusamoon johtavan kantatie 81 varrella. Se on yksi Rovaniemen suuralueista ja sijaitsee Rovaniemelle, Kuusamoon, Kemijärvelle sekä Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun vievien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on yhdeksän kylää, joista lähes kaikki sijaitsevat nauhana komean ja Suomen pisimmän joen, Kemijoen rantatörmällä. Yläkemijoen alue jakautuu Vanttauskosken ja Auttin seutuihin. Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala ja Juotasniemi ovat Vanttauskosken seudun kyliä ja Auttin seudun kyliin kuuluvat Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Autti on alueen talonpoikaisen asutuksen asutushistoriallinen peruskylä. Yläkemijoki on maaseutua parhaimmillaan ja luonto on alueen tärkeä voimavara. Alueella sijaitsee lukuisia järviä ja jokia sekä korkeita vaaroja ja upeita retkeily- ja luontokohteita. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys alueen elinvoimaisuudelle on huomattava. Yläkemijoen vesistöt tuottavat energiaa viidestä voimalaitoksesta. Voidaan sanoa, että alue on varsinainen voimanlähde kaikkine ominaispiirteineen. Yläkemijoen alueen asutus on pääsääntöisesti sijoittunut nauhamaisesti Kemijokea myötäillen kantatie 81:n varrelle. Auttin kylä sijaitsee 80 kilometrin päässä Rovaniemeltä. Auttin nimi on alkujaan saamen kieltä ja tarkoittaa syvää rotkoa. Kylämaisemaa hallitsevat ympäröivät vaarat sekä läpivirtaava Kemijoki jyrhämälahtineen. 5

6 Pajulammen kylä on 85 kilometriä Rovaniemeltä. Kylä on vahvaa maatalousaluetta. Valtakunnallisesti tunnettu virkistys- ja retkeilykohde Auttiköngäs sijaitsee kylässä ja tukee kylän elinvoimaisuutta. Vapaa-ajan asukkaat tuovat liikettä kyläraitille varsinkin kesäaikaan. Juotasniemen kylä sijaitsee 60 kilometriä Rovaniemen keskustasta Kuusamon tien varrella. Kylä lienee saanut nimensä joen vaikeakulkuisen kosken kulkureitistä eli juotista, joka on lähtöisin saamen kielestä. Elinkeinotoiminta kylän alueella on painottunut maa-, metsä- ja porotalouteen sekä puunjalostukseen. Juotasniemen upean kylän alueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Pekkalan kylä sijaitsee 60 kilometriä Rovaniemen keskustasta Kemijärvelle johtavan tien varrella. Kylän elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous, kalanviljely sekä konepalvelut. Alueen luontopoluista Kaihuavaarassa sijaitseva sienipolku on retkeilijän ja luonnossa kulkijan suosittu kohde. Kylän vapaa-ajan asutus on sijoittunut Kaihuajärven sekä Kaarnijärvien rannoille. Pirttikoski sijaitsee 80 km Rovaniemeltä. Vapaana virrannut Pirttikoski on valjastettu luvun lopulla. Kosken kohinan hiljennyttyä syntyi Pirttikosken kylä. Sähköenergian tuotanto, maa- ja porotalous sekä kauppapalvelut ovat kylän elinkeinoja. Vanhan voimalaitoskylän asuinalue toimii nykyään asunto-osakeyhtiönä, jossa on paikallisen väestön lisäksi myös vapaa-ajan asukkaita. Pirttikosken tunnelivoimalaitos on suosittu tutustumiskohde. Tennilän kylä sijaitsee 40 kilometriä Rovaniemeltä, josta alkaa Yläkemijoen alue. Asutus vapaaajan asukkaineen on sijoittunut molemmin puolin Kemijoen upeita rantatörmiä. Kylän elinkeinotoimintana on marjanviljely, porotalous ja luontaistuoteala. Tervakari on alueen suosittu kalastuspaikka. Vanttausjärven kylä sijaitsee alueen suurimman järven (Vanttausjärvi) rannalla, josta kaupungin keskustaan on 65 kilometriä. Vanttausjärvi on alueen suosituinta vapaa-ajanasutusaluetta. Maanrakennus ja koneurakointi, sekä talviautourheilun ohjelmapalvelut ovat kylän elinkeinoja. Kyläkeskus Kuhina tarjoaa puitteet leiri- ja järjestötoiminnalle ja erilaisille tapahtumille. Vanttauskoski sijaitsee vilkkaasti liikennöidyllä risteysalueella 50 kilometriä Rovaniemen keskustasta. Kivalon jylhät vaarat ja joki ovat maalauksellisena taustana kylämaisemalle. Vanttauskoski on Yläkemijoen palvelukyläalueen keskus. Kylällä on hyvät kunnalliset peruspalvelut, kuten alueen yhtenäinen peruskoulu, nuorisotila, neuvola sekä Info- ja palvelupiste Siula. Kylän elinvoimaisuutta lisäävät alueen vapaa-ajanasukkaat sekä matkailijat. Elinkeinotoiminta painottuu jalostukseen ja palveluihin. Viirinkylä sijaitsee 45 km Rovaniemen keskustasta. Kylä on Yläkemijoen alueen vanhimpia; kiinteää asutusta kylässä on ollut 1600-luvun alkupuolelta lähtien molemmilla puolin jokea. Kylän kulttuurimaisema on Kemijoen kauneimpia korkeine hiekkatörmineen ja perinteisine maalaismaisemineen. Kylä onkin saanut erityismaininnan Lapin kauneimpana kylänä. Elinkeinona kylällä on konepalvelut, maa- ja porotalous. 6

7 2.2. Väestö- ja ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 2012 Lähde: Tilastokeskus 2011 Yläkemijoen väestömäärä on laskenut viime vuosina. Suurin muutos on tapahtunut lähinnä työikäisen aikuisväestön sekä lasten ja nuorten ikäluokissa. Ikäihmisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Väestömäärän kyläkohtaisessa tarkastelussa voidaan todeta, että alueen kylien 7

8 väestömäärän kehitykseen on vaikuttanut poismuuton lisäksi kuolleisuuden enemmyys suhteessa syntyvyyteen. Alueelle on muuttanut lapsiperheitä vuosina ja vapaa-ajan asuntoja on muutettu kakkosasunnoiksi. Lomakausina vapaa-ajan asukkaat kaksinkertaistavat asukasmäärän ja lisäävät alueen elinvoimaisuutta Elinkeinot ja työpaikat Yläkemijoen kylissä on paljon nykyaikaisia elinkeinoja. Alueen työssäkäyvistä merkittävä osa työskentelee alueen ulkopuolella. Yläkemijoen alueen asukkaista työvoiman osuus on 42%. Työvoimasta työllisiä on 80,5% ja työttömiä 19,5%. Työllisistä yrittäjiä on 23,7% ja palkansaajia 76,3%. Työvoiman ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet sekä ns. muut, joista ei ole tietoja. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus koko väestöstä on 58 %. Lähde: Tilastokeskus 2010 Yläkemijoen alueen työpaikat toimialoittain Kaikki toimialat yhteensä 153 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 26 Teollisuus 2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 27 Rakentaminen 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 20 Kuljetus ja varastointi 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 0 Koulutus 15 Terveys- ja sosiaalipalvelut 35 Muu palvelutoiminta 2 8

9 Yläkemijoen alueen kaikista asukkaista 58 % on työvoiman ulkopuolella olevia. Palkansaajia on 28 %, yrittäjiä 7% ja työttömiä on kaikista alueen asukkaista 7%. Lähde Tilastokeskus Kehittäminen Hyvä ja turvallinen arki hoidetussa ympäristössä, toimivien yhteyksien ja palvelujen piirissä Tämä suunnitelma on valmisteltu avoimena yhteissuunnitteluna. Yläkemijoen kehittämistoiminnalla on jo pitkät perinteet ja sen tavoitteena on ollut hyvinvointiresurssien tasapuolisempi alueellinen jakautuminen. Alueen asukkaiden ideat, kehittämistavoitteet ja niistä johdetut toimenpide-esitykset on määritelty Yläkemijoella järjestetyissä avoimissa työpajoissa ja aluelautakunnan kokouksissa. Yläkemijoen koulun oppilaille järjestettiin oma työpaja Oma asuinalueeni - osallistun ja vaikutan, jossa lapset ja nuoret toivat omat ehdotuksensa suunnitelmaan. Työpajoissa esille tuodut ideat jäävät aluelautakunnan käyttöön. Tämä suunnitelma jatkaa Yläkemijoen aikaisemman kehittämissuunnitelman, Tekoja luokaa maita valaiskaa, linjauksia. Yläkemijoen aluelautakunnan hallinnoiman Kyläpalvelut arjen turvana hankkeen aikana esille nousseet kehittämistarpeet on myös huomioitu. Valmistelutyöhön on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Kuva: Yläkemijoen oppilaat loivat oman asuinalueensa kehittämisehdotuksia syyskuussa 2013 Circle Painting -tekniikalla. 9

10 Suunnitelma toimenpide-esityksineen esiteltiin Yläkemijoen aluelautakunnalle, joka määritteli tärkeimmiksi tavoitteiksi alueen palveluiden kokonaissuunnitelman laatimisen, tietoliikenneyhteyksien parantamisen ja ympäristönhoidon Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Rovaniemen maaseutualue on luonnonkaunista aluetta vesistöineen ja vaaramaisemineen. Jokivarsiin sijoittuvien tienvarsien ja näistä avautuvien maisemien hoito on edellytys maaseutukylien vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja matkailullisesti arvokkaiden maisemien avaamiseksi. Yläkemijoki sijaitsee matkailullisesti merkittävällä alueella, sillä liikenne itäisen Lapin kohteisiin kulkee sen kautta. Matkailijat arvostavat kauniita maisemia ja positiiviset kokemukset lisäävät matkailijavirtaa. Kaunis Kemijoki näkyy tielle vain paikoitellen, koska jokivarsi on pahoin vesakoitunut. Alueen ylpeyden aiheena on aina ollut kaunis, hoidettu ympäristö ja alueelta löytyy kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Nyt arvokas kulttuurimaisema on selkeästi häviämässä viljelyalueiden, jokivarsien ja kyläteiden näkymien muuttuessa risukon ja puuston kasvun vuoksi. Erityisesti vuosisataisen laidunnuksen ja niiton muovaamat perinnebiotoopit eli niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat katoamassa. Maiseman umpeutumisen myötä menetetään maaseutualueen paikallista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja. TAVOITE Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Maisemanhoitohanke ja sen toteuttaminen Olevassa olevien kulttuurikohteiden säilyttäminen, kunnostaminen ja ylläpito Vesistöjen ennallistaminen ja hoitokalastushankkeet TOIMENPITEET Jatketaan vuonna 2013 aloitettua ympäristönhoitohankkeen valmistelua ja jätetään rahoittajalle hankehakemus uuden rahoituskauden alkaessa Otetaan käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja Tuetaan vesistöjen ennallistamista ja hoitokalastushankkeita Kylien kehittämissäätiön tuella Tehdään yhteistyötä aluelautakuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa 10

11 3.2.Toimivat tietoliikenneyhteydet Toimivat ja tehokkaat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan arjen maaseudulla. Yritykset investoivat toimitiloihin maaseutualueella, koska sähköinen markkinointi, yhteydenpito asiakkaisiin ja nettikauppa tuo asiakkaat lähelle. Loma-asukkaiden viipymä alueella kasvaa hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Asukkaiden peruspalveluiden toimivuus ja saatavuus paranee ja uudet sähköiset palvelut ovat suosittuja myös iäkkäiden kyläläisten keskuudessa. Yhteyttä pidetään niin kyläalueen palvelukeskukseen, kaupungin virastoon, kuin omiin tuttaviin ja sukulaisiin (Rovaniemen maaseutuohjelma ). Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapin liitto on alueellisena toimijana vastannut laajakaistayhteyksien määrittelystä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa sekä toiminut kilpailutuksen toteuttajana. Rovaniemi on mukana Lapin liiton laajakaistahankkeessa. Vuoden laajakaistakilpailutuksessa Yläkemijoen alueelle ei saatu tarjousta laajakaistan rakentamiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Rovaniemen kaupunki ei lähde tässä vaiheessa mukaan kuntaomisteisen kuituverkkoyhtiön perustamiseen. Kaupunki seuraa ja edellyttää valtiolta, että nyt rakentamisen ulkopuolisten alueiden täyttäminen tapahtuu vähintään lakiperusteisella 1 Mb:n internet yleispalveluvelvoitteella Rovaniemen alueella. Kevään 2013 aikana Rovaniemen kaupunki on tarkentanut Eltel Oy:n toimesta suunnitelmia ja laskelmia alueille, jotka eivät ole operaattoreita kiinnostaneet; Sodankyläntie, Alakemijoki ja Yläkemijoki. Jatkotoimenpiteenä selvitetään kyläkohtaisten laskelmien avulla vaihtoehtoa, että kaupunki vastaa itse kuituverkon rakentamisesta. Yläkemijoki on yksi pilottialue, jolle ko. laskelma tehdään. TAVOITE Toimivat tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen oman kyläverkkohankkeen kautta TOIMENPITEET Aloitetaan kyläkohtaisten kuituverkkojen valmistelutyöt Rovaniemen kaupungin tekemän kyläverkkoselvityksen pohjalta 11

12 3.3. Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Yläkemijoen alueella on hyvä ja monialainen palvelurakenne, joka koostuu kunnallisista ja yksityisistä palveluista. Julkiset ja yksityiset palvelut ovat pääosin keskittyneet Vanttauskoskelle ja Auttin seudulle. Kuitenkin alueen kaikilla kylillä on palveluita saatavilla. Julkiset palvelut Aluelautakunta vastaa seuraavista julkisista palveluista: koulutus-, päivähoito ja terveydenhoitopalvelut (äitiys-, lasten- ja seniorineuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja kotihoito) kirjasto, liikunta- sekä muut virkistyspalvelut, nuorisopalvelut Infopalvelupiste Siula verkkoyhteydet/asiakaspääte, Virtu-kanava, kyläkirjasto, Saarenkylän apteekin alainen lääkekaappi, Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat sekä kopiointipalvelu KotiapuKuponki Kyläpalvelut arjen turvana hankkeessa kehitetty tilapäistä kotiapua tarvitsevien taloudellinen tuki, jonka myöntää Yläkemijoen aluelautakunta. Palvelujen saatavuuden ympyrämalli (mukaillen Lehtola 2008). Mallia voidaan käyttää apuna asukkaiden, alueiden ja kunnan sekä aluelautakunnan yhteistyötä ja tehtäväjakoa suunnitellessa ja palveluita kehitettäessä. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriö 27/

13 Yksityiset palvelut Vanttauskoskelta löytyvät kauppa, huoltoasema ja posti. Info ja palvelupiste Siula sijaitsee keskeisellä paikalla Vanttauskoskella Rovaniemen ja Kuusamontien risteysalueella noin 50 km Rovaniemen kaupunkikeskuksesta. Kylien palveluissa ja elinkeinoissa on omat erityispiirteensä ja näin ollen kylät ovat omannäköisiä kyliä; Tennilässä saa mansikkaa. Viiri houkuttelee kalastajia kauempaakin, Vanttauskoski ja Pirttikoski palvelevat, Auttissa on oikeata vanhan ajan kylämaisemaa ja ravitsemusta. Pajulammella, Pekkalassa ja Juotaksella maaseutuelinkeinot ovat vielä säilyneet. Rovaniemen kaupunkistrategiassa ei ole selkeästi määritelty palvelukylien käsitteellistä sisältöä eikä lähipalveluita. Lisäksi palvelujen järjestämisen ongelmana ovat olleet epäselvyydet toimialalautakuntien, palvelujentuottajien ja tilaajan välillä. Yläkemijoella toimivaksi koettu paikallinen innovatiivisuus tulisi hyväksyä osaksi tulevaisuuden palvelujen tuottamistapaa. Yläkemijoen aluelautakunnan tärkeimpiä kehittämistavoitteita on palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma. Toimenpiteenä tavoitteen saavuttamiseksi on laatia hallinto- ja johtosäännön mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma ja vakinaistaa aluelautakunnan kehittämä KotiapuKuponki palvelumalli. TAVOITE Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Hallinto- ja johtosäännön mahdollistama palvelujenjärjestämistehtävän selkiytys Suunnittelu-, kehittämis- ja palvelukumppanuuden toteuttaminen: virallinen kuntasuunnittelu ja aluelautakunnan tasolla tehtävä kyläsuunnittelu kytketään sekä valmisteluprosesseina, että sisällöllisesti yhteen aiempaa tiiviimmin Kotiapu Kupongin vakinaistaminen TOIMENPITEET Edellytetään Rovaniemen kaupunkia määrittelemään kyläalueiden lähipalvelut palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta Valmistellaan Yläkemijoen aluelautakunnalle palvelujen järjestämissuunnitelma, joka selkiyttää aluelautakunnan toimintaa, vastuita ja velvollisuuksia suhteessa toimialalautakuntiin. Neuvotteluyhteys palvelujen tuottajiin palvelujen suunnitteluvaiheessa on palvelukokonaisuuden onnistumisen edellytys. Palvelujen järjestämissuunnitelma perustuu Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosääntöön. Teetetään vertaileva selvitys oppilaitosyhteistyönä KotiapuKupongin vaikuttavuudesta asiakkaan, elinkeinotoiminnan ja kuntatalouden näkökulmasta. Selvityksen perusteella esitetään KotiapuKuponki-palvelumallin vakinaistamista sekä laajentamista muiden aluelautakuntien alueelle 13

14 3.4. Asuminen, infra ja liikenneyhteydet Tätä kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on perehdytty alueen asuntokantaan, infraan ja liikenneyhteyksiin. Yläkemijoen elinvoimaisuuden edellytys on alueen väestöpohjan vahvistaminen ja yritystoiminnan edellytysten turvaaminen. Vakituiset ja vapaa-ajan asunnot Yläkemijoen asukkaiden yleisin asumismuoto on omakotiasuminen. Rivitaloasuntoja on Vanttauskoskella, Pirttikoskella sekä Auttissa. Vakituisia asuntoja on yhteensä 656. Vapaaajan asukkaiden merkitys Yläkemijoen elinvoimaisuudelle on huomattava. Alueella on 565 vapaa-ajan asuntoa ja kylien asukasmäärä lisääntyy huomattavasti mökkiläisten saavuttua. Osa vapaa-ajan asunnoista on myös ympärivuotisessa käytössä. Mökkiläiset käyttävät alueen palveluita ja tuovat kylille elinvoimaa. Lähde: Tilastokeskus 2012 Alueen asuntokanta on rakennettu pääsääntöisesti luvulla. Uusia asuinrakennuksia on rakennettu harvakseltaan. Onkin ennakoitavissa, että asukkaiden ikääntymisen myötä myös nykyisiä asuinrakennuksia tyhjenee tai ne muuttuvat vapaa-ajanasunnoiksi. Tulevaisuudessa avainasemaan nousevat maaseudulla tapahtuvaa kakkosasumista edistävät ratkaisut, jotka ovat yhteisiä kaikille aluelautakunta-alueille. Maankäyttö ja kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa tavoitteena on laatia palvelualueiden keskuskylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Vanttauskosken osayleiskaavavalmistelu käynnistyy Ajankohtaista tietoa Rovaniemen kylien ja kaupunginosien kaavoitustilanteesta saa sivulta Kaavoitusasia on aluelautakunta-alueiden iso kehittämisteema, jota työstetään toimenpiteenä yhdessä. Toimenpiteenä kaupungin tulee turvata alueen riittävä asuinrakennus- ja yritysrakennuspaikkojen saatavuus maankäyttöä ohjaamalla. Aluelautakuntaa tulee kuulla Yläkemijoen alueen kaava-asioissa. Kaavoitusasia on aluelautakunta-alueiden iso kehittämisteema, jota työstetään toimenpiteenä yhdessä. 14

15 Kunnallistekniikka, vesi- ja jätevesi Alueella on vesiosuuskuntia Auttin, Viirin ja Juotaksen kylissä. Puhtaan veden jakelusta muilla alueilla vastaa Napapiirin Vesi. Maaseudulla, jossa asutus on harvempaa, viemäröinnit ovat pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia ja asetuksen vaatimat toimenpiteet voivat olla kalliita. Kaupungin omat viemäriverkostosuunnitelmat, jotka koskevat kyläalueita, ovat vielä alkuvaiheessa. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesiasioiden on oltava kunnossa vanhoilla kiinteistöillä viimeistään , jonka jälkeen alkaa tehostettu valvonta. Uudisrakentamisessa ja sellaisilla kiinteistöillä, joilla tehdään vähäistä suurempaa kunnostus- ja parannustöitä ja/tai, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta jätevesien määrään tai niiden laatuun ei ole lainkaan siirtymäaikaa. Näissä tapauksissa kiinteistön jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa välittömästi. Käytännössä jätevesisuunnitelma vaaditaan tällöin rakennusluvan liitteeksi. Tiestö Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto. Yläkemijoen alueen halki kulkee valtion ylläpitämä kantatie 81 sekä ns. seututie 944 Kemijärven suuntaan ja seututie 942 Ranuan suuntaan. Maanteiden luokittelu perustuu niiden valtakunnalliseen liikenteelliseen merkitykseen tieverkon osana seuraavasti: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Rovaniemen kaupunki jakaa yksityistiet kolmeen luokkaan: kaupungin kunnossapitämät, kaupungin avustamat sekä muut yksityistiet, joiden ylläpitoon kaupunki ei osallistu. Tien eri osat voivat kuulua eri luokkiin ja kaupunki voi tehdä tarvittaessa luokitusperusteisiin tarkistuksia. Jako luokkiin tehdään tiekunnan, tieosakkaiden tai yksityisen henkilön jättämän hakemuksen perusteella. Yläkemijoen alueella on kaupungin kunnossapitämiä teitä 33 km ja kunnossapitoavustettavia teitä 40 km. Rovaniemen kaupunki kunnossapitää ympärivuotisesti seuraavat ehdot täyttävät yksityistiet: Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään kolme vakituisesti ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero. Kiinteistöjen asukkaat ovat kirjoilla Rovaniemen kaupungissa, heidän vakituinen osoitteensa on ko. kiinteistöille ja kyseessä on heidän ainoa asuntonsa. Vähempikin kiinteistöjen määrä riittää, jos kaupunki omistaa tien vaikutuspiirissä vakituisesti asutun kiinteistön tai kiinteistöjä ja tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys. Tie on kunnossapitokalustolla liikennöitävissä. 15

16 Asukasmäärästä riippumatta kaupungin kunnossapitämäksi tieksi ovat oikeutettuja kuuden palvelukylän taajamamaisten ydinalueiden yksityistiet, jotka ovat kunnossapitokalustolla liikennöitävässä kunnossa. Lähde: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytännöt 2012 Liikenneyhteydet ja asiointiliikenne Vuorolinjaliikenne kulkee kantatie 81 Rovaniemeltä itään Posion ja Kuusamon suuntaan. Rovaniemen kaupunki, aluelautakunta sekä alueen yrittäjät järjestävät Yläkemijoen asukkaille asiointi- ja syöttöliikennettä alueen palveluihin. Rautatieasema sijaitsee Rovaniemen keskustassa ja lentoasema 10 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tavoitteena on kuljetus- ja asiointipalvelujen säilyttäminen; seutulippu, syöttöliikenne ja vuorolinjaliikenteen tukeminen Elinkeinotoiminta Tilastokeskuksen mukaan Yläkemijoen työllisistä 30% on yrittäjiä. Yrityksiä oli Rovaniemen kehityksen 2011 tietojen mukaan 66 kpl. Näistä 9% toimii maataloudessa ja muut rakennus, kuljetuspalvelu ja puunkorjuutehtävissä. Kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjiä on muutamia, samoin kuin ravintola- ja kaupan alan yrittäjiä. Yritystoiminta on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina ja useat yrittäjistä ovatkin ns. monialayrittäjiä. Alueella toimii osuuskunta, joka tuottaa alueelle palveluja. Kuluttajien arvostus lähiruokaa ja terveellisiä elintarvikkeita kohtaan on lisääntynyt. Lappilaisten luonnontuotteiden jatkojalostukselle se antaa uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tarvitaan moniammatillista maatalousosaamista; tilojen tulee erikoistua ja lisätä tuotteiden tuotekehitystä. Metsätaloudessa painottuvat metsänhoidolliset työt, joilla on taloudellisen merkityksen ohella vaikutuksia matkailuympäristön laatuun. Bioenergian käyttöön lämmityksessä haetaan koko ajan uusia ratkaisuja, jotka tulevat tarjoamaan ansaintamahdollisuuksia maaseudun metsänomistajille ja maanviljelijöille. Maataloudella on vahvat perinteet. Viljelijöiden ikääntyminen ja tilojen tuotantomäärien kasvattaminen on laskenut tuotantoa harjoittavien maatilojen lukumäärää. Rovaniemen kaupungin maaseutupalvelujen 2012 mukaan Yläkemijoella on 28 maataloutta harjoittavaa tilaa. Tilojen päätuotantoalat ovat lypsykarjatalous (8), kasvinviljely (16), sekä lammastalous (2). Peltoa viljelyksessä on yhteensä noin tuhat hehtaaria. Lisäksi alueella on avomaan puutarhaviljelyä, kasvihuoneviljelyä ja perunanviljelyä. Erikoisuutena voidaan mainita Euroopan pohjoisin kuivakukkatila sekä yrttiviljelytila. Maatalousala on työvaltainen ja Yläkemijoen alueen maatalousyrittäjät katsovat, että resurssit eivät ainakaan tällä hetkellä riitä sivuelinkeinojen kehittämiseen. Yläkemijoella on useita kalanviljelylaitoksia. Laitokset tuottavat eri-ikäisiä lohikaloja kalavesien hoitoon, urheilukalastuksen tarpeisiin, jatkokasvatukseen sekä elintarvikkeeksi. Kalanviljely on merkittävä työllistäjä. Tuotantolaitokset ovat nykyaikaiset kasvatusmenetelmiltään, joten tuotteet voidaan toimittaa mahdollisimman korkealaatuisina asiakkaille. Kalanviljelylaitosten tuotannon markkinat ovat sekä paikalliset, että valtakunnalliset. Kalatalouden tulevaisuudennäkymät alueella ovat hyvät ja työ- 16

17 paikat ovat toistaiseksi turvattuja. Jatkossa on syytä tarkastella vesialueitten moninaiskäytön ja virkistyksen keskinäisiä yhteyksiä ja nähdä niiden merkitys alueen vetovoiman tekijänä. Rovaniemen alueella toimii kahdeksan paliskuntaa. Vuonna 2012 Rovaniemellä asui 414 poronomistajaa, jotka omistivat yhteensä eloporoa. Poronomistajista 62 kuului eloporotukea saavien poronomistajien joukkoon ja omisti 72 % koko alueen poroista (eloporotukea myönnetään yli 80 poroa omistaville työikäisille ruokakunnille). Yläkemijoki sijoittuu neljän paliskunnan alueelle: Narkaus, Vanttaus, Timisjärvi ja Niemelä. Yläkemijoen alueella toimii kolme päätoimista, sekä useita sivutoimisia porotiloja, jotka hankkivat huomattavan lisätulon porotaloudesta. Lähde: Paliskuntain yhdistys tilastot Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden puhtautta ja laatua arvostetaan tänä päivänä yhä enemmän ja lähiruuan kysyntä kasvaa entisestään. Tällä hetkellä Yläkemijoella tuotetaan mm. perunaa, mansikkaa, ruusunjuurta ja lihaa. Kuitenkin lähiruuan paikallinen hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa. Luonnontuotealalla tuotekehitys vaatii resursseja ja osaamista, joita yksittäisiltä yrittäjiltä harvoin löytyy. Näin onkin välttämätöntä verkottua alan osaamiskeskittymiin (mm. oppilaitoksiin). Tuotekehityksen ja -testauksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä markkinoinnissa ja jakelulogistiikassa riittävien tuotantomäärien saavuttamiseksi. Yläkemijoen luonnollinen yhteistyökumppani on Rovaniemen Kehitys Oy ja sen luonnontuotealaan liittyvät kehittämisprojektit. Energiantuotanto ja bioenergia Alueella on viisi vesivoimalaitosta. KemijokiOy:n voimalaitokset ovat Pirttikoskella (152 MW) ja Vanttauskoskella (95 MW). Näiden voimalaitosten toiminta-alueeseen kuuluvat Vanttauskosken ja Pirttikosken säännöstellyt Kemijoen osuudet voimalaitosten yläpuolella. Vuosituotanto on Pirttikoskella 581 GWh ja Vanttauskoskella 448 GWh. Rovaniemen kaupungin saama kiinteistöverokertymä em. voimalaitoksista on noin 3 milj. /vuosi. Voimalaitokset ovat alueen merkittävä työllistäjä. Koillislapin Sähkö Oy:llä on Juotaksella voimalaitos (4,5 MW), jonka säännöstelyssä ovat Juotasjärvi ja siihen laskevat vesistöt kuten Piittisjoki järvineen. Rovakaira Oy:llä on kaksi voimalaitosta Kaihua (4,5 MW) ja Kaarni (0,5 MW). Näiden laitosten säännöstelyvaikutukset ulottuvat Kaihuan ja Vanttausjärven vesistöön. Valtakunnalliset ja globaalit linjaukset suosivat bioenergian käyttöönottoa. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö kasvaisi Suomessa merkittävästi, jopa kolmanneksella. Näin voidaan luoda ensiharvennuspuulle taloudellisesti kannattavaa lisäkäyttöä ja auttaa siten metsänhoidon ongelmissa. Bioenergiaa käyttämällä parannetaan energiantuotannon omavaraisuutta ja luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja paremmalle työllisyydelle. Vanttauskoskella ja Auttissa on useita kaupungin ja Rovaniemen seurakunnan omistamia kiinteistöjä, joiden lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi hakelämmölle on aluelautakunta tehnyt useita aloitteita. Yläkemijoen koulun lämmitys on onnistuttu muuttamamaan hakelämmitteiseksi. 17

18 Matkailu Yläkemijoen vahvuutena on aito etelälappilainen luonto. Yötön yö, ruska, kaamos, revontulet ja lumi sekä erämaan rauha, marjastaminen, sienestäminen sekä metsästäminen ja kalastaminen tarjoavat elämyksiä ja eksotiikkaa. Jylhä Auttinköngäs, Kaihuanvaara, Kivalot ja maisemaa hallitseva Kemijoen uoma sekä 1600-luvulta lähtien kehittynyt talonpoikainen paikalliskulttuuri ovat matkailullisesti hyödynnettävissä. Matkailutoiminta on Yläkemijoelle tärkeää ja tavoitteena on edistää matkailutoimintaa tukevaa yrittäjyyttä. Toimenpiteenä matkailun kehittämiselle tehdään alueella olemassa olevien majoitus- ja ohjelmapalveluiden kartoitus oppilaitosyhteistyönä. Rakennetun kulttuurimaiseman (mm. alueen voimalaitokset) ja kalastusmatkailun mahdollisuudet selvitetään. Hyvinvointi- ja arjen palvelut Kyläpalvelut arjen turvana hankkeessa kehitetty ja Yläkemijoella pilotoitu KotiapuKuponki tukee asukkaan kotona selviytymistä arjessa ja antaa samalla lisätyötä paikallisille yrittäjille. On tarpeen tehdä selvitys KotiapuKupongin vaikutuksista asiakkaan, elinkeinonharjoittajien sekä kuntatalouden näkökulmasta. Tavoitteena on ko. toiminnan vakinaistaminen tehtyjen selvitysten pohjalta. Erityisen tärkeää on kehittää edelleen kotona asumista tukevia palveluja sekä muita paikallista yrittäjyyttä tukevia hyvinvointipalveluja. Monialainen yrittäjyys sopii maaseutumaisille alueille. Samalla se turvaa yrittäjiä talouden muutoksilta, kun yrityksen pääoma on hajautettu erilaisiin toimintoihin. Yläkemijoella on useita vahvuuksia, joiden pohjalta elinkeinotoimintaa voidaan kehittää. Kylissä on vahvoja toimijoita, tuotteillaan erottuvia ja vetovoimaisia yrityksiä. Elinkeinotoimintaa kehitetään edelleen niin, että asukkaat saavat palveluita ja toimeentuloa omalta alueeltaan. Yritysten kehittämistoimintaa ja uuden yrittäjyyden syntymistä edistetään. Tämä edellyttää yrittäjiltä valmiutta sopeutua kyläyhteisöönsä, joustavaa yhteistyötä yrittäjien, yrittäjiksi aikovien, rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja päättäjien välillä Arjen turvallisuus Arjen turvallisuus koostuu turvallisesta ympäristöstä ja asumisesta, toimivista sosiaalisista verkostoista sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Arjen turvallisuutta parantavat toimivat peruspalvelut, arjen hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Arjen turvallisuuteen voimme vaikuttaa yhteisöllisyyden edistämisellä, yhteistyöllä, suunnittelulla ja enna- 18

19 koinnilla sekä koulutuksella. Aluelautakuntien alueilla pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa ovat korostuneet liikenneturvallisuuden ja asukkaiden inhimillisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisiä toimia kylien turvallisuuden parantamiseksi ovat: Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset sekä kylien turvallisuuskävelyt (kyläkävelyt). Kartoitusten toimenpide-esitysten kytkeminen kaupungin vuosittaiseen toiminta-suunnitelmaan ja talousarvioon, aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaan sekä kylien kehittämissuunnitelmiin. Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoittaminen, palvelujen saavutettavuuden sekä palveluista tiedottamisen kehittäminen. Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Palveluja muotoillaan vastaamaan kylien asukkaiden palvelutarpeita mm. kaupungin, kyläyhdistysten sekä muiden kylillä toimivien yhdistysten ja järjestöjen, yrittäjien, ev.-lut. seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen, alueen oppilaitosten sekä eri kehittämishankkeiden kanssa. Kehittämissuunnitelman valmistelussa alueen asukkaat ovat esittäneet useita eri toimenpiteitä, jolla asukkaiden arjen turvallisuutta voidaan edistää. Vastuu arjen turvallisuudesta on ensisijaisesti asukkailla itsellään, mutta myös asuinyhteisöllä. Kyläyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat myötävaikuttaa arjen turvallisuuteen järjestämällä turvallisuuteen liittyviä koulutuksia, tempauksia ja tapahtumia, joita aluelautakunta voi olla tukemassa Vapaa-aika ja virkistys Yläkemijoen alueen jylhät vaarat ja runsaat vesistöt tarjoavat loistavat mahdollisuudet omatoimiseen luonnossa liikkumiseen. Retkeilijä löytää Auttikönkään, Kivaloiden ja Kaihuanvaaran vaihtelevista maastoista retkeilyreittejä ja luontopolkuja, jotka johdattavat vanhoihin metsiin ja harvinaisiin lehtoihin. Yläkemijoki on Lapin hienoimpia vesiretkeilyalueita. Kemijoki, Auttijoki ja Vanttausjärvi sekä muut alueen vesistöt veneenlaskupaikkoineen soveltuvat hyvin veneilyyn, melontaan ja kaikenlaiseen kalastukseen. Alueen lukuisat moottorikelkkareitit/-urat ja talviset autourheilutapahtumat tarjoavat moottoreiden jyrinää ja vauhdin hurmaa. Rauhallisempaa nautiskelua kaipaavat suunnistavat verkkaisille hiihtoretkille jokivarren kylien luontoladuille. Auttin kylä sijaitsee Kemijoen ja Auttijoen liittymäkohdassa. Sana autti on saamen kieltä ja tarkoittaa syvää rotkoa. Auttin alueella on ollut asutusta jo 1620-luvulta lähtien. Lähistöllä on Auttikönkään retkeilyalue ja luonnonhoitometsä, joka kuuluu Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen läpi virtaa Auttijoki paikoin erittäin vaikuttavassa kanjonissa kallioiden välissä. Ympäröivässä maastossa kiemurtelevat valaistu latu ja moottorikelkkaurat. Seurat ja eri yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämistyössä sekä virkistystoiminnassa mukana. Pajulammella seuratoiminta on vireää ja paljolti yhteistä lähikylien kanssa. Auttikönkään retkeilyalue sijaitsee Pajulammella. Kylässä on matkailuun ja virkistykseen liittyvää toimintaa. 19

20 Juotasniemen kylällä on ulkoiluun mahtavat mahdollisuudet. Ounasvaaraakin korkeampi Kivalo sijaitsee aivan kylän kupeessa. Joen kahta puolen näkymät ovat silmää hiveleviä jyrkkine törmineen ja vaaramaisemineen. Kylältä on puolen tunnin ajomatka Korouomaan. Keihäskarnevaalit heinäkuussa on kylän perinteinen kesätapahtuma, jossa väkeä liikkuu aina vauvasta vaariin. Juotaksen kylämuseo on auki kesäisin ja siellä voi tutustua viime vuosituhannelta peräisin oleviin kodin esineisiin. Pekkalan kylässä sijaitsevat Kivalon upeat rinteet ja Kaihuavaara. Juhannuskallion näköalatornista avautuu kaunis näkymä Yläkemijoelle. Lakialueilla risteilevät Hermannin lenkki ja Hopeanulkin polku. Retkeilystä voi nauttia puhtaassa ilmassa ja luonnonrauhassa levähtäen välillä tulipaikoilla, laavulla tai autiotuvalla. Vaaran juurella sijaitseva Kaihuajärvi hiekkarantoineen tarjoaa erinomaiset puitteet uimiseen ja auringonottoon. Kylän ympäristön kalaisat vedet ovat kalastajien suosiossa ympäri vuoden. Kylällä toimii aktiivinen metsästys- ja kalastusseura, joka ylläpitää ampumarataa yhdessä alueen muiden metsästysseurojen kanssa. Yläkemijoen VPK:n varikko sijaitsee Pekkalan entisellä paloasemalla. Pirttikosken metsät kutsuvat marjan- ja sientenpoimintaan tai vain luontoa ihailemaan. Kalastusta voi harrastaa upeissa maisemissa Kemijoella, josta nousee kirjolohta, siikaa ja taimenta. Talvisin ovat moottorikelkkailureitit helposti saavutettavissa. Järjestöt ja seurat luovat omia tapahtumia ja ovat näin ylläpitämässä kylän vireyttä. Tennilässä Tervakarin pieni koski laavuineen tarjoaa erinomaiset puitteet virkistykseen ja kalastukseen. Ulkoilusta voi nauttia Veittivaaran ulkoilureitillä Huuhkajakalliolle, jonne kyläläiset ovat rakentaneet komean puolilaavun taukopaikaksi. Kyläyhdistys ja nuorisoseura järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Vanttausjärven kylää ympäröivä erämaa ja vesistöt tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Kylän ympäristö onkin metsästäjien, kalastajien ja erämaan kulkijoiden aarreaitta. Rallitapahtumat tarjoavat vauhdikkaita elämyksiä harrastajille. Kylän yhdistysten talkootoiminnan voimannäyte on ollut lakkautetun kyläkoulun kunnostaminen Kyläkeskus Kuhinaksi, joka nykyisellään toimii erilaisten leirien, juhlien ja tapahtumien paikkana. Rannan alueella sijaitsee uimaranta, veneenlaskupaikka ja laituri. Vanttauskoskella on ulkoilua harrastavan helppo löytää sopiva liikkumismuoto joko jaloin tai moottorein. Kylällä on kelkkareittien risteys ja lukuisia ajouria, jotka ovat ahkerassa käytössä. Hiihtämisestä pääsee nauttimaan valaistulla- tai luontoladuilla, jotka kiemurtelevat kylän vaaramaisemissa. Vesistöt tarjoavat hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja veneilyyn. Rannoilla sijaitsevat laavut ovat rentouttavia levähdyspaikkoja. Vanttauskoskella toimii useita järjestöjä, jotka talkoovoimin tukevat alueella toteutettavia tapahtumia. Järjestöt toteuttavat myös omia tapahtumiaan ja tarjoavat kyläläisille virkistystä ja toimintaa. Viirinkylällä voi harrastaa kalastusta Kemijoella, Vuoskujärvellä ja Luppojärvellä. Vuoskuojansuulla jokirannassa on pieni luontopolku, veneenlaskupaikka sekä laavu. Luppojärven kodalla on mahdollista yöpyä. Kylän järjestötoiminnasta vastaavat kyläyhdistys, urheiluseura, metsästysseura ja maamiesseura sekä kalastusosakaskunta. Kyläläiset ovat perinteisesti järjestäneet erilaisia tapah- 20

21 tumia; mm. Beach Wolley turnaus heinäkuussa Vuoskuojansuulla ja Laskiaisrieha kevättalvella Vuopalanmäessä. Yläkemijoen kylien lähivirkistyspaikkojen huollon ja kunnossapidon työnjako tulee selkiyttää Rovaniemen kaupungin yhdyskuntateknisen toimen ja kyläyhteisöjen kesken. Aluelautakunta voi osoittaa resursseja lähivirkistyspaikkojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Harrastusmahdollisuuksien luominen ja virkistystoiminnan tukeminen edesauttavat nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyvyyttä alueella. Aluelautakunta varaa vuosittain resursseja kulttuuri-, virkistys ja nuorten vapaa-ajan toiminnan tukemiseen Yhteisöllisyys, osallisuus, koulutus ja kehittäminen Asukkaiden, kylien ja järjestöjen välinen yhteistyö ovat kiristyvässä kuntataloudessa alueen voimavara. Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä aktiivinen hyvin organisoitu viestintä lisäävät yhteisöllisyyttä. Kylien elinvoimaa edistetään tavoitteellisesti kehittämisen valmiuksia parantavalla koulutuksella. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti lähellä ja kylien tarpeista käsin. Koulutusta voidaan järjestää mm. seuraavista aiheista: tietotekniikka, ensiapu, järjestysmies, vapaaehtoistoiminta, kokoustekniikka. Resursseja varataan myös Yläkemijoen kylähistoriateoksen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen yhdessä Kylien kehittämissäätiön kanssa. Siulassa on VIRTU - palvelupiste, joka mahdollistaa asukkaiden etäpalvelujen käytön ja kouluttautumisen uudella tavalla. Virtuaalipalvelut otetaan aktiiviseen käyttöön ja asukkaita ohjataan niiden käyttöön. Kylien elinvoimaa ja asukkaiden osallisuutta kehitetään yhteistyössä Lapin ammattiopiston (LAO), Lapin ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston kanssa. Opiskelijoille tarjotaan aktiivisesti harjoittelumahdollisuuksia sekä tutkimusaiheita. Viestintä ja yhteistyö Yläkemijoen alueella on omat sivut Sivuilla on kattavat tiedot alueen kylistä, toiminnasta sekä palveluista. Jokaisella kylällä on kyläsivut, josta saa ajankohtaista tietoa kylien tapahtumista. Kyläkello-asukastiedote jaetaan noin viisi kertaa vuodessa alueen jokaiseen talouteen sekä julkaistaan alueen Tiedotteessa kerrotaan alueen palveluista sekä ajankohtaisista tapahtumista. 21

22 Vanttausjärven kylällä on käytössä facebook-sivut, jossa voi keskustella ajankohtaisista tapahtumista ja jonne voi ilmoittaa ajankohtaisista tapahtumista. Sosiaalisen median viestintämahdollisuuksia tulee hyödyntää ja jokaiselle kylälle perustaa omat facebook-sivut. Aluelautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Rovaniemen kaupungin Yläkemijoen aluelautakunta haluaa olla yhteistyössä Rovaniemen uusien aluelautakuntien kanssa ja kehittää yhteistyömuotoja, jotka edesauttavat alueiden välistä viestintää ja yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään verkostoitumalla, yhteisillä tapahtumilla sekä kehittämishankkeilla. Kehittämissuunnitelman valmistelussa on tullut esille aluelautakuntatoiminnan avoimuus ja keskusteluyhteys alueen asukkaiden kanssa. Aluelautakunnan päätöksenteon avoimuutta lisätään järjestämällä vuosittain yksi kaikille avoin lautakunnan kokous. Vapaa-ajantoiminta ja kylien kokoontumistilat Yläkemijoen alueen vireät kylätoimikunnat ja järjestöt toteuttavat erilaisia tapahtumia ja virkistäytymistä ympäri vuoden. Kesäisissä kyläjuhlissa voi nauttia asukkaiden osaamisen taidoista ja talviset rallitapahtumat aiheuttavat alueen talkooväen liikkeellepanon. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto järjestää kursseja ja koulutuksia alueen kylissä. Rovaniemen seurakunta on alueen aktiivinen toimija, joka järjestää ohjattua toimintaa eri ikäryhmille. Nuorisotila Vantus toimii nuorten kohtauspaikkana. Useimmista Yläkemijoen alueen kylistä löytyy kyläläisten yhteinen kokoontumistila. Yläkemijoen aluelautakunta maksaa kylätilojen vuokrat ja kylätilojen kunnossapidosta vastaavat kyläläiset itse. Kylien kokoontumistilat: Autti Auttin Seudun Kylätaloyhdistys ry:llä on omistuksessaan kylätalo, jonka EU-rahoitteinen peruskorjaus on parhaillaan menossa. Kylätila toimii kyläläisten ja järjestöjen harrastustoiminnan keskuksena ja tiloissa on mm. kansalaisopiston toimintaa sekä kuntosali. Pirttikoski Pirttikosken kyläläiset käyttävät yksityisomistuksessa olevaa entistä kyläkoulua kylätilanaan. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Juotas Yksityisomistuksessa oleva Juotaksen entinen koulu, jossa toimivat Juotaksen kylätoimikunta, kyläläiset ja kansalaisopisto. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Vanttauskoski Yläkemijoen koulu, jossa toimivat Vanttauskosken ja Yläkemijoen kyläläiset, yhdistykset ja kansalaisopisto. Tilan ylläpidosta vastaa Rovaniemen kaupunki. Tennilä Tennilän nuorisoseuralla on oma kylätalo, jonka ylläpidosta se vastaa. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Viiri Viirin kylätoimikunnan käytössä on kylätila, jonka omistaa Rovaniemen kaupunki. Pekkala Pekkalan kylätoimikunta kokoontuu Rovaniemen kaupungin omistamalla ja ylläpitämällä paloasemalla. Pajulampi Pajulammen kyläläisten kokoontumistilana on paikallisten hirvenmetsästäjien rakentama tila. 22

23 Vanttausjärvi Vanttausjärven kyläyhdistys ry:llä on oma kokoontumistila Kyläkeskus Kuhina. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen Rovaniemen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 linjaa muutamia lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen kärkitavoitteita, joihin myös kaupungin maaseutualueilla tulisi päästä. Osallisuuden kehittäminen on valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman keskeisiä tavoitteita. Osallisuudella tavoitellaan mahdollisimman laajojen joukkojen äänten ja mielipiteiden kuulemista. On luotava erilaisia kanavia, jotka mahdollistavat helpon ja kaikkien saavutettavissa olevan tavan tuoda oma näkemyksensä areenalle, kun ollaan päättämässä lapsia ja nuoria koskevista asioista. Yläkemijoen koulun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan oppilaiden osallisuussuunnitelma. Oppilaiden kuuleminen, oppilaiden aloitteellisuuden ja osallisuuden vahvistaminen, tukioppilastoiminta, vertaissovittelu ja kiusaamistilanteiden käsittely KiVa-koulu menetelmällä ovat osa koulun toimintakulttuuria. Koulun omana kehittämiskohteena on oppilaskuntatoiminnan kehittäminen sisällöllisesti entistä osallistavampaan suuntaan. Nuorisovaltuustotoiminta on osa koko kaupungin osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaa. Yläkemijoella tavoitteena on tiivistää oppilaskunnan, nuorisopalvelujen ja nuorisovaltuuston yhteistyötä. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia lisätään myös ennaltaehkäisevällä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoiminnalla, jossa lapset otetaan mukaan lähiliikuntapaikkojen ja virikkeellisen ympäristönsuunnitteluun. Toiminta tukee lasten mahdollisuuksia leikkiin, harrastuksiin ja turvalliseen arkeen. Toisena kärkitavoitteena lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa on yhdenvertaisuuden eteenpäin vieminen. Se sisältyy vahvana myös Rovaniemen ohjelmaan. Laajana kuntana Rovaniemellä on omat haasteensa taata yhtäläiset palvelut kaikille lapsille ja nuorille. Tällä ei tarkoiteta pelkästään koulu- ja opiskelumahdollisuuksia, vaan myös vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuripalveluja. Palvelujen saanti tulee s mahdollistaa esim. kuljetuksin,jotta yksikään lapsi tai nuori ei kotipaikkansa vuoksi jää palvelujen ulkopuolelle. Kotipaikka ei saa olla syy syrjäytymiselle. Yläkemijoen aluelautakunta vastaa oman toiminta-alueensa nuoriso-, liikunta-, ja kulttuuri-palveluista. Alueella toimii yksi nuorisotila (Vantus), jonka toimintaa ohjaa yksi nuorisotyöntekijä. Tavoitteena on, että alueen ainoa nuorisotila jatkaa toimintaansa fyysisesti omana, erillisenä yksikkönään, jonka nuoret voivat kokea omakseen. Yläkemijoen koulun yhteydessä lapsille ja nuorille on tarjolla erityyppisiä kerhoja. Tavoitteena on, että yhteistyötä kansalaisopiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään ja lapset ja nuoret otetaan mukaan kerhojen suunnitteluun. Rovaniemen kaupungin kylien kehittämissäätiö ja aluelautakunta tukevat lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriretkiä kaupungin keskustan kohteisiin (Arktikum, Pilke, Korundi ja teatteri) sekä kulttuurivierailuja Yläkemijoen kyliin (teatteri-, nukketeatteri- yms. esitykset). Tavoitteena on, että kaupungin keskusalueen palvelut ovat jatkossakin lasten ja nuorten saavutettavissa. 23

24 Lasten ja nuorten kirjastopalveluita on tarjolla Yläkemijoen koulun oppilaskirjastossa ja Infopiste Siulassa. Yhteistyötä tehdään myös kirjastoauton kanssa. Yläkemijoen koulu on mukana valtakunnallisessa Lukuinto hankkeessa, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten lukuharrastuksen kehittäminen ja monipuolistaminen yhteistyössä kirjaston kanssa. Sektorirajoja ylittävä yhteistyö on ollut leimallista Yläkemijoella. Rovaniemen seurakunnan nuorisotyö on ollut erinomainen yhteistyökumppani palvelujen suunnittelussa, resurssoinissa ja toteutuksessa. Tavoitteena on, että yhteistyötä vahvistetaan nuoriso-ohjauksen, kerhojen, tapahtumien, leirien ja retkien suunnittelussa ja toteutuksessa. 4. Kehittämistoimenpiteiden resursointi Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman ja Rovaniemen maaseutuohjelman valmistelussa on huomioitu maaseutualueen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskausi on vaihtumassa ja uudet ohjelmat valmistumassa kaudelle Alle on poimittu maaseudun kehittämisen rahoitustahoja. Ajankohtaiset tiedot, ohjelmat ja ohjeet rahoitusten hakemiseksi löytyvät ko. tahojen internet -sivuilta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Tukihakemukset osoitetaan Lapin ELY -keskuksen maaseutu ja energia vastuualueelle tai Peräpohjolan kehitys ry Leader -toimintaryhmälle. L i s ä t i e t o a : h t t p : / / w w w. m a a s e u t u. f i / f i / i n d e x / m a a s e u d u n k e h i t t a m i s o h j e l m a t / o h j e l m a k a u s i. h t m l Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kohdentaa toimensa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistämiseen, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisätiedot: Lapin liitosta EAKR -rahoitusta voivat hakea oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seutukunnat, elinkeinoyhtiöt yms. sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EAKR -tukea on haettavissa myös Lapin ELY -keskuksesta ja Finnverasta. Lisätietoja: Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja: / asukkaat / kylät ja kaupunginosat / Kylien kehittämissäätiö. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää vuosittain varoja Rovaniemen Kehitys Oy:lle käytettäväksi maaseutualueella toimivien yritysten Yritysseteleihin Lisätietoja: Raha-automaattiyhdistys (RAY) ohjaa strategiakaudella avustuksia yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, tiedotukseen ja neuvontaan, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Https://www.ray.fi//ray/toiminta/avustustoiminta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osarahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille Lisätietoja: 24

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Päämäärät / Kaupunkistrategia

Päämäärät / Kaupunkistrategia Päämäärät / Kaupunkistrategia Asukkaiden Rovaniemi Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 kriittiset resurssit

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot