yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma

2 Sisällysluettelo JOHDANTO Maaseutualueen tavoitetila Lähtötilanne Yläkemijoen alueen maantieteellinen kuvaus Väestö- ja ikärakenne Elinkeinot ja työpaikat Kehittäminen Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Toimivat tietoliikenneyhteydet Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Asuminen, infra ja liikenneyhteydet Elinkeinotoiminta Arjen turvallisuus Vapaa-aika ja virkistys Yhteisöllisyys, osallisuus, koulutus ja kehittäminen Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen Kehittämistoimenpiteiden resursointi Ohjelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen... 25

3 JOHDANTO Ennen pyöritän kiveä edelläni, kuin vedän sitä perässäni. -Tarmo Palonen Yhteisten asioiden päätöksenteko lähellä asukkaita ja asuinaluetta Osallisuuden vahvistaminen, hyvinvointi ja elinvoimaisuuden edistäminen Mahdollisuus luoda yhdessä, ottaa kantaa tarpeisiin ja muutokseen Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikille aluelautakuntakokeilun kyläalueille: Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat. Suunnitelmat linjaavat, ohjaavat ja tukevat aluelautakuntien kehittämistyötä. Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma määrittelee kaikille aluelautakuntaalueille yhteisen tavoitetilan sekä kehittämisen keskeiset tavoitteet. Maaseutuohjelmalla on laaja yhteys maakunta- ja kaupunkitason kehittämiseen. Aluelautakuntien suunnitelmat sisältävät alueittaiset lähtötiedot, asukkaiden kehittämisehdotukset sekä yhteissuunnittelun pohjalta asetetut aluelautakuntien tavoitteet. Yläkemijoen asukastilaisuuksien ja työpajojen tuloksena kylien kehittämisen tärkeimmiksi kohteiksi nousivat palveluiden järjestämisstrategia, tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja ympäristönhoito. Aluelautakunta päätti näiden olevan Yläkemijoen kehittämissuunnitelman painopisteitä. Rovaniemen maaseutualueiden kehittämisen tulee perustua koko kaupungin arvoihin, joita ovat: Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Luovuus. Etsimme uusia tapoja toimia. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Olemme luovia ja rohkeita. Tartumme mahdollisuuksiin. Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Teemme sen tasapainoisesti ja kestävästi. Ympäristötietoisuus. Toimimme ympäristötietoisesti ja kestävästi. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. Vastuullisuus. Kaiken toimintamme lähtökohta on asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestymisen edistämisen. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tässä kehittämissuunnitelmassa Rovaniemen kaupungin arvot muuttuvat konkreettisiksi tavoitteiksi, joita lähdetään yhdessä toteuttamaan. Ideat, tavoitteet ja toimenpiteet uudet tavat parantaa Yläkemijoen asukkaiden hyvinvointia ja kylien elinvoimaa - on esitetty ja työstetty kaikille avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa. Olemme tehneet tämän suunnitelman yhdessä, luovasti ja ympäristötietoisesti. Nyt on vastuunkannon aika. Yläkemijoen aluelautakunta 3

4 1. Maaseutualueen tavoitetila 2020 Yläkemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma toteuttaa osaltaan Rovaniemen maaseutuohjelmaa ja Rovaniemen asukkaiden ja osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Palvelukylillä järjestettyjen avointen kuulemistilaisuuksien ja nelikenttäanalyysiin kirjatut asiat on koottu maaseutualueen kehittämisen tavoitetilaksi 2020 seuraavasti: Rovaniemen maaseutualue on helposti saavutettava, peruspalvelut, toimeentulon ja monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet tarjoava asuinpaikka. Se on omatoiminen, luova ja jatkuvasti kehittyvä. Luonnonkauniissa ympäristössä on hyvä elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Rovaniemen maaseutualue on mahdollisuus kaikille. Maaseutualueen kehittämisen tavoitteet on koottu kaupungin voimassa olevista strategioista, avoimia kuulemistilaisuuksia ja nelikenttäanalyysiä hyödyntäen kahdeksi kehittämisen tavoitekokonaisuudeksi seuraavasti: Asukkaiden hyvä arki Menestyvä, monipuolinen yritystoiminta Tavoitekokonaisuuksien kehittämisen kriittisiä kärkiä ovat 1) toimivat tietoliikenneyhteydet kaikkien ulottuville sekä 2) palvelukyläalueiden väestöpohjan kasvu. Näiden kriittisten kärkien toteutuminen on edellytys onnistua Asukkaiden hyvän arjen ja Menestyvän, monipuolisen yritystoiminnan kehittämisen toimenpiteissä. Tavoitetilan 2020 sisältämien palveluiden toteutuksen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. Julkisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät työhön osallistuvilta moniammatillista osaamista. Lähde: Rovaniemen maaseutuohjelma

5 2. Lähtötilanne 2.1. Yläkemijoen alueen maantieteellinen kuvaus Yläkemijoen alue on Rovaniemen itäpuolella Kuusamoon johtavan kantatie 81 varrella. Se on yksi Rovaniemen suuralueista ja sijaitsee Rovaniemelle, Kuusamoon, Kemijärvelle sekä Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun vievien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on yhdeksän kylää, joista lähes kaikki sijaitsevat nauhana komean ja Suomen pisimmän joen, Kemijoen rantatörmällä. Yläkemijoen alue jakautuu Vanttauskosken ja Auttin seutuihin. Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala ja Juotasniemi ovat Vanttauskosken seudun kyliä ja Auttin seudun kyliin kuuluvat Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Autti on alueen talonpoikaisen asutuksen asutushistoriallinen peruskylä. Yläkemijoki on maaseutua parhaimmillaan ja luonto on alueen tärkeä voimavara. Alueella sijaitsee lukuisia järviä ja jokia sekä korkeita vaaroja ja upeita retkeily- ja luontokohteita. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys alueen elinvoimaisuudelle on huomattava. Yläkemijoen vesistöt tuottavat energiaa viidestä voimalaitoksesta. Voidaan sanoa, että alue on varsinainen voimanlähde kaikkine ominaispiirteineen. Yläkemijoen alueen asutus on pääsääntöisesti sijoittunut nauhamaisesti Kemijokea myötäillen kantatie 81:n varrelle. Auttin kylä sijaitsee 80 kilometrin päässä Rovaniemeltä. Auttin nimi on alkujaan saamen kieltä ja tarkoittaa syvää rotkoa. Kylämaisemaa hallitsevat ympäröivät vaarat sekä läpivirtaava Kemijoki jyrhämälahtineen. 5

6 Pajulammen kylä on 85 kilometriä Rovaniemeltä. Kylä on vahvaa maatalousaluetta. Valtakunnallisesti tunnettu virkistys- ja retkeilykohde Auttiköngäs sijaitsee kylässä ja tukee kylän elinvoimaisuutta. Vapaa-ajan asukkaat tuovat liikettä kyläraitille varsinkin kesäaikaan. Juotasniemen kylä sijaitsee 60 kilometriä Rovaniemen keskustasta Kuusamon tien varrella. Kylä lienee saanut nimensä joen vaikeakulkuisen kosken kulkureitistä eli juotista, joka on lähtöisin saamen kielestä. Elinkeinotoiminta kylän alueella on painottunut maa-, metsä- ja porotalouteen sekä puunjalostukseen. Juotasniemen upean kylän alueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Pekkalan kylä sijaitsee 60 kilometriä Rovaniemen keskustasta Kemijärvelle johtavan tien varrella. Kylän elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous, kalanviljely sekä konepalvelut. Alueen luontopoluista Kaihuavaarassa sijaitseva sienipolku on retkeilijän ja luonnossa kulkijan suosittu kohde. Kylän vapaa-ajan asutus on sijoittunut Kaihuajärven sekä Kaarnijärvien rannoille. Pirttikoski sijaitsee 80 km Rovaniemeltä. Vapaana virrannut Pirttikoski on valjastettu luvun lopulla. Kosken kohinan hiljennyttyä syntyi Pirttikosken kylä. Sähköenergian tuotanto, maa- ja porotalous sekä kauppapalvelut ovat kylän elinkeinoja. Vanhan voimalaitoskylän asuinalue toimii nykyään asunto-osakeyhtiönä, jossa on paikallisen väestön lisäksi myös vapaa-ajan asukkaita. Pirttikosken tunnelivoimalaitos on suosittu tutustumiskohde. Tennilän kylä sijaitsee 40 kilometriä Rovaniemeltä, josta alkaa Yläkemijoen alue. Asutus vapaaajan asukkaineen on sijoittunut molemmin puolin Kemijoen upeita rantatörmiä. Kylän elinkeinotoimintana on marjanviljely, porotalous ja luontaistuoteala. Tervakari on alueen suosittu kalastuspaikka. Vanttausjärven kylä sijaitsee alueen suurimman järven (Vanttausjärvi) rannalla, josta kaupungin keskustaan on 65 kilometriä. Vanttausjärvi on alueen suosituinta vapaa-ajanasutusaluetta. Maanrakennus ja koneurakointi, sekä talviautourheilun ohjelmapalvelut ovat kylän elinkeinoja. Kyläkeskus Kuhina tarjoaa puitteet leiri- ja järjestötoiminnalle ja erilaisille tapahtumille. Vanttauskoski sijaitsee vilkkaasti liikennöidyllä risteysalueella 50 kilometriä Rovaniemen keskustasta. Kivalon jylhät vaarat ja joki ovat maalauksellisena taustana kylämaisemalle. Vanttauskoski on Yläkemijoen palvelukyläalueen keskus. Kylällä on hyvät kunnalliset peruspalvelut, kuten alueen yhtenäinen peruskoulu, nuorisotila, neuvola sekä Info- ja palvelupiste Siula. Kylän elinvoimaisuutta lisäävät alueen vapaa-ajanasukkaat sekä matkailijat. Elinkeinotoiminta painottuu jalostukseen ja palveluihin. Viirinkylä sijaitsee 45 km Rovaniemen keskustasta. Kylä on Yläkemijoen alueen vanhimpia; kiinteää asutusta kylässä on ollut 1600-luvun alkupuolelta lähtien molemmilla puolin jokea. Kylän kulttuurimaisema on Kemijoen kauneimpia korkeine hiekkatörmineen ja perinteisine maalaismaisemineen. Kylä onkin saanut erityismaininnan Lapin kauneimpana kylänä. Elinkeinona kylällä on konepalvelut, maa- ja porotalous. 6

7 2.2. Väestö- ja ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 2012 Lähde: Tilastokeskus 2011 Yläkemijoen väestömäärä on laskenut viime vuosina. Suurin muutos on tapahtunut lähinnä työikäisen aikuisväestön sekä lasten ja nuorten ikäluokissa. Ikäihmisten määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Väestömäärän kyläkohtaisessa tarkastelussa voidaan todeta, että alueen kylien 7

8 väestömäärän kehitykseen on vaikuttanut poismuuton lisäksi kuolleisuuden enemmyys suhteessa syntyvyyteen. Alueelle on muuttanut lapsiperheitä vuosina ja vapaa-ajan asuntoja on muutettu kakkosasunnoiksi. Lomakausina vapaa-ajan asukkaat kaksinkertaistavat asukasmäärän ja lisäävät alueen elinvoimaisuutta Elinkeinot ja työpaikat Yläkemijoen kylissä on paljon nykyaikaisia elinkeinoja. Alueen työssäkäyvistä merkittävä osa työskentelee alueen ulkopuolella. Yläkemijoen alueen asukkaista työvoiman osuus on 42%. Työvoimasta työllisiä on 80,5% ja työttömiä 19,5%. Työllisistä yrittäjiä on 23,7% ja palkansaajia 76,3%. Työvoiman ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet sekä ns. muut, joista ei ole tietoja. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus koko väestöstä on 58 %. Lähde: Tilastokeskus 2010 Yläkemijoen alueen työpaikat toimialoittain Kaikki toimialat yhteensä 153 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 26 Teollisuus 2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 27 Rakentaminen 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 20 Kuljetus ja varastointi 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 0 Koulutus 15 Terveys- ja sosiaalipalvelut 35 Muu palvelutoiminta 2 8

9 Yläkemijoen alueen kaikista asukkaista 58 % on työvoiman ulkopuolella olevia. Palkansaajia on 28 %, yrittäjiä 7% ja työttömiä on kaikista alueen asukkaista 7%. Lähde Tilastokeskus Kehittäminen Hyvä ja turvallinen arki hoidetussa ympäristössä, toimivien yhteyksien ja palvelujen piirissä Tämä suunnitelma on valmisteltu avoimena yhteissuunnitteluna. Yläkemijoen kehittämistoiminnalla on jo pitkät perinteet ja sen tavoitteena on ollut hyvinvointiresurssien tasapuolisempi alueellinen jakautuminen. Alueen asukkaiden ideat, kehittämistavoitteet ja niistä johdetut toimenpide-esitykset on määritelty Yläkemijoella järjestetyissä avoimissa työpajoissa ja aluelautakunnan kokouksissa. Yläkemijoen koulun oppilaille järjestettiin oma työpaja Oma asuinalueeni - osallistun ja vaikutan, jossa lapset ja nuoret toivat omat ehdotuksensa suunnitelmaan. Työpajoissa esille tuodut ideat jäävät aluelautakunnan käyttöön. Tämä suunnitelma jatkaa Yläkemijoen aikaisemman kehittämissuunnitelman, Tekoja luokaa maita valaiskaa, linjauksia. Yläkemijoen aluelautakunnan hallinnoiman Kyläpalvelut arjen turvana hankkeen aikana esille nousseet kehittämistarpeet on myös huomioitu. Valmistelutyöhön on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Kuva: Yläkemijoen oppilaat loivat oman asuinalueensa kehittämisehdotuksia syyskuussa 2013 Circle Painting -tekniikalla. 9

10 Suunnitelma toimenpide-esityksineen esiteltiin Yläkemijoen aluelautakunnalle, joka määritteli tärkeimmiksi tavoitteiksi alueen palveluiden kokonaissuunnitelman laatimisen, tietoliikenneyhteyksien parantamisen ja ympäristönhoidon Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Rovaniemen maaseutualue on luonnonkaunista aluetta vesistöineen ja vaaramaisemineen. Jokivarsiin sijoittuvien tienvarsien ja näistä avautuvien maisemien hoito on edellytys maaseutukylien vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja matkailullisesti arvokkaiden maisemien avaamiseksi. Yläkemijoki sijaitsee matkailullisesti merkittävällä alueella, sillä liikenne itäisen Lapin kohteisiin kulkee sen kautta. Matkailijat arvostavat kauniita maisemia ja positiiviset kokemukset lisäävät matkailijavirtaa. Kaunis Kemijoki näkyy tielle vain paikoitellen, koska jokivarsi on pahoin vesakoitunut. Alueen ylpeyden aiheena on aina ollut kaunis, hoidettu ympäristö ja alueelta löytyy kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Nyt arvokas kulttuurimaisema on selkeästi häviämässä viljelyalueiden, jokivarsien ja kyläteiden näkymien muuttuessa risukon ja puuston kasvun vuoksi. Erityisesti vuosisataisen laidunnuksen ja niiton muovaamat perinnebiotoopit eli niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat katoamassa. Maiseman umpeutumisen myötä menetetään maaseutualueen paikallista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja. TAVOITE Ympäristönhoito ja alueen kulttuurikohteiden kunnostus Maisemanhoitohanke ja sen toteuttaminen Olevassa olevien kulttuurikohteiden säilyttäminen, kunnostaminen ja ylläpito Vesistöjen ennallistaminen ja hoitokalastushankkeet TOIMENPITEET Jatketaan vuonna 2013 aloitettua ympäristönhoitohankkeen valmistelua ja jätetään rahoittajalle hankehakemus uuden rahoituskauden alkaessa Otetaan käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja Tuetaan vesistöjen ennallistamista ja hoitokalastushankkeita Kylien kehittämissäätiön tuella Tehdään yhteistyötä aluelautakuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa 10

11 3.2.Toimivat tietoliikenneyhteydet Toimivat ja tehokkaat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan arjen maaseudulla. Yritykset investoivat toimitiloihin maaseutualueella, koska sähköinen markkinointi, yhteydenpito asiakkaisiin ja nettikauppa tuo asiakkaat lähelle. Loma-asukkaiden viipymä alueella kasvaa hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Asukkaiden peruspalveluiden toimivuus ja saatavuus paranee ja uudet sähköiset palvelut ovat suosittuja myös iäkkäiden kyläläisten keskuudessa. Yhteyttä pidetään niin kyläalueen palvelukeskukseen, kaupungin virastoon, kuin omiin tuttaviin ja sukulaisiin (Rovaniemen maaseutuohjelma ). Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapin liitto on alueellisena toimijana vastannut laajakaistayhteyksien määrittelystä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa sekä toiminut kilpailutuksen toteuttajana. Rovaniemi on mukana Lapin liiton laajakaistahankkeessa. Vuoden laajakaistakilpailutuksessa Yläkemijoen alueelle ei saatu tarjousta laajakaistan rakentamiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Rovaniemen kaupunki ei lähde tässä vaiheessa mukaan kuntaomisteisen kuituverkkoyhtiön perustamiseen. Kaupunki seuraa ja edellyttää valtiolta, että nyt rakentamisen ulkopuolisten alueiden täyttäminen tapahtuu vähintään lakiperusteisella 1 Mb:n internet yleispalveluvelvoitteella Rovaniemen alueella. Kevään 2013 aikana Rovaniemen kaupunki on tarkentanut Eltel Oy:n toimesta suunnitelmia ja laskelmia alueille, jotka eivät ole operaattoreita kiinnostaneet; Sodankyläntie, Alakemijoki ja Yläkemijoki. Jatkotoimenpiteenä selvitetään kyläkohtaisten laskelmien avulla vaihtoehtoa, että kaupunki vastaa itse kuituverkon rakentamisesta. Yläkemijoki on yksi pilottialue, jolle ko. laskelma tehdään. TAVOITE Toimivat tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen oman kyläverkkohankkeen kautta TOIMENPITEET Aloitetaan kyläkohtaisten kuituverkkojen valmistelutyöt Rovaniemen kaupungin tekemän kyläverkkoselvityksen pohjalta 11

12 3.3. Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Yläkemijoen alueella on hyvä ja monialainen palvelurakenne, joka koostuu kunnallisista ja yksityisistä palveluista. Julkiset ja yksityiset palvelut ovat pääosin keskittyneet Vanttauskoskelle ja Auttin seudulle. Kuitenkin alueen kaikilla kylillä on palveluita saatavilla. Julkiset palvelut Aluelautakunta vastaa seuraavista julkisista palveluista: koulutus-, päivähoito ja terveydenhoitopalvelut (äitiys-, lasten- ja seniorineuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja kotihoito) kirjasto, liikunta- sekä muut virkistyspalvelut, nuorisopalvelut Infopalvelupiste Siula verkkoyhteydet/asiakaspääte, Virtu-kanava, kyläkirjasto, Saarenkylän apteekin alainen lääkekaappi, Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat sekä kopiointipalvelu KotiapuKuponki Kyläpalvelut arjen turvana hankkeessa kehitetty tilapäistä kotiapua tarvitsevien taloudellinen tuki, jonka myöntää Yläkemijoen aluelautakunta. Palvelujen saatavuuden ympyrämalli (mukaillen Lehtola 2008). Mallia voidaan käyttää apuna asukkaiden, alueiden ja kunnan sekä aluelautakunnan yhteistyötä ja tehtäväjakoa suunnitellessa ja palveluita kehitettäessä. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriö 27/

13 Yksityiset palvelut Vanttauskoskelta löytyvät kauppa, huoltoasema ja posti. Info ja palvelupiste Siula sijaitsee keskeisellä paikalla Vanttauskoskella Rovaniemen ja Kuusamontien risteysalueella noin 50 km Rovaniemen kaupunkikeskuksesta. Kylien palveluissa ja elinkeinoissa on omat erityispiirteensä ja näin ollen kylät ovat omannäköisiä kyliä; Tennilässä saa mansikkaa. Viiri houkuttelee kalastajia kauempaakin, Vanttauskoski ja Pirttikoski palvelevat, Auttissa on oikeata vanhan ajan kylämaisemaa ja ravitsemusta. Pajulammella, Pekkalassa ja Juotaksella maaseutuelinkeinot ovat vielä säilyneet. Rovaniemen kaupunkistrategiassa ei ole selkeästi määritelty palvelukylien käsitteellistä sisältöä eikä lähipalveluita. Lisäksi palvelujen järjestämisen ongelmana ovat olleet epäselvyydet toimialalautakuntien, palvelujentuottajien ja tilaajan välillä. Yläkemijoella toimivaksi koettu paikallinen innovatiivisuus tulisi hyväksyä osaksi tulevaisuuden palvelujen tuottamistapaa. Yläkemijoen aluelautakunnan tärkeimpiä kehittämistavoitteita on palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma. Toimenpiteenä tavoitteen saavuttamiseksi on laatia hallinto- ja johtosäännön mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma ja vakinaistaa aluelautakunnan kehittämä KotiapuKuponki palvelumalli. TAVOITE Palvelujen järjestämisen kokonaissuunnitelma Hallinto- ja johtosäännön mahdollistama palvelujenjärjestämistehtävän selkiytys Suunnittelu-, kehittämis- ja palvelukumppanuuden toteuttaminen: virallinen kuntasuunnittelu ja aluelautakunnan tasolla tehtävä kyläsuunnittelu kytketään sekä valmisteluprosesseina, että sisällöllisesti yhteen aiempaa tiiviimmin Kotiapu Kupongin vakinaistaminen TOIMENPITEET Edellytetään Rovaniemen kaupunkia määrittelemään kyläalueiden lähipalvelut palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta Valmistellaan Yläkemijoen aluelautakunnalle palvelujen järjestämissuunnitelma, joka selkiyttää aluelautakunnan toimintaa, vastuita ja velvollisuuksia suhteessa toimialalautakuntiin. Neuvotteluyhteys palvelujen tuottajiin palvelujen suunnitteluvaiheessa on palvelukokonaisuuden onnistumisen edellytys. Palvelujen järjestämissuunnitelma perustuu Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosääntöön. Teetetään vertaileva selvitys oppilaitosyhteistyönä KotiapuKupongin vaikuttavuudesta asiakkaan, elinkeinotoiminnan ja kuntatalouden näkökulmasta. Selvityksen perusteella esitetään KotiapuKuponki-palvelumallin vakinaistamista sekä laajentamista muiden aluelautakuntien alueelle 13

14 3.4. Asuminen, infra ja liikenneyhteydet Tätä kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on perehdytty alueen asuntokantaan, infraan ja liikenneyhteyksiin. Yläkemijoen elinvoimaisuuden edellytys on alueen väestöpohjan vahvistaminen ja yritystoiminnan edellytysten turvaaminen. Vakituiset ja vapaa-ajan asunnot Yläkemijoen asukkaiden yleisin asumismuoto on omakotiasuminen. Rivitaloasuntoja on Vanttauskoskella, Pirttikoskella sekä Auttissa. Vakituisia asuntoja on yhteensä 656. Vapaaajan asukkaiden merkitys Yläkemijoen elinvoimaisuudelle on huomattava. Alueella on 565 vapaa-ajan asuntoa ja kylien asukasmäärä lisääntyy huomattavasti mökkiläisten saavuttua. Osa vapaa-ajan asunnoista on myös ympärivuotisessa käytössä. Mökkiläiset käyttävät alueen palveluita ja tuovat kylille elinvoimaa. Lähde: Tilastokeskus 2012 Alueen asuntokanta on rakennettu pääsääntöisesti luvulla. Uusia asuinrakennuksia on rakennettu harvakseltaan. Onkin ennakoitavissa, että asukkaiden ikääntymisen myötä myös nykyisiä asuinrakennuksia tyhjenee tai ne muuttuvat vapaa-ajanasunnoiksi. Tulevaisuudessa avainasemaan nousevat maaseudulla tapahtuvaa kakkosasumista edistävät ratkaisut, jotka ovat yhteisiä kaikille aluelautakunta-alueille. Maankäyttö ja kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa tavoitteena on laatia palvelualueiden keskuskylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Vanttauskosken osayleiskaavavalmistelu käynnistyy Ajankohtaista tietoa Rovaniemen kylien ja kaupunginosien kaavoitustilanteesta saa sivulta Kaavoitusasia on aluelautakunta-alueiden iso kehittämisteema, jota työstetään toimenpiteenä yhdessä. Toimenpiteenä kaupungin tulee turvata alueen riittävä asuinrakennus- ja yritysrakennuspaikkojen saatavuus maankäyttöä ohjaamalla. Aluelautakuntaa tulee kuulla Yläkemijoen alueen kaava-asioissa. Kaavoitusasia on aluelautakunta-alueiden iso kehittämisteema, jota työstetään toimenpiteenä yhdessä. 14

15 Kunnallistekniikka, vesi- ja jätevesi Alueella on vesiosuuskuntia Auttin, Viirin ja Juotaksen kylissä. Puhtaan veden jakelusta muilla alueilla vastaa Napapiirin Vesi. Maaseudulla, jossa asutus on harvempaa, viemäröinnit ovat pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia ja asetuksen vaatimat toimenpiteet voivat olla kalliita. Kaupungin omat viemäriverkostosuunnitelmat, jotka koskevat kyläalueita, ovat vielä alkuvaiheessa. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesiasioiden on oltava kunnossa vanhoilla kiinteistöillä viimeistään , jonka jälkeen alkaa tehostettu valvonta. Uudisrakentamisessa ja sellaisilla kiinteistöillä, joilla tehdään vähäistä suurempaa kunnostus- ja parannustöitä ja/tai, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta jätevesien määrään tai niiden laatuun ei ole lainkaan siirtymäaikaa. Näissä tapauksissa kiinteistön jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa välittömästi. Käytännössä jätevesisuunnitelma vaaditaan tällöin rakennusluvan liitteeksi. Tiestö Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto. Yläkemijoen alueen halki kulkee valtion ylläpitämä kantatie 81 sekä ns. seututie 944 Kemijärven suuntaan ja seututie 942 Ranuan suuntaan. Maanteiden luokittelu perustuu niiden valtakunnalliseen liikenteelliseen merkitykseen tieverkon osana seuraavasti: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Rovaniemen kaupunki jakaa yksityistiet kolmeen luokkaan: kaupungin kunnossapitämät, kaupungin avustamat sekä muut yksityistiet, joiden ylläpitoon kaupunki ei osallistu. Tien eri osat voivat kuulua eri luokkiin ja kaupunki voi tehdä tarvittaessa luokitusperusteisiin tarkistuksia. Jako luokkiin tehdään tiekunnan, tieosakkaiden tai yksityisen henkilön jättämän hakemuksen perusteella. Yläkemijoen alueella on kaupungin kunnossapitämiä teitä 33 km ja kunnossapitoavustettavia teitä 40 km. Rovaniemen kaupunki kunnossapitää ympärivuotisesti seuraavat ehdot täyttävät yksityistiet: Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään kolme vakituisesti ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero. Kiinteistöjen asukkaat ovat kirjoilla Rovaniemen kaupungissa, heidän vakituinen osoitteensa on ko. kiinteistöille ja kyseessä on heidän ainoa asuntonsa. Vähempikin kiinteistöjen määrä riittää, jos kaupunki omistaa tien vaikutuspiirissä vakituisesti asutun kiinteistön tai kiinteistöjä ja tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys. Tie on kunnossapitokalustolla liikennöitävissä. 15

16 Asukasmäärästä riippumatta kaupungin kunnossapitämäksi tieksi ovat oikeutettuja kuuden palvelukylän taajamamaisten ydinalueiden yksityistiet, jotka ovat kunnossapitokalustolla liikennöitävässä kunnossa. Lähde: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytännöt 2012 Liikenneyhteydet ja asiointiliikenne Vuorolinjaliikenne kulkee kantatie 81 Rovaniemeltä itään Posion ja Kuusamon suuntaan. Rovaniemen kaupunki, aluelautakunta sekä alueen yrittäjät järjestävät Yläkemijoen asukkaille asiointi- ja syöttöliikennettä alueen palveluihin. Rautatieasema sijaitsee Rovaniemen keskustassa ja lentoasema 10 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tavoitteena on kuljetus- ja asiointipalvelujen säilyttäminen; seutulippu, syöttöliikenne ja vuorolinjaliikenteen tukeminen Elinkeinotoiminta Tilastokeskuksen mukaan Yläkemijoen työllisistä 30% on yrittäjiä. Yrityksiä oli Rovaniemen kehityksen 2011 tietojen mukaan 66 kpl. Näistä 9% toimii maataloudessa ja muut rakennus, kuljetuspalvelu ja puunkorjuutehtävissä. Kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjiä on muutamia, samoin kuin ravintola- ja kaupan alan yrittäjiä. Yritystoiminta on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina ja useat yrittäjistä ovatkin ns. monialayrittäjiä. Alueella toimii osuuskunta, joka tuottaa alueelle palveluja. Kuluttajien arvostus lähiruokaa ja terveellisiä elintarvikkeita kohtaan on lisääntynyt. Lappilaisten luonnontuotteiden jatkojalostukselle se antaa uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tarvitaan moniammatillista maatalousosaamista; tilojen tulee erikoistua ja lisätä tuotteiden tuotekehitystä. Metsätaloudessa painottuvat metsänhoidolliset työt, joilla on taloudellisen merkityksen ohella vaikutuksia matkailuympäristön laatuun. Bioenergian käyttöön lämmityksessä haetaan koko ajan uusia ratkaisuja, jotka tulevat tarjoamaan ansaintamahdollisuuksia maaseudun metsänomistajille ja maanviljelijöille. Maataloudella on vahvat perinteet. Viljelijöiden ikääntyminen ja tilojen tuotantomäärien kasvattaminen on laskenut tuotantoa harjoittavien maatilojen lukumäärää. Rovaniemen kaupungin maaseutupalvelujen 2012 mukaan Yläkemijoella on 28 maataloutta harjoittavaa tilaa. Tilojen päätuotantoalat ovat lypsykarjatalous (8), kasvinviljely (16), sekä lammastalous (2). Peltoa viljelyksessä on yhteensä noin tuhat hehtaaria. Lisäksi alueella on avomaan puutarhaviljelyä, kasvihuoneviljelyä ja perunanviljelyä. Erikoisuutena voidaan mainita Euroopan pohjoisin kuivakukkatila sekä yrttiviljelytila. Maatalousala on työvaltainen ja Yläkemijoen alueen maatalousyrittäjät katsovat, että resurssit eivät ainakaan tällä hetkellä riitä sivuelinkeinojen kehittämiseen. Yläkemijoella on useita kalanviljelylaitoksia. Laitokset tuottavat eri-ikäisiä lohikaloja kalavesien hoitoon, urheilukalastuksen tarpeisiin, jatkokasvatukseen sekä elintarvikkeeksi. Kalanviljely on merkittävä työllistäjä. Tuotantolaitokset ovat nykyaikaiset kasvatusmenetelmiltään, joten tuotteet voidaan toimittaa mahdollisimman korkealaatuisina asiakkaille. Kalanviljelylaitosten tuotannon markkinat ovat sekä paikalliset, että valtakunnalliset. Kalatalouden tulevaisuudennäkymät alueella ovat hyvät ja työ- 16

17 paikat ovat toistaiseksi turvattuja. Jatkossa on syytä tarkastella vesialueitten moninaiskäytön ja virkistyksen keskinäisiä yhteyksiä ja nähdä niiden merkitys alueen vetovoiman tekijänä. Rovaniemen alueella toimii kahdeksan paliskuntaa. Vuonna 2012 Rovaniemellä asui 414 poronomistajaa, jotka omistivat yhteensä eloporoa. Poronomistajista 62 kuului eloporotukea saavien poronomistajien joukkoon ja omisti 72 % koko alueen poroista (eloporotukea myönnetään yli 80 poroa omistaville työikäisille ruokakunnille). Yläkemijoki sijoittuu neljän paliskunnan alueelle: Narkaus, Vanttaus, Timisjärvi ja Niemelä. Yläkemijoen alueella toimii kolme päätoimista, sekä useita sivutoimisia porotiloja, jotka hankkivat huomattavan lisätulon porotaloudesta. Lähde: Paliskuntain yhdistys tilastot Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden puhtautta ja laatua arvostetaan tänä päivänä yhä enemmän ja lähiruuan kysyntä kasvaa entisestään. Tällä hetkellä Yläkemijoella tuotetaan mm. perunaa, mansikkaa, ruusunjuurta ja lihaa. Kuitenkin lähiruuan paikallinen hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa. Luonnontuotealalla tuotekehitys vaatii resursseja ja osaamista, joita yksittäisiltä yrittäjiltä harvoin löytyy. Näin onkin välttämätöntä verkottua alan osaamiskeskittymiin (mm. oppilaitoksiin). Tuotekehityksen ja -testauksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä markkinoinnissa ja jakelulogistiikassa riittävien tuotantomäärien saavuttamiseksi. Yläkemijoen luonnollinen yhteistyökumppani on Rovaniemen Kehitys Oy ja sen luonnontuotealaan liittyvät kehittämisprojektit. Energiantuotanto ja bioenergia Alueella on viisi vesivoimalaitosta. KemijokiOy:n voimalaitokset ovat Pirttikoskella (152 MW) ja Vanttauskoskella (95 MW). Näiden voimalaitosten toiminta-alueeseen kuuluvat Vanttauskosken ja Pirttikosken säännöstellyt Kemijoen osuudet voimalaitosten yläpuolella. Vuosituotanto on Pirttikoskella 581 GWh ja Vanttauskoskella 448 GWh. Rovaniemen kaupungin saama kiinteistöverokertymä em. voimalaitoksista on noin 3 milj. /vuosi. Voimalaitokset ovat alueen merkittävä työllistäjä. Koillislapin Sähkö Oy:llä on Juotaksella voimalaitos (4,5 MW), jonka säännöstelyssä ovat Juotasjärvi ja siihen laskevat vesistöt kuten Piittisjoki järvineen. Rovakaira Oy:llä on kaksi voimalaitosta Kaihua (4,5 MW) ja Kaarni (0,5 MW). Näiden laitosten säännöstelyvaikutukset ulottuvat Kaihuan ja Vanttausjärven vesistöön. Valtakunnalliset ja globaalit linjaukset suosivat bioenergian käyttöönottoa. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö kasvaisi Suomessa merkittävästi, jopa kolmanneksella. Näin voidaan luoda ensiharvennuspuulle taloudellisesti kannattavaa lisäkäyttöä ja auttaa siten metsänhoidon ongelmissa. Bioenergiaa käyttämällä parannetaan energiantuotannon omavaraisuutta ja luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja paremmalle työllisyydelle. Vanttauskoskella ja Auttissa on useita kaupungin ja Rovaniemen seurakunnan omistamia kiinteistöjä, joiden lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi hakelämmölle on aluelautakunta tehnyt useita aloitteita. Yläkemijoen koulun lämmitys on onnistuttu muuttamamaan hakelämmitteiseksi. 17

18 Matkailu Yläkemijoen vahvuutena on aito etelälappilainen luonto. Yötön yö, ruska, kaamos, revontulet ja lumi sekä erämaan rauha, marjastaminen, sienestäminen sekä metsästäminen ja kalastaminen tarjoavat elämyksiä ja eksotiikkaa. Jylhä Auttinköngäs, Kaihuanvaara, Kivalot ja maisemaa hallitseva Kemijoen uoma sekä 1600-luvulta lähtien kehittynyt talonpoikainen paikalliskulttuuri ovat matkailullisesti hyödynnettävissä. Matkailutoiminta on Yläkemijoelle tärkeää ja tavoitteena on edistää matkailutoimintaa tukevaa yrittäjyyttä. Toimenpiteenä matkailun kehittämiselle tehdään alueella olemassa olevien majoitus- ja ohjelmapalveluiden kartoitus oppilaitosyhteistyönä. Rakennetun kulttuurimaiseman (mm. alueen voimalaitokset) ja kalastusmatkailun mahdollisuudet selvitetään. Hyvinvointi- ja arjen palvelut Kyläpalvelut arjen turvana hankkeessa kehitetty ja Yläkemijoella pilotoitu KotiapuKuponki tukee asukkaan kotona selviytymistä arjessa ja antaa samalla lisätyötä paikallisille yrittäjille. On tarpeen tehdä selvitys KotiapuKupongin vaikutuksista asiakkaan, elinkeinonharjoittajien sekä kuntatalouden näkökulmasta. Tavoitteena on ko. toiminnan vakinaistaminen tehtyjen selvitysten pohjalta. Erityisen tärkeää on kehittää edelleen kotona asumista tukevia palveluja sekä muita paikallista yrittäjyyttä tukevia hyvinvointipalveluja. Monialainen yrittäjyys sopii maaseutumaisille alueille. Samalla se turvaa yrittäjiä talouden muutoksilta, kun yrityksen pääoma on hajautettu erilaisiin toimintoihin. Yläkemijoella on useita vahvuuksia, joiden pohjalta elinkeinotoimintaa voidaan kehittää. Kylissä on vahvoja toimijoita, tuotteillaan erottuvia ja vetovoimaisia yrityksiä. Elinkeinotoimintaa kehitetään edelleen niin, että asukkaat saavat palveluita ja toimeentuloa omalta alueeltaan. Yritysten kehittämistoimintaa ja uuden yrittäjyyden syntymistä edistetään. Tämä edellyttää yrittäjiltä valmiutta sopeutua kyläyhteisöönsä, joustavaa yhteistyötä yrittäjien, yrittäjiksi aikovien, rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja päättäjien välillä Arjen turvallisuus Arjen turvallisuus koostuu turvallisesta ympäristöstä ja asumisesta, toimivista sosiaalisista verkostoista sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Arjen turvallisuutta parantavat toimivat peruspalvelut, arjen hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Arjen turvallisuuteen voimme vaikuttaa yhteisöllisyyden edistämisellä, yhteistyöllä, suunnittelulla ja enna- 18

19 koinnilla sekä koulutuksella. Aluelautakuntien alueilla pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa ovat korostuneet liikenneturvallisuuden ja asukkaiden inhimillisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisiä toimia kylien turvallisuuden parantamiseksi ovat: Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset sekä kylien turvallisuuskävelyt (kyläkävelyt). Kartoitusten toimenpide-esitysten kytkeminen kaupungin vuosittaiseen toiminta-suunnitelmaan ja talousarvioon, aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaan sekä kylien kehittämissuunnitelmiin. Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoittaminen, palvelujen saavutettavuuden sekä palveluista tiedottamisen kehittäminen. Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Palveluja muotoillaan vastaamaan kylien asukkaiden palvelutarpeita mm. kaupungin, kyläyhdistysten sekä muiden kylillä toimivien yhdistysten ja järjestöjen, yrittäjien, ev.-lut. seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen, alueen oppilaitosten sekä eri kehittämishankkeiden kanssa. Kehittämissuunnitelman valmistelussa alueen asukkaat ovat esittäneet useita eri toimenpiteitä, jolla asukkaiden arjen turvallisuutta voidaan edistää. Vastuu arjen turvallisuudesta on ensisijaisesti asukkailla itsellään, mutta myös asuinyhteisöllä. Kyläyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat voivat myötävaikuttaa arjen turvallisuuteen järjestämällä turvallisuuteen liittyviä koulutuksia, tempauksia ja tapahtumia, joita aluelautakunta voi olla tukemassa Vapaa-aika ja virkistys Yläkemijoen alueen jylhät vaarat ja runsaat vesistöt tarjoavat loistavat mahdollisuudet omatoimiseen luonnossa liikkumiseen. Retkeilijä löytää Auttikönkään, Kivaloiden ja Kaihuanvaaran vaihtelevista maastoista retkeilyreittejä ja luontopolkuja, jotka johdattavat vanhoihin metsiin ja harvinaisiin lehtoihin. Yläkemijoki on Lapin hienoimpia vesiretkeilyalueita. Kemijoki, Auttijoki ja Vanttausjärvi sekä muut alueen vesistöt veneenlaskupaikkoineen soveltuvat hyvin veneilyyn, melontaan ja kaikenlaiseen kalastukseen. Alueen lukuisat moottorikelkkareitit/-urat ja talviset autourheilutapahtumat tarjoavat moottoreiden jyrinää ja vauhdin hurmaa. Rauhallisempaa nautiskelua kaipaavat suunnistavat verkkaisille hiihtoretkille jokivarren kylien luontoladuille. Auttin kylä sijaitsee Kemijoen ja Auttijoen liittymäkohdassa. Sana autti on saamen kieltä ja tarkoittaa syvää rotkoa. Auttin alueella on ollut asutusta jo 1620-luvulta lähtien. Lähistöllä on Auttikönkään retkeilyalue ja luonnonhoitometsä, joka kuuluu Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen läpi virtaa Auttijoki paikoin erittäin vaikuttavassa kanjonissa kallioiden välissä. Ympäröivässä maastossa kiemurtelevat valaistu latu ja moottorikelkkaurat. Seurat ja eri yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämistyössä sekä virkistystoiminnassa mukana. Pajulammella seuratoiminta on vireää ja paljolti yhteistä lähikylien kanssa. Auttikönkään retkeilyalue sijaitsee Pajulammella. Kylässä on matkailuun ja virkistykseen liittyvää toimintaa. 19

20 Juotasniemen kylällä on ulkoiluun mahtavat mahdollisuudet. Ounasvaaraakin korkeampi Kivalo sijaitsee aivan kylän kupeessa. Joen kahta puolen näkymät ovat silmää hiveleviä jyrkkine törmineen ja vaaramaisemineen. Kylältä on puolen tunnin ajomatka Korouomaan. Keihäskarnevaalit heinäkuussa on kylän perinteinen kesätapahtuma, jossa väkeä liikkuu aina vauvasta vaariin. Juotaksen kylämuseo on auki kesäisin ja siellä voi tutustua viime vuosituhannelta peräisin oleviin kodin esineisiin. Pekkalan kylässä sijaitsevat Kivalon upeat rinteet ja Kaihuavaara. Juhannuskallion näköalatornista avautuu kaunis näkymä Yläkemijoelle. Lakialueilla risteilevät Hermannin lenkki ja Hopeanulkin polku. Retkeilystä voi nauttia puhtaassa ilmassa ja luonnonrauhassa levähtäen välillä tulipaikoilla, laavulla tai autiotuvalla. Vaaran juurella sijaitseva Kaihuajärvi hiekkarantoineen tarjoaa erinomaiset puitteet uimiseen ja auringonottoon. Kylän ympäristön kalaisat vedet ovat kalastajien suosiossa ympäri vuoden. Kylällä toimii aktiivinen metsästys- ja kalastusseura, joka ylläpitää ampumarataa yhdessä alueen muiden metsästysseurojen kanssa. Yläkemijoen VPK:n varikko sijaitsee Pekkalan entisellä paloasemalla. Pirttikosken metsät kutsuvat marjan- ja sientenpoimintaan tai vain luontoa ihailemaan. Kalastusta voi harrastaa upeissa maisemissa Kemijoella, josta nousee kirjolohta, siikaa ja taimenta. Talvisin ovat moottorikelkkailureitit helposti saavutettavissa. Järjestöt ja seurat luovat omia tapahtumia ja ovat näin ylläpitämässä kylän vireyttä. Tennilässä Tervakarin pieni koski laavuineen tarjoaa erinomaiset puitteet virkistykseen ja kalastukseen. Ulkoilusta voi nauttia Veittivaaran ulkoilureitillä Huuhkajakalliolle, jonne kyläläiset ovat rakentaneet komean puolilaavun taukopaikaksi. Kyläyhdistys ja nuorisoseura järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Vanttausjärven kylää ympäröivä erämaa ja vesistöt tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Kylän ympäristö onkin metsästäjien, kalastajien ja erämaan kulkijoiden aarreaitta. Rallitapahtumat tarjoavat vauhdikkaita elämyksiä harrastajille. Kylän yhdistysten talkootoiminnan voimannäyte on ollut lakkautetun kyläkoulun kunnostaminen Kyläkeskus Kuhinaksi, joka nykyisellään toimii erilaisten leirien, juhlien ja tapahtumien paikkana. Rannan alueella sijaitsee uimaranta, veneenlaskupaikka ja laituri. Vanttauskoskella on ulkoilua harrastavan helppo löytää sopiva liikkumismuoto joko jaloin tai moottorein. Kylällä on kelkkareittien risteys ja lukuisia ajouria, jotka ovat ahkerassa käytössä. Hiihtämisestä pääsee nauttimaan valaistulla- tai luontoladuilla, jotka kiemurtelevat kylän vaaramaisemissa. Vesistöt tarjoavat hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja veneilyyn. Rannoilla sijaitsevat laavut ovat rentouttavia levähdyspaikkoja. Vanttauskoskella toimii useita järjestöjä, jotka talkoovoimin tukevat alueella toteutettavia tapahtumia. Järjestöt toteuttavat myös omia tapahtumiaan ja tarjoavat kyläläisille virkistystä ja toimintaa. Viirinkylällä voi harrastaa kalastusta Kemijoella, Vuoskujärvellä ja Luppojärvellä. Vuoskuojansuulla jokirannassa on pieni luontopolku, veneenlaskupaikka sekä laavu. Luppojärven kodalla on mahdollista yöpyä. Kylän järjestötoiminnasta vastaavat kyläyhdistys, urheiluseura, metsästysseura ja maamiesseura sekä kalastusosakaskunta. Kyläläiset ovat perinteisesti järjestäneet erilaisia tapah- 20

21 tumia; mm. Beach Wolley turnaus heinäkuussa Vuoskuojansuulla ja Laskiaisrieha kevättalvella Vuopalanmäessä. Yläkemijoen kylien lähivirkistyspaikkojen huollon ja kunnossapidon työnjako tulee selkiyttää Rovaniemen kaupungin yhdyskuntateknisen toimen ja kyläyhteisöjen kesken. Aluelautakunta voi osoittaa resursseja lähivirkistyspaikkojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Harrastusmahdollisuuksien luominen ja virkistystoiminnan tukeminen edesauttavat nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyvyyttä alueella. Aluelautakunta varaa vuosittain resursseja kulttuuri-, virkistys ja nuorten vapaa-ajan toiminnan tukemiseen Yhteisöllisyys, osallisuus, koulutus ja kehittäminen Asukkaiden, kylien ja järjestöjen välinen yhteistyö ovat kiristyvässä kuntataloudessa alueen voimavara. Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä aktiivinen hyvin organisoitu viestintä lisäävät yhteisöllisyyttä. Kylien elinvoimaa edistetään tavoitteellisesti kehittämisen valmiuksia parantavalla koulutuksella. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti lähellä ja kylien tarpeista käsin. Koulutusta voidaan järjestää mm. seuraavista aiheista: tietotekniikka, ensiapu, järjestysmies, vapaaehtoistoiminta, kokoustekniikka. Resursseja varataan myös Yläkemijoen kylähistoriateoksen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen yhdessä Kylien kehittämissäätiön kanssa. Siulassa on VIRTU - palvelupiste, joka mahdollistaa asukkaiden etäpalvelujen käytön ja kouluttautumisen uudella tavalla. Virtuaalipalvelut otetaan aktiiviseen käyttöön ja asukkaita ohjataan niiden käyttöön. Kylien elinvoimaa ja asukkaiden osallisuutta kehitetään yhteistyössä Lapin ammattiopiston (LAO), Lapin ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston kanssa. Opiskelijoille tarjotaan aktiivisesti harjoittelumahdollisuuksia sekä tutkimusaiheita. Viestintä ja yhteistyö Yläkemijoen alueella on omat sivut Sivuilla on kattavat tiedot alueen kylistä, toiminnasta sekä palveluista. Jokaisella kylällä on kyläsivut, josta saa ajankohtaista tietoa kylien tapahtumista. Kyläkello-asukastiedote jaetaan noin viisi kertaa vuodessa alueen jokaiseen talouteen sekä julkaistaan alueen Tiedotteessa kerrotaan alueen palveluista sekä ajankohtaisista tapahtumista. 21

22 Vanttausjärven kylällä on käytössä facebook-sivut, jossa voi keskustella ajankohtaisista tapahtumista ja jonne voi ilmoittaa ajankohtaisista tapahtumista. Sosiaalisen median viestintämahdollisuuksia tulee hyödyntää ja jokaiselle kylälle perustaa omat facebook-sivut. Aluelautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Rovaniemen kaupungin Yläkemijoen aluelautakunta haluaa olla yhteistyössä Rovaniemen uusien aluelautakuntien kanssa ja kehittää yhteistyömuotoja, jotka edesauttavat alueiden välistä viestintää ja yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään verkostoitumalla, yhteisillä tapahtumilla sekä kehittämishankkeilla. Kehittämissuunnitelman valmistelussa on tullut esille aluelautakuntatoiminnan avoimuus ja keskusteluyhteys alueen asukkaiden kanssa. Aluelautakunnan päätöksenteon avoimuutta lisätään järjestämällä vuosittain yksi kaikille avoin lautakunnan kokous. Vapaa-ajantoiminta ja kylien kokoontumistilat Yläkemijoen alueen vireät kylätoimikunnat ja järjestöt toteuttavat erilaisia tapahtumia ja virkistäytymistä ympäri vuoden. Kesäisissä kyläjuhlissa voi nauttia asukkaiden osaamisen taidoista ja talviset rallitapahtumat aiheuttavat alueen talkooväen liikkeellepanon. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto järjestää kursseja ja koulutuksia alueen kylissä. Rovaniemen seurakunta on alueen aktiivinen toimija, joka järjestää ohjattua toimintaa eri ikäryhmille. Nuorisotila Vantus toimii nuorten kohtauspaikkana. Useimmista Yläkemijoen alueen kylistä löytyy kyläläisten yhteinen kokoontumistila. Yläkemijoen aluelautakunta maksaa kylätilojen vuokrat ja kylätilojen kunnossapidosta vastaavat kyläläiset itse. Kylien kokoontumistilat: Autti Auttin Seudun Kylätaloyhdistys ry:llä on omistuksessaan kylätalo, jonka EU-rahoitteinen peruskorjaus on parhaillaan menossa. Kylätila toimii kyläläisten ja järjestöjen harrastustoiminnan keskuksena ja tiloissa on mm. kansalaisopiston toimintaa sekä kuntosali. Pirttikoski Pirttikosken kyläläiset käyttävät yksityisomistuksessa olevaa entistä kyläkoulua kylätilanaan. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Juotas Yksityisomistuksessa oleva Juotaksen entinen koulu, jossa toimivat Juotaksen kylätoimikunta, kyläläiset ja kansalaisopisto. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Vanttauskoski Yläkemijoen koulu, jossa toimivat Vanttauskosken ja Yläkemijoen kyläläiset, yhdistykset ja kansalaisopisto. Tilan ylläpidosta vastaa Rovaniemen kaupunki. Tennilä Tennilän nuorisoseuralla on oma kylätalo, jonka ylläpidosta se vastaa. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä. Viiri Viirin kylätoimikunnan käytössä on kylätila, jonka omistaa Rovaniemen kaupunki. Pekkala Pekkalan kylätoimikunta kokoontuu Rovaniemen kaupungin omistamalla ja ylläpitämällä paloasemalla. Pajulampi Pajulammen kyläläisten kokoontumistilana on paikallisten hirvenmetsästäjien rakentama tila. 22

23 Vanttausjärvi Vanttausjärven kyläyhdistys ry:llä on oma kokoontumistila Kyläkeskus Kuhina. Aluelautakunta maksaa vuokraa kylätilan käytöstä Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen Rovaniemen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 linjaa muutamia lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen kärkitavoitteita, joihin myös kaupungin maaseutualueilla tulisi päästä. Osallisuuden kehittäminen on valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman keskeisiä tavoitteita. Osallisuudella tavoitellaan mahdollisimman laajojen joukkojen äänten ja mielipiteiden kuulemista. On luotava erilaisia kanavia, jotka mahdollistavat helpon ja kaikkien saavutettavissa olevan tavan tuoda oma näkemyksensä areenalle, kun ollaan päättämässä lapsia ja nuoria koskevista asioista. Yläkemijoen koulun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan oppilaiden osallisuussuunnitelma. Oppilaiden kuuleminen, oppilaiden aloitteellisuuden ja osallisuuden vahvistaminen, tukioppilastoiminta, vertaissovittelu ja kiusaamistilanteiden käsittely KiVa-koulu menetelmällä ovat osa koulun toimintakulttuuria. Koulun omana kehittämiskohteena on oppilaskuntatoiminnan kehittäminen sisällöllisesti entistä osallistavampaan suuntaan. Nuorisovaltuustotoiminta on osa koko kaupungin osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaa. Yläkemijoella tavoitteena on tiivistää oppilaskunnan, nuorisopalvelujen ja nuorisovaltuuston yhteistyötä. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia lisätään myös ennaltaehkäisevällä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoiminnalla, jossa lapset otetaan mukaan lähiliikuntapaikkojen ja virikkeellisen ympäristönsuunnitteluun. Toiminta tukee lasten mahdollisuuksia leikkiin, harrastuksiin ja turvalliseen arkeen. Toisena kärkitavoitteena lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa on yhdenvertaisuuden eteenpäin vieminen. Se sisältyy vahvana myös Rovaniemen ohjelmaan. Laajana kuntana Rovaniemellä on omat haasteensa taata yhtäläiset palvelut kaikille lapsille ja nuorille. Tällä ei tarkoiteta pelkästään koulu- ja opiskelumahdollisuuksia, vaan myös vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuripalveluja. Palvelujen saanti tulee s mahdollistaa esim. kuljetuksin,jotta yksikään lapsi tai nuori ei kotipaikkansa vuoksi jää palvelujen ulkopuolelle. Kotipaikka ei saa olla syy syrjäytymiselle. Yläkemijoen aluelautakunta vastaa oman toiminta-alueensa nuoriso-, liikunta-, ja kulttuuri-palveluista. Alueella toimii yksi nuorisotila (Vantus), jonka toimintaa ohjaa yksi nuorisotyöntekijä. Tavoitteena on, että alueen ainoa nuorisotila jatkaa toimintaansa fyysisesti omana, erillisenä yksikkönään, jonka nuoret voivat kokea omakseen. Yläkemijoen koulun yhteydessä lapsille ja nuorille on tarjolla erityyppisiä kerhoja. Tavoitteena on, että yhteistyötä kansalaisopiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään ja lapset ja nuoret otetaan mukaan kerhojen suunnitteluun. Rovaniemen kaupungin kylien kehittämissäätiö ja aluelautakunta tukevat lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriretkiä kaupungin keskustan kohteisiin (Arktikum, Pilke, Korundi ja teatteri) sekä kulttuurivierailuja Yläkemijoen kyliin (teatteri-, nukketeatteri- yms. esitykset). Tavoitteena on, että kaupungin keskusalueen palvelut ovat jatkossakin lasten ja nuorten saavutettavissa. 23

24 Lasten ja nuorten kirjastopalveluita on tarjolla Yläkemijoen koulun oppilaskirjastossa ja Infopiste Siulassa. Yhteistyötä tehdään myös kirjastoauton kanssa. Yläkemijoen koulu on mukana valtakunnallisessa Lukuinto hankkeessa, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten lukuharrastuksen kehittäminen ja monipuolistaminen yhteistyössä kirjaston kanssa. Sektorirajoja ylittävä yhteistyö on ollut leimallista Yläkemijoella. Rovaniemen seurakunnan nuorisotyö on ollut erinomainen yhteistyökumppani palvelujen suunnittelussa, resurssoinissa ja toteutuksessa. Tavoitteena on, että yhteistyötä vahvistetaan nuoriso-ohjauksen, kerhojen, tapahtumien, leirien ja retkien suunnittelussa ja toteutuksessa. 4. Kehittämistoimenpiteiden resursointi Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman ja Rovaniemen maaseutuohjelman valmistelussa on huomioitu maaseutualueen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskausi on vaihtumassa ja uudet ohjelmat valmistumassa kaudelle Alle on poimittu maaseudun kehittämisen rahoitustahoja. Ajankohtaiset tiedot, ohjelmat ja ohjeet rahoitusten hakemiseksi löytyvät ko. tahojen internet -sivuilta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Tukihakemukset osoitetaan Lapin ELY -keskuksen maaseutu ja energia vastuualueelle tai Peräpohjolan kehitys ry Leader -toimintaryhmälle. L i s ä t i e t o a : h t t p : / / w w w. m a a s e u t u. f i / f i / i n d e x / m a a s e u d u n k e h i t t a m i s o h j e l m a t / o h j e l m a k a u s i. h t m l Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kohdentaa toimensa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistämiseen, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisätiedot: Lapin liitosta EAKR -rahoitusta voivat hakea oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seutukunnat, elinkeinoyhtiöt yms. sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EAKR -tukea on haettavissa myös Lapin ELY -keskuksesta ja Finnverasta. Lisätietoja: Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja: / asukkaat / kylät ja kaupunginosat / Kylien kehittämissäätiö. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää vuosittain varoja Rovaniemen Kehitys Oy:lle käytettäväksi maaseutualueella toimivien yritysten Yritysseteleihin Lisätietoja: Raha-automaattiyhdistys (RAY) ohjaa strategiakaudella avustuksia yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, tiedotukseen ja neuvontaan, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osarahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille Lisätietoja: 24