Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio. Nea Isaksson 7.c 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio. Nea Isaksson 7.c 2012"

Transkriptio

1 Nea Isaksson 7.c 2012 Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio Kuva 1: Uuden- Seelannin lippu. Sininen väri kuvastaa merta ja taivasta, punainen Etelän risti sijaintia Tyynellä valtamerellä. Kuva 2: Uusi- Seelanti on tunnettu lampaistaan. Kuva 3: Uuden- Seelannin kartta.

2 1. Sijainti Kuva 4: Uuden- Seelannin sijainti maailmankartalla. Uusi- Seelanti sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla Tyynen valtameren lounaisosassa. Sen kehyskoordinaatit ovat S ja E. Uusi- Seelanti koostuu kahdesta suuresta saaresta; Eteläsaaresta ja Pohjoissaaresta. Niiden välissä on paikoitellen 53 kilometriä leveä Cookinsalmi. Lisäksi sille kuuluu yli 700 pienempää ja vähän isompaakin saarta, kuten esim. Chathamsaaret, Stewart Island, sekä Great Barrier Island. Uudella- Seelannilla ei ole varsinaisia rajanaapureita, sillä se on saarivaltio ja lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee yli 1500 kilometrin päässä. 2. Pinnanmuodot Uuden- Seelannin Eteläsaari on ylänköistä, pääasiassa vuoristoaluetta. Siellä on lumihuippuinen vuorijono, nimeltään Etelä- Alpit. Kyseisessä vuoristossa on valtion korkein vuori Mount Cook, jonka huippu kohoaa lähestulkoon neljän kilometrin korkeuteen. Etelä- Alpeilla on myös noin 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on 27 kilometriä pitkä. Pohjoissaari on tuliperäistä ylänköaluetta. Siellä on toimivia paljon tulivuoria, kuumia järviä, sekä geysirejä, eli kuumia lähteitä. Uusi- Seelanti on osa Tyynenmeren tulirengasta, joka muodostuu mannerlaattojen, eli jättimäisten laattojen saumakohdista. Tulirengas on noin kilometriä pitkä ja se muistuttaa muodoltaan hieman hevosenkenkää. Tulirenkaan alueella tapahtuu yhteensä noin 90 % maailman jokavuotisista maanjäristyksistä. Maanjäristys on tapahtuma, jolloin mannerlaatat liikahtavat toisiaan vasten tai toisistaan poispäin äkillisesti, jolloin maankuori Kuva 5: Mount Cookin vuori. Se on 3754 metriä korkea. Kuva 6: Tyynenmeren tulirengas. Se kiertää Amerikan, Aasian ja Australian mantereet. Uusi- Seelanti on osa tulirengasta.

3 vavahtelee voimakkaasti. Mannerlaattojen liikehdintä synnyttää myös poimuvuoristoja, tulivuoria ja syvänmerenhautoja. Merenalainen maanjäristys aiheuttaa tsunameja, eli hyökyaaltoja. Uuden- Seelannin kallioperä on nuorta, eli vuoret ovat nuoria poimuvuoristoja. Se tarkoittaa sitä, että vuorten huiput ovat korkeita ja teräviä ja rinteet jyrkkiä. Poimuvuoristot ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksestä, jolloin toisen laatan reuna on noussut ja poimuttunut vuoristoksi. Nuorten poimuvuoristojen alueilla maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä, sillä vuoret sijaitsevat mannerlaattojen saumakohdilla. Yhteensä Uudessa- Seelannissa tapahtuu vuodessa noin maanjäristystä. Uusi- Seelanti tunnetaan myös häikäisevän upeista maisemistaan. Ne ovatkin monelle tuttuja television kautta, sillä Taru sormusten herrasta elokuva on osittain kuvattu siellä. Maisemat koostuvat lähinnä lampaista ja lehmistä, vuorista, vehreistä kukkuloista, rehevistä metsistä ja laakeista hiekkarannoista. 3. Vesistöt ja vesivarat Kuva 7: Lake Taupo. Koska Uusi- Seelanti on saarivaltio, se on kokonaan merien ympäröimä. Meri, joka ympäröi sitä, on nimeltään Tyynimeri. Tyynimeri, viralliselta nimeltään Tyyni valtameri, on maailman suurin valtameri. Se peittää noin kolmasosan koko maapallon pinta- alasta. Valtion länsipuoleinen meri on nimeltään Tasmaninmeri, joka on Tyynenmeren reunameri. Uudessa- Seelannissa on myös jokia ja järviä. Sen vesistöt koostuvat pääosin jokisysteemeistä. Pisin joki löytyy Pohjoissaarelta. Sen nimi on Waikato ja se on yli 400 kilometriä pitkä, eli vastaa pituudeltaan suurin piirtein Suomen Tornionjokea. Valtion suurin järvi on kraaterijärvi Lake Taupo. Se on syntynyt tulivuoren räjähdyksessä, jolloin siitä on muodostunut kattilalaakso, eli kaldera. Sen jälkeen se on täyttynyt vedellä, ja siitä on muodostunut kraaterijärvi. Kuten aiemmassa kappaleessa jo kerrottiin, Eteläsaarella sijaitsevilla Etelä- Alpeilla on 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on paikoitellen 610 metriä paksu ja 27 kilometriä

4 pitkä. Viime vuosien aikana Tasmanin jäätikkö on alkanut sulaa ilmastonmuutoksen takia. Kun jäätiköt sulavat, maapallon lämpeneminen nopeutuu, sillä lumi- ja jääpeite heijastavat Auringon säteilyjä takaisin avaruuteen. Sulamista edesauttavat myös sade ja tuuli. Vuoristojäätiköt, eli virtamaiset, alaspäin valuvat jäätiköt sulavat nopeimmin. Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa tulvia ja merenpinnan nousemista. Vesi laajenee kun se lämpenee, joten merenpinta nousee vielä enemmän kuin mitä se nousisi, jos vesi olisi kylmää. Kun merenpinta nousee, vaarana on, että Oseanian matalat saaret jäävät kokonaan vedenpinnan alle. Toisaalta, jos jäätiköt sulavat, merenpohja painuu massan painosta alaspäin, jolloin mantereet kohoavat ylöspäin. Lisäksi jäätiköt ovat monille valtioille tärkeä makean veden ja sähkön lähde. Kun jäätiköt sulavat, makeasta vedestä tulee pula ja sähköä ei saada. Merenpinnan nouseminen ja lämpeneminen aiheuttavat ongelmia merivirroissa, sillä makea vesi muuttaa meriveden suolapitoisuutta. Lisäksi lämpötilan nousu tuhoaa koralliriuttoja, eli korallieläinten kalkkikuorten kasautumia. Ihmisen toiminta näkyy myös muuttuneissa jokiekosysteemeissä. Kun jokien lähimetsät raivataan pelloiksi ja laitumiksi, ravinteet ja maa- aines pääsevät suoraan veteen ja puutkaan eivät pääse enää varjostamaan. Tällöin vesistöt sameentuvat ja rehevöityvät, eli vesikasvit lisääntyvät huimasti, jolloin ne myös yhteyttävät, eli sitovat Auringon energiaa sokeriin. Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen happea, jota ne ottavat vedestä. Liiallinen yhteyttäminen voi johtaa vesistön happikatoon, eli liian alhaiseen hapen määrään vedessä, jolloin eliöt eivät pysty elämään siellä. Pääasiallisesti kuitenkin joet ovat puhtaita nopean virtauksen vuoksi. Uudessa- Seelannissa on merkittävän suuret vesivarat. Pohjavettä, eli makeaa, juotavaa vettä on yleensä riittävästi, mutta suurissa asutuskeskuksissa, esimerkiksi Aucklandissa ja pääkaupunki Wellingtonissa saattaa joskus olla pulaa käyttövedestä. Siksi sitä tehdään paikoitellen keinotekoisesti suodattamalla. Vettä käytetään muuhunkin kuin pelkästään juomiseen ja peseytymiseen; esimerkiksi viljelysten kastelemiseen ja vesivoiman tuotantoon, eli sähkön tuottamiseen vedellä. Sen tuottaminen on helppoa, sillä vuosittainen sademäärä on siihen sopiva. Määrä vaihtelee millimetrin välillä. Eteläsaaren länsirannikko on hyvin Kuva 8: Uuden- Seelannin pisin joki, Waikato. Se saa alkunsa Lake Tauposta.

5 sateinen, sillä se on vuoristoaluetta. Uudessa- Seelannissa sataa tasaisesti ympäri vuoden. Silti myös tulvia esiintyy. Ne ovatkin Uuden- Seelannin tuhoisimpia luonnonkatastrofeja, eli jonkin muun kuin ihmisen toiminnasta johtuvia luonnon ääri- ilmiöitä, kuten tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset. Kuva 9: Tasmanin jäätikkö. Ilmaston lämpenemisen takia se sulaa, mikä aiheuttaa vakavia ongelmia koko valtiolle. 4. Ilmasto Uudessa- Seelannissa on hyvinkin vaihtelevaa ja erilaista ilmastoa. Se johtuu meren läheisyydestä, vuoristoista ja saarten pituuksista. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ihmisen hyvinvoinnin osalta paras mahdollinen ilmasto. Kuva 10: Ilmastodiagrammi Wellingtonin säästä. Eteläsaari kuuluu lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen. Se tarkoittaa sitä, että kesäisin lämpötila kohoaa yli +10 C, ja talvisin laskee +10 C:een alapuolelle. Siellä myös sataa aika paljon tasaisesti ympäri vuoden. Tämä johtuu meren läheisyydestä. Merestä haihtuu koko ajan vesihöyryä ilmaan, jolloin sadepilviä syntyy hyvinkin helposti. Lumisateet ovat yleisiä etenkin Etelä- Alppien seudulla. Se muistuttaa hyvinkin paljolti Suomen ilmastoa. Suomen ilmasto on nimeltään väli- ilmasto, sillä täällä on piirteitä sekä meri-, että mannerilmastosta. Suomessa on lämmin kesä ja luminen talvi.

6 Pohjoissaaren pohjoiskärjessä vallitsee subtrooppinen ilmasto. Se tarkoittaa sitä, että kesä on pitkä, kostea ja lämmin, jolloin keskilämpötila on yleensä ainakin kolmen kuukauden ajan noin 20 C, kun taas talvi on lyhyt ja leuto. Tuolloin keskilämpötila on noin seitsemän astetta. Sanotaan, että Uuden- Seelannin säätä on vaikeampi ennustaa kuin minkään muun valtion maailmassa. Kuva 11: Maailman merivirrat. Punaiset nuolet kuvaavat lämpimiä merivirtoja, siniset kylmiä merivirtoja ja mustat Päiväntasaajanvirtoja. Päiväntasaajanvirrat ovat lämpimiä sekä eteläisellä, että pohjoisella pallonpuoliskoilla. Uusi- Seelanti sijaitsee lämpimän Itä- Australian merivirran alueella, mikä tuo mukanaan lämmintä ilmaa ja sateita. Lämpimät merivirrat siirtävät lämpöä päiväntasaajalta navoille. Kun merivirta puhaltaa mereltä maalle, se kohtaa Etelä- Alppien vuoriston. Vuoristo pakottaa pilvet ja lämpimän ilman kohoamaan, jolloin ilma jäähtyy ja kosteus tiivistyy sateeksi. Vuoriston merenpuoleinen rinne saa tällöin kaiken sateen, jonka takia siinä on enemmän ja rehevämpää kasvillisuutta kuin sisämaanpuoleisessa rinteessä. Vuoriston ylittäneet pilvet eivät sisällä enää kosteutta, joten sisämaanpuoleinen rinne ei saa lähestulkoon lainkaan vettä. Tämän takia se on yleensä kuiva ja kirkas. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevalla Uudella- Seelannilla vuodenajat ovat päinvastaiset kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, se on kääntyneenä poispäin Auringosta. Tällöin siis eteläinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, jolloin siellä on kesä. Silti vuodenaikojen vaihtelut eivät ole kovinkaan suuret, sillä Uusi- Seelanti sijaitsee melko lähellä päiväntasaajaa. Lämpimintä siellä on tammi- helmikuussa ja kylmintä heinäkuussa.

7 Kuva 12: Subtrooppisen ilmaston vyöhykkeet ovat väritettyinä keltaisella. Uuden- Seelannin Pohjoissaaresta noin puolet kuuluu kyseiseen lämpövyöhykkeeseen. 5. Kasvillisuus ja eläimet Uusi- Seelanti on ollut eristäytynyt valtio keskellä Tyyntä valtamerta, sinne on kehittynyt oma erityinen kotoperäinen kasvillisuus ja eläimistö. Kotoperäinen laji on eliölaji, joka elää vain tietyllä alueella, tässä tapauksessa vain Uudessa- Seelannissa. Kotoperäisiä lajeja uhkaavat vierasperäiset ja leviävät tulokaslajit, eli muualta maailmasta ihmisen mukana tulleet lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Uuden- Seelannin kasvillisuus vaihtelee korkeuserojen, leveysasteiden ja pituusasteiden mukaan. Pohjoissaarella kasvillisuus on lähinnä subtrooppista sademetsää. Trooppisesta sademetsästä se eroaa siten, että subtrooppisessa metsässä on vähemmän lajeja, runsaampi aluskasvillisuus, eli pienet kasvit, kuten sammalet ja kukat, viileämpi ja kuivempi ilma, sekä ohuempi latvuskerros, eli korkeimpien ja rehevimpien puiden muodostama peitto. Koska latvuskerros on ohuempi, maan pinnalla kasvava aluskasvillisuus saa enemmän vettä, valoa ja ravinteita. Tyypillinen Pohjoissaaren puu on kauripuu. Kuva 13: Yksi Pohjoissaaren tyypillisimmistä puista; kauripuu.

8 Kuva 14: luvulla lopullisesti sukupuuttoon kuolleet moa- linnut olivat siivettömiä jättiläisiä. Eteläsaaren alankoalueilla kasvillisuus on ainavihantaa lehtimetsää. Ainavihanta tarkoittaa sitä, että puut eivät pudota lehtiään tiettynä aikana, vaan ne ovat vihreitä ympäri vuoden ja pudottavat lehtiään vähitellen pitkin vuotta. Vuoristoissa kasvaa kylmään ja tuuleen sopeutunutta vuoristokasvillisuutta, joka koostuu lähinnä matalista kasveista, kuten varvuista, jäkälistä ja ruohoista. Rannikkoseuduilla kasvaa suolaiseen veteen sopeutuneita ruohoja, sekä joitain puita. Tyypillinen Eteläsaaren puu on etelänpyökki. Etelä- Alppien itäpuolella sijaitsee myös alankoalue Canterbury Plains. Sen kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa harjoitetaan karjataloutta hyvällä menestyksellä. Uuden- Seelannin eläimistöön kuului lukuisia eri eläinlajeja ennen ihmisen saapumista: matelijoita, lintuja, sekä sammakko- ja hämähäkkieläimiä. Nisäkkäitä oli vain muutamaa lajia: uudenseelanninmerileijona, uudenseelanninmerikarhu, sekä muutama lepakkolaji. Lintulajeja oli alun perin 245, joista suuri osa oli kotoperäisiä, lentokyvyttömiä ja suuria lintuja, kuten pingviinejä, kiivi- lintuja, sekä sukupuuttoon, eli maapallolta kokonaan hävinneitä moa- lintuja. Eläimistön uhkana ovat vierasperäiset lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Ihminen on yhtenä hyvin suurena tekijänä tässä. Kotoperäiset lajit ovat hyvin herkkiä, sekä sopeutumisvaikeuksisia uusille muutoksille. Noin 50 % alkuperäisistä lintulajeista on kuollut sukupuuttoon ihmisen saapumisen jälkeen. Nykyisiä eläinlajeja ovat delfiinit, kiivi- linnut, gekot, sekä lukuisat muut erikoisuudet. Uuden- Seelannin matelijat ovat poikkeavia sen takia, että ne synnyttävät eläviä poikasia munimisen sijaan. Uudessa- Seelannissa ei elä lainkaan myrkyllisiä käärmeitä tai muita vaarallisia eläimiä. Kuva 15: Uudenseelanninmerileijona on uhanalainen laji, eli se on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

9 Uudessa- Seelannissa joistain eläimistä on myös haittaa. Esimerkiksi opossumit ovat Uudessa- Seelannissa vierasperäisiä tuhoeläimiä. Ne ovat ongelmana siellä, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia siellä, mutta ne tuhoavat alkuperäistä eläimistöä ja kasvillisuutta. Lajin hävittämistä Uudesta- Seelannista on suunniteltu ja langan tekeminen opossumin karvasta on osana tätä hanketta. Ihminen on muuttanut paljon Uuden- Seelannin luontoa. Pohjoissaarelta on hakattu laajat alueet metsää ja istutettu heinää lampaiden laidunnettavaksi. Uuden- Seelannin eteläpuolella sijaitsee paljon koralliriuttoja. Koralliriutat ovat kuolleiden korallieläinten kalkkikuorikasaantumia. Ne ovat muodostuneet aikojen saatossa, kun korallieläimet ovat kuolleet. Ilmastonmuutoksella on merkittävä osa Uuden- Seelannin koralliriutoilla. Kun merivesi lämpenee, korallieläimet alkavat voida huonosti ja niiden kanta pienenee. Koralliriutat ovat monien kalalajien suoja- ja ravintopaikkoja, joten jos koralliriutat häviävät, häviää myös kalalajeja. Kalastus on tärkeä elinkeino Uudessa- Seelannissa. Kuva 16: Koralliriutta ja korallikaloja. Jos meriveden lämpötila nousee, nämä upeat kasvit ja kalat tuhoutuvat. Helppoja keinoja hidastaa ilmastonmuutosta ja esimerkiksi koralliriuttojen tuhoutumista: Sammuta televisio ja tietokone kun et enää käytä niitä Kävele tai pyöräile kouluun/töihin aina kun se on mahdollista Vältä turhaa veden ja sähkön kulutusta Älä roskaa luontoa Vältä lentoliikennettä

10 Kasvisten syönti on ekologisempaa kuin lihan syönti, sillä lihan tuotanto synnyttää paljon kasvihuonekaasuja ja kasvikset ovat alempana ekopyramidissa, jossa kuvataan tuottajien ja kuluttajien määrää luonnossa. Osta Reilun kaupan tuotteita, sillä niistä maksetaan työntekijöille oikeudenmukainen palkka Osta vain oikeasti sinulle tarpeellisia tavaroita Suosi kotimaista ruokaa, tuotteita, yms. niin säästät luontoa ja samalla tuet suomalaista työtä 6. Väestö Kuva 17: Uuden- Seelannin alkuperäiskansalainen, eli maori. Uudessa- Seelannissa asuu arviolta noin 4,3 miljoonaa asukasta, eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Noin 76 % asukkaista asuu Pohjoissaarella. Noin neljäsosa väestöstä on ulkomaista alkuperää, sillä alun perin Uusi- Seelanti oli Iso- Britannian siirtomaa. Maorit ovat Uuden- Seelannin alkuperäiskansaa, mutta heidän asemansa on huonompi kuin muiden ihmisten. Keskimäärin Uusi- Seelantilainen nainen synnyttää 2,1 lasta. Vielä 50 vuotta sitten luku oli 4,1. Ennusteiden mukaan syntyvyys pysyy samana seuraavan 90 vuoden ajan. Keskimääräinen miehen elinikä on 79 vuotta, kun Suomessa se on 77 vuotta. Naisen keskimääräinen elinikä on sekä Suomessa, että Uudessa- Seelannissa 83 vuotta. Alle viisi vuotta täyttäneiden lasten kuolleisuus 1000 kohden on kuusi, kun Suomessa vastaava luku on 3. Uudessa- Seelannissa suhtaudutaan myönteisesti maahanmuuttoon, minkä seurauksena väestö kasvaa joka vuosi yhdellä prosentilla.

11 Uudessa- Seelannissa suurin osa väestöstä on vuotiaita. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Kaikkein vähiten on vuotiaita miehiä. Uuden- Seelannin elintaso on korkea. 100 % valtion kouluikäisistä lapsista ja nuorista käy koulua. Uusi- Seelanti myös menestyi PISA- tutkinnoissa, eli osaamis- /oppimistutkimuksissa erinomaisesti. Työttömyysprosentti on Uudessa- Seelannissa 6,1 %, ja Suomessa se on 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on myös korkea bruttokansantuote, eli koko valtion tuotantojen vuosittainen yhteenlaskettu rahamäärä. Vuonna 2009 se oli dollaria. Suomessa BKT on kuitenkin lähestulkoon puolet enemmän. Kuva 18: Uudessa- Seelannissa karjataloudella on merkittävä osuus tuotoissa. Uuden- Seelannin tärkeät elinkeinot, eli tuotot toimeentuloa varten ovat teollisuus, palvelut ja maatalous. 43,64 % koko valtion pinta- alasta on viljeltyä maata. Suomessa se on vain 7,56 %. Viennillä, eli oman valtion tuotteiden myymisellä ulkomaille on myös hyvin tärkeä merkitys Uuden- Seelannin tuloissa. Se on yhteensä 29 % koko valtion bruttokansantuotteesta. Enimmäkseen ulkomaille viedään maataloustuotteita, elintarvikkeita ja metalliteollisuustuotteita. Tärkein kauppakumppani on sen lähin valtio Australia. Uudessa- Seelannissa harjoitetaan paljon karjataloutta, eli lampaiden ja nautojen hoitamista. Valtiolla on siihen erinomaiset ilmasto- olosuhteet ja ravinnon saatavuus ympäri vuoden. Uudessa- Seelannissa onkin enemmän lampaita kuin ihmisiä. Myös maaperän rikkauksia, kuten esimerkiksi hiiltä ja maakaasua käytetään bensiinin ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Muita hyviä teollisuusaloja ovat vesivoiman tuotanto, sillä Uudessa- Seelannissa sataa paljon ja korkeuserot ovat suuria, sekä puunjalostus ja muu metsäteollisuus. Luonnonvaroja hyödynnetään muussakin kuin pelkässä teollisuudessa, nimittäin matkailussa. Keskimäärin Uudessa- Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia. Kaikista tärkein ja tuottoisin matkailumuoto on luontomatkailu. Ei ihmekään, sillä kukapa ei haluaisi nähdä kauniita

12 vuonoja, aurinkoisia rantoja, kansallispuistoja, järviä, jäätiköitä ja korkeita vuoria. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ehkä maailman monipuolisimmat vaihtoehdot luontomatkailuun. Uuden- Seelannin pääuskonto on maailman suurin uskonto kristinusko. Valtion muita suuria uskontoja ovat hindulaisuus, islamilaisuus ja buddhalaisuus, sekä muut kristityt suuntaukset. Noin 37 % maan asukkaista on uskonnottomia, kun Suomessa vastaava luku on vain 20 %. Tämä johtuu osittain varmaankin sanan- ja ajatuksenvapaudenhalusta. Kuva 19: Uusiseelantilaisen naisen ja miehen keskimääräiset eliniät. Uuden- Seelannin virallinen kieli on englanti, sillä valtio on Ison- Britannian entinen siirtomaa. Englantilaiset tulivat Uuteen- Seelantiin, jonka jälkeen he jäivät sinne asumaan pysyvästi. Nykyiset uusiseelantilaiset ovat eurooppalaisten jälkeläisiä. Toinen virallinen kieli on maori, joka on Uuden- Seelannin alkuperäiskansan oma kieli. Se on kuitenkin vaarassa kadota, sillä tälläkin hetkellä vain noin 4,2 % Uuden- Seelannin asukkaista puhuu sitä äidinkielenään. Uudessa- Seelannissa perheet ovat pieniä, minkä seurauksena vähitellen väestö vanhenee. Väestön vanheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa työvoimapulaa. Toisaalta taas Uudessa- Seelannissa on voimakas muuttoliike, eli muuttaminen toisilta alueilta toisille. Ihmisen toiminnasta otsonikerros ohenee, minkä takia Auringon säteilyä pääsee maanpinnalle yhä enemmän, mikä taas aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee ja monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat vaarassa jäädä kokonaan veden alle. Tämän takia monien ihmisten asuinpaikka voi hävitä ja heidän täytyy etsiä asuinalue jostain muualta. Otsonikerroksen ohentuma näkyy ihmisillä myös ihosyöpinä. Auringon ultraviolettisäteilyä pääsee maanpinnalle entistä enemmän ohentuneen otsonikerroksen läpi ja se aiheuttaa ihosyöpiä ja silmäsairauksia. Siksi liialta UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua.

13 7. Asutus Uuden- Seelannin pinta- ala on km². Se on hieman pienempi kuin Suomen pinta- ala, joka on km². Uuden- Seelannin asukaslukukin on hieman pienempi kuin Suomen. Uudessa- Seelannissa asuu noin 4,3 miljoonaa asukasta, kun Suomessa se on noin 5,3 miljoonaa. Uudessa- Seelannissa asutaan aika harvaan, varsinkin Eteläsaarella. Koko valtion asukastiheys on keskimäärin vain noin 15 asukasta / km². Suomen asukastiheys on noin 17 asukasta/km². Uuden- Seelannin tiheimmin asuttu kaupunki on Christchurch. Siellä asukastiheys on 770 asukasta/km². Se on kuitenkin hyvin vähän verrattuna Intian Mumbaihin, joka on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Siellä asukastiheys on asukasta/ km². Uudessa- Seelannissa asutus on keskittynyt pääasiassa Pohjoissaarelle. Yli 70 % Uuden- Seelannin Kuva 21: Kuvasta näkyy, asukkaista asuu Pohjoissaarella. Sieltä löytyy myös valtion pääkaupunki Wellington, että sekä kaupungit Uuden- ovat Seelannin suurin, asukkaan kaupunki Auckland. Yhteensä Pohjoissaarella keskittyneet on asukkaita rannikoille. noin Eteläsaarella asutus on keskittynyt pääosin tasaiselle itärannikolle, jossa on hyvät olosuhteet esimerkiksi maan viljelemiseen ja karjan kasvattamiseen. Länsirannikolla kohoaa lumihuippuiset Etelä- Alpit. Eteläsaarella sijaitsevat suuret kaupungit Christchurch ja Dunedin. Asukasluku Eteläsaarella on yhteensä noin Erot saarten välisillä asukasluvuilla johtuu pääosin korkeuseroista. Eteläsaarella Etelä- Alppien vuoristo peittää suuren osan saaresta, jonka vuoksi asutusaluetta ei jää niin paljon kuin Pohjoissaarelle. Kuva 20: Auringon UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua aurinkolaseilla, - rasvoilla ja peittävillä vaatteilla.

14 Uuden- Seelannin kaupungistumisaste, eli muutto kaupunkeihin ja kaupunkiväestön kasvu on 0,9 %. Suomen kaupungistumisaste on 0,6 %. Uudessa- Seelannissa suuret kaupungit ovat keskittyneet rannikoille. Rannikkoalueilla on helppo harjoittaa erilaisia elinkeinoja, kuten esimerkiksi kalastusta ja vientiä. Työttömyysaste, eli prosenttiosuus koko valtion työikäisten työttömyydestä on 6,1 %. Suomessa luku on korkeampi: 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on siis Suomea vähemmän työpaikkapulaa. 8. Erityispiirteet Kuva 22: Uuden- Seelannin rannoilla voi törmätä delfiineihin ja niiden kanssa voi jopa uida. Uuden- Seelannin erityispiirteisiin kuuluvat ehdottomasti omanlainen luonto ja eläimistö, sekä turvallisuus ja ystävälliset ihmiset. Luonto ja eläimet ovat täysin muusta maailmasta poikkeavia, sillä Uusi- Seelanti on kokonaan eristäytynyt muusta maailmasta. Turvallisuus käy ilmi ainakin kahdella tavalla; maalla on turvallinen ja puhdas maine matkailumaana, sekä sillä on erittäin tiukka maahantulotarkastus luontonsa suojelun takia. Kaikki maahan tulleet/maasta lähtevät tarkistetaan huolellisesti, ja kaikki poikkeava saatetaan takavarikoida. Tämä kaikki vain siksi, että he haluavat vain suojella ainutlaatuista eläin- ja kasvikantaansa. Uusi- Seelanti on tunnettu ystävällisistä ja iloisista asukkaistaan. He ovat aina valmiita auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Meillä eurooppalaisilla olisikin hieman opittavaa heiltä Uuden- Seelannin matkailuun on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet. Matkustaminen Uuteen- Seelantiin on Kuva 23: Uuden- Seelannin geysirit purkautuvat näyttävästi.

15 helppoa, sillä valtiossa on yhteensä 122 käytössä olevaa lentokenttää, sekä paljon rautateitä. Jos haluaa ottaa lomastaan kaiken irti, kannattaa vuokrata auto. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Uudessa- Seelannissa on käytössä vasemmanpuoleinen liikenne ja tiet ovat kapeampia kuin Suomessa. Myös nopeusrajoitukset ovat suurempia kuin Suomessa. Uuden- Seelannin matkailu on keskittynyt pääosin luontomatkailuun. Vuoret ja sademetsät kuuluvat ehdottomasti matkailijan nähtäviin kohteisiin. Suosittuja matkailukohteita ovat esimerkiksi Queenstown, jossa extremelajeista kiinnostunut löytää varmasti mieluista puuhaa. Jos ei ole niinkään hurjapää, voi mennä maisemahissiin, joka kohoaa yli puolen kilometrin korkeuteen ja josta näkee koko Queenstownin. Eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus, yli 300 metriä korkea torni Sky Tower sijaitsee Aucklandissa. Auckland on Uuden- Seelannin suosituin matkakohde ja siellä matkailu on pääosin kaupunkimatkailua: shoppailemista, museoissa käyntiä yms. Rantalomailu on myös suosittua lukuisilla suurilla hiekkarannoilla. Uudella- Seelannilla on yhteensä kilometriä rantaviivaa. Purjehtiminen, sukelteleminen ja delfiinien kanssa uiminen ovat suosittuja rantatekemisiä. Jos itse menisin lomamatkalle Uuteen- Seelantiin, haluaisin käydä sukeltamassa Tyynellämerellä ja kokeilla kuumissa lähteissä kylpemistä. Haluaisin myös vierailla kansallispuistoissa. Uudessa- Seelannissa erityistä on se, että vaikka se on niin pieni valtio, siellä voi kokea niin paljon kaikkea erilaista. Voi sukellella lämpimissä vesissä, mutta vähän matkan päässä voit lasketella Etelä- Alpeilla. Tai sitten voit uida Kuva 24: Upeat, aurinkoiset hiekkarannat houkuttelevat ketä merenrannoilla tai kuumissa geysireissä. Tämä tahansa kaikki oun imaria osana sitä, että miksi Uusi- Seelanti tienaa tai auringonpalvojaa. niin paljon rahaa luontomatkailullaan.

16 Muuta Kuva 2m 5: Rielenkiintoista: ugbyjoukkueen haka- tanssi ennen ottelua. Uusi- Seelanti on hyvin urheilullinen valtio. Suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo, kriketti ja rugby. Uusi- Seelanti on kaksinkertainen rugbyn maailmanmestari. Uuden- Seelannin maajoukkue esittää perinteisen haka- tanssin aina ennen jokaista otteluaan. Tanssi on peräisin maoreilta ja alun perin se tanssittiin ennen sotaa vihollisen pelottamiseksi. Haka- tanssi. Tärkeänä osana maorikulttuuria ovat puu- ja käsityöt. Erityisesti tatuoinnit, eli mokot merkitsevät arvoasemaa. Miehet tatuoitiin koko kasvojen alueelta, naiset vain huulten ja poskien. Sotureilla saattoi olla tatuointeja myös lantioseudulla. Kuva 26: Tatuoitu Vanha maoriperinne on nimeltään mokomokai. Se tarkoittaa irtileikattua ja säilöttyä ihmisen maorimies. päätä. Niitä käytettiin luvulla sotien aikana. Mokomokaita säilytti yleensä kuolleen ihmisen perhe muistona. Maorien kulttuuria, esineitä ja tapoja.

17 9. Ajankohtaiset asiat Uusi- Seelanti sijaitsee kahden mannerlaatan saumakohdassa, joten siellä tapahtuu vähän väliä erilaisia luonnonkatastrofeja. Viimeisin suuri maanjäristys tapahtui Christchurchissa Se oli 6,3 magnitudin järistys, mikä on aika paljon. Järistyksessä kuoli kaiken kaikkiaan n. 180 ihmistä, mutta loukkaantuneita oli lähes Rahalliset vahingot olivat noin 16 miljardia Uuden- Seelannin dollaria. Samaisessa maanjäristyksessä tapahtui myös muutakin. Nimittäin se lohkaisi Eteläsaarella Tasmanin jäätiköstä 30 tuhannen kilon kokoisen jäälohkareen. Lohkare sai aikaan yli kolmimetrisen aallon, joka kulki muutaman kerran järven päästä Kuva päähän 27: Vuoden ennen 2011 sen maanjäristys laantumista. aiheutti miljardien dollareiden tuhot. Yhteensä Uudessa- Seelannissa mitataan joka vuosi maanjäristystä, mutta useimmat niistä ovat lieviä.

18 10. Itsearvionti Olen itse suhteellisen tyytyväinen valtiotyöhöni. Olen piirtänyt itse kartan, ilmastodiagrammin ja elinikätaulukon. Kaikki muut kuvat, jotka ei ole omia piirtämiäni, ovat luvallisesti otettu netistä. Käytin Google Kuvahaun tarkennettua hakua, commons.wikimedia.org ja fotopedia.com - sivustoilta. Tein työtä noin kolme viikkoa pala palalta. Tein joka päivä vähän kerrallaan, joten työ valmistui ajoissa. Antaisin työlleni arvosanaksi ehkä 9, koska kokonaisuutena se on minusta aika hyvä. Onnistumisena ovat kuvat, jotka olen itse piirtänyt, sekä muut tekstiä havainnollistavat kuvat. Tekstikin on selkokielistä ja ymmärrettävää. Parantamisen kohteita olisivat varmaankin jotkin kohdat, joista en löytänyt paljon tietoa. Ensi kerralla pitäisi varmaan valita jokin hieman isompi ja tunnetumpi valtio, josta pursuaa paljon tietoa, mutta ei Uudesta- Seelannistakaan kovin vaikea ollut niitä löytää.

19 Lähteet: Kuvat: ookerso1.jpg g

20 ropical.png World- noborders.png t_moa.jpg zealand- 2004/day5/ tb.html fxqhbabkauu PNG i_te_matua_ngahere.jpg oceanicas.gif edin_lamb_spring_2008.jpg

21 Tekstit: Seelanti Seelannin_maantiede Seelanti Seelanti/(show)/indicators Seelannin_talous Könemann: Geographica- kirja, 2003 Nea Isaksson 7.c 2012

22

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Hyvä tietää. Uusi-Seelanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Uusi-Seelanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Uusi-Seelanti Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Uudesta-Seelannista Pääkaupunki Kielet Asukasluku Wellington Englanti ja maori Kristinusko ja Uudenuseita Seelannin pienempiä dollari

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Rooma Noin 61 miljoonaa Uskonto Valuutta Pinta-ala Katolilaisia 90%, muslimeja 2%, muita uskontoja

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Australia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyva tietää Australiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Canberra n. 19,9 miljoonaa Kristinusko Australian dollari Tällä sivulla on tärkeää tietoa ennen

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Meret huutavat

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Kuinka poistat ummehtuneen hajun kuivista Dodon sulista

Kuinka poistat ummehtuneen hajun kuivista Dodon sulista Kuinka poistat ummehtuneen hajun kuivista Dodon sulista Haukion kala julkaisuja Kuinka poistat ummehtuneen hajun kuivista Dodon sulista on tärkeä, aikaisemmin suomeksi julkaisematon museologinen opaskirja.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon

Lisätiedot

Hyvä tietää. Kreikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Kreikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Kreikka Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Kreikasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Ateena noin 11 miljoonaa Uskonto Valuutta Pinta-ala Virallinen kieli on kreikka Ortodoksinen Euro

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011 Bond University KTA Henkilötiedot Koulutusohjelma: Kiinteistötalous Vaihtoyliopisto: Bond University Sijainti: Gold Coast, Queensland, Australia Ajankohta: 1.9.2010 30.4.2011

Lisätiedot