Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio. Nea Isaksson 7.c 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio. Nea Isaksson 7.c 2012"

Transkriptio

1 Nea Isaksson 7.c 2012 Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio Kuva 1: Uuden- Seelannin lippu. Sininen väri kuvastaa merta ja taivasta, punainen Etelän risti sijaintia Tyynellä valtamerellä. Kuva 2: Uusi- Seelanti on tunnettu lampaistaan. Kuva 3: Uuden- Seelannin kartta.

2 1. Sijainti Kuva 4: Uuden- Seelannin sijainti maailmankartalla. Uusi- Seelanti sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla Tyynen valtameren lounaisosassa. Sen kehyskoordinaatit ovat S ja E. Uusi- Seelanti koostuu kahdesta suuresta saaresta; Eteläsaaresta ja Pohjoissaaresta. Niiden välissä on paikoitellen 53 kilometriä leveä Cookinsalmi. Lisäksi sille kuuluu yli 700 pienempää ja vähän isompaakin saarta, kuten esim. Chathamsaaret, Stewart Island, sekä Great Barrier Island. Uudella- Seelannilla ei ole varsinaisia rajanaapureita, sillä se on saarivaltio ja lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee yli 1500 kilometrin päässä. 2. Pinnanmuodot Uuden- Seelannin Eteläsaari on ylänköistä, pääasiassa vuoristoaluetta. Siellä on lumihuippuinen vuorijono, nimeltään Etelä- Alpit. Kyseisessä vuoristossa on valtion korkein vuori Mount Cook, jonka huippu kohoaa lähestulkoon neljän kilometrin korkeuteen. Etelä- Alpeilla on myös noin 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on 27 kilometriä pitkä. Pohjoissaari on tuliperäistä ylänköaluetta. Siellä on toimivia paljon tulivuoria, kuumia järviä, sekä geysirejä, eli kuumia lähteitä. Uusi- Seelanti on osa Tyynenmeren tulirengasta, joka muodostuu mannerlaattojen, eli jättimäisten laattojen saumakohdista. Tulirengas on noin kilometriä pitkä ja se muistuttaa muodoltaan hieman hevosenkenkää. Tulirenkaan alueella tapahtuu yhteensä noin 90 % maailman jokavuotisista maanjäristyksistä. Maanjäristys on tapahtuma, jolloin mannerlaatat liikahtavat toisiaan vasten tai toisistaan poispäin äkillisesti, jolloin maankuori Kuva 5: Mount Cookin vuori. Se on 3754 metriä korkea. Kuva 6: Tyynenmeren tulirengas. Se kiertää Amerikan, Aasian ja Australian mantereet. Uusi- Seelanti on osa tulirengasta.

3 vavahtelee voimakkaasti. Mannerlaattojen liikehdintä synnyttää myös poimuvuoristoja, tulivuoria ja syvänmerenhautoja. Merenalainen maanjäristys aiheuttaa tsunameja, eli hyökyaaltoja. Uuden- Seelannin kallioperä on nuorta, eli vuoret ovat nuoria poimuvuoristoja. Se tarkoittaa sitä, että vuorten huiput ovat korkeita ja teräviä ja rinteet jyrkkiä. Poimuvuoristot ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksestä, jolloin toisen laatan reuna on noussut ja poimuttunut vuoristoksi. Nuorten poimuvuoristojen alueilla maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä, sillä vuoret sijaitsevat mannerlaattojen saumakohdilla. Yhteensä Uudessa- Seelannissa tapahtuu vuodessa noin maanjäristystä. Uusi- Seelanti tunnetaan myös häikäisevän upeista maisemistaan. Ne ovatkin monelle tuttuja television kautta, sillä Taru sormusten herrasta elokuva on osittain kuvattu siellä. Maisemat koostuvat lähinnä lampaista ja lehmistä, vuorista, vehreistä kukkuloista, rehevistä metsistä ja laakeista hiekkarannoista. 3. Vesistöt ja vesivarat Kuva 7: Lake Taupo. Koska Uusi- Seelanti on saarivaltio, se on kokonaan merien ympäröimä. Meri, joka ympäröi sitä, on nimeltään Tyynimeri. Tyynimeri, viralliselta nimeltään Tyyni valtameri, on maailman suurin valtameri. Se peittää noin kolmasosan koko maapallon pinta- alasta. Valtion länsipuoleinen meri on nimeltään Tasmaninmeri, joka on Tyynenmeren reunameri. Uudessa- Seelannissa on myös jokia ja järviä. Sen vesistöt koostuvat pääosin jokisysteemeistä. Pisin joki löytyy Pohjoissaarelta. Sen nimi on Waikato ja se on yli 400 kilometriä pitkä, eli vastaa pituudeltaan suurin piirtein Suomen Tornionjokea. Valtion suurin järvi on kraaterijärvi Lake Taupo. Se on syntynyt tulivuoren räjähdyksessä, jolloin siitä on muodostunut kattilalaakso, eli kaldera. Sen jälkeen se on täyttynyt vedellä, ja siitä on muodostunut kraaterijärvi. Kuten aiemmassa kappaleessa jo kerrottiin, Eteläsaarella sijaitsevilla Etelä- Alpeilla on 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on paikoitellen 610 metriä paksu ja 27 kilometriä

4 pitkä. Viime vuosien aikana Tasmanin jäätikkö on alkanut sulaa ilmastonmuutoksen takia. Kun jäätiköt sulavat, maapallon lämpeneminen nopeutuu, sillä lumi- ja jääpeite heijastavat Auringon säteilyjä takaisin avaruuteen. Sulamista edesauttavat myös sade ja tuuli. Vuoristojäätiköt, eli virtamaiset, alaspäin valuvat jäätiköt sulavat nopeimmin. Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa tulvia ja merenpinnan nousemista. Vesi laajenee kun se lämpenee, joten merenpinta nousee vielä enemmän kuin mitä se nousisi, jos vesi olisi kylmää. Kun merenpinta nousee, vaarana on, että Oseanian matalat saaret jäävät kokonaan vedenpinnan alle. Toisaalta, jos jäätiköt sulavat, merenpohja painuu massan painosta alaspäin, jolloin mantereet kohoavat ylöspäin. Lisäksi jäätiköt ovat monille valtioille tärkeä makean veden ja sähkön lähde. Kun jäätiköt sulavat, makeasta vedestä tulee pula ja sähköä ei saada. Merenpinnan nouseminen ja lämpeneminen aiheuttavat ongelmia merivirroissa, sillä makea vesi muuttaa meriveden suolapitoisuutta. Lisäksi lämpötilan nousu tuhoaa koralliriuttoja, eli korallieläinten kalkkikuorten kasautumia. Ihmisen toiminta näkyy myös muuttuneissa jokiekosysteemeissä. Kun jokien lähimetsät raivataan pelloiksi ja laitumiksi, ravinteet ja maa- aines pääsevät suoraan veteen ja puutkaan eivät pääse enää varjostamaan. Tällöin vesistöt sameentuvat ja rehevöityvät, eli vesikasvit lisääntyvät huimasti, jolloin ne myös yhteyttävät, eli sitovat Auringon energiaa sokeriin. Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen happea, jota ne ottavat vedestä. Liiallinen yhteyttäminen voi johtaa vesistön happikatoon, eli liian alhaiseen hapen määrään vedessä, jolloin eliöt eivät pysty elämään siellä. Pääasiallisesti kuitenkin joet ovat puhtaita nopean virtauksen vuoksi. Uudessa- Seelannissa on merkittävän suuret vesivarat. Pohjavettä, eli makeaa, juotavaa vettä on yleensä riittävästi, mutta suurissa asutuskeskuksissa, esimerkiksi Aucklandissa ja pääkaupunki Wellingtonissa saattaa joskus olla pulaa käyttövedestä. Siksi sitä tehdään paikoitellen keinotekoisesti suodattamalla. Vettä käytetään muuhunkin kuin pelkästään juomiseen ja peseytymiseen; esimerkiksi viljelysten kastelemiseen ja vesivoiman tuotantoon, eli sähkön tuottamiseen vedellä. Sen tuottaminen on helppoa, sillä vuosittainen sademäärä on siihen sopiva. Määrä vaihtelee millimetrin välillä. Eteläsaaren länsirannikko on hyvin Kuva 8: Uuden- Seelannin pisin joki, Waikato. Se saa alkunsa Lake Tauposta.

5 sateinen, sillä se on vuoristoaluetta. Uudessa- Seelannissa sataa tasaisesti ympäri vuoden. Silti myös tulvia esiintyy. Ne ovatkin Uuden- Seelannin tuhoisimpia luonnonkatastrofeja, eli jonkin muun kuin ihmisen toiminnasta johtuvia luonnon ääri- ilmiöitä, kuten tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset. Kuva 9: Tasmanin jäätikkö. Ilmaston lämpenemisen takia se sulaa, mikä aiheuttaa vakavia ongelmia koko valtiolle. 4. Ilmasto Uudessa- Seelannissa on hyvinkin vaihtelevaa ja erilaista ilmastoa. Se johtuu meren läheisyydestä, vuoristoista ja saarten pituuksista. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ihmisen hyvinvoinnin osalta paras mahdollinen ilmasto. Kuva 10: Ilmastodiagrammi Wellingtonin säästä. Eteläsaari kuuluu lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen. Se tarkoittaa sitä, että kesäisin lämpötila kohoaa yli +10 C, ja talvisin laskee +10 C:een alapuolelle. Siellä myös sataa aika paljon tasaisesti ympäri vuoden. Tämä johtuu meren läheisyydestä. Merestä haihtuu koko ajan vesihöyryä ilmaan, jolloin sadepilviä syntyy hyvinkin helposti. Lumisateet ovat yleisiä etenkin Etelä- Alppien seudulla. Se muistuttaa hyvinkin paljolti Suomen ilmastoa. Suomen ilmasto on nimeltään väli- ilmasto, sillä täällä on piirteitä sekä meri-, että mannerilmastosta. Suomessa on lämmin kesä ja luminen talvi.

6 Pohjoissaaren pohjoiskärjessä vallitsee subtrooppinen ilmasto. Se tarkoittaa sitä, että kesä on pitkä, kostea ja lämmin, jolloin keskilämpötila on yleensä ainakin kolmen kuukauden ajan noin 20 C, kun taas talvi on lyhyt ja leuto. Tuolloin keskilämpötila on noin seitsemän astetta. Sanotaan, että Uuden- Seelannin säätä on vaikeampi ennustaa kuin minkään muun valtion maailmassa. Kuva 11: Maailman merivirrat. Punaiset nuolet kuvaavat lämpimiä merivirtoja, siniset kylmiä merivirtoja ja mustat Päiväntasaajanvirtoja. Päiväntasaajanvirrat ovat lämpimiä sekä eteläisellä, että pohjoisella pallonpuoliskoilla. Uusi- Seelanti sijaitsee lämpimän Itä- Australian merivirran alueella, mikä tuo mukanaan lämmintä ilmaa ja sateita. Lämpimät merivirrat siirtävät lämpöä päiväntasaajalta navoille. Kun merivirta puhaltaa mereltä maalle, se kohtaa Etelä- Alppien vuoriston. Vuoristo pakottaa pilvet ja lämpimän ilman kohoamaan, jolloin ilma jäähtyy ja kosteus tiivistyy sateeksi. Vuoriston merenpuoleinen rinne saa tällöin kaiken sateen, jonka takia siinä on enemmän ja rehevämpää kasvillisuutta kuin sisämaanpuoleisessa rinteessä. Vuoriston ylittäneet pilvet eivät sisällä enää kosteutta, joten sisämaanpuoleinen rinne ei saa lähestulkoon lainkaan vettä. Tämän takia se on yleensä kuiva ja kirkas. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevalla Uudella- Seelannilla vuodenajat ovat päinvastaiset kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, se on kääntyneenä poispäin Auringosta. Tällöin siis eteläinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, jolloin siellä on kesä. Silti vuodenaikojen vaihtelut eivät ole kovinkaan suuret, sillä Uusi- Seelanti sijaitsee melko lähellä päiväntasaajaa. Lämpimintä siellä on tammi- helmikuussa ja kylmintä heinäkuussa.

7 Kuva 12: Subtrooppisen ilmaston vyöhykkeet ovat väritettyinä keltaisella. Uuden- Seelannin Pohjoissaaresta noin puolet kuuluu kyseiseen lämpövyöhykkeeseen. 5. Kasvillisuus ja eläimet Uusi- Seelanti on ollut eristäytynyt valtio keskellä Tyyntä valtamerta, sinne on kehittynyt oma erityinen kotoperäinen kasvillisuus ja eläimistö. Kotoperäinen laji on eliölaji, joka elää vain tietyllä alueella, tässä tapauksessa vain Uudessa- Seelannissa. Kotoperäisiä lajeja uhkaavat vierasperäiset ja leviävät tulokaslajit, eli muualta maailmasta ihmisen mukana tulleet lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Uuden- Seelannin kasvillisuus vaihtelee korkeuserojen, leveysasteiden ja pituusasteiden mukaan. Pohjoissaarella kasvillisuus on lähinnä subtrooppista sademetsää. Trooppisesta sademetsästä se eroaa siten, että subtrooppisessa metsässä on vähemmän lajeja, runsaampi aluskasvillisuus, eli pienet kasvit, kuten sammalet ja kukat, viileämpi ja kuivempi ilma, sekä ohuempi latvuskerros, eli korkeimpien ja rehevimpien puiden muodostama peitto. Koska latvuskerros on ohuempi, maan pinnalla kasvava aluskasvillisuus saa enemmän vettä, valoa ja ravinteita. Tyypillinen Pohjoissaaren puu on kauripuu. Kuva 13: Yksi Pohjoissaaren tyypillisimmistä puista; kauripuu.

8 Kuva 14: luvulla lopullisesti sukupuuttoon kuolleet moa- linnut olivat siivettömiä jättiläisiä. Eteläsaaren alankoalueilla kasvillisuus on ainavihantaa lehtimetsää. Ainavihanta tarkoittaa sitä, että puut eivät pudota lehtiään tiettynä aikana, vaan ne ovat vihreitä ympäri vuoden ja pudottavat lehtiään vähitellen pitkin vuotta. Vuoristoissa kasvaa kylmään ja tuuleen sopeutunutta vuoristokasvillisuutta, joka koostuu lähinnä matalista kasveista, kuten varvuista, jäkälistä ja ruohoista. Rannikkoseuduilla kasvaa suolaiseen veteen sopeutuneita ruohoja, sekä joitain puita. Tyypillinen Eteläsaaren puu on etelänpyökki. Etelä- Alppien itäpuolella sijaitsee myös alankoalue Canterbury Plains. Sen kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa harjoitetaan karjataloutta hyvällä menestyksellä. Uuden- Seelannin eläimistöön kuului lukuisia eri eläinlajeja ennen ihmisen saapumista: matelijoita, lintuja, sekä sammakko- ja hämähäkkieläimiä. Nisäkkäitä oli vain muutamaa lajia: uudenseelanninmerileijona, uudenseelanninmerikarhu, sekä muutama lepakkolaji. Lintulajeja oli alun perin 245, joista suuri osa oli kotoperäisiä, lentokyvyttömiä ja suuria lintuja, kuten pingviinejä, kiivi- lintuja, sekä sukupuuttoon, eli maapallolta kokonaan hävinneitä moa- lintuja. Eläimistön uhkana ovat vierasperäiset lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Ihminen on yhtenä hyvin suurena tekijänä tässä. Kotoperäiset lajit ovat hyvin herkkiä, sekä sopeutumisvaikeuksisia uusille muutoksille. Noin 50 % alkuperäisistä lintulajeista on kuollut sukupuuttoon ihmisen saapumisen jälkeen. Nykyisiä eläinlajeja ovat delfiinit, kiivi- linnut, gekot, sekä lukuisat muut erikoisuudet. Uuden- Seelannin matelijat ovat poikkeavia sen takia, että ne synnyttävät eläviä poikasia munimisen sijaan. Uudessa- Seelannissa ei elä lainkaan myrkyllisiä käärmeitä tai muita vaarallisia eläimiä. Kuva 15: Uudenseelanninmerileijona on uhanalainen laji, eli se on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

9 Uudessa- Seelannissa joistain eläimistä on myös haittaa. Esimerkiksi opossumit ovat Uudessa- Seelannissa vierasperäisiä tuhoeläimiä. Ne ovat ongelmana siellä, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia siellä, mutta ne tuhoavat alkuperäistä eläimistöä ja kasvillisuutta. Lajin hävittämistä Uudesta- Seelannista on suunniteltu ja langan tekeminen opossumin karvasta on osana tätä hanketta. Ihminen on muuttanut paljon Uuden- Seelannin luontoa. Pohjoissaarelta on hakattu laajat alueet metsää ja istutettu heinää lampaiden laidunnettavaksi. Uuden- Seelannin eteläpuolella sijaitsee paljon koralliriuttoja. Koralliriutat ovat kuolleiden korallieläinten kalkkikuorikasaantumia. Ne ovat muodostuneet aikojen saatossa, kun korallieläimet ovat kuolleet. Ilmastonmuutoksella on merkittävä osa Uuden- Seelannin koralliriutoilla. Kun merivesi lämpenee, korallieläimet alkavat voida huonosti ja niiden kanta pienenee. Koralliriutat ovat monien kalalajien suoja- ja ravintopaikkoja, joten jos koralliriutat häviävät, häviää myös kalalajeja. Kalastus on tärkeä elinkeino Uudessa- Seelannissa. Kuva 16: Koralliriutta ja korallikaloja. Jos meriveden lämpötila nousee, nämä upeat kasvit ja kalat tuhoutuvat. Helppoja keinoja hidastaa ilmastonmuutosta ja esimerkiksi koralliriuttojen tuhoutumista: Sammuta televisio ja tietokone kun et enää käytä niitä Kävele tai pyöräile kouluun/töihin aina kun se on mahdollista Vältä turhaa veden ja sähkön kulutusta Älä roskaa luontoa Vältä lentoliikennettä

10 Kasvisten syönti on ekologisempaa kuin lihan syönti, sillä lihan tuotanto synnyttää paljon kasvihuonekaasuja ja kasvikset ovat alempana ekopyramidissa, jossa kuvataan tuottajien ja kuluttajien määrää luonnossa. Osta Reilun kaupan tuotteita, sillä niistä maksetaan työntekijöille oikeudenmukainen palkka Osta vain oikeasti sinulle tarpeellisia tavaroita Suosi kotimaista ruokaa, tuotteita, yms. niin säästät luontoa ja samalla tuet suomalaista työtä 6. Väestö Kuva 17: Uuden- Seelannin alkuperäiskansalainen, eli maori. Uudessa- Seelannissa asuu arviolta noin 4,3 miljoonaa asukasta, eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Noin 76 % asukkaista asuu Pohjoissaarella. Noin neljäsosa väestöstä on ulkomaista alkuperää, sillä alun perin Uusi- Seelanti oli Iso- Britannian siirtomaa. Maorit ovat Uuden- Seelannin alkuperäiskansaa, mutta heidän asemansa on huonompi kuin muiden ihmisten. Keskimäärin Uusi- Seelantilainen nainen synnyttää 2,1 lasta. Vielä 50 vuotta sitten luku oli 4,1. Ennusteiden mukaan syntyvyys pysyy samana seuraavan 90 vuoden ajan. Keskimääräinen miehen elinikä on 79 vuotta, kun Suomessa se on 77 vuotta. Naisen keskimääräinen elinikä on sekä Suomessa, että Uudessa- Seelannissa 83 vuotta. Alle viisi vuotta täyttäneiden lasten kuolleisuus 1000 kohden on kuusi, kun Suomessa vastaava luku on 3. Uudessa- Seelannissa suhtaudutaan myönteisesti maahanmuuttoon, minkä seurauksena väestö kasvaa joka vuosi yhdellä prosentilla.

11 Uudessa- Seelannissa suurin osa väestöstä on vuotiaita. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Kaikkein vähiten on vuotiaita miehiä. Uuden- Seelannin elintaso on korkea. 100 % valtion kouluikäisistä lapsista ja nuorista käy koulua. Uusi- Seelanti myös menestyi PISA- tutkinnoissa, eli osaamis- /oppimistutkimuksissa erinomaisesti. Työttömyysprosentti on Uudessa- Seelannissa 6,1 %, ja Suomessa se on 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on myös korkea bruttokansantuote, eli koko valtion tuotantojen vuosittainen yhteenlaskettu rahamäärä. Vuonna 2009 se oli dollaria. Suomessa BKT on kuitenkin lähestulkoon puolet enemmän. Kuva 18: Uudessa- Seelannissa karjataloudella on merkittävä osuus tuotoissa. Uuden- Seelannin tärkeät elinkeinot, eli tuotot toimeentuloa varten ovat teollisuus, palvelut ja maatalous. 43,64 % koko valtion pinta- alasta on viljeltyä maata. Suomessa se on vain 7,56 %. Viennillä, eli oman valtion tuotteiden myymisellä ulkomaille on myös hyvin tärkeä merkitys Uuden- Seelannin tuloissa. Se on yhteensä 29 % koko valtion bruttokansantuotteesta. Enimmäkseen ulkomaille viedään maataloustuotteita, elintarvikkeita ja metalliteollisuustuotteita. Tärkein kauppakumppani on sen lähin valtio Australia. Uudessa- Seelannissa harjoitetaan paljon karjataloutta, eli lampaiden ja nautojen hoitamista. Valtiolla on siihen erinomaiset ilmasto- olosuhteet ja ravinnon saatavuus ympäri vuoden. Uudessa- Seelannissa onkin enemmän lampaita kuin ihmisiä. Myös maaperän rikkauksia, kuten esimerkiksi hiiltä ja maakaasua käytetään bensiinin ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Muita hyviä teollisuusaloja ovat vesivoiman tuotanto, sillä Uudessa- Seelannissa sataa paljon ja korkeuserot ovat suuria, sekä puunjalostus ja muu metsäteollisuus. Luonnonvaroja hyödynnetään muussakin kuin pelkässä teollisuudessa, nimittäin matkailussa. Keskimäärin Uudessa- Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia. Kaikista tärkein ja tuottoisin matkailumuoto on luontomatkailu. Ei ihmekään, sillä kukapa ei haluaisi nähdä kauniita

12 vuonoja, aurinkoisia rantoja, kansallispuistoja, järviä, jäätiköitä ja korkeita vuoria. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ehkä maailman monipuolisimmat vaihtoehdot luontomatkailuun. Uuden- Seelannin pääuskonto on maailman suurin uskonto kristinusko. Valtion muita suuria uskontoja ovat hindulaisuus, islamilaisuus ja buddhalaisuus, sekä muut kristityt suuntaukset. Noin 37 % maan asukkaista on uskonnottomia, kun Suomessa vastaava luku on vain 20 %. Tämä johtuu osittain varmaankin sanan- ja ajatuksenvapaudenhalusta. Kuva 19: Uusiseelantilaisen naisen ja miehen keskimääräiset eliniät. Uuden- Seelannin virallinen kieli on englanti, sillä valtio on Ison- Britannian entinen siirtomaa. Englantilaiset tulivat Uuteen- Seelantiin, jonka jälkeen he jäivät sinne asumaan pysyvästi. Nykyiset uusiseelantilaiset ovat eurooppalaisten jälkeläisiä. Toinen virallinen kieli on maori, joka on Uuden- Seelannin alkuperäiskansan oma kieli. Se on kuitenkin vaarassa kadota, sillä tälläkin hetkellä vain noin 4,2 % Uuden- Seelannin asukkaista puhuu sitä äidinkielenään. Uudessa- Seelannissa perheet ovat pieniä, minkä seurauksena vähitellen väestö vanhenee. Väestön vanheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa työvoimapulaa. Toisaalta taas Uudessa- Seelannissa on voimakas muuttoliike, eli muuttaminen toisilta alueilta toisille. Ihmisen toiminnasta otsonikerros ohenee, minkä takia Auringon säteilyä pääsee maanpinnalle yhä enemmän, mikä taas aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee ja monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat vaarassa jäädä kokonaan veden alle. Tämän takia monien ihmisten asuinpaikka voi hävitä ja heidän täytyy etsiä asuinalue jostain muualta. Otsonikerroksen ohentuma näkyy ihmisillä myös ihosyöpinä. Auringon ultraviolettisäteilyä pääsee maanpinnalle entistä enemmän ohentuneen otsonikerroksen läpi ja se aiheuttaa ihosyöpiä ja silmäsairauksia. Siksi liialta UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua.

13 7. Asutus Uuden- Seelannin pinta- ala on km². Se on hieman pienempi kuin Suomen pinta- ala, joka on km². Uuden- Seelannin asukaslukukin on hieman pienempi kuin Suomen. Uudessa- Seelannissa asuu noin 4,3 miljoonaa asukasta, kun Suomessa se on noin 5,3 miljoonaa. Uudessa- Seelannissa asutaan aika harvaan, varsinkin Eteläsaarella. Koko valtion asukastiheys on keskimäärin vain noin 15 asukasta / km². Suomen asukastiheys on noin 17 asukasta/km². Uuden- Seelannin tiheimmin asuttu kaupunki on Christchurch. Siellä asukastiheys on 770 asukasta/km². Se on kuitenkin hyvin vähän verrattuna Intian Mumbaihin, joka on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Siellä asukastiheys on asukasta/ km². Uudessa- Seelannissa asutus on keskittynyt pääasiassa Pohjoissaarelle. Yli 70 % Uuden- Seelannin Kuva 21: Kuvasta näkyy, asukkaista asuu Pohjoissaarella. Sieltä löytyy myös valtion pääkaupunki Wellington, että sekä kaupungit Uuden- ovat Seelannin suurin, asukkaan kaupunki Auckland. Yhteensä Pohjoissaarella keskittyneet on asukkaita rannikoille. noin Eteläsaarella asutus on keskittynyt pääosin tasaiselle itärannikolle, jossa on hyvät olosuhteet esimerkiksi maan viljelemiseen ja karjan kasvattamiseen. Länsirannikolla kohoaa lumihuippuiset Etelä- Alpit. Eteläsaarella sijaitsevat suuret kaupungit Christchurch ja Dunedin. Asukasluku Eteläsaarella on yhteensä noin Erot saarten välisillä asukasluvuilla johtuu pääosin korkeuseroista. Eteläsaarella Etelä- Alppien vuoristo peittää suuren osan saaresta, jonka vuoksi asutusaluetta ei jää niin paljon kuin Pohjoissaarelle. Kuva 20: Auringon UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua aurinkolaseilla, - rasvoilla ja peittävillä vaatteilla.

14 Uuden- Seelannin kaupungistumisaste, eli muutto kaupunkeihin ja kaupunkiväestön kasvu on 0,9 %. Suomen kaupungistumisaste on 0,6 %. Uudessa- Seelannissa suuret kaupungit ovat keskittyneet rannikoille. Rannikkoalueilla on helppo harjoittaa erilaisia elinkeinoja, kuten esimerkiksi kalastusta ja vientiä. Työttömyysaste, eli prosenttiosuus koko valtion työikäisten työttömyydestä on 6,1 %. Suomessa luku on korkeampi: 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on siis Suomea vähemmän työpaikkapulaa. 8. Erityispiirteet Kuva 22: Uuden- Seelannin rannoilla voi törmätä delfiineihin ja niiden kanssa voi jopa uida. Uuden- Seelannin erityispiirteisiin kuuluvat ehdottomasti omanlainen luonto ja eläimistö, sekä turvallisuus ja ystävälliset ihmiset. Luonto ja eläimet ovat täysin muusta maailmasta poikkeavia, sillä Uusi- Seelanti on kokonaan eristäytynyt muusta maailmasta. Turvallisuus käy ilmi ainakin kahdella tavalla; maalla on turvallinen ja puhdas maine matkailumaana, sekä sillä on erittäin tiukka maahantulotarkastus luontonsa suojelun takia. Kaikki maahan tulleet/maasta lähtevät tarkistetaan huolellisesti, ja kaikki poikkeava saatetaan takavarikoida. Tämä kaikki vain siksi, että he haluavat vain suojella ainutlaatuista eläin- ja kasvikantaansa. Uusi- Seelanti on tunnettu ystävällisistä ja iloisista asukkaistaan. He ovat aina valmiita auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Meillä eurooppalaisilla olisikin hieman opittavaa heiltä Uuden- Seelannin matkailuun on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet. Matkustaminen Uuteen- Seelantiin on Kuva 23: Uuden- Seelannin geysirit purkautuvat näyttävästi.

15 helppoa, sillä valtiossa on yhteensä 122 käytössä olevaa lentokenttää, sekä paljon rautateitä. Jos haluaa ottaa lomastaan kaiken irti, kannattaa vuokrata auto. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Uudessa- Seelannissa on käytössä vasemmanpuoleinen liikenne ja tiet ovat kapeampia kuin Suomessa. Myös nopeusrajoitukset ovat suurempia kuin Suomessa. Uuden- Seelannin matkailu on keskittynyt pääosin luontomatkailuun. Vuoret ja sademetsät kuuluvat ehdottomasti matkailijan nähtäviin kohteisiin. Suosittuja matkailukohteita ovat esimerkiksi Queenstown, jossa extremelajeista kiinnostunut löytää varmasti mieluista puuhaa. Jos ei ole niinkään hurjapää, voi mennä maisemahissiin, joka kohoaa yli puolen kilometrin korkeuteen ja josta näkee koko Queenstownin. Eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus, yli 300 metriä korkea torni Sky Tower sijaitsee Aucklandissa. Auckland on Uuden- Seelannin suosituin matkakohde ja siellä matkailu on pääosin kaupunkimatkailua: shoppailemista, museoissa käyntiä yms. Rantalomailu on myös suosittua lukuisilla suurilla hiekkarannoilla. Uudella- Seelannilla on yhteensä kilometriä rantaviivaa. Purjehtiminen, sukelteleminen ja delfiinien kanssa uiminen ovat suosittuja rantatekemisiä. Jos itse menisin lomamatkalle Uuteen- Seelantiin, haluaisin käydä sukeltamassa Tyynellämerellä ja kokeilla kuumissa lähteissä kylpemistä. Haluaisin myös vierailla kansallispuistoissa. Uudessa- Seelannissa erityistä on se, että vaikka se on niin pieni valtio, siellä voi kokea niin paljon kaikkea erilaista. Voi sukellella lämpimissä vesissä, mutta vähän matkan päässä voit lasketella Etelä- Alpeilla. Tai sitten voit uida Kuva 24: Upeat, aurinkoiset hiekkarannat houkuttelevat ketä merenrannoilla tai kuumissa geysireissä. Tämä tahansa kaikki oun imaria osana sitä, että miksi Uusi- Seelanti tienaa tai auringonpalvojaa. niin paljon rahaa luontomatkailullaan.

16 Muuta Kuva 2m 5: Rielenkiintoista: ugbyjoukkueen haka- tanssi ennen ottelua. Uusi- Seelanti on hyvin urheilullinen valtio. Suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo, kriketti ja rugby. Uusi- Seelanti on kaksinkertainen rugbyn maailmanmestari. Uuden- Seelannin maajoukkue esittää perinteisen haka- tanssin aina ennen jokaista otteluaan. Tanssi on peräisin maoreilta ja alun perin se tanssittiin ennen sotaa vihollisen pelottamiseksi. Haka- tanssi. Tärkeänä osana maorikulttuuria ovat puu- ja käsityöt. Erityisesti tatuoinnit, eli mokot merkitsevät arvoasemaa. Miehet tatuoitiin koko kasvojen alueelta, naiset vain huulten ja poskien. Sotureilla saattoi olla tatuointeja myös lantioseudulla. Kuva 26: Tatuoitu Vanha maoriperinne on nimeltään mokomokai. Se tarkoittaa irtileikattua ja säilöttyä ihmisen maorimies. päätä. Niitä käytettiin luvulla sotien aikana. Mokomokaita säilytti yleensä kuolleen ihmisen perhe muistona. Maorien kulttuuria, esineitä ja tapoja.

17 9. Ajankohtaiset asiat Uusi- Seelanti sijaitsee kahden mannerlaatan saumakohdassa, joten siellä tapahtuu vähän väliä erilaisia luonnonkatastrofeja. Viimeisin suuri maanjäristys tapahtui Christchurchissa Se oli 6,3 magnitudin järistys, mikä on aika paljon. Järistyksessä kuoli kaiken kaikkiaan n. 180 ihmistä, mutta loukkaantuneita oli lähes Rahalliset vahingot olivat noin 16 miljardia Uuden- Seelannin dollaria. Samaisessa maanjäristyksessä tapahtui myös muutakin. Nimittäin se lohkaisi Eteläsaarella Tasmanin jäätiköstä 30 tuhannen kilon kokoisen jäälohkareen. Lohkare sai aikaan yli kolmimetrisen aallon, joka kulki muutaman kerran järven päästä Kuva päähän 27: Vuoden ennen 2011 sen maanjäristys laantumista. aiheutti miljardien dollareiden tuhot. Yhteensä Uudessa- Seelannissa mitataan joka vuosi maanjäristystä, mutta useimmat niistä ovat lieviä.

18 10. Itsearvionti Olen itse suhteellisen tyytyväinen valtiotyöhöni. Olen piirtänyt itse kartan, ilmastodiagrammin ja elinikätaulukon. Kaikki muut kuvat, jotka ei ole omia piirtämiäni, ovat luvallisesti otettu netistä. Käytin Google Kuvahaun tarkennettua hakua, commons.wikimedia.org ja fotopedia.com - sivustoilta. Tein työtä noin kolme viikkoa pala palalta. Tein joka päivä vähän kerrallaan, joten työ valmistui ajoissa. Antaisin työlleni arvosanaksi ehkä 9, koska kokonaisuutena se on minusta aika hyvä. Onnistumisena ovat kuvat, jotka olen itse piirtänyt, sekä muut tekstiä havainnollistavat kuvat. Tekstikin on selkokielistä ja ymmärrettävää. Parantamisen kohteita olisivat varmaankin jotkin kohdat, joista en löytänyt paljon tietoa. Ensi kerralla pitäisi varmaan valita jokin hieman isompi ja tunnetumpi valtio, josta pursuaa paljon tietoa, mutta ei Uudesta- Seelannistakaan kovin vaikea ollut niitä löytää.

19 Lähteet: Kuvat: ookerso1.jpg g

20 ropical.png World- noborders.png t_moa.jpg zealand- 2004/day5/ tb.html fxqhbabkauu PNG i_te_matua_ngahere.jpg oceanicas.gif edin_lamb_spring_2008.jpg

21 Tekstit: Seelanti Seelannin_maantiede Seelanti Seelanti/(show)/indicators Seelannin_talous Könemann: Geographica- kirja, 2003 Nea Isaksson 7.c 2012

22

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Hyvä tietää. Uusi-Seelanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Uusi-Seelanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Uusi-Seelanti Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Uudesta-Seelannista Pääkaupunki Kielet Asukasluku Wellington Englanti ja maori Kristinusko ja Uudenuseita Seelannin pienempiä dollari

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Australia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyva tietää Australiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Canberra 23 miljoonaa Englanti Uskonto Valuutta Pinta-ala Kristinusko Australian dollari Tällä

Lisätiedot

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Vesivarojen arvo Suomessa

Vesivarojen arvo Suomessa Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen

Lisätiedot

Hyvä tietää Grönlanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää Grönlanti. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Grönlanti Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Grönlannista Pääkaupunki Asukasluku Kieli Nuuk 56.200 Pääosa väestöstä puhuu länsigrönlannin murretta ja tanskaa Uskonto Valuutta Pinta-ala

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Rooma Noin 61 miljoonaa Uskonto Valuutta Pinta-ala Katolilaisia 90%, muslimeja 2%, muita uskontoja

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Euroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin

Euroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Australia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyva tietää Australiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Canberra n. 19,9 miljoonaa Kristinusko Australian dollari Tällä sivulla on tärkeää tietoa ennen

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009

Lisätiedot

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN

KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN 1 KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN Piirrä tehtävässä kuljettava reitti ja nimeä kysytyt paikat (lihavoitu) opettajan antamalle kartalle. Vastaa lisäksi monisteen kysymyksiin. Tarvitset apunasi oppikirjaa

Lisätiedot

TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI EBOLA RANKKASADE

TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI EBOLA RANKKASADE Sanasto ja lämmittely MAASTO- PALO HURRIKAANI MYRSKY MAAN- JÄRISTYS TULIVUOREN PURKAUS TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Lataa Maan ytimestä avaruuteen. Lataa

Lataa Maan ytimestä avaruuteen. Lataa Lataa Maan ytimestä avaruuteen Lataa ISBN: 9789516533714 Sivumäärä: 246 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.82 Mb Teos antaa uusimpiin tutkimuksiin perustuvan kuvan siitä, miten laattatektoniikka on kuljettanut

Lisätiedot

MAAILMAN KUUSI SUPERLATIIVIA TUNNETKO JO NÄMÄ?

MAAILMAN KUUSI SUPERLATIIVIA TUNNETKO JO NÄMÄ? Lehdistötiedote 17. lokakuuta 2018 MAAILMAN KUUSI SUPERLATIIVIA TUNNETKO JO NÄMÄ? Burj Khalifa Dubaissa on maailman korkein rakennus ainakin toistaiseksi. * Oletko koskaan miettinyt, missä on maailman

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2 Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö

Lisätiedot