SISÄLLYS. Jäsenlehti 5/2006 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS YHDISTYS KOULUTTAA... 2 KIINTEISTÖVEROTUTKIMUS... 3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA...

Transkriptio

1 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 5/2006 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Oulu Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun kläänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X SISÄLLYS YHDISTYS KOULUTTAA... 2 KIINTEISTÖVEROTUTKIMUS... 3 POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KIINTEISTÖVEROVERTAILU:... 3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 4 KIINTEISTÖLIITTO MUKANA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTASOPIMUKSESSA... 4 KIINTEISTÖLIITTO SAI HYVÄN ARVOSANAN JÄSENISTÖLTÄÄN... 5 KIINTEISTÖLIITON JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELYN ARPA HEITETTY... 5 LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 5 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TOIMIVALTAA EI TULE LAAJENTAA VUOKRASUHTEISIIN... 5 TULOVEROLAKIIN MUUTOKSIA... 6 RAKENTAMISEN VALVONTA JA TEKNINEN TARKASTUS UUDISTUU... 7 LAKIESITYS TILAAJAN VASTUUSTA EDUSKUNNALLE... 7 ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA-ASUNTOJEN TULORAJOJA KOROTETAAN8 OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 9 AJANKOHTAISET ASIAT RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 4,1 PROSENTTIA ARAVAVUOKRATALOJEN LUOVUTUKSENSAAJAN NIMEÄMINEN ARA:LLE SÄHKÖENERGIAN LISTAHINNAT NOUSSEET JOKAINEN TALO TARVITSEE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN KIINTEISTÖKAUPPOJEN MÄÄRÄ HIEMAN LASKENUT TYÖTUNNIN KUSTANNUS NOUSI VUODESSA 2,4 PROSENTTIA ENERGIAN KULUTUS KASVOI ALKUVUONNA 11 PROSENTTIA ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRÄ JATKOI KASVUAAN VUODEN ISÄNNÖITSIJÄ 2006 MIKKO ASTALA TAPAHTUMAT JA JULKAISUT TUTKIMUS JA KEHITYS VERTAILE VAIHTOEHTOISIA JULKISIVUKORJAUKSIA LIITTEENÄ TALOUSARVIO-OHJE VUODELLE 2007 LAKIMIES VASTAA

2 Hyvän asumisen puolesta YHDISTYS KOULUTTAA Remontti-ilta Torstaina 2. päivänä marraskuuta 2006 klo Yit-rakennus Oy, Välivainio, Paulaharjuntie 20, Oulu Tulokahvit Avaus, Pekka Luoto, Kiinteistöyhdistys - Kiinteistöjen kuntotodistus Remonttien projektisuunnittelu, Hannu Reinikainen, Yit nykykunnon tutkiminen päätöksen valmistelu korjaussuunnitelman tekeminen projektiaikataulu toteutuksen suunnitteleminen tiedottaminen ja seuranta Remontteihin liittyvä juridiikka, asianajaja Juha Ryynänen, Prudentum Oy - Hallituksen ja isännöitsijän rooli ja vastuu - urakoitsijasopimukset - esimerkkitapauksia alkumetreillä tapahtuneista virheistä Tauko ja keskustelua, kahvia Tietoisku antennisaneerauksista, Mauri Wegelius, Yit - Antennisaneerausten nykytilanne Oulun alueen kiinteistöissä Kiinteistökorjausten rahoitus, Kari Majuri; Oulun Osuuspankki - Mitä remonttien siirtäminen maksaa - Taloyhtiöiden vakuudet, riittävätkö ne? - Rahoituksen todelliset kustannukset Keskustelua illan aiheista Tilaisuus päättyy Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen mennessä. Uusi osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki Torstaina 7. päivänä joulukuuta 2006 klo Lakimies Juha Terho, Suomen Kiinteistöliitto Pakkala-Sali, Maakuntakirjasto, Oulu Tilaisuuden avaus Uusi osakeyhtiölaki , lakimies Juha Terho, Suomen Kiinteistöliitto - Mitä muutoksia - Mitä vaikutuksia kiinteistöalalle Uusi asunto-osakeyhtiölaki valmisteilla, Juha Terho, Suomen Kiinteistöliitto Mitä muuttumassa, uudet käsitteet Muutokset yhtiökokousmenettelyyn ja päätöksentekoon - kutsujen lähettämisaika ja pöytäkirjan tarkastaminen - mitättömät päätökset, yhdenvertaisuus ja vastikkeen alentaminen Muutokset isännöitsijän ja hallituksen jäsenten vastuisiin - isännöitsijän ja hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuu ja tuottamusolettama Kunnossapito- ja muutostyöt - osakkeenomistajan ja yhtiön ilmoitusvelvollisuudet - suostumukset, milloin lupa tarpeen? - milloin työt voidaan aloittaa - töiden kieltäminen - vastuu kunnossapito- ja muutostöistä - valvonta, kuka maksaa? Kahvitauko Edelliset aiheet jatkuvat 16.00Ttilaisuus päättyy Maksuton jäsenille, muille 100 euroa/ henkilö, Ilmoittautuminen 4.12 mennessä.

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi KIINTEISTÖVEROTUTKIMUS Suomen suurista kaupungeista Oulu maltillisin verottaja POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KIINTEISTÖVEROVERTAILU: Kiinteistöverot tuottavat Suomen kunnissa tänä vuonna yhteensä noin 770 milj. euroa. Summa vastaa keskimäärin lähes yhden kunnallisveroprosentin tuottoa kunnallisverotuksessa. Kiinteistöveron suuruus riippuu kiinteistöveroprosentista ja kiinteistön verotusarvosta. Näin ollen kiinteistöveron määrä on prosentuaalinen osuus kiinteistön arvosta. Vero lasketaan erikseen tontille ja rakennukselle. Kunnanvaltuustot määräävät vuosittain etukäteen yleisen (tontit), pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävän (vakituiset asuinrakennukset) ja muiden asuinrakennusten (vapaa-ajanasunnot) kiinteistöveroprosenttien suuruudet. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on lain mukaan määrättävä vähintään 0,50 ja enintään 1,00, pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi vähintään 0,22 ja enintään 0,50 ja muiden asuinrakennusten veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi prosentti kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävän rakennusten veroprosentti. Kuntakohtaiset erot kiinteistöveroissa ovat Suomen Kiinteistöliiton selvityksen mukaan suuria, oli sitten kyse kiinteistöveroprosenteista tai kiinteistöveron tuotosta suhteessa kunnallisveron tuottoon. Keskiarvotietoja kiinteistöprosenteista Yleinen asuinrak. vap. ajan asuinrak Pohjois-Pohjanmaa 0,66 0,31 0,82 Kainuu 0,75 0,33 0,86 Koko Suomi 0,74 0,29 0,86 Suurista kaupungeista maltillisin verottaja on Oulu, jossa edellä mainituilla kiinteistöveroarvoilla laskettuna veron määrä on 316 euroa., seuraavaksi edullisimmat kaupungit ovat Pori (336 euroa) ja Espoo (339 euroa). Suurista kaupungeista koviin kiinteistöverottajiin kuuluvat Vantaa ( 520 euroa), Joensuu (510 euroa), Kotka (499), Jyväskylä (455), Kuopio (469), Lahti (450) ja Vaasa. (467) Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan ankarin kiinteistöverottaja, Kainuun Kajaani Korkeimmat kiinteistöveroprosentit Pohjois- Pohjanmaan alueella on Pyhäjärvellä, jossa yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,70, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,45 ja vapaaajan asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,90. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Ruukki (0,75, 0,37 ja 0,97) ja Kuusamo (0,75, 0,40 ja 0,85). Pohjois-Pohjanmaan matalimmat kiinteistöveroprosentit löytyvät Limingasta (0,50, 0,22 ja 0,50), Oulusta (0,60, 0,22 ja 0,60) ja Raahesta (0,60, 0,23 ja 0,80). Kainuussa eniten kiinteistöveroa joutuu maksamaan Kajaanissa, jossa yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,35 ja vapaa-ajan asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,95. Seuraavaksi kalleimmat kunnat olivat Paltamo (0,70, 0,40 ja 1,00) ja Vuolijoki (0,75, 0,40 ja 0,90). Kainuun alimmat kiinteistöveroprosentit ovat Kuhmossa (0,70, 0,30 ja 0,70) Sotkamossa (0,65, 0,30 ja 0,80) ja Hyrynsalmella (0,60,0,35 ja 0,70). Erot jopa melkein kaksinkertaisia Mikäli omistuksessa on verotusarvoltaan euron arvoinen asuinrakennus, joka sijaitsee euron arvoisella tontilla sekä vapaa-ajan rakennus, jonka verotusarvo on , ja joka sijaitsee euron tontilla, saadaan kokonaiskiinteistöveron määräksi esimerkkikunnissa seuraavat summat:

4 Hyvän asumisen puolesta 4 Pohjois-Pohjanmaa, kalleimmat Pyhäjärvi Ruukki Kuusamo 493,00 euroa 471,75 euroa 471,75 euroa Pohjois-Pohjanmaa, edullisimmat Liminka Oulu Raahe Kainuu, kalleimmat Kajaani Paltamo Vuolijoki Kainuu, edullisimmat Kuhmo Sotkamo Hyrynsalmi 282,20 euroa 316,20 euroa 346,80 euroa 490,88 euroa 480,25 euroa 478,25 euroa 391,00 euroa 393,13 euroa 395,25 euroa Vastaavilla verotusarvoilla laskettuna koko Suomen keskiarvo on 414 euroa, Kainuun 433 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan 401 euroa. Pohjois-Pohjanmaalla 11 kuntaa nosti kiinteistöveroprosenttia, Kainuussa 2 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla edellisestä vuodesta 11 kuntaa ( Lumijoki, Ruukki, Piippola, Alavieska, Rantsila, Reisjärvi, Vihanti, Taivalkoski, Tyrnävä, Pulkkila ja Haapavesi) nostivat kiinteistöveroprosentteja. Suurin nostaja oli Lumijoki, jossa edellä mainituilla verotusarvoilla laskettuna kiinteistöveron määrä nousi 94 euroa. Ruukissa nousu oli 81 euroa ja Piippolassa 76 euroa. Kainuussa kiinteistöveroprosenttia nostivat Kajaani ja Suomussalmi, joissa vastaavat nousut olivat 53 euroa ja 17 euroa. Suomen suurista kaupungeista Oulu maltillisin verottaja Suurista kaupungeista maltillisin verottaja on Oulu, jossa edellä mainituilla kiinteistöveroarvoilla laskettuna veron määrä on 316 euroa., seuraavaksi edullisimmat kaupungit ovat Pori (336 euroa) ja Espoo (339 euroa). Suurista kaupungeista koviin kiinteistöverottajiin kuuluvat Vantaa ( 520 euroa), Joensuu (510 euroa), Kotka (499), Jyväskylä (455), Kuopio (469), Lahti (450) ja Vaasa. (467) Oulun seutukunnan maltillisin verottaja on Liminka, ankarin Hailuoto Oulun Seutukunnan maltillisin verottaja on Liminka, jossa edellä olevan esimerkin mukaisilla verotusarvoilla laskettuna kiinteistöveron määrä on 282 euroa. Ankarin verottaja on Hailuoto, jossa veron määräksi tulee 420 euroa. Kiinteistöveron määrä samoilla perustein laskettuina muissa seutukunnan kunnissa ovat: Haukipudas Muhos Lumijoki Oulunsalo Tyrnävä Kempele Kiiminki Oulu 416 euroa 413 euroa 395 euroa 391 euroa 376 euroa 375 euroa 357 euroa 316 euroa UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA KIINTEISTÖLIITTO MUKANA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTASOPIMUKSESSA Kiinteistöliitto ja 16 muuta kiinteistö- ja rakennusalan järjestöä ovat allekirjoittaneet sopimuksen urakoitsijan ilmoittamismenettelystä. Sopimus suosittaa, että kaikki rakennusalan urakkasopimuksessa tilaajana toimivat tahot ilmoittavat solmimiensa, vähintään 5000 euron arvoisten urakkasopimusten tiedot verohallinnolle. Ilmoitettavia tietoja ovat urakoitsijan nimi, Y- tunnus, osoite, vastuuhenkilön nimi (ulkomaisista yrityksistä myös edustaja Suomessa) sekä työmaan nimi, urakointilaji, urakkahinta, urakan aloittamispäivä ja arvioitu valmistumisajankohta. Verohallinto saa menettelyn avulla vertailutietoa, jonka avulla voivat tulla ilmi sellaiset urakat, joi-

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi ta alihankkijayritys ei ole ilmoittanut verottajalle. Menettelyllä torjutaan harmaata taloutta. Allekirjoitustilaisuudessa järjestöt käynnistivät aiheesta tehostetun tiedotuskampanjan. Järjestöjen jäsenet tulevat saamaan tietoa sopimuksen uusimisesta ja harmaan talouden torjunnasta. Harmaan talouden torjuntaohjeet on koottu Rakennusteollisuus RT ry:n nettisivuille. Sopimuksen allekirjoittivat Asfalttiliitto ry, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, LVI-Tekniset urakoitsijat LVI-TU ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Maalarimestariliitto ry, Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y., Suomen Omakotiliitto ry, Suomen toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Vuokranantajat SVA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. KIINTEISTÖLIITTO SAI HYVÄN ARVOSANAN JÄSENISTÖLTÄÄN Suomen Kiinteistöliiton tuore jäsentyytyväisyyskysely on purettu paketista. Kun sen tulokset julkistettiin liiton neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa. Kun mitattiin kokonaistyytyväisyyttä Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten tarjoamiin palveluihin, parhaan arvosanan asteikolla yhdestä seitsemään saivat neuvontapalvelut (5,6) ja Suomen Kiinteistölehti (5,6). Seuraaviksi sijoittuivat viestintä ja tiedottaminen (5,5), koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat (5,3), edunvalvonta (5,1) sekä tutkimus- ja kehitystoiminta (4,8). Kysyttäessä mitkä palvelut vastaajille ovat tärkeimpiä/hyödyllisimpiä, nousivat kärkeen neuvontapalvelut. Sitten tulivat viestintä ja tiedottaminen, Suomen Kiinteistölehti, koulutustilaisuuden ja muut tapahtumat, edunvalvonta sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Kiinteistötieto Oy toteutti kesäkuussa Suomen Kiinteistöliiton toimeksiannosta jäsentyytyväisyyskyselyn, johon osallistui 1812 vastaajaa. Kyselyjä oli lähetetty kaikkiaan 6556, joista 35 % perinteisenä postikyselynä ja 65 % sähköisesti. Toimialajärjestöjen osalta kysely toteutettiin kokonaan nettipohjaisena. Alueellisia kiinteistöyhdistyksiä vastaajista edusti 74,3 ja toimialajärjestöjä 11,6 prosenttia. Lue lisää jäsentyytyväisyyskyselystä Kiinteistölehden numerossa 7/2006, joka ilmestyi KIINTEISTÖLIITON JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELYN ARPA HEITETTY Suomen Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn kannustimena oli kilpailu, jossa arvottiin viisi sadan euron arvoista matkalahjakorttia. Arvonnassa palkinnot voittivat seuraavat henkilöt: Matti Aarnisalo, Helsinki Johannes Mitronen, Vantaa Tuula Ranta, Pori Kaisa Rissanen, Kotka Kaija Voutilainen, Rauma Onnea voittajille! LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TOIMIVALTAA EI TULE LAAJENTAA VUOKRASUHTEISIIN Vuokralaisten ja Vuokranantajien etujärjestöt vastustavat voimakkaasti ehdotusta kuluttajavalituslautakunnan toimivallan laajentamiseksi koskemaan asuntojen vuokrausta koskevia asioita. Toimivallan laajentaminen tulee johtamaan siihen, että asioita viedään sekä lautakuntaan että oikeuteen ja päätösten voimaantulo tulee pitenemään entisestään. Järjestöjen kannanotto on lähetetty keskeisimmille ministereille ja muille sidosryhmille. Myös Helsingin Sanomat julkaisi kannanoton. Kannanoton allekirjoittivat Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI. Järjestöt pitävät ongelmana sitä, että osa vuokrasuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä voidaan

6 Hyvän asumisen puolesta 6 käsitellä esityksen mukaan myös lautakunnassa ja osa vain tuomioistuimessa. Lakiesityksessä olevat rajaukset koskien kuluttajavalituslautakunnan ja käräjäoikeuksien välistä toimivaltaa ovat epäselviä jopa etu-järjestöille. Vuokrasuhteen osapuolet, jotka usein ovat yksityisiä henkilöitä, joutuvat kohtuuttoman haasteen eteen. Vuokralaisen tai vuokranantajan, joka haluaa saada asiaansa ratkaisun on ensin selvitettävä oikea viranomainen. Vaihtoehtoina tässä on joko kuluttajavalituslautakunta tai käräjäoikeus, joka selviää lakitekstistä. Vaikka esityksen on tarkoitus parantaa kuluttajan oikeudellista asemaa ei esityksen tavoite toteudu. Järjestöt kannattavat erillisen (kuluttajavalituslautakunnasta riippumattoman) lautakunnan tai muun riidanratkaisuelimen perustamista käsittelemään huoneenvuokra-asioita, edellyttäen että kyseisen lautakunnan päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia. Vuokrasuhteessa täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä edellyttävät asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Koska lautakunnasta ei saa täytäntöönpanokelpoista päätöstä, joutuvat riidan osapuolet saattamaan asian joka tapauksessa tuomioistuimeen. Erityisesti ongelma korostuu koska häätöä, vuokrasuhteen purkua ja vakuuden palauttamista koskevat varsin tavanomaiset riidat on jätetty esityksen mukaan lautakunnalle. Kuitenkin kaikki edellä mainitut asiat vaativat aina täytäntöönpanokelpoisen tuomion, jotta asia saatetaan päätökseen. Esitystä ei siis voida pitää kummankaan osapuolen, vuokranantajan tai vuokralaisen kannalta järkevänä. Riitatilanteen ratkaisu osapuolten välillä vain pitkittyy. Kuluttajavalituslautakunnan käsittelyajat ovat jo nykyisin olleet kohtuuttoman pitkiä ja resurssit riittämättömiä. Laajennuksen on arvioitu lisäävän merkittävästi valitusmäärää huoneenvuokraasioissa, jotka myös edellyttävät erityisosaamista. Vuokrasuhteisiin liittyviä valituksia arvioidaan tulevan lautakunnan ratkaistavaksi vuodessa noin 780. Järjestöjen mielestä on kestämätöntä luoda uusi järjestelmä, joka ei palvele ketään. Järjestöt myös kyseenalaistavat valtion mahdollisuudet järjestää toiminnalle riittävät resurssit. Todettakoon, että myös oikeusvarmuuden toteutuminen vaarantuu useiden eri toimijatahojen tulkitessa huoneenvuokralakia yksittäisissä riitaasioissa. Järjestöt pitävät kuluttajien oikeussuojan parantamista tavoiteltavana asiana. Esityksellä ja sen toteutuksella ei kuitenkaan paranneta vuokrasuhteen osa-puolten asemaa riitatilanteessa. Hyvän vuokratavan mukaisesti kaikki allekirjoittaneet järjestöt korostavat riitojen ennaltaehkäisevää merkitystä. Lisätietoja: Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen puh TULOVEROLAKIIN MUUTOKSIA Hallitus on antanut lakiesitykset (He 143/2006 ja He 144/2006), jotka muuttavat tuloverotusta. Lait on tarkoitettu saada voimaan Valtionverotuksen ansiotulovähennys Tuloverolaissa säädettyä valtionverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 157 eurosta 400 euroon. Vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan nykyisestä 1,5 prosentista 3,6 prosenttiin, ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan nykyisestä 0,45 prosentista 0,9 prosenttiin. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Tuloverolaissa säädettyä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää alennetaan eurosta euroon. Matkakustannukset Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan eurosta euroon. Kotitalousvähennys Esityksessä ehdotetaan, että kotitalousvähennys voitaisiin myöntää, vaikka kotitalous olisi saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten energia-avustusta. Lisäksi kotitalousvähennystä koskevia säännöksiä muutetaan siten, ettei kotitalousvähennystä voi saada verovelvollisen itse tekemästä työstä tai työstä, jonka on tehnyt verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vähennystä ei saisi myöskään esimerkiksi tilanteissa, joissa verovelvollinen on

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi omalta yritykseltään ostanut palveluja kotiinsa ja työn suorittajana on verovelvollinen itse tai muu samassa taloudessa asuva henkilö. Lisäksi muutoksia tehtiin muun muassa luonnonsuojelulain 53 :n mukaisten korvausten veronalaisuuteen sekä tuloverolain 108 :n määräykseen kuolinpesälle myönnettävistä vähennyksistä. RAKENTAMISEN VALVONTA JA TEKNINEN TARKASTUS UUDISTUU Ympäristöministeriön uusi asetus rakentamisen valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta tuli voimaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistu uusi osa A1 sisältää nyt myös määräykset ja ohjeet erityismenettelystä sellaisille rakennuksille, joiden suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara. Asetus annettiin helmikuun lopulla ja se korvaa vuonna 2000 annetut määräykset ja ohjeet. Erityismenettely vaativille rakennuskohteille Uusi erityismenettely koskee sellaisia rakennuksia, joiden suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara. Lisäksi vaikeat rakentamisolosuhteet, erityismenetelmät ja erityisosaamista vaativat työkokonaisuudet voivat edellyttää erityismenettelyä. Tällaisia ovat mm. vaativat korjaus- ja muutostyöt kohteissa, jotka eivät alun perin ole kuuluneet erityismenettelyn piiriin. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävä on ottaa kantaa rakennushankkeen vaativuuteen mahdollisimman varhain jo rakennusluvan käsittelyvaiheessa. riskien arvioimisesta. Näiden mukaisia menettelyjä on jo kokeiltukin käytännössä. Erityishuomio kantaviin rakenteisiin Uudet määräykset koskevat kantavien rakenteiden suunnittelua, toteutusta ja käytön aikaista valvontaa. Valvonta keskittyy kantavien rakenteiden kestävyyden kannalta olennaisiin seikkoihin. Vastaavan työnjohtajan on ilmoitettava huomaamistaan rakennustyön aikaisista virheistä ja vaurioista rakennusvalvontaviranomaiselle. Tällä on myös mahdollisuus edellyttää rakenteiden osalta käytön aikaista seurantaa. Rakennustyön tarkastusasiakirjan keskeisenä tehtävänä on selvittää kantavien rakenteiden mahdolliset virheriskit, joihin kiinnitetään erityishuomio myös loppukatselmuksessa. Ulkopuolinen tarkastus Ulkopuolisen tarkastuksen käyttämistä lisätään. Se on yleensä tarpeen, kun rakennushanke poikkeaa tavanomaisesta tai kuuluu erityismenettelyn piiriin. Ulkopuolinen tarkastus on usein tarpeen myös silloin, kun rakennushanke sisältää suuria yleisötiloja. Ulkopuolisesta tarkastuksesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. LAKIESITYS TILAAJAN VASTUUSTA EDUSKUNNALLE Tilaajayrityksen selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on tarkoitus säätää oma laki. Laki edistäisi yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi se antaisi yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa. Erityismenettely edellyttää myös, että rakennustuotteiden kelpoisuus selvitetään tarvittaessa rakennuspaikkakohtaisesti puolueettoman tahon toimesta. Erityismenettelyssä vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimukset ovat tiukemmat tavanomaiseen rakennuskohteeseen verrattuna. Lisäksi erityisen vaativissa rakennuskohteissa tulee tehdä laadunvarmistusselvitys, jonka laajuus riippuu rakennuskohteesta. Rakennusala on kehittänyt vaativia rakennuskohteita koskevan toimintamallin, joka vastaa määräyksissä edellytettyä käytäntöä muun muassa Esityksen mukaan tilaaja olisi velvollinen selvittämään, onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin. Selvitysvelvollisuuteen kuuluisi myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Lisäksi velvollisuus kattaisi todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvityksen siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Se kattaisi myös selvityksen työhön sovel-

8 Hyvän asumisen puolesta 8 lettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tiedot olisi hankittava myös ulkomaisista yrityksistä siten, että selvitysvelvollisuus olisi ulkomaiden lainsäädäntö huomioon ottaen yhtä laaja kuin Suomessa toimivista yrityksistä. Lakia sovellettaisiin, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää euroa. Sillä tarkoitetaan sopimuksen koko arvoa erittelemättä siitä työn osuutta. Tiedot ensisijaisesti sopimuskumppanilta Tilaajalla olisi ensisijainen velvollisuus pyytää tietoja ja selvityksiä sopimuskumppaniltaan, jolla olisi velvollisuus toimittaa ne tilaajalle. Tilaaja voisi hyväksyä myös muun kuin viranomaisen antaman selvityksen, jos arvioija on yleisesti luotettavana pidetty. Tiedot eivät saisi olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajan ei kuitenkaan tarvitsisi pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä. Tällaisia sopimusosapuolia olisivat muun muassa valtio, kunta ja seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia olisivat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö tai vastaava ulkomainen yritys. Tilaajan ei tarvitsisi pyytää tietoja, jos sopimuspuolen toiminta on jatkunut vähintään kolme vuotta, jona aikana yritys on myös harjoittanut liiketoimintaa, tai jos sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena. Mikäli selvitystä ei ole tehty, tilaaja määrättäisiin maksamaan erityinen laiminlyöntimaksu. Maksu olisi vähintään euroa ja enintään euroa, ja sen suuruus vaihtelisi laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Päätöksen maksusta tekisi lakia valvova työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Se voitaisiin määrätä myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on liiketoimintakiellossa. Maksu voitaisiin lisäksi määrätä tilanteissa, joissa tilaaja osoittaa selvää piittaamattomuutta siitä, että tietää sopimuskumppaninsa laiminlyövän esimerkiksi työnantajavelvoitteitaan. Maksu voitaisiin erityistapauksissa olla määräämättä kokonaan. Laissa olisi myös säännös, jonka mukaan tilaajan tulisi pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoimaa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoittaessaan tilaajan olisi selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen nimi, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kestoaika ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot. Lain valvonnan ja laiminlyöntimaksuja koskevien asianmukaisten päätösten valmistelua varten vuoden 2007 talousarviossa ehdotetaan, että työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen henkilöstömäärää lisättäisiin 12 henkilöllä. Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen. ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA- ASUNTOJEN TULORAJOJA KOROTETAAN Valtioneuvosto on päättänyt korottaa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja keskimäärin 15 prosentilla. Lisäksi vuokra-asunnon hakijoiden omaisuutta arvioitaessa ei oteta huomioon toisella paikkakunnalla omassa tai perheen käytössä olevan edellisen asunnon arvoa. Korotettuja tulorajoja sovelletaan arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnassa lähtien. Tulorajojen korotus perustuu hallituksen valtion vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä antamaan kannanottoon työmarkkinaosapuolille, jotka esittivät joukon työvoiman liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä. Muutoksen tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta nykyisessä työmarkkinatilanteessa. Esityksellä parannetaan keskituloisten hakijoiden mahdollisuuksia saada arava- ja korkotukivuokra-asunto. Muutoksen jälkeen palvelu- ja terveydenhoitoalalla toimivien lapsettomien pariskuntien, esimerkiksi poliisisairaanhoitajapariskunnan, tulot mahtuvat uusiin tulorajoihin. Myös yksin asuntoa hakevan palomiehen, teollisuustyöntekijän, luokanopettajan ja bussinkuljettajan tulot mahtuvat uusiin tulorajoihin.

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi Uudet tulorajat ja vähennykset Uudet tulorajat ovat seuraavat: yhden henkilön ruokakunnalle euroa/kk kahden henkilön ruokakunnalle euroa/kk kolmen henkilön ruokakunnalle euroa/kk neljän henkilön ruokakunnalle euroa/kk viiden henkilön ruokakunnalle euroa/kk kuuden henkilön ruokakunnalle euroa/kk Samalla myös hakijaruokakunnan tuloista tehtäviä vähennyksiä korotetaan. Vähennyksiä voi tehdä seuraavasti: * 450 euroa (aikaisemmin 400 euroa) jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta * 950 euroa (800 euroa) vähemmän ansaitsevan tulonsaajan tuloista * enintään 250 euroa (200 euroa) vuorotyöstä saatua palkanlisää Käytännössä suurimmat tulot, joilla mahtuisi tulorajoihin, olisivat yhden henkilön osalta euroa kuukaudessa. Aikaisempien tulorajojen mukaan tulot saivat olla korkeintaan euroa kuukaudessa. Työssäkäyvän vuorotyötä tekevän lapsettoman pariskunnan yhteenlasketut tulot voivat olla euroa kuukaudessa. Aikaisempien tulorajojen mukaan laskettuna tulot saivat olla korkeintaan euroa kuukaudessa. Nelihenkisen perheen, jossa on kaksi tulonsaajaa, yhteenlasketut tulot voivat olla euroa kuukaudessa, kun aikaisempien tulorajojen mukaan tulot saivat olla enintään euroa kuukaudessa. Tulorajoja sovelletaan kasvukeskusalueilla ja myös muualla vuokrataloissa, jotka on otettu käyttöön jälkeen. Varallisuuden arvioinnista poikkeaminen Jos hakijaruokakunta muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikan takia, voidaan nyt asukasvalinnassa huomioon otettavasta varallisuudesta vähentää lähtöpaikkakunnalla sijaitsevan oman asunnon arvo. Kuitenkin edellytetään, että paikkakuntien välimatka on sellainen, ettei työmatkaa ole tarkoituksenmukaista kulkea päivittäin tai kulkuyhteydet ovat hankalat. Muutos mahdollistaa sen, että työn perässä muuttava ruokakunta voi saada vuokra-asunnon, vaikka sillä olisi lähtöpaikkakunnalla omistusasunto. Tulorajoja korotettiin jo kertaalleen Valtioneuvosto on edellisen kerran korottanut tulorajoja Silloinen korotus perustui hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa tehtyihin linjauksiin. Tulorajat jäivät sovellettaviksi vain kasvukeskuksissa sijaitseviin vuokraasuntoihin. Silloisesta korotuksesta huolimatta tulorajat olivat edelleen kireät eikä korottaminen näkynyt merkittävinä muutoksina hakijoiden tulotasossa. OIKEUSKÄYTÄNTÖ KKO:2006:69 S:n jätettyä vastaamatta postilokeroon jätettyihin yhteydenottopyyntöihin haastemies oli toimittanut haasteen tiedoksiannon sijaistiedoksiantomenettelyä käyttäen paikalliselle poliisiviranomaiselle. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 :ssä säädetty sijaistiedoksianto on käytettävissä silloinkin, kun haastettava on ilmoittanut väestötietojärjestelmään osoitetiedokseen vain postilokero-osoitteen. Edellytyksiä antaa haaste tiedoksi S:lle sijaistiedoksiannolla ei kuitenkaan ollut, koska olosuhteet olivat sellaiset, ettei haastemies ollut voinut perustellusti päätellä, että S vältteli haasteen tiedoksiantoa. (Ään. 3-2) Haastemies oli ilmoituksensa mukaan tavoittanut S:ää yrittämällä soittaa hänen matkapuhelimeensa, minkä lisäksi hän oli lähettänyt S:n postilokero-osoitteeseen ja yhteydenottopyyntökirjeet. Koska S ei ollut ottanut yhteyttä, haastemies oli katsonut sijaistiedoksiannon edellytysten täyttyvän ja toimittanut tiedoksiannon. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 :ssä on sijaistiedoksiannon edellytykseksi asetettu, että haastettavan henkilön asuinpaikka Suomessa on tiedossa. Säännöksen esitöissä (HE 16/1990 vp s.

10 Hyvän asumisen puolesta 10 15) on lähdetty siitä, ettei tällöin edellytetä tietoa vastaanottajan vakinaisesta asuinpaikasta vaan riittää, että tiedetään osoite, jossa vastaanottaja silloin oleskelee. Korkein oikeus totesi, ettei pelkästään sen perusteella, että henkilöllä on postilokero-osoite paikkakunnalla, voida vielä päätellä hänen oleskelevan siellä. Kun väestötietojärjestelmään voidaan voimaan tulleen väestötietoasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohdan (1064/1999) mukaan tallentaa henkilön ainoana osoitetietona myös postilokero-osoite, ei ole kuitenkaan perusteltua tällaisessakaan tapauksessa sulkea pois sijaistiedoksiannon käyttöä. Ratkaisevaa tiedoksiannon hyväksyttävyyden kannalta on, onko haastemies voinut etsiä haasteen vastaanottajaa niin, että oletus tiedoksiannon välttelystä on oikeutettu. Korkein oikeus totesi, että silloin kun tiedossa on vain vastaanottajan postilokero-osoite, etsiminen määrätystä paikasta ei yleensä ole mahdollista, vaan se on suoritettava muilla keinoin, esimerkiksi viestintävälineiden avulla. Tällä tavoin etsintää suoritettaessa ja arvioitaessa sitä, vältteleekö vastaanottaja tiedoksiantoa, on kuitenkin otettava huomioon muun muassa se, ettei vastaanottajalla ole velvollisuutta omin toimin myötävaikuttaa tiedoksiannon onnistumiseen. Asiassa oli jäänyt epäselväksi, oliko haastemies pyrkinyt ottamaan S:ään yhteyttä puhelimitse. Kysymys oli siten siitä, oliko haastemies sen perusteella, ettei S ollut vastannut postilokeroon jätettyihin yhteydenottopyyntöihin, voinut todeta tämän välttelevän tiedoksiantoa. Yhteydenottopyynnöt oli lähetetty viikon välein. Kahden viikon kuluttua ensimmäisen lähettämisestä haastemies oli päätynyt katsomaan S:n välttelevän tiedoksiantoa. Asiakirjoista ei ilmennyt, että haastemiehellä olisi ollut muuta tietoa tai havaintoa S:stä ja hänen oleskelustaan paikkakunnalla kuin sanottu postilokero-osoite. Tähän nähden ja kun S:llä ei ole ollut velvollisuutta vastata yhteydenottopyyntöihin ja huomioon ottaen, että ne oli lähetetty kesälomakaudella, Korkein oikeus katsoi, ettei haastemies ollut voinut näissä olosuhteissa perustellusti päätellä, että S välttelee haasteen tiedoksiantoa. Siten edellytyksiä antaa haaste tiedoksi S:lle sijaistiedoksiannolla ei ollut. Vaasan hovioikeuden päätös kumottiin ja Jyväskylän käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio poistettiin. Korkein oikeus määräsi Jyväskylän käräjäoikeuden ottamaan asian S:n ilmoituksesta uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menettelemään. Mikäli S laiminlöisi sen, mikä hänen tehtäväkseen on tässä päätöksessä määrätty, kantelun hyväksyvän päätöksen vaikutukset raukeaisivat ja Jyväskylän käräjäoikeuden kyseinen yksipuolinen tuomio jäisi voimaan. Vaasan hovioikeus oli hylännyt S:n tuomiovirhekantelun. Eri mieltä olleet Korkeimman oikeuden oikeusneuvokset olisivat ratkaisseet asian samoin kuin Vaasan hovioikeus. KKO:2006:67 A oli ostanut B:ltä asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttivat omakotikiinteistön hallintaan. B:n kotipaikan tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan kanteen, jossa A vaati vahingonkorvausta tai hinnanalennusta rakennuksessa havaittujen virheiden perusteella. Kanne perustui väitteeseen, ettei kaupan kohde ollut vastannut sovittua. Kysymys oli myyjän velvoitteista, jotka perustuivat asuntoosakeyhtiön osakkeiden kauppaa koskevaan sopimukseen. Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään, viimeksi ratkaisussa 1989:148 katsonut, että nyt kysymyksessä olevan kaltaiset sopimukseen perustuvat riita-asiat kuuluvat käsiteltäviksi vastaajan yleisessä oikeuspaikassa. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ollut tuotu esille sellaisia uusia erityisiä näkökohtia, joiden vuoksi vakiintuneesta tulkintasäännöstä olisi poikettava. Se, että myydyt osakkeet oikeuttavat kiinteistöllä sijaitsevan omakotitalon hallintaan, ei merkitse sellaista liityntää maa-alueeseen tai rakennukseen, että kanne olisi tullut ajaa kiinteistöasiain oikeuspaikassa. MAO:168/06 Hakijan tarjousta ja voittanutta tarjousta ei ollut vertailtu eikä hankintapäätöstä ollut myöskään perusteltu. Tarjousten perusteella markkinaoikeus katsoi, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Kun hankintapäätös oli jo pantu täytäntöön, markkinaoikeus velvoitti hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna euroa. Hakijan tarjous oli ollut kirjanpitopalveluista euroa vuodessa ja vuokrienkantopalveluista euroa vuodessa eli yhteensä euroa vuodessa. Valitun tarjoajan tarjous oli ollut kirjanpitopalveluista euroa vuodessa ja

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi vuokrienkantopalveluista euroa vuodessa eli yhteensä euroa vuodessa. Tarjouspyyntö oli koskenut kolmivuotiskautta Hakijan tarjoushinta oli siis ollut halvempi kuin voittaneen tarjouksen tarjoushinta. Muiden arviointiperusteiden osalta tarjouksista ei ilmennyt, että tarjoukset olisivat olennaisesti poikenneet toisistaan niin, että hakijan tarjous olisi ollut merkittävästi voittanutta tarjousta huonompi. Markkinaoikeus katsoi, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintapäätös oli pantu täytäntöön, joten ainoana seuraamuksena hankintayksikön (Elimäen Vuokrakiinteistöt Oy) virheellisestä menettelystä saattoi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hyvitysmaksua määrättäessä on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Kohtuulliseksi hyvitysmaksuksi markkinaoikeus arvioi euroa. Lisäksi hankintayksikkö velvoitettiin korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut eurolla. KKO:2006:66 Kyse oli tuomitun viivästyskoron sovittelusta korkolain 11 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Soviteltavaksi vaaditun viivästyskoron määrä ei ollut kohtuuttoman suuri verrattuna A:n taloudelliseen asemaan, joten sovitteluun ei tämän vuoksi ollut painavia perusteita. Viivästyskoron sovittelua vastaan puhui myös se, että A:n oli todettu sopimattomasti pyrkineen välttämään varojensa ulosoton siirtämällä omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin tilanteessa, jossa muun muassa kysymyksessä oleva saatava oli jo ollut pitkään maksamatta. A oli annetulla maksamismääräyksellä tuomittu suorittamaan Contant Oy:lle 5 806,95 markkaa ja 21 prosenttia korkoa 5 523,75 markalle lukien. Korko oli lain nojalla alentunut lukien korkolain 4 :n 1 momentin mukaiseksi. A:n maksuviivästys kysymyksessä olevan velan osalta oli pitkäaikaista. Viivästyskoron korkokanta oli korkolain muutosten voimaantuloon asti ollut korkea 21 prosenttia. Maksamatonta viivästyskorkoa oli kertynyt vuoden 2005 loppuun mennessä noin euroa. Asiassa oli A:n kanteen perusteella kysymys siitä, voitiinko maksamismääräyksellä tuomittu koronmaksuvelvollisuus korkolain 11 :n sovittelusäännöksen nojalla poistaa. Korkolain voimaan tulleen 11 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan viivästyskorkoa voidaan sovitella, jos velallisena on luonnollinen henkilö eikä velka liity velallisen harjoittamaan elinkeinotoimintaan, ja sovitteluun on painavat perusteet ottaen huomioon viivästyskoron määrä suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan eikä maksun viivästyminen johdu velallisen ilmeisen kevytmielisestä suhtautumisesta velkaantumiseen tai velkojen maksuun. Pykälän 2 momentin mukaan viivästyskorkoa voidaan tällä perusteella sovitella myös siltä osalta, joka on aikaisemmin vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla. A:n lausumista päätellen velka liittyi hänen aikaisempaan elinkeinotoimintaansa. Velan peruste ei ollut kuitenkaan esteenä viivästyskoron sovittelulle, koska edellä mainitun säännöksen voimaantulosäännöksen 5 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa syntyneeseen velkaan perustuvia viivästyskorkoja voidaan sovitella velan perusteesta riippumatta. Soviteltavaksi vaadittua korkoa oli kertynyt jo ennen sanotun sovittelusäännöksen voimaantuloa. Mainitun voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen kertyvään viivästyskorkoon, vaikka velan oikeusperuste on syntynyt ennen lain voimaantuloa. Toisaalta kuitenkin voimaantulosäännöksen 5 momentissa säädetään, että lain 11 :n nojalla voidaan sovitella luonnollisen henkilön maksettavia viivästyskorkoja, jotka perustuvat ennen lain voimaantuloa syntyneeseen velkaan velan perusteesta riippumatta. Velallisen suorittamat viivästyskorot voidaan sovittelussa ottaa huomioon, mutta suorituksia ei voida määrätä palautettavaksi. Sovittelusäännöksen esitöistä myös ilmenee (HE 232/2001 vp s. 39 ja 46), että 11 :ää sovellettaisiin silloinkin, kun viivästyskorot ovat kertyneet lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta. Tähän nähden on perusteltua katsoa, että säännöksen perusteella voidaan 2 momentin säännöksen estämättä sovitella myös lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta kertyneitä korkoja. Säännöksen esitöiden (s. 31) mukaan säännöksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa sovittelu silloin, kun viivästys on ollut pitkäaikaista ja vii-

12 Hyvän asumisen puolesta 12 västyskorkojen määrä on ehtinyt kasvaa niin suureksi, ettei velallinen enää kykene kohtuudella suoriutumaan vastuistaan. Sovittelu kuitenkin estyisi, jos velallisen toiminta velkaa otettaessa tai sitä maksettaessa on ollut kokonaisuudessa arvioiden sopimatonta. Asiassa oli selvitetty, että velan suorittamiseksi oli ulosmitattu kaksi kiinteistöä, jotka A oli ostanut markan kauppahinnalla puoliksi omilla varoillaan perustettavan yhtiön lukuun. Tampereen käräjäoikeus oli antamallaan lainvoimaisella tuomiolla katsonut A:n pyrkineen kiinteistöjen kauppaan liittyneellä menettelyllään siirtämään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin sekä vahvistanut, että kiinteistöistä puolet voitiin käyttää ulosmittauksessa A:n velkojen suoritukseksi. A:n maksamatta oleva velka ei ollut määrältään erityisen suuri. A:lla oli tällä hetkellä tuloja. Puolet edellä sanotuista ulosmitatuista kiinteistöistä oli käytettävissä velan suorittamiseksi. Korkein oikeus katsoi, ettei soviteltavaksi vaaditun viivästyskoron määrä ollut kohtuuttoman suuri verrattuna asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevään A:n taloudelliseen asemaan. Sovitteluun ei tämän vuoksi ollut painavia perusteita. Pelkästään sillä perusteella, että A:n muut velkojat olivat luopuneet saataviensa viivästyskoroista, sovitteluun ei ollut aihetta. Helsingin HO T 2255 Autotallitilan osakkeenomistaja oli velvollinen osallistumaan putkiremonttiin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeosuudellaan. Yhtiökokouksen päätös ei loukannut osakkeenomistajan AOYL 46 :n mukaista yhdenvertaisuutta. Autotallitilan vastikeosuus oli ,30 euroa, joten maksuvelvollisuutta oli pidettävä huomattavana. Urakan kokonaishinta oli euroa. Autotallitilan arvoksi osakas oli esittänyt arviokirjaan vedoten euroa, kun puolestaan asunto-osakeyhtiö oli päässyt yli kaksinkertaiseen arvioon. Hovioikeus viittasi perusteluissaan mm. korkeimman oikeuden ratkaisuun 2005:83, jossa parvekkeiden lasituksesta ja parvekekaiteiden kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset katsottiin voitavan periä kaikilta osakkeenomistajilta, eikä tämä loukannut niiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, joiden huoneistoissa ei ollut parveketta. Hovioikeus katsoi, ettei osakkaiden yhdenvertaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa voi olla tietyn osakkaan maksuvelvollisuuden vertaaminen hänen huoneistonsa käypään arvoon, vaan tilannetta on arvioitava kokonaisuutena muut osakkeenomistajat huomioon ottaen. Kyse oli myös siitä, olivatko muut osakkeenomistajat saaneet epäoikeutettua etua autotalliosakkeiden omistajan kustannuksella. Hovioikeus piti ilmeisenä, että kullekin huoneistolle tulevaa kustannusta remontin rahoituksesta oli joka tapauksessa pidettävä yksittäiselle osakkeenomistajalle suurena. Autotalliosakkeiden omistajan saaman hyödyn kannalta hovioikeus piti merkityksellisenä, että kiinteistön yleiset korjauskustannukset tulevat putkiremontin jälkeen vähentymään. Putkiremontti oli lisäksi ollut ennakoitavissa. Ei myöskään voitu katsoa, että osakkeenomistaja olisi jo suorittanut hallitsemissaan tiloissa korjaustyön siten, että tällä perusteella osakkeenomistaja voitaisiin vapauttaa asunto-osakeyhtiölain esitöissä tarkoitetuin tavoin osallistumasta koko kiinteistön putkiremontin kustannuksiin (HE 216/1990 vp., s. 59) Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla osakkeenomistajan kanne oli hylätty. AJANKOHTAISET ASIAT RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 4,1 PROSENTTIA Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2005 syyskuusta vuoden 2006 syyskuuhun 4,1 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 1,4 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat 5,2 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Elokuusta syyskuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,3 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat elokuusta syyskuuhun 0,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,1 prosenttia. Työpanosten hinnoissa oli hienoista laskua, 0,1 prosenttia.

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi Rakennuskustannusindeksi (2005 = 100) ja sen vuosi- ja kuukausimuutokset lisäksi myös sellaisen yhteisön, jonka toimialana on vuokra-asuntojen tarjoaminen. Indeksi Syyskuu 2006 Muutos- % 9/2005-9/2006 Muutos- % 8/2006-9/2006 Ammattimainen uudisrakentaminen Kokonaisindeksi 104,7 4,1 0,3 Työpanokset 102,5 1,4-0,1 Tarvikepanokset 105,7 5,2 0,6 Muut panokset 105,7 5,5 0,1 Talotyypeittäin Uudisrakentaminen Asuinkerrostalo 104,6 3,8 0,2 Asuinpientalo 105,3 4,6 0,3 Toimisto- ja liikerakennus 104,2 3,6 0,2 Teollisuus- ja varastorakennus 104,9 4,3 0,5 Maatalouden tuotantorakennus 107,3 6,6 0,3 Lähde: Rakennuskustannusindeksi 2006, syyskuu. Tilastokeskus ARAVAVUOKRATALOJEN LUOVUTUKSENSAAJAN NIMEÄMINEN ARA:LLE Hallitus esittää, että käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisen vuokra- ja asumisoikeustalon uuden omistajan nimeämistä ja luovutushinnan vahvistamista koskevat tehtävät siirrettäisiin kunnilta Valtion asuntorahastolle. Valtioneuvosto on hyväksynyt asiaa koskevan esityksen annettavaksi eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan tältä osin muutettavaksi aravarajoituslakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia sekä asumisoikeusasunnoista annettua lakia. Aravarajoituslakiin ehdotetaan lisättäväksi kymmenen vuoden jatkorajoitusten alaisen omaisuuden kohdalle uusi luovutuksensaajataho. Valtion asuntorahasto voisi nimetä luovutuksensaajaksi mm. kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen Lisäksi Valtion asuntorahastolle ehdotetaan uusia tehtäviä asumisoikeusjärjestelmässä. Se antaisi ohjeita ja neuvontaa asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa ja käyttövastikkeiden määräytymisessä. KIINTEISTÖPALVELUALOJEN LIIKEVAIHTO KASVOI TOUKO- HEINÄKUUSSA Palvelualojen liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2006 touko-heinäkuussa 8,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Edellisellä huhtikuuhun päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla liikevaihdon lisäys oli 6,8 prosenttia. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista aiheutuvat vaihtelut. Palvelualojen päätoimialoista liikevaihdon kasvuvauhti oli nopeinta kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa, jossa liikevaihto oli 10,1 prosenttia vuodentakaista suurempi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto lisääntyi tuoreimmalla kolmen kuukauden ajanjaksolla 7,2 prosenttia. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu voimistui selvästi edeltävästä kolmen kuukauden ajanjaksosta: kasvua vuodentakaiseen kertyi 6 prosenttia. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi touko-heinäkuussa 9,4 prosenttia. SÄHKÖENERGIAN LISTAHINNAT NOUSSEET Sähköenergian julkiset listahinnat ovat kallistuneet noin 10 prosenttia vuoden alusta. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkölämmitystä käyttävien hinnat ovat nousseet eniten. Sähkö maksaa kuluttajille veroineen keskimäärin 4,3-6,5 senttiä kilowattitunnilta. Sähköenergian julkiset tarjoushinnat ovat nousseet vuoden alusta noin 11 prosenttia. Eri myyjien toimitushinnat vaihtelevat selvästi, ja lokakuun alussa myyntitarjouksia oli tarjolla myös alle toimitusvelvollisuushintojen

14 Hyvän asumisen puolesta 14 JOKAINEN TALO TARVITSEE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN Pientalojen rakentajat ja omistajat tarvitsevat nykyistä parempia ohjeita käyttö- ja huolto-ohjeen tekemiseen ja käyttämiseen. Asuinkerrostaloissa, rivitaloissa ja toimitiloissa käyttö- ja huolto-ohje sen sijaan on pääsääntöisesti laadittu asianmukaisesti ja täyttää viranomaisvaatimukset. Nämä tiedot ilmenevät tänään julkistetusta tutkimuksesta, jonka ympäristöministeriö on teettänyt Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella. Tutkimus koskee vuoden 2000 jälkeen valmistuneita rakennuksia. Tutkimuksen mukaan omakotitalojen käyttö- ja huolto-ohjeiden taso on vaihteleva. Asuinkerrosja rivitalojen osalta suurin puute on kiinteistön kunnossapidon suunnittelussa sekä huoltomuistioiden täyttämisessä ja korjaustoimenpiteiden dokumentoinnissa. Toimitilojen kohdalla tilanne on parempi. Kiinteistöosakeyhtiöissä kiinteistöalan ammattilaiset hyödyntävät käyttö- ja huoltoohjeita paremmin kuin asunto-osakeyhtiöissä. Kuten kiinteistöosakeyhtiöitä myös toimitilarakennuksia hallinnoidaan suurelta osin ammattimaisesti ja pääsääntöisesti niiden käyttö- ja huolto-ohjeet ovat sisällöltään asetettujen vaatimusten mukaisia. Rakennusten käytön ohjeistus on yleensä hyvässä kunnossa asuinkerros- ja rivitaloissa. Käyttö- ja huolto-ohje edellytetään vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikilta uudisrakennuksilta. Tavallisesti käyttö- ja huolto-ohjeen sijasta puhutaan huoltokirjasta. Kiinteistön ylläpidon merkitys kasvaa Rakennuskantamme ikääntyminen lisää korjausrakentamista lähitulevaisuudessa merkittävästi. Samalla kiinteistön ylläpidon merkitys kasvaa. Käyttö- ja huolto-ohjeen pitäisikin kuulua samaan kokonaisuuteen kiinteistötietojärjestelmien kanssa, jotta ylläpitoa voidaan kokonaisvaltaisesti hallita. Käyttö- ja huolto-ohjeen merkitystä suunnitelmallisen kiinteistön pidon työkaluna voidaan lisätä liittämällä se muun muassa asuinkerrostaloyhtiöissä osaksi tilinpäätösasiakirjoja. Tulevaisuudessa rakennuksen energiatodistus on luontevaa liittää käyttö- ja huolto-ohjeen yhteyteen. Käyttö- ja huolto-ohje on suositeltavaa laatia myös jo olemassa olevaan rakennukseen. KIINTEISTÖKAUPPOJEN MÄÄRÄ HIEMAN LASKENUT Vuoden 2006 alkupuoliskolla tehtiin kiinteistökauppaa. Kauppojen määrä laski 2 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Tiedot käyvät ilmi Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta. Kiinteistökauppaan käytettiin 3,7 miljardia euroa, mikä on 4 % enemmän kuin edellisen vuoden alkupuoliskolla. Rahasumman kasvu on tasaantunut huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin kasvu on ollut 17 ja 28 %. Edustavia pientalojen kauppoja tehtiin vuoden 2006 alkupuoliskolla yhteensä Kauppojen määrä laski 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat kohosivat keskimäärin 9 prosenttia kaava-alueilla ja 6 prosenttia haja-asutusalueella. Vapaa-ajan asuntojen hinnannousu on jatkunut jo 10 vuotta. Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin alkuvuonna kuitenkin 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaavaalueella sijaitsevat lomakiinteistöt olivat kalleimpia tällä kertaa Kanta-Hämeessä. Pellon hinta on noussut vuoden 2006 alkupuoliskosta keskimäärin 12 prosenttia. Kauppa on tasaantunut: kauppoja on tehty 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Edustavia yli kahden hehtaarin metsäkauppoja tehtiin vuoden 2006 alkupuoliskolla saman verran kuin edellisen vuoden alkupuoliskolla. Hintakin on pysynyt samana. TYÖTUNNIN KUSTANNUS NOUSI VUODESSA 2,4 PROSENTTIA Tehty työtunti maksoi työvoimakustannusindeksin mukaan työnantajalle 2,4 prosenttia enemmän 2. neljänneksellä 2006 kuin vuotta aiemmin. Kustannusten nousuvauhti oli nopeinta teollisuuden toimialalla, 3,5 prosenttia. Suurin osa kustannusten noususta perustuu sopimuskorotuksiin.

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä 2003=100. Lisääntynyt sähköntarve tyydytettiin pääasiassa lauhdetuotannolla ja teollisuuden yhteistuotannolla. Lauhdesähköä tuotettiin 6,2 terawattituntia, kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Teollisuuden yhteistuotanto kasvoi 27 prosenttia. Lauhdetuotannon lisääntyminen sähkön hankinnassa vaikutti merkittävästi energian kokonaiskulutuksen kasvuun. Tämä johtuu siitä, että lauhdetuotannossa polttoaineita kuluu yli 2,5-kertaisesti tuotetun sähkön määrään verrattuna. Vesivoiman tuotanto jäi lähes 10 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin, mutta sähkön nettotuonti lisääntyi 9 prosenttia. Nettotuonnin ja vesivoiman yhteenlaskettu määrä säilyi lähes viimevuotisella tasolla. Työvoimakustannusindeksi kattaa sekä yksityisen että kuntasektorin. Luvut ovat kausitasoittamattomia. Eurostat julkaisee vastaavat tiedot kausitasoitettuina. ENERGIAN KULUTUS KASVOI ALKUVUONNA 11 PROSENTTIA Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 759 petajoulea, mikä oli lähes 11 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna Sähköä käytettiin 46 terawattituntia (TWh) eli 11 prosenttia edellisvuotista enemmän. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat 10 prosenttia verrattuna vuotta aiempiin päästöihin. Kasvuun vaikutti eniten teollisuuden energiankulutuksen lisääntyminen viime vuoden alhaiselta tasolta. Lauhdesähkön tuotanto kaksinkertaistui Sähkönkulutus kasvoi tammi-kesäkuussa 11 prosenttia edellisvuodesta, 42 terawattitunnista yli 46 terawattituntiin. Kasvun merkittävin syy oli teollisuuden kulutuksen huomattava lisääntyminen. Erityisesti metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvoi voimakkaasti viime vuoden tasosta, jolloin kulutus jäi työtaistelun vuoksi tavanomaista pienemmäksi. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi alkuvuonna 25 prosenttia, ja useimpien muidenkin alojen tuotannot kasvoivat.myös kotitalouksien ja palveluiden sähkönkäyttö lisääntyi. Sää oli hieman edellisvuotta kylmempi, mikä lisäsi lämmitysenergian tarvetta. Hiilen ja puupolttoaineiden kulutus lisääntyi kolmanneksella Vesivoimaa lukuun ottamatta kaikkia suurimpia energialähteitä kulutettiin tammi-kesäkuussa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Eniten kasvoi hiilen kulutus, 34 prosenttia, sekä puupolttoaineiden kulutus, 30 prosenttia. Tässä hiili sisältää myös koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. Myös turpeen ja maakaasun käyttö sekä sähkön nettotuonti lisääntyivät selvästi. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat 10 prosentilla fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen lisääntymisen johdosta. Päästöt olivat noin 32 miljoonaa tonnia, kun ne viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla olivat noin 29 miljoonaa tonnia. Päästöt olivat kuitenkin 3 miljoonaa tonnia pienemmät kuin kaksi vuotta sitten, jolloin energian kokonaiskulutus oli samalla tasolla kuin tänä vuonna. Ero vuoden 2004 päästöihin johtuu suurelta osin siitä, että kaksi vuotta sitten lauhdesähköä tuotettiin alkuvuonna selvästi kuluvaa vuotta enemmän. ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRÄ JATKOI KASVUAAN Jätteitä kertyi Suomessa vuonna 2004 kaikkiaan noin 66 miljoonaa tonnia. Mineraalien kaivu ja rakentaminen olivat edelleen jäteaineiden suurimmat tuottajat, mutta teollisuus on nousemassa samaan suuruusluokkaan. Teollisuusjätteiden määrä kasvoi lähes 16 miljoonaan tonniin. Ongelmajätteitä kirjattiin aiempiin vuosiin nähden ennätyksellisen paljon, noin 2,3 miljoonaa tonnia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen melko suuri. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen EU:lle toimittamasta jätetilastoraportista. VUODEN ISÄNNÖITSIJÄ 2006 MIKKO ASTALA Vuoden 2006 Isännöitsijäksi valittu Mikko Astala. Mikko Astala on toiminut isännöitsijänä helsinkiläisessä Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:ssä vuodesta 1988 ja saman yrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Mikko Astala on kehittänyt perinteistä perheyhtiötä esimerkillisellä tavalla ja panostanut sekä

16 Hyvän asumisen puolesta 16 omaan että koko henkilöstön osaamiseen. Hän suorittanut AIT-tutkinnon (ammatti-isännöitsijän tutkinto) ja insinööri-amk tutkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa suuntautumisvaihtoehtona kiinteistönpitotekniikka. Parhaillaan hän osallistuu isännöitsijöille suunnattuun johtamisen erikoisammattitutkinto -valmennukseen. Mikko Astalan isän perustaman perheyrityksen toiminta-ajatuksena on tuottaa asiakkaille kaikki kiinteistöjen hallintoon liittyvät palvelut asiakkaan haluamalla tavalla räätälöitynä. Tavoitteena ovat pitkät kumppanuuteen perustuvat asiakassuhteet tasokkaan asumis- ja liiketoimintaympäristön luomiseksi. Yrityksessä on panostettu erityisesti asiakasystävällisten sähköisten palveluiden tuottamiseen unohtamatta ihmisläheistä ja luottamukseen perustuvaa kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. - Isännöitsijöiden jäädessä eläkkeelle monet pienet isännöintiyritykset lopettavat toimintansa. Isännöintialan yritykset tulevat tämän vuoksi väistämättä kasvamaan ja muuttumaan rakenteeltaan, Astala visio. Tämä luo uusia paineita isännöintiyritysten johtamiselle: tarvitaan entistä enemmän ammattitaitoa johtamisessa. Muuttuvassa tilanteessa on tärkeää huolehtia myös henkilökunnan kouluttamisesta ja työssä viihtymisestä. Vuoden Isännöitsijä on valittu vuodesta 1982 lähtien. Kunnianimityksellä halutaan nostaa esiin laadukasta isännöintiä ja alaa ansiokkaasti kehittäneitä henkilöitä. Vuoden Isännöitsijä julkistettiin valtakunnallisilla Isännöintipäivillä Turussa. Isännöintipäiville osallistui parisataa isännöitsijää ja parisataa muuta kiinteistöalan ammattilaista. Isännöintialan valtakunnalliset vuosipäivät järjestettiin 34. kerran. TAPAHTUMAT JA JULKAISUT Remontti-ilta Aika: torstaina 2.11 klo Paikka: Yit Rakennus Oy, Välivainio, Paulaharjuntie 20, Oulu Aiheena kunnossapidon ja remonttien suunnittelu ja näihin liittyvä juridiikka. Tilaisuus on tarkoitettu isännöitsijöille ja hallituksen jäsenille. Tilaisuus on maksuton Kutsu ja tarkempi ohjelma tämän tiedotteen liitteenä Uusi osakeyhtiölaki sekä esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi Aika: torstaina 2.12 klo Paikka: Maakuntakirjasto, Pakkalan sali Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho luennoi mitä muutoksia uusi osakeyhtiölaki tuo kiinteistöjen hallintaan sekä mitä uutta ehdotus uudeksi asuntoosakeyhtiölaiksi sisältää Kutsu ja tarkempi ohjelma tämän tiedotteen liitteenä TUTKIMUS JA KEHITYS VERTAILE VAIHTOEHTOISIA JULKISIVUKORJAUKSIA JUKO - elinkaarilaskentaohjelma on Exceltaulukkolaskenta-ohjelmalla laadittu investointilaskennan apuväline, jolla voidaan verrata vaihtoehtoisia julkisivukorjauksia. Investointilaskenta sopii erityisesti tapauksiin, joissa tulevat tuotot ja kustannukset ovat tarkasti tunnettuja eikä kustannusten lisäksi ole tarpeellista tarkastella muita tekijöitä. Elinkaarilaskentaohjelma on maksullinen ohjelmistosovellus, jota voi tilata Julkisivuyhdistys ry:ltä ( tai info@julkisivuyhdistys.fi ). OULIN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS RY

17 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi Vuoden 2007 talousarvio-ohje (Lopussa taksojen ja maksujen korotuksia Oulun alueella) Energia ja avoin palkkaratkaisu kiinteistökustannusten epävarmuustekijöinä Maailmantalouden suhdannehuippu on saavutettu ja kasvu on hidastumassa Yhdysvaltain talouskehityksen myötä. Etenkin Kiinan vetämänä maailmantalouden kasvu säilynee kuitenkin neljän prosentin kasvu-uralla myös ensi vuonna. Euroalueen tämänvuotinen lähes 2,5 prosentin kasvu hidastunee hieman. Suomessa pitkälti kulutuskysyntään perustunut talouskasvu yltänee tänä vuonna 4,5-5 prosenttiin, mutta alenee ensi vuonna jälleen kolmen prosentin uralle. Työttömyysaste alenisi hieman tämänvuotisesta eli 7,4 prosenttiin. Maamme talouskehityksen epävarmuus liittyy lähinnä öljyn hintakehitykseen ja siihen, missä määrin Yhdysvaltain talouskasvun hidastuminen ja korkojen nousu heijastuu mm. maamme vientiin. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on heikentymässä korkojen ja velkaantumisasteen noustua. Yksityinen kulutus kasvanee tänä vuonna noin 3,5 ja ensi vuonna noin 3 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu nopeutuu viimevuotisesta, mutta jäänee tänä vuonna noin 1,5 prosenttiin, mistä jopa kolmannes johtuu öljytuotteista. Ensi vuonna arvioitu inflaatio olisi noin 1,3 prosenttia. Tämä edellyttää sitä, että öljyn maailmanmarkkinahinnat eivät nousisi ratkaisevasti tämänvuotiselta keskimääräistasolta. Rakennustoiminnan kasvu hidastuu tämänvuotisesta ja uudistuotannossa painopiste siirtyy liike- ja toimistorakennuksiin. Uusien asuntojen aloitusten määrä säilynee ennallaan eli runsaana asuntona vuonna Näistä vain alle olisi valtion tukemia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on asuinkerrostalojen osalta noussut vuoden aikana peräti 5,5 prosenttia. Toimistorakennusten ylläpito on kallistunut noin viisi prosenttia. Ylläpidon kokonaisindeksi on vastaavana aikana noussut 5,3 prosenttia. Indeksit kuvaavat kuluvan vuoden toisen vuosineljänneksen tilannetta. Vastaavana aikana rakennuskustannukset nousivat 2,9 ja kuluttajahinnat 1,8 prosenttia. Ensi vuoden hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistö- kuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Kunnalliset maksut ja kiinteistöverot on pyrittävä tarkistamaan paikkakuntakohtaisesti. Raakaöljyn hinta noussee vuositasolla Lämmitys on merkittävin kiinteistöjen hoitokuluerä. Raakaöljyn hinta pompahti elokuussa jopa 80 dollariin tynnyriltä ja koko vuoden keskihintakin noussee 70 dollariin. Silti öljyn reaalihinta alittaa vuoden 1980 yli 80 dollarin hinnan. Raakaöljyn huippuhinnoista on tultu alas noin 60 dollariin, mutta epävarmuutta pitävät yllä lähi-idän jalostamoiden tuotantokatkokset ja spekulaatiot sekä Kiinan ylikysyntä.

18 Hyvän asumisen puolesta 18 Koko vuoden 2007 keskihinnan oletetaankin nousevat pari dollarilla tämänvuotisesta eli 72 dollariin. Kevyen polttoöljyn vähittäishinta on noussut jopa 30 prosentin vauhdilla. Kevytöljytaloissa ensi vuoden lämmitysbudjetti on hyvä laatia ainakin 70 sentin litrahinnan mukaan. Lämmitysbudjettia laadittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset perusmaksujen korotukset. Lämmitystarpeen osalta budjetti tehdään normaalivuoden lämmitystarvelukujen pohjalta. Sähköenergian hinta on jatkanut nousuaan. Kesästä alkanut kuivuus on verottanut Pohjolan vesivarastoja etenkin Etelä-Norjan tärkeällä vesivoima-alueella. Vesivarastot ovat olleet jopa kolmanneksen keskimääräistä pienempiä. Jos sateet eivät merkittävästi lisäänny ja talvesta tulee kova, lisääntyvät puheet jopa sähköpulasta. Sähköenergian hinnan nousuun on myös vaikuttanut Ruotsissa olevien ydinvoimalaitosten huoltotyöt. Sähkön yhteistuotannossa vaikuttavat edellä todetut peruspolttoaineiden ja päästökaupan hintapaineet. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina pysynyt euron vaiheilla hiilidioksiditonnilta. Taloyhtiöissä on perusteltua varata ensi vuoden kiinteistösähköön ainakin kymmeneksen lisä. Ensi syksyn palkkaratkaisu avoinna Tänä vuonna tapahtuneiden palkankorotusten kustannusvaikutus oli runsaat kaksi prosenttia. Palkkaliukumineen ansiotasoindeksin vuosinousuksi tullee 2,9 prosenttia. Inflaation pysyessä maltillisena reaaliansioiden odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia. Tehty palkkaratkaisu on voimassa syyskuun loppuun Koko vuoden 2007 nimellisansioiden nousuksi vuodesta 2006 arvioidaan runsaat 2,5 prosenttia, jolloin reaaliansiot kohoaisivat noin prosentin. Arvio on kuitenkin tavallista epävarmempi, sillä lokakuun 2007 jälkeiselle ajalle ei ole olemassa palkkaratkaisua. Työnantajan TEL-vakuutusmaksut nousevat 0,1 prosenttiyksiköllä eli keskimäärin 16,6 prosenttiin palkoista. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy 0,75 prosentissa pienillä työnantajilla eikä työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismääräkään muutu. Kiinteistönhoito- ja isännöintitöiden ns. oman käytön arvonlisäveroraja on euroon vuodessa. Rajan ylittyessä seurauksena on 22 prosentin arvonlisävero koko vuoden palkkaja sivukulujen päälle. Jos kiinteistönhoito-, siivous-, vartiointi- tai isännöintipalvelut ostetaan alan yrityksiltä, kustannusten nousu pitäisi jäädä työvoimakustannusten osalta noin 2,5 prosenttiin. Yritysten kokonaisveloituskaan ei saisi nousta tätä enempää, sillä muu yleinen kustannuskehitys on selvästi työvoimakustannusten nousua alhaisempaa. Kiinteistöveroihin ja kunnallisiin maksuihin korotuksia Kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2007 vahvistetaan viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä, joten uudet prosentit eivät yleensä ehdi syksyn talousarvion laadintaan mukaan. Jälleen on odotettavissa, että kymmenet kunnat ovat korottamassa joko kiinteistövero- tai kunnallisveroprosenttejaan. Kiinteistöjen verotusarvoperusteet vahvistetaan vasta joulukuussa, joten budjetoinnissa voidaan käyttää pohjana vuoden 2005 verotusarvoja. Rakennusten ns. jälleenhankinta-arvoihin on odotettavissa rakennuskustannusindeksin nousua vastaava korotus, jota kuitenkin ikäalennusten lisäys tasoittaa. Yleisesti kiinteistöveroon on

19 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry, Kirkkokatu 19 A 15, OULU, p. (08) , GSM (040) , faksi (08) Y-tunnus sähköposti oulu@kiinteistoliitto.fi syytä varata noin kahden prosentin lisäys. Jos tontin verotusarvo on edelleen ns. tavoitearvoa alhaisempi, on odotettavissa oleva nousu otettava huomioon. Etenkin pääkaupunkiseudulla tonttien verotusarvoja ollaan nostamassa huomattavastikin uusien tonttihintakarttojen myötä. Muut kunnalliset maksut, esimerkiksi veden ja jäteveden hinta vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Maksuja ei ole joka kunnassa korotettu vuosittain joten korotukset ovat usein prosenttimääräisesti suuria ja niitä tehdään myös kesken vuotta. Esimerkiksi Helsingissä ei nosteta vesimaksuja, mutta Vantaalla veden ja jäteveden käyttömaksut maksut nousevat vuodenvaihteessa noin 2,5 prosenttia ja perusmaksut noin 5 prosenttia. Yleisen kustannustason ylittäviä korotuspaineita ei kuitenkaan joka laitoksella ole, mutta vaarana on, että kuntien taloutta paikataan myös piiloveronluonteisilla maksukorotuksilla. Vuonna 2006 kuntatalous kohenee ennakoitua nopeammin, kun verotulot ja valtionavustukset kasvavat. Ensi vuonna kuntatalous pysynee edelleen alijäämäisenä menojen kasvun jatkuessa voimakkaana. Jätehuollon osalta kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekehityksestä sekä jätteenkäsittelymaksuun kohdistuvasta korotuspaineesta etenkin niillä alueilla, joilla on panostettu kaatopaikkakäsittelyyn. Yleinen jätehuollon kustannuspaine lienee 4-5 prosenttia. Korjausavustukset vaarassa Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana. Suuntaus on hyvä, sillä ns. korjausvelkaa ei saisi päästää syntymään. Puitteet korjaamiselle ovat heikentyneet, mutta yhä varsin suotuisat. Korkokannan vähäisestä noususta huolimatta taloyhtiöt saanevat korjauslainoja noin 4 prosentin korolla. Vuoden 2007 talousarviossa ollaan leikkaamassa korjaus- ja energiaavustuksia 20 milj. eurolla. Korjausavustuksia ei enää myönnettäisi mm. kuntoarvioihin eikä huoltokirjoihin. Kompensaationa tarjotaan korkotukilainoja. Hissien rakentamiseen on edelleen mahdollista saada valtion korjausavustusta. Sen ohella tulee selvittää, avustaako ao. kunta hissien rakentamista. Kiinteistöjen vakuutusmaksujen nousu on arvioilta kaksi prosenttia, jos maksut on sidottu rakennuskustannusindeksiin eikä vakuutusehtoihin ole tullut tai tulossa muita muutoksia. Mikäli tontin vuokra on sidottu esimerkiksi elinkustannusindeksiin, on vuokraan varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 1-2 prosentin lisä. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat on varsin usein elinkustannus- tai kuluttajahintaindeksisidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 2-3 prosenttiin. Sikäli kun vuokralainen vaihtuu, on varauduttava siihen, ettei uusi vuokra aina olekaan entisellä tasolla, sillä paikoitellen vuokrapyynnöt ovat olleet laskussa. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on ensi vuonna keskimäärin euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu euroa asukasta kohti kuukaudessa. Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta.

20 Hyvän asumisen puolesta 20 Taksa- ja hintamuutoksia Oulussa Tiedot alustavia ja arvioita Kaukolämpöenergia Oulun energia %, Haukipudas 6 7 %, Oulun Seudun Lämpö % Sähköenergia Vesi- ja jätevesi Oulun Energia suunnittelee noin 5 %:n korotusta sähköenergian listahintaan. Mikäli sähköä saadaan listahintoja edullisemmin, ja sopimuskausi päättyy budjettivuoden aikana, kannattaa varautua suurempiin korotuksiin. Energia Polar nostaa listahintoja alusta 1,2 snt/kwh. Oulussa ei esitetä korotuksia, Haukiputaalla odotettavissa 5 %:n korotus, Kiimingissä 10 %:n korotus, Kempeleessä ei korotusesityksiä. Tontin vuokrat Vuokrat sidottu yleensä elinkustannusindeksiin, vaikutus % Kiinteistövero Jätehuolto Kiinteistövakuutukset KaapeliTV Veroprosentteihin Oulussa ei ole suunniteltu muutoksia. Tonttien ja rakennusten verotusarvojen korotukset tulee ottaa huomioon, koska ne vaikuttavat kiinteistöveron määrään. Oulun jätehuolto ei suunnittele käsittelymaksujen korotuksia. Oulun talousalueelle on tulossa pakollisena vähintään 10 huoneiston taloille lasi- ja metallijätteen keräys. Kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan 3-4 %. Kun otetaan huomioon polttoaineiden hintojen nousu, kokonaisvaikutus jätehuoltokustannuksiin on noin +7 8 % Kiinteistövakuutukset on sidottu rakennuskustannusindeksiin, jonka korotusvaikutus noin 4 %. Kun otetaan huomioon vahinkokehitys, kokonaiskorotus on 8 10 %. Oulun Puhelin suunnittelee 2-3 %:n korotuksia vuosimaksuihin.