Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää"

Transkriptio

1 MUISTIO 5/2015 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää Aika: pe klo Paikalla Arja Santapukki, Parainen Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kaija Joensuu, Ksthky Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sara Sillanpää, PoSa Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Anu Kärki, Huittinen Eliisa Mannila, Ksthky 1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. 2. Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelija Sari Furuholm ja Niko Vahala Projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala kertoivat Mentorointi-koulutuksen toteutuksesta Satakunnan sairaanhoitopiirissä, josta diaesitys liitteenä 1. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Koulutukseen osallistui 5 hlöä. Koulutusten sisältö ja teemat (ks. diat) Koulutuksen alussa toteutettiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuneet kootaan vielä yhteiseen keskusteluun siitä, ovatko he hyödyntäneet Mentorointi koulutusta omassa työyhteisössään työvälineenä. Mentorointi-koulutus on tarkoitus mallintaa Innokylään. 3. STM:n ja AVI:n ohjauskäynnin palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula kertoi STM:n ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskäynnin palautteesta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje ja projektisihteerin diaesitys liitteinä 2-3.

2 2(4) Projektisihteeri muistutti hankeasiakirjamapin kokoamisesta ja hankkeelle kirjattavien laskujen tarkastamisesta, onko laskuissa asianmukaiset laskumerkinnät ja liitteet, joista ilmenee laskun kuuluvan Yhteisvoimin kotona hankkeelle. 4. Ajankohtaista hankkeessa: Väliarviointi, tulevat koulutukset, osallisuus, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen tiedotti ajankohtaisista asioista, josta diaesitys liitteenä 4. Turun AMK:sta on saatu Yhteistyöosaamisen ja verkostomaisen työotteen koulutuksesta palaute. Palaute tallennetaan hankkeen kotisivuille. Lupa puhua velvollisuus vaieta koulutuksesta on saatu palaute (ks. diat). Syksyn 2015 koulutukset (ks. diat). Foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta Satakunnassa järjestetään Satakunnan keskussairaalassa 11.6 klo Kartoitetaan etäyhteysmahdollisuuksia foorumista kehittämisosioiden kuntiin. Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotukset (ks. diat). Sovittiin, että Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus järjestetään auditoriokoulutuksena Porissa, josta järjestetään etäyhteydet kehittämisosioiden kuntiin. Jatkettiin kohtaa 4. klo 14.03: Motivoiva haastattelu koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotuksia (ks. diat). Jos ei ole ennen tutustunut em. menetelmään, koulutuksen olisi tärkeää olla 1 pv mittainen, asian omaksumiseksi. Sovittiin, että koulutus järjestettäisiin Porissa ja Varsinais-Suomen alueella. Jos koulutus ei ole kallis, voidaan tarjouspyyntöön lisätä vielä optio 1-2 koulutuskerralle. Koulutuksen ajankohdaksi toivottiin alkusyksyä 2015, mahdollisesti lokakuu. Hankkeessa toteutetaan väliarviointi. Väliarvioinnissa kohderyhmänä on ohjausryhmä, kehittämisosioiden yhteyshenkilöt ja tukiryhmän jäsenet/varajäsenet. Hanketyöntekijät toimittavat projektisihteerille kehittämisosioiden yhteyshenkilöiden ja tukiryhmän jäsenten yhteystiedot arviointikyselyä varten. Väliarviointikyselyyn lisätään kysymys koskien arviota omasta osallisuudesta/panostuksesta hankkeessa. Hanketyöntekijöille pohdittavaksi, miten osallisuus toteutuu omassa kehittämisosiossa? Pitäisikö osallisuuden lisäämiseksi toteuttaa kehittämisosiossa vielä hankkeessa jotain, esim. asiakasraati? Osallisuus-teemaan liittyen kysytään Veera Laurilaa THL:stä kehittämispäivään asiantuntijaksi. Hanketyöntekijöille järjestetty excursio-matka Helsinkiin liikuntasopimus-malliin tutustumiseksi on pe 4.11 klo Hanketyöntekijät ilmoittavat projektipäällikölle kesäkuun kehittämispäivään mennessä, kuinka monta osallistujaa olisi kustakin kehittämisosiosta em. matkaan järjestetään yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hankkeen kanssa yhteistyössä Pikassoksen kanssa.

3 3(4) 5. Oma tupa Oma lupa, KASTE hankkeen tulokset, Anna-Liisa Haataja, hankkeen projektipäällikkö (videoyhteys) Anna-Liisa Haataja kertoi Oma tupa Oma lupa - hankkeen tuloksista, josta diaesitys liitteenä 5. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Vanhuspalvelulaki edellyttää ikäihmisten osallisuuden lisäämistä. Ikäihmisten osallistamiseksi järjestettiin hankkeessa kolmikantainen (päättäjät, kuntatyöntekijät, ikäihmiset ja vanhusneuvosto) keskustelutilaisuus ajankohtaisella teemalla Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisen tukemiseksi?. Kolmikantainen keskustelutilaisuus todettiin hyväksi menetelmäksi. Keskustelutilaisuuden vetäjinä toimivat hanketyöntekijät learning cafe-menetelmällä. Keskustelutilaisuuksissa n henkilöä. Poliittisten päättäjien mukaan saaminen oli haastavaa, koska sopivan aikataulun löytäminen oli vaikeaa. Tilaisuuden antina todettiin, että monet menetelmät ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ovat ilmaisia. Opiskelija toteutti hankkeessa palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnissa todettiin, että vain 4 kunnalla oli käytössä jokin mittari, palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitettiin myös, onko käytössä yhtenäisiä lomakkeita palvelutarpeen määrittelyssä. Tavoitteena oli saada 1 yhtenäinen lomake käyttöön Keski- Suomen alueelle. Hankkeessa kehitettiin muistiongelmaisten palvelupolkua sekä kuntoutussuunnitelmaa. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa sitä, että asiakkaalle itselleen annetaan päätäntävalta, mistä asiakas hankkii palvelunsa. Eksotessa on käytössä henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa laskutukset tapahtuvat kunnan kautta. Kunnista koottiin tiedot yhteyshenkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos asiakkaasta on tarve tehdä palvelutarpeen arviointi. Vastuutyöntekijän vastuulla oli tarkistaa ja purkaa ns. turhat palvelut asiakkaalta. Esimiehille tehtiin osaamiskartoituskysely, josta nousi esille osallistavan johtamisen heikko osaaminen. 6. Muut asiat Sovittiin uudelleen syksyn kehittämispäivien ajankohdat ja paikat: 21.8 Keski-Satakunnassa, 24.9 Paraisilla, Huittinen, Akselissa, PoSa. Sovittiin Mentorointi-koulutuspäivät seuraavasti: Maskussa klo ja Paraisilla klo , 6.10 ja 7.10 Huittinen ja PoSa. Kehittämisosioiden tilannekatsaukset liitteinä 6 12.

4 4(4) Liitteet Liite 1 Mentorointi diat, Sari Furuholm ja Niko Vahala Liite 2 Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje pvm Liite 3 Projektisihteerin diat, Kirsi Harjula Kirsi Liite 4 Hankkeen ajankohtaiset asiat diat, Marika Halinen Liite 5 Oma tupa Oma lupa diat Liitteet 6-12 Kehittämisosioiden tilannekatsaukset

5 Mentorointi Koulutuksen toteutus, jatkosuunnitelma kehittämispäivä Kankaanpää Niko Vahala, Sari Furuholm

6 Koulutuksen sisältö O Johdanto mentorointiin O Muutokseen sopeutuminen, dialogisuus ja reflektiivisyys O Omaan ammatillisuuden ja osaamisen jakaminen O Ohjattavan yksikön todellisuus mentoroiminen erilaisissa yksiköissä, hiljainen tieto O Asiakaslähtöisyys ja ammatillisuus mentoroinnissa itsemääräämisoikeus, rajaaminen ja vallankäyttö O Psykodraama Yksikön sulauttaminen toiseen yksikköön Niko Vahala, Sari Furuholm

7 Runko ja arviointi O Ensiksi avoin orientoiva luento mentoroinnista. O Mahdollisuus hakea koulutukseen. O Syventävä osio toteutettiin opintopiirinä 4x 3h. O Tehtiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Niko Vahala, Sari Furuholm

8 Jatko O Koulutuksesta käydään arvioida keskustelu myös sosiaalipalveluiden koulutustyöryhmän puheenjohtajan kanssa. O Tarkoituksena mallintaa työskentely innokylään. O Tehdään myös prosessikuvaus QPR processquide ohjelmalla. Niko Vahala, Sari Furuholm

9 Syksy O Tietoiskut mentoroinnista kehittämisosioissa. O Avoin yleinen koulutus mentoroinnista lokamarraskuussa SATKS. O Mikäli kiinnostusta syventäviin opintoihin niin sitten mietitään toteutusta. Niko Vahala, Sari Furuholm

10

11

12 Yhteisvoimin kotona-hanke Kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula

13 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje : Kehotettiin nimeämään hankkeen ohjausryhmään pysyvät jäsenet ja varajäsenet sekä muut kokouksiin osallistuvat henkilöt ottaen huomioon valtionavustuksessa asetetut ehdot ohjausryhmälle. Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua hankkeen ohjausryhmään nimetyt jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Muistutettiin siitä, että jos kunta tai kuntayhtymä on itse päätöksellään asettanut kilpailuttamisen kynnysarvon hankintalain euroa alemmaksi, noudatetaan tätä alempaa kynnysarvoa. Hankkeessa noudatetaan rahoittajan ja/tai hallinnoijan ohjeistamia hankintaohjeita pienhankintojen markkinoiden kartoituksen ja/tai kilpailutuksen kynnysarvojen suhteen, ellei oman kunnan kilpailutuksen kynnysarvot ole alemmat. Kunta hankkii pienhankinnat oman kunnan kilpailuttamista hankintapaikoista, jos sellaiset on määritetty kunnan hankintaohjeissa.

14 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje : Ohjattiin tekemään hintavertailu markkinoiden tarjonnan kartoittamiseksi myös kilpailuttamisrajan alittavien hankintojen osalta, ellei kyse ole pienehköstä hankinnasta, jonka kilpailuttamisessa ei ole odotettavissa säästöjä hankkeelle. Ohjauskäynnin yhteydessä tarkastetusta Rauman kaupungin hankinnoista tehdyistä hankintapäätöksistä ei ilmene hankinnan arvoa tai toimeksiannon suoritusaikaa. Em. Päätöksen mukaan niistä on tehty erillinen sopimus tilaajan ja tuottajan välillä. Hankkeelta saadun selvityksen mukaan sopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Todettiin, että jatkossa on syytä toimita siten, kuin hankintapäätökseen on kirjattu.

15 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hankintapäätös: Pvm, hankinnan kohde, hankintaperuste (markkinoiden kartoituksen/kilpailutuksen ja tarjousten käsittelyn avaaminen päätökseen), tehdäänkö erillinen sopimus, mitä päätetään ja päättäjänä johtava viranhaltilja. Kaikista hankinnoista tehdään hankintapäätös (Hallinnoijan kirje ) Sopimus: Palvelun tuottajan yhteystiedot, hankinta ja hankinnan hinta (alv %), sopimuksen voimassaoloaika/aikataulu ja sovittu maksuaikataulu. Nämä tiedot voi olla myös hankintapäätöksessä. Sopimusten allekirjoittajina toimivat johtavat viranhaltijat (ei projektipäällikkö eikä suunnittelija, hanketyöntekijä tai hanke).

16 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hanke ei ole oikeustoimikelpoinen. (Palvelun tilaaja on organisaatio). Sopimuksessa on oltava allekirjoituspvm ja voimassaoloaika. Sopimus pitäisi allekirjoittaa ennen sopimuksen voimassaoloajan alkamista. Hankintapäätökseen tai sopimukseen olisi hyvä kirjata onko palvelun tuottaja ennakkoperintärekisterissä. (Maksu palkkiona vai ostolaskuna?).

17 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankinnoista - > Paikallisuus tai alueellisuus ei ole hankintaperuste. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa kilpailutus tehdään laajemmalle alueelle. Hankekumppanuus ei oikeuta suorahankintaan.

18 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje Koulutuksista - > Painotettiin, että vaikka hankkeen järjestämän koulutuksen kohderyhmä on ohjeissa määritelty, niissä ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti poissuljettu yksityisten yritysten henkilökunnan tai kolmannen sektorin palveluksessa olevien henkilöiden kouluttamista valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Yksityisten yritysten tai järjestöjen henkilökuntaa ei voida kouluttaa valtionavustuksella. Koulutus voidaan järjestää yritysten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä, mutta yritysten ja järjestöjen henkilökunnan tulee maksaa heille kuuluva osuus koulutuksen järjestämiskuluista. Lakikoulutukset lakiuudistustilanteissa eivät ole valtionavustuksella hyväksyttäviä koulutuksia.

19 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Muuta Kaste- hankkeiden ohjauskäynneillä esille tullutta -> Projektipäällikön tehtäviin kuulu hankkeen seuranta ja myönnetyn valtionavustuksen käytön valvonta. Hallinnoijan tulee tarkastaa kehittämisosioiden kirjanpito huolellisesti. Oppilaitosyhteistyössä pidettävä huolta, ettei valtionavustuksella kehitetä oppilaitosten opetuksen sisältöä. Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ei saa olla kaupallista yritysten tai tuotteiden mainontaa. Kaste-hankkeiden raportoinnissa mainitaan vain ne asiat, jotka sisältyvät valtionavustuksella toteuttaviin toimenpiteisiin. Hallinnoijan varmistettava, että hankkeelle kirjattaviin henkilöstökustannuksiin kirjataan vain hanketyöstä aiheutuvat palkkakustannukset. Palkkakustannukset tulee kirjata hankkeen kirjanpitoon todellisen tehdyn työajan mukaan. Kunnan palveluista tiedottavia palveluoppaita ei ole mahdollista painattaa valtionavustuksella. Palveluista tiedottaminen on kuntalain mukainen velvoite.

20 Kiitos!

21 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä 5/ Posa / Kankaanpää Marika Halinen projektipäällikkö

22 Ohjelma: Avaus ja aamukahvi Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala STM ja AVI palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Koulutukset- ja palaute, väliarviointi, osallisuus Lounas Oma tupa Oma lupa KASTE -hanke, projektipäällikkö Anna-Liisa Haataja (etäyhteys) Kahvitauko Muut ajankohtaiset asiat Päivän päätös

23 Koulutuspalaute: Yhteistyöosaaminen ja verkostomaisen työote koulutus: Turku amk: Masku, Parainen, Huittinen Palauteyhteenvedot ja loppuraportti Paljon uusia asioita, joita voi hyödyntää työssä Paljon hyödyllisiä ideoita yhteistyöhön, moniammatillinen Hyvä koulutus. Luultavasti saadaan asioita ryhmän kanssa vietyä eteenpäin. Koulutuksen keskeisin tulos on yhteistyökäytäntöjen kehittämisen malli, jossa yhdessä käsitellään sekä toimintojen vahvuudet että kehittämiskohteet asiakaslähtöisesti. Samk: Pori, Harjavalta, Kankaanpää Loppuraporttia ei vielä saatu

24 Koulutuspalaute: Lupa puhua velvollisuus vaieta - Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä: Pori (+ etäpaikat): Osallistujia 205, palautteen antaneita 81 Vastausprosentti 40 % Miinusta etäyhteyden toimimattomuudesta. Kouluttaja oli erinomainen, paljon kokemusta ja taito kertoa lakiasioista hauskasti. Vastaavia koulutuksia voisi olla säännöllisesti, tuntuu ettei nykyään pysy enää mukana, kun tulee koko ajan uusia lakeja. Ihmisten valistuneisuus ja sen mukana lisääntyneet valitukset tekevät varovaiseksi Pori (+ etäpaikat): Ei vielä palautetta

25 Syksyn 2015 yhteiset koulutukset Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus Motivoiva haastattelu koulutus Mentorointi

26 Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Sisältöä mm: Käsitteiden avaaminen (toimintakyky, kuntouttava työote, kotikuntoutus) Iäkkään kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Lähiverkostojen aktivointi - omaisyhteistyö kuntouttavan hoitotyön näkökulmasta Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

27 Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Kohderyhmä: Ikääntyneiden kanssa työskentelevä kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon henkilöstö Koulutustapa: Auditorio / luento / 1 x kokopäivä, Pori (+V-S? / etäyhteys?) Ajankohta: Syyskuu 2015 Asiantuntijoita: Rauha Heikkilä (THL), Gerontologi Aila Pikkarainen, Ikäinstituutti, ft Sirkka-Liisa Puputti (Voitas kouluttaja), Satshp:n asiantuntijoita, Sataedu

28 Motivoiva haastattelu -koulutus Sisältö mm: Mitä se on, miten se tapahtuu ja miten sitä voi hyödyntää työssään esim. ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa, liikkumiseen motivoinnissa. Asiakaspalautejärjestelmän menetelmänä. Uusi ajattelumalli asiakasohjauksessa ja ikääntyneen motivoinnissa Vuorovaikutuksen esteet, ansat ja ratkaisut. Motivoiva haastattelu on työmenetelmä, jonka avulla voidaan vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta ja hoitoon sitoutumista fyysisissä ja psyykkisissä terveysongelmissa sekä elämäntapamuutoksissa. Periaatteena on muutosvalmiuden ja muutoshyötyjen tutkiminen, muutoksen esteiden tarkastelu ja tukeminen päätöksenteossa sekä muutoksen toteuttamisessa.

29 Motivoiva haastattelu -koulutus Kohderyhmä: Iäkkään asiakkaan motivoinnista kiinnostuneet kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon ammattilaiset Koulutustapa: Orientoiva luento ja pienryhmätyöskentely? Luento + käytännön harjoittelu / etukäteistehtävä? Pituus: Puolipäivä / kokopäivä? Asiantuntijoita: Sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkasäätiö, gerontologi Aila Pikkarainen, Heikki Heinonen (THL)

30 Hankkeen väliarvionti Kyselylomake (Webropol) Toteutus touko kesäkuussa 2015 (projektipäällikkö) Kohderyhmä: hankkeen ohjausryhmän jäsenet, kehittämisosioiden yhdyshenkilöt sekä tukiryhmien jäsenet

31 Osallisuus Koko hankkeen yksi keskeinen tavoite joka läpäisee kaikki kehittämisosiot. Tulee näkyä kaikkien kehittämisosioiden toimintasuunnitelmissa. Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke tukee kehittämishankkeiden yhteistyötä ja vertaisoppimista, edistää asiakasosallisuutta kehittämishankkeissa, tukee hankkeiden itsearviointia, kartoittaa ja edistää sosiaalisen osallisuuden sisältöjä ja

32 Kiitos!

33 OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa Road Show

34 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Oma tupa, oma lupa hanke 2. Vanhuspalvelulain ydinkohdat

35 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Hankkeen tausta/viitekehys VANHUSPALVELULAKI: 1. ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukeminen 2. parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada laadukkaita sote palveluja 3. parantaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RAKENNEMUUTOS 1. sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio 2. Keski-Suomessa Uusi sairaala - hanke VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS 1. yksilöllistyvät palvelutarpeet 2. valinnanvapaus ja omavastuu 3. markkinoistuminen

36 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Oma tupa, oma lupa hanke toteutetaan ajalla Hankkeessa on mukana koko maakunta (Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta), noin asukasta myös Jämsän seutu Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat , josta haettu valtionosuus (=75 %) ja kuntaosuus (=25 %) Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki Työntekijöitä 2,5 1. Hankekokonaisuus

37 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Hankkeen tavoitteet Hankekokonaisuuden tarkoitus: kehittää Keski-Suomen vanhuspalveluita tukemaan hyvinvointia, mahdollistaa ikääntyneiden ja iäkkäiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja mahdollistaa yhdenvertaisten, laadukkaiden, yksilöllisten ja itsemääräämisoikeutta tukevien palveluiden saaminen Hankekokonaisuuden tulostavoitteet: Kehitetään toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta Kehitetään vanhuspalveluiden johtamista tukemaan ikäihmisten itsenäistä elämää

38 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki - Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet) - hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan - vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee - Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä = iäkkäät) - laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee - mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu

39 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Valtaosa lain kohderyhmästä ei käytä säännöllisesti palveluja 8,1% ,6% Säännölliset kotiin annettavat palvelut KUINKA NÄMÄ PIDETÄÄN POISSA PALVELUIDEN PIIRISTÄ? ,3% Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät)

40 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat 2. Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku, 4 12) - Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa (4 ) - Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (5 ) - Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi (9 ) - Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet (8 ) - Hankittava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (10 ) - Asetettava vanhusneuvosto ja turvattava sen toimintaedellytykset (11 ). Huom! Pykälä siirtyy näillä näkymin uuteen kuntalakiin - Järjestettävä hyvinvointia edistäviä palveluja (12 )

41 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen 3. luku: yleiset periaatteet (13 ) - pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet (14 ) - palveluntarpeiden selvittäminen (15 ) - palvelusuunnitelma (16 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 )

42 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Palvelujen laadun varmistaminen 4 luku: Perussäännös palvelujen laadusta (19 ) - Henkilöstö (20 ) - Johtaminen (21 ) - Toimitilat (22 ) - Omavalvonta (23 ) - Viranomaisvalvonta (24 )

43 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Erinäiset säännökset 5 luku: Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) - Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) - Suunnittelu ja rahoitus (27 ) - Voimaantulo (28 )

44 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo lukien: 2. Laki voimaan kunnan suunnitteluvelvoite (5 ) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - vanhusneuvosto (11 ) lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - omavalvonta (23 ) Lakiin tulossa tarkennuksia, jotka koskevat lähinnä laitoshoitoon siirtymistä (oltava entistä tarkemmat perustelut laitoshoidolle). Tavoitteena on antaa esitys hallitukselle lokakuussa 2014

45 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

46 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen 1. Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2. Ikäihmisten foorumi

47 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 1/2: 1. Uusien vanhusneuvostojen toiminnan käynnistämisen tukeminen: Kinnula, Luhanka ja Pihtipudas 2. Vanhusneuvostokysely syksy 2013 (http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/kansalaisraati): - Kaikissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto - Toiminnan puitteet pääosin kunnossa (mm. tilat, sihteeri kunnalta, useimmilla toimintasääntö ja suunnitelma) - Huomioita ja kehitettävää: - vanhusneuvoston kokoonpano (ovatko kaikki tahot edustettuina) - vanhusneuvoston ja kunnan yhteistyön lisääminen valmisteluissa = kunnan sitouttaminen toimintaan - vanhusneuvoston tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen - toiminnan perustan varmistaminen (toimintasääntö, - suunnitelma, budjetti, sihteerin resurssien riittävyys) - ylikunnallinen yhteistyö - mahdollinen tulevaisuuden haaste: vanhusneuvostot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ei pidä kunnallistaa liiaksi

48 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2/2: 3. Vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön lisääminen: - Soteuudistus edellyttää: - Keski-Suomesta todennäköisesti yksi yhteinen kuntayhtymä muotoinen tuotantoalue kunnat häviävät sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta) tuotantoalueella oltava keskustelukumppani. Vastaavaa tarvitaan myös Itä- ja Keski- Suomen yhteisen sotealueen suuntaan - Soteuudistus edellyttää asiakkaan parempaa kuulemista. Kuulemistapojen ja rakenteiden suunnittelu on jo käynnissä. Miten vanhusneuvostot osallistuvat tähän suunnitteluun? - tarve yhteiselle toiminnalle on jo olemassa! - Vanhusneuvostojen, Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan ja Keski-Suomen liiton yhteinen seminaari sekä vanhusneuvostojen maakunnallinen seminaari Keski-Suomen eläkeläisasioiden neuvottelukunta ja Keski-Suomen liitto mahdollisesti vetureina ylikunnallisen miettimisessä

49 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Ikäihmisten foorumi: - Tavoitteena vanhuspalvelulain edellyttämän ikäihmisten osallisuuden lisääminen - Kevyempi järjestää kuin kansalaisraati: yksi ilta - Kolmikantainen: ikäihmiset (vanhusneuvosto + muut kiinnostuneet), vanhuspalveluiden henkilöstöä sekä poliittiset päättäjät saman pöydän ääressä - Ajankohtainen kaikkia koskeva teema. Hankkeessa käytetty teemaa Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisensa tukemiseksi - Foorumi pidetty Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Laukaassa. Petäjävedellä 8.10 (raportit: - Foorumeista saatu hyvää palautetta: idea kolmikannasta todettu toimivaksi yhteisistä asioista yhteisen pöydän äärellä. Asioista on voitu keskustella hyvässä hengessä eikä kenenkään ole tarvinnut asettautua puolustuskannalle

50 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

51 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014

52 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (1/3) - Laki edellyttää: tehtävä viipymättä, monipuolisin luotettavin välinein, osaava tekijä, tarvittaessa moniammatillisesti, asiakkaan (omaisen) kanssa yhdessä häntä kuunnellen - Harjoittelija havainnoimassa palvelutarpeen arviointeja tekevien työntekijöiden mukana marras-joulukuussa Yhteensä 22 käyntiä: Joutsa (1), Jyväskylä (11), Jämsä (2), Karstula (1), Keuruu (1), Konnevesi (1), Laukaa (2), Luhanka (1), Muurame (1), Saarijärvi (1) - 9 tilanteessa asiakkaalla muistisairaus - 18 arviointia asiakkaan kotona, neljä terveyskeskuksen osastolla (kaikki Jkl) - Aloite arvioinnin tekemiseen tuli useimmin (9 kertaa) terveydenhuollosta. Asiakkaan / omaisenkin tekemän aloitteen taustalla usein lääkärin kehoitus - Omainen mukana 13 arvioinnissa, muistisairailla lähes aina. Omaisen mukana olosta oli sovittu asiakkaan kanssa - Muita asiantuntijoita paikalla vain tk:ssa tapahtuneissa arvioinneissa

53 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinnista (2/3) - 8 arviointikerrassa jokin toimintakykymittari kuuluu arviointiohjeistukseen (huom. ei Jyväskylällä, joten valtaosalla muista kunnista) - Neljässä kunnassa mittaria käytetään kriteerinä palveluiden myöntämisessä - Mittaria käytettiin kuitenkin vain kolmessa arvioinnissa - Vain vähän yli puolissa arviointeja asiakkaan kanssa käytiin aluksi läpi, miten tilanteeseen on päädytty ja mitä arvioinnilla tavoitellaan (tk osastolla kerrottiin aina) - Sekä omainen että asiakas 9 tilanteessa se, joka ensisijaisesti kuvaili palvelutarpeita. Omainen usein paikalla ollessaan ensisijainen kuvailija. Tk osastolla tarpeita kuvailivat työntekijät - Puolessa tapauksista arviointilomaketta ei käyty kokonaan läpi - Sellaisia asiakkaan tarpeita, joita ei kysytty valmiissa lomakepohjassa, kirjattiin vain kahdessa arviointitilanteessa - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin 21 kerrassa

54 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (3/3) - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin useimmin omaisilta. Erityisesti muistisairailla asiakkaan omia voimavaroja pohdittiin harvoin. Tk osastolla keinot painottuivat julkisen sektorin palveluihin - Keinot määritteli asiakas ja työntekijä yhtä usein. Tk osastolla vain ammattilainen - 12 kertaa asiakas tuli/jatkoi palveluiden piirissä. 10 kertaa ei palveluihin - Palveluiden piiriin tulleille/jatkaneille ei pääsääntöisesti kerrottu palvelusuunnitelman tekemisestä - Arvioinnista ei 19 kerrassa annettu tai jälkikäteen toimitettu asiakkaalle / omaiselle tiivistelmää tai materiaalia. Muuta tukimateriaalia, neuvontaa tai ohjausta annettiin 16 kerrassa - Arviointikooste kokonaisuudessaan: palveluohjaus (sivun oikea reuna)

55 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (1/2) - Kriteerien määrittelyn tarve kasvaa: kuntien talous kiristyy, ikääntyvien määrä nousee palvelua saatava yhtenäisin kriteerein (K-S yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueeksi ) - Hankkeessa kerättiin tietoja kriteereistä (RAVA ja indeksi 1,5 yleisin) ja verrattiin kotihoidon palveluissa oleviin

56 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (2/2) Rava, kuten muutkaan mittarit eivät yksin riittäviä kriteerien määrittelyssä Hankkeen työryhmässä laadittiin sanallisia kuvauksia palvelutarpeen tasosta toimintakyvyn eri osa-alueilla - Kuvauksia voi käyttää palveluun pääsyn kriteerejä suunniteltaessa - Kuvausten avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasaarvoisuudesta palveluiden saatavuudessa - Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteet palveluihin pääsyyn jäävät avaamatta - Kuvaukset on tarkemmin avattu KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA OTA OMAKSI koosteessa

57 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (1/2) - Lähtökohta: lomake on työkalu, joka ohjaa työntekijää niin arvioinnin kysymysten, toteuttamisen kuin kirjaamisenkin suhteen - Lomakkeissa perinteisesti painottunut ongelmat ja puutteet lomakkeet eivät ole tukeneet asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä voimavarojen esille nostamista ja kirjaamista. Lomakkeiden muoto ei ole myöskään tukenut vanhuspalvelulain mukaista asiakkaan omien näkemysten kirjaamista - Alkuperäinen tavoite oli saada maakuntaan mahdollisimman yhdenmukainen lomake arvioinnin tekemistä varten. Tähän ei päästy - Hankkeen työryhmässä muotoiltiin syksyn 2013 alkuvuoden 2014 aikana yhteistä lomakepohjaa hyödyntäen Helsingin Lauttasaari hankkeessa kehitettyä palveluluotain lomaketta. Palveluluotaimen lisäksi yhteisen lomakkeen suunnittelun taustana toimi Inhimillisen toiminnan malli (asiakkaan tahto, tottumus ja toimintakyky suhteutettuna ympäristöön)

58 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (2/2) - Yhteisen lomakkeen teemat: - Elämään sisältöä tuovat asiat - Elämäntarina - Toimintakyky - Päivittäisen arjen kulku - Ympäristö - Yhdessä kehitetyn lomakepohjan ajatusmaailman jalkauttaminen kuntakäynneillä keväällä Enemmistö kunnista muokkasi lomakettaan ja ne, joilta se oli puuttunut, alkoivat sellaista laatia

59 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä Valmennuksen tavoitteita olivat: - Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona asumisessa - Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa - Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen - Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan valmistautumisessa - Valmennus toteutettiin viikoilla 36 ja 39: kaksi iltapäivää ja välitehtävä - 5 eri paikkakunnalla saman sisältöisenä - Ilmoittautuneita 108, osallistuneita ensimmäiseen päivään 100

60 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

61 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä 3. Muistisairaiden kuntouttaminen

62 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä - Tilattiin GeroCenteriltä, valmistui tammikuussa Raportin tiivistelmä: muistiongelmaiset_ja_omaishoitajat - Raportin tulosten pohjalta tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja Valkeakoskelle toukokuussa 2014

63 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä - Sairaanhoitopiirissä laadittu muistisairaan hoitopolku malli - Keskittyy diagnoosiin, lääkehoidon aloittamiseen ja vasteen seurantaan - Kuntien sosiaalitoimen tai muiden toimijoiden roolia ei ole määritelty - Koskee vain pientä osaa toimijoita, kts. Seuraavan sivun dia toimintaa ja palveluita paljon, koordinointi vähäistä ja hajanaista

64 ASIAKAS / LÄHEINEN TYÖTERVEYS- HUOLTO MUISTIYHDISTYS / MUU TOIMIJA MUISTIHOITAJA LÄÄKÄRI (PTH) GERIATRI (muistipoli) K-S SHP KOTIHOITO PÄIVÄTOIMINTA MUISTIKOOR- DINAATTORI Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen PREVENTIO / EPÄILY MSAIRAUS DIAGNOOSI VARHAINEN TUKI Tiedon jakaminen, omat valinnat. Seniorikeskukset/-pysäkit Tiedottaminen, ohjaaminen, riskitestit, omat ryhmät, työyhteisön asennekasvatus Tiedon jakaminen, yleiset muistipäivät, tekemisen / osallisuuden mahdollistaminen Esillä olo tiedetään, kehen ottaa yhteyttä, yksilöllinen tiedotus + ohjaus, tutkimusten tekeminen Lab. + tutk. Käynnistäminen, kontrollikäynnit Asiakasvastaanotot, kertoo diagnoosin, koulutus Yhteys kuntoutushoitajaan, jalkautuu kotiin, jos ei muistipolia, X, B ja C todistukset, edunvaltuutuskeskustelun aloittaminen työote, Kuntouttava kannustaa, ohjaa,havainnoi Aivojumppaa, sosiaalisuus, toimintakyvyn tukeminen, uskallus puuttua, jos epäily herää Terveystarkastukset Varhaisen yhteydenoton tukeminen, läheinen mukana tutkimuksissa, tiedon hankkiminen Alle 63 sairastuessa tutkimus, jatkoseuranta, tuettu ja mukautettu työ, perehtynyt työikäisten muistisairauteen Ensitiedon jakaminen, sopeutumisvalmennukse t, vertaisryhmät ja muu tuki ja ohjaus Lääkärin määräämien toimintakyky- ja muistitestien tekeminen Tavallisimpien muistisairauksien tunnistaminen (thoraxröntgen ja aivojen kuvantaminen Tiedottaminen muistihoitajalle Yli 65 -vuotiaat Työikäiset (neurologi) + kunnassa ei muistipolia: lisätutkimukset, diagnoosi ja lääkitys Lääkityksen seuranta, verikokeet, tuki, omahoitaja mukana tutkimuksissa Sosiaalista toimintaa, aivojumppaa Turvaverkoston, tukitoimintojen koordinointi Omainen ja asiakas mukana, kuntoutuksen merkityksen korostaminen, omien valintojen merkitys, autolla ajamisen sujuminen Yksilölliset työtehtävät, yhteys muistikoordinaattoriin, Kelan kurssit Kotikäyntejä, neuvontaa, yhteistyö muistikoordinaattorin, kotihoidon ja läheisen kanssa Säännölliset yhteydenotot, matala kynnys, tietoa omaiselle ja sairastuneelle Lääkevasteen alkuvaiheen arviointi 6 kk aloituksesta Kuntoutus osa arkea toimintakyvyn tukeminen, ravitsemus, lääkityksen seuranta KOTONA ASUMINEN Totutun elämäntavan jatkaminen mahd. pitkään, omat valinnat, turvallinen ympäristö, vuoro- sijaishoito Omaisen tukeminen, yhteistyö muistikoordinaattorin kanssa Tiedon jakaminen muuttuvissa tilanteissa, kotikäynnit, kotilomitus, sopeutumisvalmennus Muistisairauksien etenemisen seuranta, yhteistyö lääkärin kanssa, lääkehoidon seuranta, seurantakäynnit Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistus 6 12 kk välein. Lääkehoidon toteutus ja seuranta Matalan yhteydenoton kynnys kuntoutusohjaajaan, info muistihoitajille + sos.työntekijöille, maakuntakierrokset Kotilomitus, yöpartio, kuntouttava työote, päivittäisen avun antaminen Muistitoimintojen tukeminen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), virikkeet, omat ryhmät Tekniset muistiapuvälineet, korjausneuvonta, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hakemuset, hopasun tarkistaminen tarvittavat toimenpiteet YMPÄRIVUOROKA UTINEN HOIVA Tuki, aktiivinen arki, vierailut, sos. verkoston ylläpito Omaisen tukeminen, sopeutumiskurssit, rinnalla kulkeminen Muistin seuranta, testit edunvalvontaa varten, hoitotyön tukeminen Hoitajien kouluttaminen, voimauttaja! Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa, tiedottaminen

65 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (1/2) - Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi - Tutkimukset osoittavat, että muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää ja etenemistä hidastaa kuntouttamalla. Siitä huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi - Sairaanhoitopiirin hoitopolun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma keskittyy lääkehoitoon - Kuntoutus kunnissa hajanaista ja satunnaista lukuun ottamatta Saarikkaa

66 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (2/2) - Hankkeen työryhmässä arviointiin muistisairaan kuntoutusta ja sen puutteita. Eniten tarpeita kehittämiselle: - a) sopeutumisvalmennuksessa, - b) muistikuntoutuksessa, - c) sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa - d) jatkoseurannasta sopimisessa - Fyysisen kuntoutuksen tilanne nähtiin edellä mainittuja paremmaksi vaikka varsinaista muistisairaille suunnattua fyysistä kuntoutusta on tarjolla vähän - Parhaimmin hoito- ja kuntoutuspolulla arvioitiin toimivan lääkehoidon - Hankkeen lopussa laaditaan/laadittiin kuntoutussuunnitelman runko mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen jää kuntien eteenpäin vietäväksi

67 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

68 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita

69 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (1/2) - Henkilökohtaisen budjetin muodostaa palvelutarpeen arvioinnissa määritelty rahasumma, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan - Budjetin maksimimäärä on se rahasumma, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen kuluisi perinteisellä tavalla järjestetyillä palveluilla tai palvelusetelillä - Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset itse tietävät, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, millaista elämää he haluavat elää ja minkälaista tukea he tarvitsevat sen mahdollistamiseksi ihmiset itse määrittelevät tarvitsemansa palvelut - Nykyinen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta muuttaa palveluita rahaksi eli siirtää henkilökohtaista budjettia hänen käyttöönsä

70 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (2/2) - Eksote vakinaistanut vammaispalveluiden palveluvalikkoon 2014 alusta - Kokemukset olleet positiivisia Vertailu: Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut palveluseteli henkilökohtainen budjetointi Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut Päätös kokonaiskustannuksista Päätös palveluista Päätös palveluntuottajista Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Henkilökohtainen budjetointi Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä Palvelun käyttäjä päättää

71 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita - Asiakasvalinnat - Budjettien määrittely - Arviointi - Koulutukset - Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyminen - Tietojärjestelmät ja henkilökohtainen budjetointi - Tukisuunnitelmat asiakkaan elämässä Kts. Tarkemmin HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Lista käyttöönoton edellytyksistä -tiivistelmä

72 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

73 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 3. Koetun palvelulaadun pilotti 4. Vastuutyöntekijä 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen

74 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa - Kunnan on julkistettava puolivuosittain odotusajat palveluihin pääsystä - Keski-Suomessa (hankkeessa) sovittuja yhteisiä käytäntöjä: - Odotusaika katsotaan alkavaksi palvelutarpeen arvioinnista, koska siitä jää dokumentti - Odotusaika päättyy, kun asiakkaalle on mahdollista järjestää hänen hakemansa palvelu. Jos asiakas ei ota vastaan esim. tarjottua palvelutalopaikkaa, tämän jälkeistä aikaa ei lasketa odotukseksi - Odotusajat julkaistaan Keski-Suomessa vuosittain 1.4 (aj ) ja 1.10 (aj ) - Odotusajat ilmoitetaan seuraavista palveluista: kotihoito (pl. tukipalvelut) omaishoidon tuki ympärivuorokautinen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) - Jos jotain em. palvelua ei kunnassa ole (esim. laitoshoito), tulee tämä tieto ilmoittaa - Kunnat päättävät itsenäisesti, missä ja miten tiedot julkaistaan.

75 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta - Ilmoitus on tehtävä iäkkäästä henkilöstä, joka ei itse kykene hakemaan itselleen tarvitsemaan apua. Sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. - Oma tupa, oma lupa -hankkeessa suunniteltiin ilmoitusvelvollisuuden yhteisiä käytäntöjä kuntien edustajien, pelastuslaitoksen, perusterveydenhuollon ja kriisikeskus Mobilen kanssa - Tärkeimmiksi asioiksi todettiin yhteinen ilmoituspohja ja yhteystietojen kokoaminen ilmoituksen tekemistä varten hanke kokosi yhteystiedot kunnista ilmoituksen tekemistä varten - Lisäksi Keuruu antoi kehittelemänsä lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten hyödynnettäväksi koko Keski-Suomeen

76 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 3. Koetun palvelulaadun pilotti - Laki edellyttää säännöllistä palautteen keräämistä asiakkailta, omaisilta ja työntekijöiltä - Hankkeen pilotissa testattiin RAI pohjaista palautekyselyä kotihoidossa - Kysely työllistää merkittävästi. Hyödyntämisen mahdollisuudet ja merkitys käytettyihin resursseihin nähden ovat haaste - THL kehittää pilotoitua lomaketta edelleen tavoitteena saada se kaikkien kuntien käytössä olevaan sähköiseen muotoon syksyllä Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi kehittää kevyempiä ja ehkä jatkuvampaan arviointiin perustuvia välineitä - Palautteen hyödyntämisosaaminen?

77 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 4. Vastuutyöntekijä - Lain mukaan kunnan on nimettävä viimeistään Hankkeen työryhmissä päädyttiin siihen, että vastuutyöntekijän tarvetta tulisi arvioida kolmessa eri tilanteessa: - palvelutarpeen arvioinnissa - niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ilmenee monenlaista palveluntarvetta ja - käyttöä - äkillisissä kriisitilanteissa akuuttivaiheen jälkeen - Vastuutyöntekijän reunaehtoina pidettiin: - Ei ole omahoitaja - Ei päätöksenteko-oikeutta - Puolueeton - Tunnettava palveluvalikko: moniosaaja - Avarakatseisuus: asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös muilla, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla - Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen yksilöllisillä ratkaisuilla (tarpeettomat palvelut purettava) - Vastuutyöntekijän asiakassuhteen päättymiselle sovittava periaatteet

78 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta - Hankkeessa on arvioitu haasteita verrattuna aiempiin vanhuspoliittisiin strategioihin tms: - pääsääntöisesti aiemmin kuvattu hyvin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila (=lähtötilanne). Myös tavoitteet toiminnan kehittämiselle on määritelty - Kehittämisen painopiste on ollut usein vanhuspalveluiden omassa toiminnassa eli tavoitteet koskevat etupäässä palveluiden piirissä olevia - Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty harvemmin. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit on pääsääntöisesti sivuutettu kokonaan - Eri toimijoiden välisen yhteistyötä kuvattu vaihtelevasti - Merkittävin haaste vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekemisessä lienee ajattelutavan laajentaminen. Suunnitelman ei tulisi rajautua vain vanhuspalveluihin vaan kohdentua laajemmin ikäihmisten elämään vaikuttaviin asioihin. - Jo suunnitelmaa laatimassa ja toteuttamassa tulisi olla laaja joukko toimijoita, vanhuspalvelut vain yhtenä muiden joukossa.

79 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen - Perustuu hankkeessa syksyllä 2013 vanhuspalveluiden esimiehille tehtyyn osaamiskyselyyn, jossa osallistava johtaminen sain alhaisimmat osaamispisteet - Osallistava johtaminen kytkettiin valmennuksessa omavalvontasuunnitelman tekemiseen valmennuksella tuetaan omavalvontasuunnitelman tekemistä osallistavan johtamisen menetelmin - Valmennus toteutettiin kahdessa paikassa samansisältöisenä: neljä iltapäivän mittaista valmennustilaisuutta (+ yhteinen valmennuksen ulkopuolinen Valviran loppuluento omavalvontasuunnitelmasta) - Osallistujia lähes kaikista hankekunnista yhteensä yli 90

80 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

81 OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa KIITOS!

82 Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä AJANKOHTAISTA KEHITTÄMISOSIOSSA TOUKOKUU 2015 Ovet-valmennus Tapaaminen liittyen Ovet-valmennukseen, paikalla Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen omaishoidon vastaava ohjaaja Tanja Tukkikoski sekä toinen Ovet-valmentaja, avopalveluohjaaja Heli Ruohola. Ovet-valmennus järjestetään viitenä iltapäivänä ajalla klo Omaishoitajille meni infokirjeen mukana alustavaa tietoa valmennuksesta sekä hakulomake. Hakemuksia tuli kuitenkin vain kaksi kpl, joten päätimme soittaa läpi kaikki viime vuonna aloittaneet omaishoitajat, saimme 4 uutta mukaan, joten osallistujia on kaikkiaan 6. Suunniteltiin myös omaishoitajille virkistystapahtumaa elokuulle, paikkana Mattilan Marjatila. Ohjelmassa ruokailu + kahvit, paikalla myös edustajia mm. Omaishoitajat ja läheiset liitosta sekä Omaisena edelleen yhdistyksestä. Perhehoito Perhehoidon kehittämiseen liittyen oli Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnasta prosessikoulutus Eurassa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. seudullisen perhehoidon tilannetta sekä uutta perhehoitolakia. Koulutukseen kuuluu vielä neljä muuta koulutuspäivää, jotka kaikki pidetään tämän vuoden aikana. Verkostoituminen Huittisten hengitysyhdistyksen kevätkokouksessa kertomassa Yhteisvoimin kotona hankkeen Huittisten kehittämisosiosta Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutukseen liittyvä verkostotapaaminen Satakunnan omaishoitajat-verkostotyöryhmä Raumalla Omaishoitajien ryhmässä kertomassa kehittämisosion tilanteesta.

83 Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä Ajankohtaista toukokuussa 2015 Yhteisvoimin kotona, KSTHKY 75- ja 80-vuotiaiden seulontakysely On ollut vanhusneuvostoissa hyväksyttävänä Käytettävä malli on Nurmeksesta, liikennevalomenetelmä. Lomake on muotoiltu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien omaan käyttöön sopivaksi Hyvinvointipäivää suunnitellaan ensi syksyksi Harjavallan liikuntahalliin. Yhteistyöpalaveri yhdistysten, järjestöjen seurakunnan, kunnan ym. toimijoiden kanssa Hyvinvointisopimus-malli Materiaalipankkia suunniteltu yhdessä Akselin projektityöntekijä Sirpa Levyn kanssa Kotikäyntien tekijöille ohjaustilaisuus torstaina , aiheena käytettävät lomakkeet ja ravitsemus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavat kotikäynnit Käytössä kuntaliiton lomake Jatkotoimenpidelomake suunnitteilla. Malli Salosta. Asiakasraati (kuva) Raati toteutettiin Harjavallassa Raati järjestettiin Nakkilan ja Harjavallan juuri eläkkeelle jääneille Esille tulleet asiat esitellään Harjavallan perusturvalautakunnassa , Nakkilaan on myös otettu yhteyttä Raati mallinnetaan Postiosoite: Puhelin: Sähköposti: Internet: Koulukatu HARJAVALTA

84 Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä Mobiilin toimintakulttuurin muutos Henkilökuntaa valmennettu tulevaan muutokseen tiedottaminen, keskustelut, usein kysyttyä juhannukseen mennessä käyttöönotto, minkä jälkeen alkaa toimintakulttuurimuutos Lisäksi projektityöntekijöiden aikaa vievät mm Kaija Virjosen koulutus, Akseli /Eliisa Tukiryhmän kokous Markus Halmisen koulutus iäkkään asiakkaan sitouttamisesta kuntoutukseen/ Kaija ja Eliisa Lupa puhua- velvollisuus vaieta koulutus / Kaija ja Eliisa Vanhenemisen ABC koulutus /Eliisa Kehittämispäivä, Posa Projektipäälikön tapaaminen Innotuutori-koulutus lähipäivän, arvioinnin ja tehtävien suhteen / Eliisa ja Kaija (arviointi) Postiosoite: Puhelin: Sähköposti: Internet: Koulukatu HARJAVALTA

85 PoSan kehittämisosion aikaansaannoksia Kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen Voitas-koulutuksen pohjalta Kunnon hoitaja-koulutusta muokattu kuntoutumisyksikön henkilökunnalle. Koulutuksia pidetään joka keskiviikko iltapäivisin 5-6 kertaa. Palavereja pidetty kuntoutumisyksikön toimintamallin kehittämiseksi. Posan puhe- ja toimintaterapeutti käyneet tutustumassa Lohikon palvelukodissa olevaan kuntouttavaan päivätoimintaan ja kuntoutumisyksikköön. Molempiin yksiköihin terapeutit tulevat vielä uudelleen antamaan henkilökunnalle ohjeistusta heidän tarpeiden mukaan. Myös terveyskeskuksen vuodeosastojen fysioterapeutit kävivät tutustumassa. Terveyskeskuksen kanssa pidetty myös palavereja, jotta tiedon kulku taataan ja asiakkaalle tehtäviä testejä yhdenmukaistettiin.

86 Posan arkiliikuntasopimuksen mallintaminen Ensimmäinen versio Posan arkiliikuntasopimuksesta on tehty, työstetään yhdessä työryhmän kanssa. Gerontologisen kokonaisarvioinnin mallintaminen Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu Ahkeraa tiedottamista koulutuksista ja omien koulutusten suunnittelua. Koulutus Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote-koulutukset olivat 13 ja Kolmas kokoontuminen suunnitteilla kesälle. Lupa puhua, velvollisuus vaieta 29.4 ja 11.5 Johanna ja Sara

87 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tilannekatsaus kehittämispäivään Kankaanpäässä Kotiutusprosessin kehittäminen Satakunnan keskussairaalassa järjestetään klo foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoisuutta erilaisista kotiutuskäytännöistä, avata keskustelua asian tiimoilta, lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehittää kotiutusta. Ikääntyneiden kotiutusta käsitellään niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin kotihoidon näkökulmasta. Operatiivisen toimialueen puolelta on sovittu korkean riskin kotiutuslomakkeen pilotoinnista kirurgian osastolla. Tarkoituksena on kehittää myös malli riskin havaitsemisen jälkeiseen toimintaan. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon haastattelut on tehty ja niistä ollaan koostamassa raporttia. Syksyllä pidettävien kotihoidon päivien päivämääräksi on suunniteltu joko tai Kotihoidon työntekijöille lähetetään kysely, jossa pyydetään ideoita päivän toteutukseen, sisältöön ja puhujiin. Aikataulutuksen kanssa on ollut ongelmia. Kuntouttava työote Pilottiosastojen nykytilan kartoitukset, mukaan lukien tilakartoitus, osastonhoitajan haastattelut sekä ryhmähaastattelut, on tehty yhtä lukuun ottamatta kaikilla pilottiosastoilla. Pilottiosastoina mukana ovat sisätaudeilta kaksi osastoa, keuhkosairauksien osasto, kirurgian osasto ja Satalinnan kuntoutusosasto. Haastattelut on nauhoitettu ja ne litteroidaan. Analyysien jälkeen on tarkoitus sopia osastojen kanssa pilottikokeilusta, jotka perustuvat alkukartoituksessa koottuihin tietoihin. Kuntoutusprosessin tehostaminen Pilottiosastojen ja kuntien työryhmät ovat jatkaneet työtään. Eurajoen työryhmä aloitti toimintansa 5.5. Erikoissairaanhoidon pilottiosastojen ja kuntien työryhmät kutsutaan koolle 29.5, jolloin tarkoituksena on koota työryhmissä läpikäytyjä asioita sekä sopia pilottikokeilujen aloittamisesta liittyen yhteydenottoon ja tiedonsiirtoon sekä kotiutuksen tarkastuslistaan. Porin työryhmien osalta aloitus siirtyy syksyyn. Syksyllä aloitetaan myös kuntoutussuunnitelmien kehittäminen ja käyttöönotto, tähän liittyen syksyllä on tulossa orientoivaa koulutusta. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Mahdottomasta mahdollisuuksiin - ikääntyneiden kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta -koulutus pidettiin 28.4 Länsi-Suomen Diakonialaitoksella. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Kouluttajana oli vanhuspsykiatri, psykoterapeutti Pirjo Juhela. Potilastapauksia esittelivät fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä, sosiaalityöntekijä Hanna Humppi Säkylästä sekä sosiaalityöntekijä Salla Nyholm Porin perusturvakeskuksesta sekä projektisuunnittelijat Tarja Lindgren ja Sari Furuholm. Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua potilastapausten kautta ja opittiin paljon toistemme toimintatavoista ja organisaatioista. Vanhenemisen ABC näkökulmia kotona selviytymiseen pidettiin 18.5 keskussairaalassa. Koulutukseen tuli hyvin ilmoittautumisia ja joukossa oli hoitajia erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja kotihoidosta. Lisäksi mukana oli huomattavan monta farmaseuttia sekä useampi fysioterapeuttikin. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilökunnan gerontologista, geriatrista ja vanhuspsykiatrista osaamista.

88 Koulutuksessa yhdistettiin tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen liittyen. Kouluttajina toimivat lääkehuollon lehtori, farmaseutti Alli Puirava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja kouluttaja Sari Hurmansalo, lehtori Päivi Kankaanranta sekä ylilääkäri Maritta Salonoja. Koulutus herätti hyvin kiinnostusta ja osallistujia oli 83. Mentorointi Sosiaalipalveluissa toteutettu mentorointikoulutus on saatu päätökseen, viimeinen kerta oli Koulutuksen kokonaiskesto oli 14 tuntia, se toteutettiin opintopiirinä ja siihen osallistui viisi kehitysvammatyön ammattilaista. Syksyllä (lokakuussa) Niko ja Sari kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista ja sen jälkeen järjestetään yleinen orientoiva puolen päivän koulutus SATKS:ssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa Yhteistyössä Pois syrjästä ja PPPR hankkeen kanssa on suunniteltu tapahtumaa, jonka tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietoa kolmannesta sekotorista ja niiden tarjoamista palveluista. Tapahtumaa on suunniteltu syksylle ja työnimenä on Korvaamaton kolmas sektori. Muuta asiaa Sari ja Tarja osallistuivat SAMK koulutukseen , jonka aiheena oli Iäkkään asiakkaan sitouttaminen kuntoutukseen. Luennoitsijana oli geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen. Aiheina koulutuksessa olivat mm. ikääntyneiden arjen monimuotoisuus, iäkkäiden toimintakyky, geriatrisen kuntoutuksen merkitys, motivoiva haastattelu, läheisten rooli, muistisairaan kuntoutus, kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset sekä seurannan tärkeys. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutuskokonaisuus on pidetty, jälkimmäinen kerta 4.5. Saatu palaute oli varsin myönteinen ja erityisen arvokkaana pidettiin keskustelua ja tutustumista toisten organisaatioiden työntekijöihin ja työskentelyyn.

89 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset toimenpiteen tilannekatsaus kehittämispäivään Kankaanpäässä Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena oli, että haastattelut olisivat olleet käytynä toukokuun alkuun mennessä. Haastatteluissa kysymykset kohdennettiin koskemaan palveluita ja avun tarvetta, kotia, arkea ja vanhemmuutta sekä tulevaisuutta. Lopullinen yhteenveto on vielä kesken, koska yksi perheistä on vielä haastattelematta. Esille nousseita asioita olivat niin vanhempien kuin kehitysvammaistenkin korkeat iät. Haastateltujen vanhempien keski-ikä on tähän mennessä 80,6 vuotta ja vanhin heistä oli 94-vuotias. Kehitysvammaisten keski-ikä oli 51,2 vuotta ja vanhin heistä oli 66-vuotias. Useammat vanhemmista olivat miettineet lapsensa tulevaisuutta ja usealta nousi esille se, että kunpa eläisivät päivän kauemmin kuin lapsensa. Toisilla oli suunnitelmia lapsensa asuinpaikan suhteen sitten kun heistä aika jättää. Kaikilta nousi esille, että lapsi saa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Useilta tuli esille se, että eivät kumpikaan pärjäisi yksinään kotona asumassa, mutta yhdessä asuminen onnistuu. Palveluista nousi esille se, että monella on työtoimintaa, mutta heillä ei ole tilapäishoitopaikkaa. Vanhemmat kokevat, että tarvitsivat välillä kotiin päivähoitajaa lapselleen jolloin itse pääsisivät asioille ja omaishoitajien retkille. Vaikka lapsella oli työtoimintaa ja joillakin tilapäishoitopaikka, niin vanhemmilla ei ollut tietoa siitä oliko heillä tehtynä palvelusuunnitelmaa. Tämä asia sekä vähäinen tieto palveluista sekä mahdollisista haettavista tuista nousi selkeästi esille keskusteluissa. Mentorointi Mentorointikoulutus kokonaisuus on päättynyt sosiaalipalveluissa. Syksyllä mahdollisesti lokakuussa lähden Sarin kanssa kiertämään kehittämisosioita ja kertomaan mentoroinnista. Tämän jälkeen marraskuussa tarkoituksena järjestää yleinen orientoiva puolen päivään koulutus SATKS:ssa.

90 Yhteisvoimin kotona hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy KEHITTÄMISPÄIVÄ , AJANKOHTAISKATSAUS Palvelutarpeen arviointitoimintamalli ja hoito- ja palvelusuunnitelma, mobiilikotihoito Toimintamallia kotihoitoalueilla alueilla, seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia käytännön tuomien huomioiden mukaan. Omahoitajilta kuluu paljon aikaa moniammatillisen hops-käynnin järjestämiseen. Järjestämisvastuu siirtyy työjakajille ja he varaavat ajan hops-käyntiä ja kirjaamista varten mobiiliin. Työnjakajat laittaa myös hops ja liikuntasopimusten seuranta ja arviointiajat sovitusti. Eliisa Mannilan kanssa pidetty materiaalipankin tiimoilta palaveri Samoilla sisältöajatuksilla ollaan liikkeellä. Liikuntasopimusmalli. Liikuntasopimustoimintamallin kanssa käynnistymisvaikeuksia edelleen. Käynnistetään touko-kesäkuun aikana omahoitajatiimien keskustelut (kesälomia mukaillen). Asiakasosallisuus. Asiakaspalautejärjestelmän osana asiakastyytyväisyyskysely. Asiakaskysely päätetty tehdä kyselynä (ei haastatteluna) asiakkaille. Kyselypohja tehty mukaillen Paraisten kyselyä ja Etelä- Kymenlaakson Kokonainen elämä kotona mallia. Malli tehdään google forms pohjalle (webropol ei hankita). Kyselypohja laitettu vanhusneuvostoille (Masku, Mynämäki) kannanottoa varten. Asiakasfoorumi. Ensimmäinen asiakasfoorumi Kutsut lähetetty 8.5. Ennaltaehkäisevien palveluiden sh ja sosiaaliohjaaja palveluohjauksesta suunnittelutyössä mukana jatkossakin ja ottavat vastuu asiakasfoorumeista hankkeen jälkeen, jos toiminta katsotaan hyödylliseksi. Asiakasfoorumiin 11 ilmoittautunutta 19.5 mennessä (ilmoittautuminen loppuu 20.5) Vertaisliikuttajat. Koulutuksessa (liikuntatoimen ja rajatonta liikuntaa hankkeen tilaisuus) 5.5 Maskussa 50 osallistujaa. Kesän jälkeen palataan yhteistyöhön osallistujien kanssa kotihoidon vertaisliikuttajaasiassa Opinnäytetyöt. Opinnäytetyöseminaarit Käyty kuuntelemassa kolmea työtä. Tehdään toimeksiantajan lausunnot töistä. Selvityksen alla lehtiartikkelin tekeminen Vakka-Suomeen (paikallislehti Akselissa), jonka tarkoituksena välittää hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ja sen tuloksia Akselissa. Työntekijöille kooste ja esitys mahd. pian tai viim. elokuun lopulla. Kun työt ovat theseuksessa, laitetaan linkit hankkeen kotisivuille. Gerontologinen osaaminen, koulutukset. Kehittämisyhteistyö palaveri kotihoidon, vuodeosaston ja kotisairaalan kanssa Sovittu kotiutusten ja osastolle lähettämisten seuranta 16.6 asti (liitteenä seuranta kaavio). Tarkastellaan silloin tuloksia ja päätetään jatkosta. 3-osainen koulutussarjan jatkuu vielä kolmen koulutus kerran verran. Kouluttaja Kaija Virjonen Turun AMK. Projektityöntekijä + kotihoidon henkilökuntaa (4 lähihoitajaa) osallistunut koulutuksiin Paraisilla ja Porissa. Lupa puhua ja velvollisuus vaieta koulutus etäyhteydellä Akselissa 29.4 ja 11.5, yhteensä 20 osallistujaa. Muuta: Kesäjuhla-järjestelyt (10.6) hyvässä vauhdissa. Käyty Salon kotihoidossa tutustumassa kotihoidon koordinaattorin työn kuvaan ja Käytä pääomaa.- hankkeessa aloitettuun ja nyt Salossa muistikoordinaattorin vetämänä toimivaan Nuppi ja noppa - aivoaktiviteetti kerhoon. Te tapäiviä tulossa toukokuussa 3, päivätoiminnan ohjaajan järjestämänä. Te tapäivissä aiheena kuulohuolto ja Yhteisvoimin kotona hanke painottaen toimintakyvyn tukemisen näkökulmaan (liikuntasopimus).

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS Aika: ti 26.8.2014 klo 12.00 14.20 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila Mat 100 Matarankatu

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Viime kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori MUISTIO 1/2014 1(4) POIS SYRJÄSTÄ HANKKEEN ALOITUSKOKOUS Aika 14.2.2014 klo 13.00 15.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori Paikalla Alpo Komminaho,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen - seminaari Aika: 22.9.2014 klo 9.00 14.45 Paikka: Satakunnan keskussairaala, N2 auditorio OHJELMA 8.30 9.00

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN II KOKOUS: Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke

OHJAUSRYHMÄN II KOKOUS: Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke OHJAUSRYHMÄN II KOKOUS: Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke Aika: Maanantaina 2.12.2013 klo 13.00-15.22 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä

Oma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä Oma tupa, oma lupa Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN III KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN III KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN III KOKOUS Aika: 29.1.2014 klo 12.00 14.45 Paikka: Kokoushuone 100, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Osallistujat: Jonna Kekkonen, Pihtiputaan

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (7) KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to 19.9.2013 klo 9-11.30 Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202, Jyväskylän Tourulassa Osallistujat Tuija Koivisto, Keuruu Kaarina Salonen,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: to 12.12.2013 klo 12.00 16.00 Paikka: Jämsä, Sairaalantie 11, auditorio Asialista 1. Kokouksen avaus 2.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS Aika: ke 3.3.2014 klo 13.00 15.00 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 100 (I krs.) Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Paikalla:

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN IV KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: ke 5.2.2014 klo 13.00 15.20 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 118 (I krs.) Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Paikalla:

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Johtajien työryhmän II kokous. Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013

Johtajien työryhmän II kokous. Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013 Johtajien työryhmän II kokous Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013 Hankkeen muiden työryhmien eteneminen VANHUSNEUVOSTOT: - Tavoite: Käynnistyvien vanhusneuvostojen tukeminen ja ylikunnallisen toiminnan

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot