Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää"

Transkriptio

1 MUISTIO 5/2015 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää Aika: pe klo Paikalla Arja Santapukki, Parainen Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kaija Joensuu, Ksthky Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sara Sillanpää, PoSa Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Anu Kärki, Huittinen Eliisa Mannila, Ksthky 1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. 2. Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelija Sari Furuholm ja Niko Vahala Projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala kertoivat Mentorointi-koulutuksen toteutuksesta Satakunnan sairaanhoitopiirissä, josta diaesitys liitteenä 1. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Koulutukseen osallistui 5 hlöä. Koulutusten sisältö ja teemat (ks. diat) Koulutuksen alussa toteutettiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuneet kootaan vielä yhteiseen keskusteluun siitä, ovatko he hyödyntäneet Mentorointi koulutusta omassa työyhteisössään työvälineenä. Mentorointi-koulutus on tarkoitus mallintaa Innokylään. 3. STM:n ja AVI:n ohjauskäynnin palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula kertoi STM:n ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskäynnin palautteesta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje ja projektisihteerin diaesitys liitteinä 2-3.

2 2(4) Projektisihteeri muistutti hankeasiakirjamapin kokoamisesta ja hankkeelle kirjattavien laskujen tarkastamisesta, onko laskuissa asianmukaiset laskumerkinnät ja liitteet, joista ilmenee laskun kuuluvan Yhteisvoimin kotona hankkeelle. 4. Ajankohtaista hankkeessa: Väliarviointi, tulevat koulutukset, osallisuus, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen tiedotti ajankohtaisista asioista, josta diaesitys liitteenä 4. Turun AMK:sta on saatu Yhteistyöosaamisen ja verkostomaisen työotteen koulutuksesta palaute. Palaute tallennetaan hankkeen kotisivuille. Lupa puhua velvollisuus vaieta koulutuksesta on saatu palaute (ks. diat). Syksyn 2015 koulutukset (ks. diat). Foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta Satakunnassa järjestetään Satakunnan keskussairaalassa 11.6 klo Kartoitetaan etäyhteysmahdollisuuksia foorumista kehittämisosioiden kuntiin. Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotukset (ks. diat). Sovittiin, että Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus järjestetään auditoriokoulutuksena Porissa, josta järjestetään etäyhteydet kehittämisosioiden kuntiin. Jatkettiin kohtaa 4. klo 14.03: Motivoiva haastattelu koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotuksia (ks. diat). Jos ei ole ennen tutustunut em. menetelmään, koulutuksen olisi tärkeää olla 1 pv mittainen, asian omaksumiseksi. Sovittiin, että koulutus järjestettäisiin Porissa ja Varsinais-Suomen alueella. Jos koulutus ei ole kallis, voidaan tarjouspyyntöön lisätä vielä optio 1-2 koulutuskerralle. Koulutuksen ajankohdaksi toivottiin alkusyksyä 2015, mahdollisesti lokakuu. Hankkeessa toteutetaan väliarviointi. Väliarvioinnissa kohderyhmänä on ohjausryhmä, kehittämisosioiden yhteyshenkilöt ja tukiryhmän jäsenet/varajäsenet. Hanketyöntekijät toimittavat projektisihteerille kehittämisosioiden yhteyshenkilöiden ja tukiryhmän jäsenten yhteystiedot arviointikyselyä varten. Väliarviointikyselyyn lisätään kysymys koskien arviota omasta osallisuudesta/panostuksesta hankkeessa. Hanketyöntekijöille pohdittavaksi, miten osallisuus toteutuu omassa kehittämisosiossa? Pitäisikö osallisuuden lisäämiseksi toteuttaa kehittämisosiossa vielä hankkeessa jotain, esim. asiakasraati? Osallisuus-teemaan liittyen kysytään Veera Laurilaa THL:stä kehittämispäivään asiantuntijaksi. Hanketyöntekijöille järjestetty excursio-matka Helsinkiin liikuntasopimus-malliin tutustumiseksi on pe 4.11 klo Hanketyöntekijät ilmoittavat projektipäällikölle kesäkuun kehittämispäivään mennessä, kuinka monta osallistujaa olisi kustakin kehittämisosiosta em. matkaan järjestetään yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hankkeen kanssa yhteistyössä Pikassoksen kanssa.

3 3(4) 5. Oma tupa Oma lupa, KASTE hankkeen tulokset, Anna-Liisa Haataja, hankkeen projektipäällikkö (videoyhteys) Anna-Liisa Haataja kertoi Oma tupa Oma lupa - hankkeen tuloksista, josta diaesitys liitteenä 5. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Vanhuspalvelulaki edellyttää ikäihmisten osallisuuden lisäämistä. Ikäihmisten osallistamiseksi järjestettiin hankkeessa kolmikantainen (päättäjät, kuntatyöntekijät, ikäihmiset ja vanhusneuvosto) keskustelutilaisuus ajankohtaisella teemalla Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisen tukemiseksi?. Kolmikantainen keskustelutilaisuus todettiin hyväksi menetelmäksi. Keskustelutilaisuuden vetäjinä toimivat hanketyöntekijät learning cafe-menetelmällä. Keskustelutilaisuuksissa n henkilöä. Poliittisten päättäjien mukaan saaminen oli haastavaa, koska sopivan aikataulun löytäminen oli vaikeaa. Tilaisuuden antina todettiin, että monet menetelmät ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ovat ilmaisia. Opiskelija toteutti hankkeessa palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnissa todettiin, että vain 4 kunnalla oli käytössä jokin mittari, palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitettiin myös, onko käytössä yhtenäisiä lomakkeita palvelutarpeen määrittelyssä. Tavoitteena oli saada 1 yhtenäinen lomake käyttöön Keski- Suomen alueelle. Hankkeessa kehitettiin muistiongelmaisten palvelupolkua sekä kuntoutussuunnitelmaa. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa sitä, että asiakkaalle itselleen annetaan päätäntävalta, mistä asiakas hankkii palvelunsa. Eksotessa on käytössä henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa laskutukset tapahtuvat kunnan kautta. Kunnista koottiin tiedot yhteyshenkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos asiakkaasta on tarve tehdä palvelutarpeen arviointi. Vastuutyöntekijän vastuulla oli tarkistaa ja purkaa ns. turhat palvelut asiakkaalta. Esimiehille tehtiin osaamiskartoituskysely, josta nousi esille osallistavan johtamisen heikko osaaminen. 6. Muut asiat Sovittiin uudelleen syksyn kehittämispäivien ajankohdat ja paikat: 21.8 Keski-Satakunnassa, 24.9 Paraisilla, Huittinen, Akselissa, PoSa. Sovittiin Mentorointi-koulutuspäivät seuraavasti: Maskussa klo ja Paraisilla klo , 6.10 ja 7.10 Huittinen ja PoSa. Kehittämisosioiden tilannekatsaukset liitteinä 6 12.

4 4(4) Liitteet Liite 1 Mentorointi diat, Sari Furuholm ja Niko Vahala Liite 2 Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje pvm Liite 3 Projektisihteerin diat, Kirsi Harjula Kirsi Liite 4 Hankkeen ajankohtaiset asiat diat, Marika Halinen Liite 5 Oma tupa Oma lupa diat Liitteet 6-12 Kehittämisosioiden tilannekatsaukset

5 Mentorointi Koulutuksen toteutus, jatkosuunnitelma kehittämispäivä Kankaanpää Niko Vahala, Sari Furuholm

6 Koulutuksen sisältö O Johdanto mentorointiin O Muutokseen sopeutuminen, dialogisuus ja reflektiivisyys O Omaan ammatillisuuden ja osaamisen jakaminen O Ohjattavan yksikön todellisuus mentoroiminen erilaisissa yksiköissä, hiljainen tieto O Asiakaslähtöisyys ja ammatillisuus mentoroinnissa itsemääräämisoikeus, rajaaminen ja vallankäyttö O Psykodraama Yksikön sulauttaminen toiseen yksikköön Niko Vahala, Sari Furuholm

7 Runko ja arviointi O Ensiksi avoin orientoiva luento mentoroinnista. O Mahdollisuus hakea koulutukseen. O Syventävä osio toteutettiin opintopiirinä 4x 3h. O Tehtiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Niko Vahala, Sari Furuholm

8 Jatko O Koulutuksesta käydään arvioida keskustelu myös sosiaalipalveluiden koulutustyöryhmän puheenjohtajan kanssa. O Tarkoituksena mallintaa työskentely innokylään. O Tehdään myös prosessikuvaus QPR processquide ohjelmalla. Niko Vahala, Sari Furuholm

9 Syksy O Tietoiskut mentoroinnista kehittämisosioissa. O Avoin yleinen koulutus mentoroinnista lokamarraskuussa SATKS. O Mikäli kiinnostusta syventäviin opintoihin niin sitten mietitään toteutusta. Niko Vahala, Sari Furuholm

10

11

12 Yhteisvoimin kotona-hanke Kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula

13 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje : Kehotettiin nimeämään hankkeen ohjausryhmään pysyvät jäsenet ja varajäsenet sekä muut kokouksiin osallistuvat henkilöt ottaen huomioon valtionavustuksessa asetetut ehdot ohjausryhmälle. Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua hankkeen ohjausryhmään nimetyt jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Muistutettiin siitä, että jos kunta tai kuntayhtymä on itse päätöksellään asettanut kilpailuttamisen kynnysarvon hankintalain euroa alemmaksi, noudatetaan tätä alempaa kynnysarvoa. Hankkeessa noudatetaan rahoittajan ja/tai hallinnoijan ohjeistamia hankintaohjeita pienhankintojen markkinoiden kartoituksen ja/tai kilpailutuksen kynnysarvojen suhteen, ellei oman kunnan kilpailutuksen kynnysarvot ole alemmat. Kunta hankkii pienhankinnat oman kunnan kilpailuttamista hankintapaikoista, jos sellaiset on määritetty kunnan hankintaohjeissa.

14 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje : Ohjattiin tekemään hintavertailu markkinoiden tarjonnan kartoittamiseksi myös kilpailuttamisrajan alittavien hankintojen osalta, ellei kyse ole pienehköstä hankinnasta, jonka kilpailuttamisessa ei ole odotettavissa säästöjä hankkeelle. Ohjauskäynnin yhteydessä tarkastetusta Rauman kaupungin hankinnoista tehdyistä hankintapäätöksistä ei ilmene hankinnan arvoa tai toimeksiannon suoritusaikaa. Em. Päätöksen mukaan niistä on tehty erillinen sopimus tilaajan ja tuottajan välillä. Hankkeelta saadun selvityksen mukaan sopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Todettiin, että jatkossa on syytä toimita siten, kuin hankintapäätökseen on kirjattu.

15 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hankintapäätös: Pvm, hankinnan kohde, hankintaperuste (markkinoiden kartoituksen/kilpailutuksen ja tarjousten käsittelyn avaaminen päätökseen), tehdäänkö erillinen sopimus, mitä päätetään ja päättäjänä johtava viranhaltilja. Kaikista hankinnoista tehdään hankintapäätös (Hallinnoijan kirje ) Sopimus: Palvelun tuottajan yhteystiedot, hankinta ja hankinnan hinta (alv %), sopimuksen voimassaoloaika/aikataulu ja sovittu maksuaikataulu. Nämä tiedot voi olla myös hankintapäätöksessä. Sopimusten allekirjoittajina toimivat johtavat viranhaltijat (ei projektipäällikkö eikä suunnittelija, hanketyöntekijä tai hanke).

16 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hanke ei ole oikeustoimikelpoinen. (Palvelun tilaaja on organisaatio). Sopimuksessa on oltava allekirjoituspvm ja voimassaoloaika. Sopimus pitäisi allekirjoittaa ennen sopimuksen voimassaoloajan alkamista. Hankintapäätökseen tai sopimukseen olisi hyvä kirjata onko palvelun tuottaja ennakkoperintärekisterissä. (Maksu palkkiona vai ostolaskuna?).

17 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Hankinnoista - > Paikallisuus tai alueellisuus ei ole hankintaperuste. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa kilpailutus tehdään laajemmalle alueelle. Hankekumppanuus ei oikeuta suorahankintaan.

18 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Aluehallintoviraston kirje Koulutuksista - > Painotettiin, että vaikka hankkeen järjestämän koulutuksen kohderyhmä on ohjeissa määritelty, niissä ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti poissuljettu yksityisten yritysten henkilökunnan tai kolmannen sektorin palveluksessa olevien henkilöiden kouluttamista valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Yksityisten yritysten tai järjestöjen henkilökuntaa ei voida kouluttaa valtionavustuksella. Koulutus voidaan järjestää yritysten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä, mutta yritysten ja järjestöjen henkilökunnan tulee maksaa heille kuuluva osuus koulutuksen järjestämiskuluista. Lakikoulutukset lakiuudistustilanteissa eivät ole valtionavustuksella hyväksyttäviä koulutuksia.

19 Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Muuta Kaste- hankkeiden ohjauskäynneillä esille tullutta -> Projektipäällikön tehtäviin kuulu hankkeen seuranta ja myönnetyn valtionavustuksen käytön valvonta. Hallinnoijan tulee tarkastaa kehittämisosioiden kirjanpito huolellisesti. Oppilaitosyhteistyössä pidettävä huolta, ettei valtionavustuksella kehitetä oppilaitosten opetuksen sisältöä. Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ei saa olla kaupallista yritysten tai tuotteiden mainontaa. Kaste-hankkeiden raportoinnissa mainitaan vain ne asiat, jotka sisältyvät valtionavustuksella toteuttaviin toimenpiteisiin. Hallinnoijan varmistettava, että hankkeelle kirjattaviin henkilöstökustannuksiin kirjataan vain hanketyöstä aiheutuvat palkkakustannukset. Palkkakustannukset tulee kirjata hankkeen kirjanpitoon todellisen tehdyn työajan mukaan. Kunnan palveluista tiedottavia palveluoppaita ei ole mahdollista painattaa valtionavustuksella. Palveluista tiedottaminen on kuntalain mukainen velvoite.

20 Kiitos!

21 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä 5/ Posa / Kankaanpää Marika Halinen projektipäällikkö

22 Ohjelma: Avaus ja aamukahvi Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala STM ja AVI palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Koulutukset- ja palaute, väliarviointi, osallisuus Lounas Oma tupa Oma lupa KASTE -hanke, projektipäällikkö Anna-Liisa Haataja (etäyhteys) Kahvitauko Muut ajankohtaiset asiat Päivän päätös

23 Koulutuspalaute: Yhteistyöosaaminen ja verkostomaisen työote koulutus: Turku amk: Masku, Parainen, Huittinen Palauteyhteenvedot ja loppuraportti Paljon uusia asioita, joita voi hyödyntää työssä Paljon hyödyllisiä ideoita yhteistyöhön, moniammatillinen Hyvä koulutus. Luultavasti saadaan asioita ryhmän kanssa vietyä eteenpäin. Koulutuksen keskeisin tulos on yhteistyökäytäntöjen kehittämisen malli, jossa yhdessä käsitellään sekä toimintojen vahvuudet että kehittämiskohteet asiakaslähtöisesti. Samk: Pori, Harjavalta, Kankaanpää Loppuraporttia ei vielä saatu

24 Koulutuspalaute: Lupa puhua velvollisuus vaieta - Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä: Pori (+ etäpaikat): Osallistujia 205, palautteen antaneita 81 Vastausprosentti 40 % Miinusta etäyhteyden toimimattomuudesta. Kouluttaja oli erinomainen, paljon kokemusta ja taito kertoa lakiasioista hauskasti. Vastaavia koulutuksia voisi olla säännöllisesti, tuntuu ettei nykyään pysy enää mukana, kun tulee koko ajan uusia lakeja. Ihmisten valistuneisuus ja sen mukana lisääntyneet valitukset tekevät varovaiseksi Pori (+ etäpaikat): Ei vielä palautetta

25 Syksyn 2015 yhteiset koulutukset Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus Motivoiva haastattelu koulutus Mentorointi

26 Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Sisältöä mm: Käsitteiden avaaminen (toimintakyky, kuntouttava työote, kotikuntoutus) Iäkkään kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Lähiverkostojen aktivointi - omaisyhteistyö kuntouttavan hoitotyön näkökulmasta Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

27 Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Kohderyhmä: Ikääntyneiden kanssa työskentelevä kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon henkilöstö Koulutustapa: Auditorio / luento / 1 x kokopäivä, Pori (+V-S? / etäyhteys?) Ajankohta: Syyskuu 2015 Asiantuntijoita: Rauha Heikkilä (THL), Gerontologi Aila Pikkarainen, Ikäinstituutti, ft Sirkka-Liisa Puputti (Voitas kouluttaja), Satshp:n asiantuntijoita, Sataedu

28 Motivoiva haastattelu -koulutus Sisältö mm: Mitä se on, miten se tapahtuu ja miten sitä voi hyödyntää työssään esim. ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa, liikkumiseen motivoinnissa. Asiakaspalautejärjestelmän menetelmänä. Uusi ajattelumalli asiakasohjauksessa ja ikääntyneen motivoinnissa Vuorovaikutuksen esteet, ansat ja ratkaisut. Motivoiva haastattelu on työmenetelmä, jonka avulla voidaan vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta ja hoitoon sitoutumista fyysisissä ja psyykkisissä terveysongelmissa sekä elämäntapamuutoksissa. Periaatteena on muutosvalmiuden ja muutoshyötyjen tutkiminen, muutoksen esteiden tarkastelu ja tukeminen päätöksenteossa sekä muutoksen toteuttamisessa.

29 Motivoiva haastattelu -koulutus Kohderyhmä: Iäkkään asiakkaan motivoinnista kiinnostuneet kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon ammattilaiset Koulutustapa: Orientoiva luento ja pienryhmätyöskentely? Luento + käytännön harjoittelu / etukäteistehtävä? Pituus: Puolipäivä / kokopäivä? Asiantuntijoita: Sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkasäätiö, gerontologi Aila Pikkarainen, Heikki Heinonen (THL)

30 Hankkeen väliarvionti Kyselylomake (Webropol) Toteutus touko kesäkuussa 2015 (projektipäällikkö) Kohderyhmä: hankkeen ohjausryhmän jäsenet, kehittämisosioiden yhdyshenkilöt sekä tukiryhmien jäsenet

31 Osallisuus Koko hankkeen yksi keskeinen tavoite joka läpäisee kaikki kehittämisosiot. Tulee näkyä kaikkien kehittämisosioiden toimintasuunnitelmissa. Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke tukee kehittämishankkeiden yhteistyötä ja vertaisoppimista, edistää asiakasosallisuutta kehittämishankkeissa, tukee hankkeiden itsearviointia, kartoittaa ja edistää sosiaalisen osallisuuden sisältöjä ja

32 Kiitos!

33 OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa Road Show

34 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Oma tupa, oma lupa hanke 2. Vanhuspalvelulain ydinkohdat

35 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Hankkeen tausta/viitekehys VANHUSPALVELULAKI: 1. ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukeminen 2. parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada laadukkaita sote palveluja 3. parantaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RAKENNEMUUTOS 1. sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio 2. Keski-Suomessa Uusi sairaala - hanke VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS 1. yksilöllistyvät palvelutarpeet 2. valinnanvapaus ja omavastuu 3. markkinoistuminen

36 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Oma tupa, oma lupa hanke toteutetaan ajalla Hankkeessa on mukana koko maakunta (Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta), noin asukasta myös Jämsän seutu Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat , josta haettu valtionosuus (=75 %) ja kuntaosuus (=25 %) Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki Työntekijöitä 2,5 1. Hankekokonaisuus

37 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Hankkeen tavoitteet Hankekokonaisuuden tarkoitus: kehittää Keski-Suomen vanhuspalveluita tukemaan hyvinvointia, mahdollistaa ikääntyneiden ja iäkkäiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja mahdollistaa yhdenvertaisten, laadukkaiden, yksilöllisten ja itsemääräämisoikeutta tukevien palveluiden saaminen Hankekokonaisuuden tulostavoitteet: Kehitetään toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta Kehitetään vanhuspalveluiden johtamista tukemaan ikäihmisten itsenäistä elämää

38 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki - Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet) - hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan - vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee - Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä = iäkkäät) - laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee - mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu

39 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Valtaosa lain kohderyhmästä ei käytä säännöllisesti palveluja 8,1% ,6% Säännölliset kotiin annettavat palvelut KUINKA NÄMÄ PIDETÄÄN POISSA PALVELUIDEN PIIRISTÄ? ,3% Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät)

40 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat 2. Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku, 4 12) - Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa (4 ) - Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (5 ) - Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi (9 ) - Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet (8 ) - Hankittava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (10 ) - Asetettava vanhusneuvosto ja turvattava sen toimintaedellytykset (11 ). Huom! Pykälä siirtyy näillä näkymin uuteen kuntalakiin - Järjestettävä hyvinvointia edistäviä palveluja (12 )

41 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen 3. luku: yleiset periaatteet (13 ) - pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet (14 ) - palveluntarpeiden selvittäminen (15 ) - palvelusuunnitelma (16 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 )

42 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Palvelujen laadun varmistaminen 4 luku: Perussäännös palvelujen laadusta (19 ) - Henkilöstö (20 ) - Johtaminen (21 ) - Toimitilat (22 ) - Omavalvonta (23 ) - Viranomaisvalvonta (24 )

43 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo Erinäiset säännökset 5 luku: Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) - Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) - Suunnittelu ja rahoitus (27 ) - Voimaantulo (28 )

44 Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo lukien: 2. Laki voimaan kunnan suunnitteluvelvoite (5 ) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - vanhusneuvosto (11 ) lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - omavalvonta (23 ) Lakiin tulossa tarkennuksia, jotka koskevat lähinnä laitoshoitoon siirtymistä (oltava entistä tarkemmat perustelut laitoshoidolle). Tavoitteena on antaa esitys hallitukselle lokakuussa 2014

45 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

46 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen 1. Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2. Ikäihmisten foorumi

47 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 1/2: 1. Uusien vanhusneuvostojen toiminnan käynnistämisen tukeminen: Kinnula, Luhanka ja Pihtipudas 2. Vanhusneuvostokysely syksy 2013 (http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/kansalaisraati): - Kaikissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto - Toiminnan puitteet pääosin kunnossa (mm. tilat, sihteeri kunnalta, useimmilla toimintasääntö ja suunnitelma) - Huomioita ja kehitettävää: - vanhusneuvoston kokoonpano (ovatko kaikki tahot edustettuina) - vanhusneuvoston ja kunnan yhteistyön lisääminen valmisteluissa = kunnan sitouttaminen toimintaan - vanhusneuvoston tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen - toiminnan perustan varmistaminen (toimintasääntö, - suunnitelma, budjetti, sihteerin resurssien riittävyys) - ylikunnallinen yhteistyö - mahdollinen tulevaisuuden haaste: vanhusneuvostot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ei pidä kunnallistaa liiaksi

48 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2/2: 3. Vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön lisääminen: - Soteuudistus edellyttää: - Keski-Suomesta todennäköisesti yksi yhteinen kuntayhtymä muotoinen tuotantoalue kunnat häviävät sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta) tuotantoalueella oltava keskustelukumppani. Vastaavaa tarvitaan myös Itä- ja Keski- Suomen yhteisen sotealueen suuntaan - Soteuudistus edellyttää asiakkaan parempaa kuulemista. Kuulemistapojen ja rakenteiden suunnittelu on jo käynnissä. Miten vanhusneuvostot osallistuvat tähän suunnitteluun? - tarve yhteiselle toiminnalle on jo olemassa! - Vanhusneuvostojen, Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan ja Keski-Suomen liiton yhteinen seminaari sekä vanhusneuvostojen maakunnallinen seminaari Keski-Suomen eläkeläisasioiden neuvottelukunta ja Keski-Suomen liitto mahdollisesti vetureina ylikunnallisen miettimisessä

49 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Ikäihmisten foorumi: - Tavoitteena vanhuspalvelulain edellyttämän ikäihmisten osallisuuden lisääminen - Kevyempi järjestää kuin kansalaisraati: yksi ilta - Kolmikantainen: ikäihmiset (vanhusneuvosto + muut kiinnostuneet), vanhuspalveluiden henkilöstöä sekä poliittiset päättäjät saman pöydän ääressä - Ajankohtainen kaikkia koskeva teema. Hankkeessa käytetty teemaa Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisensa tukemiseksi - Foorumi pidetty Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Laukaassa. Petäjävedellä 8.10 (raportit: - Foorumeista saatu hyvää palautetta: idea kolmikannasta todettu toimivaksi yhteisistä asioista yhteisen pöydän äärellä. Asioista on voitu keskustella hyvässä hengessä eikä kenenkään ole tarvinnut asettautua puolustuskannalle

50 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

51 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014

52 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (1/3) - Laki edellyttää: tehtävä viipymättä, monipuolisin luotettavin välinein, osaava tekijä, tarvittaessa moniammatillisesti, asiakkaan (omaisen) kanssa yhdessä häntä kuunnellen - Harjoittelija havainnoimassa palvelutarpeen arviointeja tekevien työntekijöiden mukana marras-joulukuussa Yhteensä 22 käyntiä: Joutsa (1), Jyväskylä (11), Jämsä (2), Karstula (1), Keuruu (1), Konnevesi (1), Laukaa (2), Luhanka (1), Muurame (1), Saarijärvi (1) - 9 tilanteessa asiakkaalla muistisairaus - 18 arviointia asiakkaan kotona, neljä terveyskeskuksen osastolla (kaikki Jkl) - Aloite arvioinnin tekemiseen tuli useimmin (9 kertaa) terveydenhuollosta. Asiakkaan / omaisenkin tekemän aloitteen taustalla usein lääkärin kehoitus - Omainen mukana 13 arvioinnissa, muistisairailla lähes aina. Omaisen mukana olosta oli sovittu asiakkaan kanssa - Muita asiantuntijoita paikalla vain tk:ssa tapahtuneissa arvioinneissa

53 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinnista (2/3) - 8 arviointikerrassa jokin toimintakykymittari kuuluu arviointiohjeistukseen (huom. ei Jyväskylällä, joten valtaosalla muista kunnista) - Neljässä kunnassa mittaria käytetään kriteerinä palveluiden myöntämisessä - Mittaria käytettiin kuitenkin vain kolmessa arvioinnissa - Vain vähän yli puolissa arviointeja asiakkaan kanssa käytiin aluksi läpi, miten tilanteeseen on päädytty ja mitä arvioinnilla tavoitellaan (tk osastolla kerrottiin aina) - Sekä omainen että asiakas 9 tilanteessa se, joka ensisijaisesti kuvaili palvelutarpeita. Omainen usein paikalla ollessaan ensisijainen kuvailija. Tk osastolla tarpeita kuvailivat työntekijät - Puolessa tapauksista arviointilomaketta ei käyty kokonaan läpi - Sellaisia asiakkaan tarpeita, joita ei kysytty valmiissa lomakepohjassa, kirjattiin vain kahdessa arviointitilanteessa - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin 21 kerrassa

54 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (3/3) - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin useimmin omaisilta. Erityisesti muistisairailla asiakkaan omia voimavaroja pohdittiin harvoin. Tk osastolla keinot painottuivat julkisen sektorin palveluihin - Keinot määritteli asiakas ja työntekijä yhtä usein. Tk osastolla vain ammattilainen - 12 kertaa asiakas tuli/jatkoi palveluiden piirissä. 10 kertaa ei palveluihin - Palveluiden piiriin tulleille/jatkaneille ei pääsääntöisesti kerrottu palvelusuunnitelman tekemisestä - Arvioinnista ei 19 kerrassa annettu tai jälkikäteen toimitettu asiakkaalle / omaiselle tiivistelmää tai materiaalia. Muuta tukimateriaalia, neuvontaa tai ohjausta annettiin 16 kerrassa - Arviointikooste kokonaisuudessaan: palveluohjaus (sivun oikea reuna)

55 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (1/2) - Kriteerien määrittelyn tarve kasvaa: kuntien talous kiristyy, ikääntyvien määrä nousee palvelua saatava yhtenäisin kriteerein (K-S yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueeksi ) - Hankkeessa kerättiin tietoja kriteereistä (RAVA ja indeksi 1,5 yleisin) ja verrattiin kotihoidon palveluissa oleviin

56 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (2/2) Rava, kuten muutkaan mittarit eivät yksin riittäviä kriteerien määrittelyssä Hankkeen työryhmässä laadittiin sanallisia kuvauksia palvelutarpeen tasosta toimintakyvyn eri osa-alueilla - Kuvauksia voi käyttää palveluun pääsyn kriteerejä suunniteltaessa - Kuvausten avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasaarvoisuudesta palveluiden saatavuudessa - Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteet palveluihin pääsyyn jäävät avaamatta - Kuvaukset on tarkemmin avattu KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA OTA OMAKSI koosteessa

57 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (1/2) - Lähtökohta: lomake on työkalu, joka ohjaa työntekijää niin arvioinnin kysymysten, toteuttamisen kuin kirjaamisenkin suhteen - Lomakkeissa perinteisesti painottunut ongelmat ja puutteet lomakkeet eivät ole tukeneet asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä voimavarojen esille nostamista ja kirjaamista. Lomakkeiden muoto ei ole myöskään tukenut vanhuspalvelulain mukaista asiakkaan omien näkemysten kirjaamista - Alkuperäinen tavoite oli saada maakuntaan mahdollisimman yhdenmukainen lomake arvioinnin tekemistä varten. Tähän ei päästy - Hankkeen työryhmässä muotoiltiin syksyn 2013 alkuvuoden 2014 aikana yhteistä lomakepohjaa hyödyntäen Helsingin Lauttasaari hankkeessa kehitettyä palveluluotain lomaketta. Palveluluotaimen lisäksi yhteisen lomakkeen suunnittelun taustana toimi Inhimillisen toiminnan malli (asiakkaan tahto, tottumus ja toimintakyky suhteutettuna ympäristöön)

58 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (2/2) - Yhteisen lomakkeen teemat: - Elämään sisältöä tuovat asiat - Elämäntarina - Toimintakyky - Päivittäisen arjen kulku - Ympäristö - Yhdessä kehitetyn lomakepohjan ajatusmaailman jalkauttaminen kuntakäynneillä keväällä Enemmistö kunnista muokkasi lomakettaan ja ne, joilta se oli puuttunut, alkoivat sellaista laatia

59 Palvelutarpeen arviointi klo Palvelutarpeen arviointi 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä Valmennuksen tavoitteita olivat: - Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona asumisessa - Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa - Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen - Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan valmistautumisessa - Valmennus toteutettiin viikoilla 36 ja 39: kaksi iltapäivää ja välitehtävä - 5 eri paikkakunnalla saman sisältöisenä - Ilmoittautuneita 108, osallistuneita ensimmäiseen päivään 100

60 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

61 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä 3. Muistisairaiden kuntouttaminen

62 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä - Tilattiin GeroCenteriltä, valmistui tammikuussa Raportin tiivistelmä: muistiongelmaiset_ja_omaishoitajat - Raportin tulosten pohjalta tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja Valkeakoskelle toukokuussa 2014

63 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä - Sairaanhoitopiirissä laadittu muistisairaan hoitopolku malli - Keskittyy diagnoosiin, lääkehoidon aloittamiseen ja vasteen seurantaan - Kuntien sosiaalitoimen tai muiden toimijoiden roolia ei ole määritelty - Koskee vain pientä osaa toimijoita, kts. Seuraavan sivun dia toimintaa ja palveluita paljon, koordinointi vähäistä ja hajanaista

64 ASIAKAS / LÄHEINEN TYÖTERVEYS- HUOLTO MUISTIYHDISTYS / MUU TOIMIJA MUISTIHOITAJA LÄÄKÄRI (PTH) GERIATRI (muistipoli) K-S SHP KOTIHOITO PÄIVÄTOIMINTA MUISTIKOOR- DINAATTORI Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen PREVENTIO / EPÄILY MSAIRAUS DIAGNOOSI VARHAINEN TUKI Tiedon jakaminen, omat valinnat. Seniorikeskukset/-pysäkit Tiedottaminen, ohjaaminen, riskitestit, omat ryhmät, työyhteisön asennekasvatus Tiedon jakaminen, yleiset muistipäivät, tekemisen / osallisuuden mahdollistaminen Esillä olo tiedetään, kehen ottaa yhteyttä, yksilöllinen tiedotus + ohjaus, tutkimusten tekeminen Lab. + tutk. Käynnistäminen, kontrollikäynnit Asiakasvastaanotot, kertoo diagnoosin, koulutus Yhteys kuntoutushoitajaan, jalkautuu kotiin, jos ei muistipolia, X, B ja C todistukset, edunvaltuutuskeskustelun aloittaminen työote, Kuntouttava kannustaa, ohjaa,havainnoi Aivojumppaa, sosiaalisuus, toimintakyvyn tukeminen, uskallus puuttua, jos epäily herää Terveystarkastukset Varhaisen yhteydenoton tukeminen, läheinen mukana tutkimuksissa, tiedon hankkiminen Alle 63 sairastuessa tutkimus, jatkoseuranta, tuettu ja mukautettu työ, perehtynyt työikäisten muistisairauteen Ensitiedon jakaminen, sopeutumisvalmennukse t, vertaisryhmät ja muu tuki ja ohjaus Lääkärin määräämien toimintakyky- ja muistitestien tekeminen Tavallisimpien muistisairauksien tunnistaminen (thoraxröntgen ja aivojen kuvantaminen Tiedottaminen muistihoitajalle Yli 65 -vuotiaat Työikäiset (neurologi) + kunnassa ei muistipolia: lisätutkimukset, diagnoosi ja lääkitys Lääkityksen seuranta, verikokeet, tuki, omahoitaja mukana tutkimuksissa Sosiaalista toimintaa, aivojumppaa Turvaverkoston, tukitoimintojen koordinointi Omainen ja asiakas mukana, kuntoutuksen merkityksen korostaminen, omien valintojen merkitys, autolla ajamisen sujuminen Yksilölliset työtehtävät, yhteys muistikoordinaattoriin, Kelan kurssit Kotikäyntejä, neuvontaa, yhteistyö muistikoordinaattorin, kotihoidon ja läheisen kanssa Säännölliset yhteydenotot, matala kynnys, tietoa omaiselle ja sairastuneelle Lääkevasteen alkuvaiheen arviointi 6 kk aloituksesta Kuntoutus osa arkea toimintakyvyn tukeminen, ravitsemus, lääkityksen seuranta KOTONA ASUMINEN Totutun elämäntavan jatkaminen mahd. pitkään, omat valinnat, turvallinen ympäristö, vuoro- sijaishoito Omaisen tukeminen, yhteistyö muistikoordinaattorin kanssa Tiedon jakaminen muuttuvissa tilanteissa, kotikäynnit, kotilomitus, sopeutumisvalmennus Muistisairauksien etenemisen seuranta, yhteistyö lääkärin kanssa, lääkehoidon seuranta, seurantakäynnit Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistus 6 12 kk välein. Lääkehoidon toteutus ja seuranta Matalan yhteydenoton kynnys kuntoutusohjaajaan, info muistihoitajille + sos.työntekijöille, maakuntakierrokset Kotilomitus, yöpartio, kuntouttava työote, päivittäisen avun antaminen Muistitoimintojen tukeminen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), virikkeet, omat ryhmät Tekniset muistiapuvälineet, korjausneuvonta, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hakemuset, hopasun tarkistaminen tarvittavat toimenpiteet YMPÄRIVUOROKA UTINEN HOIVA Tuki, aktiivinen arki, vierailut, sos. verkoston ylläpito Omaisen tukeminen, sopeutumiskurssit, rinnalla kulkeminen Muistin seuranta, testit edunvalvontaa varten, hoitotyön tukeminen Hoitajien kouluttaminen, voimauttaja! Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa, tiedottaminen

65 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (1/2) - Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi - Tutkimukset osoittavat, että muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää ja etenemistä hidastaa kuntouttamalla. Siitä huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi - Sairaanhoitopiirin hoitopolun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma keskittyy lääkehoitoon - Kuntoutus kunnissa hajanaista ja satunnaista lukuun ottamatta Saarikkaa

66 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (2/2) - Hankkeen työryhmässä arviointiin muistisairaan kuntoutusta ja sen puutteita. Eniten tarpeita kehittämiselle: - a) sopeutumisvalmennuksessa, - b) muistikuntoutuksessa, - c) sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa - d) jatkoseurannasta sopimisessa - Fyysisen kuntoutuksen tilanne nähtiin edellä mainittuja paremmaksi vaikka varsinaista muistisairaille suunnattua fyysistä kuntoutusta on tarjolla vähän - Parhaimmin hoito- ja kuntoutuspolulla arvioitiin toimivan lääkehoidon - Hankkeen lopussa laaditaan/laadittiin kuntoutussuunnitelman runko mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen jää kuntien eteenpäin vietäväksi

67 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

68 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita

69 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (1/2) - Henkilökohtaisen budjetin muodostaa palvelutarpeen arvioinnissa määritelty rahasumma, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan - Budjetin maksimimäärä on se rahasumma, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen kuluisi perinteisellä tavalla järjestetyillä palveluilla tai palvelusetelillä - Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset itse tietävät, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, millaista elämää he haluavat elää ja minkälaista tukea he tarvitsevat sen mahdollistamiseksi ihmiset itse määrittelevät tarvitsemansa palvelut - Nykyinen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta muuttaa palveluita rahaksi eli siirtää henkilökohtaista budjettia hänen käyttöönsä

70 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (2/2) - Eksote vakinaistanut vammaispalveluiden palveluvalikkoon 2014 alusta - Kokemukset olleet positiivisia Vertailu: Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut palveluseteli henkilökohtainen budjetointi Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut Päätös kokonaiskustannuksista Päätös palveluista Päätös palveluntuottajista Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Henkilökohtainen budjetointi Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä Palvelun käyttäjä päättää

71 Henkilökohtainen budjetointi klo Henkilökohtainen budjetointi 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita - Asiakasvalinnat - Budjettien määrittely - Arviointi - Koulutukset - Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyminen - Tietojärjestelmät ja henkilökohtainen budjetointi - Tukisuunnitelmat asiakkaan elämässä Kts. Tarkemmin HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Lista käyttöönoton edellytyksistä -tiivistelmä

72 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

73 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 3. Koetun palvelulaadun pilotti 4. Vastuutyöntekijä 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen

74 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa - Kunnan on julkistettava puolivuosittain odotusajat palveluihin pääsystä - Keski-Suomessa (hankkeessa) sovittuja yhteisiä käytäntöjä: - Odotusaika katsotaan alkavaksi palvelutarpeen arvioinnista, koska siitä jää dokumentti - Odotusaika päättyy, kun asiakkaalle on mahdollista järjestää hänen hakemansa palvelu. Jos asiakas ei ota vastaan esim. tarjottua palvelutalopaikkaa, tämän jälkeistä aikaa ei lasketa odotukseksi - Odotusajat julkaistaan Keski-Suomessa vuosittain 1.4 (aj ) ja 1.10 (aj ) - Odotusajat ilmoitetaan seuraavista palveluista: kotihoito (pl. tukipalvelut) omaishoidon tuki ympärivuorokautinen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) - Jos jotain em. palvelua ei kunnassa ole (esim. laitoshoito), tulee tämä tieto ilmoittaa - Kunnat päättävät itsenäisesti, missä ja miten tiedot julkaistaan.

75 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta - Ilmoitus on tehtävä iäkkäästä henkilöstä, joka ei itse kykene hakemaan itselleen tarvitsemaan apua. Sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. - Oma tupa, oma lupa -hankkeessa suunniteltiin ilmoitusvelvollisuuden yhteisiä käytäntöjä kuntien edustajien, pelastuslaitoksen, perusterveydenhuollon ja kriisikeskus Mobilen kanssa - Tärkeimmiksi asioiksi todettiin yhteinen ilmoituspohja ja yhteystietojen kokoaminen ilmoituksen tekemistä varten hanke kokosi yhteystiedot kunnista ilmoituksen tekemistä varten - Lisäksi Keuruu antoi kehittelemänsä lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten hyödynnettäväksi koko Keski-Suomeen

76 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 3. Koetun palvelulaadun pilotti - Laki edellyttää säännöllistä palautteen keräämistä asiakkailta, omaisilta ja työntekijöiltä - Hankkeen pilotissa testattiin RAI pohjaista palautekyselyä kotihoidossa - Kysely työllistää merkittävästi. Hyödyntämisen mahdollisuudet ja merkitys käytettyihin resursseihin nähden ovat haaste - THL kehittää pilotoitua lomaketta edelleen tavoitteena saada se kaikkien kuntien käytössä olevaan sähköiseen muotoon syksyllä Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi kehittää kevyempiä ja ehkä jatkuvampaan arviointiin perustuvia välineitä - Palautteen hyödyntämisosaaminen?

77 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 4. Vastuutyöntekijä - Lain mukaan kunnan on nimettävä viimeistään Hankkeen työryhmissä päädyttiin siihen, että vastuutyöntekijän tarvetta tulisi arvioida kolmessa eri tilanteessa: - palvelutarpeen arvioinnissa - niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ilmenee monenlaista palveluntarvetta ja - käyttöä - äkillisissä kriisitilanteissa akuuttivaiheen jälkeen - Vastuutyöntekijän reunaehtoina pidettiin: - Ei ole omahoitaja - Ei päätöksenteko-oikeutta - Puolueeton - Tunnettava palveluvalikko: moniosaaja - Avarakatseisuus: asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös muilla, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla - Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen yksilöllisillä ratkaisuilla (tarpeettomat palvelut purettava) - Vastuutyöntekijän asiakassuhteen päättymiselle sovittava periaatteet

78 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta - Hankkeessa on arvioitu haasteita verrattuna aiempiin vanhuspoliittisiin strategioihin tms: - pääsääntöisesti aiemmin kuvattu hyvin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila (=lähtötilanne). Myös tavoitteet toiminnan kehittämiselle on määritelty - Kehittämisen painopiste on ollut usein vanhuspalveluiden omassa toiminnassa eli tavoitteet koskevat etupäässä palveluiden piirissä olevia - Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty harvemmin. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit on pääsääntöisesti sivuutettu kokonaan - Eri toimijoiden välisen yhteistyötä kuvattu vaihtelevasti - Merkittävin haaste vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekemisessä lienee ajattelutavan laajentaminen. Suunnitelman ei tulisi rajautua vain vanhuspalveluihin vaan kohdentua laajemmin ikäihmisten elämään vaikuttaviin asioihin. - Jo suunnitelmaa laatimassa ja toteuttamassa tulisi olla laaja joukko toimijoita, vanhuspalvelut vain yhtenä muiden joukossa.

79 Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo Vanhuspalvelulain käytännön asioita 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen - Perustuu hankkeessa syksyllä 2013 vanhuspalveluiden esimiehille tehtyyn osaamiskyselyyn, jossa osallistava johtaminen sain alhaisimmat osaamispisteet - Osallistava johtaminen kytkettiin valmennuksessa omavalvontasuunnitelman tekemiseen valmennuksella tuetaan omavalvontasuunnitelman tekemistä osallistavan johtamisen menetelmin - Valmennus toteutettiin kahdessa paikassa samansisältöisenä: neljä iltapäivän mittaista valmennustilaisuutta (+ yhteinen valmennuksen ulkopuolinen Valviran loppuluento omavalvontasuunnitelmasta) - Osallistujia lähes kaikista hankekunnista yhteensä yli 90

80 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

81 OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa KIITOS!

82 Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä AJANKOHTAISTA KEHITTÄMISOSIOSSA TOUKOKUU 2015 Ovet-valmennus Tapaaminen liittyen Ovet-valmennukseen, paikalla Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen omaishoidon vastaava ohjaaja Tanja Tukkikoski sekä toinen Ovet-valmentaja, avopalveluohjaaja Heli Ruohola. Ovet-valmennus järjestetään viitenä iltapäivänä ajalla klo Omaishoitajille meni infokirjeen mukana alustavaa tietoa valmennuksesta sekä hakulomake. Hakemuksia tuli kuitenkin vain kaksi kpl, joten päätimme soittaa läpi kaikki viime vuonna aloittaneet omaishoitajat, saimme 4 uutta mukaan, joten osallistujia on kaikkiaan 6. Suunniteltiin myös omaishoitajille virkistystapahtumaa elokuulle, paikkana Mattilan Marjatila. Ohjelmassa ruokailu + kahvit, paikalla myös edustajia mm. Omaishoitajat ja läheiset liitosta sekä Omaisena edelleen yhdistyksestä. Perhehoito Perhehoidon kehittämiseen liittyen oli Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnasta prosessikoulutus Eurassa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. seudullisen perhehoidon tilannetta sekä uutta perhehoitolakia. Koulutukseen kuuluu vielä neljä muuta koulutuspäivää, jotka kaikki pidetään tämän vuoden aikana. Verkostoituminen Huittisten hengitysyhdistyksen kevätkokouksessa kertomassa Yhteisvoimin kotona hankkeen Huittisten kehittämisosiosta Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutukseen liittyvä verkostotapaaminen Satakunnan omaishoitajat-verkostotyöryhmä Raumalla Omaishoitajien ryhmässä kertomassa kehittämisosion tilanteesta.

83 Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä Ajankohtaista toukokuussa 2015 Yhteisvoimin kotona, KSTHKY 75- ja 80-vuotiaiden seulontakysely On ollut vanhusneuvostoissa hyväksyttävänä Käytettävä malli on Nurmeksesta, liikennevalomenetelmä. Lomake on muotoiltu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien omaan käyttöön sopivaksi Hyvinvointipäivää suunnitellaan ensi syksyksi Harjavallan liikuntahalliin. Yhteistyöpalaveri yhdistysten, järjestöjen seurakunnan, kunnan ym. toimijoiden kanssa Hyvinvointisopimus-malli Materiaalipankkia suunniteltu yhdessä Akselin projektityöntekijä Sirpa Levyn kanssa Kotikäyntien tekijöille ohjaustilaisuus torstaina , aiheena käytettävät lomakkeet ja ravitsemus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavat kotikäynnit Käytössä kuntaliiton lomake Jatkotoimenpidelomake suunnitteilla. Malli Salosta. Asiakasraati (kuva) Raati toteutettiin Harjavallassa Raati järjestettiin Nakkilan ja Harjavallan juuri eläkkeelle jääneille Esille tulleet asiat esitellään Harjavallan perusturvalautakunnassa , Nakkilaan on myös otettu yhteyttä Raati mallinnetaan Postiosoite: Puhelin: Sähköposti: Internet: Koulukatu HARJAVALTA

84 Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä Mobiilin toimintakulttuurin muutos Henkilökuntaa valmennettu tulevaan muutokseen tiedottaminen, keskustelut, usein kysyttyä juhannukseen mennessä käyttöönotto, minkä jälkeen alkaa toimintakulttuurimuutos Lisäksi projektityöntekijöiden aikaa vievät mm Kaija Virjosen koulutus, Akseli /Eliisa Tukiryhmän kokous Markus Halmisen koulutus iäkkään asiakkaan sitouttamisesta kuntoutukseen/ Kaija ja Eliisa Lupa puhua- velvollisuus vaieta koulutus / Kaija ja Eliisa Vanhenemisen ABC koulutus /Eliisa Kehittämispäivä, Posa Projektipäälikön tapaaminen Innotuutori-koulutus lähipäivän, arvioinnin ja tehtävien suhteen / Eliisa ja Kaija (arviointi) Postiosoite: Puhelin: Sähköposti: Internet: Koulukatu HARJAVALTA

85 PoSan kehittämisosion aikaansaannoksia Kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen Voitas-koulutuksen pohjalta Kunnon hoitaja-koulutusta muokattu kuntoutumisyksikön henkilökunnalle. Koulutuksia pidetään joka keskiviikko iltapäivisin 5-6 kertaa. Palavereja pidetty kuntoutumisyksikön toimintamallin kehittämiseksi. Posan puhe- ja toimintaterapeutti käyneet tutustumassa Lohikon palvelukodissa olevaan kuntouttavaan päivätoimintaan ja kuntoutumisyksikköön. Molempiin yksiköihin terapeutit tulevat vielä uudelleen antamaan henkilökunnalle ohjeistusta heidän tarpeiden mukaan. Myös terveyskeskuksen vuodeosastojen fysioterapeutit kävivät tutustumassa. Terveyskeskuksen kanssa pidetty myös palavereja, jotta tiedon kulku taataan ja asiakkaalle tehtäviä testejä yhdenmukaistettiin.

86 Posan arkiliikuntasopimuksen mallintaminen Ensimmäinen versio Posan arkiliikuntasopimuksesta on tehty, työstetään yhdessä työryhmän kanssa. Gerontologisen kokonaisarvioinnin mallintaminen Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu Ahkeraa tiedottamista koulutuksista ja omien koulutusten suunnittelua. Koulutus Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote-koulutukset olivat 13 ja Kolmas kokoontuminen suunnitteilla kesälle. Lupa puhua, velvollisuus vaieta 29.4 ja 11.5 Johanna ja Sara

87 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tilannekatsaus kehittämispäivään Kankaanpäässä Kotiutusprosessin kehittäminen Satakunnan keskussairaalassa järjestetään klo foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoisuutta erilaisista kotiutuskäytännöistä, avata keskustelua asian tiimoilta, lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehittää kotiutusta. Ikääntyneiden kotiutusta käsitellään niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin kotihoidon näkökulmasta. Operatiivisen toimialueen puolelta on sovittu korkean riskin kotiutuslomakkeen pilotoinnista kirurgian osastolla. Tarkoituksena on kehittää myös malli riskin havaitsemisen jälkeiseen toimintaan. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon haastattelut on tehty ja niistä ollaan koostamassa raporttia. Syksyllä pidettävien kotihoidon päivien päivämääräksi on suunniteltu joko tai Kotihoidon työntekijöille lähetetään kysely, jossa pyydetään ideoita päivän toteutukseen, sisältöön ja puhujiin. Aikataulutuksen kanssa on ollut ongelmia. Kuntouttava työote Pilottiosastojen nykytilan kartoitukset, mukaan lukien tilakartoitus, osastonhoitajan haastattelut sekä ryhmähaastattelut, on tehty yhtä lukuun ottamatta kaikilla pilottiosastoilla. Pilottiosastoina mukana ovat sisätaudeilta kaksi osastoa, keuhkosairauksien osasto, kirurgian osasto ja Satalinnan kuntoutusosasto. Haastattelut on nauhoitettu ja ne litteroidaan. Analyysien jälkeen on tarkoitus sopia osastojen kanssa pilottikokeilusta, jotka perustuvat alkukartoituksessa koottuihin tietoihin. Kuntoutusprosessin tehostaminen Pilottiosastojen ja kuntien työryhmät ovat jatkaneet työtään. Eurajoen työryhmä aloitti toimintansa 5.5. Erikoissairaanhoidon pilottiosastojen ja kuntien työryhmät kutsutaan koolle 29.5, jolloin tarkoituksena on koota työryhmissä läpikäytyjä asioita sekä sopia pilottikokeilujen aloittamisesta liittyen yhteydenottoon ja tiedonsiirtoon sekä kotiutuksen tarkastuslistaan. Porin työryhmien osalta aloitus siirtyy syksyyn. Syksyllä aloitetaan myös kuntoutussuunnitelmien kehittäminen ja käyttöönotto, tähän liittyen syksyllä on tulossa orientoivaa koulutusta. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Mahdottomasta mahdollisuuksiin - ikääntyneiden kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta -koulutus pidettiin 28.4 Länsi-Suomen Diakonialaitoksella. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Kouluttajana oli vanhuspsykiatri, psykoterapeutti Pirjo Juhela. Potilastapauksia esittelivät fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä, sosiaalityöntekijä Hanna Humppi Säkylästä sekä sosiaalityöntekijä Salla Nyholm Porin perusturvakeskuksesta sekä projektisuunnittelijat Tarja Lindgren ja Sari Furuholm. Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua potilastapausten kautta ja opittiin paljon toistemme toimintatavoista ja organisaatioista. Vanhenemisen ABC näkökulmia kotona selviytymiseen pidettiin 18.5 keskussairaalassa. Koulutukseen tuli hyvin ilmoittautumisia ja joukossa oli hoitajia erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja kotihoidosta. Lisäksi mukana oli huomattavan monta farmaseuttia sekä useampi fysioterapeuttikin. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilökunnan gerontologista, geriatrista ja vanhuspsykiatrista osaamista.

88 Koulutuksessa yhdistettiin tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen liittyen. Kouluttajina toimivat lääkehuollon lehtori, farmaseutti Alli Puirava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja kouluttaja Sari Hurmansalo, lehtori Päivi Kankaanranta sekä ylilääkäri Maritta Salonoja. Koulutus herätti hyvin kiinnostusta ja osallistujia oli 83. Mentorointi Sosiaalipalveluissa toteutettu mentorointikoulutus on saatu päätökseen, viimeinen kerta oli Koulutuksen kokonaiskesto oli 14 tuntia, se toteutettiin opintopiirinä ja siihen osallistui viisi kehitysvammatyön ammattilaista. Syksyllä (lokakuussa) Niko ja Sari kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista ja sen jälkeen järjestetään yleinen orientoiva puolen päivän koulutus SATKS:ssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa Yhteistyössä Pois syrjästä ja PPPR hankkeen kanssa on suunniteltu tapahtumaa, jonka tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietoa kolmannesta sekotorista ja niiden tarjoamista palveluista. Tapahtumaa on suunniteltu syksylle ja työnimenä on Korvaamaton kolmas sektori. Muuta asiaa Sari ja Tarja osallistuivat SAMK koulutukseen , jonka aiheena oli Iäkkään asiakkaan sitouttaminen kuntoutukseen. Luennoitsijana oli geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen. Aiheina koulutuksessa olivat mm. ikääntyneiden arjen monimuotoisuus, iäkkäiden toimintakyky, geriatrisen kuntoutuksen merkitys, motivoiva haastattelu, läheisten rooli, muistisairaan kuntoutus, kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset sekä seurannan tärkeys. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutuskokonaisuus on pidetty, jälkimmäinen kerta 4.5. Saatu palaute oli varsin myönteinen ja erityisen arvokkaana pidettiin keskustelua ja tutustumista toisten organisaatioiden työntekijöihin ja työskentelyyn.

89 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset toimenpiteen tilannekatsaus kehittämispäivään Kankaanpäässä Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena oli, että haastattelut olisivat olleet käytynä toukokuun alkuun mennessä. Haastatteluissa kysymykset kohdennettiin koskemaan palveluita ja avun tarvetta, kotia, arkea ja vanhemmuutta sekä tulevaisuutta. Lopullinen yhteenveto on vielä kesken, koska yksi perheistä on vielä haastattelematta. Esille nousseita asioita olivat niin vanhempien kuin kehitysvammaistenkin korkeat iät. Haastateltujen vanhempien keski-ikä on tähän mennessä 80,6 vuotta ja vanhin heistä oli 94-vuotias. Kehitysvammaisten keski-ikä oli 51,2 vuotta ja vanhin heistä oli 66-vuotias. Useammat vanhemmista olivat miettineet lapsensa tulevaisuutta ja usealta nousi esille se, että kunpa eläisivät päivän kauemmin kuin lapsensa. Toisilla oli suunnitelmia lapsensa asuinpaikan suhteen sitten kun heistä aika jättää. Kaikilta nousi esille, että lapsi saa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Useilta tuli esille se, että eivät kumpikaan pärjäisi yksinään kotona asumassa, mutta yhdessä asuminen onnistuu. Palveluista nousi esille se, että monella on työtoimintaa, mutta heillä ei ole tilapäishoitopaikkaa. Vanhemmat kokevat, että tarvitsivat välillä kotiin päivähoitajaa lapselleen jolloin itse pääsisivät asioille ja omaishoitajien retkille. Vaikka lapsella oli työtoimintaa ja joillakin tilapäishoitopaikka, niin vanhemmilla ei ollut tietoa siitä oliko heillä tehtynä palvelusuunnitelmaa. Tämä asia sekä vähäinen tieto palveluista sekä mahdollisista haettavista tuista nousi selkeästi esille keskusteluissa. Mentorointi Mentorointikoulutus kokonaisuus on päättynyt sosiaalipalveluissa. Syksyllä mahdollisesti lokakuussa lähden Sarin kanssa kiertämään kehittämisosioita ja kertomaan mentoroinnista. Tämän jälkeen marraskuussa tarkoituksena järjestää yleinen orientoiva puolen päivään koulutus SATKS:ssa.

90 Yhteisvoimin kotona hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy KEHITTÄMISPÄIVÄ , AJANKOHTAISKATSAUS Palvelutarpeen arviointitoimintamalli ja hoito- ja palvelusuunnitelma, mobiilikotihoito Toimintamallia kotihoitoalueilla alueilla, seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia käytännön tuomien huomioiden mukaan. Omahoitajilta kuluu paljon aikaa moniammatillisen hops-käynnin järjestämiseen. Järjestämisvastuu siirtyy työjakajille ja he varaavat ajan hops-käyntiä ja kirjaamista varten mobiiliin. Työnjakajat laittaa myös hops ja liikuntasopimusten seuranta ja arviointiajat sovitusti. Eliisa Mannilan kanssa pidetty materiaalipankin tiimoilta palaveri Samoilla sisältöajatuksilla ollaan liikkeellä. Liikuntasopimusmalli. Liikuntasopimustoimintamallin kanssa käynnistymisvaikeuksia edelleen. Käynnistetään touko-kesäkuun aikana omahoitajatiimien keskustelut (kesälomia mukaillen). Asiakasosallisuus. Asiakaspalautejärjestelmän osana asiakastyytyväisyyskysely. Asiakaskysely päätetty tehdä kyselynä (ei haastatteluna) asiakkaille. Kyselypohja tehty mukaillen Paraisten kyselyä ja Etelä- Kymenlaakson Kokonainen elämä kotona mallia. Malli tehdään google forms pohjalle (webropol ei hankita). Kyselypohja laitettu vanhusneuvostoille (Masku, Mynämäki) kannanottoa varten. Asiakasfoorumi. Ensimmäinen asiakasfoorumi Kutsut lähetetty 8.5. Ennaltaehkäisevien palveluiden sh ja sosiaaliohjaaja palveluohjauksesta suunnittelutyössä mukana jatkossakin ja ottavat vastuu asiakasfoorumeista hankkeen jälkeen, jos toiminta katsotaan hyödylliseksi. Asiakasfoorumiin 11 ilmoittautunutta 19.5 mennessä (ilmoittautuminen loppuu 20.5) Vertaisliikuttajat. Koulutuksessa (liikuntatoimen ja rajatonta liikuntaa hankkeen tilaisuus) 5.5 Maskussa 50 osallistujaa. Kesän jälkeen palataan yhteistyöhön osallistujien kanssa kotihoidon vertaisliikuttajaasiassa Opinnäytetyöt. Opinnäytetyöseminaarit Käyty kuuntelemassa kolmea työtä. Tehdään toimeksiantajan lausunnot töistä. Selvityksen alla lehtiartikkelin tekeminen Vakka-Suomeen (paikallislehti Akselissa), jonka tarkoituksena välittää hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ja sen tuloksia Akselissa. Työntekijöille kooste ja esitys mahd. pian tai viim. elokuun lopulla. Kun työt ovat theseuksessa, laitetaan linkit hankkeen kotisivuille. Gerontologinen osaaminen, koulutukset. Kehittämisyhteistyö palaveri kotihoidon, vuodeosaston ja kotisairaalan kanssa Sovittu kotiutusten ja osastolle lähettämisten seuranta 16.6 asti (liitteenä seuranta kaavio). Tarkastellaan silloin tuloksia ja päätetään jatkosta. 3-osainen koulutussarjan jatkuu vielä kolmen koulutus kerran verran. Kouluttaja Kaija Virjonen Turun AMK. Projektityöntekijä + kotihoidon henkilökuntaa (4 lähihoitajaa) osallistunut koulutuksiin Paraisilla ja Porissa. Lupa puhua ja velvollisuus vaieta koulutus etäyhteydellä Akselissa 29.4 ja 11.5, yhteensä 20 osallistujaa. Muuta: Kesäjuhla-järjestelyt (10.6) hyvässä vauhdissa. Käyty Salon kotihoidossa tutustumassa kotihoidon koordinaattorin työn kuvaan ja Käytä pääomaa.- hankkeessa aloitettuun ja nyt Salossa muistikoordinaattorin vetämänä toimivaan Nuppi ja noppa - aivoaktiviteetti kerhoon. Te tapäiviä tulossa toukokuussa 3, päivätoiminnan ohjaajan järjestämänä. Te tapäivissä aiheena kuulohuolto ja Yhteisvoimin kotona hanke painottaen toimintakyvyn tukemisen näkökulmaan (liikuntasopimus).

OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA

OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 5/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Pinkkeri, os. Pinkkerintie, Luvia Aika: pe 17.6.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN III KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN III KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN III KOKOUS Aika: to 5.12.2013 klo 13.00 15.00 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 118 (I krs.) Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Paikalla:

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia)

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) Tuotantolautakunta LIITTEET 12.6.2013 Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS Aika: ke 3.3.2014 klo 13.00 15.00 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 100 (I krs.) Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Paikalla:

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO 1.12.2013-31.7.2014 Anitta Kaisanlahti VANHUSPALVELULAKI 1.7.2013 IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Johtajien työryhmän II kokous. Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013

Johtajien työryhmän II kokous. Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013 Johtajien työryhmän II kokous Työryhmän II kokous Äänekoski 11.11.2013 Hankkeen muiden työryhmien eteneminen VANHUSNEUVOSTOT: - Tavoite: Käynnistyvien vanhusneuvostojen tukeminen ja ylikunnallisen toiminnan

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivä Oulussa. Markku Mattila

Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivä Oulussa. Markku Mattila Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivä Oulussa Markku Mattila 28.5.2013 Ennakoiva valvonta Reaktiivinen valvonta Sopimusvalvonta/ -seuranta Hyvinvointilautakunnan delegointisäännön mukaan tilaaja-

Lisätiedot