Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2015 2018"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille VALVONTAOHJELMIA 1:2015

2 Dnro 507/ /2015 Päiväys ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Julkaisun päivämäärä Dnro Dnro 507/ /2015 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran toimivallasta on säädetty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetussa laissa (669/2008). Valtakunnallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena Valvira on laatinut tämän sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Valvontaohjelman laadinnassa on pyritty tunnistamaan koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Koska toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa tapahtumassa suuria muutoksia, valvontakohteet on määritelty tarkasti vasta vuodelle Myöhempien vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvontakohteissa. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa.. Avainsanat (asiasanat): sosiaali- ja terveydenhuolto, potilas- ja asiakasturvallisuus, valvontaohjelma, omavalvonta, palvelurakenne, palvelujen saatavuus ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) 3

4 Sisällys Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 7 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi Osa II Valvonnan kohteet Johdanto Omavalvonta Palvelujen rakenteiden valvonta Palvelujen saatavuuden valvonta Ensihoito Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Osa III Valvonnan suuntaviivoja vuosille

5 Esipuhe Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä valmistellun sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä suunnitelmaperusteisen valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Toimintaympäristössä lähitulevaisuudessa tapahtuvien suurten muutosten vuoksi valvontakohteet on kuitenkin määritelty tarkasti vasta vuodelle Muiden vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain, kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä mahdollisesti uuden hallitusohjelman myötä. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvonnan kohteissa. Jatkossa suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilasja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisimpiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin ja - tapoihin ja niissä erityisesti hoito- ja hoivaprosessien liittymäpintojen saumattomaan toimintaan. Lisäksi sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja tulevan vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite korostaa siirtymistä laitoshoidosta yksilölliseen asumiseen sekä avohuollon palveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään koko valvontaohjelmakauden ajan erityisesti eri asiakasryhmien kotiin vietäviin palveluihin. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen sisällön ja laadun val- 5

6 vonnassa korostuu omavalvonta ensisijaisena valvonnan menetelmä. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä ensisijaiseksi ja vaikuttavaksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Helsingissä tammikuun 23. päivänä 2015 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

7 Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Viime kädessä kyse on yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä on keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän suunnitelmaperusteisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Meneillään olevien palvelujärjestelmän ja lainsäädännön muutosten laajuudesta johtuen valvontaohjelman toiseen osaan sisältyviä valvonnankohteita päivitetään vuosittain muutosten edetessä. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja muuttuvassa lainsäädännöllisessä tilanteessa siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Palveluntuottajien ja järjestäjien omavalvonnalla on ennakollisessa valvonnassa ratkaiseva merkitys. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Valvontaohjelma koostuu kolmesta osasta. Valvontaohjelman ensimmäinen osa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta muodostaa viitekehyksen seuraaville osille, jotka koskevat valvontakohteita ja suuntaviivoja tuleville vuosille. Valvontaohjelmaa tuleekin lukea kokonaisuutena. Valvontaohjelman toinen osa sisältää valvonnan seuraavan vuoden kohteet. Osassa II selvitetään yksityiskohtaisemmin, miten valvontaa toteutetaan, kuvaamalla esimerkiksi kyseisen sisältöalueen valvonnassa hyödynnettävää valvontamenetelmää ja valvontakriteereitä. Valvontaohjelman toinen osa päivitetään vuosittain, ja se sisältää kunkin vuoden valvontakohteet. Valvontakohteista päätetään edellisen vuoden kuluessa. Valvontaohjelman kolmas osa sisältää suuntaviivoja vuosien suunnitelmaperusteisen valvonnan kohteista. Suuntaviivat täsmentyvät valvontaohjelmakauden edessä. Osan III suuntaviivoja voidaan riskiarvioinnin pohjalta tarpeen mukaan muuttaa. Valvontaohjelma on suunnattu erityisesti palveluntuottajille ja -järjestäjille. Siinä kuvataan valtakunnallisen suunnitelmaperusteisen valvonnan toteuttamista. Tavoitteena on avoimesti kertoa mihin ja miten valtakunnallista suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan valvontaohjelmakaudella. Valvontaohjelma ei sisällä tyhjentävää kuvausta kaikesta valvovien viran- 7

8 omaisten toiminnasta. Valvontaohjelmassa ei myöskään referoida lainsäädäntöä. Kussakin valvontakohteita kuvaavassa taulukossa kuitenkin tuodaan esille mihin lainsäädökseen valvonta perustuu. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on murroksessa. Meneillään olevat uudistukset tulevat merkittävästi vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen sekä kuntien tehtäviin. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä valvontaohjelman valmistumisajankohtana eduskunnan käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain myötä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Suunnitelmaperusteisella valvonnalla tuetaan tämän tavoitteen toteutumista. Hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla pyritään vähentämään kuntien velvoitteita. Ohjelmalla tuetaan monialaisten toimintamallien kehittämistä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valvontaohjelman kannalta merkittäviä rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyviä hankkeita ovat muun muassa toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle, päivystysasetuksen uudistaminen, laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation syventäminen sekä erityisesti normiluonteisten suositusten purkaminen. Kuntakokeiluja koskevan lain tarkoituksena on poistaa poikkihallinnollisten toimintamallien toteutumisen lakisääteisiä ja ohjauskäytännöstä johtuvia esteitä ja tukea toimintamallien toteutumista. Laki on voimassa vuoden 2016 loppuun. Kokeiluun osallistuvien kuntien valvonta kehitetään indikaattoriperusteiseksi, ja jos menetelmä nähdään toimivana, se voidaan vakiinnuttaa laajemminkin. Tämä kehittämistyö vaikuttaa jatkossa viranomaisvalvonnan kohdentamiseen ja valvonnan menetelmiin. Kokeilulain voimassa ollessa kuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa määriteltyjä kokeilukohteita valvotaan kokeiluhankkeessa laadittujen indikaattorien pohjalta. Muilta osin käytetään valvontaohjelmaa. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain uudistus. Uudistuksen tavoitteina on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa sekä turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaanoton minimoimista ja avohuollon tehokasta kehittämistä. Laissa säädetään myös suunnitelmallisen omavalvonnan käynnistämisestä kaikissa sosiaalihuollon palveluissa. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Jatkossa myös valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Koska monet keskeiset lainsäädäntöhankkeet ovat kuitenkin valvontaohjelmaa valmisteltaessa vielä kesken, jakaantuu valvontaohjelma kahteen kauteen. Vuonna 2015 valvontaa kohdennetaan vielä eriytetysti terveyden- ja sosiaalihuoltoon. Vuosien valvonta perustuu pidemmälle menevään sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja uusiin sote-rakenteisiin. 8

9 Valvira ja aluehallintovirastot osallistuvat jo vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain toimeenpanoon. Aluehallintovirastojen erityisenä tehtävänä on hallituksen esityksen mukaisesti kutsua koolle sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamiseksi ensimmäinen edustajainkokous viimeistään toukokuussa Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä 3.1. Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin sekä sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite siirtymisestä laitosvaltaisesta hoidosta yksilölliseen asumiseen ja kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kotiin vietäviin palveluihin, joita 2015 valvotaan erityisesti osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Kotiin vietävät palvelut ovat viranomaisvalvonnan kohteena koko valvontaohjelmakauden ajan. Yksi palvelujen saatavuuden valvonnan menetelmä on määräaikojen valvonta. Ensi vaiheessa määräaikavalvonta kohdistuu erityisesti toimeentulotukeen, lastensuojeluun sekä terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyyn, joissa on joko lakisääteinen tai muutoin vakiintunut tiedonkeruu. Määräaikojen toteutumista valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Palvelujen sisällön ja laadun valvonnassa korostuu omavalvonnan merkitys. Omavalvonta on ensisijainen laadun ja sisällön valvonnan menetelmä. Omavalvonnan valvonta painottuu alkuvaiheessa suunnitelmallisen omavalvonnan käyttöönoton tukemiseen, ohjaukseen sekä koulutukseen. Omavalvonnan toimivuuden valvonnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten epäkohtiin on puututtu. Ohjelmakaudella kiinnitetään erityistä huomiota myös itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja rajoituskeinojen käytön vähentämiseen. Palvelujen sisältöä ja laatua voidaan valvoa myös tiedonkeruiden perustella. Tällöin tietoa kerätään valvontakohteeseen liittyvistä indikaattoreista. Valvontatoimiin ei kuitenkaan yleensä ryhdytä yksittäisen indikaattorin perusteella vaan valvontatoimia harkittaessa sovelletaan kokonaisharkintaa, joka perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle on, että useamman valvontakriteerin tai - indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri voi olla niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin. Valvontakritee- 9

10 reiden merkitystä kunkin valvontakohteen osalta avataan tarkemmin Osassa II Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Suunnitelmaperusteista valvontaa kehitetään entistä ennakoivampaan suuntaan. Viranomaisvalvonnan painopiste on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan keskeisten strategisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan riskinarvioinnin perusteella niihin kohteisiin, joissa sille on valvontaviranomaisten kokemuksen valossa eniten tarvetta. Palveluntuottajien valvontahistoria on tällöin olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Suunnitelmaperusteista valvontaa on syytä jatkaa niiden palveluntuottajien osalta, joissa puutteita on todettu toistuvasti. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun palveluntuottajan on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Valvontaohjelman toisessa osassa määritellään ne valvonnan kohteet vuodelle 2015, joihin on katsottu tarpeelliseksi kohdistaa valtakunnallista suunnitelmaperusteista viranomaisvalvontaa. Muiden lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden valvonta jatkuu valvontaohjelman rinnalla muiden valvontakeinojen, kuten ohjauksen, lupahallinnon ja jälkikäteisen valvonnan, avulla. Lisäksi aluehallintovirastot voivat toteuttaa omalla alueellaan muutakin suunnitelmallista valvontaa esimerkiksi ohjauskäyntien muodossa Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja Suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruu on parhaillaan muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mahdollisuudet toimittaa tietoa valvonnan pohjaksi riippuvat voimassa olevasta lainsäädännöstä, jossa määritellään mm. millaista tietoa on mahdollista antaa valvontaviranomaisille. Lainsäädännössä on myös asetettu tiedonkeruuvelvoitteita esimerkiksi toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin liittyen. Valviran tai aluehallintovirastojen omien erilliskyselyjen toteuttaminen ei käytettävissä olevin resurssein ole useinkaan vaihtoehto eikä valvovien viranomaisten perustehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevassa hallituksen esityksessä asetetaan sosiaali- ja terveysalueiden (myöhemmin sotealueet) tehtäväksi monipuolisen tiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Ehdotuksen merkitystä ja kerättävän tiedon soveltuvuutta valvonnan tietopohjaksi voidaan käytännössä arvioida vasta myöhemmin. Valvontaohjelmakaudella kehitetään suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruuta. Tavoitteena on, että valvonnan (mukaan lukien omavalvonta) tueksi on saatavilla oikea-aikaista ja kattavaa tietoa, joka on kerätty osana muuta tietojen tuottamista ilman erillistä valvontaa varten toteutettua tiedonkeruuta. Valtakunnallisesti on määriteltävä ne tiedot, joita tarvitaan yhdenmukaisesti koko maasta. Lisäksi tulee olla selkeästi säädetty, kenen vastuulla on tiedon käsittely, ja miten valvovat viranomaiset saavat tiedot käyttöönsä Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät Valvontaohjelman vuosittaisia valvontakohteita koskevassa osassa selvitetään tarkemmin millaisin menetelmin kyseisen valvontakohteen valvontaa suoritetaan. Nämä valvonnan menetelmät esitellään alla tiiviisti. Valvontamenetelmien listaus ja kuvaus eivät ole tyhjentäviä. 10

11 Omavalvonta ensisijaisena menetelmänä sisällön ja laadun valvonnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Työnantajan vastuulla on valvoa toimintayksikkönsä tiloja, siellä työskentelevän henkilökunnan osaamista sekä laitteiden toimintaa. Vain työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus ajoissa. Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään erityisesti valvontaohjelmakauden alkupuolella tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Lisäksi omavalvonnan valtakunnallisen tietopohjan kehittämiseen on panostettava. Yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilla on lakisääteinen velvollisuus kirjallisen omavalvontasuunnitelman tekemiseen. Vuoden 2015 alusta velvollisuus ulottuu myös julkisiin vanhuspalveluihin. Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Myös vuoden 2015 alusta voimaan tullut muutos muistutusmenettelyn ensisijaisuudesta kanteluun nähden korostaa omavalvonnan merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuussa olevien on laadittava omavalvontaohjelma. Ehdotuksen mukaan siitä voidaan antaa tarkempia määräyksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valvontaviranomaiset järjestävät alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä, joiden ohjelmaan voidaan sisällyttää myös omavalvontaohjelman laadintaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen valvonnan, suunnitelmaperusteisen valvonnan ja tarkastuskäyntien yhteydessä. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa Ohjaus- ja arviointikäynnit ehkäisevät jälkikäteistä puuttumisen tarvetta Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat ennakollista, ohjaukseen painottuvaa ja vuorovaikutuksellista valvontaa järjestämällä alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä kerrotaan valvontaohjelmasta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa ja omavalvonnan suunnittelusta. Käynnit toteutetaan Valviran ja aluehallintovirastojen resurssit huomioiden. Yhteisten ohjaus- ja arviointikäyntien lisäksi aluehallintovirastot toteuttavat omia ohjauskäyntejään. Aluehallintovirastot toteuttavat pääsääntöisesti valvontaohjelmaan liittyvät ohjaus- ja arviointikäynnit alueillaan ja Valvira koordinoi valtakunnallisesti käyntien suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus tehdään aluehallintovirastojen ja Valviran tiiviinä yhteistyönä. Käynneillä painotetaan yhteisesti sovittuja aiheita, joissa on erityisesti katsottu tarvittavan ohjausta. 11

12 Esille nostettavissa aiheissa on mahdollista ottaa huomioon myös alueellisesti esiin tulleita erityiskysymyksiä, jotka eivät välttämättä konkretisoidu jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä painottuvat vuorovaikutuksellisuus ja kentän sekä valvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto. Ohjaus- ja arviointikäynnit mahdollistavat myös hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen, ja voivat osaltaan parantaa kuntien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Käyntien tavoitteena on löytää yhteisymmärrys mahdollisista kehittämiskohteista. Tilaisuuksissa voidaan käsitellä yleisellä tasolla anonyymisti myös ennalta ilmoittamattomilla tarkastuskäynneillä tehtyjä havaintoja. Näin käynneistä syntynyt tieto saadaan kaikkien toimijoiden käyttöön. Lisäksi voidaan käsitellä anonyymisti jälkikäteisen valvonnan, tuomioistuinten tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja Valtakunnallisiin tiedonkeruisiin perustuva valvonta Suunnitelmaperusteisen valvonnan pohjana käytetään palvelunjärjestäjille ja tuottajille suunnattuja tiedonkeruita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sosiaali- ja terveysalueiden tehtävänä on hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen sekä toimintaa ja taloutta koskevien tietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Osana järjestämislain toimeenpanon tukemista ja valvontaa on selvitettävä, miten tämä vaikuttaa tiedonkeruuseen perustuvaan valvontaan. Erityisesti tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa, jossa saatetaan kerätä yksityiskohtaistakin tietoa, on tärkeä huomata, että harkittaessa valvontatoimenpiteisiin ryhtymistä sovelletaan kokonaisharkintaa. Kokonaisharkinta perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin siten, että yhden kriteerin pohjalta ei yleensä vielä ryhdytä valvontatoimenpiteisiin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle sen sijaan useimmiten on, että useamman valvontakriteerin tai -indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri on niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin Valvonta- ja tarkastuskäynnit mahdollisia perustellusta syystä Valvovat viranomaiset voivat perustellusta syystä tehdä tarkastuskäynnin toimintayksikköön. Vuoden 2015 aikana aluehallintovirastot ja Valvira toteuttavat osana ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa pistokoemaisia ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Yllätystarkastukset tehdään yhtäaikaisesti ympäri maata ja ne kohdistuvat toimintayksiköihin, joissa on seurantatietojen tai muun valvontatiedon perusteella syytä epäillä sellaisia puutteita, että tarkastuksen tekemiselle on perusteltu syy. Tarkastuksen tekeminen ennalta ilmoittamatta edellyttää lisäksi, että ennalta ilmoittaminen voisi vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumisen. Tarkastuskäynnillä havainnoidaan toimintayksikön toimintaa ja arvioidaan tilannetta yksikössä. Myöhemmin yllätystarkastuksia voitaisiin tehdä muussakin kuin vanhustenhuollon valvonnassa Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat valvontaa aikaisempaa vuorovaikutteisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä kuntien päättäjien kanssa. Näin valvonta saadaan entistä läpinäkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi. Kansalais- ja kuluttajaviestinnän ohella huomiota kiinnitetään myös päättäjille suunnattuun viestintään. 12

13 Lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen ja valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että valvonta on mahdollisimman läpinäkyvää. Suunnitelmallinen, säännöllinen ja monipuolinen viestintä on yksi keino valvonnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi. Viestittäviä aiheita ovat esimerkiksi vuosittaiset valvontatiedot ja tilastot, valvonnassa esiin nousseet havainnot, tiedonkeruiden tulokset ja niiden pohjalta toteutetut valvontatoimet. Valvontaohjeiden päivittämisen yhteydessä viestitään muun muassa kunkin vuoden valvonnan kohteista. Viestinnän avulla voidaan lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja ehkäistä epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä ennakolta. Valviran strategisen viestintäsuunnitelman mukaisesti viestinnän painoalueita ovat vuosina 2014 ja 2015 valvonnan menettelytavat sekä valvontatoimien tulosten seuranta, analysointi ja valvonnan vaikuttavuuden arviointi. Avoimella viestinnällä voidaan parantaa myös omavalvonnan toimivuutta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, työntekijät, asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa sekä muut sidosryhmät ja tiedotusvälineet, ymmärtävät mihin omavalvonnalla pyritään, mikä on omavalvonnan suhde viranomaisvalvontaan ja miten omavalvonta edistää hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumista. Valvira kehittää valvontaohjelmakauden aikana verkkosivujaan palvelemaan entistä paremmin tiedontarpeita. 4. Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi Valvontaohjelman toimeenpanoa seurataan jatkuvasti valvontatoimenpiteiden edetessä. Seurannasta saatuja tietoja hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvontaohjelman vuosittaisten valvontakohteiden määrittelemisessä ja seuraavan valvontaohjelman laadinnassa. Valvontaohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain muun muassa osana Valviran ja STM:n välisen tulos-sopimuksen toteutumisen arviointia sekä osana aluehallintovirastojen ja valtiovarainministeriön välisen tulossopimuksen toteutumisen arviointia. Ohjelmakauden lopussa arvioidaan perusteellisemmin valvontaohjelman toimeenpano sekä tavoitteiden toteutuminen. Valvira kehittää valvonnan vaikuttavuuden arviointia tavoitteenaan luoda arviointimalli, jonka avulla voidaan suunnitelmallisesti riskinarviointiin perustuen ennakoida ja kohdentaa valvovien viranomaisten valvontatyötä, ja samalla tuottaa tärkeää tietoa valvonnan vaikuttavuudesta, mukaan lukien omavalvonnan vaikuttavuus. 13

14 Osa II Valvonnan kohteet Johdanto Suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan vuosittain riskinarvioinnin perusteella valituille valvontakohteille. Vuosittaiset valvonnan kohteet esitellään valvontaohjelman vuosittain päivittyvässä Osassa II. Ohjelmakaudella valvontaa suunnataan erityisesti palvelurakenteen, palvelujen saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvontaan. Mitä pidemmälle valvontaohjelmakausi etenee, sitä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio korostuu. Valvontaohjelmakauden ensimmäisenä vuonna valvontaa kohdennetaan vielä sisältöaluekohtaisesti erityisesti niiltä osin kuin kyse on jo aiempien vuosien valvonnan kohteista. Vuoden 2015 valvonnan kohteiksi on riskinarvioinnin perusteella valittu seuraavat: 1) Ensihoito 2) Hoitoon pääsyn enimmäisajat 3) Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat 4) Lasten ja nuorten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5) Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Palvelujen saatavuuden ensisijaisena valvonnan menetelmänä käytetään vuonna 2015 määräaikojen valvontaa. Valvonta kohdistuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin sekä terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuuden enimmäisaikoihin. Määräaikoja valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Omavalvonta on palvelujen laadun ja sisällön ensisijainen valvontamuoto. Vuonna 2015 valvontaa kohdistetaan laadun ja sisällön osalta myös lasten ja nuorten ehkäiseviin terveydenhuollon palveluihin. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonnassa ovat mukana kaikki kolme valvontaohjelmakauden valvonnan keskeistä kohdetta eli palvelujen rakenteiden, saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvonta. Lain toimeenpanoa on vuosina valvottu osana erityistä seurantahanketta, jonka STM on antanut Valviran ja THL:n tehtäväksi. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa käsitellään erikseen. 2. Omavalvonta Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään vuonna 2015 tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa. Omavalvonnan tilanne selvitetään aina, kun toimintayksikköön kohdistetaan jälkikäteistä tai suunnitelmaperusteista valvontaa. 14

15 Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen ja suunnitelmaperusteisen valvonnan sekä tarkastuskäyntien yhteydessä. Omavalvonnan toteutumista valvotaan palvelun laadun lopputuloksen perusteella. Palvelujen sisällössä, laadussa ja asiakasturvallisuudessa esiin tulleet epäkohdat huomioidaan, ja palveluntuottajaa ohjataan määräajassa korjaamaan tilanne omavalvonnan avulla. Samalla palveluntuottaja velvoitetaan raportoimaan valvontaviranomaiselle toiminnassaan tekemistään muutoksista. Valvontaohjelman liitteissä 1-3 nostetaan esille joitakin vuoden 2015 terveydenhuollon valvontakohteisiin liittyviä, riskinarvioinnissa esille tulleita osa-alueita, joiden asianmukaisuudesta palveluntuottajan tulee omavalvonnan keinoin huolehtia. Listaus ei ole tyhjentävä. Myöhemmin valvontaohjelmakaudella voidaan samantapaisia listauksia julkaista myös sosiaalihuollon valvontakohteiden osalta. Ikääntyvien palvelujen osalta myös omavalvonnan kautta valvottavat seikat sisältyvät valvontaohjelman taulukkoon 10. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta. Lisätietoja ja ohjeistusta omavalvonnasta löytyy Valviran verkkosivuilta. 3. Palvelujen rakenteiden valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin suunnitellaan monia uudistuksia, joiden tavoitteena on edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Koska säädösvalmistelu on monilta osin vielä kesken, palvelurakenteiden laajempaa suunnitelmaperusteista valvontaa täsmennetään vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2015 palvelujen rakenteet ovat kuitenkin esillä osana ensihoidon ja vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. 4. Palvelujen saatavuuden valvonta Palvelujen saatavuus on toinen valvontaohjelmakauden keskeisistä osaalueista. Koko valvontaohjelmakauden aikana huomiota kiinnitetään kotiin vietäviin palveluihin. Vuonna 2015 valvotaan erityisesti enimmäis- ja määräaikojen toteutumista valvonnan kohdistuessa kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen noudattamiseen. Myös vanhuspalveluissa valvotaan määräaikojen toteutumista Ensihoito Sairaanhoitopiirin on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Toiminnan erityispiirteiden sekä meneillään olevien laajojen muutosten, ensihoidon kehittymisen ja ensihoitoasetuksen vaatimusten vuoksi ensihoidon sisältöön sekä laatuun ja potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. STM on julkaissut 2014 suosituksen laadusta ja potilasturvallisuudesta ensihoidossa ja päivystyksessä (Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä: suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, STM 2014:7). Vuonna 2015 voimaan tuleva päivystysasetus keskittää perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysverkon sairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyspisteisiin. Päivystyksen keskittämisen seurauksena ensihoidon henkilöstön osaamistarpeet lisääntyvät ja kuljetusmatkat ja 15

16 ajat pidentyvät. Uusi järjestämislaki siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun viidelle sote-alueelle. Jo nykyisin ensihoidon toiminnan ohjaus on osin viidellä erityisvastuualueella. Järjestämislain vaikutuksia ensihoitopalvelun järjestämiseen ja tuottamiseen on vaikea toistaiseksi tarkemmin arvioida. Valvira ja aluehallintovirastot saavat tietoa ensihoitopalvelusta sekä sen riskikohteista mm. hallintokanteluiden ja valvoville viranomaisille tehtyjen ilmoitusten sekä tiedotusvälineiden ja julkisen keskustelun kautta. Systemaattista valtakunnallista tietoa ensihoitopalvelun tilanteesta ja tilannekuvasta ennen tai jälkeen ensihoidon järjestämisvastuun siirtymistä sairaanhoitopiireille ei ole ollut. Valvira ja aluehallintovirastot selvittivät ensihoitopalvelun tilannetta kesällä 2014 toteutetulla kyselyllä, jotta ensihoidon järjestämisestä, toteutumisesta sekä mahdollisista riskeistä ja kriittisistä kohdista saadaan kattava tilannekuva. Kyselyä on hyödynnetty valvontaohjelman valmistelussa. Alla olevissa taulukoissa kuvataan ensihoidon viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 1 mukaiset ensihoitoa koskevat omavalvontasuositukset. Sairaanhoitopiirit Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien järjestämä ensihoito Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja niiden toteutuminen (A ja B-tehtävät) Laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja toteumat ovat asianmukaiset Ensihoito on sisällytetty sairaanhoitopiirin laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan tai ensihoidolla on oma suunnitelma sairaanhoitopiirissä Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet tai toteumat ovat olennaisesti alhaisemmat kuin muissa sairaanhoitopiireissä (A ja B- tehtävät). Tavoittamisaikatavoitteet eivät toteudu sairaanhoitopiirissä. *) Laadunhallintaja potilasturvallisuussuunnitelma on palveluntuottajakohtainen tai suunnitelmaa ei Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira Säännös Ohjaus, alueelliset ohjaus- ja arviointikäynnit (shp- ja ERVAtaso) Terveydenhuoltolaki 39 STM asetus 340/ Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 8 ole *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmat valvonnan puuttumiskriteerit sairaanhoitopiirikohtaisten tulosten perusteella. 16

17 Ensihoitokeskus / Yliopistosairaanhoitopiirit Taulukko 2. Yliopistosairaanhoitopiirit ensihoitokeskuksen toiminnan valvonta Terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimus (ensihoidon kokonaisuus) Järjestämissopimuksessa on sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus on sovittanut yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimuksessa ei ole sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus ei ole yhteensovittanut Hätäkeskuslaitokselle annettavia terveystoimen hälytysohjeita Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki 43 ja 46 Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Kiireettömään hoitoon pääsyä on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2007 lähtien. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että väestö saa tarpeenmukaisen hoidon viimeistään säännösten edellyttämissä enimmäisajoissa. Systemaattinen ja tehokas valvonta edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn toteutumisesta terveydenhuollon toimintayksiköissä. Perusterveydenhuollon tiedonkeruun muuttuessa AvoHILMO -pohjaiseksi (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) keväällä 2014 saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, missä ajassa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle terveyskeskuksen eri toimintayksiköissä on päässyt. Riskinarviointi hoitoon pääsyn kokonaisuudessa perustuu ensisijaisesti THL:n julkaisemiin valtakunnallisiin seurantatietoihin, valvonnan kautta kertyneeseen tietoon ja käytännön kokemukseen sekä julkisuuden kautta esille nousseisiin seikkoihin hoitoon pääsyn ongelmakohdista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 2 mukaiset hoitoon pääsyä koskevat omavalvontasuositukset. 17

18 Taulukko 3. Perusterveydenhuoltoon kohdistuva valvonta (perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja YTHS) Hoitoon pääsyn toteutuminen perusterveydenhuollossa Hoitoon pääsyn toteutuminen suun terveydenhuollossa Lääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on lääkärin vastaanotolle yli 90 pv odottaneita *) Hammaslääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 6 kk enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on hammaslääkärin vastaanotolle yli 180 pv odottaneita *) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun tilanne) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun Toimenpide /menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 tilanne) *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmin perusterveydenhuollon ja suunterveydenhuollon valvonnan puuttumiskriteerit syksyn 2014 AvoHILMO-tulosten valmistumisen jälkeen. Taulukko 4. Erikoissairaanhoitoon (sairaanhoitopiirit ja kuntien erikoissairaanhoito) kohdistuva valvonta Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen Hoidon järjestäminen lasten ja nuorten MTpalveluissa Hoidon järjestäminen muilla erikoisaloilla Lähetteet on käsitelty kolmen viikon kuluessa niiden saapumisesta Hoito järjestetään viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa Hoito järjestetään viimeistään 6 kk:n enimmäisajassa > 5 % lähetteistä JA yli 10 lähetettä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään yli 3 vk:n määräajassa > 4 potilasta / asukasta on odottanut hoitoa yli 3 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 3 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta > 4 potilasta / asukasta on odottanut hoitoa yli 6 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 6 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu Toimenpide/ menetelmä Selvityspyyntö Selvityspyyntö Selvityspyyntö Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira (shp) AVIt (kunnat) Säännös Terveydenhuoltolaki 52 ja 53 :t Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 53 Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 52 18

19 4.3. Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Toimeentulotukihakemusten käsittelyn määräaikojen ja vireille tulleiden lastensuojeluasioiden sekä lastensuojelun tarpeen arviointiin liittyvien määräaikojen tiedonkeruut ja määräaikojen valvonta ovat nykylainsäädännön mukaan samanlaisia prosesseja, joten ne käsitellään valvontaohjelmassa yhdessä. Toimeentulotuen määräaikojen ja lastensuojelun määräaikojen valvonnan toimeenpanoa kuvataan tarkemmin Valviran verkkosivuilla. THL kerää toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumista koskevat tiedot kunnilta kaksi kertaa vuodessa tehtävillä valtakunnallisilla kyselyillä. Tiedonkeruuvelvoitteesta on säädetty laissa. Ensisijaisesti määräaikojen toteutumisen valvonnasta vastaavat kunnat omavalvonnan avulla. Kunnassa on oltava seurantajärjestelmä, jolla kunta seuraa luotettavalla tavalla määräaikojen toteutumista ja kunnassa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos lakisääteiset määräajat uhkaavat ylittyä. Viivytyksetön käsittely on turvattava kaikissa tilanteissa muun muassa tehokkailla työjärjestelyillä ja huolehtimalla siitä, että henkilöstöä on riittävästi. Lakisääteisten määräaikojen tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa valvontaviranomaisten lähtökohtana on, että tiedonkeruussa kunnan itse antama tieto määräajan ylityksestä on sellaisenaan valvontatoimien perusteena. Näin ollen ylitykseen liittyvistä syistä ei lähetetä erillistä selvityspyyntöä kunnalle. Näin menettelemällä halutaan nopeuttaa valvontaprosessia. Ennen ratkaisun tekemistä kuntaa kuullaan antamalla sille mahdollisuus antaa selityksensä mm. siitä, millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt asian korjaamiseksi. Taulukko 5. Toimeentulotuen määräaikoihin kohdistuva valvonta Vireille tulleiden toimeentulotukihakemusten käsittely laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet toimeentulotukihakemukset käsitellään viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemuksista on käsitelty 8-9 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemukista on käsitelty 10 arkipäivässä tai sen yli niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Toimeentulotukilaki 14 a Toimeentulotukilaki 14 b 19

20 Taulukko 6. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta Taulukkoa sovelletaan siihen asti, kunnes uusi sosiaalihuoltolaki ja sen yhteydessä voimaan tulevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan. Vireille tulleiden lastensuojeluasioiden ratkaiseminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet lastensuojeluasiat ratkaistaan viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuvat viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 Lastensuojelulaki 27 a 20

21 Taulukko 7. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta (Perustuu ehdotukseen lastensuojelulain osittaisuudistuksesta osana sosiaalihuoltolain uudistusta.) Taulukkoa sovelletaan siitä lähtien, kun lakimuutokset tulevat voimaan Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja SHL 36 :n mukaisten Palvelutarpeen arviointien Laissa säädetyt palvelutarpeen arviointien ja niiden yh- määräajat eivät ja niiden yhteydessä teydessä selvitettävi- toteudu: selvitettävien lastensuojelutarteydessä en lastensuojelutarpeen peen arviointien käsittelyn arviointien käsittely aloitetaan viipeen aloittaminen meistään 7 arkipäivän laissa säädetyn määräajan kuluessa niiden vireil- puitteissa le tulosta SHL 36 :n mukaisten palveluarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittelyn valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Palvelutarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittely valmistuu viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ Menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a LsL 26 Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 a 21

22 4.4. Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyspalvelujen painopistettä on kansallisten linjausten mukaan siirretty ennakoivaan, ehkäisevään toimintaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä varhaisen tuen järjestämiseen. Näiden palvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2012 lähtien. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaista kuntien velvollisuutta edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ei ole aiemmin suunnitelmallisesti valvottu. Tiedonkeruiden, selvitysten ja valvonnasta saadun tiedon mukaan kuntien välillä on edelleen eroja lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen ja terveystarkastusten järjestämisessä. Erityisesti laajojen koko perheiden hyvinvointia käsittelevien terveystarkastusten laadullisessa ja sisällöllisessä toteuttamisessa on puutteita. Myös opiskelijoiden terveydenhuollon ja sairaanhoidon kokonaisuus ei toistaiseksi toteudu asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Ongelmia on muun muassa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa. Alla olevassa taulukossa kuvataan ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 3 mukaiset ehkäiseviä terveyspalveluja koskevat omavalvontasuositukset. 22

23 Taulukko 8. Ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen valvonta Laajat määräaikaiset terveystarkastukset Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuuden toteutuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kaikki seitsemän laajaa määräaikaista terveystarkastusta järjestetään asetuksen mukaisesti (myös sisällöllisesti) Opiskelijoiden terveydenhuolto ja sairaanhoito muodostaa asetuksen mukaisen kokonaisuuden Valtuustolle raportoidaan väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomus valmistellaan valtuustokausittain Laajoja terveystarkastuksia järjestetään vähemmän kuin seitsemän tai laaja terveystarkastus ei toteudu valtakunnallisten kriteereiden mukaisesti: 1) th ja lääkärin tarkastus, 2) koko perheen hyvinvointiarvio, 3) lastentarhanopettajan/opettajan tekemä hyvinvointiarvio (HUOM. vanhemman lupa) Opiskelijoiden terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa ei järjestetä asetuksen mukaisena yhtenäisenä kokonaisuutena opiskeluterveydenhuollossa (palvelukokonaisuuteen sisältyvät erityisesti suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdesekä seksuaaliterveyspalvelut) Valtuustolle ei raportoida väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomusta ei valmistella valtuustokausittain Vuoden 2014 hyvinvointiraportti. Hyvinvointikertomus (valtuustokauden aikana) Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira, AVIt AVIt Säännös AvoHIL- MO (tarkastusten määrät). Riskiperusteisesti (kohdennetusti) selvitetään laajan terveystarkastuksen ohjeistus ja kriteereiden 1-3 mukainen järjestäminen. AvoHIL- MOn episoditiedot (th, avosh, sth, mt- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyspalvelut) Selvityspyyntö, arviointija ohjauskäynti Valtioneuvoston asetus 338/ ja 9 Ohjauskirje, vuorovaikutteiset ohjausja koulutustilaisuudet, selvityspyyntö Valtioneuvoston asetus 338/ Selvityspyyntö (kunnista kerätään hyvinvointiraportit) Terveydenhuoltolaki 11 ja 12 23

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma Oulu Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma Oulu Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2015-2018 Oulu 3.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 3.6.2015 Hanna Ahonen 1 Säädösperustaa Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (luvut 2 ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelma ja omavalvonta

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelma ja omavalvonta Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelma ja omavalvonta Lappeenranta 22.4.2015 Hanna Toiviainen Suunnittelupäällikkö, ryhmäpäällikkö Valvira 22.4.2015 Hanna Toiviainen 1 Organisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2016 2019

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2016 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016 2019 VALVONTAOHJELMIA 1:2016 Dnro 10479/05.00.00.03/2015 Päiväys 10.12.2015 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Valvonnassa ilmenneitä asioita

Valvonnassa ilmenneitä asioita Valvonnassa ilmenneitä asioita Anne Kejonen Terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

lainmukainen toiminta?

lainmukainen toiminta? Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta? omavalvonta palvelujen yhteinen kehittämisväline viranomaisvalvonnan painopisteet ja toteuttamistavat Helsinki Sosiaalineuvos Hanna Ahonen,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA 28.10.2015 Riitta Husso, LM Valvira 1 SO-TE VALVO 2015-2018 Valvonnan kohteet 1. Palvelurakenteet 2. Palvelujen saatavuus 3. Palvelujen sisältö ja laatu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AVISTA

AJANKOHTAISTA AVISTA AJANKOHTAISTA AVISTA 7.1.214 Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/hannele Havanka 7.1.214 1 Sosiaali- ja terveyspalvelut- yksikkö Yksikön päällikkö, Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valviran ja Länsi- Ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari

Valviran ja Länsi- Ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari Valviran ja Länsi- Ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari Valvontaohjelmat valvonnan välineenä 20.8.2013 Vaasa 23.8.2013 Tampere 27.8.2013 Jyväskylä Johtaja Katariina Rautalahti Valvira/ohjausosasto

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Susanna Huovinen 3 Susanna Huovinen 4 Susanna Huovinen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kehitysvammahuolto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kehitysvammahuolto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kehitysvammahuolto Ylitarkastaja Saija Kujansuu 22.11.2016 1 LSSAVI, kehitysvammahuolto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, kehitysvammahuollon paikantaminen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu. Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20)

Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu. Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20) Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ns järjestämislaki 65 pykälää, 7 lukua 1-8 Yleiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen 24.9.2014 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Vanhuspalvelulaki Laissa säädetään järjestämisvastuussa olevan kunnan velvollisuuksista,

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessit ja niiden kehittäminen Kommenttipuheenvuoro

Valvonta-asioiden käsittelyprosessit ja niiden kehittäminen Kommenttipuheenvuoro Valvonta-asioiden käsittelyprosessit ja niiden kehittäminen Kommenttipuheenvuoro Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Biomedicum Ryhmäpäällikkö, sosiaalineuvos Eine Heikkinen Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

; : os. oy, PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL SALO VALVONTA LASTENSUOJELUN MÄÄRÄAIKOJEN VALTAKUNNALLINEN

; : os. oy, PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL SALO VALVONTA LASTENSUOJELUN MÄÄRÄAIKOJEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄTÖS LSAV I /876/05.06.14/2016 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat r ::5 ir Y!.;,,..,. 5.7.2016 os. oy, ; : Salon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO LASTENSUOJELUN MÄÄRÄAIKOJEN

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon koulutuspäivä

Suun terveydenhuollon koulutuspäivä Suun terveydenhuollon koulutuspäivä 12.11.2015 Ansa Sonninen, Terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ansa Sonninen 12.11.2015 1 Sisältö 1 Sote-uudistus,

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Valvontaohjelmat ja omavalvonta

Valvontaohjelmat ja omavalvonta Valvontaohjelmat ja omavalvonta Mitä uutta? Hanna Ahonen 28.5.2013 280513 Hanna Ahonen 1 Sosiaalipalvelujen järjestäminen 1/3 Sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu Suomen perustuslaki, kuntalaki, sosiaalihuoltolaki,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille Päivitys vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille Päivitys vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016 2019 Päivitys vuodelle 2017 VALVONTAOHJELMIA 1:2017 Dnro 6594/05.00.00.03/2016 Päiväys 14.12.2016 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä. Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS

Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä. Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS 29.9.2016 1970-luvulla Sääntelyn määrä lisääntynyt jo 1970-luvulta lähtien Kansanterveyslaki säädettiin ja perustettiin terveyskeskukset

Lisätiedot