Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2015 2018"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille VALVONTAOHJELMIA 1:2015

2 Dnro 507/ /2015 Päiväys ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Julkaisun päivämäärä Dnro Dnro 507/ /2015 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran toimivallasta on säädetty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetussa laissa (669/2008). Valtakunnallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena Valvira on laatinut tämän sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Valvontaohjelman laadinnassa on pyritty tunnistamaan koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Koska toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa tapahtumassa suuria muutoksia, valvontakohteet on määritelty tarkasti vasta vuodelle Myöhempien vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvontakohteissa. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa.. Avainsanat (asiasanat): sosiaali- ja terveydenhuolto, potilas- ja asiakasturvallisuus, valvontaohjelma, omavalvonta, palvelurakenne, palvelujen saatavuus ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) 3

4 Sisällys Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 7 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi Osa II Valvonnan kohteet Johdanto Omavalvonta Palvelujen rakenteiden valvonta Palvelujen saatavuuden valvonta Ensihoito Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Osa III Valvonnan suuntaviivoja vuosille

5 Esipuhe Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä valmistellun sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä suunnitelmaperusteisen valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Toimintaympäristössä lähitulevaisuudessa tapahtuvien suurten muutosten vuoksi valvontakohteet on kuitenkin määritelty tarkasti vasta vuodelle Muiden vuosien osalta valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tilanteen edellyttämällä tavalla. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain, kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä mahdollisesti uuden hallitusohjelman myötä. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä tulee näkymään myös tämän valvontaohjelman vuosittain valittavissa valvonnan kohteissa. Jatkossa suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilasja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisimpiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin ja - tapoihin ja niissä erityisesti hoito- ja hoivaprosessien liittymäpintojen saumattomaan toimintaan. Lisäksi sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja tulevan vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite korostaa siirtymistä laitoshoidosta yksilölliseen asumiseen sekä avohuollon palveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään koko valvontaohjelmakauden ajan erityisesti eri asiakasryhmien kotiin vietäviin palveluihin. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen sisällön ja laadun val- 5

6 vonnassa korostuu omavalvonta ensisijaisena valvonnan menetelmä. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä ensisijaiseksi ja vaikuttavaksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Helsingissä tammikuun 23. päivänä 2015 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

7 Osa I Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta 1. Valvonnan tarkoitus ja valvontaohjelman sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Viime kädessä kyse on yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto ja niihin liittyvä palvelujärjestelmä on keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteuttamista. Tämän suunnitelmaperusteisen valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä valvonnan vaikuttavuutta suuntaamalla valvontaa riskinarvioinnin perusteella valittuihin valvontakohteisiin. Valvontaohjelmaa laadittaessa pyrkimyksenä on ollut tunnistaa koko ohjelmakaudelle ajoittuvia haasteita ja tavoitteita. Meneillään olevien palvelujärjestelmän ja lainsäädännön muutosten laajuudesta johtuen valvontaohjelman toiseen osaan sisältyviä valvonnankohteita päivitetään vuosittain muutosten edetessä. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja muuttuvassa lainsäädännöllisessä tilanteessa siten, että palvelujen laatu, asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan sekä muutosprosesseissa että uusissa rakenteissa. Palveluntuottajien ja järjestäjien omavalvonnalla on ennakollisessa valvonnassa ratkaiseva merkitys. Valvontaohjelmakaudella omavalvonnan kehittymistä vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi tuetaan erityisesti ohjauksella. Valvontaohjelma koostuu kolmesta osasta. Valvontaohjelman ensimmäinen osa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaperusteinen valvonta muodostaa viitekehyksen seuraaville osille, jotka koskevat valvontakohteita ja suuntaviivoja tuleville vuosille. Valvontaohjelmaa tuleekin lukea kokonaisuutena. Valvontaohjelman toinen osa sisältää valvonnan seuraavan vuoden kohteet. Osassa II selvitetään yksityiskohtaisemmin, miten valvontaa toteutetaan, kuvaamalla esimerkiksi kyseisen sisältöalueen valvonnassa hyödynnettävää valvontamenetelmää ja valvontakriteereitä. Valvontaohjelman toinen osa päivitetään vuosittain, ja se sisältää kunkin vuoden valvontakohteet. Valvontakohteista päätetään edellisen vuoden kuluessa. Valvontaohjelman kolmas osa sisältää suuntaviivoja vuosien suunnitelmaperusteisen valvonnan kohteista. Suuntaviivat täsmentyvät valvontaohjelmakauden edessä. Osan III suuntaviivoja voidaan riskiarvioinnin pohjalta tarpeen mukaan muuttaa. Valvontaohjelma on suunnattu erityisesti palveluntuottajille ja -järjestäjille. Siinä kuvataan valtakunnallisen suunnitelmaperusteisen valvonnan toteuttamista. Tavoitteena on avoimesti kertoa mihin ja miten valtakunnallista suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan valvontaohjelmakaudella. Valvontaohjelma ei sisällä tyhjentävää kuvausta kaikesta valvovien viran- 7

8 omaisten toiminnasta. Valvontaohjelmassa ei myöskään referoida lainsäädäntöä. Kussakin valvontakohteita kuvaavassa taulukossa kuitenkin tuodaan esille mihin lainsäädökseen valvonta perustuu. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen murroksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on murroksessa. Meneillään olevat uudistukset tulevat merkittävästi vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen sekä kuntien tehtäviin. Keskeisiä muutoksia on tulossa muun muassa kuntalain, hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman sekä valvontaohjelman valmistumisajankohtana eduskunnan käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain myötä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Suunnitelmaperusteisella valvonnalla tuetaan tämän tavoitteen toteutumista. Hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla pyritään vähentämään kuntien velvoitteita. Ohjelmalla tuetaan monialaisten toimintamallien kehittämistä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valvontaohjelman kannalta merkittäviä rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyviä hankkeita ovat muun muassa toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle, päivystysasetuksen uudistaminen, laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation syventäminen sekä erityisesti normiluonteisten suositusten purkaminen. Kuntakokeiluja koskevan lain tarkoituksena on poistaa poikkihallinnollisten toimintamallien toteutumisen lakisääteisiä ja ohjauskäytännöstä johtuvia esteitä ja tukea toimintamallien toteutumista. Laki on voimassa vuoden 2016 loppuun. Kokeiluun osallistuvien kuntien valvonta kehitetään indikaattoriperusteiseksi, ja jos menetelmä nähdään toimivana, se voidaan vakiinnuttaa laajemminkin. Tämä kehittämistyö vaikuttaa jatkossa viranomaisvalvonnan kohdentamiseen ja valvonnan menetelmiin. Kokeilulain voimassa ollessa kuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa määriteltyjä kokeilukohteita valvotaan kokeiluhankkeessa laadittujen indikaattorien pohjalta. Muilta osin käytetään valvontaohjelmaa. Sosiaalihuollon palvelujen kannalta keskeisin lakiuudistus on sosiaalihuoltolain uudistus. Uudistuksen tavoitteina on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa sekä turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaanoton minimoimista ja avohuollon tehokasta kehittämistä. Laissa säädetään myös suunnitelmallisen omavalvonnan käynnistämisestä kaikissa sosiaalihuollon palveluissa. Meneillään olevien uudistusten yhteisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Jatkossa myös valvontaa suunnataan yhä enemmän integroitujen palvelujen ja teemojen suuntaan. Koska monet keskeiset lainsäädäntöhankkeet ovat kuitenkin valvontaohjelmaa valmisteltaessa vielä kesken, jakaantuu valvontaohjelma kahteen kauteen. Vuonna 2015 valvontaa kohdennetaan vielä eriytetysti terveyden- ja sosiaalihuoltoon. Vuosien valvonta perustuu pidemmälle menevään sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja uusiin sote-rakenteisiin. 8

9 Valvira ja aluehallintovirastot osallistuvat jo vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain toimeenpanoon. Aluehallintovirastojen erityisenä tehtävänä on hallituksen esityksen mukaisesti kutsua koolle sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamiseksi ensimmäinen edustajainkokous viimeistään toukokuussa Ohjelmakauden teema: Suunnitelmaperusteinen valvonta muuttuvassa toimintaympäristössä 3.1. Palvelurakenne, palvelujen saatavuus, sisältö ja laatu valvonnan kohteina Valvontaohjelmakaudella valvontaa suunnataan kolmen suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä kokonaisuudet ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Keskeisiä näistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukanaan tuomat muutokset palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin sekä sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja vammaispalveluja koskevan lain taustalla oleva tavoite siirtymisestä laitosvaltaisesta hoidosta yksilölliseen asumiseen ja kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Uudistukset merkitsevät myös asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamista. Palvelujen saatavuuden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kotiin vietäviin palveluihin, joita 2015 valvotaan erityisesti osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Kotiin vietävät palvelut ovat viranomaisvalvonnan kohteena koko valvontaohjelmakauden ajan. Yksi palvelujen saatavuuden valvonnan menetelmä on määräaikojen valvonta. Ensi vaiheessa määräaikavalvonta kohdistuu erityisesti toimeentulotukeen, lastensuojeluun sekä terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyyn, joissa on joko lakisääteinen tai muutoin vakiintunut tiedonkeruu. Määräaikojen toteutumista valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Palvelujen sisällön ja laadun valvonnassa korostuu omavalvonnan merkitys. Omavalvonta on ensisijainen laadun ja sisällön valvonnan menetelmä. Omavalvonnan valvonta painottuu alkuvaiheessa suunnitelmallisen omavalvonnan käyttöönoton tukemiseen, ohjaukseen sekä koulutukseen. Omavalvonnan toimivuuden valvonnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten epäkohtiin on puututtu. Ohjelmakaudella kiinnitetään erityistä huomiota myös itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja rajoituskeinojen käytön vähentämiseen. Palvelujen sisältöä ja laatua voidaan valvoa myös tiedonkeruiden perustella. Tällöin tietoa kerätään valvontakohteeseen liittyvistä indikaattoreista. Valvontatoimiin ei kuitenkaan yleensä ryhdytä yksittäisen indikaattorin perusteella vaan valvontatoimia harkittaessa sovelletaan kokonaisharkintaa, joka perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle on, että useamman valvontakriteerin tai - indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri voi olla niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin. Valvontakritee- 9

10 reiden merkitystä kunkin valvontakohteen osalta avataan tarkemmin Osassa II Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Suunnitelmaperusteista valvontaa kehitetään entistä ennakoivampaan suuntaan. Viranomaisvalvonnan painopiste on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan keskeisten strategisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan riskinarvioinnin perusteella niihin kohteisiin, joissa sille on valvontaviranomaisten kokemuksen valossa eniten tarvetta. Palveluntuottajien valvontahistoria on tällöin olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Suunnitelmaperusteista valvontaa on syytä jatkaa niiden palveluntuottajien osalta, joissa puutteita on todettu toistuvasti. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun palveluntuottajan on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Valvontaohjelman toisessa osassa määritellään ne valvonnan kohteet vuodelle 2015, joihin on katsottu tarpeelliseksi kohdistaa valtakunnallista suunnitelmaperusteista viranomaisvalvontaa. Muiden lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden valvonta jatkuu valvontaohjelman rinnalla muiden valvontakeinojen, kuten ohjauksen, lupahallinnon ja jälkikäteisen valvonnan, avulla. Lisäksi aluehallintovirastot voivat toteuttaa omalla alueellaan muutakin suunnitelmallista valvontaa esimerkiksi ohjauskäyntien muodossa Suunnitelmaperusteisen valvonnan tietopohja Suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruu on parhaillaan muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mahdollisuudet toimittaa tietoa valvonnan pohjaksi riippuvat voimassa olevasta lainsäädännöstä, jossa määritellään mm. millaista tietoa on mahdollista antaa valvontaviranomaisille. Lainsäädännössä on myös asetettu tiedonkeruuvelvoitteita esimerkiksi toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin liittyen. Valviran tai aluehallintovirastojen omien erilliskyselyjen toteuttaminen ei käytettävissä olevin resurssein ole useinkaan vaihtoehto eikä valvovien viranomaisten perustehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevassa hallituksen esityksessä asetetaan sosiaali- ja terveysalueiden (myöhemmin sotealueet) tehtäväksi monipuolisen tiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Ehdotuksen merkitystä ja kerättävän tiedon soveltuvuutta valvonnan tietopohjaksi voidaan käytännössä arvioida vasta myöhemmin. Valvontaohjelmakaudella kehitetään suunnitelmaperusteisen valvonnan tiedonkeruuta. Tavoitteena on, että valvonnan (mukaan lukien omavalvonta) tueksi on saatavilla oikea-aikaista ja kattavaa tietoa, joka on kerätty osana muuta tietojen tuottamista ilman erillistä valvontaa varten toteutettua tiedonkeruuta. Valtakunnallisesti on määriteltävä ne tiedot, joita tarvitaan yhdenmukaisesti koko maasta. Lisäksi tulee olla selkeästi säädetty, kenen vastuulla on tiedon käsittely, ja miten valvovat viranomaiset saavat tiedot käyttöönsä Suunnitelmaperusteisen valvonnan menetelmät Valvontaohjelman vuosittaisia valvontakohteita koskevassa osassa selvitetään tarkemmin millaisin menetelmin kyseisen valvontakohteen valvontaa suoritetaan. Nämä valvonnan menetelmät esitellään alla tiiviisti. Valvontamenetelmien listaus ja kuvaus eivät ole tyhjentäviä. 10

11 Omavalvonta ensisijaisena menetelmänä sisällön ja laadun valvonnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Työnantajan vastuulla on valvoa toimintayksikkönsä tiloja, siellä työskentelevän henkilökunnan osaamista sekä laitteiden toimintaa. Vain työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus ajoissa. Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään erityisesti valvontaohjelmakauden alkupuolella tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Lisäksi omavalvonnan valtakunnallisen tietopohjan kehittämiseen on panostettava. Yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilla on lakisääteinen velvollisuus kirjallisen omavalvontasuunnitelman tekemiseen. Vuoden 2015 alusta velvollisuus ulottuu myös julkisiin vanhuspalveluihin. Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Myös vuoden 2015 alusta voimaan tullut muutos muistutusmenettelyn ensisijaisuudesta kanteluun nähden korostaa omavalvonnan merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuussa olevien on laadittava omavalvontaohjelma. Ehdotuksen mukaan siitä voidaan antaa tarkempia määräyksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valvontaviranomaiset järjestävät alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä, joiden ohjelmaan voidaan sisällyttää myös omavalvontaohjelman laadintaan liittyvää ohjausta. Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen valvonnan, suunnitelmaperusteisen valvonnan ja tarkastuskäyntien yhteydessä. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa Ohjaus- ja arviointikäynnit ehkäisevät jälkikäteistä puuttumisen tarvetta Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat ennakollista, ohjaukseen painottuvaa ja vuorovaikutuksellista valvontaa järjestämällä alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä kerrotaan valvontaohjelmasta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa ja omavalvonnan suunnittelusta. Käynnit toteutetaan Valviran ja aluehallintovirastojen resurssit huomioiden. Yhteisten ohjaus- ja arviointikäyntien lisäksi aluehallintovirastot toteuttavat omia ohjauskäyntejään. Aluehallintovirastot toteuttavat pääsääntöisesti valvontaohjelmaan liittyvät ohjaus- ja arviointikäynnit alueillaan ja Valvira koordinoi valtakunnallisesti käyntien suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus tehdään aluehallintovirastojen ja Valviran tiiviinä yhteistyönä. Käynneillä painotetaan yhteisesti sovittuja aiheita, joissa on erityisesti katsottu tarvittavan ohjausta. 11

12 Esille nostettavissa aiheissa on mahdollista ottaa huomioon myös alueellisesti esiin tulleita erityiskysymyksiä, jotka eivät välttämättä konkretisoidu jokaisen aluehallintoviraston alueella. Käynneillä painottuvat vuorovaikutuksellisuus ja kentän sekä valvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto. Ohjaus- ja arviointikäynnit mahdollistavat myös hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen, ja voivat osaltaan parantaa kuntien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Käyntien tavoitteena on löytää yhteisymmärrys mahdollisista kehittämiskohteista. Tilaisuuksissa voidaan käsitellä yleisellä tasolla anonyymisti myös ennalta ilmoittamattomilla tarkastuskäynneillä tehtyjä havaintoja. Näin käynneistä syntynyt tieto saadaan kaikkien toimijoiden käyttöön. Lisäksi voidaan käsitellä anonyymisti jälkikäteisen valvonnan, tuomioistuinten tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja Valtakunnallisiin tiedonkeruisiin perustuva valvonta Suunnitelmaperusteisen valvonnan pohjana käytetään palvelunjärjestäjille ja tuottajille suunnattuja tiedonkeruita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain mukaan sosiaali- ja terveysalueiden tehtävänä on hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen sekä toimintaa ja taloutta koskevien tietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Osana järjestämislain toimeenpanon tukemista ja valvontaa on selvitettävä, miten tämä vaikuttaa tiedonkeruuseen perustuvaan valvontaan. Erityisesti tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa, jossa saatetaan kerätä yksityiskohtaistakin tietoa, on tärkeä huomata, että harkittaessa valvontatoimenpiteisiin ryhtymistä sovelletaan kokonaisharkintaa. Kokonaisharkinta perustuu valvontakohdekohtaisiin puuttumiskriteereihin siten, että yhden kriteerin pohjalta ei yleensä vielä ryhdytä valvontatoimenpiteisiin. Edellytyksenä valvontatoimien käynnistämiselle sen sijaan useimmiten on, että useamman valvontakriteerin tai -indikaattorin osalta saadut tiedot viittaavat ongelmiin. Voi kuitenkin ilmetä tilanteita, joissa yksittäinen valvontakriteeri on niin merkittävä, että jo sen ylittymisen perusteella voidaan ryhtyä valvontatoimiin Valvonta- ja tarkastuskäynnit mahdollisia perustellusta syystä Valvovat viranomaiset voivat perustellusta syystä tehdä tarkastuskäynnin toimintayksikköön. Vuoden 2015 aikana aluehallintovirastot ja Valvira toteuttavat osana ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa pistokoemaisia ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Yllätystarkastukset tehdään yhtäaikaisesti ympäri maata ja ne kohdistuvat toimintayksiköihin, joissa on seurantatietojen tai muun valvontatiedon perusteella syytä epäillä sellaisia puutteita, että tarkastuksen tekemiselle on perusteltu syy. Tarkastuksen tekeminen ennalta ilmoittamatta edellyttää lisäksi, että ennalta ilmoittaminen voisi vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumisen. Tarkastuskäynnillä havainnoidaan toimintayksikön toimintaa ja arvioidaan tilannetta yksikössä. Myöhemmin yllätystarkastuksia voitaisiin tehdä muussakin kuin vanhustenhuollon valvonnassa Valvontaohjelmaan liittyvä tiedottaminen Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat valvontaa aikaisempaa vuorovaikutteisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä kuntien päättäjien kanssa. Näin valvonta saadaan entistä läpinäkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi. Kansalais- ja kuluttajaviestinnän ohella huomiota kiinnitetään myös päättäjille suunnattuun viestintään. 12

13 Lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen ja valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että valvonta on mahdollisimman läpinäkyvää. Suunnitelmallinen, säännöllinen ja monipuolinen viestintä on yksi keino valvonnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi. Viestittäviä aiheita ovat esimerkiksi vuosittaiset valvontatiedot ja tilastot, valvonnassa esiin nousseet havainnot, tiedonkeruiden tulokset ja niiden pohjalta toteutetut valvontatoimet. Valvontaohjeiden päivittämisen yhteydessä viestitään muun muassa kunkin vuoden valvonnan kohteista. Viestinnän avulla voidaan lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja ehkäistä epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä ennakolta. Valviran strategisen viestintäsuunnitelman mukaisesti viestinnän painoalueita ovat vuosina 2014 ja 2015 valvonnan menettelytavat sekä valvontatoimien tulosten seuranta, analysointi ja valvonnan vaikuttavuuden arviointi. Avoimella viestinnällä voidaan parantaa myös omavalvonnan toimivuutta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, työntekijät, asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa sekä muut sidosryhmät ja tiedotusvälineet, ymmärtävät mihin omavalvonnalla pyritään, mikä on omavalvonnan suhde viranomaisvalvontaan ja miten omavalvonta edistää hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumista. Valvira kehittää valvontaohjelmakauden aikana verkkosivujaan palvelemaan entistä paremmin tiedontarpeita. 4. Valvontaohjelman seuranta ja arviointi sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi Valvontaohjelman toimeenpanoa seurataan jatkuvasti valvontatoimenpiteiden edetessä. Seurannasta saatuja tietoja hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvontaohjelman vuosittaisten valvontakohteiden määrittelemisessä ja seuraavan valvontaohjelman laadinnassa. Valvontaohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain muun muassa osana Valviran ja STM:n välisen tulos-sopimuksen toteutumisen arviointia sekä osana aluehallintovirastojen ja valtiovarainministeriön välisen tulossopimuksen toteutumisen arviointia. Ohjelmakauden lopussa arvioidaan perusteellisemmin valvontaohjelman toimeenpano sekä tavoitteiden toteutuminen. Valvira kehittää valvonnan vaikuttavuuden arviointia tavoitteenaan luoda arviointimalli, jonka avulla voidaan suunnitelmallisesti riskinarviointiin perustuen ennakoida ja kohdentaa valvovien viranomaisten valvontatyötä, ja samalla tuottaa tärkeää tietoa valvonnan vaikuttavuudesta, mukaan lukien omavalvonnan vaikuttavuus. 13

14 Osa II Valvonnan kohteet Johdanto Suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan vuosittain riskinarvioinnin perusteella valituille valvontakohteille. Vuosittaiset valvonnan kohteet esitellään valvontaohjelman vuosittain päivittyvässä Osassa II. Ohjelmakaudella valvontaa suunnataan erityisesti palvelurakenteen, palvelujen saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvontaan. Mitä pidemmälle valvontaohjelmakausi etenee, sitä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio korostuu. Valvontaohjelmakauden ensimmäisenä vuonna valvontaa kohdennetaan vielä sisältöaluekohtaisesti erityisesti niiltä osin kuin kyse on jo aiempien vuosien valvonnan kohteista. Vuoden 2015 valvonnan kohteiksi on riskinarvioinnin perusteella valittu seuraavat: 1) Ensihoito 2) Hoitoon pääsyn enimmäisajat 3) Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat 4) Lasten ja nuorten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5) Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Palvelujen saatavuuden ensisijaisena valvonnan menetelmänä käytetään vuonna 2015 määräaikojen valvontaa. Valvonta kohdistuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoihin sekä terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuuden enimmäisaikoihin. Määräaikoja valvotaan myös osana vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. Omavalvonta on palvelujen laadun ja sisällön ensisijainen valvontamuoto. Vuonna 2015 valvontaa kohdistetaan laadun ja sisällön osalta myös lasten ja nuorten ehkäiseviin terveydenhuollon palveluihin. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonnassa ovat mukana kaikki kolme valvontaohjelmakauden valvonnan keskeistä kohdetta eli palvelujen rakenteiden, saatavuuden sekä sisällön ja laadun valvonta. Lain toimeenpanoa on vuosina valvottu osana erityistä seurantahanketta, jonka STM on antanut Valviran ja THL:n tehtäväksi. Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa käsitellään erikseen. 2. Omavalvonta Valvontaohjelman toimeenpanossa keskitytään vuonna 2015 tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Tavoitteena on varmistaa omavalvonnan toteutuminen yhdenmukaisesti koko maassa. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaisiin käytäntöihin omavalvonnan tukemisessa ja valvonnassa. Omavalvonnan tilanne selvitetään aina, kun toimintayksikköön kohdistetaan jälkikäteistä tai suunnitelmaperusteista valvontaa. 14

15 Aluehallintovirastot ja Valvira arvioivat omavalvonnan toteutumista jälkikäteisen ja suunnitelmaperusteisen valvonnan sekä tarkastuskäyntien yhteydessä. Omavalvonnan toteutumista valvotaan palvelun laadun lopputuloksen perusteella. Palvelujen sisällössä, laadussa ja asiakasturvallisuudessa esiin tulleet epäkohdat huomioidaan, ja palveluntuottajaa ohjataan määräajassa korjaamaan tilanne omavalvonnan avulla. Samalla palveluntuottaja velvoitetaan raportoimaan valvontaviranomaiselle toiminnassaan tekemistään muutoksista. Valvontaohjelman liitteissä 1-3 nostetaan esille joitakin vuoden 2015 terveydenhuollon valvontakohteisiin liittyviä, riskinarvioinnissa esille tulleita osa-alueita, joiden asianmukaisuudesta palveluntuottajan tulee omavalvonnan keinoin huolehtia. Listaus ei ole tyhjentävä. Myöhemmin valvontaohjelmakaudella voidaan samantapaisia listauksia julkaista myös sosiaalihuollon valvontakohteiden osalta. Ikääntyvien palvelujen osalta myös omavalvonnan kautta valvottavat seikat sisältyvät valvontaohjelman taulukkoon 10. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta. Lisätietoja ja ohjeistusta omavalvonnasta löytyy Valviran verkkosivuilta. 3. Palvelujen rakenteiden valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin suunnitellaan monia uudistuksia, joiden tavoitteena on edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Koska säädösvalmistelu on monilta osin vielä kesken, palvelurakenteiden laajempaa suunnitelmaperusteista valvontaa täsmennetään vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2015 palvelujen rakenteet ovat kuitenkin esillä osana ensihoidon ja vanhuspalvelulain toimeenpanon valvontaa. 4. Palvelujen saatavuuden valvonta Palvelujen saatavuus on toinen valvontaohjelmakauden keskeisistä osaalueista. Koko valvontaohjelmakauden aikana huomiota kiinnitetään kotiin vietäviin palveluihin. Vuonna 2015 valvotaan erityisesti enimmäis- ja määräaikojen toteutumista valvonnan kohdistuessa kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen noudattamiseen. Myös vanhuspalveluissa valvotaan määräaikojen toteutumista Ensihoito Sairaanhoitopiirin on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Toiminnan erityispiirteiden sekä meneillään olevien laajojen muutosten, ensihoidon kehittymisen ja ensihoitoasetuksen vaatimusten vuoksi ensihoidon sisältöön sekä laatuun ja potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. STM on julkaissut 2014 suosituksen laadusta ja potilasturvallisuudesta ensihoidossa ja päivystyksessä (Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä: suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, STM 2014:7). Vuonna 2015 voimaan tuleva päivystysasetus keskittää perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysverkon sairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyspisteisiin. Päivystyksen keskittämisen seurauksena ensihoidon henkilöstön osaamistarpeet lisääntyvät ja kuljetusmatkat ja 15

16 ajat pidentyvät. Uusi järjestämislaki siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun viidelle sote-alueelle. Jo nykyisin ensihoidon toiminnan ohjaus on osin viidellä erityisvastuualueella. Järjestämislain vaikutuksia ensihoitopalvelun järjestämiseen ja tuottamiseen on vaikea toistaiseksi tarkemmin arvioida. Valvira ja aluehallintovirastot saavat tietoa ensihoitopalvelusta sekä sen riskikohteista mm. hallintokanteluiden ja valvoville viranomaisille tehtyjen ilmoitusten sekä tiedotusvälineiden ja julkisen keskustelun kautta. Systemaattista valtakunnallista tietoa ensihoitopalvelun tilanteesta ja tilannekuvasta ennen tai jälkeen ensihoidon järjestämisvastuun siirtymistä sairaanhoitopiireille ei ole ollut. Valvira ja aluehallintovirastot selvittivät ensihoitopalvelun tilannetta kesällä 2014 toteutetulla kyselyllä, jotta ensihoidon järjestämisestä, toteutumisesta sekä mahdollisista riskeistä ja kriittisistä kohdista saadaan kattava tilannekuva. Kyselyä on hyödynnetty valvontaohjelman valmistelussa. Alla olevissa taulukoissa kuvataan ensihoidon viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 1 mukaiset ensihoitoa koskevat omavalvontasuositukset. Sairaanhoitopiirit Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien järjestämä ensihoito Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja niiden toteutuminen (A ja B-tehtävät) Laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet ja toteumat ovat asianmukaiset Ensihoito on sisällytetty sairaanhoitopiirin laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan tai ensihoidolla on oma suunnitelma sairaanhoitopiirissä Palvelutasopäätöksen tavoittamisaikatavoitteet tai toteumat ovat olennaisesti alhaisemmat kuin muissa sairaanhoitopiireissä (A ja B- tehtävät). Tavoittamisaikatavoitteet eivät toteudu sairaanhoitopiirissä. *) Laadunhallintaja potilasturvallisuussuunnitelma on palveluntuottajakohtainen tai suunnitelmaa ei Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira Säännös Ohjaus, alueelliset ohjaus- ja arviointikäynnit (shp- ja ERVAtaso) Terveydenhuoltolaki 39 STM asetus 340/ Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 8 ole *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmat valvonnan puuttumiskriteerit sairaanhoitopiirikohtaisten tulosten perusteella. 16

17 Ensihoitokeskus / Yliopistosairaanhoitopiirit Taulukko 2. Yliopistosairaanhoitopiirit ensihoitokeskuksen toiminnan valvonta Terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimus (ensihoidon kokonaisuus) Järjestämissopimuksessa on sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus on sovittanut yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet Järjestämissopimuksessa ei ole sovittu ensihoitokeskuksen tehtävien ja toiminnan järjestämisestä Ensihoitokeskus ei ole yhteensovittanut Hätäkeskuslaitokselle annettavia terveystoimen hälytysohjeita Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Ensihoidon tiedonkeruu 2014 Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki 43 ja 46 Selvityspyyntö AVI Terveydenhuoltolaki Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat Kiireettömään hoitoon pääsyä on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2007 lähtien. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että väestö saa tarpeenmukaisen hoidon viimeistään säännösten edellyttämissä enimmäisajoissa. Systemaattinen ja tehokas valvonta edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn toteutumisesta terveydenhuollon toimintayksiköissä. Perusterveydenhuollon tiedonkeruun muuttuessa AvoHILMO -pohjaiseksi (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) keväällä 2014 saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, missä ajassa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle terveyskeskuksen eri toimintayksiköissä on päässyt. Riskinarviointi hoitoon pääsyn kokonaisuudessa perustuu ensisijaisesti THL:n julkaisemiin valtakunnallisiin seurantatietoihin, valvonnan kautta kertyneeseen tietoon ja käytännön kokemukseen sekä julkisuuden kautta esille nousseisiin seikkoihin hoitoon pääsyn ongelmakohdista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 2 mukaiset hoitoon pääsyä koskevat omavalvontasuositukset. 17

18 Taulukko 3. Perusterveydenhuoltoon kohdistuva valvonta (perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja YTHS) Hoitoon pääsyn toteutuminen perusterveydenhuollossa Hoitoon pääsyn toteutuminen suun terveydenhuollossa Lääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on lääkärin vastaanotolle yli 90 pv odottaneita *) Hammaslääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään 6 kk enimmäisajassa hoidon tarpeen arvioinnista Terveyskeskuksessa on hammaslääkärin vastaanotolle yli 180 pv odottaneita *) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun tilanne) AvoHIL- MO (maalis- ja syyskuun lopun Toimenpide /menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Säännös Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 Selvityspyyntö AVIt Terveydenhuoltolaki 51 tilanne) *) Valvovat viranomaiset linjaavat tarkemmin perusterveydenhuollon ja suunterveydenhuollon valvonnan puuttumiskriteerit syksyn 2014 AvoHILMO-tulosten valmistumisen jälkeen. Taulukko 4. Erikoissairaanhoitoon (sairaanhoitopiirit ja kuntien erikoissairaanhoito) kohdistuva valvonta Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen Hoidon järjestäminen lasten ja nuorten MTpalveluissa Hoidon järjestäminen muilla erikoisaloilla Lähetteet on käsitelty kolmen viikon kuluessa niiden saapumisesta Hoito järjestetään viimeistään 3 kk:n enimmäisajassa Hoito järjestetään viimeistään 6 kk:n enimmäisajassa > 5 % lähetteistä JA yli 10 lähetettä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään yli 3 vk:n määräajassa > 4 potilasta / asukasta on odottanut hoitoa yli 3 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 3 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta > 4 potilasta / asukasta on odottanut hoitoa yli 6 kk TAI erikoisalakohtaisesti yli 6 kk odottaneita on yli 5 % JA absoluuttisesti vähintään 10 potilasta THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tiedonkeruu Toimenpide/ menetelmä Selvityspyyntö Selvityspyyntö Selvityspyyntö Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira (shp) AVIt (kunnat) Säännös Terveydenhuoltolaki 52 ja 53 :t Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 53 Valvira (shp) AVIt (kunnat) Terveydenhuoltolaki 52 18

19 4.3. Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Toimeentulotukihakemusten käsittelyn määräaikojen ja vireille tulleiden lastensuojeluasioiden sekä lastensuojelun tarpeen arviointiin liittyvien määräaikojen tiedonkeruut ja määräaikojen valvonta ovat nykylainsäädännön mukaan samanlaisia prosesseja, joten ne käsitellään valvontaohjelmassa yhdessä. Toimeentulotuen määräaikojen ja lastensuojelun määräaikojen valvonnan toimeenpanoa kuvataan tarkemmin Valviran verkkosivuilla. THL kerää toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumista koskevat tiedot kunnilta kaksi kertaa vuodessa tehtävillä valtakunnallisilla kyselyillä. Tiedonkeruuvelvoitteesta on säädetty laissa. Ensisijaisesti määräaikojen toteutumisen valvonnasta vastaavat kunnat omavalvonnan avulla. Kunnassa on oltava seurantajärjestelmä, jolla kunta seuraa luotettavalla tavalla määräaikojen toteutumista ja kunnassa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos lakisääteiset määräajat uhkaavat ylittyä. Viivytyksetön käsittely on turvattava kaikissa tilanteissa muun muassa tehokkailla työjärjestelyillä ja huolehtimalla siitä, että henkilöstöä on riittävästi. Lakisääteisten määräaikojen tiedonkeruuseen perustuvassa valvonnassa valvontaviranomaisten lähtökohtana on, että tiedonkeruussa kunnan itse antama tieto määräajan ylityksestä on sellaisenaan valvontatoimien perusteena. Näin ollen ylitykseen liittyvistä syistä ei lähetetä erillistä selvityspyyntöä kunnalle. Näin menettelemällä halutaan nopeuttaa valvontaprosessia. Ennen ratkaisun tekemistä kuntaa kuullaan antamalla sille mahdollisuus antaa selityksensä mm. siitä, millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt asian korjaamiseksi. Taulukko 5. Toimeentulotuen määräaikoihin kohdistuva valvonta Vireille tulleiden toimeentulotukihakemusten käsittely laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet toimeentulotukihakemukset käsitellään viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemuksista on käsitelty 8-9 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista toimeentulotukihakemukista on käsitelty 10 arkipäivässä tai sen yli niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Toimeentulotukilaki 14 a Toimeentulotukilaki 14 b 19

20 Taulukko 6. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta Taulukkoa sovelletaan siihen asti, kunnes uusi sosiaalihuoltolaki ja sen yhteydessä voimaan tulevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan. Vireille tulleiden lastensuojeluasioiden ratkaiseminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Vireille tulleet lastensuojeluasiat ratkaistaan viimeistään 7 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuvat viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa vireille tulleista lastensuojeluasioista on ratkaistu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 Lastensuojelulaki 27 a 20

21 Taulukko 7. Lastensuojelun määräaikoihin kohdistuva valvonta (Perustuu ehdotukseen lastensuojelulain osittaisuudistuksesta osana sosiaalihuoltolain uudistusta.) Taulukkoa sovelletaan siitä lähtien, kun lakimuutokset tulevat voimaan Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja SHL 36 :n mukaisten Palvelutarpeen arviointien Laissa säädetyt palvelutarpeen arviointien ja niiden yh- määräajat eivät ja niiden yhteydessä teydessä selvitettävi- toteudu: selvitettävien lastensuojelutarteydessä en lastensuojelutarpeen peen arviointien käsittelyn arviointien käsittely aloitetaan viipeen aloittaminen meistään 7 arkipäivän laissa säädetyn määräajan kuluessa niiden vireil- puitteissa le tulosta SHL 36 :n mukaisten palveluarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittelyn valmistuminen laissa säädetyn määräajan puitteissa Palvelutarpeen arviointien ja niiden yhteydessä selvitettävien lastensuojelutarpeen arviointien käsittely valmistuu viimeistään 3 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu 8 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista aloitettu yli 14 arkipäivän kuluessa niiden vireille tulosta Laissa säädetyt määräajat eivät toteudu: Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut yli 3 mutta alle 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta Osa palvelutarpeen arvioinneista ja niiden yhteydessä selvitettävistä lastensuojelutarpeen arvioinneista valmistunut 4 tai yli 4 kuukauden kuluessa niiden vireille tulosta THL:n toteuttama kysely THL:n toteuttama kysely Toimenpide/ Menetelmä THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet THL:n kyselyn pohjalta päätetään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kyseiseen kuntaan sovellettavat seuraamustoimenpiteet Työnjako Valvira / AVIt Valvira / AVIt Säännös Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 26 Lastensuojelulaki 27 a LsL 26 Nopeutettu selvitysprosessi, joka perustuu kunnan itsensä antamiin vastauksiin Lastensuojelulaki 27 a 21

22 4.4. Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyspalvelujen painopistettä on kansallisten linjausten mukaan siirretty ennakoivaan, ehkäisevään toimintaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä varhaisen tuen järjestämiseen. Näiden palvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja on valvottu suunnitelmallisesti vuodesta 2012 lähtien. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaista kuntien velvollisuutta edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ei ole aiemmin suunnitelmallisesti valvottu. Tiedonkeruiden, selvitysten ja valvonnasta saadun tiedon mukaan kuntien välillä on edelleen eroja lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen ja terveystarkastusten järjestämisessä. Erityisesti laajojen koko perheiden hyvinvointia käsittelevien terveystarkastusten laadullisessa ja sisällöllisessä toteuttamisessa on puutteita. Myös opiskelijoiden terveydenhuollon ja sairaanhoidon kokonaisuus ei toistaiseksi toteudu asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Ongelmia on muun muassa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa. Alla olevassa taulukossa kuvataan ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen viranomaisvalvontaa. Lisäksi järjestämisvastuussa olevan tahon on huomioitava valvontaohjelman liitteen 3 mukaiset ehkäiseviä terveyspalveluja koskevat omavalvontasuositukset. 22

23 Taulukko 8. Ehkäisevien terveyspalvelujen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen valvonta Laajat määräaikaiset terveystarkastukset Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuuden toteutuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kaikki seitsemän laajaa määräaikaista terveystarkastusta järjestetään asetuksen mukaisesti (myös sisällöllisesti) Opiskelijoiden terveydenhuolto ja sairaanhoito muodostaa asetuksen mukaisen kokonaisuuden Valtuustolle raportoidaan väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomus valmistellaan valtuustokausittain Laajoja terveystarkastuksia järjestetään vähemmän kuin seitsemän tai laaja terveystarkastus ei toteudu valtakunnallisten kriteereiden mukaisesti: 1) th ja lääkärin tarkastus, 2) koko perheen hyvinvointiarvio, 3) lastentarhanopettajan/opettajan tekemä hyvinvointiarvio (HUOM. vanhemman lupa) Opiskelijoiden terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa ei järjestetä asetuksen mukaisena yhtenäisenä kokonaisuutena opiskeluterveydenhuollossa (palvelukokonaisuuteen sisältyvät erityisesti suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdesekä seksuaaliterveyspalvelut) Valtuustolle ei raportoida väestön terveys- ja hyvinvointitiedoista vuosittain. Hyvinvointikertomusta ei valmistella valtuustokausittain Vuoden 2014 hyvinvointiraportti. Hyvinvointikertomus (valtuustokauden aikana) Toimenpide/ menetelmä Valvottava asia Vaadittava taso Indikaattori Tietopohja Valvontaviranomaisten työnjako AVIt Valvira, AVIt AVIt Säännös AvoHIL- MO (tarkastusten määrät). Riskiperusteisesti (kohdennetusti) selvitetään laajan terveystarkastuksen ohjeistus ja kriteereiden 1-3 mukainen järjestäminen. AvoHIL- MOn episoditiedot (th, avosh, sth, mt- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyspalvelut) Selvityspyyntö, arviointija ohjauskäynti Valtioneuvoston asetus 338/ ja 9 Ohjauskirje, vuorovaikutteiset ohjausja koulutustilaisuudet, selvityspyyntö Valtioneuvoston asetus 338/ Selvityspyyntö (kunnista kerätään hyvinvointiraportit) Terveydenhuoltolaki 11 ja 12 23

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2016 2019

Sosiaali- ja terveydenhuollon. valvontaohjelma vuosille 2016 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016 2019 VALVONTAOHJELMIA 1:2016 Dnro 10479/05.00.00.03/2015 Päiväys 10.12.2015 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Anssi Tulkki, ylitarkastaja Valvira - Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta osasto Rovaniemi 2.4.2014 2014 3.4.2014 Tähän esityksen nimi/tekijä

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta

Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta Sosiaalihuoltolain toimeenpanon aluekierros 2015 14.1.2015 Valvira 1 Valvonta ja ohjaus Sosiaalihuoltolaista (710/1982) jäävät voimaan

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä?

Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä? Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä? Ylilääkäri Päivi Tissari Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Terveydenhuollon valvontaosasto Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä?

Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä? Miten Valvira tukee terveydenhuollon omavalvontaa ja potilasturvallisuustyötä? Ylilääkäri Päivi Tissari Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Terveydenhuollon valvontaosasto Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano 1 Valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano Dnro 5138/05.00.00.03/2014 Päiväys 26.5.2014 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Riskinarviointi

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto Valviran esittely Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013 Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto 1 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto TEO ja STTV yhdistettiin 1.1.2009 Toimipisteet Helsinki;

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Kupiainen Niina 13.5.2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Tavoitteena laadukas ja tasapuolinen ympäristöterveydenhuollon valvonta valtakunnallisesti

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) Dnro 65/00.01.00.01/2015 20.1.2015. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lausunto 1 (5) Dnro 65/00.01.00.01/2015 20.1.2015. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto 1 (5) Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp)

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA Riitta Husso, Valvira 25.2.2014 25.2.2014 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Valviran tehtävänä on valvoa oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot