LEMIN KUNTA. Syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus. Selostusosa

Transkriptio

1 LEMIN KUNTA Syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus Selostusosa Kuva Syntymäniemen leirikeskuksen pihapiiristä ja alla ote runosta Synnyinvuoren nuorisolta, kirjoittanut nimimerkki Sajas Lepoa luonnon rauhaisaa jos viettää tahdot hetken ja mietteet maasta nostattaa keskellä maisen retken, niin alta arkiaatosten sä nouse Synnyinvuorellen!

2 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Syntymäniemen ranta-asemakaava kohteena on Lemin kunnassa, Syntymäinen nimisen järven rannalla sijaitseva Lemin seurakunnan entinen leirikeskus. Suunnittelualue muodostuu noin 16,6 hehtaarin kokoisesta alueesta n. kaksi kilometriä Kirkonkylältä koilliseen. Kaava-alue muodostuu osasta tilaa Pappila ( ) ja osasta tilaa Tienhaara ( ). Tilojen palstoista vain yhdet kummastakin kaavoitetaan tässä yhteydessä, muut palstat sijaitsevat taajaman asemakaava-alueella. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu ympyrällä Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Syntymäniemen kesäkodissa oli leiritoimintaa viimeisen kerran kesällä Sen jälkeen alue ja siellä olevat rakennukset ovat olleet käyttämättöminä. Ruokalarakennus on ollut käyttökiellossa kosteusongelmien takia. Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön Lemin kunnan Pienten vesistöjen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan mukaisesti. Maanomistajan vaihtoehtoisena tavoitteena on myydä tai vuokrata alue ulkopuolisen tahon käyttöön.

3 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RM) Tie- ja liikennealueet Virkistysalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen...18

4 3 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty ja Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti (T:mi Jouko Sipari) - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset sekä kaavakartta 1: LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelukohteena on Syntymäniemen luoteiskulma, ja rantaviivaa suunnittelualueella on yhteensä n. 630 metriä. Suunnittelualue on maastollisesti hyvin vaihteleva: eteläosastaan alue kohoaa korkeaksi mäeksi (Synnyinvuori), länteen ja luoteeseen avautuvien rantojen ollessa varsin alavia ja reheviä. Pääosin suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä, jylhä Synnyinniemen lakialue on arvokas kallioalue, joka on huomioitu sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Syntymäniemen ympärillä on pieni Syntymäinen järvi. Suunnittelualueen mäkialueilta avautuu upeat järvinäkymät. Valoisilla rinteillä kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, rantatasanteella puolestaan koivikkoa ja Hajuslahden pienen poukaman paikkeilla on varjoisampi kuusikko. Rannat ovat uimarantaa lukuun ottamatta ruovikoituneet. Kuvat: Syntymävuorelta etelään ja luoteeseen avautuvia näkymiä sekä suunnittelualueen eteläosassa oleva kalliojyrkänne. Kuvat: Syntymäinen-järven Hajuslahden rannat ovat alavat ja ruovikoituneet. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

5 4 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Alueelle on laadittu myös luontoselvitys (raportti , Jouko Sipari, FM, biologi): "Suunnittelualue muodostuu Syntymäniemen harjusoran peittämästä kalliolaakiosta ja sitä ympäröivästä sedimenttialueesta kalliolaakion länsi- ja pohjoispuolella. Suurin osa sedimenttialueesta on ollut ennen järvenlaskua matalaa rantaa, nykyisin vesijättömaata. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosassa on kappale matalaa harjujaksoa. Hietapitoisen sedimentin ja hietapitoisen harjusoran ansiosta suunnittelualueen metsien kenttäkerroslajisto indikoi monin paikoin lehtoa tai lehtomaisuutta (OMaT, AthT, OMT). Maaperän ravinteikkuudesta ja kulttuurivaikutuksesta johtuen suunnittelualueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta kuitenkin tavanomaiseksi. Lintulajisto alueella todettiin niin ikään tavanomaiseksi. Rantavyöhykkeessä Synnyinvuoren juurella suunnittelualueen etelärajalla sekä Hajuslahden itärannalla todettiin kookasta lehtipuustoa, joiden joukossa todettiin myös kolopuita. Rantavyöhyke suunnittelualueen etelärajalla ja Hajuslahden itärannalla todettiin liito-oravalle soveliaaksi elinympäristöksi, jonka vuoksi rantavyöhyke näiltä osin tulisi jättää nykytilaansa. Synnyinvuoren kalliojyrkänteen pohjoispää ulottuu suunnittelualueen etelärajalle. Kalliojyrkänne on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi kalliojyrkänne ja sen suunnittelualueelle ulottuva harjusoran peittämä pohjoispää tulisi jättää nykytilaansa. Syntymäniemen lakialueen varuskuntarakennusten kivijalat voivat olla muinaismuistolain tarkoittama kohde, jonka vuoksi niiden mahdollinen säilyttäminen tulisi arvioida erikseen." Tarkemmat tiedot osa-alueittain löytyvät liitteenä olevasta luontoselvityksen raportista. Suositukset: "Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen maisemalliset arvot on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa." 2.12 Rakennettu ympäristö Kaava-alue muodostuu osasta tilaa Pappila ( ) ja osasta tilaa Tienhaara ( ). Suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat pääosin Pappilan tilan alueelle. Rinteessä seisovan päärakennuksen lisäksi alueella on pieniä ulkorakennuksia, nukkuma-aitta, rantasauna ja uimarannan pukukoppi. Tienhaaran tilan puolella on pieni pelikenttä. Syntymäniemen erikoisuutena on useat kasvillisuuden sekaan kätkeytyneet raunioperustukset. Kuvat: Suunnittelualueella on lukuisia sodan aikaisen parakkikylän raunioperustuksia. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

6 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 5 Syntymäniemen parakkikylä Syntymäniemestä löytyy useita rakennusten raunioperustuksia, jotka ovat muistona sodanaikaisesta parakkikylästä. Lemillä oli välirauhan aikana, vuosina suojajoukkoihin kuuluva 1. Prikaati, jota varten rakennetuista kolmesta parakkikylästä Syntymäniemi oli yksi. Syntymäniemen parakit olivat lähinnä tykistön käytössä. Osa parakeista purettiin jo talvella 1941 ja osassa asui sotaväen perheitä sodan aikana. Syntymäniemen parakkikylä purettiin lopullisesti 1950-luvulla. ( Juha Leiviskän kesäkäyttöinen kerhorakennus Arkkitehti Juha Leiviskä suunnitteli Syntymäniemeen seurakunnan nuorten kesäkodin vuosina Rakennusta kuvaillaan Leiviskän töistä kertovassa Suomen rakennustaiteen museon julkaisussa (Norri & Paatero, toim s ) seuraavasti: Arkkitehti ja akateemikko Leiviskää pidetään Suomen nykyarkkitehdeistä tunnetuimpana ja erityisesti ainutlaatuisen sakraaliarkkitehtuurin taiturina koko maailmassa. Vuonna 1936 syntynyt Leiviskä valmistui arkkitehdiksi 1963 ja sai taiteilijaeläkkeen (wigipedia.org ) Rakennuskanta Kuvat: Päärakennuksen pihan puoleinen julkisivu ja rinteen alareunassa seisova osin hirsinen nukkuma-aitta. Kuvat: Rehevään rantametsikköön kätkeytynyt pukukoppi ja omalaatuinen rantasauna.

7 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 6 Palvelut Etäisyys Lemin Kirkonkylän palveluille on noin 2 km Maanomistus Alueen maanomistaja on Lemin ev.lut. seurakunta. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen ja yleiskaavatyön yhteydessä Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa ei juurikaan ole merkintöjä alueelle. Synnyinvuoren arvokas kallioalue (ge/k) ulottuu suunnittelualueelle pohjoisosaltaan. Merkinnällä osoitetaan, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi todetut alueet, joilla mahdollisesti on MaL 3 :n mukaisia arvoja. Salpalinjan yleismerkintä kulkee alueen pohjoispuolella. Lemin taajaman keskusta (C) näkyy myös seuraavassa kartassa: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella ympyrällä. Vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa ei myöskään ole merkintöjä alueelle.

8 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Osayleiskaava Lemin kunnanvaltuustossa Pienten vesistöjen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava hyväksyttiin Kaava tuli kokonaisuudessaan voimaan Yleiskaava laadittiin lähinnä rantarakentamista ohjaamaan ja nyt käsiteltävä alue osoitettiin yleiskaavassa rakennetuilta osiltaan Retkeily- ja matkailupalvelujen alueena (RM)/ Alueen toteuttaminen edellyttää ranta-asemakaavan laatimista. Yleiskaavamerkinnöistä (ak) myös maakuntakaavassa huomioitu arvokkaan kallioalueen rajaus ulottuu suunnittelualueelle sekä Syntymäisen keskeistä saaristoaluetta ja niemiä kiertävä maisema-alueen rajaus (am). Tarkemmissa kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa: ak/ Arvokas kallioalue, Alueella on voimassa maa-aineslain 3 :n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset ja am/ Arvokas maisema-alue, Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan. Kyseisen maisema-alueen merkittävin kohde (Synnyinvuoren korkein kohta) jää naapuritilan puolelle, kuten myös kaakon suuntaan avautuva valtava lähes pystysuora kalliojyrkänne, jonka alla on kaksi kapeaa lomarakennuspaikkaa (yleiskaavassa 2 RA/L). LV-merkintä osoittaa yleisen venerannan paikan suunnittelualueen pohjoisosassa. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimäärin punaisella ympyrällä.

9 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se tuli voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään tätä hanketta varten laadittua pohjakarttaa (hyväksytty jo kaavaprosessin aikana /Lappeenrannan kaupunki).

10 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 9 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset - Maastokäynti ja alustavat neuvottelut kunnassa pidettiin keväällä Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (toukokuu 2014). Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaan kesäkuussa 2014 (MRL 74 ). - Viranomaisneuvottelu , muistio selostusosan liitteenä. - Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys kesällä Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos loppukesällä Alueen toimintasuunnitelman ja tavoitteiden tarkentaminen. Työneuvottelu kunnassa OAS päivitys ja varsinaisen kaavaluonnoksen laatiminen syksyllä Kirkkovaltuuston hyväksyntä kaavaluonnokselle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta ( ). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla/nettisivuilla ja lehtikuulutuksella (Etelä-Saimaa ja Länsi-Saimaan sanomat) sekä ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Kaakkois-Suomen ELYkeskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, Museovirasto, ympäristötoimi, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). Naapurien kanssa keskustelutilaisuus leirikeskuksella > Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta lokakuun 2015 aikana). Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite loppuvuonna 2015). Päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön Lemin kunnan Pienten vesistöjen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan mukaisesti. Maanomistajan vaihtoehtoisena tavoitteena jatkossa on myydä tai vuokrata alue ulkopuolisen tahon käyttöön.

11 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Tutkitut vaihtoehdot Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin ensin neljä erilaista vaihtoehtoa: VE1. Kokonaisrakennusoikeus 1200 k-m² VE2. Kokonaisrakennusoikeus 2300 k-m² VE3. Kokonaisrakennusoikeus 1600 k-m² VE4. Kokonaisrakennusoikeus 1700 k-m²

12 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 11 Työneuvottelussa maanomistajan, kunnan ja kaavoittajan edustajat kävivät luonnosvaihtoehtoja läpi ja sovittiin viidennen vaihtoehdon laatimisesta edellisten vaihtoehtojen ja käytyjen keskustelujen pohjalta. Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja on valinnut vaihtoehdon VE5: VE5. Kokonaisrakennusoikeus 2930 k-m² Vaihtoehdon 5 alue- ja tilavarauksia täsmennettiin kaavaluonnokseen ja edelleen ehdotukseen varsinkin uuden kaavan pohjakartan perusteella. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana naapureilta ja muilta osallisilta saatu palaute on otettu huomioon kaavan jatkokäsittelyssä. Viranomaislausuntoja kaavaluonnoksesta jätettiin 6 kpl. Lappeenrannan seudun ympäristötoimella ( ), Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ( ), Museovirastolla ( ) ja Etelä-Karjalan museolla ( ) ei ole mitään huomautettavaa kaavaluonnoksesta.

13 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 12 Etelä-Karjalan liiton lausunnossa ( ) esille tuomat kaksi täsmennystä on korjattu kaava-asiakirjoihin: - alueen pohjoispuolinen Salpalinja-merkintä selostusosaan on korjattu - maakuntakaavan ge/k (arvokas kallioalue) merkintää korostetaan kaavaratkaisussa (MYalueen määrykset) ja vaikutusten arvioinnissa, suunniteltu matkailutoiminta ei vaaranna kyseisen alueen maaperään liittyviä arvoja Muilta osin liitolla ei ole huomautettavaa kaavaratkaisusta. Teknisen lautakunnan lausunnossa ( ) on esitetty yhden rantasaunapaikan lisäämistä alueelle. Lisäpaikan osoittamisesta pidättäydytään naapurien vastustuksen takia. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus, jossa vastustetaan alueelle osoitettua "poikkeuksellisen laajaa rakennuskeskittymää". Huomauttajat pitävät laajamittaista rakentamista häiritsevänä ja alueen tasapainoa järkyttävänä (allekirjoittajina neljä pohjoisen vastarannan lomaasukasta ja/tai maanomistajaa). Ks. alkuperäinen huomautus. Kyseisille maanomistajille järjestettiin seurakunnan, kunnan ja kaavoittajan toimesta keskustelutilaisuus paikan päällä leirikeskuksella. Tilaisuudessa kunnan edustaja maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio esitteli kaavoitustoimintaa ja yleiskaavaratkaisua yleisellä tasolla. Seurakunnan edustajat kertoivat taustoja kaavatyön aloittamiseen johtaneista syistä ja maanomistajan tavoitteista, tiiviin lomakylämäisen ja matkailuun tähtäävän rakentamisen perustana on nimenomaan nykyinen yleiskaava vuodelta Seurakunnalla ei ole varoja ylläpitää tai varsinkaan saneerata rapistumaan päässyttä aluetta. Oman leirikeskuksen tarve on myös tällä hetkellä vähäinen ja on taloudellisesti järkevämpää vuokrata tilat seurakunnan omaa leiritoimintaakin varten. Kaavoittaja Jarmo Mäkelä esitteli kaavaluonnosratkaisua ja viranomaispalautetta, joka on kauttaaltaan hanketta ja sen tavoitteita tukevaa. Esittelyn jälkeen käytiin laajaa keskustelua kaavaratkaisun valinnoista ja eri vaihtoehdoista. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan alueelle niin, että haitat vastarannalle ja sen asukkaille jäisivät mahdollisimman vähäisiksi (pohjoisrannan välittömässä läheisyydessä on vain vanhan rantasaunan paikka). Myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu nousi voimakkaasti esille. Mäkelä totesi, että yleiskaavan tavanomaisia lomarakennuspaikkoja (RA) ja Retkeily- ja matkailupalvelujen aluetta (RM) ei voi suoraan verrata keskenään. Tätä näkemystä tukee mm. tuore KHO:n päätös ( (3204/1/13), jossa hyvin voimakkaasti tuetaan RM-alueiden tiivistä rakentamista (perusteena ns. elinkeinokerroin, työpaikkojen luominen). Käyty keskustelu todettiin hyödylliseksi, vaikka alueen tulevista tarkoista toimintatavoista ja omistajista ei nyt kaavanlaadinnan yhteydessä vielä voidakaan tehdä tarkkaa arviota. Vastarannan asukkailla on mahdollisuus osallistua keskusteluun seuraavaksi ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

14 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 16,6 ha. Järven rantaviivan pituus on noin 650 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RM RM RM RM RM RM VL LV M MY Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta 3895 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelujen perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy hyvin väljänä (e=0,02). 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RM ja RM-1) RM/ Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus korttelissa 4 on 100 k-m 2, kortteleissa 1 ja k-m 2, korttelissa k-m 2 sekä korttelissa k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Korttelissa 2, 5 tai 6 voi yhden lomarakennuksen korvata asuinrakennuksella (talonmiehen asunto). Korttelin 2 rakennusoikeuden saa toteuttaa rivitalona. Korttelialueita koskee osittamisrajoitus, eli alueilta ei saa lohkoa yksittäisiä tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. RM-1/ Matkailukeskuksen korttelialue. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Koko aluetta palvelevan päärakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 300 k-m 2 sekä korkeintaan kahden yksittäisen lomarakennuksen 120 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa.

15 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 14 Kortteleiden ohjeelliset rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti rakentamiseen soveltuville paikoille. Korttelien vetovoima perustuu joko rannan läheisyyteen tai rinteeltä avautuvaan järvinäkymään. Rakentamista voidaan toteuttaa vaiheittain kortteli kerrallaan. Rakennuksen koko voi kaavaratkaisun mukaan kasvaa, mitä kauemmas rantaviivasta mennään. Eli korttelissa 4 rakennusten koko on pienimmillään ja korttelissa 2 suurimmillaan. Rakentamista on lisäksi ohjattu seuraavilla yleisillä määräyksillä: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan (Syntymäisen järven veden laatu). Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti Tie- ja liikennealueet Tiealueet on osoitettu hyvin pitkälle olemassa oleva tilannetta mukaillen ohjeellisina ajoyhteyksinä. Tieyhteydet naapuritiloille säilyvät ennallaan. Kaavoitettavan alueen pohjoisosassa kulkee suunnittelualueen läpi Syntymäniementie. Yleiskaavan mukaisesti alueen pohjoisosaan osoitetaan nykyistä osakaskunnan venevalkamaa tukemaan: LV/ Venevalkama. Alueen itäosaan saa pysäköintipaikkojen lisäksi sijoittaa uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 30 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Pääosa ranta-alueesta on osoitettu: VL/ Lähivirkistysalue. Alueelle voi sijoittaa venevalkaman, uimarannan, pallokenttiä, leikkikentän, grillikodan, laavun, venekatoksen, yms. korttelialueita 1-6 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä (yhteiskäyttöalue). Alueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksi erillistä rantasaunaa tukemaan alueen toimintoja kaavakartan rakennusalojen mukaisesti (25 ja 100 k-m 2 ) sekä uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 100 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta.

16 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 15 Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että viihtyisyyden ja ranta-maiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Nykyisen rantasaunan, uimarannan ja venevalkaman eteläpuolelle jäävä rantaan ulottuva alueen osa tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Puustoa voi harventaa puistomaisesti, jotta korttelin 3 ja 5 lomarakennuksille avautuu näkymiä järvelle. Alueen eteläosaan esitetty uuden rantasaunan paikka on osoitettu palvelemaan varsinkin korttelialueita 5 ja 6. Selkeästi rannan taustalla säilyy metsätalous päämaankäyttömuotona: M/ Maa- ja metsätalousalue. Syntymäniemen maisemallisesti arvokkaimpaan osioon liittyvä alueen eteläosan harjanne (= maakuntakaavan varaus) on pääosin merkitty: MY/ Maa- ja metsätalousalue, jolla on maisema- tai ympäristöarvoja. Synnyinvuoren arvokkaan kallioalueen arvoja ei saa vaarantaa (Maa-aineslaki 3 ). Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että viihtyisyyden ja maiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen erityisiä paikallisia geologisia arvoja (jyrkkä kallioinen rinne) on korostettu vielä merkinnällä: ge/ Paikallisesti arvokas kallio- tai harjualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien (mm. jyrkänne korttelien 5 ja 6 välissä) tuhoutumista tai huomattavia/ laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Rakentaminen on kokonaisuutena sijoitettu alueelle niin, että omaleimaisuutta tuovat parakkikylän rauniot on pääosin mahdollista säilyttää alueella. Niiden säilyttämisessä on huomioitava turvallisuusseikat, jotta alueen käyttäjät eivät vaaranna itseään alueella. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavoitettavaa aluetta tulee tutkia vesihuollon osalta kokonaisuutena. Vesihuoltoratkaisuissa tulee huomioida alueen vaiheittainen toteuttaminen sekä kortteleiden mahdollisesti erilainen käyttöaste sekä käytön vuodenaikojen väliset vaihtelut. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueelliseen vesiosuuskuntaan tai kunnan verkostoon on silti erittäin suotavaa. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä keskitetysti ja sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa vesistölle tai pohjavesille. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Venepaikkoja on hoidettava niin, ettei minkäänlaisia polttoainepäästöjä maastoon tai vesistöön tule.

17 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 16 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle merkitty Synnyinvuoren arvokas kallioalue geologisena kohteena. Kaavaratkaisut eivät vaaranna kohteen merkitystä. Kyseisen alueen arvokkaimmat alueet sijaitsevat nyt käsiteltävän alueen ulkopuolella, mutta MY-aluevarauksella on korostettu maisemallisia arvoja. Matkailualueella ei ole tarpeen tehdä maa-ainesten ottoa. 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Suunnittelualueella on voimassa Lemin Pienten vesistöjen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman Tässä kaavassa on suunnittelualueelle osoitettu aluevarauksina retkeily- ja matkailupalvelujen alue (RM), yleinen veneranta (LV), sekä arvokkaan kallioalueen rajaus (ak) ja maisema-alueen rajaus (am). Retkeily- ja matkailupalvelujen alueen toteuttamisen ehtona yleiskaavassa on ranta-asemakaavan laatiminen, joten tältä osin yleiskaavan ehto täyttyy käynnissä olevalla kaavoitushankkeella. Uutta rakentamista on hieman osoitettu arvokkaan kallio- sekä maisema-alueen rajausten sisälle. Yleiskaavaa huomattavasti tarkempi suunnitteluote, maastotarkastelut ja tarkempi pohjakartta mahdollistavat tämän. Lisäksi kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, ettei geologiset tai maisemalliset arvot vaarannu. 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu erillistä kulttuuriympäristöselvitystä, mutta tässä selostuksessa on kuvattu alueen rakennetun ympäristön historiaa. Lemin ev.lut seurakunta on ostanut Tienhaaran tilan (7:143) vuonna Arkkitehti Juha Leiviskä suunnitteli Syntymäniemeen seurakunnan nuorten kesäkodin vuosina Leiviskän työnä Syntymäniemessä on ainakin leirikeskuksen päärakennus, josta arkkitehti itse on maininnut rakennukseen tehtyjen remonttien ja muutostöiden pilanneen koko rakennuksen. (Norri & Paatero, toim s ) Päärakennuksessa on myös aistinvaraisesti havaittavissa kosteusongelmia ja rakennus on ollut pitkään käyttökiellossa. Seurakunnan leiritoimintaa Syntymäniemessä oli vuosina Leiritoimintaa edeltävältä ajalta tiedetään, että Syntymäniemeen oli sijoitettu sotavuosina väliaikaisasumuksia armeijalle ja henkilökunnan perheille. Lemillä oli välirauhan aikana, vuosina suojajoukkoihin kuuluva 1. Prikaati, jota varten rakennetuista kolmesta parakkikylästä Syntymäniemi oli yksi. Syntymäniemen parakit olivat lähinnä tykistön käytössä. Osa parakeista purettiin jo talvella 1941 ja osassa asui sotaväen perheitä sodan aikana. Syntymäniemen parakkikylä purettiin lopullisesti 1950-luvulla. Parakkikylästä muistona kaavoitettavalta alueelta löytyy yli kymmenen rakennuksen raunioperustukset (ks. kaavan pohjakartta, kj = kivijalka). Lisäksi leirikeskuksen päärakennus on rakennettu parakkirakennuksen perustuksia hyödyntäen.

18 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 17 Kaavoittajan näkemyksen mukaan parakkirauniolla ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä. Samaan johtopäätökseen päädyttiin samantyyppisissä olosuhteissa Lemin kunnan Kesäniemen ranta-asemakaavassa vuonna Kesäniemessä on säilynyt sodan aikaisesta aliupseerikylästä 10 asuinrakennuksen kokonaisuus pihasaunoineen ja varastoineen. Lemin taajaman yleiskaavan tarkastusta varten laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola 2010) arvottaa Kesäniemen parakkivaruskunnan säilyneen kokonaisuuden ympäristöllisesti ja historiallisesti merkittävänä. Kesäniemen rakennusten suojeluun ei ranta-asemakaavassa kuitenkaan päädytty. Perusteluina oli rakennusten huono kunto ja niistä aiheutuvat terveysriskit (home), kunnostamisen kohtuuttomuus maanomistajalle sekä Itä-Suomeen välirauhan aikana sarjatuotannolla rakennettujen parakkirakennusten tyypillisyys. Näkemykseen yhtyi myös maakuntamuseon edustaja (maastokäynti , Miikka Kurri). Lemin Kesäniemen ja Syntymäniemen parakkikylän jäänteiden suojelutarpeen kaltaisia keskusteluja on käyty myös vastaavissa kohteissa käynnissä olleiden kaavahankkeiden yhteydessä Savitaipaleella ja Luumäellä. Itä-Suomen hallinto-oikeus ottaa kantaa aiheeseen hyvin tuoreessa päätöksessä ( , (14/5221/3)) Savitaipaleella: On erityisesti huomattavaa, että Savitaipaleen tapauksessa pystyssä on vielä koko rakennus. Myöskään Leiviskän suunnittelemaa Syntymäniemen kesäkodin päärakennusta kaavoittaja ei näe suojeltavana tai säilytettävänä kohteena rakennuksen kunnon ja terveysuhkan sekä varsinkin arkkitehdin itsensä toteaman rakennuksen turmelemisen vuoksi. Kaavaratkaisua tukee maakuntamuseon lausunto ( ), jossa ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Parakkivaruskunnan raunioista merkittävin osa jää uudisrakentamisalueiden ulkopuolelle (M, MY), mikä mahdollistaa hyvin niiden tai ainakin valikoidun osan niistä säilyttämisen alueen historiasta kertovana erityispiirteenä. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Rannan läheisyyteen sijoittuu kolme korttelia, joista kaikissa rakentaminen osoitetaan kuitenkin selvästi etäälle rantaviivasta, rannan jäädessä luonnonmukaiseen tilaan lähivirkistysalueeksi. Olemassa olevia rakentamisen paikkoja ja niiden ympärille muodostuneita pihapiirejä hyö-

19 LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 18 dynnetään kortteleissa 1, 3 ja 4 sekä viheralueelle osoitetussa rantasaunan, uimarannan ja venelaiturin alueessa. Korttelit 2, 5 ja 6 ovat tällä hetkellä rakentamattomia alueita, joilla rakentaessa tulee huomioida rakennusten soveltuvuus rakennuspaikalle ja maisemaan. Yleinen kaavamääräys: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien säilyttää. 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Kaavaratkaisussa lähes koko rannan osuus osoitettaan suunnittelualueen yhteiskäyttöiseksi lähivirkistysalueeksi. Rakentamista ei osoiteta aivan rannan tuntumaan edellä mainitun alueen kahta rantasaunan paikkaa ja huoltorakennuksia enempää. Kyläläisten rantautumista helpottamaan lisätään alueen pohjoisosaan venevalkama, jonka käytöstä on toki sovittava maanomistajan kanssa (käytännössä rasitetoimitus). 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole juuri mitään vaikutuksia. Toivottavasti kaavan myötä alueen käyttö aktivoituu ja liikenne alueelle lisääntyy. 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Yhdyskuntarakenteeseen hanke sulautuu yleiskaavan mukaisesti saumattomasti (hyvä liikenteellinen saavutettavuus, nykyisen käyttömuodon säilyttäminen). Maanomistajalle mm. vesihuollon järjestämisestä saattaa aiheutua huomattavia lisäkustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla ja myymällä/ vuokraamalla aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka Kaavoitusinsinööri Henna Arkko jarmo.makela@karttaako.fi