Neliapilan palvelukoti OMAVALVONTA- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neliapilan palvelukoti OMAVALVONTA- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Neliapilan palvelukoti OMAVALVONTA- SUUNNITELMA 2015

2 Sisältö 1 Omavalvonnan toteuttaminen Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen Asiakkaan ja omaisten osallistuminen Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Palvelun sisällön omavalvonta Henkilöstö Toimitilat Laitteet ja tarvikkeet Asiakasturvallisuus Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakastyön sisältö Asiakastietojen käsittely Omavalvonnan asiakirjat Omavalvontasuunnitelman seuranta Liitteet... 25

3 OMAVALVONTASUUNNITELMA 1 OMAVALVONNAN TOTEUTTAMINEN 1.1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot palveluntuottajan virallinen nimi: KVPS Tukena Oy Y-tunnus: liiketoiminnasta vastaava henkilö: toimitusjohtaja Päivi Kari palveluntuottajan yhteystiedot: KVPS Tukena Oy Pinninkatu Tampere puh toimintayksikkö: Neliapilan palvelukoti toimintayksikön yhteystiedot: Hietatie Raisio p toimintayksikön vastuuhenkilö: vastuuhenkilön yhteystiedot: Päivi Karlström Laturinkuja 2 A Raisio P omavalvonnan vastuuhenkilö(t): toimintayksikön vastuuhenkilö

4 1.1.1 Tarjottavat palvelut Sosiaalipalveluna tarjottavat palvelut: Palveluasuminen Päivätoiminta Tilapäisasuminen Tuettu asuminen Muut palvelut: Ateriapalvelut Hinnasto asiakkaalta perittävistä maksuista on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä Ilmoitukset ja luvat Toiminta on luvanvaraista ilmoituksenvaraista. Luvanvarainen toiminta: Aluehallintoviraston/ Valviran lupa (pvm): muutosluvat (pvm): , vastuuhenk. muutos , vastuuhenk.muutos , asiakaspaikan lisäys Ilmoituksenvarainen toiminta: kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta (pvm): Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös (pvm): ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolo vastuuvakuutuksen voimassaolo viimeinen pvm

5 1.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet KVPS Tukena Oy (myöhemmin Tukena) on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön (myöhemmin Palvelusäätiö) palvelutoimintaansa varten perustama valtakunnallinen palveluntuottaja, joka aloitti toimintansa Tukena ja Palvelusäätiö muodostavat yhdessä KVPS konsernin. Tukenan kotipaikka on Tampereella, muuten toiminnot sijoittuvat ympäri Suomea. Tukena tuottaa monipuolisia palveluja kehitysvammaisille tai erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Tukenan palveluvalikkoon kuuluvat: asumispalvelut erilaisiin tuen tarpeisiin päivätoiminta, työtoiminta, työhön valmennus tilapäisasumisen palvelu, tilapäishoito ja ryhmätilapäishoito henkilökohtainen apu kuntoutusohjaus ja avohuollon ohjaus sekä muut palvelut paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaan Toiminta-ajatus Tukena on valtakunnallinen palveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka auttaa ja tukee kehitysvammaista tai erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään. Tukenan tarkoituksena on palveluillaan osaltaan mahdollistaa asiakkaidensa täyden kansalaisuuden ja osallisuuden toteutuminen. Tukenan ja sen palveluyksiköiden tavoitteena on tuottaa ihmisläheisiä, toimivia ja laadukkaita palveluita. Toiminnan kannattavuus turvaa jatkuvuutta ja tukee palveluiden kehittämistä. Tukenan visio on kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus - olemme edelläkävijä omalla toimialallamme. Käytännössä tämä tarkoittaa, että: kehittämiemme palvelujen ja toimintamallien avulla kehitysvammainen ihminen voi elää elämänkaartansa omaehtoisesti. luomme kehitysvammaiselle ihmiselle yhteistyössä hänen itsensä, omaisten ja kotikunnan kanssa kestävän ja turvallisen palvelusuhteen. Tällöin omaiset voivat halutessaan luottavaisin mielin antaa huolenpitovastuun asiantuntevalle henkilöstöllemme. järjestämme elämänlaatua ja toimintakykyä vaalivaa toimintaa ja tekemistä omassa asuinympäristössä ja sen ulkopuolella. toimintamme perustuu avoimuuteen, jatkuvaan oppimiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

6 arvostamme ja ylläpidämme osaamistamme ja kykyämme uudistuksiin. työssämme on ilon ja välittämisen henki. Visiota toteutamme palvelukulttuurilla ja asenneilmapiirillä, joiden luomisessa keskeisiä ovat: täysivaltainen ja osallinen palvelunkäyttäjä luottamuksellinen yhteistyö elämänlaatua tukeva ja toimintakykyä edistävä työote osaava ja luotettava henkilöstö sekä oppiva työyhteisö osallistuva ja osallistava johtajuus laadukas toimintatapa uuden luominen ja kehittäminen Arvot ja toimintaperiaatteet Tukena on nimennyt arvonsa, jotka merkittävimmin ohjaavat Tukenan ja sen palveluyksiköiden toimintaa. Näistä arvoista on johdettu Tukenan ja sen palveluyksiköiden toimintaperiaatteet. Arvojen käsittely on sidottu osaksi yksikön palaverijärjestelmää. Ihmisen kunnioitus perusta Arvostamme asiakkaamme itsemääräämisoikeutta, täysivaltaisuutta, yksilöllisyyttä ja turvallisuutta. Toteuttaaksemme tämän kartoitamme asiakkaan tiedot, taidot ja toiveet ja laadimme yksilölliset suunnitelmat riittävän ja asianmukaisen tuen varmistamiseksi. Teemme asiakkaallemme tilaa elää omaa elämäänsä omien tarpeidensa ja toiveidensa pohjalta Luomme todellisia vaikutusmahdollisuuksia asiakkaillemme Ammatillisuutemme on osaamista asiakkaan ja hänen läheistensä kohtaamisessa Työyhteisössä sitoudumme arjessa yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja huomioimme, että jokainen meistä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään yhteisöön Tarvitsemme ja arvostamme erilaista osaamista Luotettavuus tukijalka Toimimme pitkäjänteisesti ja luomme jatkuvuuteen perustuvia palveluja Rakenteemme ja taloutemme tukevat perustehtävän toteutumista Yhteistyömme on avointa ja rehellistä Palvelumme ovat turvallisia KVPS Tukena Oy on luotettava työnantaja Teemme sen minkä lupaamme

7 Tuloksellisuus - suunta selvillä Toimimme ja hoidamme talouttamme tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti toimintaympäristömme huomioiden Arvostamme olemassa olevaa osaamista ja hyödynnämme sitä tulevaisuuden suunnittelussa Keskitymme oleelliseen ja laatutyöskentelyn avulla luomme vastuullisen palveluntuottajan rakenteet hyville toimintatavoille ja palvelulle Autamme asiakasta unelmien todeksi tekemisessä Uudistuminen - liikkeellä olo Luomme uutta ja kehitämme olemassa olevaa Haluamme oppia muilta ja jakaa omaa osaamistamme yhteistyötä tehden Huolehdimme yksilöiden ja organisaation uudistumiskyvystä luomalla mahdollisuuksia ja tilanteita innovaatioille sekä kehittymiselle Työyhteisöjemme yhteistoiminnallisuuden vahvistaminen on hyvän palvelun tae Arvioimme toimintaamme, keräämme palautetta siitä ja näin kehitymme Osaamisesta oman työn arvostus kasvaa Laatupolitiikka Toimintajärjestelmän näkyväksi tekeminen ja jatkuva kehittäminen Laatu tarkoittaa meillä enemmän ajattelutapaa kuin tiukkaa ohjeistusta. Dokumentoitu toimintajärjestelmä ja prosessikuvaukset ovat tavoitteena. Toimintajärjestelmämme huomioi yksikköjen erilaisuuden ja omaleimaisuuden. Jatkuvan kehittämisen työkaluna on Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) perustuva toiminnan arviointi. Laatu on meille toiminnan ja tulosten todettua vastaavuutta asetettuihin tavoitteisiin, jota varten kehitämme mittaamista ja mittareita. Asiakaskeskeisyyden korostaminen Tavoitteenamme on toimia niin, että asiakkaat, heidän läheisensä ja palvelun ostajat ovat tyytyväisiä. Selvitämme asiakkaidemme palvelutarpeet, vaatimukset ja odotukset. Asiakkaan arvio ja palaute palvelusta on toiminnan suunnittelun lähtökohta. Asiakaspalaute on tärkein mittari arvioitaessa toimintajärjestelmämme toimivuutta.

8 Henkilökunnan osaamisen varmistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen Laatu lähtee toimivasta työyhteisöstä ja tyytyväisistä työntekijöistä. Seuraamme henkilöstön työtyytyväisyyttä ja huolehdimme osaamisen kehittymisestä. Kehitämme esimiestyötä. Vastuu omasta työsuorituksesta ja sen laadusta on jokaisella työntekijällä. Yksilövastuun ohella suosimme tiimityötä huomioiden tiimien jäsenten taidot ja tiedot. Hyvän laadun perustamme johdon ja henkilöstön osallistumiselle ja yhteistyölle. Yhteistyökumppanuus toimintatapana Yksikkömme tekevät tiiviisti yhteistyötä tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Verkostoidumme jakaaksemme osaamistamme ja kehittyäksemme. Seuranta Laatupolitiikkaa työstetään saatujen kokemusten ja arviointien perusteella 1.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt Tukenassa ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus, jonka yhtiökokous valitsee vuosittain. Hallituksen jäsenten nimet ja yhteystiedot löytyvät Tukenan internet-sivuilta (www.tukena.fi). Tukenan toimitusjohtaja vastaa liike- ja palvelutoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja yhtiön hallinnosta kokonaisuutena. Toimitusjohtajaa avustaa liiketoiminnan operatiivisessa johtamisessa ja juoksevassa hallinnossa johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi varatoimitusjohtaja, kehittämispäällikkö ja Palvelusäätiön tukipalveluista hallintopäällikkö. Johtoryhmä ohjaa ja tukee palveluyksiköiden esimiehiä omavalvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tukenassa omavalvonta toteutetaan osana toimintajärjestelmän mukaista laadunhallintaa. Jokaisella palveluyksiköllä on tulosvastuullinen esimies, joka vastaa oman yksikkönsä toiminnan laadusta ja kehittämisestä. Yksikön esimiehen esimiehenä toimii toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja. Palveluyksikön esimies toimii yksikkönsä vastuuhenkilönä ja vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä omavalvonnan toteuttamisesta ja seurannasta.

9 1.4 Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen Onnistunut perehdytys edistää sekä työntekijän että työyhteisön työtyytyväisyyttä. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla henkilö voi sopeutua uuteen tai muuttuneeseen työhön, organisaatioon, henkilöstöön ja työympäristöön. Uusien työntekijöiden lisäksi perehdytetään myös palveluyksikköä vaihtavat työntekijät sekä sairauslomalla, toimivapaalla tai muusta syystä pidempään poissaolleet työntekijät, määräaikaiset työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat. Yksikön esimies vastaa perehdytyksen järjestämisestä. Esimies valitsee työntekijälle lähiperehdyttäjän, joka huolehtii työntekijän opastuksesta työtehtäviin, laadunhallintaan, asiakasturvallisuuden periaatteisiin ja toimintakäytäntöihin sekä omavalvontasuunnitelman sisältöön. Yksikön perehdytyssuunnitelma on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Perehdytys suunnitellaan jokaiselle perehdytettävälle erikseen työntekijän tarpeiden mukaan soveltaen palveluyksikön yleistä ohjetta. Esimies ja lähiperehdyttäjä suunnittelevat perehdytyksen yhdessä ja sopivat eri henkilöiden - johtajan, lähiperehdyttäjän, muiden työntekijöiden ja perehdytettävän - osuudesta perehdyttämissuunnitelman toteutuksessa. Perehdytys tapahtuu henkilökohtaisesti ohjaamalla sekä kirjallisen ja sähköisen materiaalin avulla. 1.5 Asiakkaan ja omaisten osallistuminen Palveluyksikössä toimii yhteistyöryhmä, joka koostuu yksikön asukkaiden, työntekijöiden, omaisten, palvelua ostavien kuntien sekä muiden palveluyksikön intressiryhmien edustajista. Yksikön yhteistyöryhmä on luonteeltaan neuvotteleva. Se tekee ehdotuksia ja aloitteita yksikköä koskevissa asioissa ja pyrkii yhdistämään eri intressiryhmien etuja yksikön perustehtävää tukevalla tavalla. Asiakkaita ja läheisiä rohkaistaan antamaan laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää suoraa suullista ja/ tai kirjallista palautetta palveluyksikön henkilökunnalle. Vaikeavammaisilta asiakkailta palautetta saadaan asiakkaita havainnoimalla ja läheisiä haastattelemalla. Suora palaute kirjataan suoran palautteen lomakkeelle ja käsitellään palveluyksikössä viivytyksettä. Lisäksi palveluyksikkö kerää säännöllisesti palautetta toiminnastaan asiakkailta ja heidän läheisiltään palautekyselyn avulla. Muistutus- ja valitusmenettely on kuvattu omavalvontasuunnitelman luvussa 2.5 Asiakkaan asema ja oikeudet. Palautteen käsittelystä ja palautteen edellyttämien kehittämistoimenpiteiden toimeenpanosta vastaa palveluyksikön esimies. Palveluyksikön esimies toimittaa tiedot palautekyselyiden tuloksista sekä palautteiden johdosta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä vuosittain Tukenan johtoryhmälle osana

10 johdonkatselmusta. Tukenan johtoryhmä analysoi palautteet ja niiden johdosta tehdyt kehittämistoimenpiteet ja antaa tarvittaessa lisäohjeita palveluyksikön esimiehille. Kehittämistoimenpiteitä käsitellään esimiesten työkokouksessa hyvien käytäntöjen jakamiseksi. 1.6 Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Omavalvonta perustuu riskien hallintaan, mikä tarkoittaa, että toiminnassa pyritään tunnistamaan sellaiset kriittiset työvaiheet ja mahdolliset vaaratilanteet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten taso ei toteudu. Riskienhallintaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla ja tieto riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan menettelyt, joilla operatiivisia, asiakkaille aiheutuvia riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään, raportoidaan ja tilastoidaan. Riskien arviointia tehdään osana päivittäistä työtä, ja toiminnassa havaittuja riskejä, laatupoikkeamia ja kriittisiä työvaiheita käsitellään palveluyksikön palavereissa. Vaaratilanteet ( läheltä piti ) kirjataan läheltä piti lomakkeelle ja käsitellään palveluyksikön työsuojeluhenkilöstön toimesta kaksi kertaa vuodessa. Vaaratilanteiden käsittelystä ja niiden edellyttämien toimenpiteiden käynnistämisestä ja niistä tiedottamisesta vastaa palveluyksikön esimies. Vaaratilanteet raportoidaan vuosittain hallintopäällikölle, joka huolehtii vaaratilanteiden tilastoinnista yhtiötasolla. Asiakasreklamaatiot käsitellään edellisessä luvussa kuvatulla tavalla. Systemaattista riskien arviointia tehdään työterveyshuollon, ympäristöterveydenhuollon (elintarvikehygienia), pelastuslaitoksen (palotarkastus) ja palveluyksikön turvallisuusalan yhteistyökumppanin kanssa toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vuosittain. Riskien arviointi perustuu vaaratilanteiden ennakointiin ja turvallisuussuunnitteluun. Toimintatavat riskien ennaltaehkäisemiseksi kuvataan palveluyksikön toimintakäsikirjassa, pelastussuunnitelmassa ja elintarvikehygienian omavalvontasuunnitelmassa. Nämä dokumentit tarkistetaan vuosittain ja niitä ylläpidetään palveluyksikön toimintakäsikirjan liitteenä. Vuosittainen riskien arviointi ja sen johdosta suositellut ja tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan viranomaisten tarkastuspöytäkirjoihin (ympäristöterveydenhuolto ja pelastuslaitos). Asiakkaalle ja hänen läheiselleen tiedotetaan asiakasta kohdanneesta vaara- tai haittatapahtumasta asiakkaan palvelujen suunnittelun yhteydessä sovitulla tavalla. Vaaratai haittatapahtumasta ilmoittaa ensisijaisesti tilanteen havainnut työntekijä tai hänen esimiehensä. Asiakkaalle ja hänen läheiselleen varataan mahdollisuus asiakasta kohdanneen vaara- tai haittatapahtuman käsittelyyn palveluyksikön esimiehen kanssa. Tarvittaessa esimies järjestää tapahtuman käsittelyyn ulkopuolista apua.

11 Osana riskien hallintaa Tukenalla on kattava vakuutusturva. Luettelo vakuutuksista on palveluyksikön toimintakäsikirjan liitteenä. Vakuutuksia hoitaa vakuutusmeklari Ulf Kjerin.

12 2 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 2.1 Henkilöstö palveluyksikön henkilöstömäärä: 21 nimikkeittäin: Johtaja Asumisesta vastaava palvelukotiohjaaja Päivätoiminnasta vastaava palvelukotiohjaaja Palvelukotiohjaaja Ruokapalveluohjaaja 1 henkilö(ä) 1 henkilö(ä) 1 henkilö(ä) 16 henkilö(ä) 2 henkilö(ä) henkilö(ä) henkilö(ä) henkilö(ä) henkilö(ä) henkilö(ä) Heistä tehtävään soveltuvan yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut ammatillisen perustutkinnon on suorittanut Ilman tehtävään soveltua ammatillista koulutusta työskentelee 6 henkilö(ä) 13 henkilö(ä). 2 henkilö(ä). Lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden rikostausta on selvitetty Lain lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) mukaisesti kyllä ei palveluyksikössä ei asu/ hoideta lapsia. Henkilöstömäärä työvuoroittain: aamuvuoro iltavuoro yövuoro 4-8 henkilö(ä) 4-5 henkilö(ä) 1 henkilö(ä).

13 Talous-, tiedotus- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan Palvelusäätiön tukipalveluilta. Luettelo muista ostopalveluina hankittavista palveluista ja niiden tuottajista on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Ostopalveluiden laadunseurantamenettely kuvataan palveluntuottajakohtaisessa ostopalvelusopimuksessa. Yksikön henkilöstömäärä ja rakenne täyttävät Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten asumispalveluiden valtakunnallisen valvontaohjelman ja Lain sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määräykset. Henkilöstön määrää ja rakennetta määriteltäessä on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 18:2007 annetut suositukset sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista valtio-, kunta ja yksityissektorille. Tukena haluaa tarjota pitkäaikaisia työsuhteita eri-ikäisille ja erilaista osaamista omaaville henkilöille. Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että palkattava henkilö täyttää tehtävän edellyttämät pätevyysvaatimukset ja että palveluyksikön henkilöstörakenne säilyy Valviran luvan mukaisena. Pätevyysvaatimusten lisäksi oleellista on henkilön soveltuvuus tehtävään. Soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan henkilöllä oleva osaaminen suhteessa palveluyksikön perustehtävään, yksikössä jo olevaan ja siellä tarvittavaan osaamiseen sekä asiakkaiden erityistarpeisiin. Työntekijän ammatillinen osaaminen varmistetaan ja soveltuvuus arvioidaan rekrytoinnin yhteydessä. Työntekijöiden osaamista ylläpidetään riittävällä perehdytyksellä työtehtäviin ja säännöllisellä täydennyskoulutuksella. Palveluyksikössä ylläpidetään sijaislistaa tarvittaessa kutsuttavista sijaisista. Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että henkilökuntaa on riittävästi ja että henkilöstön koulutustaso sekä ammattitaidot mahdollistavat laadukkaan palvelun antamisen. Jokaisessa työvuorossa työskentelee pätevyysehdot täyttävä ja asiakkaisiin riittävästi perehtynyt työntekijä. Palveluyksikön esimies arvioi sijaistarpeen ja vastaa sijaisten töihin kutsumisesta. Henkilöstön riittävyyttä, rakennetta ja kelpoisuutta suhteessa asiakkaiden avun tarpeeseen, määrään, toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin ja tilojen toimivuuteen seurataan henkilöstötilinpäätöksessä. Myös sijaisten käytön seuranta toteutetaan osana henkilöstötilinpäätöstä. 2.2 Toimitilat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö omistaa kiinteistön ja vastaa sen kunnossapidosta. Palvelusäätiö vuokraa asunnot asiakkaille ja palvelutilat omistamalleen yhtiölle Tukena Oy:lle. Tilat mahdollistavat palvelukodin toiminnan ja ne on suunniteltu niin, että myös pyörätuolilla liikkuminen ja vaikeasti vammaisen toimintaan osallistuminen mahdollistuisivat. Tilat sijoittuvat kaikki yhteen tasoon ja sen kokonaispinta-ala on 1950m,

14 josta asuntojen kokonaispinta-alaa on yhteensä 1000m². Asuinpinta-ala jakaantuu neljään viiden hengen kotiryhmään (38m/ asukas) ja kahteen kaksioon, jotka on tarkoitettu kahdelle asukkaalle ( 55m). Kotiryhmissä on yhteinen keittiö-oleskelutila ja viihtyisä pihapatio yhdessäoloa varten. Oman kodin yhteydessä on oma yhdistetty wc- kylpyhuone. Kaksiossa on yhteinen wc ja kylpyhuone. Kodeissa ei yövy ketään asiakkaiden poissaollessa. Avarat ja muunneltavat päivätoimintatilat ja muut yhteiset tilat (sauna, pesula, ruokasali) sijaitsevat yhdessä tasossa samassa rakennuksessa. Tilapäisasumista varten on yksi huone. Mahdolliset läheisten yöpymiset tapahtuvat asiakkaan huoneessa. 2.3 Laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi muiden muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Luettelo palveluyksikössä käytössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Palveluyksikön terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta ja vaaratilanteita koskevista ilmoituksista vastaa johtaja, puh Asiakasturvallisuus Palveluntuottajan tiloissa tapahtuvan palvelun asiakasturvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimintayksikön fyysisen ympäristön esteettömyys ja riskit asiakkaiden turvallisuudelle. Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi on laadittu toimintasuunnitelma, joka on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana yksikön palaverijärjestelmää. Palveluyksikön asiakasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä vastaa palveluyksikön esimies, puh Palveluyksikön asiakasturvallisuutta voidaan parantaa kulunvalvontalaitteilla sekä asiakkaiden käytössä olevilla turva- ja kutsulaitteilla. Kulunvalvontalaitteita ovat oville ja muihin yleisiin tiloihin asennetut kamerat sekä muut asiakkaiden ja henkilökunnan

15 turvallisuuden parantamiseksi asennetut valvontalaitteet. Turva- ja kutsulaitteita ovat mm. erilaiset hälytyspainikkeet sekä epilepsiahälyttimet ja patjat. Toimintaohje asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta huolehtimisesta ja hälytyksiin vastaamisesta on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Palveluyksikössä on kulunvalvontalaitteita: ei kyllä Palvelukodissa on käytössä turvapuhelin järjestelmä ja hälytyspainikkeet. Palvelukodin neljässä asunnossa on kulunvalvontalaitteita. Kolmessa on ovikytkin ja yhdessä asunnossa on liiketunnistin. Kaikki laitteet ovat toiminnassa yöllä. Ovikytkimet hälyyttävät yövuorolaisen puhelimeen jos asiakas poistuu huoneestaan. Näin pysytymme ehkäisemään asiakkaan mahdollisen ulosmenon ja esimerkiksi katoamisen. liiketunnistimet ilmoittavat, että liikkuuko asiakas huoneessaan. Näin ehkäistään mahdolliset kaatumiset ja tapaturmat. 2.5 Asiakkaan asema ja oikeudet Palvelusopimus, hoito- ja palvelusuunnitelma Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :ssä säädetään, että palvelujen on perustuttava sopimukseen tai kunnan tekemään hallintopäätökseen sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :n mukaisesti laadittuun palvelu-, hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan. Palvelutoiminta perustuu pääasiassa Tukenan ja kuntien välisiin sopimuksiin. Tällöin kunta vastaa pääosin palvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Sopimuksessa määritellään palvelun keskeinen sisältö, palvelun hinta, asiakkaalta perittävien maksujen määräytymiseen ja perintään vaikuttavat seikat, sopimuksen voimassaolo sekä muut palvelun reunaehdot. Kunta voi myöntää asiakkaalle Tukenan palveluja esimerkiksi Sosiaalihuoltolain ( /710), Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380), Erityishuoltolain (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519 tai Omaishoitolain (Laki omaishoidon tuesta /937) nojalla. Asiakkaan kotikunta vastaa palvelusuunnitelman laatimisesta, johon asiakkaalle myönnetyt palvelut kirjataan, ja tekee palveluista valituskelpoisen päätöksen asiakkaalle. Päätöksen muutoksenhakumenettely on kuvattu luvussa

16 Palvelun tarkempi sisältö ja asiakastyön tavoitteet kuvataan asiakkaan ja/ tai hänen läheisensä kanssa yhdessä laadittavaan palvelukohtaiseen suunnitelmaan (esim. asumisen suunnitelma, päivätoiminnan suunnitelma, tilapäishoidon suunnitelma). Suunnitelma tarkastetaan kerran vuodessa tai uuden palvelujakson alkaessa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan osana päivittäistä työtä ja vuosittain suunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Asiakkaan on mahdollista hankkia Tukenan palveluita myös itse. Tällöin palvelusopimus laaditaan Tukenan ja asiakkaan välille. Sopimuksessa kuvataan palvelun sisältö, hinta ja voimassaoloaika sekä muut palvelun tuottamisen kannalta keskeiset seikat. Sopimukseen ja palveluun liittyvät erimielisyydet käsitellään kuluttajariita-asiana Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Suomen perustuslaissa (731/1999) säädetään valtiosäännön turvaamasta ihmisarvon loukkaamattomuudesta. Itsemääräämisoikeus voidaan liittää erityisesti perustuslain 7 :n säännöksiin elämästä, henkilökohtaisesta vapaudesta, koskemattomuudesta ja turvallisuudesta sekä perustuslain 10 :n säännöksiin yksityiselämän suojasta. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista säädetään tarkemmin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Sosiaalihuollossa asiakkaan hoidon ja huolenpidon on perustuttava ensisijaisesti aina vapaaehtoisuuteen ja itsemääräämisoikeuden tai muiden perusoikeuksien rajoittamiselle tulee olla laissa säädetty peruste. Sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista voidaan pitää hyväksyttävänä ainoastaan, jos asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Asiakkaan sairauden asianmukaiseen hoitoon liittyy toimenpiteitä, jotka muistuttavat asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia suojatoimenpiteitä, mutta joihin ei liity tahdonvastaisuutta. Tällaisia turvatoimenpiteitä ovat sängyn laidan ylös nostaminen turvavyön käyttäminen kypärän käyttäminen. Huomattava on, että turvatoimenpiteet voivat muodostua myös suojatoimenpiteiksi, mikäli niihin liittyy tahdonvastaisuus. Suojatoimenpiteillä tarkoitetaan asiakkaan hoitoon liittyviä rajoittavia toimenpiteitä, joita käytetään asiakkaan tahdosta riippumatta tilanteissa, joissa asiakkaan oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus on uhattuna ja joiden tarkoituksena on suojata asiakasta tai muita henkilöitä. Suojatoimenpiteiden käyttö on oikeutettua, kun

17 asiakas käyttäytyy aggressiivisesti tai uhkaavasti tai aiheuttaa muuten potentiaalisesti vaaraa ja asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus on uhattuna tai omaisuuteen kohdistuu vakava uhka ja muut toimenpiteet eivät ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Suojatoimenpiteiden käyttö ei ole oikeutettua kun tilanteessa ei ole selkeää uhkaa asiakkaan tai muiden henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle, rangaistus- tai uhkauskeinona, kasvatuksen, ohjauksen tai kuntoutuksen välineenä, henkilökuntaresurssien tai muiden resurssien puutteen vuoksi. Kehitysvammatyössä tulee toistuvasti eteen tilanteita, joissa asiakkaan käyttäytyminen edellyttää normaaliin vuorovaikutukseen liittyvää rajojen asettamista. Tällöin asiakkaalle viestitetään hänen ymmärtämällään tavalla sanoin, elein tai kosketuksella että jokin asia ei ole sallittua tai mahdollista, esim. otetaan asiakasta kädestä kiinni ja estetään häntä ottamasta ruokaa toisen lautaselta, estetään diabeetikkoa syömästä sokeria tai kielletään kuumeista henkilöä menemästä ulos. Konfliktitilanteessa, esim. jos asiakas tarraa toista henkilöä vaatteista tai hiuksista, tarvitaan määrätietoisempaa fyysistä estämistä tai rajoittamista tilanteen laukaisemiseksi. Jos tämä rajoittaminen on edelleen lyhytaikaista ja voiman käyttö vähäistä, ei kyseessä ole suojatoimenpide. Ellei tilanne kuitenkaan laukea lyhytkestoisella rajoittamisella tai estämisellä vaan asiakasta joudutaan rajoittamaan pitempään ja voimaa käyttämään tavanomaista enemmän, on kyseessä suojatoimenpide. Tilanne on aina käsitettävä suojatoimenpiteeksi silloin, jos rajoittaminen kehittyy kamppailuksi, jonka aikana jollekin osapuolelle syntyy ruhjeita tai mustelmia. Suojatoimenpiteistä tulee tehdä kirjalliset päätökset ja niiden tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään tai uhkaavaan vaaratilanteeseen nähden. Suojatoimenpiteet on suoritettava mahdollisimman turvallisesti asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen. Suojatoimenpiteiden käyttöä harkittaessa on aina ensisijaisesti mietittävä muita keinoja, joiden avulla suojatoimenpiteiden käyttöä voidaan välttää. Asiakaskohtaista suoja- ja turvatoimenpide-suunnitelmaa ja niiden käyttöä arvioidaan säännöllisesti, vähintään vuosittain. Jos todetaan epäkohtia tai suojatoimenpiteitä on jouduttu käyttämään liian usein, on mietittävä muita vaihtoehtoja ja järjestettävä vastuuhenkilöiden neuvottelu. Palveluyksikön esimies raportoi suojatoimenpiteiden käytöstä kuukausittain Tukenan johtoryhmälle, joka informoi Tukenan hallitusta puolivuosittain. Asiakaskohtaiset suojatoimenpiteiden seuranta-asiakirjat säilytetään Domacare:ssa.

18 Tukenan arvot ja niiden säännöllinen käsittely palveluyksikön palavereissa ja todeksi tekeminen arjessa edistävät osaltaan asiakkaiden hyvää kohtelua. Asiakas voi joutua epäasiallisen kohtelun kohteeksi muiden asiakkaiden, läheisten, työntekijöiden tai palveluyksikössä vierailevien henkilöiden taholta. Asiakkaita ja läheisiä rohkaistaan kertomaan kokemastaan tai havaitsemastaan epäasiallisesta kohtelusta tai asiakkaan itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta palveluyksikön työntekijöille tai esimiehelle. Myös työntekijöitä ohjataan tunnistamaan ja ottamaan puheeksi asiakkaan epäasiallinen kohtelu ja itsemääräämisoikeuden loukkaukset. Jos palveluyksikössä havaitaan asiakkaan epäasiallista kohtelua, siihen puututaan palveluyksikön esimiehen toimesta välittömästi. Epäasiallista kohtelua selvitettäessä asiakkaalla tulee olla mahdollisuus käyttää halutessaan valitsemaansa tukihenkilöä. Asiakasta ohjataan ja autetaan oikeusturvamenettelyn käytössä. Oikeusturvamenettely on kuvattu luvussa Oikeusturva Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle ja/ tai kantelun valvovalle viranomaiselle. Lisäksi asiakas voi hakea muutosta saamaansa sosiaalihuollon päätökseen. Muistutus Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Valviran antamassa ohjeessa 8:2010 on tarkemmat ohjeet muistutuksen käsittelemisestä. Viranomaisen on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisena aikana pidetään noin 1-4 viikon aikaa. Muistutuksella ei haeta muutosta päätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita. Muistutukset osoitetaan toimintayksikön esimiehelle Päivi Karlström tai asiakkaan kotikunnan sosiaali-/ perusturvajohtajalle. Kantelu Asiakas voi tehdä kokemistaan sosiaalihuollon epäkohdista kantelun aluehallintovirastoon. Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan (esimerkiksi vakavat hoitovirheet, valtakunnalliset tai periaatteellisesti tärkeät asiat).

19 Jos epäilee, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan, voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelulla saa koetun epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Kantelun perusteella ei kuitenkaan makseta vahingonkorvauksia, sen sijaan valvova viranomainen voi esimerkiksi antaa kantelun perusteella viranomaiselle huomautuksen. Kuluttajariita-asia Kuluttajansuojalain (38/1978) ja kuluttajariitalautakunnasta annetun lain (8/2007) mukaisesti suoraan asiakkaalle myytävien palvelujen osalta sopimukseen ja palveluun liittyvät erimielisyydet käsitellään kuluttajariita-asiana, josta on annettava asiakkaalle tietoa sopimuksen tekemisen yhteydessä. Muutoksenhaku Sosiaalihuollon palveluja hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Päätöksessä kerrotaan, miten siihen voi hakea muutosta. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnan sosiaalilautakunnalle tai vastaavalle toimielimelle. Sosiaalilautakunnan tai vastaavan toimielimen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi joissain tapauksissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää valitusluvan. Sosiaaliasiamies Kun asiakas kokee tulleensa sosiaalihuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan sosiaaliasiamiehen kanssa. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita. Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi tiedottamalla asiakkaan oikeuksista neuvomalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista neuvomalla muistutuksen laatimisessa raportoimalla asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain kunnanhallitukselle edistää muilla tavoin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista. kunnan sosiaaliasiamies: sosiaaliasiamiehen yhteystiedot: 17, Turku Teemu Tähtinen p / Merikratos, Puutarhakatu

20 2.6 Asiakastyön sisältö Kasvua/hyvinvointia tukeva palvelu Asumispalvelut sisältävät asunnon ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavan avun, tuen ja ohjauksen. Tavoitteena on asiakkaiden itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen yksityisyyttä ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Päivätoiminta tarjoaa ohjattua ja suunnitelmallista toimintaa, joka antaa elämänsisältöä, ylläpitää ja lisää erilaisia tietoja ja taitoja sekä opettaa vuorovaikutusta ja ryhmässä toimimista. Päivätoimintaa järjestetään omille asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille. Tilapäisasuminen on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville, lapsuudenkodissa asuville nuorille ja aikuisille. Tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäistymistä ja auttaa perheitä jaksamaan järjestämällä mahdollisuus vanhempien tai omaishoitajien lomaan. Tukiasumisen palvelut on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville, itsenäisesti asuville aikuisille, jotka tarvitsevat tukea asumiseen ja elämiseensä. Tavoitteena on omaa osallisuutta tukeva itsenäinen, täyden kansalaisuuden tarjoava hyvä elämä. Pyrimme kaikella toiminnallamme vahvistamaan ja tukemaan asiakkaiden osallisuutta, päätöksentekoa ja yksilöllisyyttä Ravitsemus Kaikki ateriat valmistetaan palvelukodin omassa keittiössä.valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ovat ruokalistojen suunnittelun pohjana. Ruokavaliossa suositaan kuitupitoisia täysjyvä- ja kasvisperäisiä ruokia, kalaa, kasviöljyä ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita. Ruuan valmistuksessa käytetään vähäsuolaisia elintarvikkeita ja sokerin käyttöä rajataan. Ateriat syödään säännöllisesti, neljä kertaa päivässä Päivittäinen toiminta (ulkoilu, liikunta, harrastukset, viriketoiminta) Palvelukodissa toteutetaan monipuolista päivätoimintaa sekä palvelukodin asiakkaille että ulkopuolisille asiakkaille tarjoamalle heille mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää omaa osaamista. Päivätoiminta on suunnitelmallista ja ohjattua yksilöllistä tai pienryhmämuotoista toimintaa. Jokaisella asiakkaalle tehdään yksilöllinen päivätoimintasuunnitelma, jossa huomioidaan asiaakkan yksilölliset toiveet, tarpeet, taidot ja erityisosaaminen sekä niiden muuttuminen. Päivätoiminta voidaan jakaa seuraavasti: 1. Palvelukodissa järjestettävä päivätoiminta, jonka toteuttaa oma henkilökunta 2. Palvelukodissa järjestettävä päivätoiminta, jonka toteuttaa ulkopuoliset vetäjät 3. Palvelukodin ulkopuolella järjestettävä päivätoiminta, jonka toteuttaa oma henkilökunta

21 Päivätoiminta sisältää mm. ulkoilua, kädentaitojen harjoittamista, elämykset, musiikki, atk:ta, kokkikerho, uinti, rentoutus, toimistotyöt, lukupiiri, keittiötyöt, pihatyöt, kauneudenhoito, kierrätys jne. Asiakkaat ohjataan myös ulkopuolisiin harrastuksiin: Karaoke, konsertit, tapahtumat, retket. Näissä toiminnoissa oma henkilökunta avustaa tarvittaessa ja joillakin asiakkailla on henkilökohtainenavustaja. Srk:n työntekijät käyvät säännöllisesti tapaamassa asiakkaita musiikin, hartausten ja keskustelun merkeissä. Koko palvelukodin henkilöstö osallistuu päivätoiminnan toteuttamiseen Hygieniakäytännöt SIIVOUS: Siivouspalvelu ostetaan yksityiseltä siivousfirmalta, yleiset tilat siivotaan arkipäivisin päivittäin, asukkaiden huoneistot kerran kuukaudessa. Palvelukotiohjaajat osallistuvat yhtenä päivänä viikossa asiakkaiden huoneiden siivoukseen yhdessä heidän kanssaan. JÄTEHUOLTO: Jätteiden lajitteluun, hyödyntämiseen ja kierrätykseen kiinnitetään huomiota. Jätehuolto ja valvonta on järjestetty sijaintikunnan jätehuollon ohjeiden mukaisesti. Osana yksikön omavalvontaa asiaa tarkastellaan säännöllisesti ja palvelukodin henkilökuntaa ja asiakkaita kannustetaan vähentämään jätteiden syntyä ja kiinnittämään jätteiden lajitteluun. LAJITTELU: lasi, metalli, kartonki, polttokelpoinen jäte, keräyspaperi, kaatopaikkajäte, ongelmajäte. Sisätiloissa on kierrätyspiste (verstaan eteisessä). Siellä on ohjeet lajittelusta ja omat lajittelupisteet. Kierrätys on osana talon asiakkaiden päivätoimintaa ja he huolehtivat yhdessä henkilökunnan kanssa jätteiden kuljetuksen ulkona olevaan katokseen. Ulkona olevien jäteastioiden puhdistuksesta vastaa talon huoltoyhtiö. TYHJENNYS: Polttokelpoinen jäte ja kartonki kerran viikossa. Kaatopaikkajäte kerran kuukaudessa. Keräyspaperi tarvittaessa. Metalli- ja lasijätteet asiakkaat ja henkilökunta vievät yhdessä kierrätyspisteeseen 1krt/vko. Ongelmajätteet toimitetaan Yrjöympäristöautoon. Vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. YHTIÖT: Turun Seudun jätehuolto: polttokelpoinen jäte ja kaatopaikkajäte Varsinais-Suomem jätehuolto: kartonki ja keräyspaperi PYYKKIHUOLTO: Henkilökunta pesee asiakkaiden pyykit omassa pesulassa. Lakanapyykki pestään ulkopuolisessa pesulassa. INFEKTIOTAUTIEN ehkäisemiseksi huolehditaan hyvästä käsihygieniasta, pintojen ja wc:den puhtaudesta. Epidemioiden aikoina noudatetaan yleisiä ohjeita (työterveyshuolto, valtakunnalliset ohjeet). Omassa keittiössä noudatetaan keittiön omavalvontasuunnitelman ohjeita, mm. ruokamyrkytys. Terveystarkastaja tekee keittiöön tarkastuksia, huomautusten perusteella asiat korjataan Sairaudenhoito Terveyden- ja sairaanhoidon palveluista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), yksityisestä

22 terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990), mielenterveyslaissa (1116/1990) ja tartuntatautilaissa (583/1986). Palveluyksikön asiakkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä. Ensisijainen yhteystaho asiakkaan terveydentilaa koskevissa asioissa on asiakkaan kotikunnan osoittama perusterveydenhuollon terveyskeskus, josta asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Myös pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilan seuranta on järjestetty perusterveydenhuollon kautta. Kokonaisvastuu palveluyksikön terveydenhuollon palveluista kuuluu sijaintikunnan perusterveydenhuollolle. Yhteystaho asiakkaan tarvitessa kiireetöntä lääkäripalvelua kiireellistä sairaanhoitoa virka-aikana Raision terveyskeskus virka-ajan ulkopuolella Asiakkaan oman kunnan terveyskeskus Asiakkaan oman kunnan terveyskeskus tai Asiakkaan oman kunnan päivystys Lääkehoito Palveluyksikölle on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukainen lääkehoitosuunnitelma, jossa on määritelty ja sovittu lääkehoidon henkilöstön vastuut, velvollisuudet, työnjako, lupakäytäntö, lääkehoidon vaikutusten arviointi ja kirjaaminen sekä seuranta. Lääkehoitosuunnitelman sisältää lääkehuoltoa koskevat menettelyohjeet lääkkeiden tilaamisesta, säilytyksestä, menekin seurannasta ja palauttamisesta sekä menettelyohjeen, miten toimitaan lääkehoidossa todetussa poikkeamatilanteessa. Lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja sitä ylläpidetään IMS:ssä. lääkehoidon vastuuhenkilö: Minna Heikkilä lääkehoidon vastuuhenkilön yhteystiedot:

23 2.7 Asiakastietojen käsittely Sosiaalihuollon asiakasta koskevien tietojen käsittelystä ja suojaamisesta säännellään henkilötietolain (523/1999) 5 :n ja 32 :n lisäksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Asiakaslain 3 luvussa säädetään asiakastietojen salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007). Ennen kuin asiakas tai hänen edustajansa antaa palveluntuottajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan ja minkä henkilötietolaissa tarkoitetun rekisterinpitäjän henkilörekisteriin tiedot talletetaan. Kaikki asiakirjat, jotka sisältävät tietoja asiakkaasta, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen sisältämää tietoa ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Salassapitovelvollisuus sitoo jokaista palveluntuottajan palveluksessa olevaa ja tämän tiloissa toimivaa henkilöä. Myöskään asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa eivät saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hyvä tietojenkäsittely ja tiedonhallinta edellyttävät, että henkilötietojen käsittely suunnitellaan kaikkien käsittelyvaiheiden osalta, joista keskeisiä ovat henkilötietojen kerääminen, tallettaminen, luovuttaminen, säilyttäminen ja hävittäminen. Suunnittelun tuloksena laaditaan rekisterikuvaus ja arvioidaan käsittelyn lainmukaisuus. Kun palveluntuottaja käsittelee henkilötietoja sähköisesti, on tietojen käsittelyä valvomaan nimettävä tietosuojavastaava ja annettava kirjalliset ohjeet asiakastietojen käsittelystä. Tukenan tietosuojavastaavana toimii varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala, puh Ohje henkilötietojen käsittelystä on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Yksityisiä sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilötietolain 10 :ssä tarkoitettu henkilörekisteri tai henkilörekistereitä. Rekisterinpitäjän on laadittava jokaisesta henkilörekisteristä rekisteriseloste ja informoitava asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Palveluyksikön asiakasrekisteriasioista vastaa palveluyksikön esimies. Hän huolehtii oman yksikkönsä osalta asiakastietojen käsittelyyn liittyvästä täydennyskoulutuksesta ja henkilökunnan perehdyttämisestä. Rekisteriseloste on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä.

24 3 OMAVALVONNAN ASIAKIRJAT Omavalvontasuunnitelmaan tai sen liitteeksi laadittujen asiakirjojen avulla ohjataan laadukkaan palvelun toteutumista. Omavalvonnan asiakirjoja ovat kaikki viranomaisten edellyttämät luvat, ilmoitukset, suunnitelmat ja selvitykset. Lisäksi omavalvonnan asiakirjoja muodostuu prosessikuvauksista sekä niistä menettely- ja toimintaohjeista, joita laaditaan yhtenäisen käytännön toteuttamiseksi. Myös hyviksi käytännöiksi kirjatut toimintamallit muodostavat oman asiakirjaryhmän. Palveluyksiköllä on käytössään laadunhallintajärjestelmä, jonka liitteeksi omavalvonnan asiakirjat kootaan. Omavalvonnan seurannan varmistamiseksi asiakirjoja säilytetään 10 vuotta. 4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA Omavalvontasuunnitelma pidetään yksikössä julkisesti nähtävillä ja sitä ylläpidetään sähköisesti IMS:ssä. Omavalvontasuunnitelman menettelyohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viivytyksettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa palveluyksikön vastuuhenkilö. Valvontaviranomainen voi vaatia omavalvontasuunnitelman täydentämistä, korjaamista tai muuttamista havaitessaan siinä puutteita päiväys vastuuhenkilön allekirjoitus ja nimenselvennys

25 LIITTEET 1. Hinnasto asiakkaalta perittävistä maksuista 2. Palveluyksikön perehdytyssuunnitelma 3. Luettelo ostopalveluina hankittavista palveluista ja niiden tuottajista 4. Luettelo palveluyksikössä käytössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 5. Toimintasuunnitelma asiakasturvallisuuden kehittämiseksi 6. Menettelyohje turva- ja suojatoimenpidekäytännöstä 7. Ohje henkilötietojen käsittelystä 8. Rekisteriseloste

26 Liite 1 HINNASTO 2014 ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT HINTA HINTA HINTA ATERIAT: AAMUPALA 1,32 LOUNAS 3,30 PÄIVÄKAHVI 0,72 PÄIVÄLLINEN 2,46 ILTAPALA 1,20 YHTEISHANKINTAMAKSUT: VUOKRA 436,20 VUOKRA (kaksio) 321,40 VESIMAKSU 23,00 SÄHKÖMAKSU 15,50

27 Liite 2 RAISION NELIAPILAN PALVELUKODIN PEREHDYTYSOHJELMA 2014 Periaatteet ja käsitteet Vastuut ja valtuudet Perehdytysjakson aikataulu Perehdytyssuunnitelman ja tarkistuslistan käyttö Työvuorot perehdytysjaksolla Perehdytyksen arviointi ja seuranta

28 PERIAATTEET JA KÄSITTEET Raision Neliapilan palvelukodin perehdytysohjelman tarkoituksena on sekä varmistaa perehdytettävän saama perehdytyksen laatu että tukea lähiperehdyttäjän antamaa ohjausta. Perehdytysohjelma ohjaa perehdytyksen etenemistä kunkin perehdytettävän henkilökohtaisen perehdytyssuunnitelman aikana. Sitä voidaan soveltaa lähes kaikilla perehdytysjaksoilla. Pääasiassa sitä käytetään kuitenkin uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdytyksen aikana. Lähiperehdyttäjän ohella kaikki työntekijät osallistuvat perehdytettävän perehdytykseen. Perehdytettävä Lähiperehdyttäjä Perehdytysohjelma Perehdytysjakso Perehdytyssuunnitelma (ja tarkistuslista) Yleensä uusi työntekijä tai opiskelija, joka tarvitsee perehdytystä. Perehdytettävälle nimetty, lähin työntekijä, joka vastaa perehdytyksen etenemisestä. Kaikki se materiaali, joka ohjaa ja tukee perehdytyksen etenemistä. Jakso, jona aika perehdytyssuunnitelma viedään läpi. Yleisnimitys henkilökohtaisesta perehdytyssuunnitelmasta, joka tehdään perehdytysjakson alussa. Apuna käytetään ohjetta PEREHDYTYSSUUNNITELMA JA TARKISTUSLISTA. VASTUUT JA VALTUUDET Opiskelija ja uusi työntekijä toimivat työyhteisön jäseninä ja he vastaavat omalta osaltaan työyhteisön toimivuudesta, asukkaiden turvallisuudesta ja oman työkykynsä ylläpidosta. Vakituisiin työntekijöihin verrattuna heidän valtuuksiaan toimia työyhteisössä rajoitetaan kuitenkin seuraavasti: OPISKELIJA UUSI TYÖNTEKIJÄ Ei osallistu itsenäisesti lääkehuoltoon. Hän voi kuitenkin tutustua siihen ohjatusti. Ei yleensä voi poistua palvelukodista epilepsiaa sairastavan asukkaan kanssa kahden kesken. Ei voi kuitata tai lainata yleisavainta käyttöönsä kuin yhdeksi työvuoroksi kerrallaan. Ei osallistu itsenäisesti lääkehuoltoon. Jos hänellä on lääkehuollon koulutus tai tarvittava kokemus ja opittuaan tuntemaan asukkaat hän voi sovitusti aloittaa lääkehuollon toteuttamisen aloittaen lääkkeiden antamisesta asukkaille. Lääkkeiden jaosta sovitaan erikseen.

29 PEREHDYTYSJAKSON AIKATAULU Jokaisen uuden työntekijän perehdytys on erilainen tapahtuma. Aikataulu auttaa jaksottamaan kunkin yksilöllistä perehdytysjaksoa ja helpottaa ohjeen PEREHDYTYSSUUNNITELMA JA TARKISTUSLISTA käyttöä perehdytyksen tukena. Perehdytysjakson muodostuessa useiksi viikoiksi perehdytysjakson aikataulu rakentunee seuraavanlaisesti ja sitä voidaan soveltaa: - ENNEN ENSIMMÄISTÄ TYÖPÄIVÄÄ: Palvelukodin johtaja pitää työhaastattelun kerrotaan yleisesti Neliapilan palvelukodin taustasta, asiakkaista ja palveluista esitetään Neliapilan palvelukodin tilat Sovitaan uudelle työntekijälle lähiperehdyttäjä - ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ Ensimmäisen työpäivän aikataulu pyritään järjestämään siten, että uusi työntekijä saapuu palvelukotiin esim. klo tai sovitun työvuoron alkamisajankohtana. Ensimmäisen työpäivän aikana uusi työntekijä kulkee lähiperehdyttäjänsä mukana. Tavoitteena on tutustua: Neliapilan Palvelukodin tiloihin, ellei niihin ole tutustuttu jo työhaastattelun yhteydessä henkilökuntaan asukkaisiin Neliapilan palvelukodin perustehtävään, toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin KVPS Tukena Oy:n työehdot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet avaimen käyttöön Tai opiskelijan: Neliapilan palvelukodin perustehtävään, toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin KVPS Tukena Oy:n opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin työssä oppimisjakson tavoitteisiin ja arviointiin käydään läpi opiskelijan omat tavoitteet ja odotukset avaimen käyttöön Lisäksi perehdytettävän on hyvä tutustua ohjeisiin Toimenkuvaukset ja -haltijat Ruoka-ajat ja Henkilökunnan ateriat Työaika ja työvuorokuvaukset

30 Lisäksi uusi työntekijä ja lähiperehdyttäjä tutustuvat yhdessä lähemmin ohjeeseen PEREHDYTYSSUUNNITELMA JA TARKISTUSLISTA. He alkavat yhdessä arvioida perehdytysjakson tarpeita ja tavoitteita sekä aikataulua ohjeeseen TYÖVUOROT PEREHDYTYSJAKSOLLA avulla.

31 - TOINEN TYÖPÄIVÄ Ensimmäisen työpäivän jälkeen lähiperehdyttäjä ja uusi työntekijä käyvät läpi perehdytettävän ensimmäisiä havaintoja työstä. He arvioivat yhdessä perehdytysjakson tarpeita ja tavoitteita sekä aikataulua ellei niitä ehditty tekemään jo ensimmäisen työpäivän aikana. Toisen päivän aikana olisi tavoitteena käydä läpi Neliapilan palvelukodin organisaatiota ja toimintakokonaisuutta, sekä ohjeita Asiakkaat ja yhteistyötahot sekä Palaverien vuosisuunnitelma. - ENSIMMÄISEN VIIKON LOPPUPUOLI Perehdytysjakson ensimmäisen viikon loppupuolella uusi työntekijä alkaa hahmottaa omaa työtehtäväänsä. Viikon loppuun mennessä lähiperehdyttäjän tavoitteena on perehdyttää uusi työntekijä pääpiirteittäin asiakkaisiin ja palveluihin. sekä johtamiskäytäntöön ohjeiden Toimintajärjestelmä Turvajärjestelmä - avulla Tavoitteena on: tutustua asukkaisiin keskittymällä pääasiassa yhteen kotiryhmään ja havainnoida päivätoimintaa. Lähiperehdyttäjä jakaa tarvittaessa perehdytysvastuuta myös muille työntekijöille. Lisäksi hän arvioi yhdessä uuden työntekijän kanssa perehdytyssuunnitelman toteutumista, sopii hänen kanssaan tulevista perehdytyksen arvioinneista ja tarvittaessa he kertaavat yhdessä perehdytyksen aikana epäselviksi jääneet asiat. - TOINEN VIIKKO Vastuu perehdytyksen etenemisestä siirtyy yhä enemmän uudelle työntekijälle. Myös lähiperehdyttäjä jakaa perehdytysvastuuta yhä enemmän muille työntekijöille. Toisen viikon tavoitteena on kerrata ensimmäisellä viikolla perehdytettyjä asioita sekä teoriassa että käytännössä tutustua kaikkiin kotiryhmiin sekä osallistua päivätoimintaan aktiivisesti. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää uusi työntekijä kokonaisuudessaan asiakkaisiin ja palveluihin siltä osin kuin kyseisen osa-alueen osatekijät on arvioitu tarpeellisiksi perehdytyksen kannalta. - SEURAAVAT VIIKOT Uusi työntekijä syventää oman työnsä tietoja ja taitoja. Häntä ohjataan suunnittelemaan ja kehittämään työtään. Riippuen uuden työntekijän perehdytyksen tarpeista ja tavoitteista lähiperehdyttäjä ja perehdytettävä huolehtivat yhdessä, että perehdytyksen suunnitelma toteutuu tarkistuslistan suunnitelman mukaisesti sovitun perehdytysjakson loppuun mennessä. Vielä perehdytyksen ulkopuolelle jääneet asiat käsitellään tilanteen mukaan,

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset Määräys 1(13) Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset Valtuutussäännökset Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Määräys 1/2014 1 (9) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaolo Laki

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 20.3.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki www.elias.fi p. 0400 432 585 1 21.3.2012 copyright@taija.härkki.2012 Esityksen askellus Mikä laki? Omavalvonta? Mikä sosiaalipalvelu?

Lisätiedot

OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti

OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti 2012 OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti S i v u 1 Sisällys 1. SOVELTAMISALA 2 2. MÄÄRITELMÄT 2 3. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 4. OMAVALVONTASUUNNITELMA 4 4.1 Omavalvonnan toteuttaminen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

OMAVALVONTA- SUUNNITELMA. Perhepäivähoito

OMAVALVONTA- SUUNNITELMA. Perhepäivähoito 2012 OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Perhepäivähoito S i v u 1 Sisällys 1. SOVELTAMISALA... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 2 3. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 4. OMAVALVONTASUUNNITELMA... 4 4.1 Omavalvonnan toteuttaminen...

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJA ML-Puhdistuspalvelu Y-tunnus: 1952584-3 Kunta: Lahti Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Toimintayksikkö ML-Puhdistuspalvelu / kotisiivous Palvelumuoto;

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA

SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTA Riitta Husso, Valvira 25.2.2014 25.2.2014 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Valviran tehtävänä on valvoa oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Seniori IloA syksy 2015 1. Palveluiden tuottaja... 3 2. Toiminta-ajatus... 3 3. Omavalvonnan organisointi, henkilöstö, johtaminen ja vastuuhenkilöt... 4 4. Asiakkaan ja omaisen osallistuminen...

Lisätiedot

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Jyväskylä 25.10.2016 Marja-Liisa Keski-Rauska Ylitarkastaja (varhaiskasvatus) 1 Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ

OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ OMAVALVONTA KÄYTÄNNÖSSÄ VALTAKUNNALLISET KOTITYÖPALVELUPÄIVÄT Riitta Husso, LM Valvira 18.1.2013 22.1.2013 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT Reaktiivinen valvonta (jälkikäteisvalvonta) kantelut ja valtakunnalliset selvitykset

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

YKSITYISTEN PÄIVÄKOTIEN OMAVALVONTA. Riitta Husso, LM, Valvira

YKSITYISTEN PÄIVÄKOTIEN OMAVALVONTA. Riitta Husso, LM, Valvira YKSITYISTEN PÄIVÄKOTIEN OMAVALVONTA Riitta Husso, LM, Valvira 17.3.2017 1 Valvira On sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto Valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholielinkeinon

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Kunnan nimi: Lohja Nimi: Huushollipiiat Ky Palveluntuottajan Y-tunnus: 968751-5

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJA ML-Puhdistuspalvelu Y-tunnus: 1952584-3 Kunta: Lahti Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Toimintayksikkö ML-Puhdistuspalvelu / kotisiivous Palvelumuoto;

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

WARSINAISET AY: n SIIVOUS -JA KOTIPALVELUN OMAVALVONTASUUNNITELMA

WARSINAISET AY: n SIIVOUS -JA KOTIPALVELUN OMAVALVONTASUUNNITELMA WARSINAISET AY: n SIIVOUS -JA KOTIPALVELUN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT... 2 2TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET.. 3 3 RISKIENHALLINTA... 3 4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SIIVOUS- JA KOTIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ

SIIVOUS- JA KOTIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ SIIVOUS- JA KOTIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT... 2 2 RISKINHALLINTA... 2 3 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 4 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kunta Kunnan nimi Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Kotikylän Taksi oy Palveluntuottajan Y-tunnus: 2505573-7 Kunnan

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 21.5.2011 KVPS konserni KVPS konsernin muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 12.4.2012 Taija Härkki p. 0400 432 585 tutkija, MMM 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki tuli voimaan 1.10.2011 VALVIRAn määräys ja ohje 1.3.2012

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Siivouspalvelu Rentukka Kunnan nimi: Hollola Palveluntuottajan Y-tunnus:

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot