64 4/2010. Demokratia takaisin politiikkaan Parhaat palvelukonseptit löytyvät. Turvattomuuden tunteeseen on vastattava. Kristiina Kumpula:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "64 4/2010. Demokratia takaisin politiikkaan Parhaat palvelukonseptit löytyvät. Turvattomuuden tunteeseen on vastattava. Kristiina Kumpula:"

Transkriptio

1 64 4/2010 Lokakuu Terveyden edistämisen lehti Demokratia takaisin politiikkaan Parhaat palvelukonseptit löytyvät kun niitä rakennetaan vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa. Kristiina Kumpula: Turvattomuuden tunteeseen on vastattava Mainonnalla suora yhteys nuorten alkoholinkäyttöön Vastuu ulottuu yli rajojen Teuvo Peltoniemi: Asenneongelma?

2 64 4/2010 Lokakuu Pääkirjoitus Vastuullisuutta vastustamatta Lokakuun ensimmäisenä päivänä tuli voimaan tupakkalaki, jonka tavoitteeksi on asetettu tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Suomesta tuli ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämääräksi. Tupakkatuotteiden mainonta on kattavasti kielletty ja tupakointikieltoja laajennetaan entisestään. Samaan aikaa keskustellaan alkoholin mainonnan, erityisesti alaikäiset tavoittavan mielikuvamainonnan, rajoittamisesta. Kyse on paljolti siitä, saako enää näyttää, että juomisesta seuraa hilpeää riemua ja nostatusta. Alkoholijuomateollisuuden näkökulmasta pelkkä tuotetietojen esittäminen on liian rajaavaa ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ei ole perusteltua. Teollisuus perustelee vastustustaan toteamalla, että nuoret näkevät alkoholimainoksia kuitenkin netistä. Tämä logiikka hämmentää, sillä on vahvaa näyttöä siitä, että alaikäisten altistuminen alkoholijuomien mainonnalle aikaistaa alkoholin käytön aloittamista ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Onko siis niin, että järkeviä tekoja ja mainoslinjauksia voi jättää tekemättä sen takia, että netissä pyöriin kaikenlaista vai voisiko suojella ainakin muutamaa ala-ikäistä, joka ei eksy nettimainonnan pariin? Onko paljon puhuttu yritysten yhteiskuntavastuu todellista, jos ei olla valmiita ottamaan edes pientä riskiä myynnin pienentymisestä? Voi myös kysyä, miksi ylipäätään mainonnalla kannustetaan alkoholituotteiden käyttöön, kun kyseessä ei ole tavallinen kulutushyödyke. Voi jopa hämmästellä, miten sallivasti suhtaudumme ylipäätään alkoholin mainontaan. Tuotetietomainontaakin voi jo pitää melkoisena vastaantulona ja kompromissina varsinkin, kun sitä suhteuttaa mainonnan kieltävään tupakkalakiin. On silti ymmärrettävää, että yrityksillä on oikeus tuotetietojen esittämiseen, vaikka tiedämme, että alkoholin liiallinen käyttö vaikuttaa kielteisesti koko väestön terveyteen. Onko paljon puhuttu yritysten yhteiskuntavastuu todellista, jos ei olla valmiita ottamaan edes pientä riskiä myynnin pienentymisestä? Yritysten puheet yhteiskuntavastuusta eivät ole useinkaan vain epäaitoa kuorrutetta. On esimerkkejä terveysnäkökulman huomioimisesta myös ihmisiä helposti koukuttavien tuotteiden osalta. Yksi on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) uusi nettikasino. Kun rahapelipelaaminen ja kansalaisten monet aktiviteetit ovat siirtyneet nettiin, on luontevaa, että myös rahapelejä tarjotaan siellä, missä niitä yhä enemmän pelataan. RAY kuitenkin toimii vastuullisesti tarjotessaan valvotun sivuston, jolla vastuullisuustyökalujen käyttö on olennainen osa pelaamista. Luotolla ei voi pelata, ja pelaajalla on käytössä myös omaehtoisen pelaamisen hallinnan välineet. Kun nettipelaaminen on arkipäiväistynyt ja yleistynyt, on tärkeää, että on pelitarjoaja, jonka pelit ovat maltillisia. Vähämerkityksellistä ei ole sekään, että jokaisella suomalaisella pelaajalla on mahdollisuus valita internetissä kotimainen pelitarjoaja. Samalla olemassa olevaa rahapelikulutusta ja tuottoa ohjautuu Suomeen turvaamaan sosiaali- ja terveysalan toimintaa RAY:n tuottojen avulla. Jokainen päätös on aina jollakin tavalla terveysteko. Yhteinen vastuullinen pyrkimys on ottaa askeleita kohti sitä, että suomalainen ei tupakoi, pelaa rahapelejä harkinnalla ja alkoholi on aikuisten juoma, jota käytetään maltillisesti ilman humalahakuisuutta. Tämä tarvitsee toimenpiteitä niin lainsäätäjiltä, yrityksiltä kuin jokaiselta meiltä henkilökohtaisina valintoina. Energistä syksyä, 2 Promo 64

3 Virtuaalimaailma on lisännyt ihmisten kontakteja, läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Teuvo Peltoniemi, sivu 46 Sivu 6 Kristiina Kumpula: On tärkeää säilyttää tunne, että asioille voi tehdä jotain Ajassa, sivu 9 en yritä väittää, että ennen oli paremmin, mutta erot pärjääjien ja putoajien välillä ovat nykyisin huikeat, sanoo Pekka haavisto. Sivu 32 Parantaako Prinsessa maailmaa? maailma olisi parempi paikka elää, jos hyväksyisimme erilaisuuden toisten ja oman ominaislaatumme. Sivu 12 Häviäjistä tulee iso lasku yhteiskunnalle jouko Kajanoja pistää hintalapun syrjäytymisen seurauksille. Sivu 38 Kansalaistoiminta vie kehitystä eteenpäin roope Mokka pohtii innokylän tuomia mahdollisuuksia rakenteiden muutokselle. Sivu 20 Mainonnalla on suora yhteys nuorten alkoholinkäyttöön Markku Soikkelin mukaan tutkimusnäyttö on vahva ja seuraukset kovia. 10 Sosiaalinen pääoma lisää terveyttä 13 Demokratia takaisin politiikkaan 14 Kurjuus alkaa rahan puutteesta 16 Suomalaiset valmiita myös kieltoihin ja rajoituksiin 18 Työkaluja koko maailmalle 19 Alkoholi on globaali terveysongelma 21 Kun siideri nostaa jalat maasta 22 Nykyiset keinot eivät riitä 23 Terveyshaitat osuvat iäkkäisiin 24 Nainen löytää voimavaransa 25 Ensin rakennetaan luottamus Ilmoittaudu Innokyläfoorumiin , ohjelma sivulla Pakkohoitokäytännöt säännellyiksi 28 Kannabiksen kotikasvatus yleistyy Suomessa 29 Netti ja kaverit kannustavat kokeilemaan 30 Asiallinen ote tehoaa parhaiten 31 Toivon pedagogiikkaa 34 Arviointiosaaminen vahvistuu 36 Palkinnot Kainuuseen ja Saloon 40 Terveyden edistämisen maailmankonferenssi 44 Etsitään hyvää seuraa ToimintaSuomi Terveyden edistämisen KesKus 3

4 4/2010 Lokakuu Päihdeilmastomme kaipaa muutosta Ehkäisevän päihdetyön viikko Ajankohtaista Päihdeongelmat ovat kuin ilmastonmuutos. Emme voi kaikkea vahinkoa estää, mutta on tärkeää jatkaa työtä. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa paremman päihdeilmaston puolesta. Tule mukaan yhteiseen työhön! Ehkäisevän päihdetyön viikolla toimijat eri puolella Suomea järjestävät tapahtumia, tempauksia, seminaareja jne. Ole sinäkin mukana ja ilmoita Tekryyn paikallistapahtumat hyvissä ajoin. Viikon vahvuus on teissä kaikissa toimijoissa runsaassa ja aktiivisessa paikallisessa toiminnassa ja tapahtumissa! Vetoomus kuntapäättäjille Tekry tekee kuntapäättäjille suunnatun vetoomuspohjan toimenpiteistä päihdeilmaston muutoksen puolesta. Vetoomuspohja on kaikkien toimijoiden käytettävissä ja täydennettävissä paikallisilla tiedoilla. Toivomme, että toimijat ympäri Suomen luovuttavat vetoomuksen kuntapäättäjille Ehkäisevän päihdetyön viikon aikana. Ilmoittakaa Tekryyn tekry.fi, mikäli paikkakunnallanne aiotte luovuttaa vetoomuksen (missä, kenelle ja milloin). Tekry kerää medialle listan paikkakunnista, joilla vetoomus luovutetaan päättäjille. Kirjoita nimesi adressiin Tekry osallistuu talkoisiin paremman päihdeilmaston puolesta vetoomuksella, jonka löydät sivuilta com/mielikuvamainonta. Vaadimme hallitukselta, että alkoholin mielikuvamainonta sekä alaikäiset yleisesti tavoittava alkoholijuomien mainonta ja markkinointi kielletään. Käy allekirjoittamassa adressi ja levitä sitä verkostossasi. Jos käytössäsi on verkkoyhteys, voit kerätä nimiä myös Ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumissa. Facebookista löydät myös kampanjasivut. Toivomme, että sen käyttäminen antaa toimijoille mahdollisuuden jakaa ajatuksia ja hyviä ideoita jo ennen teemaviikkoa. Kaikki materiaalit löydät Tekryn sivuilta > Ajankohtaista > Ehkäisevän päihdetyön viikko > vinkit, vetoomukset, esitteet, logot, julisteet, ohjeet, tapahtumien ilmoituslomakkeet Päihdeilmastomme kaipaa muutosta -julistetta voit tilata myös Tekrystä, Leena Åhman puh , , Hinta 2 / kpl + postituskulut, koko 50 cm x 70 cm, suomen- ja ruotsinkielinen 4 Promo 64

5 Virkisty musiikista maailman musiikin keskuksen juhlavuotena luvassa on huikea kattaus niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin huippuja. 30 vuoden iän kuluvana vuotena saavuttavan maailman musiikin keskuksen etnosoi!-festivaali lunastaa jälleen odotukset monipuolisella ohjelmistollaan: marraskuinen konserttisarja vie musiikkimatkoille eteläisestä afrikasta Keskiaasian Pamir-vuorille. Jokavuotiseen tapaan luvassa on myös paljon muuta, kuten yleisöluentoja ja oma etnosoi!-tapahtuma lapsille. oliver Mtukudzi Zimbabwesta musisoi Nettiryhmä auttaa äitejä eroon päihteistä Päihteitä käyttäville äideille on netissä keskusteluryhmä, jonka tavoitteena on auttaa äitejä vähentämään tai lopettamaan kokonaan päihteiden käytön. ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. ryhmä kokoontuu Päihdelinkin suljetulla keskustelupalstalla. ryhmään voivat osallistua raskaana olevat ja eri-ikäisten lasten äidit. Keskusteluun osallistuu kolme vauvaja päihdetyön ammattilaista. ilmoittautumiset otetaan vastaan sähköpostilla: Toiminnasta vastaavat ensi- ja turvakotien liitto ja a-klinikkasäätiö. Kohti savutonta Tuunaa sohva Suomea tuli voimaan tupakkalain muutos, joka toi uusia rajoitteita tupakkatuotteiden myyntiin, saatavuuteen ja tupakointiin lasten ja nuorten kasvuympäristössä. Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden hallussapidon ja maahantuonnin alaikäisiltä. myyminen tai muu luovuttaminen alle 18-vuotiaille on kiellettyä kaikissa tapauksissa. Kielloilla halutaan tukea erityisesti koulujen ja muiden oppilaitosten samoin kuin seurakuntien, urheiluseurojen ja nuorisotyön ohjaajien päätöksentekoa lasten ja nuorten tupakoinnin rajoittamiseksi. Tupakkalailla halutaan auttaa myös vanhempia heidän kasvatustyössään. Tavoite on suojella lapsia ja nuoria. voimaan tulevan tupakkalain säädöksillä edistetään tulevaisuuden savutonta suomea. Kuva: morguefile savuton sohva sakille -hanke järjestää Tuunaa sohva! -kilpailun ammatillisissa oppilaitoksissa ja irc-galleriassa. Tavoitteena on saada ammattiin opiskelevat kunnostamaan oppilaitostensa mahdollisia taukotiloja ja tehdä tai kunnostaa sinne sohva. Päämääränä on osallistaa opiskelijat mukavalla toiminnalla oman oppilaitoksensa viihtyvyyden lisäämiseen ja lisätä välituntien mahdollisuuksia savuttomaan toimintaan. savuton sohva sakille -keidas kiertää noin 40 ammatillisten oppilaitosten toimipisteessä ympäri suomen. irc-galleriassa kampanja käynnistyy heti kiertueen jälkeen ja jatkuu saakka. sakkin next step -messuilla Jyväskylässä palkitaan voittajat, jotka saavat 1. tapahtuma oppilaitoksessa euroa taukotilan kunnostusrahaa, euroa taukotilan kunnostusrahaa, 3. nintendo Wii ja lehden vuosikerta Hanke on elämäntapaliiton ja ammattiin opiskelevat sakki ry:n yhteinen ja sen rahoittaa rahaautomaattiyhdistys. Lisätietoja: Kuva: morguefile HÄLSOFRÄMJANDE PÅ SYSTEMNIVÅ Hur klarar den nordiska välfärdsmodellen nutidens utmaningar? HEALTH PROMOTION ON SYSTEM LEVEL How does the Nordic welfare model cope with today s challenges? NFHK_kortti_A5_2.indd :35:21 Foto: Åbo stad/esko Keski-oja Seuraa viinamainoksia alkoholin myynninedistämisen viranomaisvalvonnan tueksi on tarjolla aktiivista kansalaisvalvontaa ja vaikuttamista: Tavoitteena on vaikuttaa alkoholin markkinoinnin säätelyyn niin, että lasten ja nuorten oikeus kasvamisrauhaan toteutuu. mainonnalle altistumisen vähentäminen olisi kustannuksiltaan halvinta päihdehaittojen ehkäisyä. Panostukset asennekasvatukseen ja ehkäisevään työhön voivat nykytilanteen jatkuessa kumoutua nuoriin vetoavalla alkoholin mielikuvamainonnalla. Toisella kädellä sijoitetaan yhteiskunnassamme edelleenkin miljoonia euroja alkoholijuomien mainontaan ja toisella kädellä päihdehaittojen ehkäisyyn ja valistukseen. sivustoa ylläpitävät elämäntapaliitto, suomen vanhempainliitto, suomen Kuluttajaliitto, suomen ash sekä suomen nuorisoyhteistyö allianssi. Oikaisu: Kesäkuun Promon päähaastateltavan Maija-Riitta Ollilan oli kuvannut valokuvaaja Kimmo Brandt. Terveyden edistämisen KesKus 5

6 Turvattomuuden tunteeseen on vastattava Hyvinvointia ei luoda vain tulonsiirroilla tai palveluilla, vaan ihmisten täytyy myös tuntea kuuluvansa johonkin. Teksti Paula Mannonen kuvat Kimmo Brandt Syrjityksi itsensä kokeva ihminen ei tunne solidaarisuutta yhteisöään kohtaan. Yhteys toimii myös laajemmassa mittakaavassa. Epätasaarvoinen ja välinpitämätön yhteiskunta ei kykene kansainväliseen solidaarisuuteen, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula. Kumpulan mielestä suomalaiset kantavat pääosin hyvin vastuuta sekä itsestään että kanssaihmisistä. Yhteiskunta koetaan kuitenkin entistä turvattomammaksi. Nopea muutos on synnyttänyt epävarmuutta. Myös 1990-luvun lama piirtyi syvälle kansakunnan muistiin. Vaikka nykyisen taantuman vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet yllättävän vähän, selviytymisen mahdollisuuksia epäillään enemmän kuin ennen. Turvattomuutta lisää nykyiseen elämänmuotoon liittyvä yksinäisyys. Kumpula sanoo edellisen laman opettaneen, että ongelmat nousevat esiin vasta viiveellä. Vaikka talous kääntyisi nousuun, tuen tarve voi jatkaa edelleen kasvuaan. Ihmiset selviävät vaikeuksista jonkin aikaa, mutta vähitellen heidän voimavaransa kuluvat loppuun. Siksi myös finanssikriisin vakavimmat sosiaaliset seuraukset ovat todennäköisesti vielä edessä. Ihmiset selviävät vaikeuksista jonkin aikaa, mutta vähitellen heidän voimavaransa kuluvat loppuun. Merkityksen kaipuu Ennen valtiollista jakopolitiikkaa järjestöt hoitivat monia sosiaalisia tehtäviä hyväntekeväisyyspohjalta. Tämä toiminta sai sittemmin lähes kielteisen latauksen. Järjestöjä ei enää nähty hyvinvoinnin tekijöinä, vaan korkeintaan julkisen sektorin täydentäjinä. Nyt tilanne on taas muuttunut, mutta se ei Kumpulan mielestä voi tarkoittaa palaamista vanhaan malliin. Järjestöt vastustavat julkisten tehtävien siirtämistä vapaaehtoissektorille. Samalla ne haluavat päättäjien ymmärtävän paremmin kansalaisten oman toiminnan merkityksen. Hyvinvointia ei luoda vain tulonsiirroilla ja palveluilla, vaan ihmisten täytyy myös tuntea kuuluvansa johonkin. Kumpula näkee turvattomuutta tuottavan kehityksen korostaneen entisestään omaehtoisen aktiivisuuden ja sosiaalisen yhdessäolon merkitystä. Meille tulee paljon viestejä siitä, että ihmiset kaipaavat ennen kaikkea henkistä tukea: uskoa selviytymiseen, tunnetta, että ei ole yksin ja tietoisuutta siitä, että heidän toiminnallaan on merkitystä. Järjestöjen tehtävä on vastata tähän tarpeeseen. SPR:ssä nuorten turvatalot, pitkäaikaistyöttömien avulla pyöritetty kierrätyskauppa, terveyspisteet, kotimaan katastrofiapu ja ystävätoiminta vastaavat kukin omalla tavallaan syrjäytymisen ongelmiin. Kumpula muistuttaa, että auttajan ja autettavan välinen raja ei aina ole mitenkään selvä. Kun ihminen esimerkiksi menettää lähiomaisensa, ja lähtee sitten ystävätoimintaan, kaikki voittavat. Ystävä helpottaa jonkun vanhuksen yksinäisyyttä ja saa samalla uusia tuttavia. Vanhus saa juttuseuraa, mutta niin saa auttajakin, jolle toiminta tarjoaa vielä merkityksellisyyden kokemuksen. Kuka siis on auttaja ja kuka autettava? Ei katteettomia lupauksia Yhteisvastuun ajatukselle on helppo nyökätä hyväksyvästi, mutta keskustelu yksilön vastuusta saa paljon ristiriitaisemman vastaanoton. Kumpulan mielestä asiasta pitäisi pystyä puhumaan leimautumatta tasa-arvon vastustajaksi. Vastuuta ei kanneta tai jätetä kantamatta missään tyhjiössä. Jotta ihminen voisi antaa panoksensa omaan ja yhteisönsä hyvinvointiin, hän tarvitsee sille tilaa. Se taas edellyttää, että putoamisvaarassa olevia ihmisiä kuunnellaan nykyistä paremmin. Me tarjoamme liian usein valmiita toimintamalleja, jotka eivät vastaa todellisiin tarpeisiin. 6 Promo 64

7 Meille tulee paljon viestejä siitä, että ihmiset kaipaavat ennen kaikkea henkistä tukea: uskoa selviytymiseen, tunnetta, että ei ole yksin ja tietoisuutta siitä, että heidän toiminnallaan on merkitystä. Järjestöjen tehtävä on vastata tähän tarpeeseen. Terveyden edistämisen keskus 7

8 On tärkeää säilyttää tunne, että asioille voi tehdä jotain. Vaikka esimerkiksi köyhimpien maiden asema ei ole muuttunut toivotulla tavalla, paljon on myös saatu aikaan. EU-kielellä puhutaan hyvien käytäntöjen jakamisesta, ja sekin on tärkeää, mutta vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten tilannetta on mahdoton standardisoida. Oikea osallisuus vaatii aikaa, yhdessä etsittyjä ratkaisuja ja kuuntelemista, jotka eivät ole ollenkaan helppoja toteuttaa. Epäonnistumisistakin oppii paljon. Järjestelmiin kohdistuva luottamuspula on Kumpulan mukaan ainakin osittain seurausta liian suurista lupauksista. Jos kansainvälinen yhteisö lupaa tukea katastrofin jälkeistä rakennustyötä, mutta jättää uuden kriisin puhjetessa ihmiset oman onnensa nojaan, luottamuksen horjuminen ei ole ihme. On tärkeää olla lupaamatta enemmän kuin pystyy antamaan, vaikka se suurten tarpeiden edessä voikin olla kovaa. Sama pätee kotimaassa. Oma aika ja elämänhistoria määrittelee, kuinka lähelle tai kauas huolenpito ulottuu. Hämärää puhetta Yksi huono-osaisuuden vähentämiseen liittyvä ongelma Kumpulan mielestä on byrokratisoitunut kielenkäyttö. Asioiden esittämisen tapa ei usein ollenkaan kohtaa niiden ihmisten todellisuutta, joille toiminta on tarkoitettu. Empowermentin ja valtavirtaistamisen sijaan kannattaisi ehkä sanoa, että tässä tarjotaan järkevän toiminnan mahdollisuutta. Se antaisi asiasta oikean kuvan; että nyt etsitään tekijöitä, ei synnytetä uutta voimaantunutta ihmislajia. Hämärä kieli kumpuaa useammasta lähteestä. Kun yhä suurempi osa toiminnasta koostuu projekteista, projektisuunnitelmien täytyy sisältää samat trendikkäät elementit, joita kansainvälinen konsulttitoimisto osaa käyttää. Kyse on kilpailusta, jossa voimavaroja ja julkisuutta on vaikea saada kuulostamatta siltä, että plakkarissa on vähintään kaksi tohtoritutkintoa. Kumpula muistuttaa, että SPR:n kaltainen järjestö tarvitsee välttämättä käytännön osaajia ja innostajia, ei vain teoreetikkoja. Ei nimittäin riitä, että leiristä pystyy laatimaan vaikuttavan suunnitelman, vaan se pitää saada myös pystyyn. Hallinnollisen työn osuuden kasvu järjestöissä voikin olla vain ohimenevä vaihe. Resurssien väheneminen, rahoittajien vaatimukset ja järjestöissä toimivien vapaaehtoisten tahto pakottavat meitä uudenlaisiin työtapoihin. Luulen, että jatkossa pärjäävät parhaiten joustavasti toimivat ja rakenteiltaan kevyet organisaatiot. Liian kevyeksi organisaatioita ei kuitenkaan voi trimmata, sillä auttamistyössä tarvitaan välttämättä rakenteita ja palkallista työvoimaa. Onnettomuuden sattuessa pelkkä auttamisen halu ei riitä, vaan tarvitaan järjestäytynyttä toimintaa ja harjoiteltuja taitoja. Lähelle ja kauas Kumpula näkee perinteisen vastakkainasettelun kotimaan ja kansainvälisen avun välillä pitkälti laantuneen. Hänestä jaottelu ei sinänsä edes anna riittävää pohjaa ihmisten vastuuntuntoa koskeville johtopäätöksille. Oma aika ja elämänhistoria määrittelee, kuinka lähelle tai kauas huolenpito ulottuu. Ne ovat saman asian eri puolia. Vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein myös vaikeasti tavoitettavissa. Kun auttamisen välineet ovat puutteellisia, Kumpulan mielestä on olennaista saada ne vaikuttamaan samaan suuntaan. Tämä koskee yhtä hyvin kehitysavun ja investointien välistä suhdetta kuin eri sektorien toimintaa Suomessa. Keskeinen edellytys auttamiselle on usko tulevaisuuteen. Kumpula haluaakin järjestöjen pitävän näkyvillä myös ratkaisuja ja edistysaskeleita, ei vain vyöryttävän esiin ongelmia. On tärkeää säilyttää tunne, että asioille voi tehdä jotain. Vaikka esimerkiksi köyhimpien maiden asema ei ole muuttunut toivotulla tavalla, paljon on myös saatu aikaan. Ihminen, joka menettää uskonsa vaikuttamisen mahdollisuuteen, kääntää ongelmille selkänsä. n 8 Promo 64

9 Ajassa Vastuu ulottuu yli rajojen Avustusjärjestelmien tuottamat kielteiset sivuvaikutukset eivät ole vain kehitysavun ongelma. Teksti Paula Mannonen Kuva Vihreät Yksikään valtio ei voi rakentaa omaa hyvinvointiaan irrallaan kansainvälisestä yhteisöstä. Kansanedustaja Pekka Haaviston mielestä se ymmärretään jo hyvin Suomessakin. Köyhyys, katastrofit ja sodat synnyttävät avun tarvetta ja pakottavat ihmiset liikkeelle, ja se koskee myös meitä. Kansalaisten suuri enemmistö ymmärtää tämän keskinäisen riippuvuuden, vaikka keskustelu kehitysyhteistyöstä ja maahanmuutosta käykin välillä kuumana. Haavisto muistuttaa, että monet kehitysmaat ovat ajautuneet vaikeasti katkaistavaan kierteeseen, jossa köyhyys, väestönkasvu ja ympäristötuhot ruokkivat toisiaan. Kun sosiaalijärjestelmää ei ole, lapset ovat perheen ainoa turva. Suuri lapsiluku tarkoittaa resurssien jakamista yhä useamman ihmisen kesken, eikä talouden tai ympäristön kantokyky kestä sitä. Kaikkein heikoimmilla ovat maat, joissa sotatila estää kaiken kehityksen. Konfliktien ratkaiseminen on siksi tärkeä osa köyhyyden torjuntaa, Haavisto korostaa. Julkilausumista konkretiaan Köyhyyden vähentäminen on pitkään ollut kansainvälisellä asialistalla. Käytännössä tuloerot maiden välillä ja niiden sisällä ovat kuitenkin kasvaneet, mikä on pakottanut arvioimaan kehitysavun vaikuttavuutta. Haaviston mielestä merkkejä paremmasta on jo näkyvissä. Esimerkiksi vuosituhattavoitteet ovat selkeitä toimenpiteitä, joille on asetettu aikataulu ja joiden toteutumista myös seurataan. Aikaisempaan verrattuna toimintaa on siis konkretisoitu. Kansainvälistä vastuuta on helppo kantaa puheissa, mutta kukkaron avaaminen on toinen juttu. Vain harva teollisuusmaa on pitänyt lupauksensa kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vastustus ei johdu pelkästään nurkkakuntaisuudesta, vaan myös avun tehokkuutta epäillään. Sambialaislähtöinen ekonomisti Dambisa Mojo väittää kehitysavun vahvistaneen lähinnä korruptoituneen eliitin valta-asemaa köyhissä maissa. Joissakin hankkeissa taas byrokratia En yritä väittää, että ennen oli paremmin, mutta erot pärjääjien ja putoajien välillä ovat nykyisin huikeat. Pekka Haavisto on niellyt suurimman osan varoista, mikä ei tietenkään ole tarkoitus, Haavisto sanoo. Hänestä kritiikkiä on kuunneltava tarkkaan, sortumatta kuitenkaan yleistyksiin. Kehitysavun sisällä on monenlaista toimintaa ja ei kai kukaan kiistä esimerkiksi avun viemistä katastrofien uhreille. Toimintaa täytyy minusta arvioida projektikohtaisesti. On myös tärkeää tehdä työtä mahdollisimman lähellä ruohonjuuritasoa ja tukea vain demokratiaa edistäviä hankkeita. Sosiaalista yritystoimintaa Järjestelmien laitostuminen ja niiden tuottamat kielteiset sivuvaikutukset eivät ole vain kehitysavun ongelma, vaan vastaavia piirteitä löytyy myös kotimaasta. Haavisto on huolestunut erityisesti nuorten työkyvyttömyyden lisääntymisestä, joka hänestä johtuu pääosin työelämän jähmeydestä. Erilaisuutta ei sallita tai osata ottaa huomioon. Muottiin sopimattomat ihmiset jäävät ulkopuolelle, koska tuottavuudesta on tullut ainoa kriteeri. Tämä muokkaa yhteiskuntaa väärään suuntaan. Haaviston mielestä kyse ei usein ole edes sopivien työtehtävien löytymisestä, vaan niiden järjestämisen tavasta. Hän kaipaa uudenlaisia sosiaalisen työllistämisen malleja, jotka voisivat auttaa nuoria löytämään yhteiskunnasta oman paikkansa. Kehitystyö ei kuitenkaan ole helppoa, sillä hyvät aloitteet kaatuvat helposti erilaisiin säädöksiin ja reviirirajoihin. Jos Suomessa yrittää luoda jotain uutta palkkatyön ja vapaaehtoistyön väliin, törmää väistämättä näihin esteisiin, Haavisto myöntää byrokratian ongelmat. Hän pitää lupaavana EU:n pyrkimyksiä luoda lisää tilaa yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle pelkän vapaan kilpailun korostamisen sijasta. Eriarvoisuuden uhka Hyvinvointia mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu lähes aina kärkisijoille, mutta kansalaiskeskustelussa tulos yleensä tyrmätään. Haavisto uskoo kielteisyydelle olevan syvempiäkin syitä kuin pelkkä yleinen purnaus. Jokaisen tuttavapiiristä löytyy ihmisiä, joilla ei mene ollenkaan hyvin. Se ei tue käsitystä menestystarinasta. En yritä väittää, että ennen oli paremmin, mutta erot pärjääjien ja putoajien välillä ovat nykyisin huikeat. Hyvinvointia ei Haaviston mielestä voi mitata pelkästään talouden kasvua osoittavilla mittareilla. Yhtä tärkeää on seurata muutoksia huono-osaisimpien ihmisten asemassa. Tuloerot heijastuvat ennemmin tai myöhemmin monenlaisina yhteiskunnallisina ja sosiaalisina ongelmina. Viime kädessä eriarvoisuus uhkaa yhteiskuntarauhaa. n Terveyden edistämisen keskus 9

10 Sosiaalinen pääoma lisää terveyttä Kun ihmiset kokevat olonsa turvatuiksi ja kohtelun oikeudenmukaiseksi, yhteiskunnassa on runsaasti sosiaalista pääomaa. Teksti Paula Launonen Kuva Antero Aaltonen Luottamus Aineellinen pääoma Sosiaalinen pääoma Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävästä muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Markku Lehto tunnetaan suomalaisen sosiaaliturvan puolustajana. Suomi on maa, jossa ihmiset tulotasoon katsomatta voivat kouluttautua, sairastaa ja vanheta turvallisin mielin. Ja kun ihmiset kokevat olonsa turvatuiksi ja kohtelun oikeudenmukaiseksi, yhteiskunnassa on runsaasti sosiaalista pääomaa, mikä puolestaan edistää vuorovaikutusta sekä vahvistaa yhteistä moraalia ja luottamusta. Sosiaalista pääomaa ei saa pankista eikä reseptillä. Eduskunta ei voi päättää, että nyt hankimme sitä jostain. Sosiaalisen pääoman muodostumiseksi tarvitaan yleisiä edellytyksiä ja ihmisten tietoista mukanaoloa, Lehto linjaa. Viime vuosikymmeniä leimannut keskinäinen solidaarisuus on alkanut ohentua. Markku Lehto Yhteinen pulpetti Lehdon mukaan kaikki instituutiot, joissa kansalaiset kohtaavat tasavertaisina, luovat sosiaalista pääomaa. Armeijan harmaissa vuorineuvoksen ja paperityöläisen pojat jakavat tuvan ja kokemuksen, peruskoulun tuntikehys koskettaa oppivelvollisuusikäisiä asuinpaikkaan ja vanhempien tulotasoon katsomatta. Myös sosiaaliturva on osa rakennelmaa, jonka ansiosta olemme samaa joukkoa. Yhden selityksen suomalaisen hyvinvointivaltion synnylle Lehto löytää taloushistoriasta. Suuret ikäjoukot lähtivät 1960-luvulla pienviljelijä- ja työläisperheistä opiskelemaan ja sijoittuivat aikanaan päättäviin asemiin. Yritysjohtajilla, kansliapäälliköillä, ministereillä ja kansanedustajilla oli sama vaatimaton tausta, josta oli ponnistettu eteenpäin. Se ei unohtunut, vaan taloudellista hyvinvointia haluttiin tasata ja jakaa. Lehdon mielestä sotien jälkeen Suomeen rakennettua sosiaaliturvaa ja tasa-arvoistavia instituutioita ei pidä lyhytnäköisesti purkaa. Sosiaalista pääoma nakertavat jo muutenkin erilaiset yhteiskunnan muutokset ja mullistukset. Mullistukset murtavat Kun maatalous aikanaan vaihtui teollisuudeksi, katosi agraariyhteisöjen sosiaalinen pääoma. Tällä hetkellä tietoyhteiskuntamuutos ja kansainvälistyminen syövät teollisen yhteiskunnan sosiaalista pääomaa, Lehto sanoo. Vielä parikymmentä vuotta sitten konttoreissa tehtiin selkeää paperityötä, tehtaissa ja varastoissa työ oli pilkottu osiin ja työnjaosta Kiinteistöt, arvopaperit, raha Vähenee kuluttamalla. Talouskasvu ei automaattisesti poista sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Lähde: Markku Lehto vastasi päällikkö. Nyt työ on epämääräistä bittivirtaa tietokoneen ruudulla, vastuut ovat laajat ja epämääräiset. Pomo voi olla etäinen hahmo toisella puolella maailmaa, joten turhautuneilta työntekijöiltä puuttuu yhteinen kohde, jota voisi solidaarisesti haukkua. Sen sijaan että työpaikalla olisi sosiaalista pääomaa, työntekijät puurtavat yksinäisinä omia tehtäviään, Lehto selittää. Maahanmuuttajiin kohdistuva kantaväestön ennakkoluuloisuus, pelko ja viha ovat myös oireita sosiaalisen pääoman murtumisesta. On syntynyt kahtiajako meidän ja niiden välille. Me olemme kunnon porukkaa, jonka verovaroilla kustannettuja palveluita ne tulevat röyhkeästi käyttämään. Tästä seuraa johtopäätös, ettei niitä pidä päästää maahan yhtään enempää. Viime vuosikymmeniä leimannut keskinäinen solidaarisuus on alkanut ohentua. Suomessa on nyt meneillään sosiaalisen pääoman menettämisen vaihe, Lehto toteaa. Verkostot, normit, luottamus Voidaan käyttää ja kasvattaa. Heijastuu myönteisesti terveyteen kaikilla tulotasoilla. Huolehditaan yhteisöstä Lehto myöntää, että sosiaalisen pääoman muodostuminen on 2010-luvun Eurooppaan integroituneessa Suomessa monimutkaisempi yhtälö kuin teollisen nousukauden kansallisvaltiossa viime vuosituhannen jälkipuoliskolla. Tämän päivän ja tulevaisuuden päättäjät eivät enää jaa yhteistä vaatimatonta lapsuutta, vaan tuloerojen kasvaessa luokkaerot yhä syvenevät. Suomeen on jo muodostunut alakulttuureita, joiden normistot poikkeavat yhteiskunnan yleisestä moraalista. Pirstaloitumisen myötä rajat jyrkkenevät, eivätkä erilaisia elämäntapoja edustavat kansanosat kohtaa toisiaan. Tässä tilanteessa yhteiskunnan palveluista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Palvelujärjestelmän kautta saamme ongelmia näkyviin ja pystymme korjaamaan niitä. Lisäksi on tarjottava uusia mahdollisuuksia, uusia tapoja päästä mukaan työelämään. Lehto toivoo, että päättäjät ymmärtävät sosiaalisen pääoman merkityksen myös päihdetyön kaltaiselle haasteelle. Ponnistelut voivat valua hukkaan, jos kohteena on vain yksilö. On toimittava myös siinä yhteisössä, jossa päihteiden käyttäjä elää. Siellä vallitsevat normit ja asenteet vaikuttavat häneen todennäköisesti monin verroin vahvemmin kuin virallista yhteiskuntaa edustava sosiaalityöntekijä tai terapeutti. n 10 Promo 64

11 Tässä tilanteessa yhteiskunnan palveluista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Palvelujärjestelmän kautta saamme ongelmia näkyviin ja pystymme korjaamaan niitä. Köyhille vai kaikille? Teollisuusmaiden vertailu osoittaa, että tasainen tulonjako ei ole yhteydessä vain köyhimpien terveyteen ja sosiaaliseen tilaan. Vaikutukset näkyvät kaikissa sosiaaliryhmissä, tasaisemman tulonjaon maissa ylimpienkin sosiaaliryhmien terveys on parempi ja sosiaaliset ongelmat pienempiä kuin epätasaisen tulonjaon maissa. Tasaisempi tulonjako vahvistaa sosiaalista pääomaa, ennen kaikkea luottamusta. Yhteisöllisyyden kokeminen on tasauksen poliittinen ehto: itsekkyyden ilmapiiri heikentää edellytyksiä huolehtia yhteisvastuusta (me ne). Lähde: Markku Lehto Epätasainen tulonjako syö sosiaalista pääomaa Eriarvoisuus ja puutteelliset turvamekanismit lisäävät pelkoa sosiaalisen aseman ja arvostuksen menettämisestä, epäonnistumisen häpeästä. Kiristyvä kilpailu lisää epävarmuutta omasta onnistumisesta ja aiheuttaa psykosomaattisia ongelmia. Koskee voimakkaammin alempia sosiaaliryhmiä, joiden asemaa pienikin häiriö järkyttää; seurauksena elämänhallinnan menettäminen, väkivaltaisuutta ja päihteiden käyttöä. Terveyden edistämisen keskus 11

12 Häviäjistä tulee iso lasku yhteiskunnalle Siinä missä luottamus poikii kansakunnalle kasvua ja menestystä, käy epäluottamus kalliiksi meille kaikille. Teksti Paula Launonen Kuva Zsolt Nyulaszi / Rodeo Luottamus Vaikka pitkä ura vasemmistopoliitikkona, ministerinä, virkamiehenä ja tutkijana on päättynyt, osallistuu Jouko Kajanoja aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri nyt hän on huolissaan luokkaerojen kasvusta. Suomessa tuloerot kasvavat nopeammin kuin muissa OECDmaissa, pieni vähemmistö ökyrikastuu ja köyhimpien elintaso polkee paikallaan. Ja kun tuloerot kasvavat, köyhien ja rikkaiden välinen kuilu syvenee. Riskinä uusi alaluokka Kajanoja ei halua nähdä Suomea, jossa aiemmin yhtenäinen kansa jakautuu ja bunkkeroituu omiin reservaatteihinsa. Pahinta on, jos politiikka johtaa alaluokan syntymiseen. Alaluokan perheissä isä ja äiti ovat työttömiä. Heikkenevää sosiaalitukea paikataan pimeillä töillä ja pikkurikollisuudella. Sama elämäntyyli jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Päihderiippuvuudet, psyykkiset ja fyysiset sairaudet lisääntyvät, koulupudokkuus ja työttömyys kasvavat. Näköalattomuuden ja arvottomuuden aiheuttama ahdistus ja toivottomuus purkautuvat jengitappeluina ja perheväkivaltana, kun luottamus yhteiskuntaan on mennyt. Mitä enemmän epäluottamus saa jalansijaa, sitä enemmän se syö sosiaalista pääomaa. Kajanoja toivoo päättäjiltä viisautta ja pitkäjänteisyyttä, ettei synkkä näkymä toteudu. Syrjäytymisen kova hinta Paitsi että epätasa-arvo synnyttää pahoinvointia ja inhimillisiä tragedioita, se myös maksaa. Väittämänsä vakuudeksi Kajanoja pistää hintalaput erilaisille syrjäytymisen seurauksille. Yksi pitkäaikaistyötön aiheuttaa neljässäkymmenessä vuodessa noin euron kansantulon menetyksen, mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen hoito- ja lääkekulut ovat yli miljoona euroa kymmenessä vuodessa. Miljoona euroa maksaa myös kriminalisoituneen lapsen viiden vuoden koulukoti ja kymmenen vuoden vankilajaksot. Kajanoja korostaa, että hyvinvointi on yhteiskunnalle aina halvempi vaihtoehto kuin pahoinvointi. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan inhimillinen ja sosiaalinen pääoma selittävät kaksi kolmannesta talouskasvusta. Myös talous kiittää Hän viittaa taloustieteilijöihin, jotka tutkimuksissaan ovat havainneet sosiaalisen pääoman liittyvän nopeaan talouskasvuun. Myös työelämässä luottamus on osoittautumassa yhä tärkeämmäksi menestystekijäksi. Tämä koskee jopa yritysten keskinäisiä suhteita. On siis vahvaa näyttöä siitä, että luottamus synnyttää Fiksuihin sosiaalitäteihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata. Kunnallisen päivähoidon ja peruskoulun laadusta on pidettävä huoli, ja käytöshäiriöihin on puututtava varhain. Jouko Kajanoja terveyttä, hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Hyvä sosiaalipolitiikka pitäisikin Kajanojan mukaan oivaltaa osaksi valtion taloudellista menestystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Fiksuihin sosiaalitäteihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata. Kunnallisen päivähoidon ja peruskoulun laadusta on pidettävä huoli, ja käytöshäiriöihin on puututtava varhain. Lopuksi Kajanoja tunnustautuu optimistiksi. Hän luottaa suomalaiseen demokratiaan Sosiaalinen pääoma on Suomessa vielä vahvaa. Toivon, että päättäjiemme silmät avautuvat näkemään nykymenon seuraukset. n 12 Promo 64

13 Demokratia takaisin politiikkaan On mahdotonta pitää loputtomasti yllä puhetta, jolla ei ole mitään uskottavuutta. Teksti Paula Mannonen Luottamus Professori Jorma Sipilän mielestä yhteiskunnallinen luottamus edellyttää ihmisten pitävän julkisen sektorin tavoitteita hyväksyttävinä ja sen toimintaa tehokkaana ja reiluna. Luottamus tarkoittaa uskoa siihen, että yhteistä rahaa käytetään järkevästi, tehtävät hoidetaan kunnolla ja sekä maksajat että saajat toimivat vilpittömästi. Hyvinvointivaltio syntyi näille edellytyksille, mutta nyt niitä on pitkälti tuhottu. Käsitys Suomesta kansakuntana, jossa jokaisesta pidetään huolta, on lähtöisin sota-ajalta. Vaikea tilanne synnytti solidaarisuutta, joka onnistui hälventämään aikaisemman jyrkän luokkajaon aiheuttamaa epäluuloa. Vasta luottamuksen syntyminen teki mahdolliseksi väestötason sosiaaliset investoinnit ja eriarvoisuuden vähentämisen. Kyse oli valtavasta rakennustyöstä, joka nosti Suomen hyvinvointivertailuissa maailman kärkeen. Epäluottamuksen lietsontaa Lama ja talouden globalisaatio johtivat 1990-luvun alussa myllerrykseen, jonka tuloksena sosiaalipolitiikka suunnattiin kokonaan uusille urille. On tietenkin totta, että taloutta ei enää voi hallita pelkästään maan sisältä, vaan me joudumme sopeutumaan kansainväliseen kehitykseen, Sipilä sanoo. Toimintaympäristön muutos ei hänestä kuitenkaan vaatinut kaikkea Tavoite on saattaa erilaiset ihmiset toimimaan järkevällä tavalla yhteistyötä tukevissa rakenteissa. Jorma Sipilä sitä, mitä meillä tehtiin. Kehitystä ei yritetty hallita eikä sen kielteisiä piirteitä rajoittaa, vaan siihen lähdettiin innolla mukaan. Talouden kasvusta tuli menestysresepti, jonka oletettiin ratkaisevan kaikki ongelmat. Kasvuun pyrittiin julkisen sektorin säästöillä ja yritystoiminnan tukemisella. Tällä tavoin meille luotiin nykyinen kilpailukyvyn yhteiskunta. Uuden mallin sisäänajo vaati epäluottamuksen lietsomista julkista sektoria kohtaan. Tulilinjalle joutui erityisesti kuntien palvelutuotanto, joka leimattiin kelvottomaksi yritystoimintaan verrattuna. Myös sisältöasiantuntijuus kyseenalaistettiin. Rahasta tuli onnistumisen ainoa mittari. Järjetöntä kontrollia Luottamusyhteiskunta tarvitsee vain vähän valvontaa, mutta kilpailumallia leimaa jatkuva mittaaminen ja kontrolli. Sipilän mielestä Pohjoismaissa voisi edelleen lähteä siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan luotettavia. Ei meitä tarvitse vahtia koko ajan. Julkiselle sektorille tuodun, markkinataloudesta oppinsa ammentavan uuden julkisjohtamisen opin (New Public Management) Sipilä näkee johtaneen suorastaan järjettömyyksiin. Julkisia palveluja ei pysty arvioimaan teollisuudesta lainatun kaavan mukaan, koska niiden tulokset ovat välillisiä. Jos päihdehuolto saa alkoholistin raitistumaan, muutos ei näy kyseisellä sektorilla, vaan heijastuu kaikkialle ympäristöön. Yksi mittaamisen, kriteerien ja kontrollin ongelma on niiden työläys. Juuri valvonnan lisääntymisen vuoksi yhä suurempi osa työajasta kuluu hallinnollisiin tehtäviin. Byrokratia nielee lisäksi suuren osan uusista resursseista, joita tarvittaisiin palvelujen toteutuksessa. Mikään trendi ei kestä ikuisesti ja Sipilä uskoo myös markkinalogiikan soveltamisen julkisella sektorilla tulevan tiensä päähän. Hänestä on mahdotonta pitää loputtomasti yllä puhetta, jolla ei ole mitään uskottavuutta. Esimerkiksi tilaaja-tuottajamallin idea ostamisesta keneltä tahansa samoin ehdoin ei kerta kaikkiaan toimi, kun tarjoajana on iso ylikansallinen ketju, pieniä paikallisia yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Samoin ajatus opetuksen tehokkuuden mittaamisesta määrämittareilla on naurettava. Kukaan ei usko siihen. Irti talouden ja politiikan liitosta Eliittiä palveleva politiikan ja talouden yhteenkietoutuminen voidaan Sipilän mukaan purkaa vain palauttamalla demokratia politiikkaan. Käytännössä se tarkoittaisi erityisesti palvelujen sitomista arkeen. Parhaat palvelukonseptit löytyvät pienistä kunnista, joissa niitä rakennetaan vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa, tarpeen ja tilanteen mukaan. Ei tarvita mitään huippuosaajien ohjaamaa, elämästä irrotettua järjestelmää, vaan ihmisten on itse päästävä vaikuttamaan. Tällä politiikan tasolla on todella suuri merkitys. Toinen osa Sipilän luottamusreseptiä liittyy työn tarjoamiseen sitä haluaville pelkän tuen sijasta. Sotainvalideillekaan ei aikanaan annettu vain rahaa, vaan ensin käytiin läpi kaikki mahdollisuudet itsensä työllistämiseen. Pohjoismaista Tanska on palannut avokätisestä tukipolitiikasta täystyöllisyyden suuntaan. Vastikkeeton tuki houkuttelee vapaamatkustajia, passivoi ihmisiä ja syö yhteiskunnallisen luottamuksen perustaa, Sipilä perustelee antikansalaispalkka -kantaansa. Suomi ei enää ole samalla tavoin yhtenäinen kuin hyvinvointivaltion syntyaikoina. Onnistuuko luottamuksen rakentaminen monikulttuurisessa ja individualistisessa yhteiskunnassa? Tavoite on saattaa erilaiset ihmiset toimimaan järkevällä tavalla yhteistyötä tukevissa rakenteissa. Ehkä se ei ole yhtä helppoa kuin ennen, mutta siinä piilee myös demokratian hienous: se on rakennettu juuri vaikeita, ei helppoja tilanteita varten. n Terveyden edistämisen keskus 13

14 Kurjuus alkaa rahan puutteesta Tilastojen mukaan suomalaista elää köyhyydessä. Samanaikaisesti osa kansalaisista vaurastuu. Eriarvoisuus on kasvanut, vaikka lukuisilla valtakunnallisilla hankkeilla on yritetty korjata epäsuotuisaa kehitystä. Teksti Marjatta Karvinen Kuva Barbro Wickström / Rodeo Luottamus Lilli Autti on tarkkaillut tilannetta näköalapaikalta sosiaaliasiamiehenä lähes kymmenen vuoden ajan. Hän on nähnyt köyhyyden lisääntyvän ja verovarojen valuvan eniten tarvitsevien ohi. Hän arvelee, että poliittinen tahto ei yksinkertaisesti ole riittänyt vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Rahaa pitäisi osoittaa niihin palveluihin, jotka ovat kaikkien saatavilla, eikä tukea laajenevaa yksityistä terveydenhoito- ja hoivabisnestä verovaroilla. Kun heikoimpien etuuksia korjattaisiin asianmukaisesti, niin ihmisten ei tarvitsisi tukeutua pitkäaikaiseen toimeentulotukeen kuten nyt. Autti on yksi 200 sosiaaliasiamiehestä, jotka aloittivat työnsä, kuin laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna Nyt heitä on jäljellä 73, mikä on vähintäänkin huolestuttavaa sosiaalihuollon asiakkaiden kannalta. Rahaa pitäisi osoittaa niihin palveluihin, jotka ovat kaikkien saatavilla, eikä tukea laajenevaa yksityistä terveydenhoito- ja hoivabisnestä verovaroilla. Lilli Autti Apu on saatava oikeaan aikaan Sosiaaliasiamiehelle soittavat ihmiset, jotka ovat vaikeissa elämäntilanteissa ja ymmällä kimuranttien lakipykälien edessä. Heidän mieltään painavat rahahuolet, selviytyminen vuokrasta ja jokapäiväisistä menoista. Eniten kysytään toimeentulotuesta. Pienikin yllättävä meno voi suistaa elämän raiteiltaan, Autti sanoo. Monet jättävät lääkkeitä ostamatta, pihistelevät ruoasta ja luopuvat esimerkiksi lehdistä, uusista vaatteista ja televisiosta. Turvaverkko voi pettää ja moni putoaa sosiaaliavun ulkopuolelle. Niukkoja resursseja jaetaan valikoiden ihmisiä palvelujen piiriin erilaisilla pisteytyksillä ja kriteereillä. Autti pitää yhtenä pahimmista ongelmista sitä, ettei ihminen saa sopivaa apua oikeaan aikaan. Sairaaloissa on paljon vanhuksia ja myös alle 65-vuotiaita, joilta puuttuu kevyempää jatkohoitoa, kun vanhainkoteja, palvelutaloja tai pienryhmäkoteja ei ole tarpeeksi. He ovat itselleen sopimattomassa hoidossa ja vievät samalla paikan enemmän hoitoa tarvitsevilta. Vanhuksia hoidetaan kotona entistä huonokuntoisempina, jolloin ne, joiden selviäminen on kevyen tuen varassa, jäävät kokonaan apua vaille. Sama tilanne toistuu lastensuojelussa ja muissa palveluissa. Kunnissa on kiire ja pula työntekijöistä, mutta virkoja jätetään täyttämättä säästösyistä. Pienenevä työntekijöiden joukko ei kykene vastaamaan henkilökohtaisen palvelun tarpeeseen. Asiakkaat kokevat, etteivät he tule kuulluiksi, kun vuorovaikutusta ei synny. Sosiaaliasiamies voi näissä tilanteissa auttaa ongelmien ratkaisemisessa ja ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä asiakkaan omaan työntekijään, Kelaan tai työvoimatoimistoon. Miksi suomalainen ei protestoi? Työttömyys on merkittävin köyhyyden aiheuttaja, mutta tuoreimpien tilastojen mukaan kokoaikai- nenkaan työ ei enää välttämättä riitä elämiseen. Palkat ovat joustaneet ihmisten kustannuksella. Pätkä-, osaaika- ja keikkatyöt ovat mullistaneet työkäsitystä eikä työntekijöiden joukkovoimalla enää vaikuteta työoloihin ja sopimuksiin perinteiseen tapaan. Ihmisiä vaaditaan esimerkiksi liikkumaan työn perässä paikkakunnalta toiselle, vaikka velkaiset omistusasunnot sitovat heidät paikoilleen eikä kasvukeskuksissa ole kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Muualla maailmassa ihmiset lähtevät nopeasti kaduille protestoimaan. Meillä kulttuuri on toinen, valitukset tehdään virallisia 14 Promo 64

15 Kansalaisten selviämistä ja säästymistä köyhyydeltä ei takaa enää perusturva. Suhteellinen taso on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut eikä tuki tavoita kaikkia, joille se on tarkoitettu. Perusturva vuotaa Tutkimusten mukaan toimeentulotuki on jäänyt pahasti jälkeen ansiotasosta. Perusturvan taso suhteessa ansiotuloihin on laskenut 20 prosenttia 15 vuoden aikana vuosina Tällä hetkellä toimeentulon minimi on 417 euroa, päivää kohti noin 14 euroa. Sillä pitäisi kustantaa ruoka, vaatteet, julkiset kulkuvälineet, tvlupa ja niin edelleen. Turun yliopistossa on tutkittu köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä jo useamman vuosikymmenen ajan. Kuka on köyhä -kyselyä on tehty joka viides vuosi vuodesta 1995 lähtien. Tänä vuonna kyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista. Toimeentulotuen saajista 90 prosenttia oli köyhiä tulojen perusteella; perusturvaa saavista työttömistä vajaa 70 prosenttia, työssä käyvistä neljä. Pienituloiseksi katsotaan henkilöt, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 50 prosenttia väestön mediaanitulosta (suuruusjärjestykseen asetettujen tulojen keskimmäisestä arvosta). Toimeentulotuki ei kyselyn mukaan tavoita kaikkia, joilla olisi siihen oikeus, mikä myös lisää köyhyyttä. Jotkut jättävät tuen hakematta, koska katsovat rahamäärän liian pieneksi vaivannäköön nähden, eivät tiedä oikeuksistaan tai pelkäävät leimautumista. Turun yliopiston tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten mielipidettä toimeentuloturvan sopivasta vähimmäismäärästä. Vastaajista 73 prosenttia piti 417 euroa vähäisenä, kaksi prosenttia liian korkeana. Sopivaksi summaksi katsottiin 670 euroa. kanavia pitkin. Eikä aina jakseta enää edes valittaa. Etuuksia saattaa jäädä hakematta myös tiedon puutteen takia. Palveluista pitäisi Auttin mielestä tiedottaa nykyistä paljon enemmän ja avoimemmin, kapulakieltä välttäen ja positiivisesti. Ruotsissa hän on nähnyt bussin kyljessä tekstin: Muistitko hakea asumistukea. Pelätäänkö meillä, että hakijoiden määrä ja kustannukset paisuvat, jos tietoa jaetaan? Autti kehottaa päättäjiä katsomaan kunnan taloutta kokonaisuutena. Hallintokuntien on hänen mukaansa päästävä keskinäisestä kilpailusta yhteistyöhön. Kun rakennushankkeiden kustannusarviot pettävät, verovaroilla katetaan kohonneet kustannukset mukisematta. Miksi niitä ei riitä sosiaali- ja terveyspalveluihin? Sosiaalihuollon palvelut eivät liity ainoastaan toimeentulotukeen ja syrjäytymiseen vaan koskettavat jokaista ihmistä jossain elämänvaiheessa. Autti toivoo, että sosiaalinen hyvinvointi nähtäisiin koko laajuudessaan ja turvattaisiin sille riittävät toimintaedellytykset. Sehän on samalla tavalla investointia kuin mikä tahansa rakennushanke, mutta tässä sijoitetaan ihmiseen, mikä kannattaa aina. n Vähimmäisturvan tason kehitys suhteessa ansiotuloihin (1990=100) Lähde: Susan Kuivalainen. Vähimmäisturvan kehitys suhteessa ansiotuloihin. Tekryn Valtakunnalliset Päihdepäivät Suomi tanska norja ruotsi oecdmaat (20) Terveyden edistämisen keskus 15

16 Suomalaiset valmiita myös kieltoihin ja rajoituksiin Alkoholiasenteet selvitys kertoo, että suomalaiset ovat huolissaan alkoholin käytöstä. Olemme tarvittaessa valmiita hyväksymään myös kieltoja ja rajoituksia alkoholihaittojen vähentämiseksi. Kehittämispäällikkö Ritva Varamäen mielestä poliittisten päätösten tekeminen on ollut kuitenkin kovin nihkeää. TeKsTi MAtti VäliMäKi Kuva KAti Molin / rodeo Alkoholi Terveyden edistämisen keskus julkaisi kolmannen kerran Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksen. Aikaisemmat selvitykset ovat vuodelta 2006 ja TNS Gallup Oy:n suorittamassa tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta Manner-Suomessa asuvaa vuotiasta henkilöä. Kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta kertoo, että tutkimuksen perusteella suomalaisten alkoholiasenteet ovat suhteellisen tiukkoja ja ne ovat osin jopa tiukentuneet. 77 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa käytetään liikaa alkoholia ja 72 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa suhtaudutaan liian vapaasti humalajuomiseen. Yli 60 prosenttia haittaa humalaisten ihmisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kodin ulkopuolella. Uskon, että ihmiset huomaavat ympäristössään entistä enemmän ongelmia, jotka aiheutuvat nimenomaan alkoholin käytöstä. Ritva Varamäki Uskon, että ihmiset huomaavat ympäristössään entistä enemmän ongelmia, jotka aiheutuvat nimenomaan alkoholin käytöstä. Vaikutuksensa on varmasti silläkin, että alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat olleet vuodesta 2005 lähtien työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, Varamäki huomauttaa. Tutkimustulokset ovat saman suuntaisia myös eurobarometrien tulosten kanssa. Eurooppa on maanosa, jossa alkoholia eniten käytetään ja täällä myös ongelmat näkyvät selvimmin. Valmiutta kieltoihin ja rajoituksiin Suomalaiset toivovat toimia haittojen vähentämiseksi. Selvityksen mukaan tällöin ollaan valmiita hyväksymään myös alkoholiin liittyviä kieltoja ja rajoituksia. 69 prosenttia kannattaa rattijuopumuksen rajan laskemista 0,2 promilleen ja 77 prosenttia ruorijuopumuksen rajan laskemista 0,5 promilleen. Enemmistö suomalaisista kannattaa myös esimerkiksi alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä (58%) ja alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämistä urheilutapahtumien yhteydessä (59%) Peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää sopivana sitä, että terveydenhuoltohenkilöstö kysyy vastaanotolla rutiininomaisesti alkoholin käytöstä ja antaa tarvittaessa neuvontaa. Käytetäänkö Suomessa liikaa alkoholia? (% vastanneista) * 2006* * Onko alkoholin nykyinen kulutustaso Suomessa ongelma? (Kysymys vuonna 2008 ja 2006.) Kyllä En osaa sanoa Ei Suhtaudutaanko Suomessa liian vapaasti humalajuomiseen? (% vastanneista) * 2006* * Tulisiko yleisen asenteen tiukentua alkoholin juomista ja humalakäyttäytymistä kohtaan? (Kysymys vuonna 2008 ja 2006.) Kyllä En osaa sanoa Ei Haittaako Teitä humalaisten ihmisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kodin ulkopuolella, kuten kadulla, julkisissa kulkuneuvoissa tai kauppakeskuksissa? (% vastanneista) Kyllä En osaa sanoa Ei Promo 64

17 Tehokkaimmat keinot haittojen kesyttämiseksi ovat edelleenkin hinta ja saatavuus, valvonta sekä mainonnan rajoitukset. Alkoholiteollisuuden rooli askarruttaa Ritva Varamäki kiinnittää erityistä huomiota epätietoisten ryhmän hienoiseen kasvuun niissä kysymyksissä, jotka käsittelevät alkoholiteollisuuden roolia. Tutkimuksessa todetaan, että alkoholi- ja viestintäteollisuuden edustus erilaisten alkoholipoliittisten päätösten valmistelussa on kasvanut. Sen rooli päätösten suunnittelussa voi olla ristiriitainen. Esimerkiksi alkoholimainontaa käsitelleessä työryhmässä alkoholi- ja viestintäelinkeinon edut sivuuttivat lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin, Varamäki muistuttaa. Tutkimuksen mukaan puolet suomalaista on sitä mieltä, että ei ole sopivaa että alkoholiteollisuus osallistuu alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun. 11 prosenttia vastanneista on asiasta epävarma. Niukka enemmistö (55%) on sitä mieltä, että on sopivaa, että alkoholiteollisuus tuottaa oppimateriaaleja kouluihin. Varamäki on ilmiön suhteen hyvin kriittinen. Voidaan kysyä, mikä intressi alkoholiteollisuudella on näkyä ja tuoda itseään esiin nimenomaan kouluissa, mutta ei esimerkiksi työpaikoilla. Haitat tunnetaan, päätökset viipyvät Ritva Varamäki huomauttaa, että asennetutkimukset antavat hyödyllistä tietoa kansalaisten ajatuksista, mutta yksinomaan niiden perusteella ei voi tietenkään tehdä poliittisia päätöksiä. Monissa tärkeissä alkoholipoliittisissa kysymyksissä enemmistö suomalaisista tahtoo kuitenkin juuri samaa, mitä esimerkiksi terveysalan ammattilaiset ja tutkijat suosittelevat, hän huomauttaa. Alkoholin haitat tunnetaan, mutta vaikuttavien keinojen käyttöönotto on ollut nihkeää. Muiden päihteiden osalta on tapahtunut merkittäviä lainsäädännöllisiä tiukennuksia, mutta alkoholin saatavuutta on pyritty lisäämään. Tehokkaimmat keinot haittojen kesyttämiseksi ovat edelleenkin hinta ja saatavuus, valvonta sekä mainonnan rajoitukset. Koulutusta ja viestintää tarvitaan näiden tueksi, Varamäki painottaa. Pitäisikö alkoholin mielikuvamainonta kieltää ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittely? (% vastanneista) Kyllä En osaa sanoa Ei Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa? (% vastanneista) Kyllä En osaa sanoa Ei Tulisiko ruorijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,5 promilleen? (% vastanneista) Kyllä En osaa sanoa Ei Terveyden edistämisen KesKus 17

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Nuoret nuorten tukena

Nuoret nuorten tukena Kieltoja vai kohtaamista 8.5.2012 Jaakko Nuotio, tj. Puh 0400 916569 Vauraus lisääntyy - kuilut kasvavat Arvot kovenevat - keinot vähenevät? Aikuisuus murenee - lapsuus lyhenee Vastuuta siirretään - velvollisuutta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot