MOBIILIAPU: TYÖVÄLINEITÄ

Transkriptio

1 EHYT Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote MOBIILIAPU: TYÖVÄLINEITÄ PÄIHDETYÖHÖN JA VIESTINTÄÄN JATKUU SIVULLA 8-9 > Jonna Yletyinen Amikset.fi-kampanja 12,5 vuotta käynnistyi Suomessa ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa on miehillä 12,5 vuotta. Elinajanodotteen lyhentymisen suurin syy on alkoholinkäyttö. Amikset-kampanja avasi keskustelun lähettämällä yhteiskunnallisille vaikuttajille puisia uurnia, joilla haluttiin herättää heidät parantamaan ammattiin 6 > SIVULLA opiskelevien hyvinvointia. Tervetuloa EHYT ry:n ensimmäiseen yhdistyksen kokoukseen ! Kalentereihin ja toimintasuunnitelmiin kannattaa nyt kirjata EHYT ry:n ensimmäinen yhdistyksen kokous, joka pidetään lauantaina 22. maaliskuuta Helsingissä. Siitä ja muista järjestötoiminnan kuulumista, kuten ensi vuoden toimintatuista ja sidosryhmäkyselyn tuloksista kertoo järjestöpäällikkö Jiri SIVULLA Sironen. 10 >

2 SARI AALTO-MATTURI EHYT JÄRJESTÖTIEDOTE Ehkäisevä työ on parasta talouden tasapainotusta Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistus ei ole lähtökohtaisesti säästöprojekti, vaan sen kauniina tavoitteena on tehostaa ja parantaa palveluita ja niiden saatavuutta. Julkisen talouden heikkojen näkymien vuoksi parantamisen ja tehostamisen rinnalle on tullut vahvasti kysymys kuntatalouden säästöistä. Hallitus on keventämässä kuntien velvoitteita ja kuntatalouden taakkaa miljardilla eurolla lähivuosina. Tästä yli puolet halutaan löytää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. STM puolestaan on tuonut esille, että tehtävien purkamisen sijaan säästöjä voidaan saada järjestämällä palvelut paremmin ja tehokkaammin siis sote-uudistuksen kautta. Näin palvelujen tehostamisen ja parantamisen projektista vääjäämättä tulee myös säästöprojekti. Yhtälö on vaikea. Ministeriön mukaan päihdepalveluista säästöä olisi saatavissa 9 18 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valmistelussa on raittiustyölain uudistus, josta on toivottu vahvistusta kunnissa hiipuneeseen ehkäisevään päihdetyöhön. Leikkauslistat yhdistettynä ehkäisevän päihdetyön velvoitteiden lisäämiseen ei kunnissa kuitenkaan välttämättä herätä lämpimiä ajatuksia. Silti ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen olisi julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamisen näkökulmasta ehdottoman oikea tie. Alkoholihaittojen välilliset ja välittömät kustannukset ovat vuosittain miljardeja euroja. Kustannukset näkyvät mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeena, mutta myös valtaisina verotulojen menetyksinä. Alkoholi on Suomessa suurin yksittäinen työurien lyhentäjä ja rasittaa monella tavoin sekä julkista että yritysten taloutta. Ongelmana on se, että säästöt tulevat heti ja päihdehaittojen kustannukset viiveellä. Houkutus pikasäästöihin on suuri. Vastuullisempaa taloudenhoitoa olisi kuitenkin panostaa ehkäisevään työhön ja hyväksyä se, että tuottoa investoinnille joudutaan hetki odottamaan. Onneksi julkista taloutta voidaan tasapainottaa alkoholin kautta muullakin tavoin kuin kuntien päihdepalveluita leikkaamalla. Hallitus kuitenkin päätti puolittaa suunnitellun alkoholiveron korotuksen. Samalla se päätti luopua noin 60 miljoonan verotuotoista ja etenkin niistä säästöistä, jotka alkoholin hinnankorotus aina kokonaiskulutuksen pienentymisen kautta tuottaa päihdehaittojen kustannuksiin. Puolittamispäätöksen tärkeä taustatekijä oli alkoholin matkustajatuonti, josta on suomalaisessa julkisessa keskustelussa tullut este kaikenlaisille kokonaiskulutusta vähentäville toimille. Viinaralli onkin iso ongelma, johon on syytä puuttua mm. tullin valvonnan tehostamisen kautta. Vahingollisinta matkustajatuonti on kuitenkin silloin, kun se estää kansallisen vastuullisen alkoholipolitiikan. Jos hallituksen kaavailema veronkorotus olisi toteutettu alun perin suunnitellulla tavalla, se olisi hyvinkin saattanut hiukan lisätä matkustajatuontia. Sen myönteinen vaikutus alkoholiverotuottoihin, kokonaiskulutukseen ja päihdehaittoihin olisi kuitenkin ollut moninkertainen. Hallitusohjelmaan sisältyy tärkeitä uudistuksia, joilla osaltaan voidaan paikata julkisen talouden kestävyysvajetta. Alkoholilain kokonaisuudistus ja raittiustyölain uudistus tarjoavat päihdekustannuksiin kestävämmän säästöpohjan kuin päihdepalveluiden leikkaukset. Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja p sari.aalto-matturi@ehyt.fi 2 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti: Ajankohtaista asiaa 4 Pinnalla: Päihdeongelmat työpaikoilla Tunnustuspalkinto Kolumni Amikset.fi-kampanja Huumepolitiikka Alkoholiteollisuuden itsesääntely 8 Mobiiliapu: työvälineitä päihdetyöhön ja viestintään 10 Ajankohtaista jäsenjärjestöille 12 Lyhyesti: Tulossa ja tapahtunutta 16 Pintaa syvemmälle: Ehkäisevän päihdetyön myyttejä? 19 Lähikuvassa: LähiVerkko 20 Esittelyssä: Jäsenjärjestöt 22 Päivittäistä toimintaa kuvina 23 Esittelyssä: Työn tueksi Verkkopedagogi Liisa Heikinheimo esittelee EHYT ry:n verkkoja digitoimintaa Päihde- ja mielenterveysmessuilla lokakuussa Liisa on muiden tehtäviensä ohella työskennellyt Mobiiliapu-hankkeessa, josta enemmän sivulla 8. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote Päätoimittaja: Jiri Sironen, jiri.sironen@ehyt.fi, p Toimitus: Helena Hulkko, helena.hulkko@ehyt.fi, p , Jenni Tikkanen, jenni.tikkanen@ehyt.fi, p , Katja Reinikainen, katja.reinikainen@ehyt.fi, p Taitto: Jenni Tikkanen Julkaisija: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimituksen osoite: Järjestötiedote / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, Helsinki Osoitteenmuutokset: Simo Miettinen, simo.miettinen@ehyt.fi, p Ilmestymisajankohdat (ja viimeinen aineiston jättöpäivä) 2014: 18.2 (31.1.), (28.3. ), (pe 23.5.), (29.8.), (14.11.) 2 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

3 AJANKOHTAISTA ASIAA Päihde- ja mielenterveyspalvelujen leikkaaminen on lyhytnäköinen säästö Sidosryhmäkysely: EHYT ry on lyhyessä ajassa luonut hyvän imagon Joukko järjestöjä julkaisi kannanoton Sininauhasäätiön Helsingin Ruusulankadun asumispalveluyksikköön liittyvässä keskustelussa. Järjestöt ottivat esille toimivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen ratkaisevan roolin Asunto ensin -mallin tukena. Asumispalveluyksikköön liittyvä julkisuus on tuonut esiin puutteita päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palvelujärjestelmässä. Yhteistyöllä tilanne voidaan kuitenkin ratkaista. Järjestöt muistuttavat, että lama-ajan kokemuksista on otettava oppia Päihde- ja mielenterveyspalveluita on karsittu kovalla kädellä 1990-luvun lamasta lähtien. Näiden säästöjen hintaa maksetaan nyt, kun merkittävä osa lama-ajan lapsista kärsii elämänhallinnan ongelmista. Valtion pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin sisältyvä Asunto ensin -malli mahdollistaa asumisen myös vakavien päihde- ja mielenterveysongelmien takia asunnottomiksi joutuneille. Pitkäaikaisasunnottomuus uhkaa usein myös nuoria, joiden lastensuojelun asiakkuus on päättymässä. Järjestöt kantavat erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ja heidän perheistään. Hallituksen ehdotusten mukaan kunnat joutuvat lähivuosina leikkaamaan sosiaali- ja terveystoimen menoistaan yli puoli miljardia euroa. Lisäksi esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä STM esittää päihdepalveluihin 9-18 ja mielenterveyspalveluihin 6-8 miljoonan euron säästöjä. Vaarana on, että kohdistamalla leikkaukset päihde- ja mielenterveystyöhön kunnat ruokkivat jälleen ylisukupolvisen syrjäytymisen kierrettä. Järjestöt tarjoavat osaamista ehkäisevään ja korjaavaan työhön, kuntien työn tueksi. Ne ovat merkittävä resurssi niin lastensuojelukuin päihde- ja mielenterveysosaamisessa. Kannanoton allekirjoitti 19 järjestöä, mukana EHYT ry. Järjestöt korostavat, että päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat nyt lisäpanostusta karsimisen sijaan. Turvaverkon on toimittava. Lisäksi on luotava lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn malleja. Tässä järjestöt voivat tarjota merkittävää tukea valtion ja kuntien tavoitteiden toteuttamiseen. Järjestömme on haluttu yhteistyökumppani ja merkittävä osa vastaajista suosittelee EHYT ry:tä, iloitsee johtava erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen. Syys-lokakuussa 2013 toteutetun sidosryhmäkyselyn (Innolink research 9/2013) avulla selvitettiin EHYT ry:n tunnettuutta, siihen liitettyjä mielikuvia sekä toiminnalle asetettuja odotuksia. Internetkyselyyn vastasi 213 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 48. Kyselyn mukaan toiminta tunnetaan hyvin valtakunnallisella tasolla, mutta paikallistasolla tunnettuus on hieman heikompaa. EHYT ry:tä kuvaavat erityisesti verkostoituneisuus, aktiivisuus sekä yhteistyökyky. EHYT ry:n toiminta nähdään tärkeäksi erityisesti yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Henkilöstö ja muut kohderyhmät painottivat EHYT ry:n tehtävistä päihteettömyyden edistämistä, mutta eri tavoin: henkilöstö piti sitä vähemmän tärkeänä kuin muut ryhmät ja painotti enemmän päihdehaittojen ehkäisemistä. Toiminnan selkeästi oleellisimmaksi kohteeksi koetaan alkoholi. Seuraavaksi tulevat tupakka ja huumeet. Painopisteeksi koetaan selkeimmin nuoret ja lapset sekä nuoret aikuiset; henkilöstö koki tärkeiksi myös työikäiset sekä eläkeläiset. Kyselyn mukaan kokonaismielikuva EHYT ry:stä on positiivinen; keskiarvoksi muodostui 4,1. Henkilöstö antoi heikoimmat (3,9) arviot ja jäsenjärjestöt puolestaan parhaimmat (4,4), kun asteikko oli 1 5. Kriittisyyttä esiintyy hieman enemmän omassa henkilöstössä, joka näkee toiminnan tiukkapipoisempana kuin ulkopuoliset sidosryhmät. Toiminnan painottamisessa eri kohderyhmiin esiintyy myös hiukan hajontaa, Tenkanen jatkaa. Sidosryhmäkysely on osa kolmen järjestön fuusioitumisen jälkeistä strategiaprosessia. Uusi strategia hyväksytään EHYT ry:n ensimmäisessä yhdistyksen kokouksessa Sidosryhmien kyselypalautetta käytetään oleellisena osana strategian määrittämistä ja EHYT ry:n henkilöstö ja luottamushallinto on ollut vahvasti mukana prosessissa jo ennen kyselyä. EHYT ry:ltä toivottiin kyselyssä myös muun muassa alueellisen ja paikallisen työn vahvistamista. Strategian kiteyttämisen rinnalla järjestö onkin rakentamassa uutta aluekeskusmallia tukemaan vahvemmin paikallista työtä kuten koulutuksia, työmallien levittämistä ja paikallisia yhteistyömalleja. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Lisätietoja: Tuomas Tenkanen, johtava erityisasiantuntija, p Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 3

4 PINNALLA Selvitys: Päihdeongelmat ovat työpaikoilla arkea Haasteena on lähiesimiesten koulutus päihdeongelmien tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Yli puolet vastaajista kertoo, että omassa organisaatiossa on viimeisen vuoden aikana todettu väliintuloja vaatineita päihdeongelmia. Henkilöstöalan ammattilaisten järjestön HENRY ry:n jäsenille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Alle 50 hengen työpaikoilla vain 40 % vastaajista kertoo, että yrityksessä on päihdeohjelma. päihdeongelmat otetaan työyhteisöissä vakavasti. Päihdeongelmien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen ei ole kuitenkaan aina tarjolla riittävästi koulutusta. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä EHYT ry:n Huugo-työn kanssa. Kokonaiskuva suomalaisten yritysten varautumisesta päihdeongelmiin on kyselyn perusteella yllättävän valoisa: peräti neljä viidestä henkilöstöalan ammattilaisesta kertoo, että hänen työyhteisössään on ajan tasalla oleva päihdeohjelma. Hieman yli puolet vastaajista arvioi lisäksi, että henkilöstö myös tuntee päihdeohjelman ainakin päälinjoiltaan. Suurissa työpaikoissa päihdeasiat on kyselyn perusteella otettu varsin hyvin haltuun, mutta pienemmissä tilanne on epämääräisempi. Erityisesti alle 50 hengen työpaikoilla on huomattavasti heikompi tilanne. Näiden kohdalla vain 40 prosenttia vastaajista kertoo, että yrityksessä on päihdeohjelma, kertoo työyhteisöjen päihdeongelmia ratkovan Huugo-työn vetäjä Antti Hytti EHYT ry:stä. Yli puolet vastaajista ilmoittaa, että heidän organisaatiossaan on viimeisen vuoden aikana todettu väliintuloa vaatineita päihdeongelmia. Huumeongelmia on havaittu joka kymmenennen vastaajan työyhteisössä. Yleiset pelisäännöt päihdeasioiden suhteen tuntuvat olevan suurimmassa osassa yrityksiä kunnossa. Haasteena on koulutus, sillä vain 14 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että esimiehet ovat saaneet riittävästi koulutusta päihdeongelmien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Päihdeohjelman käytännön toteutuminen on usein kiinni lähiesimiehistä, joilla pitäisi olla käytännön valmiuksia päihdeongelmien kohtaamiseen. Huomattava enemmistö vastanneista katsoo, että pelisäännöt päihdeasioissa ovat riittävän laajasti henkilöstön tiedossa, mutta siitä huolimatta lähes puolet vastaajista kertoo, että työntekijöiden päihdeongelmia on työyhteisössä peitelty, huomauttaa Hytti. Puolet vastaajista arvioi päihteiden käytön myös aiheuttaneen poissaoloja työpaikalla. Yli 250 henkeä työllistävissä työpaikoissa työskentelevistä henkilöstöjohtajista jopa 67 % on tätä mieltä. Keskimääräisesti vastaajat arvioivat, että päihteet aiheuttavat melkein 7 % kaikista poissaoloista. Lisäksi yli puolet vastaajista kertoo epäilevänsä, että joidenkin oman työyhteisön työntekijöiden työssäjaksamis- ja työhyvinvointiongelmien taustalla on päihteidenkäyttö. Lähes puolet kyselyyn vastanneista henkilöstöammattilaisista katsoo, että päihdeasiat ovat käytännössä lähiesimiesten vastuulla. Joka neljäs ilmoittaa päävastuulliseksi henkilöstö- tai ylimmän johdon. Tuntuu siltä, että henkilöstöjohto ottaa päihdeongelmat vakavasti ja myös panostaa niiden ennaltaehkäisyyn. Tehtävää on siinä, miten tämä panostus jalkautetaan työyhteisössä eteenpäin, kyselyn tuloksia kommentoi HENRY ry:n toiminnanjohtaja Maija Eklöf. Valtaosa kyselyyn vastanneista henkilöstöammattilaisista kokee, että yrityksen johto on sitoutunut päihdeasioihin. Yli puolet vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Yksi havainto kyselyssä on epätietoisuuden määrä. Kaikki henkilöstöammattilaiset eivät tiedä tarkkaan, mikä tilanne omassa työyhteisössä on. Lähes puolet ei osaa esimerkiksi sanoa, onko päihdeasioissa saavutettu hyviä tuloksia vai ei. Tehtävää siis vielä on, Eklöf jatkaa. Kyselytutkimus tehtiin elokuussa HENRY ry:n jäsenille ja siihen vastasi 469 henkilöstöalan ammattilaista ja johtajaa. Lisätietoja: Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, EHYT ry, Huugo-ohjelma, p antti.hytti@ehyt.fi MIKÄ PÄIHDEOHJELMA? Päihdeohjelma on työyhteisön ohjeistus, jonka avulla päihdeongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja niihin puuttua. Parhaimmillaan se on toimintaohjeen lisäksi myös tapa rohkaista keskustelua päihdeongelmista ja sitouttaa koko työyhteisö toimimaan päihdekysymyksissä. 4 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

5 KARI VUORINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN TUNNUSTUS- PALKINTO TARJA VÄISÄSELLE EHYT ry myönsi Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustuksen pudasjärveläiselle vapaa-aikaohjaaja Tarja Väisäselle. Tunnustus oli sarjassaan ensimmäinen ja jatkossa se myönnetään vuosittain taholle, joka on edistänyt omalla paikkakunnallaan ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta. Ehdokkaita kerättiin kyselyllä, jossa pyydettiin ilmiantamaan hyvä työ ja jokaisen lähes 30 ilmiannon on antanut ehdokastaan selvästi arvostava kollega. Ansiokas paikallinen työ ansaitsee valtakunnallisen kiitoksen ja on hienoa aloittaa tällainen perinne, iloitsee EHYT ry:n koordinaatiopäällikkö Leena Sipinen. Tunnustus julkistettiin valtakunnallisella Ehkäisevän päihdetyön viikolla. Teemaviikon keskeinen tavoite on nostaa ehkäisevää työtä ja tekijöitä sen takana, joten se on oivallinen aika tällaisen tunnustuksen luovuttamiselle, jatkaa viikkoa EHYT ry:ssä koordinoiva Teija Strand. Tarja Väisäsen valitsi EHYT ry:n Helsingin keskustoimiston raati. Väisäsen valinnassa korostettiin paikallisen toiminnan monialaisuutta, verkostomaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tarja toimii Pudasjärvellä kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä ja Oulunkaaren yhtymähallituksen nimeämän ehkäisevän päihdetyön moniammatillisen työryhmän puheenjohtajana. Tarja on ansiokkaasti osallistanut työryhmän toimintaan myös kaikki Pudasjärven vähittäiskauppiaat, huoltoasemat ja kioskit. Kokouksissa on käsitelty muun muassa kauppojen omavalvontaohjelmia, käyty läpi kouluterveyskyselyn tuloksia päihteistä ja niiden saatavuudesta ja käyty keskustelua paikallisen urheiluseuran huvitoimikunnan kanssa. Lisäksi vuonna 2012 Tarja kokosi Ehkäisevän päihdetyön viikon jokaiselle päivälle viikon teeman mukaista ohjelmaa ja teki viikon aikana laajaa yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Tarjan ilmiantoi ylitarkastaja Raija Fors Pohjois- Suomen aluehallintovirastosta. Oulun seudulla toimii useita aktiivisia, ammattitaitoisia ja positiivisella otteella työskenteleviä ihmisiä, mutta päädyin ehdottamaan nimenomaan Tarjaa. Mielestäni Tarja ansaitsee tunnustuksen työstään, sillä hän on tehnyt ja tekee edelleen merkittävää työtä päihteettömyyden edistämiseksi ja päihdehaittojen vähentämiseksi omalla paikkakunnallaan, kertoo Raija. Tarja oli iloisesti yllättynyt ja onnellinen saamastaan tunnustuksesta. Ehkäisevä työ kannattaa aina ja meillä Pudasjärven lasten ja nuorten parlamentti on tiivistänyt hienosti, että päihteitä puolestaan ei kannata käyttää, hän toteaa. Tunnustus luovutetaan Tarjalle virallisesti Oulussa järjestettävässä Nuuskaseminaarissa. Projektit päättyvät ja alkavat EHYT ry:ssä päättyy kolme projektia tämän vuoden lopulla: Mobiiiliapu-hanke, Ikähanke ja Walkers- Hubu-projekti. Siksi otsikon muotoilu, päättyminen ensin, korostuu tänä vuonna. Projektien aloittamiseen löytyy aina virtaa, mutta vähintään saman verran sitä pitää löytyä päättämiseen, ellei jopa enemmän! Usein väitetään, että projekteista jää tähteeksi vain loppuraportti hyllyyn pölyttymään. Kärkäs väite nousee siitä, että projekteja sosiaali- ja terveysalalla on paljon. Sitä ruokkii rahoitusjärjestelmämme RAY ja tietysti se, että järjestöissä halutaan kehittää ja kokeilla uutta. Projektien aikana syntyy uusia ideoita, kuten tutkimuksessa. Väitetään, että tutkimus on onnistunut, jos sen aikana on syntynyt liuta uusia tutkimuskohteita. Projektien aikana myös tehdään, toimitaan, kehitetään sekä luodaan yhteyksiä. Projektien aikana siis todellakin toimitaan. Se ei ole merkityksetöntä silloin, eikä projektin päättymisen jälkeen. Projektien omistajien on huolehdittava siitä, että projektien myötä syntynyt tuotos ja menetelmät implementoidaan käytäntöön siinä ympäristössä, jossa projekti on toiminut. On siis tärkeää suunnitella projektin päättäminen huolellisesti hyvissä ajoin päättymisvuoden keväällä. Tämän opimme Mobiiliapu-hankkeen myötä. Projektin ei saa antaa vain vilahtaa ovesta ulos. Ehkä hankalinta ovat projekteihin kytketyt määräaikaiset työsuhteet. On ymmärrettävää, että projektin ja työsuhteen päättyessä ajatukset siirtyvät jo uuden työn etsimiseen. EHYT ry:n projektipäälliköt ovat kirjoittaneet Hankekäsikirjaa. Siihen kirjoitetaan nyt myös projektien päättämisestä, ennen sen siirtymistä käytäntöön ja ylläpitoon. Projektin loppumisvuoden keväällä projektipäällikkö laatii projektin päättämissuunnitelman ja päättämisen aikataulun: milloin loppuraportti valmistuu, miten ja milloin se esitellään projektin osallisille sekä projektin omistajille hallinnossa. Siinä yhteydessä tarkistetaan, että ne asiat jotka on luvattu tehdä, on tehty, ja mitä vaikutuksia niistä on seurannut. Tämän lisäksi arvioidaan myös muun muassa toteutustapaa, dokumentaatiota sekä jälkihoitoa eli jatkumista. Projektien tuloksista on muistettava kertoa myös eri sidosryhmille sekä tietysti omalle henkilöstölle. Päättyvistä projekteista Walkers-Hubu oli Aseman Lapset ry:n projekti, jossa EHYT ry oli kumppani. Aseman Lapset ry tekee ratkaisuja toiminnan jatkamisen osalta. EHYT ry on hakenut Verkko- ja aikuistyön osaston RAY:n kohdennettuun toimintaavustukseen korotuksia, jotta Mobiiliapu-hankkeen ja Ikähankkeen työtä voitaisiin jatkaa. Avustusehdotus julkaistaan Kari Vuorinen talous- ja innovaatiojohtaja p Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 5

6 PINNALLA Amikset.fi-kampanja 12,5 vuotta käynnistyi Suomessa ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa on miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Elinajanodotteen lyhentymisen suurin syy on alkoholinkäyttö. Amikset-kampanja avasi keskustelun lähettämällä päättäjäjoukolle ja yhteiskunnallisille vaikuttajille puisia uurnia, joilla haluttiin herättää heidät konkreettisiin ratkaisuihin ammattiin opiskelevien hyvinvointilähtökohtien parantamiseksi. Uurna symboloi 12,5 vuoden eroa miesten ylimpien ja alimpien tuloryhmien elinajanodotteessa. Peräänkuulutamme näkyviä päätöksiä ja toimenpiteitä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin parantamiseksi, sanoo kampanjan takana oleva EHYT ry:n projektipäällikkö Merit Lindén. Suomessa tehdään jo nyt paljon hyvää työtä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämiseksi niin oppilaitoksissa, kunnissa, seurakunnissa kuin kolmannella sektorilla. Jostain syystä nämä toimet eivät kuitenkaan pääse vaikuttamaan niin laajasti ja vakiintuneesti kuin olisi tarkoitus. Vuonna 2013 ammatillisessa koulutuksessa opiskelee opiskelijaa. Kun tutkimusten valossa on tiedossa mitä pitäisi tehdä, olisi aika käydä konkreettisempaa keskustelua ja tehdä vahvempia toimenpiteitä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilaitokset tarjoavat valmiin foorumin ja mahdollisuuden edullisin keinoin vaikuttaa kymmeniin tuhansiin elämiin: arkeen, lähiyhteisöihin, koulukeskeytyksiin, työrauhaan, työuriin ja sairaspäiviin. Vaikutukset ovat niin inhimilliset kuin kansantaloudelliset. Amikset-kampanja tavoittelee Suomen tulevaisuuteen satoja tuhansia lisätyövuosia. Kampanjan tempauksia nähdään jatkossa lisää. MITEN TILANNE VOIDAAN KORJATA? Ennen kaikkea tarvitaan tahtotilaa, jotta ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavat asiat otetaan tosissaan ja käsittelyyn. Tarvitaan päivitettyä ja tutkittua tietoa kehittämistyön pohjaksi Kannustetaan mediaa tarkastelemaan kriittisesti sitä, kuinka paljon ja miten ammattiin opiskelevista puhutaan sekä millaisia mielikuvia muodostetaan, ylläpidetään ja vahvistetaan. Tiedossa oleviin epäkohtiin ja puutteisiin tulee laatia ratkaisut yhdessä asiantuntijoiden (esim. opiskelijajärjestöt) kanssa ja ne tulee saada mukaan toimenpideohjelmiin. Toimenpiteiden toteutumista tulee seurata ja niiden puutteellista toteutumista ei tule hyväksyä. MITEN SINÄ VOIT AUTTAA? Kampanjaa voi tukea levittämällä viestiä sosiaalisessa mediassa ja omassa lähipiirissä Ota yhteyttä päättäjiin ja kysy, miten he aikovat edistää ammattiin opiskelevien hyvinvointia. Opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimintoja voi käynnistää ja vahvistaa myös järjestötoiminnan kautta. Monet oppilaitokset tekevät yhteistyötä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MITÄ EHYT RY TEKEE OPPILAITOSTEN ETEEN? EHYT ry tarjoaa tuhansille peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille sekä järjestöille, seurakunnille ja muille nuorten parissa toimiville menetelmiä, koulutusta ja tietoa terveyden edistämiseksi. Kymmenet asiantuntijat kiertävät ympäri maan päivittäin muun muassa HUBU-menetelmän, Päihdeilmiön, liikennekoulutusten, Smokefree- ja Savuton kunta-koulutusten tiimoilla. EHYT tekee myös vahvaa vaikutustyötä hyvinvointia edistävän lainsäädännön ja alueellisen vaikutustyön edistäjänä. Se on 12,5-teemalla aloittanut ensimmäisenä näkyvän päättäjien haastamisen satojen tuhansien työurien pidentämiseksi. Se jatkaa voimallista vaikuttamista yli kahden vuoden ajan Amikset-kärjellään tuomalla päättäjille ja opetuksen kentällä työskenteleville tuoretta tietoa päätösten pohjaksi ja luomalla foorumeja päätöksentekoa ja uusia toimenpiteitä tukemaan. Amikset-kampanja on osa EHYT ry:n AMIS - Arjen Ammattilaiset -hanketta. AMIS-tiimi tekee työtä sen eteen, että ammattiin opiskelevien hyvinvointiin kiinnitettäisiin paremmin huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Kampanjavideo on nähtävissä osoitteessa 6 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

7 Näkökulmia huumepolitiikkaan EHYT ry:ssä saatiin uusia näkökulmia huumepoliittiseen keskusteluun, kun sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta avasi henkilöstön huumeaiheisen keskustelutilaisuuden 1. marraskuuta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolle Haittojen ehkäiseminen ryhmään siirtynyt Kotovirta vertaili eri maiden huumepolitiikkaa ja haastoi EHYT ry:tä pohtimaan omaa rooliaan suomalaisessa huumekeskustelussa. Kotovirran mukaan Suomi on eri maiden huumepolitiikan vertailussa sinänsä ainutlaatuinen maa, että valtion huumepolitiikassa on ikään kuin kaksi raidetta: toisaalta varsin liberaali haittoja vähentävä politiikka ja toisaalta sen rinnalla tiukka huumelainsäädäntö. Suomalaisen huumepolitiikan menestys jakaa mielipiteitä, mutta esimerkiksi ongelmakäyttäjien ja kokeilijoiden määrällä mitattuna Suomen tilanne on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Muun muassa kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja ehkäisevän päihdetyön kehittäminen ovat olleet tärkeitä poliittisia panostuksia. Huumevapaasta politiikasta haittojen vähentämisen politiikkaan Kotovirta vertaili eri maiden huumepoliittisia malleja ja eritteli laillisuuden ja rangaistavuuden eri tasoja, jotka julkisessa keskustelussa menevät usein sekaisin. Esimerkiksi Hollannissa kannabis ei suinkaan ole legalisoitu. Sen myynti ei ole laillista. Hyvä kysymys onkin, mistä kauppatavara putoaa Amsterdamin kuuluisiin kahviloihin. Kotovirta tähdentää, että Suomessa tavoitteena ei ole huumevapaa yhteiskunta, vaan työssä keskitytään haittojen vähentämiseen. Mikään malli ei voi siirtyä maasta toiseen, vaan eri Suomessa suuri haaste tällä hetkellä on päihdetyön resurssien heikkeneminen. malleja on lähestyttävä kunkin maan lähtökohtien, olemassa olevien lakien ja ongelmien mukaan, Kotovirta totesi. Suomessa suuri haaste tällä hetkellä on päihdetyön resurssien heikkeneminen. Kotovirta haastoikin EHYT ry:tä pohtimaan, miten järjestön osaaminen voisi lievittää huumeisiin liittyvää stigmaa. EHYT ry tekee paljon työtä lasten ja nuorten kanssa ja olennaista olisikin helpottaa keskusteluyhteyttä vanhemman ja nuoren ja toisaalta yhteisön kaikkien vanhempien välillä. Vanhemmille on avattava nykynuorten todellisuutta, pohti EHYT ry:n HUBUtoimintaa vetävä vanhempi kouluttaja Anne Ahlefelt. Myös Kotovirta korosti, että vanhempia on autettava suhtautumaan rakentavasti nuoren huumekokeiluun. Vanhemman täytyy vetää henkeä, selvittää mitä on tapahtunut ja ottaa asia rohkeasti esille nuoren ja hänen kavereidensa vanhempien kanssa. Perheet ovat median ristiriitaisten viestien armoilla. Toisaalta mediassa on esillä vapauttamisen vaatimuksia, toisaalta se revittelee huumeotsikoilla. Tärkeää onkin mediakasvattaa myös vanhempia, Kotovirta huomautti. Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää yhdistää erilaisten toimijoiden asiantuntijuutta ja käydä keskustelua työn lähtökohdista eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi poliisin ja nuorisotyön. Lisäksi on tärkeää osoittaa ehkäisevän päihdetyön hyöty taloudellisena sijoituksena, pohti Kotovirta. EHYT ry tukee Suomen nykyistä huumausainepolitiikkaa, eikä ole esimerkiksi kannattanut kannabiksen käytön laillistamista. EHYT ry on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että huumekokeiluista ei aiheudu yksilötasolla kohtuuttomia, loppuelämää varjostavia seurauksia. Viranomaisten toiminnan tulee olla ennen kaikkea päihdekasvatusta ja käytön lopettamista tukevaa kuin rankaisemista painottavaa. Alkoholiteollisuuden itsesääntely huolestuttaa Tunnettu yhdysvaltalainen alkoholihaittoihin ja niiden ehkäisyyn perehtynyt professori Thomas Babor kertoi alan tutkimuksen kuulumisia EHYT ry:ssä Alkoholimainontaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa erityisesti alkoholiteollisuuden itsesääntelyn tehottomuus on noussut huolenaiheeksi. Babor tunnetaan mm. alkoholipolitiikan merkkiteoksesta, Alcohol, no ordinary commodity, jossa tutkijat pureutuvat alkoholinkulutuksen ja markkinoinnin yhteyksiin sekä alkoholipoliittisen sääntelyn keinoihin. Nyt Babor on kiinnostunut siitä, kuinka teollisuuden itsesääntely toimii eri maissa. Alkoholiteollisuudesta on tullut kansainvälisesti keskittynyttä. Suuret, ylikansalliset yhtiöt leviävät ympäri maailman. Ne ovat kiinnostuneita nuoresta kasvavasta väestöstä esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja jalostavat markkinointikeinoja, jotka kohdistuvat näihin uusiin kohderyhmiin. Kyse ei ole salaliittoteoriasta, vaan yhtiöiden strategioista, Babor toteaa. Alkoholimainonnan tutkimuksen fokus on siirtymässä nuorten altistumisesta itse sisältöihin. Baborin mukaan alkoholimainota sisältää usein tarinoita, jotka puhuttelevat voimakkaasti yksilöä heijastaen muun muassa elämäntyyliin ja arvoihin liittyviä mielikuvia. Näyttää vahvasti siltä, että nuoret altistuvat sisällöille, jotka teollisuuden itsesääntely nimenomaan kieltää, Babor toteaa. EHYT ry:ssä nähtiin esimerkkejä mainoksista, joissa näkyy koulumaailmaa, urheilusuorituksia ja julkkiksia. Itsesääntely kieltää mielikuvat, joissa alkoholi yhdistyy esimerkiksi sosiaaliseen menestykseen tai parantuneeseen suorituskykyyn. Itsesääntely vaihtelee maasta ja yhtiöstä toiseen. Tehotonta siitä tekee muiden muassa se, että ohjeet on luotu yritysjuridiikan eikä nuorten suojelemisen näkökulmasta. Samalla ohjeiden valvonta on lähes mahdotonta. Mainonta ei nykypäivänä rajoitu vain lehtiin, televisioon ja radioon. Erityisesti sosiaalisesta mediasta onkin tullut villi temmellyskenttä, jossa itsesääntelyn ohjeet unohtuvat. Sisältö esimerkiksi yrityksen Facebook-sivuilla kun on usein asiakkaiden itsensä tuottamaa. Mitä heikompi lainsäädäntö, sen tehottomampaa on itsesääntely. Ei riitä, että vain pukki vartioi kaalimaata. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 7

8 Mobiiliapu järjestöille ja kunnille: Työvälineitä päihdetyöhön ja viestintään Mobiiliapu on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen sähköinen tukipalvelu vaativissa elämäntilanteissa olevien palvelemiseen. Kunnan tai järjestön ehkäisevän päihdetyön tueksi se tarjoaa erilaisia työvälineitä aina päihteisiin liittyvän tiedon hakemisesta vertaistuen menetelmiin ja organisaatioiden markkinointiviestintään. EHYT ry:n Mobiiliapu hankkeessa on kehitetty erilaisia, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita sekä ehkäisevään että haittoja vähentävään päihdetyöhön. Kokonaisuus sisältää Mobiilivinkki hakusanapalvelun lisäksi vertaistukipalvelun, ryhmäviestipalvelun, kysy-vastaa-neuvontapalvelun ja tekstiviestikyselyn. Mobiiliapu -hanke sai alkunsa Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelusta vuonna Siitä lähtien Mobiilivinkki on pelastanut monen huumeidenkäyttäjän terveyden. Palvelu sisältää tietoa muun muassa huumaus- ja lääkeaineista, taudeista ja sairauksista, pistämisestä ja käyttämisestä, seksuaaliterveydestä, lastensuojelusta sekä sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteystiedoista, kuvailee Mobiiliavun hankepäällikkö Iina Järvi. Mobiiliapu järjestelmää toimii muun muassa kännykkäsovelluksena. Mobiiliavulla välitettävä tieto vähentää päihdehaittoja, nopeuttaa henkilökunnan tiedonhakua ja vapauttaa sen resursseja muihin toimiin. Samalla se ohjaa vaativissa tilanteissa olevia kansalaisia tehokkaammin juuri oikeiden palveluiden ääreen. Päihdetyöhön liittyvän tuen lisäksi Mobiiliapu on erinomainen väline kunnan, järjestön tai minkä tahansa organisaation päivittäiseen viestintään ja markkinointiin. Mobiiliapu hankkeen loppuseminaarissa yhteistyökumppanit olivat yhtä mieltä siitä, että palveluiden käyttöönotto vaatii avointa mieltä. Esimerkiksi Eläkeliitto on käyttänyt palvelua jäsentiedottamiseen. Toiminnanjohtaja Jukka Salminen kertoi Eläkeliiton hypänneen mukaan vauhdissa. On tärkeää seurata eri järjestösektoreiden toimintaa. Miksei Elämä On Parasta Huumetta ry:ssä kehitetty toiminta ja instrumentti taipuisi myös eläkeläisjärjestön toimintaan? Mobiiliapu voi olla hyödyksi myös erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden markkinointiviestinnässä. Järjestelmän avulla voi ottaa tekstiviestit käyttöön esimerkiksi tapahtuman palautekyselyissä. EHYT ry:ssä järjestelmään tallennetaan kaikkien asiantuntijoiden yhteystiedot, jolloin jokaisen käyntikortti on jaettavissa digitaalisesti esimerkiksi tietoa kaipaavalle messuvieraalle. Mobiiliapu järjestelmän käyttöönotto vaatii lyhyen kouluttamisen, jotta siitä saisi kaiken tarvittavan hyödyn irti. Hankkeen ajan hankehenkilöstö vastasi uusien mukaan tulijoiden koulutuksesta. Vuoden 2014 alusta lähtien kannattaa olla yhteydessä EHYT ry:n Internet- ja mobiilityön EHYT ry ja Mobiiliapu tunnetaan myös OttoMitasta, ilmaisesta mobiilisovelluksesta oman alkoholinkäytön tarkkailuun. Ottomittaa on ladattu nyt yli kertaa ja Alko tuo sen verkkosivuilleen. Käyttäjäkokemuksia voit käydä lukemassa OttoMitta-blogissamme. Siinä Helsingin yliopiston opiskelijat Iiris Niinikoski ja Tiina Parkkinen kertovat, kuinka OttoMitta sopii opiskelijaelämään. päällikkö Ilmo Jokiseen ja sopia hänen kanssaan oman organisaation koulutustarpeista. Mobiiliapu -järjestelmä on viestintävälineenä käyttökelpoinen, yksinkertainen, yksilötason tavoittava tekniikka ja malli sekä demokraattinen tapa tiedon keruussa ja toiminnan arvioinnissa. RAY tukee Mobiiliapu-toimintaa. RAY:n tuen tavoitteena on ollut mahdollistaa Mobiiliapu-alustan käyttöönotto mahdollisimman laajasti järjestö- ja kuntasektorilla, minkä ansiosta käyttöönoton kustannustaso on valtaosalle toimijoita mahdollinen. Kustannukset kunnalle tai järjestölle sisältävät ainakin itse viestiliikenteen. Tarkempi tieto saadaan RAY:n avustuspäätösten tullessa joulukuussa. Mobiiliavulle myönnettiin Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkki Jatkossa Mobiiliapuun liittyvissä asioissa lisätietoja antavat: Mobiiliapu -kokonaisuus: Ilmo Jokinen, Internet- ja mobiilityön yksikön päällikkö, ilmo.jokinen@ehyt. fi, p Mobiilivinkin sisällöt: Meri Marjamaa, meri.marjamaa@ehyt.fi, p Mobiiliapu -järjestelmä: Minna Lehtinen, minna.lehtinen@ehyt.fi, p Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

9 auttavaa tekstiviestiä tänäkin vuonna Nyt hankkeen päättyessä, Mobiiliavun tuloksia, haasteita ja päihdetyön digitaalista tulevaisuutta arvioitiin loppuseminaarissa Bottalla Helsingissä. Mobiilivinkki ja Mobiiliapu jäävät elämään EHYT ry:n ja järjestelmän käyttöön ottaneiden järjestöjen toiminnassa. Mobiiliapu -hanke on tehnyt yhteistyötä kuntien, kumppanijärjestöjen, kuten esimerkiksi Rikosuhripäivystys ja käyttäjäyhdistys Suomen Lumme ry:n kanssa ja heidän välityksellään asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden parissa. Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin Mobiiliavun kaltaisen teknologisen yhteistyöhankkeen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Paneelissa olivat mukana Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Katariina Westman, Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen, Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen sekä Mobiiliavun hankesuunnittelija Karita Niittymäki, joka kertoi myös käyttäjäyhdistys Lumme ry:n puheenjohtaja Sami Henttosen terveiset. Mobiiliavun keskeinen haaste on ollut erilaisten organisaatioiden tarpeiden ja yhteistyön sovittaminen. Panelistit pohtivat, että järjestöjen välinen yhteistyö on merkittävä voimavara, mutta kumppanuuden rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Myös asiakkaiden haasteet ovat moninaisia. Vaikeassa tilanteessa, syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen ongelmat ovat monisyisiä. Tästä syystä esimerkiksi tietosuojan varmistaminen on ollut asiakkaille hyvin tärkeää, hankepäällikkö Iina Järvi kertoi. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tekniikka ei saa muuttua itseisarvoksi. Teknologia ei poista ihmisten tarvetta, Jaana Kauppinen muistutti. Samaa mieltä oli myös Movilan toimi- Tärkeä osa Mobiiliapu -tiimin työtä on ollut palveluiden markkinointi. Hankesuunnittelija Marjut Helin kertoo toiminnasta Päihde- ja mielenterveyspäivillä lokakuussa Erityisesti Karita Niittymäki (toisessa kuvassa oikealla) on tunnettu hankkeen matkasaarnaajana, joka kiersi Suomen terveysneuvontapisteitä markkinoimassa järjestelmää ja neuvomassa sen käyttöä. Seminaarin päättyessä internet- ja mobiilityön yksikön päällikkö Ilmo Jokinen kukitti koko tiimin (kuvassa keskellä hankepäällikkö Iina Järvi). tusjohtaja Tom Hämäläinen, joka korosti, että teknologia on vain apuväline, joka tehostaa työtä. Yhdessä Movila Oy:n kanssa Mobiiliavun teknologiaa on kehitetty onnistuneesti alun teknisten hankaluuksien jälkeen. Kuntoutussäätiön edustaja Pauliina Juntunen ja hankepäällikkö Iina Järvi arvioivat yhdessä hankkeen tuloksia. Teknisen osaamisen hankinta on Mobiiliavun kaltaisen hankkeen ydinkysymyksiä. Järjestötoimijat ovat tavallaan palvelun toimittajan armoilla, Iina Järvi totesi. Rahoittajalta toivotaankin apua siinä, että palveluntuottajat kartoitettaisiin huolellisesti ja hankintoihin saataisiin selvät kriteerit. Haittoja vähentävän työn eettismoraalista pohdintaa seminaariin toi omassa puheenvuorossaan huume- ja mielenterveystyön johtaja, lääkäri Pekka Tuomola, Helsingin Diakonissalaitokselta. Hän korosti, että päihteidenkäyttäjän elämänlaatua on pyrittävä parantamaan, vaikka tämä jatkaisikin käyttöä. Kuntoutuminen alkaa ihmisarvon kokemuksesta, Tuomola muistutti. Seminaarin päätti EHYT ry:n innovaatio- ja talousjohtaja Kari Vuorinen. Hän muistutti, että on tärkeää aika ajoin nostaa katse näytöstä tulevaisuuteen. Toivon, että Mobiiliavussa kehittämäämme teknologiaa valjastetaan yhä enemmän päihdehaittojen vähentämiseen. Järjestelmän kehittämiselle onkin haettu jatkorahoitusta, Vuorinen totesi. Jonna Yletyinen Reko Elovainio Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 9

10 AJANKOHTAISTA ASIAA Järjestöpäällikkö Jiri Sironen kertoo vuodenvaihteen kuulumisia: Ajankohtaista jäsenjärjestöille Vuosi lähenee loppuaan, mutta järjestötoiminnan suhteen vuodenvaihde on vilkasta aikaa joulun ja uudenvuoden pyhien ansaittuja lepohetkiä lukuun ottamatta. Ehkäisevän päihdetyön kampanjoista vuoden vaihteeseen ajoittuu Anna lapselle raitis joulu ja Tipaton tammikuu. RAY-avusteisissa yhdistyksissä jännitetään jouluanalusviikon avustusehdotuksia ja EHYT ry:n jäsenyhdistysten toimintatukikin on haussa joulutammikuun ajan. Yhdistyksissä on syytä valmistautua myös EHYT ry:n ensimmäiseen yhdistyksen kokoukseen ja kirjata toimintasuunnitelmiin ja kalentereihin päivämäärä lauantai 22. maaliskuuta EHYT ry:n yhdistyksen kokous Helsingissä EHYT ry pitää ensimmäisen yhdistyksen kokouksensa lauantaina 22. maaliskuuta 2014 Helsingissä. Yhdistyksen kokous päättää kolmivuotisen siirtymäkauden, josta sovittiin Elämä on parasta huumetta ry:n, Elämäntapaliiton ja Terveys-Hälsan ry:n yhdistyessä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi. Yhdistyksen kokouksen tärkeimmät asiat ovat päättäminen EHYT ry:n strategiasta sekä valtuuston valinta seuraavalle kolmevuotiskaudelle. Lisäksi arvioidaan kulunutta kolmivuotiskautta ja hyväksytään lähivuosien toiminnan ja talouden suuntaviivat. Kokoussuunnitelmat paikkoineen ja järjestelyineen tarkentuvat RAY:n avustusehdotuksen selvittyä. Kokouksesta lähetetään jäsenyhdistyksille erillinen kirje ja kutsu. EHYT ry:n hallitus asetti syyskuun kokouksessaan kolmihenkisen vaalivaliokunnan (Arja Jääskeläinen, Marko Laitinen ja Veli-Pekka Sinervuo) valmistelemaan valtuuston valintatapaa. Erillisessä kokouskirjeessä kerrotaan myös vaalivaliokunnan terveisiä valtuuston valitsemisesta. EHYT ry:n sääntöjen mukaan valtuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle ja yhdistyksen kokouksessa valittavan valtuuston ensimmäinen kokous on suunniteltu pidettävän EHYT ry:n järjestämien Päihdepäivien yhteydessä Kokouksessa äänivaltaisia ovat kaikki jäsenmaksunsa maksaneet jäsenyhdistykset. Tämän johdosta vuoden 2014 jäsenmaksu tullaan keräämään heti alkuvuodesta. Myös EHYT Järjestö ilmestyy ensi vuonna niin ennen kuin jälkeenkin kokouksen, jotta tieto kokousasioista ja kuulumisista kulkee kaikille asianosaisille monipuolisesti. Lisätietoja yhdistyksen kokouksesta voi aina kysyä myös allekirjoittaneelta. EHYT ry:n jäsenyhdistysten toimintatuet 2014 EHYT ry on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä ensi vuodelle euroa jäsenyhdistystensä paikalliseen ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan. Toimintatukien hakuprosessi on tämän vuoden kaltainen, eli tukea tulee hakea 31. tammikuuta mennessä. Myös toimintatukien kriteerit ovat pysyneet samoina (ainoana lisäyksenä mahdollisuus hakea tukea osallistumiseen Päihdepäiville 2014). Toimintatuen hakemisesta lähetetään jäsenyhdistyksille erillinen kirje, jonka mukana on ohjeiden lisäksi hakulomakkeet, palautuskuori sekä tämän vuoden tuen raportointilomake. Tänä vuonna saatu tuki pitää raportoida joulukuun loppuun mennessä (jonka lisäksi toimintakertomus ja -tilinpäätös tulee toimittaa hyväksymisensä jälkeen keväällä 2014), jotta yhdistykselle voidaan myöntää tukea ensi vuodelle. EHYT ry:n hallitus tekee toimintatukipäätökset kokouksessaan helmimaaliskuussa 2014, jonka jälkeen tuet voidaan maksaa ennakkoon yhdistyksille. Lisätietoa toimintatuesta saa erillisestä kirjeestä ja sihteeri Marja Saavalaiselta, Lisätiedot ja hakulomakkeet löytyvät aina myös verkkosivuilta, josta on luettavissa myös koko EHYT ry:n vuoden 2014 alustava toimintasuunnitelma Syksyn aluefoorumikierros takana Aluefoorumien tapaamiset on pidetty. Kiitos kaikille osallistujille, joita oli mukana hieman viime vuotta enemmän. Aluefoorumeiden muistiot on lähetetty myös alueellisille sähköpostilistoille, joten tieto on tavoittanut nekin, jotka eivät päässeet paikalle. Aluefoorumitoiminta jatkuu ensi vuonna ja sen osana järjestettävään vapaaehtoistoimijoiden koulutukseen on haettu myös erillistä kehittämishanketukea OK-opintokeskukselta. Va- 10 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

11 paaehtoistoiminnan koulutukseen on tarkoitus panostaa joka tapauksessa, mutta OK:n tuki mahdollistaisi tietysti Kalentereihin kannattaa kirjata lauantai 22. maaliskuuta 2014: ensimmäinen yhdistyksen kokous! vielä laajemman panostamisen. Sidosryhmäkyselyn jäsenosuus EHYT toteutti syksyllä sidosryhmäkyselyn mm. strategiatyön tueksi. Kyselyyn vastasi sidosryhmien lisäksi myös henkilöstö ja jäsenyhdistykset. Sidosryhmäkyselystä löytyy erillinen juttu muualta tästä lehdestä. 100 jäsenyhdistyksestä kyselyyn vastasi 27 yhdistystä, mikä osaltaan selittynee sillä, että samaan aikaan käytiin kyselyn teemoista keskustelua myös aluefoorumeissa. Vastanneiden jäsenyhdistysten kokonaismielikuva EHYT ry:stä oli vastaajaryhmistä kaikista positiivisin: 4,4, kun asteikko oli 1-5. Avoimista vastauksista nousi kehittämiskohteina esille mm. paikallistason tunnettuuden sekä alueellisen työn ja toiminnan tukeminen. Kehittämiskohteet on listattu. Ensi vuoden aikana on syytä tehdä tarkempi jäsenkysely EHYT ry:n jäsenyhdistyksille erityisesti järjestö-, vapaaehtois- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi. Muita järjestötoiminnan kuulumisia EHYT ry liittyi syyskuussa tamperelaisen Kumppanuustalo Artteli ry:n jäseneksi. Yhdistys toimii tamperelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöjärjestönä ja sen toiminnan keskeisiä tavoitteita on perustaa Tampereelle järjestöjen yhteinen kumppanuustalo, jonka yhteydessä voisi olla myös mm. kohtaamispaikkatoimintaa. Lisätietoa Artteli ry:stä, Monet Elokolot ja kohtaamispaikat ovat auki myös juhlapyhinä. Helsingin ja Turun Elokolot ovat auki vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna ja uuden vuoden päivänä. Lahden ja Pirkkalan Elokolot ovat kiinni jouluviikon. Tarkempia tietoja Elokolojen joulun ajan ohjelmasta, joulujuhlista, joulupuurotilaisuuksista yms. löydät kunkin kohtaamispaikan verkko- ja Facebooksivuilta. Lisätietoja KOHTAAMISPAIKKAVERKOSTO Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta 2014! Jiri Sironen, järjestöpäällikkö, p , Simo Miettinen, järjestösihteeri, p , Lahden aluefoorumissa EHYT ry:n aikuistyön suunnittelija Timo Glad. Syksyn aluefoorumit takana EHYT ry:n jäsenyhdistykset, kohtaamispaikkaverkosto ja luottamushallinto ovat syksyn aikana jälleen kokoontuneet aluefoorumien tapaamisiin. Tapaamisia järjestettiin Rovaniemellä, Turku-Maarianhamina-miniristeilyllä, Seinäjoella, Mikkelissä, Lahdessa ja Nokialla. Aluefoorumit toimivat EHYT ry:n paikallis- ja aluetoimijoiden osallisuuden, yhteistyön, tiedonkulun ja koulutuksen paikkana. Tämän syksyn aluefoorumien teemoja olivat mm. alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen, EHYT ry:n strategiatyö sekä erilainen koulutus. Koulutuksiin kutsuttiin mukaan myös yhteistyökumppaneita ja opiskelijoita. Tulevien vuosien aikana osana aluefoorumitoimintaa voidaan järjestää koulutuksia kaikista keskeisistä EHYTin toiminnan aloista. Osana EHYT ry:n alueellisen toiminnan kehittämistä on tarkoitus perustaa 4 6 aluekeskusta toteuttamaan EHYT ry:n aluetoimintaa. Aluefoorumitoiminta muodostuu tässä yhteydessä myös olennaiseksi osaksi aluekeskusten toimintaa. Aluefoorumien nykyiset alueet ja alueelliset toimijat löydät EHYT ry:n aluesivuilta. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/

12 TULOSSA OK-Opintokeskuksen koulutuksia 2014 EHYT-koulutuskahvilat: kannabis EHYT ry:n yhdistyksen kokous Helsingissä OK-opintokeskus kouluttaa järjestötoimijoita. Vuonna 2014 koulutuksen pääteemana on lähidemokratia. Koulutukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: kouluttaja- ja ohjaajakoulutukseen, järjestö- ja kansalaistoimintaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan. Ilmoittautuminen viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutusta. Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu OK-opintokeskuksen verkkosivujen koulutuskalenterin kautta Kohderyhmä: nuorten parissa toimivat ammattilaiset Heinola Ilmoittautuminen viimeistään Lahti Ilmoittautuminen viimeistään Orimattila Ilmoittautumiset ja lisätietoja: EHYT ry pitää ensimmäisen yhdistyksen kokouksensa lauantaina 22. maaliskuuta 2014 Helsingissä. Merkitse jo kalenteriin! Päihdepäivät 2014 Tapahtuma järjestetään Helsingissä Tapahtumakeskus Telakalla. Ohjelman suunnittelu on parhaillaan käynnissä.. Tietoa päivitetään sivulla Vapaaehtoisten päivä Esimerkkejä koulutuksista järjestö- ja kansalaistoiminnassa: Ryhdistä yhdistystä verkkokurssi yhdistysaktiiveille Yhdistystiedottaja Rakenna järjestöstäsi tulevaisuuden voittaja 3.2. Kirstunvartija valmiuksia yhdistyksen rahastonhoitoon Ajankohtaista järjestöjohtamisessa Järjestöelämän englantia Vahvaa vaikuttamista verkostoissa helmikuu huhtikuu Tehdään toisin tulevaisuustaitoja yhdistystoimijalle Yhdistys Uudistuva yhdistys Benchmarking-prosessi Oman osaamisen portfolio Mappi A vai Ö? Yhdistyksen arkistoinnin perusteet Järjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittämisseminaari Vertailuverstaat hyvien käytäntöjen jakaminen Vapaaehtoisten päivänä joukko järjestötoimijoita haluaa kiittää vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia, lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi. Kampanjan toteuttaa SOSTE ry yhteistyössä Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO:n,Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin, Kansalaisareenanja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Toimijat kutskuvat kaikki vapaaehtoistoimintaa tarjoavat yhteisöt mukaan tempaisemaan kampanjapäivänä keskiviikkona Tavoitteena on saada joka toinen suomalainen osallistumaan vapaaehtoistoimintaan: Ydistykset voivat osallistua useilla eri tavoilla: 1. Ilmoita yhdistyksesi tapahtumat ja tarjoamanne vapaaehtoistehtävät ToimintaSuomi-portaalissa, jonne kampanjan aikana ohjataan kävijöitä etsimään tietoa heitä lähellä olevista yhdistyksistä. Rekisteröitymisen jälkeen pääset itse lisäämään tiedot järjestelmään. Tämän voit tehdä jo nyt. Tämä on täysin ilmaista: 2. Kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä toteutamme erilaisia tempauksia ympäri Suomea. Nämä voivat olla mm. käsi kädessä-ketjuja, toiminnan esittelyä, hyväntekeväisyys-täsmäiskuja, mielipidekirjoituksia jne. Lue tarkemmat ohjeet: 3. Tule mukaan Vapaaehtoisten päivän kaikille avoimeen nettiyhteisöön Facebookissa: VAPAAEHTOISTENPAIVA 12 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

13 TULOSSA Tipaton tammikuu Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne. Tänä vuonna noin 20 prosenttia alkoholia käyttävistä aikuisista vietti tipatonta (TNS Gallup 2013) ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Tipattoman tammikuun ajatuksena on pysähtyä kerran vuodessa miettimään omaa alkoholinkäyttöä ja testata, kuinka hallitseva rooli alkoholilla omassa elämässä on. Moni kokee myös, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun juomattomuutta ei tarvitse erikseen perustella. Päihdealan toimijat ovat perinteisesti kannustaneet kansalaisia tipattomalle. EHYT ry koordinoi jo kolmatta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2014 Tipaton tammikuu nostaa esille säästämisen. Tipattomuus säästää euroja, maksaa, aikaa, kaloreita, ihmissuhteita ja miksei vaivaakin. Älä turhaan ota tavan vuoksi. Ota ennemmin tipaton tavaksi se on selvää säästöä. Kampanjan julisteena on tältä vuodelta tuttu mäyräkoira. Tipattoman tammikuun nettisivuilta saa lisätietoja ja materiaaleja. Kannattaa myös seurata Tipattoman Facebook-sivua, jonne on tulossa aivan uutta sisältöä. EHYT Teema ilmestynyt! Tuoreessa EHYT Teeman numerossa käsitellään hyvän eläkeiän aiheita, pohditaan millaista on ikääntyminen Suomessa, ja miten ikääntyminen on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Lehdessä muun muassa avataan ikääntyneiden hyvinvoinnin nykytilannetta ja päihteidenkäyttöä, käsitellään alkoholinkäytön riskirajoja ja mietitään, miksi opiskelu kannattaa kautta elämän. Tietoa löytyy monipuolisesti terveen ja aktiivisen ikääntymisen tueksi. Lehden tarkoituksena on yhdistää eri toimijoita keskusteluun ja luoda tämän pohjalta Suomeen hyvän ikääntymisen eväitä. Teema-lehteä voit lukea sähköisessä muodossa osoitteessa com/ehyt. EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin 3-5 vuosinumerolla erilaisia lukijaryhmiä. Seuraava Teemalehtemme ilmestyy Educa-messuille tammikuussa. Numerossa perehdytään hyvinvointiin toisen asteen oppilaitoksissa. Tilaukset ja lisätietoja: Simo Miettinen, järjestösihteeri, p , Raitis joulu on lasten ja vanhempien yhteinen päihteetön juhla Anna lapselle raitis joulu -kampanja järjestetään nyt 16. kerran. Kampanja korostaa aikuisten vastuuta lapsista. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin ja turvallisen joulun. Anna lapselle raitis joulu -kampanjan tietoisku nähdään Ylen TV-kanavilla joulukuuta. Kampanjan julis- tetta nähdään noin kappaletta eri puolille Suomea. Julisteita on esillä muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa ja seurakuntien tiloissa. Kampanjan juliste, banneri ja tietoisku löytyvät joulukuun alussa osoitteesta Anna lapselle raitis joulu -kampanjan toteuttavat Raittiuden Ystävät ry useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/

14 TAPAHTUNUTTA Pelikasvatusseminaari: Pelikulttuuri muuttuu pysyvätkö kasvattajat perässä? Kukin kulttuurimuoto on ollut alkuaikoinaan aliarvostettu. Juuri nyt on digipelien vuoro, kuvasi Vantaan kaupunginkirjaston johtava informaatikko ja pelitutkija J. Tuomas Harviainen Pelikasvatusseminaarissa digipelien asemaa tämän päivän kasvatuksessa. EHYT ry:n Pelitaito-projekti järjesti yhteistyössä Pelikasvattajien verkoston kanssa Pelikasvatusseminaarin. Digipelaamista käsittelevä päivä kokosi Helsinkiin 80 kasvatusalan ammattilaista. Seminaarissa käsiteltiin pelaamista niin kulttuurimuotona kuin nuorisotyön ja opetuksen välineenäkin. Kirjaston henkilökunnan tulisi osata pelien eri lajit aivan kuten kirjojen lajit. Kirjaston näkökulmasta pelit ovat kulttuurisisältöjä, jotka kuuluvat kirjastoon sekä palveluna että kokoelman osana, kertoi Heikki Marjomaa Helsingin Pelin paikka -hankkeesta. Pelien roolista opetuksessa kertoi kouluttaja Mauri Laakso, joka avasi pelien mahdollisuuksia oppilaitoksissa nuorten luontaisen kiinnostusalueen löytämisessä. Pelien avulla meillä voisi olla kuudesluokkalaisia, jotka tietävät, miten tämä maailma toimii. Tutkivassa oppimisessa on sama skeema kuin peleissä. Tampereen seurakunnan nuorisotyöohjaaja Jussi Kosonen kertoi omista Bittileireistään ja niiden roolista nuorten ryhmäyttämisessä. Bittileireillä solmitut ystävyyssuhteet säilyvät poikkeuksellisen pitkään. Pelipaniikkia käsitelleessä paneelissa nousi vahvasti esiin vanhempien kasvatusvastuu - on aikuisen tehtävä ohjata lasta mediasisältöjen suhteen. Myös medialta peräänkuulutettiin tukea kasvattajien työlle uudenlaisilla juttunäkökulmilla. Paneelissa tultiin kuitenkin siihen tulokseen, ettei varsinaiseen pelipaniikkiin ole aihetta, sitä vastoin pitäisi selvittää ennemminkin 14 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 Onko pelipaniikkiin aihetta -paneeliin osallistuivat J. Tuomas Harviainen, sopimustutkija (FT), Tampereen yliopisto, Juho Karvinen, tutkija, Tampereen yliopisto, Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti, Tommi Tossavainen, suunnittelija, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU. syyt liiallisen pelaamisen taustalla. On yleisempää, että lapsi pelaa, jos on yksinäinen ei se, että hänestä tulee yksinäinen, kun hän pelaa. Pelaaminen on usein myös hyvin sosiaalista, sitä tehdään kavereiden kanssa. Kodeissa pelit on korkea aika nostaa tv-ohjelmien ja elokuvien rinnalle vanhempien kanssa käsiteltäväksi asiaksi, näkee seminaarissa puhunut EHYT ry:n Pelitaitoprojektin projektipäällikkö Inka Silvennoinen. Myönteinen pelikulttuuri ei synny automaattisesti teknologisen kehityksen myötä, vaan se vaatii aikuisilta ja vanhemmilta toimia, asennemuutosta ja tutustumista. Seminaarissa julkistettiin myös Pelikasvattajan käsikirja, jota voi tilata osoitteesta Lisätietoja Pelikasvattajien verkosto: Seminaarissa julkistettiin myös Pelikasvattajan käsikirja.

15 Kuluttajaparlamentti TEKSTI: JOHANNA SUIHKO Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan , että mielenterveyden ongelmissa tulee päästä hoitoon saman päivän aikana. Joka neljäs suomalainen kärsii psyykkisistä oireista. Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja hoidon sisällössä on Suomessa suuret alueelliset erot. Lisäksi hoitojonot usein monen kannalta liian pitkiä. Mielenterveysongelmista kärsivän pitäisi kuitenkin saada apua ja hoitoa mahdollisimman pian, sillä varhaisella puuttumisella voidaan muun muassa ehkäistä ongelmien paheneminen ja kroonistuminen sekä nopeuttaa paranemista. Jos sairautta ei hoideta asianmukaisesti, on muun muassa vaarana, että masennusjakso toistuu. Yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Esimerkiksi masennuspotilaista lähes joka kolmannella on myös päihdeongelma. Tämä on tietenkin haaste hoitojärjestelmälle. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa on kuitenkin paljon yhteistä, ja samat menetelmät ja interventiot tehoavat usein molempiin. Jos potilasta kierrätetään hoitopaikasta toiseen, jää potilaan hoito hajanaiseksi ja kokonaisvaltainen auttaminen ei onnistu. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa MIELI 2009-suunnitelmassa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. MIELI-suunnitelma korostaa mielenterveys- ja päihdekysymysten samanaikaisen käsittelyn tärkeyttä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeytyminen toisiinsa edellyttää, että mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa on tärkeää kehittää yhdessä. NordAN The Nordic Alcohol and Drug Policy Network NordAN järjesti lokakuussa Tallinnassa seminaarin, jossa pohdittiin alkoholipolitiikan paikallisen tason toteutusta. Seminaariin osallistui kymmeniä päihdetyön ammattilaisia ja opiskelijoita Pohjoismaista ja Baltian maista. Paikallisen työn korostamisen lisäksi seminaarissa pohdittiin muun muassa alkoholimainonnan tilannetta eri maissa sekä maahantuontiin liittyviä kysymyksiä. Suomen ja Viron välinen viinaralli puhuttaa myös lahden toisella puolella, jossa terveysviranomaiset ja järjestöt tekevät töitä tiukemman alkoholilainsäädännön ja veronkorotusten puolesta. Seminaarin kattava tietopaketti on ladattavissa osoitteessa EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula on NordAN:in hallituksen jäsen. Tietokannat työn tueksi A-klinikkasäätiö ja EHYT ry ovat avanneet Tutkittuapalvelun, johon suomalaiset päihdetyön asiantuntijat kirjoittavat selkeästi esitettynä suomenkielisiä lyhennelmiä ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdehoitoon liittyvistä tutkimuksista. Nettipalvelu on suunnattu kaikille päihdealasta kiinnostuneille, esimerkiksi päihdealalla työskenteleville, opiskelijoille, ammattikasvattajille ja toimittajille. EAPN-Fin EHYT ry on EAPN-Finin, eli Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston jäsen. Verkostoon kuuluu kolmisenkymmentä sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja sen tavoitteena on toimia köyhyyttä ja syrjäytymistä vastustavien tahojen yhteistyöelimenä. EAPN-Fin toimii köyhyydessä elävien, syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhassa olevien kansalaisten aseman parantamiseksi, sosiaalisten oikeuksien ja perusturvan toteutumiseksi ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Keskeistä on köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista toimintaa harjoittavien tukeminen ja yhteistyön edistäminen, samoin suomalaisen ja Euroopan Unionin välisen sosiaalipoliittisen keskustelun ja vuorovaikutuksen edistäminen. EAPN-Fin on yksi eurooppalaisen verkoston EAPN:n 29 kansallisesta verkostosta. Kuluvan syksyn aikana verkosto on mm. järjestänyt kaksi seminaaria eduskunnassa, aiheinaan Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen ja Osallistava sosiaaliturva osaksi yhteiskuntaa vai pakkotöihin. Toiminnasta voi lukea enemmän verkoston verkkosivuilta Palvelusta voit etsiä tietoa aihealueittain tai sanahaulla. Sivusto tarjoaa voit tilata myös uutiskirjeen, jonka avulla pysyt ajan tasalla palveluun lisätyistä lyhennelmistä. Tutkittua-palvelu osoitteessa: Muistathan myös EPT-materiaalitietokannan osoitteessa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/

16 NUORISOTYÖN, SOSIAALITYÖN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN KÄSITYKSIÄ NUORTEN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ Totuus vai tehtävä? Sanna Pylkkänen on tutkinut nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten käsityksiä alaikäisten nuorten alkoholinkäytön sääntelystä. TEKSTI: SANNA PYLKKÄNEN Kirjoitus perustuu yhteiskuntatieteiden pro gradu -työn tutkimusaineistoon, jossa nuorisotyön, sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat kyselyyn tammikuussa 2013 (N 420). Valtaosa vastaajista edusti kuntaa (60 %). Toiseksi suurin ryhmä olivat järjestöt (22 %) Kyselyn pohjalta saatua tietoa on analysoitu ehkäisevän päihdetyön tietoperustan valossa. Tämä tutkimusprosessi on osa Preventiimin nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskuksen toimintaa ja lisätietoja aiheesta saa osoitteesta Ehkäisevän päihdetyön yhteiskunnallista roolia ratkotaan parhaillaan. Tällä hallituskaudella on päätetty tehdä kaksi merkittävää lakiuudistusta; alkoholilain ja raittiustyölain uudistukset. Erityisesti raittiustyölain uudistusprosessissa punnitaan myös yhteiskunnallista käsitystä siitä, mitä ehkäisevällä päihdetyöllä ymmärretään. Ehkäisevän päihdetyön moninaisuus nuorten parissa on laajaa. Kouluissa näkyvät päihdekasvatusmenetelmät ovat vain pieni osa tarjonnasta. Tempauksia ja tehtäviä olennaisempaa tulisikin olla ehkäisevälle päihdetyölle asetetut tavoitteet. Markku Soikkelin (2006) sanoin Huono kasvatus ei voi olla hyvää valistusta. Jokaisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksen taustalla vaikuttavat tuottajien sekä toteuttajien käsitykset siitä, millaisina nuoret nähdään suhteessa päihteisiin. Emme voi tarkastella menetelmiä vain luettelemalla niitä tai niiden toimintaympäristöjä. On tärkeää tiedostaa oma arvomaailma ehkäisevässä päihdetyössä ja asettaa työlle tavoitteita, joissa myös nuoret tulevat kuulluksi. Tutkimusaineistoni koostui nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kirjoituksista sekä kyselyaineistosta, joissa kysyttiin ammattilaisten käsityksiä vaikuttavista menetelmistä sekä kannanottoja erilaisiin väittämiin. Seuraavassa on pohdittu aineiston ristiriitaisimpia kysymyksiä. Haitta- ja vaaranäkökulmat nuorten ehkäisevässä päihdetyössä VÄITTÄMÄ 1: Nuorille pitäisi kertoa enemmän päihderiippuvuudesta. Väittämän vastaajista täysin tai melko samaa mieltä oli 87 %. Kysymyksessä hain näkökulmaa päihderiippuvuuden merkitykseen puhuttaessa nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä. Tuloksesta voidaan nähdä, että ammattilaiset pitivät päihderiippuvuuden tematiikkaan painottuvaa päihdepuhetta alaikäisten nuorten parissa tärkeänä. Riippuvuustutkimus on tuottanut paljon lisäymmärrystä ihmisen riippuvuutta aiheuttavista fysiologisista ja psyykkisistä tekijöistä. Päihderiippuvuuden määrittely perustuu tautiluokitukseen (ICD-10) ja sen rinnalla tunnistetaan erilaisia hoitoon liittyviä menetelmiä ja hoitoideologioita. Päihdeongelma voidaan nähdä syntinä, Sanna Pylkkänen toimii järjestötyön lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Artikkeli perustuu Tampereen yliopiston Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmaan tehtävään pro gradu -tutkielman survey-kyselyyn. Useista aineistoista koostuva lopputyö valmistuu vuoden vaihteessa. Lisätietoja: moraalisena heikkoutena, sairautena tai sosiaalisena ongelmana. Sitä voidaan hoitaa erilaisten mallien avulla kuten raittiusmalli: päihde on haitallinen myrkky, valistusmalli: käyttäjältä puuttuu tietoa, psykologiset mallit: taustalla on persoonallisuuteen tai mielenterveyteen liittyvät ongelmat tai sairausmalli: päihdeongelma on parantumaton sairaus. Lasten ja nuorten päihderiippuvuus on melko harvinaista. Tutkimus ei ole osoittanut, että nuoret olisivat erityinen ongelmaryhmä päihderiippuvuuden osalta. Lähtökohtaisesti tiedämme nuorten juomisen motiiveista sen, että nuoruuden ikävaiheeseen soveltuu huonosti pelkkiä riskejä painottava päihdepuhe. VÄITTÄMÄ 2: Nuorilla on liian vähän perustietoa alkoholin vaaroista. Täysin tai melko samaa mieltä 50 % vastaajista, täysin tai jonkin verran eri mieltä 42 % vastaajista. VÄITTÄMÄ 3: Nuorten alkoholikokeiluja voidaan ehkäistä varoittamalla alkoholin vaaroista. 56 % vastaajista oli samaa tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. Näillä kysymyksillä tavoittelin perinteistä vaara- ja haittanäkökulmaa, jossa haittavalistuksen avulla pyritään perustelemaan alkoholinkäytön vaarallisuutta nuorille. Kompastuin kysymyksen asettelussa ja kysymyksestä tuli monitulkintainen. Vastaajien jakauma kuitenkin osoittaa, että perinteinen varoittelu koetaan vastaajien joukossa ristiriitaisena. Tämän käsityksen sisältöön vaikuttavat useat seikat. On täysin mahdollista, että alakouluikäisillä nuorilla tiedot voivat olla puutteellisia ja perustua isot pojat kertoivat -tyyppisiin tarinoihin. Varoittelu kuitenkin koetaan tärkeänä 16 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

17 lähestymiskulmana nuorten alkoholin käytön ehkäisyssä. Avoimeksi kysymykseksi jäävät, ovatko ongelmana puutteelliset perustiedot vai varoitteluun perustuva lähestymistapa. Onko siis päihdekasvatuksen nuorten parissa oltava kivaa ja toisaalta, jos se koetaan vain varoitteluna, onko sitä hyötyä nuorille? Tähän tutkimus ei vastaa. VÄITTÄMÄ 4: Miedompien päihteiden käyttö johtaa kovempien päihteiden käyttöön. Täysin tai jonkin verran eri mieltä oli 53 % vastaajista. Kysymyksessä esitettiin yksinkertaistettu porttiteoriakysymys. Tämän kysymyksen kohdalla jokainen nuorten parissa toimiva joutuu punnitsemaan oman käsityksensä siitä, kuinka vaarallisena pitää eri päihteitä. Porttiteoriaa on käytetty perinteisesti valistuspuheen pelotteluefektinä, jonka yhteydessä on voitu heijastaa valistajan omia näkemyksiä ja pelkoja esimerkiksi huumeisiin liittyen. Yleisesti ottaen pelotteluun ja vääristeltyyn tietoon perustuvaa ehkäisevää päihdetyötä pidetään vaikutuksiltaan heikkona. Tutkimustiedon mukaan riippuvuus voi syntyä päihdyttävän aineen lisäksi käyttötapaan, ympäristöön ja muihin käyttöolosuhteisiin. Muuttujat ovat niin monimuotoisia, että yksiselitteisesti ei voi osoittaa miedompien päihteiden johtavan vahvempien käyttöön. Sen tutkimustieto sen sijaan vahvistaa, että useilla päihderiippuvuuteen sairastuneilla on taustallaan ollut varhaisnuoruudessa aloitettua päihteiden käyttöä sekä monipäihdekäyttöä. Tietoa päihdyttävien aineiden riippuvuutta aiheuttavista mekanismeista on harvoin riittävästi tiedossa jaettaessa porttiteoriaan perustuvaa tietoa. Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja porttiteorian tietoperusta on siis tärkeämpi ammattilaiselle itsel- leen kuin kerrottuna kohderyhmälle. Tutkimuksen tuloksen kannalta pidän hyvänä kehityssuuntaa, jossa nuorten tarpeet päihteiden käytön ehkäisyssä tunnistetaan erityisiksi. VÄITTÄMÄ 5: Entisten päihteidenkäyttäjien kokemuksilla on ehkäisevä vaikutus alaikäisten nuorten alkoholin käyttöön. Väittämän vastausten hajonta oli suuri: täysin tai melko samaa mieltä 48 %, en osaa sanoa 19 %, täysin tai jonkin verran erimieltä 33 %. Lähes joka viides vastaajista valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa, useampi kuin täysin samaa mieltä ollut (16 %). Vastausten hajonnasta voidaan päätellä, että ehkäisevän päihdetyön kentällä on vaikeaa määritellä, miten suhtautua entisten päihteiden käyttäjien kokemusasiantuntijuuteen, erityisesti alaikäisten nuorten parissa. Milloin kokemusasiantuntijuutta tarvitaan, milloin aika tai paikka on väärä? AA-toiminnalla on pitkät perinteet ja vertaisuuden merkitys päihderiippuvuudesta toipumisesta on osoittanut paikkansa lukuisissa tutkimuksissa. Kyse on tällöin asiakkaan ja kokemusasiantuntijan välille syntyvästä vertaisuudesta. Tästä näkökulmasta on epätodennäköistä, että vastaavaa vertaisuutta syntyisi nuorten ryhmässä tapahtuvan päihdekasvatuksen yhteydessä. Myös kokemusasiantuntijuuden määrittelyt ja roolit kaipaavat päivitystä. Millaisena alkoholia käyttävät nuoret nähdään? VÄITTÄMÄ 6: Kaverit painostavat nuoria kokeilemaan alkoholia. Vastanneista täysin samaa mieltä oli 15 % ja melko samaa mieltä 63 %. Kysymys kuvaa vuosituhannen vaihteen kaveripaineselitystä. Siinä nuorten juomisen syyksi osoitetaan huono seura. Sisäänrakennettu viesti on kaikkia osapuolia leimaava. Toisaalta on lohdullista löytää motiiveja nuorten juomiselle jostakin ulkopuolelta; kavereista, jotka houkuttelevat juomaan, vanhemmista jotka asettavat liian tiukkoja rajoja tai eivät aseta niitä lainkaan tai aikuisista joiden asenteet esimerkillään johtavat nuorten juomiseen. Antti Maunu on muun muassa tutkimuksissaan Leiskaa steissillä, Romanssi mökillä (2011) sekä Ryyppäämällä ryhmäksi (2012) esittänyt, että nuoret käyttävät alkoholia muista motiiveista kuin kaverien painostuksesta. Maunu kuvaileekin nuorten ritualisoivan juomalla sosiaalisia tapoja. Nuoret siis juovat, koska se näyttäytyy heille positiivisena kokemuksena, eivät ensisijaisesti siksi että kokisivat painostusta. Tämän osalta voidaan pohtia nuorten asemaa toistensa kavereina. VÄITTÄMÄ 7: Alkoholi on kiellettyä nuorilta ja se saa kokeilemaan sitä. Kysymyksen vastausten osalta oli selkeää hajontaa ja en osaa sanoa -vaihtoehto valittiin lähes kolme kertaa useammin kuin täysin samaa mieltä. Kysymys perustui perinteiseen kielletty hedelmä -ajattelumalliin, jota pidettiin yhtenä alkoholipolitiikan liberalisoitumisen kauden tuotoksena. Usein väittämään liitettiin vertaus kieltolaista katsokaa miten huonosti siinä kävi -tyyppisesti. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kielletty hedelmä -ajattelumalli LUE LISÄÄ SEURAAVALLA SIVULLA > Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/

18 luotiin nimenomaan 80-lukulaisten nuorten päihdevalistuksen tarpeisiin. Kielletty hedelmä -argumentti elää yhä vahvasti päihdekasvatuksen taustalla, vaikka tutkimuksen pohjalta on nähtävissä ymmärrys siitä, että alkoholin arkipäiväistyminen, helppo saatavuus ja mainonta ovat ottaneet hedelmästä kaiken kielletyn pois. Alkoholi ei vain omaa samoja merkityksiä nuorille kuin 20 vuotta sitten. VÄITTÄMÄ 8: Alaikäisille nuorille on tärkeää opettaa sanomaan EI alkoholille. Ammattilaisista täysin samaa mieltä vastanneita oli 57 % ja melko samaa mieltä vastanneita 32 %. Kysymyksen piilomerkityksenä haettiin nuorten osallisuutta. Yksisuuntainen päihdekasvatus on vaikutuksiltaan heikkoa. Muita nuorten osallisuuden kannalta heikkoja menetelmiä ovat pelotteluja shokkityyppinen asennekasvatus, päihteiden käyttäjien leimaaminen ja tunteita ylikorostavat lähestymistavat. Vastaavanlaisia indoktrinaatioon perustuvia sano näin -kampanjoita, on suosittu ehkäisevässä päihdetyössä 1980-luvulta lähtien. Kyse on voimakkaaseen manipulaatio-otteeseen perustuvasta päihdekasvatuksesta, jossa nuorille kerrotaan kuinka heidän tulee ajatella alkoholista. Asetelmassa korostuu kasvattajan auktoriteettiaseman väärinkäyttö. Se ei kehitä nuorten tiedollisia tai kriittisiä valmiuksia käsitellä saamaansa alkoholi-informaatiota. Kohti eettistä päihdekasvatusta Eettinen päihdekasvatus on lähtökohta, joka tarjoaa jokaiselle päihdekasvatusta tai päihdevalistusta tekevälle mahdollisuuden viestiä arvoistaan. Eettisellä päihdekasvatuksella haetaan niitä lähestymistapoja, joita ajankohtainen tutkimus, lainsäädäntö ja olemassa oleva tieto tukevat. Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön etiikan tulisi siis yhdistää kaikkia niitä, jotka kohtaavat nuoria tai nuoria aikuisia päihdekasvatuksen tai valistuksen tiimoilta. Käytännön etiikkaa ehkäisevään päihdetyöhön: Se tunnistaa nuorten tarpeet ja kehitysasteen ja on tavoitteiltaan realistista. Yhdellä kohtaamisella ei voida rokottaa ketään päihteitä vastaan. Se ei pelottele, aiheuta huolta lähimmäisistä tai synnytä ahdistusta omasta terveydestä. Siihen kuuluu tunnistettu arvopohja kuten oikeudenmukaisuus, osallisuus, leimaamattomuus ja laillisuus. Se kutsuu nuoren osallistumaan ja perustuu dialogiin. Se ansaitsee luottamuksen kuvaamalla toimintansa lähtökohdat avoimesti. Se ei sisällä piilomerkityksiä tai propagandaa. Sen tietoperusta on aina ajantasainen ja perusteltu. Se ei yleistä väittämiä yksittäisen kokemuksen pohjalta. Se noudattaa totuudenmukaisuutta. Siihen kuuluu avoin vuoropuhelu muiden toimijoiden kanssa. Siihen sisältyy yksityisyyden suoja myös päihdekasvattajalle itselleen. Lähteet: Duodecim (2013) terveysportti.fi Havio, Marjaliisa & Inkinen, Maria & Partanen, Airi (2009) Päihdehoitotyö. Tammi. Holmberg, Jan (2010.)Päihderiippuvuudesta elämänhallintaan. Edita. Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen (2007) Haasteena päihteet. Ammatillisen päihdetyön perusteita. WSOY oppimateriaalit. Lähteenmaa, Jaana & Virokannas, Elina (2006) Nuoret ja päihteet ehkäisevän päihdetyön tuotetarjottimella määritelmiä ja niiden seurauksia. Teoksessa Puuronen, Anne. Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura julkaisuja 63. Maunu, Antti (2011) Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen sosiaaliset motiivit ja juomisen koetut haitat. Elämäntapaliitto. Maunu, Antti (2012) Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. EHYT ry. Rantala, Kati & Salasuo, Mikko & Soikkeli Markku (2006) Näytelmät ja päihdeputket -elämysten käytöstä ja väärinkäytöstä huumekasvatuksessa. Teoksessa Puuronen, Anne. Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura julkaisuja 63. Soikkeli, Markku (2002) Miten puhua huumeista. Stakes. Soikkeli, Markku & Warsell, Leena (2013) Laatutähteä kiertämässä. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 18 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

19 LÄHIVERKKO-HANKE LähiVerkossa yhdistyvät kahden järjestön asiantuntemus Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea sukupolvien välistä osallisuutta. LähiVerkko-projektissa ( ) kehitetään helppoja työvälineitä, koulutusta ja tukirakenteita, jotka auttavat ikäihmisiä tietoteknologian hyödyntämisessä. Työvälineitä kehitetään vahvassa yhteistyössä paikallistason toimijoiden kanssa, jotka tietävät parhaiten olemassa olevat tarpeet. Projektin idea syntyi kahden järjestön - Eläkeliiton ja EHYT ry:n - yhteistyön tuloksena, kun aihepiirille havaittiin olevan tarvetta. Näillä kahdella organisaatiolla todettiin myös olevan projektiin tarvittavaa, toisiaan täydentävää osaamista. Eläkeliiton jäsenen joukossa toimii tällä hetkellä yli vapaaehtoista, joiden tekemää arvokasta työtä voidaan tukea teknologisilla välineillä. EHYT ry:ssä on puolestaan hyödynnetty teknologiaa ehkäisevässä päihdetyössä jo kymmenen vuoden ajan. LähiVerkko-projektissa työskentelee kaksi EHYT ry:n verkkopedagogia 50 %:n työajalla ja yksi projektisuunnittelija kokoaikaisesti. Eläkeliiton puolelta hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja aluesuunnittelija. Kaikki hankkeen työntekijät työskentelevät samoissa tiloissa. LähiVerkko on pääpiirteiltään pilottihanke. Alkuvuodesta 2014 käynnistetään hankkeessa ensimmäiset pilottiryhmät, joiden tarkoitus on testata erilaisia teknologisia ratkaisuja. Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, arjen rikastuttamiselle ja osallistumiselle erilaisiin yhteisöihin. Esimerkiksi tietokone ja puhelin ovat välineitä, joiden hyödyntämisellä voidaan saavuttaa suuria etuja myös vapaaehtoistoiminnassa, kertoo projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola. LähiVerkon kahdessa ensimmäisessä pilotissa kehitetään Eläkeliiton vapaaehtoisille työvälineitä verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen, tukeen ja työnohjaukseen. Yhteistyöprojekti on haastavaa mutta täynnä mahdollisuuksia Molemmilla järjestöillä on omat toimintatapansa, työntekijänsä ja toiminnanjohtajansa. Kun työaika jakautuu kahden eri järjestön välille, työn tasapainottamisessa voi tulla vaikeuksia. Toisaalta kahden erilaisen työn tekeminen on voimaannuttavaa. Salmen mukaan on virkistävää tehdä kahta erilaista työtä eri kohderyhmien parissa: uuden oppiminen pitää mielen virkeänä ja samalla tutustuu moniin uusiin ihmisiin ja tapoihin tehdä työtä. Olemme kohdanneet aivan mahtavia ikäihmisiä, ja se into mikä monilla on oppia käyttämään esimerkiksi Skypeä, on mahtavaa. Tuntuu, että tässä on mahdollisuuksia vaikka mihin, lisää verkkopedagogi Maarit Nousimaa. Sekä Salmi että Nousimaa ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyöhankkeissa kannattaa jo varhaisessa vaiheessa käydä yhteiset pelisäännöt läpi. - Lisäksi projektiorganisaatiota muodostettaessa olemme havainneet, että hankkeen olisi hyvä sijaita fyysisesti lähellä jompaakumpaa emo-organisaatiota, pohtii Lempola. - Palkitsevinta ovat uudet ihmiset. Mieli virkistyy, kun maisemat vaihtuvat. Ei ehdi leipääntyä työhön, kun on koko ajan liikkeessä, Salmi sanoo. Nousimaan mielestä palkitsevinta on tietenkin itse työ: on mukavaa päästä tekemään uudenlaisia juttuja. Uusiin työkavereihin ja järjestöön tutustuminen on ollut mahtavaa. Rankinta on ajankäytön jakaminen ja työtehtävien organisointi. LähiVerkossa Salmea kiinnosti etenkin mahdollisuus oppia uutta. Työ EHYT ry:ssä on ollut työtä nuorten ja nuorten aikuisten parissa, LähiVerkossa kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Salmen mielestä on ollut kiinnostavaa olla mukana käynnistämässä projektia alusta alkaen. Nousimaa kokee, että projekti on tärkeä ja toteutuessaan hyvin se voi tuoda paljon hyötyä ja iloa Suomen ikäihmisille. Mieleenpainuvinta on tähän mennessä ollut rap-mummo Eilan haastattelun tekeminen. Teimme videoklippejä projektin nettisivuille. Eila on sanavalmis, huumorintajuinen ja lämmin ihminen. Hankkeella on oma slogan: LähiVerkko: virtaa osaamiseen ja osallistumiseen! KIINNOSTUITKO? Haemme hankkeeseen vapaaehtoisia yli 65-vuotiaita ja alle 20-vuotiaita muun muassa osallistumaan sisältöjen kehittämiseen. Lisätietoja lahiverkko@elakeliitto, p Projektipäällikkö Hanna-Mari Lempolan (vas.) ja Marja Pakarisen (oik.) välissä EHYT ry:n Maarit Nousimaa ja Paula Salmi. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/

20 JÄSENJÄRJESTÖT Hyvä olo ry Tavoitteina ovat ihmisten hyvinvointi ja arjessa jaksaminen Suosituissa Hyvä olo ry:n naisenergiailloissa ylläpidetään sekä psyykkistä että fyysistä kuntoa. TEKSTI JA KUVA:KATJA REINIKAINEN Etelä-Suomen läänin alueella toimiva Hyvä olo ry perustettiin vuonna 1997, kun haluttiin järjestää kansalaisille jotain myönteistä toimintaa. Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Raija Koivisto toimii myös ehkäisevän päihdetyön koordinaattorina Hyvinkään kaupungin Valistuspalveluyksikössä. Hän järjesti aikoinaan Hyvän olon päivät, jonne hän pyysi Sisko Liukkaa vetämään naurujoogaa. Kun laulaja Tuulikki Bergström tuli Liukan kautta mukaan, alkoi naisenergiatoiminnan ideointi. Koivistoa pyydettiin erään tupakasta vieroituskurssin päättyessä jatkamaan vastaavanlaista ryhmätoimintaa ilman, että pitää ensin olla jokin ongelma. Hän oli itsekin miettinyt sitä, että olisi hyvä tarjota ennaltaehkäisevää toimintaa, joka luo mielihyvää ilman päihteidenkäyttöä. Kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2006 Hyvinkäällä aloitettiin Hyvä olo ry:n naisenergiatoiminta yhteistyössä kaupungin Valistuspalveluyksikön kanssa. Sittemmin yhdistys on jatkanut yksin joka toinen keskiviikko. Naisenergiailloissa on ollut erilaisia terveysteemoja luentoineen, liikkumisineen ja Bergströmin ohjaamine yhteislauluineen. Laulun voimaan olen uskonut jo ammoisista ajoista. Kun tulin vuonna 1986 Hyvinkäälle vastaamaan kunnallisesta ehkäisevästä päihdetyöstä, aloin järjestää koko perheen joululauluiltoja Hyvinkääsalissa, jossa niitä toteutettiin menestyksellisesti noin 15 vuotta useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Koivisto on vastannut yhdistyksen naisenergiatoiminnan te tojen järjestelyistä ja markkinoinnista sekä pitänyt myös liikuntakoukkujumppia selän ja niskan kipujen ennaltaehkäisyyn. Sisko Liukka on naurujoogan lisäksi pitänyt muun muassa luentoja ja keväästä 2013 lähtien Asahi-terveysliikuntaa. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintaa Hyvä olo ry:n toimintaperiaatteisiin kuuluu nimensä mukaisesti kaikkinainen hyvän olon tuottaminen ja vahvistaminen. Se järjestää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä Oleellisinta on sosiaalinen yhdessäolo, osallistujien oma voimaantuminen ja parhaimmillaan jopa uusien ystävyyssuhteiden syntyminen. tapahtumia, valistustoimintaa sekä liikenneturvallisuutta edistäviä ja elämänhallintaa tukevia kursseja. Sen lisäksi tehdään retkiä ja osallistutaan messuille. Yhdistyksen toiminta tukee kunnallista terveyttä edistävää työtä. Kun Valistuspalveluyksikössä on nyt henkilöstövajausta, yhteistyössä yhdistystoiminnan kanssa voimavarat saadaan riittämään paremmin, toteaa Koivisto. Hyvä olo ry:ssä on jäseniä ympäri Uudenmaan maakuntaa noin 130, joista hyvinkääläisiä on 55. Suurin osa naisenergiailloissa kävijöistä on eläkeläisiä, mutta kaikki eivät ole yhdistyksen jäseniä. Naisenergiatoiminnassa osallistujien ikäjakauma on muodostunut luonnostaan. Joillakin luennoilla on käynyt myös nuorempaa väkeä. Myös miehille on järjestetty luentoja ja maksutonta liikuntaa yhteistyössä paikallisen kuntokeskuksen kanssa. Miesten päivän tapahtuma on tammikuussa. Naiset ovat kuitenkin heitä aktiivisempia osallistujia. Naisenergiaillat on aika ainutlaatuinen ja hieno idea. Ne tavoittavat ihmisiä laajemmin kuin vaikka jokin kaupungin toiminta, ja niihin on ehkä myös matalampi kynnys tulla. Valistuspalveluyksikön luotsaamille Naisten messuille ja Hyvän olon messuille tulee ihmisiä muutoinkin, Liukka sanoo. Naiset kaipaavat toisten naisten seuraa. Ei tarvitse jäädä kuuntelemaan kipuja tai yksin kotiin, jos ei esimerkiksi ole enää puolisoa. Syksyn ensimmäinen tapaaminen oli kiinnostava, kun ihmiset kertoivat kesän kuulumisistaan ja ideoivat tulevia retkikohteita. Juttua olisi riittänyt pidempäänkin, molemmat sanovat. Jotkut osallistujat ovat vinkanneet uusista luennoitsijoista ja iltojen aiheista. Oleellisinta kuitenkin on sosiaalinen yhdessäolo, osallistujien oma voimaantuminen ja parhaimmillaan jopa uusien ystävyyssuhteiden syntyminen. 20 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 Raija Koivisto ja Sisko Liukka näyttävät, kuinka liikuntakoukuilla jumpataan.