KATKONAIKAISEN HYLKYSUHTEIDEN MUUTOKSEN JA TÄYTEAINEEN ANNOSTE- LUN VAIKUTUS MÄRÄN PÄÄN STABIILI- SUUTEEN PÄÄLLYSTÄVÄLLÄ HIENOPAPE- RIKONEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATKONAIKAISEN HYLKYSUHTEIDEN MUUTOKSEN JA TÄYTEAINEEN ANNOSTE- LUN VAIKUTUS MÄRÄN PÄÄN STABIILI- SUUTEEN PÄÄLLYSTÄVÄLLÄ HIENOPAPE- RIKONEELLA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Kemia Kuitu- ja paperitekniikan laboratorio KATKONAIKAISEN HYLKYSUHTEIDEN MUUTOKSEN JA TÄYTEAINEEN ANNOSTE- LUN VAIKUTUS MÄRÄN PÄÄN STABIILI- SUUTEEN PÄÄLLYSTÄVÄLLÄ HIENOPAPE- RIKONEELLA Jarkko Lindroos Tarkastajat: Professori Kaj Backfolk Yliopisto-opettaja Kati Turku Ohjaaja: DI Maija Peltola

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PAPERIKONEEN SÄÄDÖT Mittaus- ja säätöjärjestelmä Konesuuntaiset säädöt Multipredictive (MPC) säätö Poikkisuuntaiset säädöt Säätöstrategia Säätöjen häiriötekijät TUHKAPITOISUUDEN SÄÄTÖ Perälaatikon tuhkasakeuden katkonaikainen säätö Konemassan myötäkytketty tuhkapitoisuuden säätö KOKEELLINEN OSA KATKONAIKANEN TUHKAPITOISUUDEN SÄÄTÖ Taustaa ja tavoite Hylkysuhteen ja hylkyprosentin muutos POHDINTAA PARANNUSEHDOTUKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 26

3 2 1. JOHDANTO Paperikoneella on useita erilaisia mittaus- ja säätölaitteita, joista saadaan tietoa prosessin tilasta ja joita käytetään prosessin hallintaan. Prosessin optimaalisen toiminnan kannalta näiden mittaustietojen avulla tehtävä prosessimuuttujien hallinta on edellytys stabiilille paperin valmistukselle. Prosessissa hallittavia muuttujia on monia ja useasti niiden väliset vuorovaikutukset ovat merkittäviä. Neliömassa, kosteus, paksuus, tuhkapitoisuus, kiilto, lujuusominaisuudet, jne. ovat esimerkkejä prosessista ja paperista mitattavista muuttujista. Muutos tai häiriö yhdessä muuttujassa näkyy yleensä myös muutoksena useassa muussakin prosessimuuttujassa ja paperin ominaisuuksissa. Paperikoneen mittaus- ja säätöjärjestelmän tehtävänä on antaa tietoja prosessista operaattoreille, ohjata paperikoneen toimilaitteita ja mitata paperin fysikaalisia ominaisuuksia. Varsinainen järjestelmä koostuu erilaisista mittaraameista, antureista, tietokoneista, operointi- ja näyttölaitteista. Säätölaitteita ja mittauksia on sijoitettu koko koneen mitalta, aina märästä päästä pakkakoneelle saakka. Märässä päässä tehtävät säädöt korostuvat, koska ne määräävät suurelta osin paperin ominaisuudet, joihin ei voida enää rainan muodostuksen jälkeen vaikuttaa. Märänpään säädöt voidaan jakaa ennakoiviin ja lopputuotteen mittauksiin. Ennakoiva säätö pystyy vaikuttamaan prosessimuutokseen tai häiriöön ennen sen näkymistä paperissa. Lopputuotteesta tehtävät mittaukset antavat varmistuksen käyttäjälle säätölaitteiden ja prosessin oikeasta toiminnasta ja kertovat valmistetun paperin todelliset laatuarvot. Lopputuotteesta löytyvät häiriöt ovat prosessin ohjauksen ja oikean toiminnan kannalta auttamatta myöhässä. Kaikkea ei kuitenkaan voida mitata jatkuvatoimisesti, eivätkä on-line mittaukset ole kaikille paperi- ja prosessisuureille edes mahdollisia. Paperinvalmistuksen säädöt voidaan jakaa kahteen eri osaan, paperin KS- ja PSsäätöihin. Tärkeimpiin konesuuntaisiin säätöihin voidaan lukea neliömassa, tuhkapitoisuus ja kosteus. KS-säädöistä haasteellisia tekevät viiveellinen prosessi, muuttujien vuorovaikutukset, prosessin muuttuva dynamiikka ja erilaiset prosessihäiriöt. PS-säädöt ovat yleisesti profiilisäätöjä. Säätö pyrkii pitämään paperin kuivapaino-, kosteus-, päällyste- ja paksuusprofiilit mahdollisimman lähellä asetettua tavoiteprofiilia.

4 3 Tyypillinen säätöstrategia perustuu itsevirittyvyyteen, jossa perinteiset säätöparametrit, kuten kuollut aika, askelvaste ja vahvistus määritetään automaattisesti. Säädin laskee ja mallintaa prosessia ja vertaa saatua tulosta mitattuun tulokseen. Säädön on huomioitava myös eri muuttujien väliset vuorovaikutukset. Säätimen pitää viedä esimerkiksi sakeudessa tapahtuva muutos eteenpäin muihin säätimiin, joissa voidaan tehdä tarpeelliset muutokset. Tällöin sakeuden heilahdus ei vaikuta muihin muuttujiin, kuten neliömassaan, eikä muuta lopputuotteen laatua. Säätöjen toimintaa kuormittavat lajinvaihdot, nopeuden muutokset ja erilaiset ongelmatilanteet. Paperin tuhka on merkittävä tekijä paperin ominaisuuksien ja märänpäänprosessin toiminnan kannalta. Täyteaineen epätasainen jakautuminen paperin kone- ja poikkisuunnassa voi aiheuttaa laatu- ja ajettavuusongelmia paperikoneelta aina painoon asti. Paperin valmistusprosessissa täyteaine on merkittävä tekijä retention ja märänpäänkemian kannalta. Vaihtelulähteinä konesuuntaisessa tuhkassa voivat olla tuoretäyteaineen annostelussa, retentiossa tai massaosastolta tulevassa massassa olevat vaihtelut ja häiriöt. Poikkisuunnassa tuhkan jakautuminen määräytyy paperikoneen rakenneratkaisujen perusteella. Tuhkan säätö tapahtuu perinteisesti paperikoneen rullaimella olevan mittapalkilla, jonka mittausten perusteella takaisinkytketty säätö ohjaa tuoretäyteaineen virtausta. Katkon aikana mittaus menetetään, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät jäädyttää tuoretäyteaineenvirtaus viimeiseen arvoon tai säätää jollakin muulla mittauslaitteella lyhyen kierron tuhkapitoisuutta. Perälaatikon on-line retentiomittauslaitteita voidaan käyttää katkon aikana tuhkan säätöön tai hyödyntää myötäkytkettyä säätöä, mikäli sakeusmittaus on asennettu sekoitus- tai konesäiliöön. Kyseisillä säätöratkaisuilla voidaan ehkäistä massaosastolta paperikoneelle tulevia tuhkavaihteluita katkon aikana. Tämän työn kohde-koneella on käytössä katkon aikana tehtävä automaattinen hylkysuhteiden muutos, jota käytetään hylkytornien yliajojen ehkäisemiseksi. Hylkysuhteiden muutosten seurauksena koneelle tulevassa täyteaineen määrässä tapahtuu suuria muutoksia katkon aikana. Tavoitteena oli selvittää hylkysuhteen muutoksen vaikutusta katkon aikana sekä kehittää parempia ratkaisuja.

5 4 2. PAPERIKONEEN SÄÄDÖT Nykyaikaisella paperikoneella lähes kaikki prosessimuutokset perustuvat automatiikan tekemiin säätöihin. Käyttöhenkilökunnan käynninaikainen tekeminen rajoittuu suurelta osin tavoitearvojen asettelemiseen ja prosessin valvontaan ja erikoistilanteissa tapahtuviin säätöihin. Erilaisten valvonta- ja mittalaitteiden määrä onkin kasvanut räjähdysmäisesti muutaman kymmenen vuoden takaisesta automaatiotekniikan kehittymisen ja paperin laatuvaatimusten kasvun myötä. Nämä mittauslaitteet toimivat erilaisten säätöjen perustana. Prosessia pitää pystyä mittaamaan tarkasti jatkuvatoimisesti aina raaka-aineista lopputuotteeseen saakka. /1/2/ 2.1 Mittaus- ja säätöjärjestelmä Paperikoneen mittaus- ja säätöjärjestelmä ohjaa ja säätää paperikoneen toimilaitteita sekä mittaa paperin fysikaalisia ominaisuuksia. Mittausjärjestelmä antaa myös reaaliaikaista informaatiota käyttäjille prosessista sekä tuotantotiedoista. Käytännössä järjestelmä koostuu erilaisista mittaraameista, mitta-antureista, tietokoneista, operointiasemista, näytöistä, toimilaitteiden ohjauslaitteista ja toimilaitteista. Toimilaitteita on koko koneen mitalta ja niillä ohjataan mm. massavirtausta, koneen nopeutta ja värien annostelua. Paperin eri laatusuureita mitataan yleensä rullaimelta, mutta myös paperikoneen päällystysvaiheiden jälkeen on yleensä mittaraami, jolla säädetään paperin päällysteprofiileja. /3/4/5/ Päällysteprofiilien ja määrien lisäksi jatkuvasti mitattavia ja säädettäviä ominaisuuksia ovat neliömassa, kosteus, paksuus, optiset ominaisuudet ja tuhkapitoisuus. Nämä ominaisuudet joko määräytyvät tai niihin vaikuttaa suuresti märänpään toiminta. Tästä seuraa märänpään säätöjen ja mittausten korostunut merkitys paperin valmistusprosessissa. Massan annostelun, massan virtauksen ja perälaatikon säätöjen pitää toimia optimaalisesti, jotta neliöpainovaihtelut olisivat mahdollisimman pieniä. /3/4/5/ Mittaukset voidaan jakaa kahteen eri osaan, jotka määräytyvät niiden mittauspaikan mukaan. Ennakoivia mittauksia otetaan paperikoneelta jatkuvatoimisesti ja niistä tehtävillä säädöillä voidaan vaikuttaa prosessimuuttujiin

6 5 ennen kuin mahdollinen häiriö vaikuttaa paperin laatuun. Paperiradasta otetaan mittauksia eri vaiheissa valmistusprosessia paperikoneella ja jälkikäsittelyssä. Yleensä ensimmäinen vaihe on aikaisintaan ensimmäisen kuivatus-osan jälkeen ja viimeinen pituusleikkurilta otettava näyte. Lopputuotteen ominaisuuksia mittaamalla saadaan varmuus paperin todellisesta laadusta ja ennakoivien säätöjen ja mittausten toimivuudesta. Lopputuotteesta löydetyt laatuviat ja häiriöt tulevat prosessin korjattavuuden kannalta myöhässä ja yleensä hylkyä on muodostunut. /3/ 2.2 Konesuuntaiset säädöt Paperikoneen laadun ohjaus tapahtuu paperin poikki- ja konesuunnassa. Konesuuntaiset säädöt (KS-säädöt, MD-säädöt) ovat merkittävä tekijä tasaisen laadun ja häiriöttömän tuotannon kannalta. Vaihtelut aiheuttavat välittömästi ongelmia katkojen, heikentyneen laadun ja kustannusten muodossa. Kuvassa 1 on esitetty eri konesuuntaisia säätöjä ja säätöön käytettäviä prosessimuuttujia. /3/4/5/ Kuva 1. Konesuuntaiset säädöt ja niihin vaikuttavat tekijät Optimaalisesti toimivat konesuuntaiset säädöt pitävät eri laatusuureet vakiona ajan suhteen. Toiminta perustuu kaskadiperiaatteeseen, jossa säätö käyttää PI-säätimiä toimilaitteinaan. Kaikille KS-säädöille yhtenäinen piirre on voimakas keskinäinen vuorovaikutus. Vuorovaikutukset voidaan havaita jonkun perusmuuttujan häiriön

7 6 tai muutoksen leviämisenä myös muihin suureisiin ja niiden säätötarpeeseen (kuva 2). /4/ Kuva 2. Eri prosessimuuttujien muuttujien väliset vuorovaikutukset /4/ KS-säädöstä tekee haastavan prosessissa olevat pitkät viiveet. Viiveitä aiheutuu lyhyen kierron putkisto- ja säiliöviiveestä, radan kulkuviiveestä, ja mittapalkin traversointiviiveestä (kuva 3). Tästä seuraa se, ettei ohjauksen muutos näy heti mittauksessa. Vuorovaikutusten ja viiveiden lisäksi prosessin muuttuva dynamiikka ja erilaiset häiriöt antavat oman lisänsä prosessin ohjattavuuteen. Lajinvaihdot ja nopeuden muutokset muuttavat prosessin olosuhteita useita kertoja päivässä ja erilaiset häiriöt vaativat säädöiltä riittävän nopeaa reagointia. /4/ Kuva 3. Paperikoneen viiveet /4/

8 7 2.3 Multipredictive (MPC) säätö Varsinainen KS-säätö perustuu nykypäivänä mallipohjaiseen Multipredictive säätöalgoritmiin. Siinä mallin dynamiikka elää jatkuvasti lajinvaihtojen, pienten muutosten ja häiriöiden vaikutuksesta. Säätöalgoritmi suunnitellaankin yleensä prosessin vaatimusten perspektiivistä, jossa vaihteleva dynamiikka sekä pitkä ja muuttuva viive otetaan suunnittelulähtökohdaksi. Säätöalgoritmin malleissa sallitaan muutokset ja annetaan niille vaihteluja sisältävää todellista prosessia. /3/ Multipredictive-säädin hylkää oletuksen, että viiveen arvo tunnettaisiin tarkasti. Sen sijaan se hyödyntää tietoa, että konesuuntaisen laatusäädön perustana on vaihteleva, ei vakio dynamiikan prosessi. Käytännössä säätöalgoritmille annetaan dynamiikan todennäköinen vaihtelualue. Sen avulla se tekee jatkuvasti ennusteita prosessin ulostulosta eri aikavälillä ja prosessimallin ehdotettujen säätöliikkeiden perusteella, huomioiden samalla aiemmin tehdyt säätöliikkeet. Tällä tavalla saadaan erilaisia tulevaisuuden ennusteita erilaisista prosessiolosuhteista ja säädettävistä muuttujista. Siitä juontuu myös nimi multipredictive, eli monta ennustetta. Kuvassa 4 on esitetty ennustavan säädön periaate. /3/4/6/ Kuva 4. Ennustavan säädön periaate /4/ Algoritmin valinta eri vaihtoehtojen välillä perustuu ennusteiden ja asetusarvon vertailuun ja valinta on lopulta niin suuri säätömuutos, kun oletetulla prosessin epävarmuudella on järkevää suorittaa vallitsevissa olosuhteissa. Tämän jälkeen säätöalgoritmi siirtää tiedon vallitsevasta prosessin tilasta ja käyttäytymisestä varsinaiseen säätimeen. Ehdotetun tulevan säätöliikkeen on tarkoitus pystyä

9 8 ohjaamaan ennustetun prosessin ulostulo parhaalla mahdollisella tavalla asetusarvoon. Saadulla ohjausliikkeellä ohjataan prosessia ja ohjausennusteesta toteutetaan vain ensimmäinen ohjausliike. /6/ Kuvassa 5 on esitetty MPC-säätimen toimintaperiaate yhden ohjauksen ja mittauksen avulla. MPC-mallissa kaikkien ohjausten vaikutus kuhunkin ennusteeseen lasketaan yhteen. Asetusarvotrajektori kuvaa säädettävän suureen haluttua käyttäytymistä tulevaisuudessa. Ennustevirhettä e(i) minimoidaan alueelta hmin. ja hmax. Monimuuttujaprosessi paperikoneella koostuu monista prosessin ulostuloista (CV, säädettävä muuttuja), kuten neliömassasta, täyteainepitoisuudesta, viiraveden sakeudesta jne. Ulostulot ovat peräisin useista eri sisääntuloista (MV, käsitelty muuttuja), kuten massan virtauksesta, täyteaineen virtauksesta, retentioaineen virtauksesta jne. Monimuuttujaluonne voidaan helposti ymmärtää sillä, että esim. tuhkapitoisuuteen ei vaikuta pelkästään täyteaineen virtaus, vaan myös massavirtaus ja retentioaineen annostelu. /4/6/ Kuva 5. MPC-säätimen toiminta periaate yhdestä ohjauksesta ja mittauksesta /4/ MPC-algoritmia käytettäessä vältytään perinteisillä mallipohjaisilla säätimillä esiintyvältä viiveen aiheuttamalta heikolta säätötulokselta ja mahdolliselta prosessin värähtelyltä. MPC-algoritmilla toimivassa säätimessä voi viive vaihdella

10 9 säätöön asetettujen vaihtelurajojen sisällä, eikä se aiheuta ongelmia säätimen toimintaan, koska vaihtelu on huomioitu säätöalgoritmin toimesta. /3/4/ 2.4 Poikkisuuntaiset säädöt Poikkisuuntaiset säädöt (PS-säätö, CD-säätö) ovat paperin poikkisuunnassa tapahtuvaa profiilien säätämistä. PS-suunnassa säädettäviä muuttujia ovat kuivapaino, kosteus, paksuus, päällystemäärä ja kiilto. Hyvin toimiva PS-säätö pyrkii pitämään profiilit mahdollisimman tasaisina. Profiilien säätöön käytetään toimilaitteita, jotka on sijoitettu koneen poikkisuunnassa. PS-toimilaitteiden säätimet korjaavat ja laskevat jatkuvasti profiilia, jotta se pysyisi mahdollisimman lähelle tavoiteprofiilia. Profiilien vaihtelu heikentää paperin laatua ja aiheuttaa erilaisia vikoja paperiin, jotka vaikeuttavat paperin jatkojalostusta ja pahimmillaan aiheuttavat paperin hylkäämisen. /4/5/ CD-säätöjen oikean ja tarkan toiminnan kannalta toimilaitteiden ja mittaustulosten keskinäinen kohdistaminen on erittäin tärkeää. Säätimen on korjattava täsmälleen oikeaa mittausprofiilin kohtaa, jotta vaikutus olisi haluttu. Mittaustulos-toimilaite kohdistus voi olla staattista tai dynaamista. Vaihteluita aiheutuu paperin kutistumisen ja radan poikittaisen siirtymisen vuoksi. PS-säätö pystyy kompensoimaan nämä mittaamalla reunanauhan aseman ja paperiradan leveyden sekä paikan konerullassa. /3/ 2.5 Säätöstrategia Paperinvalmistuksen säätöjen toiminta on haastavaa monien eri vuorovaikutuksien johdosta. Vuorovaikutusten lisäksi säätöstrategioissa on huomioitava alati muuttuvat ajo-olosuhteet ja prosessin rajoitukset. Säädöt ovat itsestään virittyviä ja ohjattavaa prosessia mallinnetaan jatkuvasti reaaliajassa. Säädin laskee kuinka prosessin pitäisi mallin mukaan toimia ja vertaa sitä mitattuun tulokseen. Säätö huomioi automaattisesti kaikki säädettävää suuretta häiritsevät prosessimuutokset ja välittää tiedon häiriöistä myös muihin säädettäviin muuttujiin. Esimerkiksi sakeudessa tapahtuva muutos välittyy muihin säätöihin, jolloin muutoksen vaikutus paperin laatuominaisuuksiin minimoidaan. Muuttuvat ajo-olosuhteet, kuten lajinvaihdot ja nopeuden muutokset vaativat jatkuvasti monen eri säädön saumatonta yhteistoimintaa. /3/

11 Säätöjen häiriötekijät Hyvin suunnitellut säädöt pyrkivät huomioimaan prosessissa esiintyviä satunnaisia häiriöitä ja estämään häiriöiden näkymistä lopputuotteessa. Prosessissa voi kuitenkin esiintyä toistuvia häiriöitä, jotka ovat peräisin jostain prosessista johtuvasta viasta tai vääränlaisesta toiminnasta. Kyseisiä ongelmia saatetaan pyrkiä kiertämään säätöjen avulla. /3/ Mittausten todenmukaisuus on säätöjen kannalta erittäin tärkeää. Mikäli mittauksissa on runsaasti kohinaa tai mittaustulokset ovat epäluotettavia, heijastuvat ne samalla mitalla myös säätöjen tarkkuuteen. Mittaustiedon puuttuminen voi tehdä säädöstä täysin toimimattoman. Säädöissä käytettävät mittaukset on syytä pitää kunnossa ja mahdollisimman tarkkoina. /3/ Konesuuntaisia vaihteluita voi aiheutua säiliöiden pinnanvaihteluista, virtaus vaihteluista ja heikosta sekoituksesta. Painevaihtelut pumpuissa ja sihdeissä voivat myös olla konesuuntaisten vaihtelujen lähteinä. /5/

12 11 3. TUHKAPITOISUUDEN SÄÄTÖ Paperin täyteainepitoisuuden (tuhkapitoisuuden) hallinta on tärkeä osa paperiprosessia sekä merkittävä paperin laatutekijä. Suurin osa viiraveden kiintoainepartikkeleista on täyteainetta, mikä tekee siitä merkittävän tekijän märänpään stabiilisuuden kannalta. Täyteaineen epätasainen jakautuminen paperin konesuunnassa heikentää ajettavuutta paperikoneella, jälkikäsittelyssä sekä vaikuttaa negatiivisesti usealla eri tavalla paperin laatuun. KS-tuhkavaihtelut johtuvat yleensä tuoretäyteaineen annosteluun, retentioon sekä sakean massan täyteainevaihteluihin liittyvistä seikoista. /1/7/8/ Tuhkapitoisuuden säätö tehdään perinteisesti konerullaimelta mitatun tuhkan perusteella. Päällystävillä koneilla mittaus on sijoitutettu etukuivatusosan jälkeen, ennen päällystysvaiheita. Takaisinkytketty säätö ohjaa tuoretäyteaineen virtausta ja pyrkii pitämään konesuuntaisen tuhkapitoisuuden asetetulla tasolla. Säätö ei pysty reagoimaan nopeisiin tuhkan muutoksiin sen takaisinkytketystä luonteesta johtuen, joten on kehitetty lyhyeen kiertoon sijoitettuja mittauksia. Mittaukset antavat tietoa lyhyessä kierrossa tapahtuvista tuhkapitoisuuden muutoksista ja osana säätöä niillä voidaan pyrkiä vähentämään tuhkavaihteluita. /1/2/ 3.1 Perälaatikon tuhkasakeuden katkonaikainen säätö Normaaliajossa mittapalkki mittaa paperin tuhkapitoisuutta jatkuvatoimisesti paperikoneen rullaimella. Automaattisäätö säätää tuoretäyteaineen virtausta mittausten perusteella. Ratakatkon aikana rullaimen mittaus menetetään ja tuhkaa ei voida enää säätää mittapalkin mittausten perusteella. Perinteinen tapa toimia katkon alkaessa on jäädyttää täyteaineen virtaus katkon alussa olleeseen arvoon. Epätarkkuutta tuhkan säätöön aiheutuu myös suurten lajinvaihtojen ja mittauslaitteistojen standartisointien aikana. /1/ Katkon aikana prosessin olosuhteet lyhyessä kierrossa muuttuvat eri syistä. Pään viennin pitkittyessä voidaan tehdä manuaalisesti muutoksia esimerkiksi juuri täyteaineen määrään. Tämän lisäksi voidaan joutua lisäämään hylyn osuutta, jolloin lyhyen kierron tuhkapitoisuus muuttuu. Tuhkapitoisuuden kasvu heikentää paperiradan lujuutta ja voi vaikeuttaa päänvientiä. Toisaalta täyteaineen annostelun vähentäminen katkon aikana voi parantaa lujuuksia, mutta muuttaa

13 12 samalla kireyksiä, vetoeroja ja kuivatustarvetta. Tämä saattaa olla jopa haitallisempaa katkon keston kannalta kuin se, että ei olisi muutettu mitään. Oli täyteaineen määrä sitten kasvanut tai vähentynyt paperissa katkon aikana, tarkoittaa se sitä, että paperin tuhkan asetusarvo ei ole tavoitteessa ja profiili on yleensä huono. /1/4/ Katkon jälkeen mittapalkki alkaa mittamaan ja säätö näkee katkon aikana tapahtuneen tuhkapitoisuuden muutoksen yhtäkkisenä virheenä. Säätö alkaa korjata tuhkapitoisuutta voimakkaasti kohdalleen joko lisäämällä tai vähentämällä tuoretäyteaineen annostelua. Tämän seurauksena lyhyen kierron tuhkapitoisuus muuttuu jälleen ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa seuraavan katkon. /3/ Katkonaikaisia ongelmia voidaan vähentää ottamalla käyttöön perälaatikon tuhkasakeuden mittaukseen perustuva katkonaikainen säätö. Se mittaa jatkuvatoimisesti perälaatikkoon tulevan massan tuhkapitoisuutta ja siihen liitetty säätö pyrkii pitämään sen mahdollisimman tasaisena katkon aikana. Säätäminen tapahtuu joko vähentämällä tai lisäämällä tuoretäyteaineen virtausta. Säätöratkaisun avulla perälaatikon tuhkapitoisuus ei muutu radikaalisti, vaikka massan ominaisuudet muuttuisivat. Kuvasta 6 nähdään kuinka asetusarvon valintakytkin on normaali-ajossa rullaimen mittapalkin tuhkamittauksen säädöllä ja kääntyy katkon alkaessa perälaatikon tuhkasakeuden säädölle. /2/8/

14 13 Kuva 6. Katkonaikainen perälaatikon tuhkasakeuden mittaukseen perustuva säätö /3/ Tuhkasakeuden mittauksen on oltava luotettava, tarkka ja riittävän nopea, jotta sen perusteella voidaan luotettavasti säätää perälaatikon tuhkapitoisuutta. Perälaatikon olosuhteet ja prosessin nopean dynamiikan muutokset edellyttävät mittauksen jatkuvatoimisuutta ja säätöpiirin oikeanlaista viritystä. /3/ 3.2 Konemassan myötäkytketty tuhkapitoisuuden säätö Massaosastolta tulevat tuhkan vaihtelut ovat merkittävä häiriölähde päällystävillä monilajikoneilla. Päällystetty hylky ja eri lajien tuhkapitoisuus erot vaikuttavat massan mukana tulevan tuhkan määrään. Päällystetyn hylyn annosmuutokset ja päällystemäärän vaihtelut ovat suurin tuhkan vaihteluiden aiheuttaja. /2/3/ Nykyaikaisella mittaustekniikalla konemassan tuhkan vaihtelut voidaan kuitenkin havaita jo ennen lyhyttä kiertoa. Tämä mahdollistaa nopeamman reagoimisen perälaatikon säätöön tai perinteistä rullaimelta tapahtuvaan säätöön verrattuna. Säätöratkaisussa on asennettu mittausanturi konesäiliön jälkeen. Myötäkytketty

15 14 säätö pyrkii kompensoimaan konemassan mukana lyhyeen kiertoon tulevia tuhkan muutoksia, tuoretäyteaineen virtausta muuttamalla. Kyseinen säätöratkaisu on esitetty kuvassa 7. /2/3/9/ Kuva 7. Myötäkytketty tuhkan säätöratkaisu /3/ Säädössä konesäiliön jälkeinen tuhkasakeuden mittaus ja rullaimen valmiin paperin säätö ohjaavat yhdessä täyteaineen virtausta. Käytännössä säätö vähentää tuoretäyteaineen virtausta konemassan tuhkapitoisuuden kasvaessa ja päinvastoin, kun koneelle tulevan massan tuhkapitoisuus laskee. Tämän säätöratkaisun ansiosta lyhyeen kiertoon tulevat tuhkapitoisuuden vaihtelut voidaan katkaista tai ainakin lieventää niiden vaikutusta. Tästä seuraa stabiilimpi ja häiriövapaampi lyhyt kierto, todennäköisesti vähemmän katkoja ja laadullisesti parempaa lopputuotetta. /2/3/ Kuvasta 8 nähdään kuinka myötäkytketyn säädön päälle ottamisen jälkeen perälaatikon tuhkasakeuden ja paperin tuhkan vaihtelut ovat selvästi tasoittuneet.

16 15 Kuva 8. Myötäkytketyn tuhkasäädön vaikutus prosessiin /3/ Kuvassa 9 on toinen vaihtoehto myötäkytketystä säädöstä, jossa täyteainetta annostellaan kahteen eri paikkaan. Normaaliajossa on edelleen käytössä perinteinen tuhkapitoisuuden mittaus rullaimella, josta menee mittaustieto säädölle (AC). Perälaatikon tuhkapitoisuutta mitataan KC3 mittauslaitteistolla ja sitä käytetään katkojen aikana. Siitä menee tieto säädölle (AC), joka ohjaa ennen peränpumppua olevaa täyteaineventtiiliä. Sakeaan massaan annosteltavaa täyteainetta ohjataan KC3 mittauksen ja venttiilin FV1 avulla. KC2 mittauksesta lähtee myös tieto tuhkansäätimelle (AC) normaali ajon aikana ja katkossa tieto menee perälaatikon sakeusmittaukselle. KC2 pystyy myös ohjaamaan omaa venttiiliä, jolla voidaan hallita tuhkapitoisuutta jo ennen lyhyttä kiertoa annostelemalla täyteainetta sekoitussäiliöön. Tällä tavalla voidaan useamman eri mittauksen ja annostelupaikan avulla hallita koko prosessin ja paperin tuhkapitoisuutta. /2/

17 16 Kuva 9. Myötäkytketty tuhkan säätö kahdella eri täyteaineen annostelupaikalla /2/

18 17 KOKEELLINEN OSA 4. KATKONAIKANEN TUHKAPITOISUUDEN SÄÄTÖ 4.1 Taustaa ja tavoite Työssä selvitettiin erään päällystävän hienopaperikoneen ajon- ja katkonaikaisen tuhkapitoisuuden säädön toimivuutta erilaisissa muutostilanteissa. Kyseisiä muutostilanteita ovat esim. hylkysuhteiden, hylkyprosentin ja täyteainepitoisuuden muutokset. Koneella on käytössä automaattinen katkonaikainen hylkysuhteen muutos, joka on otettu käyttöön pienen päällystämättömän hylkytornin useiden yliajojen seurauksena. Tämä korostaa erityisesti katkonaikana tapahtuvia muutoksia prosessissa. Tavoitteena oli myös kehittää parempia ratkaisuja nykyisen katkonaikaisen tuhkasäädön tilalle ja mahdollisia uusia säätöratkaisuja. Hylkysuhteiden vaihtelut vaikuttavat merkittävästi paperin tuhkaan ja vaikeuttavat myös tuhkapitoisuuden hallintaa. Koneella täyteaineen annostelu vakioituu katkon aikana siihen määrään, mikä oli katkon alkaessa. Paperin tuhkapitoisuuden säätö perustuu etukuivatusosan jälkeisen mittapalkin mittauksiin. Märänpään katkoissa mittapalkin mittaukset menetetään, jolloin tuhkaa ei säädetä käytännössä mitenkään. Täyteaineen annostelupaikka on viirakaivon jälkeen sekoituspumpun imupuolelle. Annostusta säädetään tuoretäyteaineen virtausmäärällä ja sakeudella. 4.2 Hylkysuhteen ja hylkyprosentin muutos Hylkysuhteiden muutosten aiheuttamat retention ja perälaatikon tuhkapitoisuuden vaihtelut ovat peräisin annosteluun menevän päällystämättömän ja päällystetyn hylyn määrän muutoksesta. Päällystetyn hylyn suhteen nosto lisää lyhyeen kiertoon tulevan täyteaineen ja päällystyspigmenttien määrää, mikä näkyy perälaatikon ja viiraveden täyteainesakeuden kasvuna ja retentioiden laskuna. Päällystetyn hylyn mukana tuleva lisääntynyt häiriöaines ja anioninen kuorma vaikuttavat omalta osaltaan retentioaineiden toimintaan ja sitä kautta myös retentiotasoihin. Kohdekoneella on käytössä katkonaikainen hylkysuhteen muutos. Katkonaikaisen hylkysuhteen muutoksen vaikutusmekanismi on samanlainen, mutta suurempi kuin normaaliajossakin tehtävän suhteen muutoksen. Katkoissa annosteltava hylkysuhde määräytyy katkopaikan mukaan. Märänpään ja filmiliimapuristin kat-

19 18 koissa annosteltavasta hylystä on 95 % peräisin päällystämättömän hylyn tornista. Filmiliimapuristimen jälkeen annostelu kääntyy päinvastaiseksi. Päällystysaseman ja soft-kalanterin katkoissa 95 % hylystä on peräisin päällystetyn hylyn tornista. Katkon aikana 95 % hylystä siis pumpataan tornista, johon katkossa pulpperoitavaa hylkyä samalla ajetaan, jolloin hylkytornin pinta ei nouse niin nopeasti. Katkonaikaisella hylkysuhteen muutoksella pyritään minimoimaan päällystämättömän ja päällystetyn hylyn tornien yliajot. Yliajoja tapahtuu erityisesti pitkissä märänpään katkoissa, koska päällystämättömän hylyn tornin tilavuus on pieni. Märänpään katkon pitkittyessä on tapana pumpata hylkyä myös päällystetyn hylyn joukkoon. Päällystetyn hylyn tornista ei pysty pumppaamaan päällystämättömän hylyn torniin. Katkonaikainen hylkysuhteenmuutos aiheuttaa huojuntaa prosessissa. Katkon alkaessa hylkysuhteen muutos voi olla jopa 45 %. Suuri muutos näkyy radikaalisti perälaatikkoon tulevan täyteaineen määrässä. Märänpään katkoissa tuoretäyteaineen virtaus jäädytetään katkon alkuhetken tasolle. Hylyn mukana tuleva täyteaine vähenee perälaatikkoon tulevan päällystetyn hylyn määrän vähetessä. Pitkissä märänpään katkoissa tuhka putoaa alle prosessitietokoneelle asetetun tavoitteen. Kun rata saadaan eteenpäin filmiliimapuristimelta, muuttuu hylkysuhde päinvastaiseksi, jolloin hylyn mukana perälaatikkoon tuleva täyteaineen määrä normaalitilanteeseen verrattuna kasvaa. Hylyn mukana tulevan täyteaineen määrän kasvu ei näy heti perälaatikon tuhkasakeuden nousuna, koska sekoitus- ja konesäiliön muodostama viive on huomioitava. Kun rata saadaan filmiliimapuristimen läpi, laitetaan ensimmäinen mittapalkki radalle, joka mittaa ja säätää tuhkaa. Mittauksen perusteella tuhka on alle asetusarvon päällystämättömän hylyn suuren määrän takia. Prosessitietokone lisää tuoretäyteaineen virtausta, kunnes hylkysuhteen muutoksesta peräisin oleva päällystetty hylky tulee perälaatikkoon. Paperin tuhkaprosentti nousee yli asetusarvon, jolloin tuoretäyteaineen virtaus kääntyy laskuun. Tuoretäyteaineen virtaus laskee kunnes rata saadaan päälle ja hylkysuhteet palaavat ennen katkoa vallinneeseen tilaan. Pienellä viiveellä tilanne normalisoituu myös perälaatikossa, jolloin perälaatikossa oleva täyteaine ei enää riitä paperin tuhkan asetus-arvoon. Paperin tuhka putoaa alle asetusarvon ja tuoretäyteaineen virtaus kääntyy jyrkkään nousuun. Katkon aikaisen hylkysuhteen muutoksen takia prosessin ohjattavuus ja stabiili-

20 19 suus huononee, erityisesti jos paperin tuhkapyynti on korkea. Korkea täyteaineen virtaus ja sakeus korostavat täyteainesakeuden muutoksia perälaatikossa ja edelleen paperissa. Lisäksi korkean tuhkan papereissa päällystemäärä ja pohjan täyteainemäärä ovat korkeita, jolloin myös katkohylky sisältää enemmän täyteainetta. Kuvassa 10 on esitetty hylkyprosentin ja hylkysuhteen muutoksen vaikutusta tuhka- ja retentiotasoihin. Kuva 10. Hylkyprosentin (kohta 1), tuhkaprosentin (kohta 2) ja katkon aikana tapahtuvan hylkysuhteen (kohta 3 ja 4) muutoksen vaikutus prosessin stabiilisuuteen Kohdassa 1 on tehty nopea hylkyprosentin muutos, jolloin perälaatikon täyteainesakeus on laskenut hylyn mukana perälaatikkoon tulevan täyteaineen vähenemisen seurauksena. Tuhka on pudonnut alle asetusarvon, jonka jälkeen tuoretäyteaineen virtaus on kasvanut. Täyteaineen virtauksen säätö on hidas, joten se ei pysy nopeiden muutosten perässä. Hylkyprosentin nosto on tehty yhtä nopeasti kuin laskukin, jolloin perän täyteainesakeus on noussut nopeasti. Paperin tuhka on noussut selvästi yli tavoitteen (17 %) lisääntyneen hylyn mukana tulevan täyteaineen ja tuoretäyteaineen määrän takia. Prosessin stabiilisuuden kannalta hylkyprosentin muutoksia olisi hyvä ennakoida sekä pyrkiä tekemään mahdollisimman pieniä muutoksia kerrallaan.

21 20 Kohdan 2 ja 3 välillä nähdään katkonaikaisen hylkysuhteen muutoksen vaikutus perän täyteainesakeuteen ja paperin tuhkaprosenttiin. Asemakatkon ajan (sininen viiva) perän täyteainesakeus ei ole vielä noussut, vaikka hylyn annosteluun tulee 95 % päällystettyä hylkyä. Muutos näkyy vasta, kun paperi on saatu rullaimelle, sekoitus- ja konesäiliön viiveestä johtuen. Katko pitkittyy rullaimella, jolloin perälaatikkoon tulevan täyteaineen määrä kasvaa ja paperin tuhka sekä alaviiraveden täyteainesakeus kasvavat (rataa ajettaessa rullaimen pulpperiin sinistä viivaa ei tule, mutta todellisuudessa katko jatkuu lähes punaiseen viivaan asti). Paperin tuhka nousee lähes prosentin yli asetusarvon ennen kuin katko loppuu ja peräntäyteainesakeus kääntyy laskuun. Prosessin stabiloituessa tulee uusi katko ja tilanne toistuu. Perän täyteainesakeus nousee jälleen ja tuhka menee puoli prosenttia yli ja laskuvaiheessa puoli prosenttia alle asetus-arvon. Katkon lyhyydestä johtuen muutos ei ole suuri kuin edeltävässä katkossa. Ennen kohtaa 4 on tullut katko, jossa lisääntyneen päällystetyn hylyn mukana perälaatikkoon tullut täyteaine on nostanut voimakkaasti alaviiraveden täyteainesakeutta ja samalla myös tuhkapitoisuutta. Katkon jälkeen tuoretäyteaineen annostelua on jatkettu käsiajolla ja saatu tilanne sitä kautta normalisoitua ja katkot ovat myös loppuneet. Tällä tavalla on estetty nopea tuoretäyteaineen annostelun lasku ja tuhkan ajautuminen jälleen alle asetusarvon, samalla kun hylyn mukana tuleva täyteaine vähenee muutenkin katkonaikaisen hylkysuhteen normalisoitumisen seurauksena. Tuhka kuitenkin pysyi yli asetusarvon melko pitkään käsiajon seurauksena. Täyteaineen annostelun säätöparametrit olisi myös syytä tarkistaa. Kohdassa 2 tuhkaa nostettaessa tuhka ajautuu jo lähes tavoitteeseen ennen kuin tuoretäyteaineen virtaus kääntyy laskuun. Vastaavasti tuoretäyteaineen virtauksen lasku on todella raju samaisessa kohdassa, minkä seurauksena tuhka ajautuu alle pyynnin. Paperikoneen nopeutta on nostettu viime vuosina, mutta KS-säätöparametreja ei ole todennäköisesti päivitetty, joten säätö on hidas.

22 21 5. POHDINTAA Katkonaikaista hylkysuhteen muutoksen jatkuvaa käyttämistä olisi syytä harkita. Katkon alkaessa saattaa hylkysuhde muuttua jopa 45 %, jolloin prosessissa tapahtuu suuri muutos. Pohjapaperin korkea täyteainepitoisuus sekä katkojen pitkittyminen pahentavat prosessissa tapahtuvaa muutosta entisestään. Prosessin epästabiili tila saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa uusia katkoja. Muutos haittaa myös päänvientiä, koska massan ominaisuudet muuttuvat hetkessä radikaalisti. Erityisesti märänpään katkojen pitkittyessä täyteaineen määrä laskee, jolloin paperi menee herkästi märäksi ja alkukuivatusosalla voi esiintyä päänvienti ongelmia ja katkoja kuivatusryhmälle. Vastaavasti, kun rata saadaan filmiliimapuristimen lävitse ja annostelu kääntyy 95 % päällystetylle hylylle, nopeasti lisääntyvän täyteaineen määrän vuoksi paperi menee herkästi kuivaksi. Tästä voi seurata katkon leviäminen takaisin etukuivatusosalle tai filmiliimapuristimelle. Kuvan 11 avulla voidaan karkeasti havainnollistaa katkonaikana tapahtuvia muutoksia mikäli perälaatikon tuhkasakeuteen kytketty säätö (punainen viiva) tai myötäkytketty säätö (vihreä viiva) olisivat käytössä yhdessä katkonaikaisen hylkysuhteiden muutoksen kanssa. Oletetaan, että katko alkoi trendin alusta ja se olisi normaalia pidempi katko. Kohdassa 1 hylkysuhteen muutos olisi vasta saavuttanut perälaatikon, johtuen sekoitus- ja konesäiliön sekä sakeanmassan lajittelun viiveestä. Kohdan yksi jälkeen tuhka lähtisi nopeaan laskuun hylyn mukana perälaatikkoon tulevan täyteaineen nopean laskun seurauksena. Myötäkytketyn säädön avulla tuoretäyteaineen virtaus olisi jo etukäteen kääntynyt nousuun. Vastaavasti perälaatikon sakeuteen sidottu säätö vasta huomaisi suuren muutoksen.

23 22 Kuva 10. Hahmotelma katkonaikaisen hylkysuhteen muutoksen vaikutuksesta paperin tuhkaan katkon eri vaiheissa (1-5), kun perälaatikon tuhkasakeuden säätö (punainen viiva) ja myötäkytketty säätö (vihreä viiva) ovat käytössä Kohdassa kaksi tuhka olisi todennäköisesti pudonnut selvästi alle tavoitteen, mutta molemmissa tapauksessa tuoretäyteaineen määrän lisääntyminen kompensoisi laskua verrattuna tilanteeseen, jossa tuoretäyteaineen virtaus olisi jäädytetty. Tämä olisi suurin hyöty mitä säädöillä todennäköisesti saavutettaisiin. Hyöty näkyisi etukuivatusosan päänviennissä, jossa tuhkapitoisuuden lasku ei olisi vaikuttanut yhtä merkittävästi paperin kosteuteen. Nykyisellä ajotavalla paperin tuhka laskee niin kauan, kunnes hylkysuhde olisi kokonaan 95 % päällystämätöntä ja 5 % päällystettyä, mikäli rataa ei saada sitä ennen päällystysasemalle. Katkon pidentyminen märässä päässä vaikeuttaa tilannetta, kun tuoretäyteaineen virtaus on jäädytty. Säätöjen avulla tuoretäyteaineen määrä kasvaisi ja muutos saataisiin tasattua, jos katko pitenee. Kohdassa 3 tapahtuisi kuitenkin täydellinen

24 23 muutos hylkysuhteissa, kun rata saadaan päällystysasemalle. Tässä tilanteessa tuoretäyteaineen virtaus olisi selvästi korkeammalla, kuin katkon alussa ja perälaatikkoon olisi tulossa 90 % enemmän päällystettyä hylkyä. Myötäkytketty säätö huomaisi jälleen nopeammin suuren muutoksen ja alkaisi laskea tuoretäyteaineen määrää. Kohdassa 3 tulisi hylyn mukana 45 % enemmän täyteainetta sisältävää hylkyä sekä tuoretäyteaineen virtaus olisi selvästi korkeammalla kuin katkon alussa. Yhteisvaikutuksen seurauksena tuhka kääntyisi jyrkkään nousuun ja tuoretäyteaineen virtaus laskuun. Tuhka nousisi selvästi korkeammalle verrattuna tilanteeseen, jossa tuoretäyteaineen virtaus on jäädytetty. Tämä olisi säädöstä johtuva negatiivinen puoli. Säätö ei voi mitenkään aavistaa, että hylkysuhteet ovat muuttuneet täysin. Paperin tuhka nousisi selvästi yli tavoitteen (korkeammalle kuin kuvan 9 kohdassa 3 jos tilanne olisi identtinen) ja saattaisi nopean muutoksen seurauksena mennä kuivaksi, josta voi seurata katkon leviäminen takaisin märkään päähän. Kohdassa 4 tuhka olisi noussut huippuunsa ja tuoretäyteaineen virtaus olisi molemmissa tapauksessa voimakkaassa laskussa. Katko loppuisi ja rata saataisiin päälle, jolloin hylkysuhteet normalisoituvat 50/50 %. Säätö kuitenkin ajaisi edelleen rajusti alaspäin tuoretäyteaineen virtauksia, jolloin paperi todennäköisesti ajautuisi selvästi alle tavoitteen (enemmän kuin kuvan 9 kohdan 3 jälkeen), kun hylyn mukana tuleva täyteaine vähenisi nopeasti 45 % (kohta 5). Esimerkki on luonnollisesti yksi mahdollisuus. Katko voi mennä nopeasti päälle, jolloin muutokset jäävät vähäisemmiksi. Toisaalta mahdollinen katkon leviäminen takaisin märkään päähän aiheuttaa uuden vastaavan tai pahemman tilanteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että säätöjen avulla todennäköisesti saavutettaisiin hyötyä katkon aluksi, kun tuhkan laskua voitaisiin kompensoida. Vastaavasti säädöistä olisi haittaa, kun rata saataisiin päällystysasemalle. Tuhka nousisi selvästi yli tavoitteen korkeamman tuoretäyteaineen virtauksen ja 95 % annosteluun tulevan päällystetyn hylyn yhteisvaikutuksen seurauksena. Luultavasti katkon loputtua tuhka menisi enemmän alle tavoitteen verrattuna ilman säätöä olevaan tilanteeseen.

25 24 6. PARANNUSEHDOTUKSET Koneella on tehty joitakin uudistuksia katkonaikaisen hylkysuhteen muutoksen käyttöönoton jälkeen. Hylkyä on mahdollista pumpata ristiin rinnakkaiskoneen kanssa, jolloin tornien pintojen hallinta helpottuu. Koneiden välistä hylyn ristiin pumppaamista kannattaisi kehittää, jolloin katkonaikaisesta hylkysuhteiden muuttamisesta voitaisiin luopua. Hylyn ristiin pumppaamista hoitavat massaosastonhoitajat. Eräs mahdollisuus olisi automatisoida ristiin pumppaus. Automatiikka voisi aloittaa ristiin pumppaamisen, kun hylkytornin pinta nousee esimerkiksi 80 prosenttiin. Koneet käyttävät samoja lähtöraaka-aineita, jolloin prosessiin pääsee ainoastaan koneella jo käytössä olevia kemikaaleja ja massakomponentteja. Toinen mahdollisuus on sitoa katkonaikainen hylkysuhteen muutos hylkytornien pintoihin. Tornien pintojen ollessa alhaisella tasolla on turhaa käyttää hylkysuhteiden muutosta, koska välitöntä yliajojen vaaraa ei ole. Hylkysuhteiden muutos voisi aktivoitua, kun tornien pinnat saavuttavat tietyn korkeuden katkon pitkittyessä. Katkonaikaisen hylkysuhteen muutoksen negatiivista vaikutusta prosessin stabiilisuuteen voidaan myös ehkäistä tekemällä muutos pienemmissä portaissa. Päällystysasemakatkoissa hylkysuhde voisi nousta 5 % -yksikköä kerrallaan tietyin aikavälein, jolloin täyteaineen annostelu ehtisi laskea paremmin heilahduksen pysyessä kohtuullisen pienenä. Katkon edetessä hylkysuhde nousisi tasaisin välein katkon loppuun asti. Katkon jälkeen hylkysuhde muuttuisi takaisin asetusarvoon samanlaisissa portaissa kuin se oli noussutkin. Perälaatikon tuhkasakeuteen tai myötäkytkentään perustuvilla säädöillä ei saavutettaisi suurtakaan hyötyä katkoissa. Sen sijaan koneenhoitaja voisi manuaalisesti lisätä tuoretäyteaineen virtausta märänpään katkoissa, varsinkin jos suoritetaan pesuja tai pieniä korjauksia. Vastaavasti yhtä suuri lasku olisi tehtävä lähtötasolta, kun rata saadaan filmiliimapuristimen lävitse ja hylkysuhteet muuttuvat. Katkon lopuksi muutettaisiin tuoretäyteaineen virtaus samalle tasolle, jossa se oli katkon alkaessa. Tällä toimintatavalla voitaisiin vähentää vaihteluita varsinkin jos katkot venyvät.

26 25 7. YHTEENVETO Oikein viritetyt ja toimivat kone- ja poikkisuuntaiset säädöt ovat optimaalisen paperin valmistuksen sekä laadukkaan lopputuotteen kannalta tärkeitä. Konesuuntaisten säätöjen pitkiä viiveitä ja voimakkaita keskinäisiä vuorovaikutuksia voidaan kompensoida ennakoivilla säädöillä. Tuhkan säätäminen on yksi märänpään stabiilisuuden kannalta tärkeistä KS-säädöistä. Erityisesti katkon aikana tuhkan säätö on konemassassa esiintyvien vaihteluiden seurauksena erityisen haastavaa. Perälaatikon sakeusmittaukseen perustuvan säädön ja myötäkytketyn tuhkansäädön avulla vaihteluiden hallinta on kuitenkin mahdollista. Kohdekoneella täyteainepitoisuus vakioidaan viimeiseen arvoon katkon alkaessa, jolloin tuhkaa ei säädetä millään. Samalla käytössä on katkonaikainen hylkysuhteiden muutos, jonka seurauksena annosteluun tulee joko 95 % päällystämätöntä tai päällystettyä hylkyä katkopaikasta riippuen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta perälaatikon tuhkapitoisuus saattaa katkon aikana muuttua merkittävästi, mikä aiheuttaa vaihteluita paperin tuhkaan ja retentioihin sekä pahimmillaan vaikeuttaa päänvientiä ja aiheuttaa uusia katkoja. Katkonaikaisesta hylkysuhteiden muutoksen negatiivista vaikutusta voitaisiin kompensoida tekemällä muutos pienemmissä askeleissa, sitomalla sen käynnistyminen hylkytornien pintaan tai kehittämällä hylyn automaattista ristiin pumppausta kohde- ja rinnakkaiskoneen välillä. Tuhkan katkonaikainen säätö perälaatikon tuhkasakeuden mittauksen avulla stabiloisi katkon aluksi vaihteluita hiukan, mutta suuren muutoksen takia se ei ehtisi korjata vaihteluita kokonaan. Kohdekoneen tuoretäyteaineen säätö on hidas. Tuhkaa nostettaessa se lisää virtausta siihen asti, kun tuhkapitoisuus on jo saavuttanut tavoitteen. Tällöin tuhka ajautuu yli pyydetyn arvon. Sama toistuu myös tuhkaa laskettaessa ja erilaisissa muutostilanteissa.

27 26 LÄHDELUETTELO 1. Middleton, J., Total consistency control in the wet end, Invista Ltd, Sept. 2008, s M. H. Waller, Upsets in papermaking ash control: various dead-time compensators, Tappi journal 10(2006), 5 s VTT Tuotteet ja tuotanto, Prowledge Oy, KnowPap 7.0, Paperitekniikan ja automaation oppimisympäristö. CD-ROM [viitattu ] 4. Honka, T. Metso Automation, Paperikoneen MD-säädöt, Pekkanen, A., Paperikoneen automaatiojärjestelmät opetusmateriaali, Niittymaa J., Paperikoneen lajinvaihdon säätötapojen vertailu, Diplomityö, LTY, Kemiantekniikan osasto, Lappeenranta, Kemiantekniikan osasto, 80s. 7. Williamson, M., Ripasa s wet end control Increase runnability, speed and improve paper quality, Pulp and paper (2006),1, Williamson, M, Wet end controls ease sheet threading reduce recovery times, pulp and paper results automation (2010), 1, Kajaani WEM, Proven way to optimize paper making performance, Metso automation, kesäkuu 2006.

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Paperikoneen lajinvaihdon säätötapojen vertailu

Paperikoneen lajinvaihdon säätötapojen vertailu LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Paperitekniikan laboratorio Paperikoneen lajinvaihdon säätötapojen vertailu Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen yliopiston

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Paranna koneesi ajettavuutta. Kasvata ratanopeutta. Vähennä ja lyhennä ratakatkoja. Paranna työturvallisuutta. Paranna lopputuotteen laatua

Paranna koneesi ajettavuutta. Kasvata ratanopeutta. Vähennä ja lyhennä ratakatkoja. Paranna työturvallisuutta. Paranna lopputuotteen laatua Paranna koneesi ajettavuutta Kasvata ratanopeutta Vähennä ja lyhennä ratakatkoja Paranna työturvallisuutta Paranna lopputuotteen laatua Säästä energiaa Lisää tuottavuutta Skannerit koko paperinvalmistusprosessiin

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset

Lisätiedot

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015 PYP II: PI-kaaviot Aki Sorsa 25.3.2015 Sisältö Mitä PI-kaaviot ovat ja mihin niitä tarvitaan? Miltä PI-kaavio näyttää? Prosessilaitteiden piirrosmerkit Instrumenttien piirrosmerkit PI-kaavioissa käytettävät

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Paperinjalostus 30.3.2015

Paperinjalostus 30.3.2015 Paperinjalostus 30.3.2015 Paperinjalostus, mitä se on? Paperin jatkojalostamista uusiksi tuotteiksi Työn tekemistä lisätään paperin arvoa/ominaisuuksia; Painatus tai lakkaus Toinen paperi, alumiini, verkko,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elmo Romppanen PKAMK:n vesiprosessin kokeellinen mallinnus LabView-työkalulla Vaatimusmäärittely Kesäkuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Receiver REC 220 Line

Receiver REC 220 Line Receiver fi Käyttöohje Käyttöohje STABILA on helppokäyttöinen vastaanotin laserlinjojen nopeaan mittaamiseen. Receiver n avulla voidaan vastaanottaa vain STABILA linjalaserlaitteiden lähettämiä pulssilasersäteitä.

Lisätiedot

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Koulutusmateriaali Olemassa olevan paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Paineilmajärjestelmän energiatehokas

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

DIMLITE Daylight. Sähkönumero 2604221. Käyttöohje

DIMLITE Daylight. Sähkönumero 2604221. Käyttöohje DIMLITE Daylight Sähkönumero 2604221 Käyttöohje T1 / T2 sisääntulot Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus Tx painikkeesta sytyttää valaistuksen sytytyshetkellä valitsevaan päivänvalotilanteeseen tai viimeisimmäksi

Lisätiedot

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7 WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa 19.4.2012 Henri Tokola Henri Tokola Esityksen pitäjä 2009 Tohtorikoulutettava Aalto-yliopisto koneenrakennustekniikka Tutkimusaihe: Online-optimointi ja tuotannonohjaus

Lisätiedot

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Sivu 1 (11) Tehtäväkuvaus: Tämän projektin tarkoituksena oli perehtyä

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

TEHNIKA tukkivannesahat

TEHNIKA tukkivannesahat TEHNIKA tukkivannesahat Maahantuonti ja myynti Veistokone-fi Espoo myynti@veistokone.fi 040-779 8800 Tehnika tukkivannesahat TEHNIKA AUCE TEHNIKA AUCE on Latvialainen yhtiö, joka on perustettu vuonna 1993.

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Semifinaalin aikataulu ja paikka 15.1.2014 (varapäivä 16.1.2014) Salon seudun ammattiopisto Venemestarinkatu 35 24240 SALO Semifinaalikoordinaattori Raimo Mäkelä Salon seudun ammattiopisto raimo.makela

Lisätiedot

SwemaAir 5 Käyttöohje

SwemaAir 5 Käyttöohje SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Laseranturit E3C-LDA-SARJA. s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i. Advanced Industrial Automation

Laseranturit E3C-LDA-SARJA. s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i. Advanced Industrial Automation Laseranturit E3C-LDA-SARJA s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i Advanced Industrial Automation Omronin E3C-LDA-sarjan laseranturit on tarkoitettu tarkkaan kohteiden tunnistukseen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt Rungon perussäädöt 1. Aurauskulma 1. Auraus 2. Haritus Auraus ja haritus on kulma jolla etupyörien kulmat poikkeavat ajosuunnassa toisistaan. Auraus = pyörät on kääntynyt sisäänpäin. Haritus = pyörät sojottavat

Lisätiedot

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Mittaukset ja säätö pintavesiprosessien hallinnassa

Mittaukset ja säätö pintavesiprosessien hallinnassa VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI -seminaari 24. 25.4.2013, Kuopio. Mittaukset ja säätö pintavesiprosessien hallinnassa Esko Juuso Jani Tomperi Säätötekniikan laboratorio esko.juuso jani.tomperi

Lisätiedot

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille. Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Saat enemmän vähemmällä

Saat enemmän vähemmällä TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE KÄYTTÖ- JA OHJEKIRJA YLEISTÄ Lue tämä ohjekirja huolellisesti ennen ohjausyksikön käytön aloittamista, käytä ainoastaan tämän kirjan ohjeiden ja annettujen opastusten mukaisesti.

Lisätiedot

PAPERIKONEEN LAATUSÄÄTÖJÄRJESTELMÄN UUSINNAN VAIKUTUKSET LAATUSÄÄTÖJEN SUORITUSKYKYYN

PAPERIKONEEN LAATUSÄÄTÖJÄRJESTELMÄN UUSINNAN VAIKUTUKSET LAATUSÄÄTÖJEN SUORITUSKYKYYN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Milla Ratilainen PAPERIKONEEN LAATUSÄÄTÖJÄRJESTELMÄN UUSINNAN VAIKUTUKSET LAATUSÄÄTÖJEN SUORITUSKYKYYN Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan

Lisätiedot

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Laadukas ja tukeva ruostumattomasta teräksestä valmistettu biojätteen vähennysyksikkö. Laitteessa on yhdistettynä jätemylly ja vedenpoistoyksikkö teräksisessä tiskipöydässä.

Lisätiedot

RIF SÄÄDETTÄVÄ PYÖRREHAJOTTAJA

RIF SÄÄDETTÄVÄ PYÖRREHAJOTTAJA .2 RIF SÄÄDETTÄVÄ PYÖRREHAJOTTAJA www.climecon.fi RIF soveltuu korkeiden tilojen ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen. Hajotuskuviota voidaan säätää muuttamalla siipien asentoa joko manuaalisesti

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin 1) Paristojen ja akun käyttö 2 2) MiniDisc-levyn asettaminen soittimeen ja poistaminen soittimesta 2 3) Hold-kytkin 2 4) Laitteen kytkeminen mikrofoniin / tietokoneeseen

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY

Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY - /. Tarnpereen Teknillinen Yliopisto Paperinjalostustekniikka PAP - 1020 PAPERITEKNIIKKA 1 PAPER TECHNOLOGY Tentin kysymykset 30.1 1.2005. Oppilaan nimi: Opintokirjan numero: Kysymykset on laadittu siten,

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen

Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki 16.3.2014 RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen K-1 Heti alussa tarkkavaisuutta! Punainen reitti on lyhin ja tässä tapauksessa myös nopein reitti. Selkeä

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite geoliner 680 ja geoliner 780 Huipputarkka Kaikki ajoneuvojen säätöarvot tulevat suoraan autovalmistajilta ja ovat tarkkoja ja luotettavia. Kehittynyt kamerajärjestelmä on erittäin tarkka ja takaa luotettavan

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Receiver REC 150. Käyttöohje

Receiver REC 150. Käyttöohje Receiver fi Käyttöohje Käyttöohje STABILA on helppokäyttöinen vastaanotin pyörivien laserien nopeaan käsittelemiseen.receiver in avulla voidaan ottaa vastaan rotaatiolaserien lasersäteet vaikka ne eivät

Lisätiedot

Automaation uusi mahdollisuus FUZZY-LOGIIKKA 2 (7) SÄÄNNÖN LÄHDÖN SELKEYTYSMENETELMIÄ 1.0. A Maksimi B Painopiste C Keskiarvo A B C. jäsenyysaste.

Automaation uusi mahdollisuus FUZZY-LOGIIKKA 2 (7) SÄÄNNÖN LÄHDÖN SELKEYTYSMENETELMIÄ 1.0. A Maksimi B Painopiste C Keskiarvo A B C. jäsenyysaste. SUMEA - MITÄ SE ON JA ESIMERKKI SIITÄ MIHIN SITÄ VOI KÄTTÄÄ FUZZ-SÄÄDÖLLÄ TOTEUTETUN AUTOMATIIKAN EDUISTA 1. FUZZ-LLA TOTEUTETTU SÄÄTÖ / suppeampi PROFUZZ-ohjelmisto Fuzzy-päättely muodostuu PROFUZZ-ohjelmistossa

Lisätiedot

PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI

PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI 1 PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI Tässä teemassa tarkastellaan aluksi prosessiautomaatiojärjestelmien tehtäviä ja rakennetta yleisellä tasolla. Sen jälkeen keskitytään valvomotekniikkaan ja siinä sovellettaviin

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana. Taustaa: Muutoksia lattiabetoneissa? Kiviainespuolella käytetään yhä enemmin murskattua kiviainesta. Sementin valmistuksessa pyritään käyttämään kierrätettävää polttoainetta. Betonin notkistimet ovat nykyään

Lisätiedot