JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA"

Transkriptio

1 IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän s.6 Jaettu puhdistamo jaettu urakka s. 5 Mökkivesien puhdistamisessa voi päästä vähemmällä s. 10

2 2 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 PÄÄKIRJOITUS Ajankohtaista jätevesineuvontaa Suupohjassa Kunnaninsinööri, Teuvan kunta Markku Salonen Uuteen jätevesiasetukseen liittyvän neuvontatoiminnan järjestämisestä alettiin käydä kuntakohtaista ja seutukunnallista keskustelua vuoden 2008 lopulla. Käytännön toimiin ryhdyttiin vuoden 2009 alkupuolella: omista muistioistani löysin ensimmäisen luonnospaperin hankesuunnitelmasta, johon oli kirjattu päivämäärä Varsinainen hankehakemus saatiin Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n yhteistyöllä valmiiksi kevään 2009 aikana. Hankehakemus jätettiinkin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksellle nopealla aikataululla. Ripeän päätöksenteon ja aktiivisen toiminnan avulla saatiin näin käynnistettyä Suupohjaan ajalle hankkeet, joiden tarkoituksena on auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osiosta: Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeesta ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushankkeesta. Hankekokonaisuuden osalta on nyt päästy puolenvälin paremmalle puolelle ja neuvontatyöstä on saatu monenlaisia kokemuksia. Haasteelliseksi neuvonnasta ja tiedotustyöstä ovat tehneet muun muassa monet kiemurat jätevesiasetuksen erilaisista tulkinnoista, epäselvyys siitä, milloin määräykset tulevat lopullisesti voimaan ja se, ketkä asetuksen velvoitteista voidaan vapauttaa. Hankkeiden edustajat ovatkin monesti joutuneet toimimaan tilanteessa, jossa asiakkaille ei aina ole edes voinut antaa tarkkoja ohjeita asetuksen todellisista velvoitteista ja tarkoista määräajoista. Kun ihmiset on ensin saatu kiinnostumaan jätevesiasioista, on kiinnostus saattanut seuraavana päivänä hävitä tyystin, kun tiedotusvälineissä on taas kerran uutisoitu uudenlaista tulkinnoista asetuksen suhteen. Jätevesiasiat on nyt kuitenkin saatu jälleen järjestykseen jätevesiasetuksen muututtua maaliskuussa Asetustekstistä on olemassa eduskunnan päätökset, joiden mukaan toimitaan. Toivottavasti hankkeen loppuaikana jätevesiasioita pystytäänkin viemään entistä hallitummin eteenpäin asiakkaiden tarpeita palvellen. Tässä ajankohtaisessa jätevesilehdestä kerrotaan puolueettomasti, luotettavasti ja uudistuneeseen lainsäädäntöön nojautuen jätevesien käsittelymahdollisuuksista vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä annetaan neuvoja siitä, kuinka nämä vaatimukset voidaan tavoittaa. Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeen ja Suupohjan jätevesi-info -tiedoitushankkeen puolesta haluan toivottaa teille mielenkiintoisia lukuhetkiä jätevesiasioiden tiimoilta. Jos jätevesiasiat askarruttavat, ovat hankkeiden edustajat käytettävissänne. Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä! l Kunnaninsinööri, Teuvan kunta Markku Salonen Projektiryhmän puheenjohtaja, Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke Nyt laitetaan hajaasutusalueiden jätevesihuolto kuntoon Suupohjassa! Suupohjan jätevesihankkeiden tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittaa alueen kuntien lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa kummassakin toimii oma työntekijänsä. Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju neuvoo niin useampien talouksien, kokonaisten kylien kuin yksittäisten kiinteistöjenkin jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä asioissa Tiedotushankkeen tavoitteena on puolestaan tiedottaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajille jätevesihuoltoon liittyvistä asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta jätevesiasioista. JULKAISUTIEDOT Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke Suupohjan Jätevesi-info -tiedotushanke Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelmasta, johon rahoituksen on myöntänyt Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Julkinen rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan alueen kunnilta, kansallisista varoista sekä Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahastosta. Painos: kpl Julkaisun suunnittelu ja toteutus: Viestintätoimisto I-print plus Paino: I-print Oy, Seinäjoki 2011 Piirros: Tiina Paju

3 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET 3 Jätevesihankkeiden projektiryhmän ja seurantaryhmän jäsenet edistävät jätevesiasetuksen toteutumista Suupohjassa Suupohjan jätevesihankkeiden projekti- ja seurantatyhmän jäsenet pyrkivät edistämään jätevesiasioita Suupohjassa omilla tahoillaan. Jos jätevesiasiat askarruttavat, voi myös heitä nykäistä hihasta. Jätevesihankkeiden yhteiseen projektiryhmään kuuluvat: Tekninen johtaja Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, kunnaninsinööri Markku Salonen, Teuvan kunta, kunnaninsinööri Valter Enqvist, Isojoen kunta sekä toiminnanjohtaja Paavo Mattila, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Jätevesihankkeiden seurantaryhmän muodostavat puolestaan seuraavat henkilöt: Kuvassa vas. Harri Virtanen, Heikki Rinta-Hoiska, Valter Enqvist ja projektiryhmän puheenjohtaja Markku Salonen. (Kuva: Pia Nurmela). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Kallio Jarmo, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallituksen valitsemat Suupohjan kylien edustajat: Simo Uusitarkka, Isojoki, Veli-Matti Niemelä, Karijoki, Ari Viitala, Kauhajoki ja Kari Koivisto, Teuva, Suupohjan kuntien valitsemat edustajat: Mauri Kankaanpää, Isojoen kunta, Heikki Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, Jari Kallio, Teuvan kunta, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä / ympäristöpalvelut: Niina Yli-Keturi, ympäristösihteeri, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry: Paavo Mattila, toiminnanjohtaja, Jouko Kortesharju, jätevesineuvoja, Eeva-Kaisa Kivistö, tiedottaja Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden kiertoa ja suojella vesistöä. Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla, tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä, lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa, Swazimaassa ja Karjalassa. Liity jäseneksi: Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivuilla: Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi ja/tai Karjalan huussiystäväksi tai voit tehdä lahjoituksen tilille viitteellä Kauppakatu 11 C 2. krs TAMPERE, puh Huussi muuttaa sisälle -kirja on oiva tietopaketti kaikille sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille. Tilaa omasi toimistoltamme sähköpostilla tai puhelimitse 25 + postikulut Katso, lue ja kuuntele kuivakäymäläasiaa Kuiva Käy! -ekirjasta:

4 4 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa suomalaista Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet. Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaakin melko suurta osaa suomalaista. Siitä huolimatta vain harva tietää, mitä jätevesiasetus oikein edellyttää. Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat maaliskuussa 2011 Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa 2011 muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa. Muutoksilla haluttiin varmistaa tarvittavien investointien Säädökset kohtuullisuus sekä iäkkäiden ja vaikeassa elä- uudistuivat 2011! mäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Jätevesiasetus pähkinänkuoressa Asetuksen tavoitteena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden puhdistuksen tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut lähipuro palkitsevat panostuksen. Uudistunut hajajätevesiasetus on astunut voimaan Lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, eli uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä mennessä Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on orgaanisen aineen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi. Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti. Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti. Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä esimerkiksi rantaja pohjavesialueilla Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella. Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske: vapaa-ajan asuntoja jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. 68-vuotiaat on vapautettu jätevesien puhdistamisesta, mutta vain, jos syntymäpäiviä on vietetty ennen päivämäärää Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos: Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Aina ei tarvita muutoksia. Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole. Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa. Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta vaikean elämäntilanteen vuoksi. l Usein kysyttyjä kysymyksiä Miksi haja-asutuksen jätevesiä täytyy käsitellä? Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa. Kukapa pitäisi sinileväisestä järvestä? Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu. Samoin lientyvät myös asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön jätevesiä täytyy käsitellä myös siksi, että omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-asutusalueilla. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa asuva kuormitti vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas. Miksi esim. perinteinen kolmen sakokaivon puhdistusjärjestelmä ei riitä? Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet jne.). Keitä haja-asetuksen jätevesien käsittelysäädökset koskevat? Asetus koskee kaikkia viemäriverkon ulkopuolella olevia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Jäteveden käsittelyä ei kuitenkaan tarvita kiinteistöillä, jotka käyttävät vähän vettä, kun esimerkiksi vesi kannetaan sisään ja ulos. Näiltä kiinteistöiltä asetus edellyttää vain selvityksen tekemistä jätevesijärjestelmästä. Pitääkö kaikkien tehdä kallis jätevesiremontti? Ei tarvitse. Vaihtoehtojen kustannuksissa on eroja. Asiantuntevan suunnittelijan avulla löytyy edullisin ja tehokkain ratkaisu kullekin kiinteistölle. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa pyytää neuvoja alueella toimivalta jätevesineuvojalta tai kunnasta. l

5 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA 5 Jaettu puhdistamo jaettu urakka Yhteinen puhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Kauhajoella on jo ryhdytty toimeen koko kylän jätevesien kuntoon laittamiseksi yhdellä kertaa: Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän jätevesiasiat nytkähtivät askeleen eteenpäin, kun kyläläiset kokoontuivat äskettäin perustamaan kylien oman jätevesiosuuskunnan. Ratkaisu säästää rahaa ja vaivaa Jos kiinteistöt sijaitsevat edullisesti toisiinsa nähden ja kiinteistön omistajat ovat halukkaita yhteistuumin hankkimaan isomman puhdistamon, tulee se useimmiten halvemmaksi sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuksiltaan kuin omat kiinteistökohtaiset järjestelmät. Yhteisen puhdistamon hoito ja huolto ovat pidemmän päälle myös selvästi helpompia hoitaa ja myös puhdistustulos on huomattavasti parempi, kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju yhteispuhdistamon eduista. Kyläyhdistyksen alaisen valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toiminut Matti Sepponen kertoo jätevesiasioiden selvittelyn lähteneen liikkeelle siitä, kun kyläläiset havahtuivat, että kaikkien kyläläisten on turha kamppailla jätevesiasioiden parissa yksin. Kyläyhdistyksen alainen valmistelutyöryhmä lähti aluksi selvittämään kyläläisten kiinnostusta talosta taloon kyselyn avulla. Kysely osoitti kannatusta yhteistä jätevesijärjestelmää kohtaan löytyvän siinä määrin, että asiaa lähdettiin viemään vauhdilla eteenpäin, kertoo Sepponen tyytyväisenä hankkeen etenemisestä. Jätevesiosuuskunta on nyt perustettu, ja seuraavaksi se tulee selvittämään muun muassa hankkeen rahoitusmahdollisuudet. Alueen sijainti joen varrella antaa hyvät edellytykset avustusten saantiin esimerkiksi ELY-keskukselta. Tavoitteena onkin, että jätevesiosuuskunnan hakeman rahoituksen avulla viemäröinnin liittymismaksu saadaan pidettynä kohtuullisena. Osuuskunnan jäsenmaksuksi määriteltiin 100 euroa Jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan myös osuuskunnan päätöksentekoon. Toivottavasti mahdollisimman moni kylän talouksista liittyy osuuskunnan jäseneksi, niin saadaan kyläläisten ääni kattavasti kuuluviin osuuskunnan päätöksenteossa, Sepponen toivoo. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankinta kannattaakin laittaa Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän alueella jäihin siihen saakka, että osuuskunnan verkoston laajuus saadaan lopullisesti selvitettyä. Jätevesiosuuskunnan perustaminen on jo pistänyt vipinää muihinkin kyliin Kauhajoen Päntäneellä on jo pidemmän aikaa pohdittu jätevesiosuuskunnan perustamista. Ajatuksena on ollut, että noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien kahden kemiallisen puhdistamon avulla pystyttäisiin panemaan reilun sadan kiinteistön jätevesiasiat kuntoon. Päntäneellä asuvien kannattaakin jäädä odottelemaan yhteispuhdistamohankkeen etenemistä. Uusi jätevesiasetus kannustaa harkitsemaan vedetöntä vaihtoehtoa Toimiva huussi täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset Varsinkin kesämökkiläiset ovat olleet hajaasutusalueiden jätevesiasetuksesta kuullessaan erityisen huolissaan rahanmenosta, johon he arvelevat asetuksen pakottavan. Suuriin investointeihin ei välttämättä tarvitse kuitenkaan ryhtyä. Kaikkein edullisin vaihtoehto jätevesien käsittelyssä on kuivakäymälä, jollainen voidaan asentaa myös sisätiloihin. Tällöin tarvitaan vain harmaiden vesien käsittely, Kuivakäymäläseura Huussi ry:stä muistutetaan. Kuivakäymälät ovat siirtyneet tälle vuosituhannelle Vesivessan vaihtamiselle kuivakäymälään on yleensä vain yksi este suomalaisten asenne. Usein ajatellaan, että mikään ei ole hyvin, jos ei ole vesivessaa. Kuivakäymälästä tuleekin usein ensimmäisenä mieleen pihan perällä nököttävä vanhanaikainen huussi. Täytyy pitää mielessä, että markkinoilla on useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat sisään hienoimpaankin kylpyhuoneeseen. Nykyaikainen kuivakäymälä ei siis ole enää lainkaan sama asia kuin perinteisesti tuoksahtava ulkohuussi. Muutamalla tuhannella eurolla saa jo ympärivuotiseen sisäkäyttöön tarkoitettuja kuivakäymälöitä. Kuivakäymälä on myös järkiratkaisu Kun käymäläjätevesiä ei synny, voidaan tiskaamisesta ja peseytymisestä syntyvät muut harmaat jätevedet imeyttää maaperään huomattavasti kevyemmällä ja halvemmalla järjestelmällä kuin käymälävesien kera. Kokonaiskustannukset jäävät Kuivakäymäläseura Huussi ry:n asiantuntijoiden arvion mukaan jopa huomattavasti pienemmiksi kuin esimerkiksi pienpuhdistamon tai moniosaisen saostussäiliön ja tehokkaan imeytysjärjestelmän kustannukset. Kuivakäymälän käyttäjä säästää myös vettä, säästää jätevesimaksuissa ja saa lisäksi kompostista ravinteet oman kukkamaan lannoittamiseen, sillä ravinteet voi palauttaa kuivakäymälästä takaisin puutarhan kasveille. Käymäläjätteen hyötykäyttö onnistuu erityisesti rehevillä puutarhatonteilla l Lue lisää: Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry tutkii, kerää ja levittää tietoa erilaisista kuivakäymäläratkaisuista, kehittää kuivakäymälätekniikkaa ja -kulttuuria, edistää kuivakäymälöiden käyttöä, sekä valvoo kuivakäymälöiden käyttäjien etuja. Kuiva käy! Tiesitkö tämän? Fosfori on keskeinen ravinne ruuan tuotannossa vaikuttaen voimakkaasti muun muassa satoisuuteen. Ravinnosta saatavat fosforiyhdisteet ovat välttämättömiä myös ihmisen aineenvaihdunnalle, luustolle ja hampaille. Fosfori on kuitenkin rajallinen luonnonvara ja loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään. Suomessa kaivoksien varanto riittää noin 25 vuodeksi. Kuivakäymälä ei haaskaa fosforia vesistöihin vaan palauttaa sen maaperään kasvien käyttöön. Huomioi kuivakäymälän valinnassa: sijoituspaikka käyttötapa käyttäjämäärä sähkön tai veden tarve viemäröinnin tarve tuuletusputki, ilmanvaihto huolto, tyhjennys käymäläjätteen jälkikäsittely ja hyötykäyttö

6 6 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA Jätevesijärjestelmää ei tarvitse rakentaa tai uusia, jos Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan vuoteen 2020 mennessä johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän Teksti: Harri Mattila Haja-asutusalueilla kiinteistökohtainen talousjäteveden käsittely on perinteisesti hoidettu betonista valmistetulla kaksi- tai kolmekammioisella saostuskaivolla, josta jätevesi on johdettu avo-ojaan. Yksinään tällainen järjestelmä ei ole enää riittävä, vaan esikäsitelty jätevesi on johdettava jatkokäsittelyyn vähintään kolmiosaisessa saostussäiliössä. Jokaiselle kiinteistölle on etsittävä nimenomaan sille parhaiten soveltuva vaihtoehto. Kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa patenttiratkaisua ei siis ole, vaan käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat muun muassa jätevesien laatu ja määrä, tontin koko, maaperä ja pinnanmuodostus, pohjaveden korkeus sekä suojaetäisyydet muun muassa kaivoon ja vesistöön. Lue, mitä mieltä projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta on erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä. Ole ajoissa liikkeellä Jätevesihuollon ratkaisua etsittäessä ei pidä hosua, mutta liikkeelle on syytä lähteä pian. Jätevesiasetuksen siirtymäajan lopun häämöttäessä parin vuoden kuluttua alalla tulee olemaan myyjän markkinat, jolloin hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan. Käymälää, jätevedenpuhdistamoa tai umpisäiliötä ei kannata kuitenkaan ostaa vain siksi, että se on juuri tällä viikolla tarjouksessa paikallisessa rautakaupassa, vaan eri vaihtoehtoja kannattaa punnita ajan kanssa. Jos olet uudisrakentaja, kannattaa jätevesiasioita miettiä jo rakennusurakan alkuvaiheessa Uutta asuntoa rakennettaessa eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua ammattilaisen opastamana jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Talon perustuskorkeus on aivan olennainen asia tässä suhteessa: esimerkiksi useat kuivakäymälätyypit tarvitsevat säiliötilaa kellarikerroksesta ja toisaalta jo kymmenen sentin perustuskorkeuden nosto saattaa olla ratkaiseva tekijä jätevesipumppauksen tarvetta pohdittaessa. Yksi käyttökelpoinen vaihtoehto monissa tapauksissa olisi WC-vesien viemäröiminen umpisäiliöön ja harmaiden jätevesien hallittu imeyttäminen maaperään. Tämä edellyttää luonnollisesti kaksoisviemäröintiä, jonka tarve olisi hyvä tietää jo rakennusta perustettaessa. Tutustu kuntien omiin määräyksiin, jotta säästyt turhalta työltä! Karsi ensin sopimattomat vaihtoehdot pois Jätevesijärjestelmää valittaessa kannattaa ensin karsia täysin sopimattomat vaihtoehdot pois vertailusta. Tässä tarvitaan erityisesti kuntakohtaisiin määräyksiin perehtymistä. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta pitäisi käydä ilmi, missä aikataulussa kunnan eri alueille ollaan toteuttamassa viemäriverkostoa. Jos viemäriverkosto laajenee omalle alueelle, tulee kiinteistön liittyä siihen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kaikissa kunnissa ja sen sisällöstä ja mahdollisista aikatauluista kannattaa kysyä oman kunnan vesihuoltoasioista vastaavalta henkilöltä. Ennen uuden jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista tai vanhan korjaamista on syytä turhan työn välttämiseksi tutustua myös kuntien omiin säädöksiin ja määräyksiin, sillä kunnat voivat myös itse vaikuttaa paikallisesti esimerkiksi siihen, miten tehokkaasti jätevedet tulisi missäkin puhdistaa. Kuntien kaavamääräyksissä tai pohjavesien suojelusuunnitelmissa saatetaan esimerkiksi kieltää jätevesien paikallinen käsittely kokonaan. Myös ympäristönsuojelumääräyksissä on usein ranta- ja pohjavesialueita koskevia määräyksiä, kuten jätevesien imeytyskielto. Niin ikään kiinteistön omat olosuhteet saattavat karsia joitakin vaihtoehtoja pois. Jos rakennuspaikan maaperä on savea tai tiivistä moreenia, voi maaimeyttämön rakentamisen unohtaa, vaikka se olisikin kyseessä olevalla alueella hyväksytty ratkaisu. Tee oikea valinta Jätevesiasetus ei ota kantaa jätevesien käsittelymenetelmiin, vaan määrittelee ainoastaan kuormituksen sallitut enimmäisarvot. Käytettävää tekniikkaa ei siis ole määritelty, vaan ainoastaan käsittelytulos. Jätevesiasetus ei määrää sitä, millä menetelmällä jätevedet on puhdistettava, vaan ainoastaan sen, kuinka puhtaaksi jätevedet on saatava. Seuraavassa esitetty järjestys parhaasta tekniikasta on laadittu nimenomaan kiinteistönhaltijan näkökulmasta. Valinnan kriteereinä ovat jätevesijärjestelmän soveltuvuus kyseiseen kohteeseen, järjestelmän toimintavarmuus ja luotettavuus, käytön ja huollon edellyttämät toimenpiteet sekä jätevesihuollon järjestämisen kustannukset. Erityisesti vaihtoehtojen valinnan yhteydessä on syytä korostaa jätevesijärjestelmän koko elinkaaren kustannuksia. On olemassa lukuisia esimerkkejä, joissa valinnan perusteena on ollut pelkkä investointikustannus. Tällöin riskinä ovat ennakoimattoman suuret ylläpitokulut ja/tai järjestelmän huono toimivuus. Toinen olennainen korostettava seikka on jätevesijärjestelmän käyttäjän sitoutuneisuus; jääväthän järjestelmän hoito ja ylläpito käyttäjänsä vastuulle.

7 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA 7 Jätevesiasiat on mahdollista saada järjestykseen monella eri tekniikalla 1. Viemäriverkosto Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolaitoksen, osuuskunnan tai useamman kiinteistön yhteinen viemäröinti ja jätevesien käsittely on kiinteistönhaltijan näkövinkkelistä katsottuna kaikkein järkevin vaihtoehto. Jätevedet puhdistetaan tällöin asianmukaisesti yleensä vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla. Kunhan jätevesimaksut on maksettuna, huolehtivat ammattilaiset jätevesien käsittelystä. Viemäriverkostoon on liityttävä aina, kun kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Viemäriverkostoon liittymisvelvollisuudesta voi olla määrätty myös muissa kunnan omissa määräyksissä. Lisätietoja liittymismahdollisuuksista ja -velvollisuuksista, olemassa olevasta viemäriverkostosta sekä sen mahdollisesta laajenemisesta saa paikalliselta vesihuoltolaitokselta ja kunnan vesihuolto-asioista vastaavilta henkilöiltä. Mikäli kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon tai naapurusten kanssa yhteinen jätevesien käsittely ei ole mahdollista, tulee kysymykseen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. 2. Vaihtoehtoiset käymälät Jätevesien käsittely on verraten yksinkertaista, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista vesistä. Mikäli viemäriverkostoon liittyminen on mahdotonta, järkevintä onkin pidättäytyä niin sanottujen mustien jätevesien tuottamisesta kokonaan. Koska valtaosa jätevesien epäpuhtauksista on ulosteissa, aiheuttaa ulosteiden sekoittaminen veteen paitsi ylimääräistä työtä, niin myös ylimääräisiä kustannuksia. Vaihtoehtoinen käymälä onkin siksi usein hyvä vaihtoehto. Vesikäymälän käytölle on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka säästävät puhdasta vettä ja ravinteita. Käymälävaihtoehtoja ovat muun muassa kompostikäymälät, haihduttavat käymälät, kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät, vähävetiset käymälät, alipainekäymälät ja polttavat käymälät. Jokaisessa niissä on omat erityispiirteensä, joten valintaa tehtäessä on tässäkin tapauksessa hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. Hyvin toimiva kuivakäymälä on hajuton ja hygieeninen. Se on kätevä kesämökillä, mutta sopii myös ympärivuotiseen asuntoon. Harmaat jätevedet tulee siis edelleen käsitellä, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on wc-jätevesien käsittelyä yksinkertaisempi ja myös edullisempi. 3. Kaksivesijärjestelmät Umpisäiliötä pidetään yleisesti erittäin kalliina ratkaisuna. Sitä se yleensä onkin, jos siihen kootaan kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet. Mikäli rakennukseen on mahdollista järjestää kaksoisviemäröinti, muuttuu tilanne kuitenkin ratkaisevasti. Vähän vettä käyttävä WC-istuin (alipainekäymälä tai vastaava) ja mustille vesille oma viemäri umpisäiliöön onkin varsin varteenotettava vaihtoehto. Tällöin tyhjennysvälit ovat pitkät ja kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Toki myös harmaille jätevesille on järjestettävä asianmukainen käsittely, mutta kustannuksissa voidaan kuitenkin säästää, kun kaikki vedet eivät keräänny umpisäiliöön. 4. Maaperäkäsittelyt Maaimeyttämö on yksinkertaisin ja edullisin kaikille jätevesille tarkoitettu käsittelyjärjestelmä. Imeyttämössä jätevedet johdetaan saostussäilön kautta hallitusti imeytyskenttään, josta ne aikaa myöten ja maaperässä puhdistuttuaan päätyvät pohjaveteen. Valitettavasti imeyttämö soveltuu kuitenkin vain harvoille kiinteistölle. Ongelmaksi voi muotoutua ensinnäkin liian pieni tontti, sillä tavanomaiset maaperäkäsittelyt vaativat jonkin verran tilaa. Lisäksi tontilta pitäisi löytyä riittävästi korkeuseroja, jotta vesi virtaisi rakennuksesta käsittelyyn painovoimaisesti. Toki erityisjärjestelyin ja pumppauksin maaperäkäsittely voidaan rakentaa lähes tontille kuin tontille. Yhden perheen käyttöön tarkoitettu maahanimeyttämö vaatii tontilta pinta-alaa noin neliömetriä. Ongelmana voi olla myös se, että etäisyys juomavesikaivoihin jää lyhyeksi tai se, että pohjavesi on liian lähellä maanpintaa. Usein maaperä on myös liian tiivistä savea tai moreenia, kun imeytyspaikan maaperän tulisi olla imeytyskelpoista, vettä läpäisevää kivennäismaata, kuten hiekkaa taikka hiekkaista tai soraista moreenia. Maaimeyttämöä harkittaessa tuleekin tehdä erittäin huolelliset esiselvitykset. Maasuodattamo toimii kuten maaimeyttämö mutta sillä erotuksella, että jätevesi ei päädy pohjaveteen. Suodattamon alaosaan rakennetaan salaojitettu sepelikerros, ja suodatinhiekassa puhdistunut jätevesi kootaan salaojissa erityiseen kokoojakaivoon, josta voidaan tarvittaessa tarkastella käsittelyn lopputulosta. Kokoojakaivosta vesi siten johdetaan sopivaan purkupaikkaan. Maasuodattamoita on käytetty jätevesien käsittelyssä pitkään, ja niistä on lukuisia erilaisiin tapauksiin suunniteltuja sovelluksia. Jotta maaperäkäsittelyyn perustuva jätevesijärjestelmä toimisi luotettavasti ja pitkään, se kannattaa antaa asiantuntijan suunniteltavaksi. Maaperäkäsittely vaatii myös erittäin huolellista rakentamista ja laadukkaita maa-aineksia. 5. Laitepuhdistamot Laitepuhdistamolla tarkoitetaan yleensä tehdasvalmisteista laitepakettia, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu biologisesti, kemiallisesti tai biologiskemiallisesti. Lähes poikkeuksetta laitepuhdistamoissa tapahtuu sekä biologista että kemiallista jäteveden käsittelyä. Biologisessa käsittelyssä mikrobit hajottavat jäteveden kiinteää ainesta ja muuttavat typen haihtuvaan muotoon. Kemiallinen käsittely taas tarvitaan fosforin poistamiseksi. Toimiakseen laitepuhdistamo tarvitsee säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Puhdistamon käyttäjän on syytä solmia laitteiston huoltosopimus laitevalmistajan tai alan ammattilaisen kanssa! Markkinoilla on runsaasti erimerkkisiä ja erikokoisia laitepuhdistamoita. Osa niistä soveltuu asennettavaksi vanhoihin saostussäiliöihin, osa vanhojen saostussäiliöiden perään ja osa taas suoraan saostussäiliöiden tilalle. Laitepuhdistamoa valittaessa on aina parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Valtaosa laitepuhdistamoista toimii panosperiaatteella, jolloin ne käsittelevät aina muutaman sadan litran jätevesimäärän - panoksen - kerrallaan. Osa laitepuhdistamoista on puolestaan niin sanotusti jatkuvatoimisia, jolloin ne käsittelevät jätevettä sitä mukaan kuin sitä viemäristä tulee. Ilman huoltoa mikään järjestelmä ei voi toimia Vaikka jätevesijärjestelmä olisi kuinka huolellisesti valittu, suunniteltu, rakennettu tai asennettu ja huollettu, on aivan varmaa, ettei se tee täydellistä tulosta joka ainoa tunti, kaikkina viikonpäivinä ja ympäri vuoden. Aika ajoin järjestelmä ylikuormittuu, sen prosessit häiriintyvät vieraista aineista, biologia kärsii pitkistä kuormittamattomista jaksoista, pumput eivät pelaa sähkökatkojen aikana tai tekniikka muutoin vaan reistailee. Lukuisat selvitykset osoittavat, että jätevesijärjestelmien toimimattomuuden syy on yleisimmin huollon ja ylläpidon laiminlyönti. Järjestelmät eivät ole ikiliikkujia, vaan ne vaativat Kiinnitä erityistä huomiota purkupaikkaan säännöllistä hoitoa. Ammattitaitoinen suunnittelija laatiikin jätevesisuunnitelman liitteeksi myös selkeät ja yksinkertaiset puhdistamon hoitoja huolto-ohjeet. Jätevesijärjestelmän toimivuutta voi varmistaa tilaamalla sille määräajoin huollon alan ammattilaiselta. Olennainen osa jätevesijärjestelmän suunnittelua on siten purkupaikan huolellinen valinta. Se pitäisi aina näkyä jätevesisuunnitelmassa perusteltuna. Asiantuntevasti valittu jätevesien purkupaikka pienentää ympäristön pilaantumisen riskiä huomattavasti. l Umpisäiliö saattaa tulla tarpeeseen pohjavesialueilla Jäteveden umpisäiliö on kyseiseen tarkoitukseen valmistettu tehdasvalmisteinen vesitiivis säiliö, jossa jätevesi varastoidaan ennen sen kuljettamista Saostus- ja umpisäiliöiden lietteen tyhjentää aina jätehuoltoalan yrittäjä. jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Umpisäiliö on siis välivarasto, ei jäteveden käsittelymenetelmä kyse on oikeastaan jätevesihaitan siirtämisestä paikasta toiseen. Umpisäiliön käyttö on tiheän tyhjennystarpeen vuoksi kallista ja sen käyttöä ei suositella, mikäli jokin muu ratkaisu on mahdollinen. Esimerkiksi pohjavesialueilla tai tärkeän vesistön äärellä umpisäiliö saattaa kuitenkin tulla tarpeeseen, sillä vaatimuksena saattaa olla kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Kunnasta voi tarkistaa, tuleeko kiinteistöllä käyttää umpisäiliötä. Mikäli umpisäiliötä käytetään, kannattaa sinne johtaa vain vesikäymälän jätevedet ja käsitellä pesuvedet maa- tai pienpuhdistamossa, jos se on luvallista. SELVITÄ ENSIN VIEMÄRIVERKOSTO- SUUNNITELMA Kuten Projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta arvioi, ensimmäisenä tulisi aina selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Jos kiinteistö sijaitsee sellaisella alueella, johon viemäriverkosto on laajenemassa vuoteen 2020 mennessä, ei jätevesiasioiden kanssa kannata vielä hätäillä. Uudisrakentajilla tilanne on kuitenkin toinen. Uudisrakentajien on hankittava väliajaksi asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä, mutta liityttävä viemäriverkostoon sitten, kun se laajenee alueelle. Esimerkiksi Teuvalla on tehty vuonna 2005 päätöksiä kunnan viemäriverkon laajentamisesta. Maanrakennusmestari Jari Kallion mukaan tietyissä kylissä asuvien kannattaakin odotella viemäriverkon laajentumista. Kunnan viemäriverkon on suunniteltu laajenevan Komsin, Rasin ja Varamäen alueille sekä myös osaan Pappilanhakaa ja Mannilanmäkeä. Tavoitteellinen toteutusaikataulu on Myös Nisulanpaikan ja Varamäen alueille on suunniteltu viemärin laajenemista vuosien aikana, Kallio kertoo. Suunnitelmia on tehty myös Parkinmäen ja Puistolahden alueille, joilla tavoitteellinen toteutusaikataulu on Teerenpaikan alueelle viemäröinnin laajenemista on suunniteltu vuosille Myös kyseisillä alueilla asuvien kannattaa siis pitää silmät ja korvat auki viemäröinnin laajentamissuunnitelmien suhteen. Laadukas jätevesijärjestelmä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ja nostaa kiinteistön arvoa. Myös tulevat asukkaat arvostavat nykyaikaista ja toimintavarmaa jätevesijärjestelmää. Uudistuksen yhteydessä on helppo parantaa omakotitalosi tai vapaa-ajan asuntosi varustetasoa myös muilta osin.

8 8 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN Taloudellista tukea jätevesiremontteihin Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääsääntöisesti kiinteistönomistaja itse. Joissakin tapauksissa jätevesijärjestelmän rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea avustusta. Taloudellista tukea ja avustuksia on saatavissa parhaiten isommille jätevesihankkeille, mutta esimerkiksi ARA:n talousjätevesiavustuksen ja kotitalousvähennyksen voi hyödyntää myös yksittäiset taloudet. Verottaja tukee vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamista Hyödynnä kotitalousvähennys verotuksessa! Tiesitkö, että verottaja tukee vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamista? Uudisrakentamiseen kotitalousvähennystä ei voi saada, mutta kun on kyse perusparannustyöstä, voi jätevesiremonttiin saada kotitalousvähennyksen avulla hyvinkin mittavan alennuksen. Voit hyödyntää verotuksen kotitalousvähennystä, kunhan teettämäsi työ kohdistuu omassa käytössäsi olevan kiinteistöön: kotiin tai vapaa-ajan asuntoon. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Täysimääräinen vähennysoikeus vuodessa 3000 euroa/ henkilö Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2011 on euroa vuodessa. Summa voi koostua esimerkiksi kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän asennus- ja korjaustöistä. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Kotitalousvähennys vähentää suoraan verotettavaa tuloa. Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 30 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Maksimivähennyksen eli euron vähennyksen saat, jos vuonna 2011 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat euroa [(5 166 x 60 %) - 100) = 2 999, 60]. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2011 saada yhteensä euron vähennykset. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä on saatavilla Verohallinnosta. l ARA-rahoituksesta apua pienituloisille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Talousjätevesiavustus kuuluu ARA:n rahoittamiin korjaus- ja energia-avustuksiin. Täyttä varmuutta ensi vuoden määrärahoista ei vielä ole, mutta hyvin todennäköisesti avustusta voi kuitenkin hakea jälleen ensi vuoden alkupuolella, kuntapalvelupäällikkö Jorma Lauronen ARA:sta arvelee. Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Vuonna 2010 avustuksia myönnettiin noin taloudelle. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen sekä kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin, Lauronen selventää. Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja, jotka olivat viimeisimmän Henkilöluku Tulot (brutto) euroa/kk haun aikaan ruokakunnan henkilöluvusta riippuen seuraavat: Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustuksen hakuaika päättyy yleensä huhtikuun alkupuolella, joten vuoden 2012 alkupuolella kannattaa olla jälleen valppaana. Avustusta haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja kunta myös päättää avustuksen myöntämisestä. Lisätietoa tuen myöntämisen edellytyksistä saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA) ja kunnan rakennustarkastustoimistosta. l Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä tukea kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta on tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten jos jokin suurempi hanke on suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Paavo Mattila kehottaa. Rahoituksen hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 %. Omarahoitusta tarvitaan 20 %, josta 75 % voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen hakuaika on jatkuva. Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden alkuunpanossa, käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtajan Paavo Mattila kehottaa kyliä harkitsemaan yhteisviemäröintiä herää kiinnostusta yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluun, kannattaa ottaa yhteyttä, Mattila toteaa. l Suuremmille jätevesihankkeille tarjolla myös muita avustuksia Valtion vesihuoltoavustuksia jakavat alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kautta maan. Tuet ovat myös yksityisten henkilöiden haettavissa, mutta valtion tuesta käydään kovaa kisaa, eikä tukia myönnetä juuri muille kuin suuremmille hankkeille. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa haja-asutusalueiden laajat viemäröintihankkeet, siirtoviemärilinjan ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Parhaimmillaan avustus saisi kattaa jopa 30 prosenttia hankkeen kustannuksista, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla jaetaan noin 15 prosentin avustuksia. Suurehkoihin vesihuoltohankkeisiin voidaan hakea myös EU:n osarahoitteista tukea eri rahastojen kautta. Toteutuakseen hankkeet tarvitsevat myös kansallista julkista rahoitusta (ministeriöt, kunnat, muut julkishallinnon yksiköt) sekä yksityistä rahoitusta. Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, julkiset ja yksityiset yhteisöt tai säätiöt. l Lisätietoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämistä vesihuoltoavustuksista löytyy www-osoitteesta: > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Vesihuollon rahoitus ja avustukset.

9 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIKUULUMISIA 9 Yksi tunti kertoi enemmän kuin viikko seminaareissa Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivät mielenkiinnolla katsomaan, miten pienpuhdistamot testikentällä oikein toimivat. Teksti ja kuva: Jouko Kortesharju Loviisassa, entisessä Pernajan kunnassa, on läträtty jätevesinäytteiden kanssa jo vuosi. Pellolla pulputtaa kahdeksan erilaista jäteveden pienpuhdistamoa, joita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Tekniikan Maailman Rakennusmaailma vertailevat niin talvi- kuin kesäolosuhteissakin. Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivätkin mielenkiinnolla katsomaan, miten pienpuhdistamot testikentällä oikein toimivat. Lue, mitä Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju oppi vierailun aikana pienpuhdistamoista. No, tämä voi toimia kolme kuukauttakin ilman, että sitä täytyy hoitaa. Kyllä tästä täytyy liete tyhjentää kuuden viikon kahden kuukauden välein. Ja jos tuotosta on enemmän, niin melkein kuukauden välein. Jos annatte pussin täyttyä ennen tyhjennystä, olette siinä itsessään. Tällaisia kommentteja tuli pienpuhdistamotestikentän hoitajilta, kun he esittelivät puhdistamoja Pernajan pellolla kunnallisen jätevesipuhdistamon vieressä. Jätevesipuhdistamolta tullutta tavaraa jaetaan testikentällä pienpuhdistamoihin vaihtelevissa määrin, jotta laitteet joutuvat kokemaan vaihtelevia kuormituksia. Välillä puhdistamot laitetaan myös viettämään lomaa, sillä varsinkin kesäloma-aikaan puhdistamot saattavat olla arkikäytössä pitkiäkin aikoja käyttämättä. Pienpuhdistamot ovat siis testikentällä jatkuvasti kovalla koetuksella Itse opin testikentällä vierailtuani ainakin sen, että.. 1. Kaikki pienpuhdistamot puhdistavat jäteveden nykyisten vaatimusten mukaisesti, useat myös tiukennettujen vaatimusten tasoisesti. 2. Pienpuhdistamot toimivat usein kuitenkin ainoastaan sillä edellytyksellä, että puhdistamon hoitoon panostetaan enemmän kuin minkään muun käytössäni olevan laitteen hoitoon (esim. moderni auto tietokoneineen on hoidon puolesta huomattavasti helpompi), koska yksikään laitteista ei ilmoita millään merkkivalolla puhdistustuloksen heikkenemisestä. 3. Tästä seuraa se, että hoitamaton pienpuhdistamo voi päästää ohitseen suuriakin määriä ravinteita, ellei sen toimintaa seurata ennen kaikkea nenän avulla. 4. Useat pienpuhdistamoista pitää tyhjentää lietteestä useammin kuin vanhat sakokaivot, jotka on tyhjennettävä kaksi kertaa vuodessa. Tätä lisäkustannusta ei helposti huomata, kun laitetta ollaan hankkimassa. 5. Sähkö- ja kemikaalikustannukset ovat kohtuullisia ja myös pumput toimivat melko hyvin. 6. Ilmastuslautaset menevät kuitenkin liian helposti tukkoon, joten niiden toimintaa on seurattava säännöllisesti. 7. Säätölaitteiden sijoitus on useassa laitteessa sellainen, että ne voivat vahingoittua tai ainakin siirtyä väärään paikkaan lietettä tyhjennettäessä. Yhteenvetona voi siis sanoa, että laitteiden tekniset ja biologiset puhdistusominaisuudet ovat huippuluokkaa, sillä tekniikka on pitkälle kehitettyä. Sen sijaan laitteille ei selvästikään ollut suoritettu tollotestiä eli huomioitu sitä, kuinka esimerkiksi minä itse toimisin, jos minulla olisi pienpuhdistamo. Aivan liian usein menisi sormi suuhun (eikä se sormi näitä laitteita käsitellessä olisi aivan puhdas), kun ei tietäisi mikä mättää, kun laitteen läpi tullut vesi haisee. Vielä kun tämä puoli saadaan kehitettyä käyttäjäystävällisemmäksi, niin markkinoita löytyy taatusti, sillä jätevesiremonttien suurin ruuhka on vasta edessä. l Ympäristösihteerin vinkit jätevesijärjestelmän rakentajille Lue, millaisia vinkkejä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristösihteeri Niina Yli-Keturilla on jätevesijärjestelmän rakentajille. Ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi muistuttaa, että jätevesijärjestelmä vaatii säännöllistä hoitoa ja huoltoa. 1. Hyödynnä asiantuntevaa suunnittelijaa. Suunnittelijan käytöllä vältytään hukkainvestoinneilta ja kohteeseen sopimattomilta ratkaisuilta. Hyvä suunnittelija käy aina kiinteistöllä, sillä jätevesijärjestelmää ei voi suunnitella pelkästään kirjoituspöydän äärestä. Vain yhtä laitetta edustaviin suunnittelijoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. 2. Huomioi pohjavesialueet ja jätevesikuormitukselle herkät vesistöt. Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla säännökset voivat olla tiukemmat ja esimerkiksi jätevesien maahan imeyttäminen ei pohjavesialueilla ole yleensä ole sallittua. Vesistöjä ovat järvet, joet, purot ja luomat ja niiden rannoilla tulee ottaa huomioon mahdolliset veden korkeuden vaihtelut. Lisäksi vesistöjen läheisyydessä tulee ottaa huomioon, että puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa putkella suoraan vesistöön, vaan ne tulee johtaa avo-ojan kautta. 3. Vertaile eri vaihtoehtoja. Selvitä myös mitkä ovat jätevesijärjestelmän huoltotarpeet sekä huolto- ja käyttökustannukset. Entä mistä saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa. 4. Hanki tarvittaessa naapurin kirjallinen suostumus jätevesien ojaan johtamiselle. Suostumus tarvitaan silloin kun jätevedet johdetaan järjestelmästä rajaojaan tai ojaan, joka jatkuu naapurin puolelle. Kirjallisella sopimuksella vältytään myöhempien epäselvyyksien aiheuttamilta erimielisyyksiltä esim. omistajan vaihtumisen yhteydessä. Mikäli naapuri ei anna suostumusta, ota yhteyttä kuntasi ympäristöviranomaiseen, joka tarvittaessa ratkaisee asian. 5. Varaa aikaa lupakäsittelyyn. Puutteelliset suunnitelmat hidastavat rakennus- tai toimenpideluvan käsittelyä. 6. Käytä jätevesijärjestelmän rakentamisessa ammattitaitoisia asentajia/rakentajia. Esimerkiksi maasuodattamon rakentaminen on tarkkaa puuhaa. Oikea asennus on ensiarvoisen tärkeää puhdistamon toiminnalle. 7. Valokuvaa rakentaminen/asentaminen. Järjestelmän eri asennusvaiheista kannattaa ottaa valokuvia myöhempiä tilanteita varten. Erityisesti maapuhdistamon rakentamisen eri vaiheet kannattaa dokumentoida valokuvin, sillä rakenteita ei voi enää jälkikäteen nähdä avaamatta kenttää. 8. Hoida ja huolla sekä pidä kirjaa. Jätevesiasetus edellyttää kiinteistön omistajalta jätevesijärjestelmän säännöllistä hoitoa, huoltoa ja kirjanpitoa huoltotoimista. Mikään kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä ei ole täysin huoltovapaa. Jätevesijärjestelmän toimittajan tulee antaa kiinteistön haltijalle jätevesijärjestelmästä kirjallinen käyttö- ja huolto-ohje. 9. Käytä oikein. Älä laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. Biologiseen toimintaan perustuvat puhdistamot, kuten laitepuhdistamot ja maapuhdistamot ovat herkkiä kaikille mikrobeja tappaville aineille, joten vältä siivouksessa kloriittia äläkä päästä viemäriin lääkkeitä, liuottimia tai torjunta-aineita 10. Älä hätiköi vaan ota selvää. Tietoa on saatavilla. l

10 10 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä! Lue lisää Lue lisää ammattitaidolla tehdyn jätevesisuunnitelman eduista: Suomen FISE pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat, HaVeSu ry, Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita käsitteleviin viranomaisiin. Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa palvelevat seuraavat henkilöt: Lupa tilanteen mukaan Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos rakennuksen muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Liitä lupa-anomuksen mukaan jätevesisuunnitelma Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat kartat ja asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta tulee käydä ilmi muun muassa kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mitoitusperusteet, valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnittelijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muassa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta. Joissakin kunnissa hyväksytään myös itse tehty jätevesisuunnitelma. Vesa Arvonen Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:stä korostaa kuitenkin ammattitaitoisen suunnittelijan tärkeyttä. Edullinen suunnitelma voi muuttua kalliiksi esimerkiksi silloin, kun rakennusvaiheessa havaitaan, ettei jätevesijärjestelmää ole edes mahdollista rakentaa suunnitellulla tavalla. Ongelmia saattaa tulla esiin myös silloin, kun jätevesijärjestelmän käyttöönoton jälkeen havaitaan, ettei laite yksinkertaisesti toimi halutulla tavalla. Se, että suunnitelma on tehty, ei nimittäin välttämättä takaa, että suunnitelma olisi toimiva, Arvonen kertoo. Ammattitaitoisesti tehdystä suunnitelmasta hyötyvät puolestaan kaikki. Kun suunnittelija tutustuu huolellisesti jätevesijärjestelmän käyttäjien toiveisiin sekä kohteen vaatimuksiin ja sen antamiin mahdollisuuksiin, päästään yleensä parhaaseen lopputulokseen. Ilman käyntiä kiinteistöllä on kenenkään mahdotonta arvioida, millainen jätevesijärjestelmä juuri sinne sopii. Tarvittavat maastomittaukset ja jätevesijärjestelmän sijoituspaikan huolellinen selvittäminen ovatkin oleellinen osa hyvin tehtyä jätevesisuunnitelmaa, Arvonen toteaa. l Isojoki: Jouni Niemi, rakennustarkastaja puh. (06) , Marjo Saari, toimistosihteeri, puh. (06) , Karijoki: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh. (06) tai Kai Niemelä, rakennustoimiston toimistosihteeri, puh. (06) , Kauhajoki: Sirkku Paavola, palvelusihteeri, puh. (06) , Keijo Mäenpää, rakennustarkastaja, puh. (06) tai , Keijo Luoma-Nirva, rakennustarkastaja, puh. (06) tai , Kyllikki Pere, rakennustarkastaja, puh. (06) tai , Teuva: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh. (06) tai Eija Vahertimo, toimistosihteeri, puh. (06) Mökkivesien puhdistamisessa voi päästä vähemmällä vaivalla Saunavedet voi imeyttää mainiosti maahan! Leväongelmien lisäksi rehevöityminen näkyy veden hygieenisen tilan huonontumisena, rantojen kaisloittumisena, ojien umpeutumisena ja kalakannassa tapahtuvina muutoksina. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi tai käymäläjäte likaa myös pohjavettä sekä pilaa uimarantoja ja kasveja. Pienissä ja herkissä vesistöissä sinänsä vähäinenkin jätevesikuormitus voi huonontaa merkittävästi vesistön tilaa. Tämän vuoksi myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmät tulee saattaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Vapaa-ajan asunnon käyttöasteesta ja varustelutasosta riippuen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin suuresti: jäteveden käsittelyn vaatimukset lisääntyvätkin selvästi sitä mukaa, kuin mitä mökin varustetaso nousee. Vaadittavan puhdistusjärjestelmän päättää kuitenkin viime kädessä mökkikunnan rakennusvalvontaviranomainen. Eri kunnissa on eroja myös sen suhteen, millä etäisyydellä jätevesijärjestelmän tulee sijaita vesistöön nähden. Vesikäymälä Mikäli vapaa-ajan asunnon varusteisiin kuuluu vesikäymälä, tulee jätevesijärjestelmän olla asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä mustille (ja harmaille) vesille. Jätevesijärjestelmää valittaessa tulee ottaa huomioon vapaaajan asunnon käyttöaste ja se, kuinka pitkiä aikoja asuntoa ei käytetä. Jätevesijärjestelmäksi tulee valita sellainen järjestelmä, jonka toiminta mukautuu kyseisen kiinteistön käyttöasteeseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Jätevesijärjestelmän sijoittamiselle on usein kunnissa annettu vähimmäisetäisyydet talousvesikaivoista, vesistöstä, ojista ja rajasta. Paineellinen vesi Mikäli vapaa-ajan asunnolle tulee paineellinen vesi, joka lämmitetään paineellisessa, jatkuvatoimisessa lämminvesivaraajassa, tulee jätevesijärjestelmäksi valita asetuksen vaatimukset täyttävä harmaavesijärjestelmä. Kuivakäymälä ja kantovesi Mikäli käytössä on kuivakäymälä ja kantovesi, jätevesijärjestelmäksi tarvitaan vain käsittely harmaille vesille. Vähäiset sauna- ja tiskivedet voidaan imeyttää maaperään. Sallittu imeytystapa vaihtelee kunnittain. Joissain kunnissa imeytettävä vesi tulee johtaa yhden saostuskaivon läpi imeytykseen, toisissa taas jätevesi voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon tai -kuoppaan. Imeytyskaivon voi rakentaa itse, tai vastaavasti hankkia sen kaupasta teollisesti valmistettuna, esimerkiksi saunakaivon tai harmaavesisuodattimen. Kuivakäymälän tulee olla tiivis ja se tulee usein sijoittaa riittävälle etäisyydelle vesistöstä. Kuivakäymälän suositellaan olevan erotteleva, jolloin se kerää kiinteän jätöksen ja joko virtsan tai suotonesteen erikseen. l

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju Jäteveden käsittely haja-asutusalueella Piirros: Tiina Paju Johdanto Tästä esitteestä saavat tietoa niin jätevesijärjestelmiä suunnittelevat kuin eri vaihtoehtoja miettivät uudisrakentajat. Lisäksi esite

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 1 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI 30.11.2007 1 Sisällys 1. Alkusanat... 2 2. Tiedotus ja neuvonta... 3 2.1 Lainsäädäntö... 3 2.2 Puhdistusvaatimukset... 3 2.3 Suunnitelmat ja luvat... 4 2.4 Rahoitustuet... 4 2.4.1 ARA Asumisen

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 86, 90101 OULU Piirrokset: Salla

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälät Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälä huussi, puusee,hyyskä Edulliset perustamis- ja käyttökustannukset Säästää vettä => globaalisti tärkeä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu Valokuvat: Petri

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat ja avustukset

Ajankohtaiset asiat ja avustukset Ajankohtaiset asiat ja avustukset Jätevesikoulutus viranomaisille 20.10.2009 1 Ongelmana haja-asutusalueiden heikko jätevesien käsittelytilanne Lounais-Suomessa 144 000 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Kuivakäymälä vanhaan taloon?

Kuivakäymälä vanhaan taloon? Kuivakäymälä vanhaan taloon? Olli Borg DI, ympäristönsuojelutekniikka erikoisalana vanhat rakennukset, kuntokartoitukset ja ympäristöindikaattorit kolumnisti ja toimituskunnan jäsen, Rakennusperinteen

Lisätiedot

JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA

JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa s.11 Tukea jätevesiremonttiin s. 8 Kuivakäymälä helpottaa

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja järvien rehevöityminen hidastuu.

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012 Raini Kiukas DT keskus Kuivakäymälä Kopli Oy Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi Tiedossa on fosforin määrän rajallisuus, arvio nykykäytöllä

Lisätiedot

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot