Hevostallien jätevesijärjestelmät ja malliratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hevostallien jätevesijärjestelmät ja malliratkaisut"

Transkriptio

1 A setus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, jätevesiasetus, tuli voimaan Siinä määrätin miten haja-asutusalueella ympäristöön, vesistöihin ja pohjavesiin, jätevesien vaikutusta saadaan vähennettyä. Ympäristönsuojelulakia ja asetusta uusitin alkuvuodesta Hevostallien pesuvesien ja sosiaalilojen jätevesien katsotaan olevan vastaavia kuin asuinrakennusten jätevedet ja niitä koskevat samat lait ja asetukset. Lisäksi on huomioitava määräykset ulkoilualueiden ja lantaloiden toteutukseen. Esiselvitys Yksi kiinteistöille jätevesiasetuksessa määrätty velvoite oli laaa nykyisestä jätevesijärjestelmästä selvitys. Sen tarkoituksena oli ja on, että kiinteistön omistaja on itse etoinen, onko nykyinen käsittelyjärjestelmä vaamusten mukainen vai ei. Esiselvitys voi olla tehtynä kirjallisena vapaamuotoises tai kunnan lomakkeelle ja se säilytetään kiinteistöllä tai toimitetaan kuntaan. Selvityksen voi tehdä itse tai käyttää apuna alan ammatlaista. Esiselvitykseen kirjataan edot kiinteistöstä sekä omistajista, mitä rakennuksia on ja mitä jätevesiä niistä syntyy ja miten paljon. Tieto vedenhankintatavasta eli onko oma kaivo vai kunnan tai vesiosuuskunnan vesijohto tarvitaan. Selvityksessä kuvataan, millainen on nykyinen käsittelyjärjestelmä. Missä pesuvesiä syntyy, miten ne kerätään, menevätkö ne suoraan maastoon vai esikäsitelläänkö jätevesi yhdessä tai useammassa saostuskaivossa ennen ojaan johtamista. Saostuskaivojen kunto, lavuus ja lukumäärä selvitetään. Mikäli saostettu vesi johdetaan maaperään imeytykseen tai suodatukseen, myös sen toteutus selvitetään mahdollisuuksien mukaan. Käsitellyn jäteveden purkupaikka pitää olla siihen sopiva eikä saa sijaita siten että on oman tai naapurin talousvesikaivon pilaantumisen vaaraa. Käsittelyjärjestelmä tai sen purkupaikka ei saa sijaita liian lähellä vesistöä, pohjavesialueilla on lisäksi omat ukemmat määräykset. Kunen internetsivuilla on paikallista lisäetoa ja ohjeita selvityksen tekemisestä ja suojaetäisyyksistä. Hevostallien pesuvesien ja sosiaalilojen jätevesiä koskevat samat lait ja asetukset kuin aseuinrakennusten jätevesiä. Nykylanteessa asuinrakennuksen ja sen yhteydessä olevan tallin jätevedet johdetaan yleensä kahden tai kolmen sakokaivon kautta maastoon. Pelkkä saostuskaivokäsittely ei ole riittä käsittelymenetelmä. Saostuksessa erottuu kiinteä aine, mutta orgaaninen vesistöistä happea kuluttava aines sekä fosfori- ja typpiravinteet kulkeutuvat eteenpäin. Hyväkuntoisten tai uusittavien saostuskaivojen perään voi tehdä maaperäkäsittelyn tai huonokuntoiset korvata pienpuhdistamolla. Esiselvitykseen liitetään asemapiirros, johon on merkitty rakennukset, käsittelyjärjestelmä ja purkupaikka sekä edot läheisistä talousvesikaivoista. Kiinteistöllä on myös oltava ohjeet nykyisen järjestelmän huollosta ja käytöstä, niitä saa laitevalmistajilta tai internetsivuilta. Järjestelmistä on säännöllises tyhjennettä lietteet, yleensä kerta tai kaksi vuodessa tai valmistajan ohjeen mukaan. Liete toimitetaan jätelain mukaan kunnalliselle vastaanottopaikalle tai oma liete omalle pellolle oikein käsiteltynä (ohje esim. josta löytyy Sakokaivolietteen kalkkistabiloinohje ). Tehdyt huoltotoimet kirjataan huoltopäiväkirjaan. Monen kunnan alueella on käynnissä neuvontahanke, jonka jätevesineuvojat käyvät kiinteistöillä veloituksetta, tutustuvat nykylanteeseen sekä kertovat tarvittavista parannustoimenpiteistä ja vaihtoehdoista. Käyn ei edellytä toimenpiteitä järjestelmän uusimiselle. Lisäetoa neuvonnasta saa oman kunnan ympäristöviranomaiselta. Useimpiin 2000-luvulla rakennettuihin tai saneerattuihin asuinrakennuksiin on tehty jätevesiasetuksen mukainen järjestelmä, joka on mitoitettu käsitte-

2 as. Jättämällä toteutus siirtymäajan loppuun tulee se todennäköises kalleimmaksi. Järjestelmän parantaminen vaai toimenpideluvan tai ilmoituksen. Sitä varten tarvitaan jätevesisuunnitelma, jonka tekee pätevä alan suunnittelija ja joka käy aina kiinteistöllä tutustumassa maastoon, ympäristöön ja nykylanteeseen sekä tekee tarvittavat maastomittaukset ja -tutkimukset. Suunnittelija myös selvittää kunnan määräykset jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi. Uusissa rakennuksissa suunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Hingunniemessä pesuvettä kului hevosta kohden keskimäärin 85 litraa. lykapasiteeltaan pelkästään kotalouden vesimäärälle. Pihapiirissä on saattanut olla vanha talousrakennus tai eläinsuoja, joka myöhemmin muutetaan hevostalliksi tai kiinteistölle rakennetaan kokonaan uusi hevostalli. Harrastetallista tuleva jätevesien määrä saattaa olla niin vähäinen, että se voidaan johtaa nykyiseen käsittelyjärjestelmään. Asuinrakennuksen jätevesijärjestelmä on minimissään mitoitettu 750 l/vrk vesimäärälle. Käytännössä jätevettä syntyy 4-5 henkilön taloudessa noin l/vrk, jolloin hevostallista saa vuorokaudessa tulla jätevesiä noin 200 litraa. Mikäli asuinrakennuksen yhteyteen rakennetaan isompi ammattalli, ei nykyistä jätevesijärjestelmää voi sellaisenaan hyödyntää, vaan tallille on tehtä oma järjestelmä tai molemmille yhteinen uusi ja mitoitettava yhteisen vesimäärän mukaan. Jätevesijärjestelmien toteuttaminen Uusien kiinteistöjen jätevesien käsittely on toteutettava he asetusten ja lakien vaamusten mukaan. Vanhoille kiinteistöille järjestelmien uusimiselle on annettu aikaa Kun jätevesien käsittelyn toteutusta suunnittelee, kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, ympäristöviranomaiseen tai tekniseen osastoon ja selvittää minne ja milloin kunnan oma vesi- ja viemäriverkosto tulee laajenemaan. Kunnassa yleensä myös edetään mille alueille on suunnitteilla vesiosuuskunnan vesihuoltoverkosto. Mikäli viemäriverkosto sijaitsee niin etäällä että liittymiskustannus nousee korkeaksi, voi mietä yhteistä käsittelyjärjestelmää naapurikiinteistöjen kanssa, jos ne sijaitsevat melko lähekkäin. Mikäli sekään ei ole mahdollista, on vaihtoehtona oman jätevesijärjestelmän rakentaminen. Kunnasta, neuvontahankkeista ja internetsivuilta saa etoa alueella toimivista suunnittelijoista, jonka on aina tultava käymään kiinteistölle. Suunnittelijaa varten tonsta pitää olla mittakaavassa oleva asemapiirros tai tontkartta, koska sen perusteella suunnittelija tekee asemapiirroksen, jossa esitetään rakennukset joista jätevettä johdetaan, rakennettavan jätevesijärjestelmän sijain sekä sen etäisyydet talousvesikaivoihin, rakennuksiin, vesistöön ja muita tarpeellisia etoja. Leikkaus- ja tasopiirustuksessa esitetään miten valittu käsittelyjärjestelmä maahan asennetaan, mihin korkeuteen, minkälaisia maa-aineksia tarvitaan ja miten käsitelty jätevesi puretaan maastoon. Hevostallien pesu- ja jätevesille haastavinta on määrittää, mille jätevesimäärälle puhdistusjärjestelmä mitoitetaan! Asuinrakennuksen mitoitusperusteena on vesimittarilla mitattu vesimäärä, henkilöluku tai asunnon huoneistoala, joka pitää ilmoittaa suunnittelijalle. Hevoslalla voi olla myös muita asuin- tai majoitusloja, jolloin tarvitaan etoja myös niistä. Hevostallin jätevesimäärä vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa tallin ikä, käyttötarkoitus, hevosmäärä, vuodenaika ja kunkin tallin oma tapa hoitaa hevosia. Talli voi olla harrastekäytössä ja hevosia vain muutama, joita ei ole tarvetta pestä tai huuhdella

3 simittarin juomavesille menevään put-keen, jolloin koko talliin tulevan veden mittarista saadaan laskettua syntyvä jätevesimäärä. Mittareiden asentamisesta tulee pieni kustannus, mutta jätevesien käsittelyjärjestelmä saadaan mitoitettua sopivan kokoiseksi. Tällöin ei ole vaaraa, että maaperäkäsittely alimitoitetaan jolloin se tukkeutuu nopeas liiallisen kuormituksen takia ja joudutaan siksi uusimaan tai että rakennetaan turhan iso ja kallis järjestelmä. Ylä-Savon ammatopiston Hingunniemen koululalla, huhkuussa 2013 tätä hanketta varten tehtyjen mittausten perusteella syntyi sekä ratsu- että ravitallin pesupaikoilla jätevettä noin 20 l/vrk tallien hevospaikkaa kohden. Ratsutallin jätevesi oli pääosin kuolainten, suojien ja hevosten peräpään pesun jätevettä kun taas ravitallilla hevosten varsinaista pesuvettä. Hevosen pesukertaa kohden jätevettä tuli keskimäärin 85 litraa. Ratsutallin yhtä hevosta kohden pesin ravitallissa 12 hevosta. Hevostallien pesu- ja jätevesille on haastavinta määrittää mille jätevesimäärälle puhdistusjärjestelmä mitoitetaan. Tulevan veden mittari auttaa sopivan jätevesijärjestelmän suunnittelussa. usein. Ravitallissa useampi kymmen hevonen on valmennettavana ja niiden huuhtelua ja pesua tehdään useammin. Talliloja ja karsinoita puhdistetaan ja pestään eri tavoin, samoin loimia ja muita tarvikkeita. Mones kiinteistöillä on oma talousvesikaivo, jolloin vesimääriä ei mitata ja josta osa menee hevosten juomavedeksi ja osa muuhun käyttöön kuten maneesien ja kenten kasteluun sekä asuinrakennuksiin. Nykyiseen hevostalliin, varsinkin isompaan, voi asentaa oman ve- Kiinteistön jätevesijärjestelmän voi teettää urakoitsijalla tai tehdä itse. Voi itse hankkia jätevesijärjestelmän laitteet, putkitarvikkeet, maa-ainekset, ottaa kaivinkone töihin tunlaskutuksella ja olla itse asentamassa järjestelmää. Tällöin on kuitenkin itse vastuussa, että järjestelmä on toimiva ja rakennettu suunnitelmien mukaises oikeista sora- ja hiekkalaaduista. Teettämällä urakalla avaimet käteen urakoitsija vastaa, että toteutus on tehty oikein. Kiinteistön omistaja on kuitenkin aina vastaa jätevesijärjestelmän toiminnasta, eli sitä käytetään ja huolletaan oikein. Toteutusvaihtoehtdot Kiinteistön jätevesien käsittelylle on kaksi päaihtoehtoa: liittyminen viemäriverkostoon tai jätevesien käsittely kiinteistöllä. Mikäli kiinteistö on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, kunnan tai vesiosuuskunnan, on verkostoon velvollisuus liittyä. Alueen ulkopuoleltakin voi liittyä, mikäli verkostossa on kapasiteeta ottaa lisäliittyjiä. Liittyminen viemäriverkostoon Hevostallien ja siihen liittyvien asuinrakennusten jätevesien käsittelylle ensimmäinen vaihtoehto on viemäriverkostoon liittyminen. Mikäli viemäröin on niin etäällä, maastosta riippuen yli metriä, ettei se yksin kannata voi harkita yhteistä viemäröinä naapurikiinteistöjen kanssa.

4 Viemäröinnin voi toteuttaa joko viettoviemärillä tai paineviemäröinnillä. Viettoviemäri on hyvä vaihtoehto silloin, kun liittymispaikka on melko lähellä noin metrin päässä ja maan kaltevuus on sellainen, että jätevesi kulkeutuu eteenpäin painovoimaises. Maaneteellisestä sijainnista ja maaperästä riippuen viettoviemärin rakentaminen maksaa v noin euroa metriltä, lisäksi tulee liittymismaksu kunnan tai vesiosuuskunnan verkostoon joka on tapauskohtaises selvitettä. Paineviemäröinnissä kiinteistöllä jätevedet johdetaan pumppaamosäiliöön, josta repijäpumpulla vellimäinen jätevesi johdetaan mm paksuisella putkella purkupaikkaan. Taipuisa paineviemäriputki voi kulkea maassa maastomuotojen mukaan ylä- tai alamäkeen, kiviä ja kantoja väistellen. Pumpattava matka voi olla noin kaksi kilometriä korkeuseroista riippuen. Jotta paineviemäröin on vaihtoehtona kannattava, pitää kilometrin matkalla tulla liittyjiä mukaan noin 5-7 kiinteistöä. Verkosto voidaan toteuttaa yhteenliittymänä (alle 10 kiinteis-töä, kirjalliset sopimukset) tai rakentamiseksi perustetaan vesiosuuskunta. Kustannus linjan rakentamiselle on noin euroa metrille, lisäksi liittymiskustannus kunnan verkostoon. Kiinteistöpumppaamo asennettuna ja sähköistettynä kustantaa noin euroa. Useamman kiinteistön järjestelmä Mikäli muutama kiinteistö sijaitsee niin lähellä toisiaan, että jätevesien johtaminen yhteen käsittelypisteeseen on mahdollista, tulee yhteinen jätevesijärjestelmä usein edullisemmaksi kuin että jokainen rakentaisi omansa. Esimerkkinä yhden kiinteistön urakoitu järjestelmä noin euroa, kahdelle euroa (a 7 000) ja kolmelle euroa (a 6 000). Järjestelmä on myös toimivampi kun jätevettä tulee eri kiinteistöistä tasaisemmin. Viemäreiden johtamisesta toisen maalla tehdään rasitesopimukset ja sovitaan kirjallises rakentamis- ja käyttökustannukset. Järjestelmä voi olla maaperäkäsittely tai laitepuhdistamo. Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä Jätevedet voidaan käsitellä kiinteistöllä usealla eri tavalla, joko maahan rakennetussa säiliöitä, putkitarvikkeita ja maa-aineksia sisältässä maaperäkäsittelyssä eli kentäs- sä tai pienpuhdistamossa, joka on tehdasvalmisteinen yhdestä tai useammasta osasta koostuva käyttövalmis sähkötoiminen laite, joka kaivetaan maahan. Umpisäiliö voi olla tarkoitettu kaikille jätevesille tai osa muuta käsittelyjärjestelmää. Kunen rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu etäisyyksiä, mitä järjestelmästä pitää olla talousvesikaivoon, vesistöön, rajaan, asuinrakennuksiin. Maaperäkäsittely Maaperäkäsittelyn etuna on, että se toimii painovoimaises ilman sähköä ja teknisiä laitteita ja on huoltotoimenpiteiltään yksinkertaisempi, toisaalta lantarve on suurempi ja sijainpaikan vaamukset tarkempia kuin vaikka pienpuhdistamolla. Se soveltuu myös kohteisiin, joissa jätevettä syntyy epäsäännöllises. Rakennuksista tuleva jätevesi johdetaan saostussäiliöön tai vaihtoehtoises saostuskaivoihin, joissa kiinteää ainesta ja rasvoja erottuu jätevedestä. Saostettu ravinteita sisältä vesi johdetaan putkistoilla maahan rakennettuun kenttään, joka voi olla maa-aineksen läpäisykyvystä riippuen maaimeytys- tai maasuodatuskenttä. Saostussäiliön lavuus on 2-5 m³ ja kentän lantarve noin 4-8 x 20 m², käsiteltästä vesimäärästä riippuen. Kentän läheisyydessä viiden metrin etäisyydellä ei saa olla puita tai puujuurisia kasveja eikä kentän päällä saa kulkea koneilla tai hevosilla. Pohjavesi ei saa olla liian lähellä kentän alapintaa. Etäisyys vähintään suodattamossa 0,25 m ja imeyttämössä 1m. Kiinteistön ja rakennettavan kentän sijainnista riippuen voidaan fosforinpoiston tehostamiseksi tarvita kemikaloina ja tasamaalla pumppaamoa käsitellyn veden johtamiseksi purkuojaan. Maaperäkäsittelyn tarkoitus on, että kenttään tulevat ravinteet saadaan jäämään sen rakenteisiin. Kentällä on suunniteltu käyttöikä ja se on toiminut oikein, kun se alkaa tukkeutua noin vuoden käytön jälkeen. Tärkeätä on saostussäiliön säännölli-nen tyhjennys, 1-2 kertaa vuodessa. Maaimeytys Maaimeytys sopii kiinteistöille, joissa maaperä on vedenläpäisykyvyltään sopivaa hiekkaperäistä maata, mutta ei kuitenkaan pohjavesialuetta. Saostettu jätevesi jaetaan kenttään imeytysputkilla, joista se nimensä mukaises imeytyy alla olevaan maaperään ja kulkeutuu sitä kautta pohjavesiin. Maaimeyttämön kustannus on noin euroa.

5 Maasuodatus Maasuodatus on sopiva iviille maaperälle, kuten savimaalle. Kentän kohdalta nykyinen maa poistetaan noin kahden metrin syvyydeltä ja korvataan sepeli- ja hiekkakerroksilla siten, että kentän yläosaan tulee imeytysputket ja alaosaan kokoomaputket, joista käsitelty jätevesi johdetaan maastoon. On tärkeää, että käytettä maasuodatushiekka on rakeisuudeltaan oikeanlaista. Kentän rakentamiseen ei käy mikä tahansa oman tai naapurin lalta tuotu hiekka, koska liian hieno hiekka voi tukkeutua muutamassa vuodessa ja liian karkea läpäisee vettä mutta ei puhdista. Laitevalmistajien asennusohjeissa on kerrottu millaista sepeliä tai hiekkaa tarvitaan. Maasuodattamon kustannus on noin euroa. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamon etuna on pieni lantarve, myös suuremmille vesimäärille. Se on valmis toimiva laite, joka koostuu yhdestä tai useammasta iviistä säiliöstä jotka kaivetaan maahan ja joiden sisällä jäteveden puhdistus tapahtuu. Jätevettä ilmastetaan, automaikka annostelee kemikaalia fosforin sitomiseksi, mikrobit puhdistavat ravinteita ja puhdistettu jätevesi pumpataan purkuputkesta maastoon. Pienpuhdistamo toimii sähköises, se sisältää huollettavaa tekniikkaa ja kemikaalia pitää lisätä kulutuksen mukaan. Laitteen asentamisen kannalta maaperällä ei ole väliä. Pienpuhdistamon toiminnalle on eduksi, kun jätevettä tulee käsittelyyn tasaises ja monipuolises. Siksi se sopii kiinteistöille, jossa siihen yhden tai use-amman hevostallin jätevesien lisäksi johdetaan myös asumisjätevesiä. Pienpuhdistamon kustannus vaihtelee suures onko se yhdelle vai useammalle kiinteistölle ja miten monen hevosen tallille, mutta yhdelle hevoslalle hinta suunniteltuna ja asennettuna on noin euroa. Umpisäiliö Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelyjärjestelmä. Se on asa, johon jätevettä lapäises varastoidaan ja säiliön täyttyessä kuljetetaan kunnan puhdistamolle käsiteltäksi. Umpisäiliöön voidaan johtaa kaikki jätevedet kuten pohjavesialueilla taikka se voi olla osa muuta jär- jestelmää, jolloin siihen johdetaan vain wc-vedet. Säiliö pitää olla varustettuna täyttymistä osoittavalla hälytmellä ja lavuus on yleensä 5 10 m³. Umpisäiliön kustannus on noin euroa. JÄRJESTELMÄVAIHTOEHDON VALINTA Jätevesiasetus tai kunnan ohjeet eivät ota kantaa siihen, millaisella teknisellä ratkaisulla jätevesiä puhdistetaan. Riittää, että puhdistustulos on vaamusten mukainen. Kun jätevesiasetus uusitin 2011, tuli koko Suomessa voimaan vähimmäisvaamus, miten paljon pitää vähentää ympäristökuormitusta orgaanisen aineen (80 %), fosforin (70 %) ja typen (30 %) osalta. Kunta esittää määräyksissään herkemmät alueet, joilla vähennetään kuormitusta 90, 85 ja 40 %. Näitä ovat yleensä ranta-alueet, pohjavesien lievealueet sekä taajaan rakennetut alueet. Vähennys lasketaan määritellystä talousjäteveden kuormitusluvusta tai päästö saa olla enimmäismäärän mukainen. Viemäriverkostoon liittymisvelvoitetta lukuun ottamatta ei ole vain yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa, miten hevostallin jätevedet voidaan käsitellä. On ammattaitoisen suunnittelijan tehtä esittää soveltuvat vaihtoehdot ja niiden asentamiseen, käyttöön ja huoltoon liittyvät asiat kustannusarvioineen. Yleensä päätös järjestelmästä tehdään tontkäynnin yhteydessä, kun suunnittelija on perehtynyt jätevesimäärään, ympäristöön, omistajan toiveisiin ja etukäteen kunnan määräyksiin. Viemäriin liittyminen on usein vaihtoehtona kustannusvertailussa kiinteistökohtaiselle ratkaisulle. Kiinteistökohtaisessa kustannuksiin eniten vaikuttaa käsiteltä vesimäärä, viemäriin liittymisessä etäisyys liitospaikkaan ja kunnan liittymismaksuperusteet. Maaperäkäsittely soveltuu ehkä paremmin kohteisiin, joissa jätevesimäärä ei ole kovin suuri, laa järjestelmälle on mutta sen hoitamista ei osata tai haluta käyttää siihen aikaa ja maastonmuodot ovat sopivat. Pienpuhdistamolle sopivalla kiinteistöllä voi olla paljon rakennuksia, valmiita ulkoilualueita, pihaa, puutarhaa ja vähän laa järjestelmän rakentamiselle, varsinkin jos käsiteltä vesimäärä on suuri. Sen hoitamista ei koeta työlääksi, jos muutenkin on tottunut koneita ja laitteita käsittelemään.

6 Umpisäiliö laitetaan pohjavesialueella, jos kunta niin edellyttää eikä jätevettä johdeta alueen ulkopuolelle, tai jos syntyvä jätevesimäärä on hyvin vähäinen tai hevostalli sijaitsee erillään asuinrakennuksista. Harrastetalli 2: vesijohto, sisäpesupaikka, neljä ravihevosta, maasuodattamo (kuvat 2a ja 2b) Lähtölanne: MALLIRATKAISUT ä talliympäristö -projekin liittyen erilaisiin kuvitteellisiin viemäriverkoston ulkopuolellaoleviin esimerkki talleihin esitetään toteutusmalleja, erilaisille kiinteistöille ja eri käyttötarkoituksen hevostalleille. Esimerkit on valittu siten, että ne kuvaavat tyypillisiä Suomessa olevia kohteita. Suojaetäisyydet jätevesijärjestelmästä pitää tarkastaa kuntakohtaises. Harrastetalli 1: kantovesi, ei pesupaikkaa, kaksi ratsastuskäytössä olevaa harrastehevosta (kuva 1) Lähtölanne: Asuinrakennuksesta hivenen etäällä on vanha talousrakennus, jonne omille hevosille on tehty kaksi karsinaa ja säilytysloja tarvikkeille, mitkä pestään asunnossa jossa on myös wc. Hevosten pesuvesi kannetaan asuinrakennuksella olevalta vesihanalta, johon talousvesi tulee omasta porakaivosta. Hevoset pestään tallirakennuksen vieressä sorapihalla muutaman kerran vuodessa lähinnä kesäaikaan, joskus huuhdellaan suurimmat liat. Toteutus: Koska kyseessä on kannettu vesi voidaan jätevesimäärää pitää vähäisenä, jolloin sitä ei koske jätevesiasetuksen puhdistusvaamukset. Pesuvesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, joten pesupaikasta pitää olla riittä etäisyys talousvesikaivoihin ja vesistöön, vähintään noin 30 metriä kuten maaimeytyksessäkin. Sade- ja sulavesien mukana maastossa ja ojissa kulkeutuva pesuvesi johdetaan talousvesikaivoista poispäin. Asuinrakennuksen jätevesijärjes-telmän parannustarve selvitetään erikseen. Rakennetaan uusi asuinrakennus 130 ha-m² viiden hengen perheelle ja sen viereen talousrakennus, johon tehdään karsinat neljälle ravihevoselle sekä sisälle pesupaikka, jossa lämmin pesuvesi. Kiinteistölle tulee vesiosuuskunnan vesijohto, wc on asuinrakennuksessa. Lähellä on yhteinen harjoitusrata. Maaperä on savipitoista ja rakennusten etäisyys vesistöön on noin 80 m. Toteutus: Jätevesiasetuksen mukaan järjestelmä mitoitetaan aina vähintään viidelle henkilölle. Asuinrakennuksen huoneistoalan mukaan olisi ollut 130/30 = 4,3 ~ 4 asukasta. Vedenkulutuksena käytetään mitoituksessa 150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa eli viideltä tulee jäte-vettä 750 litraa. Kesällä hikisiä tai kuraisia hevosia saatetaan huuhdella päivittäin ja yhteen huuhtelukertaan arvioidaan vettä kuluvan enimmillään 100 litraa eli neljältä yhteensä 400 litraa. Tällöin vuorokaunen mitoitusvesimäärä on 1150 litraa. Saostussäiliössä pitää olla kahden vuorokauden jäteveden viipymäaika joten sopiva lavuus olisi 3 m³ ja maasuodatuskenttä rakennet-taisiin kolmella imeytysputkella. (Pelkästään asuinrakennukselle olisi ilman tallia sopinut saostussäiliö 2 m³ ja maasuodattamo kahdella haaralla.) Kiinteistö sijaitsee kuitenkin ranta-alueella (Kiuruvedellä 100 m) eli ukemman puhdistusvaamuksen alueella, joten sekä asuinrakennuksen että hevostallin jätevesien fosforinpoistoa pitää tehostaa. Toteutus tehdään asentamalla tallin pesulojen yhteyteen kemikaloinlaite, joka syöttää säiliöstä nestemäistä kemikaalia viemäriverkostoon. Kemikaali sakkauttaa fosforia ja muuta hienoa ainesta saostussäiliössä jolloin lietettä syntyy enemmän, joten säiliön lavuus pitää olla vielä suurempi eli 3,5-4 m³.

7 Ammattalli 1: Täysihoitotalli, vesijohto, maaimeyttämö (kuvat 3a ja 3b) Lähtölanne: Maalan alueella on vanha talousrakennus, jossa muutama oma ratsuhevonen, lat eivät ole nykyohjeiden mukaisia. Toimintaa halutaan laajentaa ja tehdä ammatmaiseksi. Kiinteistölle rakennetaan 300 m asuinrakennuksesta uusi hevostalli, johon tulee pesupaikka ja karsinat 16 hevoselle, joissa omien lisäksi 12 ratsuhevosta täysihoidossa. Tallilla on myös puku-, wc- ja pesula. Vesi johdetaan putkella asuinrakennuksen kaivosta ja maaperä on hiekkapitoista. Tallin vieressä on ratsastuskenttä ja maneesi. Toteutus: Hevostalli sijaitsee sen verran etäällä asuinrakennuksesta, että sille tehdään oma käsittelyjärjestelmä jätevesille. Suunnittelija on käynyt tonlla ja maaperäkäsittelyn sijoituspaikan vieressä on noin 1,2 m:n syvyisessä koekuopassa tehty imeytyskoe (ohje: Fann Ympäristötekniikka Oy) ja todettu maaperä imeytykseen soveltuvaksi. Talvisin tulee lähinnä ratsastajien jätevesiä ja kesäaikaan hevosia pestään tai huuhdellaan muutaman kerran, ellei terveydellisistä syistä ole lisätarvetta. Wc ja pesuvesiä arvioidaan päivittäin syntyvän noin litraa ja hevosten pesusta kesäaikaan alle 300 litraa. Viemäri johdetaan tallin taakse metsän reunan lähelle, jossa joutomaata jolla ei kuljeta ja jossa ei vieressä ole puujuurisia kasveja. Rakennetaan kahdella haaralla imeytyskenttä, jota ennen muovinen kolmiosastoinen saostussäiliö 2 m³. Ammattalli 2: ravitalli, vesijohto, maasuodattamo (kuvat 4a ja 4b) Lähtölanne: Asuinrakennuksen (230 m², kolme asukasta) yhteyteen on noin 15 vuotta sitten rakennettu hevostalli jossa on pesupaikka sekä lat 12 hevoselle. Tallissa on wc ja pesula. Tallin jätevedet on johdettu vanhan asuinrakennuksen kahteen betoniseen saostuskaivoon, josta putki menee pellonreunan ojaan. Vanhan tallin viereen rakennetaan uusi talli, johon myös tulee pesupaikka ja karsinat 18 hevoselle. Maasto on saviperäistä ja kiinteistölle tulee kunnan vesijohto, vesimittari on asuinrakennuksessa. Tallin lähellä on harjoitusalueet. Toteutus: Asuinrakennuksen nykyinen saostuskaivokäsittely ei ole jätevesiasetuksen vaamukset täyttä. Asukkaita on kolme, mutta huoneistoalasta johtuen asuinrakennuksen jätevesiä lasketaan tulevan kahdeksan henkilön verran (230 m²/30=~8 hlö a 150) eli noin 1200 litraa vuorokaudessa. Vesimittarin mukaan vuorokaunen vedenkulutus on ollut keskimäärin 2,2 m³. Tästä käytännössä noin 400 litraa kuluu asuinrakennuksessa ( l/hlö/vrk), hevonen juo keskimäärin 50 l/vrk eli 12 hevosta 600 litraa joten pesuvettä on mennyt noin 1200 litraa eli 100 litraa hevosta kohden, pääosin hikihuuhtelua. Kun määrä voi kasvaa 18 hevosta, saattaa jätevettä syntyä 1,8 m³ enemmän eli talleista yhteensä 3,0 m³, koko vesimäärä tällöin 1,2+3,0=4,2 m³ vuorokaudessa. Valmistajilta saa 10 m³ kokoisia kolmiosastoisia saostussäiliöitä joka asennetaan vanhojen saostuskaivojen lalle. Vesi johdetaan jakokaivon kautta kaksihaaraiseen maasuodattamoon, joka lan säästämiseksi toteutetaan biomoduuleilla. Ammattalli 3: ratsastuskoulu, vesijohto, pienpuhdistamo (kuvat 5a ja 5b) Lähtölanne: Maalan (180 m², neljä asukasta) yhteydessä on hevostalli, jossa on 24 ratsuhevosta, niille pesupaikka ja käyttäjille wc- ja pesulat. Hevosia käydään myös uittamassa lähijärvessä. Maalalla 11 alkaa ympärivuonen matkailu- ja leiritoiminta ja sitä varten rakennetaan vanhaan talousrakennukseen majoitusloja, joissa 20 vuodetta, oleskelu-, wc-, pesu- ja pieni keitöla. Kiinteistöllä on oma porakaivo, maasto on kivikkoista ja alueella on paljon kulkuteitä. Jätevedet on käsitelty maasuodattamossa, jonka vedenläpäisykyky on heikentynyt. Toteutus: Koska nykyinen järjestelmä on tukkeutumassa (kuten kuuluu vuoden jälkeen) ja vanhojen saostuskaivojen lavuus tulevaisuudessa on liian pieni, kaivetaan

8 betonikaivot pois ja niiden lalle asennetaan pienpuhdistamo, vanha maasuodattamo saa jäädä maahan. Asuinrakennuk-sen jätevedet mitoitetaan kuudelle henkilölle (180 m²/30 = 6 hlö) ja majoituslat vuodepaikkojen lukumäärän perusteella 20 henkilölle eli yhteensä 26, jonka mukaan jätevettä syntyy 3,9 m³/vrk. Ratsuhevosia huuhdellaan ja pestään ehkä tavanomaista enemmän. Hevostallilla ei ole vesimittaria mutta arvioidaan pesu- ja wc-vesiä tulevan vuorokaudessa maksimissaan noin 600 litraa, mikä vastaa neljän henkilön vedenkulutusta. Näin ollen järjestelmäksi valitaan 30 henkilön pienpuhdistamo. Uittamispaikka hevosille pitää valita siten, ettei lähistöllä olevalle yleiselle tai yksityiselle uimarannalle tule hygieniahaittoja. kenttään jolloin sen elinikä on pidempi. Laitepuhdistamoja on toiminnaltaan erityyppisiä ja niistä lietetyhjennys tehdään valmistajan ohjeiden mukaan. Mikäli järjestelmä on varustettu fosforin kemiallisella saostuksella, tulee kemikaalia lisätä kulutuksen mukaan. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS, KÄYTTÖ JA HUOLTO YHTEENVETO Jätevesijärjestelmien valmistajat toimittavat tuotteidensa mukana tarkemmat ohjeet miten ne asennetaan oikein, miten niitä kuuluu käyttää ja minkälaista huoltoa ne vaavat, jotta puhdistustulos olisi vaamusten mukainen. Jätevesisuunnittelija myös esittää suunnitelmissaan kiinteistökohtaisia lisäohjeita. KIINTEISTÖN OMISTAJA ON AINA VASTUUSSA JÄTEVESIJÄRJESTEMÄN TOIMIVUUDESTA! Asennettaessa kaikki maanalaiset säiliöt pitää ankkuroida valmistajan antamien vaihtoehtojen mukaises. Asennuksen aikana ja poistettaessa lietettä säiliöstä se on keveämmillään ja vesessä maassa pyrkii nousemaan ylös usean tuhannen kilon voimalla. Kun käytetään ankkuroinliinoja tai köysiä ne on kiristettä ukalle jo asennusvaiheessa. Saostus- tai puhdistamosäiliön alle tehdään yleensä koneellises ivistetty sora- tai sepelikerros, jotta säiliö ei painu ollessaan jätevettä täynnä. Säiliöiden ympärystäyttöhiekassa tai -sepelissä ei saa olla suuria kiviä, jotta säiliö ei rikkoudu. Maanpinta muotoillaan siten, että sade- ja sulamisvedet valuvat poispäin tyhjennys- ja huoltokansien kohdalta. Kun purkuputki johdetaan avo-ojaan, sen pitää olla riittän ylhäällä ojan pohjasta, noin 30 cm, jotta se ei tukkeudu. Asuinrakennuksen tai hevostallin viemäri ei ole kaatopaikka. Sinne saa johtaa vain pesuvesiä ja asunnoissa wc-istuimeen sitä mitä ihmiseen on mennyt suun kautta. Kaikenlaisten liuotmien ja desinfioinaineiden kaataminen viemäriin on kiellettyä, koska se tuhoaa jätevesiä puhdistavat bakteerit. Ruuantähteitä ja ylimääräisiä rasvoja ei kaadeta viemäriin. Saostussäiliöistä tehdään lietetyhjennys säännöllises, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Tällä varmistetaan, ettei lietettä pääse karkaamaan Oikein suunniteltu, asennettu ja käytetty jätevesijärjestelmä ei vaadi paljoa huoltoa. Jos purkuputken päästä tuleva käsitelty jätevesi on kirkasta ja hajutonta, voida olettaa sen toimivan. Mikäli järjestelmän ympäristössä tuntuu viemärin hajua, on se merkki siitä että viemärin tuuletus vesikatolle ei toimi tai sellaista ei ole, kuten mones vanhassa rakennuksessa kun sille asennetaan uusi järjestelmä. Hevostallin jätevesien käsittelyjärjestelmän toteutus on haasteellisempaa kuin pelkän asuinrakennuksen. Vaikeinta on selvittää tai määrittää vesimäärä, jolle jätevesijärjestelmä mitoitetaan, sillä se vaihtelee samantapaistenkin hevostallien välillä tottumusten mukaan. Jos vain mahdollista, voi ennen suunnittelua asentaa hevostallille tai sen pesupaikoille vesimittarit vesimäärän mittaamiseksi. Suuntaa antavana mitoitusperusteena tämän työn mittaustulosten perusteella voisi hevospaikkaa kohden arvioida jätevettä syntyvän 30 litraa vuorokaudessa ja hevosen pesusta jätevettä 100 litraa. Jätevesijärjestelmän mitoituksessa on huomioitava myös wc- ja pesuvedet. Suomessa on tuhansia hevostalleja, joilla on vielä edessä jätevesijärjestelmän uusiminen tai rakentaminen. Lisäetoja: Turun Rakentajapalvelu, Timo Grönroos P uolaajankuja 13, 20660, Littoinen Puh: , Gsm:

9 Kuva 1) Mallisuunnitelma 1. Asemapiirros. Kuva 2a) Mallisuunnitelma 2. Asemapiirros.

10 Kuva 2b) Mallisuunnitelma 2. Leikkaus. Kuva 3a) Mallisuunnitelma 3. Asemapiirros.

11 Kuva 3b) Mallisuunnitelma 3. Leikkaus. Kuva 4a) Mallisuunnitelma 4. Asemapiirros.

12 Kuva 4b) Mallisuunnitelma 4. Leikkaus. Kuva 5a) Mallisuunnitelma 5. Asemapiirros.

13 Kuva 5b) Mallisuunnitelma 5. Leikkaus.

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 22.12.2004 1(11) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 07.10.2005 1(10) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA. Selvitys jätevesijärjestelmästä

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA. Selvitys jätevesijärjestelmästä SYKE 2005 12 19 SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJE JA PÄIVÄKIRJA Huom. Ohje ja päiväkirja on laadittu järjestelmälle, johon kuuluu saostussäiliö ja maasuodattamo.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo

SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo CW Solutions Oy 12.07.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Umpisäiliö, biomoduulisuodatus ja saunakaivo KIINTEISTÖTUNNUS: KAUPUNKI

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen Karvian Kunta Jätevesiopas Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen 2 Sisältö JÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO... 3 YLEISTÄ... 3 AIKATAULU... 4 LYKKÄYKSET

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 25.08.2005 1(13) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Panospuhdistamo AVL 5 + 5 henkeä ja maitohuoneen jätevedet 900 l/d Talousjätevesien

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot